ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12122 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Heinola Resort Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Heinolan kaupunki, konsernihallinto Projektin vastuuhenkilön nimi Timo Kaattari Sähköpostiosoite timo.kaattari@heinola.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Johanna Seppä Sähköpostiosoite johanna.seppa@heinola.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Rakennemuutosaikana (v ) Heinolan seudun potentiaali vetovoimaisena matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden alueena nähtiin yhtenä merkittävimpänä seudun kehittämisen suuntana. Heti rakennemuutoksen alkuvaiheessa, vuonna 2009 tehtiin Heinolan seudun Matkailun Master Plan -selvitys, jossa määriteltiin seudun matkailun kehittämissuunnat seuraavalle viidelle vuodelle. Vuonna 2011 käynnistynyt Heinola Resort -hanke (S11668) oli ensimmäinen askel Matkailun Master Planissa määriteltyjen kehittämiskokonaisuuksien toteuttamiseksi. Hankkeen tärkein saavutus oli sähköisen markkinoinnin ja uudentyyppisen yhteistyökulttuurin käynnistäminen. Heinola Resort jatkohankkeen aikana kehittämistyötä voitiin laajentaa myös muihin Matkailun Master Planissa määriteltyihin painopisteisiin, joita ovat majoitus- ja vapaa-ajan asuntoinvestointien edistäminen, innovatiivisten vapaa-ajanpalvelukonseptien kehittäminen, tienvarsikohteiden kehittäminen monipuolisemmiksi ja kiinnostavammiksi sekä matkailun sisältötuotantojen kehittäminen huomioiden sekä palvelut että tapahtumat. EURA JÄRJESTELMÄ 1/15

2 Projektin kohderyhmään kuuluivat Heinolan, Hartolan ja Sysmän kunnat, kaikki seudun matkailu- ja palvelualojen yritykset sekä näihin aloihin linkittyvät yritykset. Kohderyhmään kuuluvien yritysten joukko elää jatkuvasti. Kaikkiaan hankkeen toimenpiteissä on ollut mukana 140 yritystä, joko sivustolle liittyneinä tai hankkeen koulutus- tai infotilaisuuksiin osallistuneina. Projektin tavoitteena oli, että Heinolan seutu profiloituu lähemmäksi Heinolan seudun visio 2020:n tavoitetta; Metropolialueen vapaa-ajan matkailun keskukseksi. Asiakasryhmien määrä, viipymä ja seudulla käyttämä rahamäärä kasvava, kun palvelutarjonta monipuolistuu ja se on helpommin löydettävissä. Lähestyipä asiakas seutua sitten internetiä, moottoritietä tai vesiteitä pitkin, hänellä on syy pysähtyä ja viihtyä sekä ostaa ja käyttää palveluja juuri täällä. Osa-aluekohtaiset tavoitteet: 1) Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelman tuloksena seudulle suunnitellaan 400 uutta vapaa-ajanasumisen kohdetta, mikä tarkoittaa noin 5 % lisäystä nykyiseen. 2) Matkailun sisältötuotantojen kehittämisohjelmassa toteutettavan yritys- ja toimijakohtaisen palvelutuotekehityksen tuloksena Heinola Resort -tarjontaan syntyy 100 uutta matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden tuotetta (Heinola 50 kpl, Sysmä 25 kpl ja Hartola 25 kpl). Kehittämisen kohteena ovat erityisesti vesistöön liittyvät palvelut. Nykyisten kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien tapahtumien osalta tavoitteena on 20 % kasvu kävijämääriin sekä tapahtumaorganisaatioiden vahvistaminen ympärivuotisen toimintamallin kautta. 3) Tienvarsikohteiden kehittämisohjelman tavoitteena on nykyisten kohteiden vetovoiman parantaminen palvelutarjontaa yksilöimällä ja käyttämällä niitä Heinola Resort -tarjonnan näkyvyyden ja markkinoinnin välineinä. 4) Yhteisen kehittämisen toimintamallin osalta painopiste on rakennemuutosaikana muodostuneen yhteistyön jatkamisessa ja kehittämisessä. Osa-aluekohtaiset tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden toteutuminen vaatii paljon työtä myös projektin päättymisen jälkeen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteet on kuitenkin mahdollista saavuttaa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin toteutusaika oli Hankkeen aktiivinen toiminta-aika oli siis 3 vuotta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli , josta 70 % rahoitusosuus tuli Euroopan sosiaalirahastolta ja kuntarahoitusosuudet Heinolan kaupungilta (15 %) sekä Sysmän (7,5%) ja Hartolan kunnilta (7,5 %). Rahoituksen myönsi Hämeen ELY-keskus. Hanketta olivat alusta lähtien toteuttamassa Heinolan kaupunki ja Sysmän ja Hartolan kunnat, mutta joulukuussa 2014 haettaessa hankkeen jatkoaikaa Sysmän ja Hartolan kunnat jättäytyivät hankkeesta pois. Näin ollen viimeiset neljä kuukautta hanketta toteutettiin ainoastaan EURA JÄRJESTELMÄ 2/15

3 Heinolassa. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan hankkeeseen oli suunniteltu henkilöstöresursseiksi neljä kokoaikaista työntekijää, mutta rekrytointivaikeuksista johtuen suurin osa hankkeen ajasta toteutettiin kolmen henkilön voimin. Hankehenkilöstö: Projektipäällikkö Sari Paljakka, Viestintäkoordinaattori Satu Sahlberg, Projektikoordinaattori Essi Carlson, Projektikoordinaattori Hannele Liimatta, Projektikoordinaattori Johanna Seppä, Markkinointipäällikkö Kirsi Salminen, Toimistosihteeri (osa-aikainen, 40 %) Heli Hakokivi, Hankehenkilöstön työhuoneet sijaitsivat Virastotalolla Heinolassa, mutta hankehenkilöstö liikkui paljon koko hankealueella: Hartolassa, Sysmässä ja Heinolassa. Kesäkuusta 2014 alkaen hankehenkilöstöllä oli lisäksi käytössään pop up- toimisto Vanhalla Lehtitalolla Heinolassa, jossa etenkin markkinointipäällikön oli luontevaa tavata ja opastaa yrittäjiä Heinola Resort- sivuston käytössä. Vuoden 2015 osalta Virastotalo jäi pois käytöstä ja Resortin toimisto siirtyi kokonaan Wanhan Lehtitalon tiloihin yhdessä Heinolan kaupungin elinkeinotoimen kanssa. Projektin kohderyhmään kuuluivat Heinolan, Hartolan ja Sysmän kunnat, kaikki seudun matkailu- ja palvelualojen yritykset sekä näihin aloihin linkittyvät yritykset. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli yhteistyömallin kehittäminen Heinolan seudun eri toimijoiden välille. Hanke pyrki kehittämään yhteistyötä mm. järjestämällä verkostoitumis- ja koulutustilaisuuksia, tarjoamalla yrittäjyyskonsultointia, järjestämällä kuntajohtajatapaamisia, tukemalla ja markkinoimalla seudun tapahtumien järjestämistä ja markkinoimalla alueen yrityksiä mm. Matka 2013-, Matka sekä Vene 2013 Båt- ja Vene 2014 Båt- messuilla sekä Heinolan Yritysmessuilla syksyllä Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä myös muiden hankkeiden kanssa, joista tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat: Luovan Yritystoiminnan Kasvuohjelma -hanke, Teollisuuden Uudet Toimialat Heinolan rakennemuutoksessa -hanke, Verkostosta Voimaa -rakennemuutoshanke, Sysmän rannikkoalueen ja miljöön kehittämishanke, Hyvinvointimatkailuverkostoista kansainvälistymistä -hanke sekä Yhteen Hiileen -hanke (2. osa). Heinola Resort hankkeen projektipäällikön työpanoksella hankkeen aikana käynnistyi myös Yrityssuomi.fi- sivustolle Eteläisen Päijänteen seudun palvelukokonaisuus. Prosessiin kuului muun muassa sopimuksen kokoaminen, toimintasuunnitelman laatiminen palvelun käyttöönottoa ja hyödyntämistä varten sekä palvelumatriisin luominen. EURA JÄRJESTELMÄ 3/15

4 Osallistujakuntien ja alueen yrittäjien lisäksi hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat mm. Lahden Ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus, Heinolan kaupunkisydän ry sekä kuntien yrittäjäjärjestöt. Edunvalvontatyötä pyrittiin tekemään muun muassa Hämeen Invest In -työn ja MEK:in kontaktien avulla. Projektin ohjausryhmänä toimi vuoden 2012 loppuun saakka Heinola Resort -hankkeen ohjausryhmä, jossa edustettuina Heinolan kaupunki, Sysmän kunta, Hartolan kunta, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Päijät-Hämeen liitto. Vuoden 2013 alussa ohjausryhmän kokoonpanoa laajennettiin yrittäjäjäsenillä. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2015 jatkoajan osalta ohjausryhmänä toimi Heinolan kaupunginhallitus, sillä Heinolan elinkeinotoimikunnan työskentely oli päättynyt vuoden 2014 loppuun. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Heinola Resort- sivusto Hankkeen näkyvimpänä tuloksena rakennettiin Hartolan, Heinolan ja Sysmän yhteinen matkailu- ja palvelualojen sähköinen markkinointikanava: Heinola Resort- sivusto. Sivusto julkaistiin ensi kertaa tammikuussa 2013, juuri Matkamessujen alla. Sivusto koostui alueen kuntien esittelyistä sekä sivustolle liittyneiden yrittäjien laittamista yritys- ja palvelukorteista, joita matkailijat pystyivät hakemaan. Hankkeen toiminta-aikana sivustoa markkinointiin aktiivisesti sekä matkailijoille että alueen yrittäjille lukuisissa tiedotuskanavissa. Hankkeen alkuvaiheessa rakennettu sivusto oli vuoden 2014 alussa ehtinyt olla toiminnassa noin vuoden, ja tänä aikana oli kerätty käyttäjäpalautetta niin matkailijoilta kuin sivuston jäsenyrityksiltäkin. Varsinkin sivuston teknisiin ominaisuuksiin toivottiin käyttäjäystävällisempiä parannuksia. Muun muassa hakutoiminto oli epäkäytännöllinen ja hidas. Sivustoa kehitettiin edelleen käyttäjäpalautteen mukaan, ja sivuston versio 2.0 otettiin käyttöön joulukuussa Uudessa versiossa sivustoa oli täydennetty mm. varausjärjestelmän käyttöönotolla ja sivuston löydettävyyttä parannettiin hakukoneoptimoinnilla. Myös palveluiden hakuominaisuuksia parannettiin ja sivustolle lisättiin tapahtumiin keskittyviä osioita. Uuden päivityksen myötä myös palvelukorttien linkitys mahdollistui ja sivuston käyttö mobiili- ja tablettilaitteilla helpottui, kun sivuston ulkoasu rakennettiin responsiiviseksi. Hankkeen aikana sivustolle saatiin mukaan 103 yritystä. Jokainen mukana oleva yritys sai käyttöönsä omat tunnukset, joilla pystyi itse kirjautumaan sivustolle ja pääsi päivittämään omia yritys- ja palvelukortteja. Myös kunnat/ kuntaorganisaation osat saivat käyttöönsä omia tunnuksia ja voivat itse ylläpitää sivustolla kunnan palveluita ja tapahtumia kuvaavia palvelukortteja. Hankehenkilöstö nosti Heinola Resort- sivuston etusivun kuvakaruselliin ajankohtaisia palvelukortteja määräajaksi parantaen näin yritysten ja tapahtumien näkyvyyttä. EURA JÄRJESTELMÄ 4/15

5 Sivuston käyttöön ja omien tietojen päivittämiseen liittyen hankehenkilöstö tarjosi koko ajan neuvontaa ja henkilökohtaista ohjausta. Silti kaikki sivustolle mukaan tulleet yritykset eivät valitettavasti täyttäneet omia yritys- ja palvelukorttejaan. Sen sijaan sivustolla mukana olleet yritykset kokivat hyötyvänsä näkyvyydestä. Erityisesti markkinointipäällikön tehtäviin kuului yritysten kontaktointi ja neuvonta liittyen sivuston käyttöön. Matkailu- osion lisäksi Heinola Resort- sivustolla on myös Yrittäjyys- osio, joka rakennettiin Teollisuuden uudet toimialat Heinolan rakennemuutoksessa- hankkeen aikana. Yrittäjyys- osiossa on mahdollista maksutta ilmoittaa Heinolan seudun vapaista toimitiloista ja tonteista. Hankkeen aikana pyrittiin markkinoimaan myös tätä yrittäjille maksutonta markkinointikanavaa. Heinola Resort - Graafinen ilme, brändi Kaikessa hankkeen tiedottamisessa ja viestinnässä käytettiin Heinola Resort- hankkeen graafista ilmettä, jotta sivuston brändi tulisi tutuksi mahdollisimman laajalle joukolle potentiaalisia matkailijoita ja yhteistyökumppaneita. Markkinointi ja tiedottaminen Sivuston brändiä markkinointiin aktiivisesti koko hankkeen ajan monenlaisissa markkinointikanavissa. Valtamedioihin ei markkinointikampanjaa hankkeen budjetin puolesta ollut mahdollista ulottaa, joten mediavalinnat kohdistettiin monipuolisesti erilaisia kohderyhmiä tavoittaviin kanaviin. Mediat tiedottamista varten valittiin siten, että niiden avulla tavoitettiin ensisijaisesti potentiaaliset matkailijat pääkaupunkiseudun suunnalta sekä myös alueen kesäasukkaat mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kulttuurimatkailijoita houkuteltiin kulttuuripainotteisen Cult24-lehden kautta. Kotimaassa autoilevia matkailijoita tavoiteltiin pääkaupunkiseudun Kaasujalka-lehden avulla. Valtakunnallisesti ilmestyvien Perhe&Matkailu sekä Enjoy! Suomi -lehtien avulla heräteltiin potentiaalisten matkailijoiden kiinnostusta Heinola Resortiin pääkaupunkiseudun lisäksi ympäri Suomen. Veneilykesä-julkaisun avulla tavoiteltiin vesistöillä liikkuvia matkailijoita. ESS.fi:n kautta tavoitettiin paikalliset vapaa-ajan viettäjät sekä Päijät-Hämeen alueen kesäasukkaat. Vaikka paikallisradiomainos ei mennyt hankkeen maksatushakemuksessa läpi, se joka tapauksessa toteutettiin ja sen avulla tavoitettiin em. kohderyhmien lisäksi myös ohikulkuliikennettä. Kesäkuussa 2014 Heinola Resorthanke järjesti alueen veneilymahdollisuuksille näkyvyyttä Merimaili- tv- ohjelmassa. Kansainvälistä näkyvyyttä saatiin mm. ilmoituksella Heinolassa järjestettyjen Enduron MM-osakilpailujen käsiohjelmassa sekä Jääfestivaalien yhteydessä. Laajempaa näkyvyyttä Heinola Resort- hanke sai osallistumalla omalla osastolla Matka 2013-, Matka sekä Vene 2013 Båt - ja Vene 2014 Båt- messuille. Messuilla jaettiin Heinola Resort- brändillä painettuja bandanahuiveja ( kpl) ja treenipyyhkeitä (5000 kpl). Hankehenkilöstön lisäksi messuosastolla EURA JÄRJESTELMÄ 5/15

6 työskenteli alueen yrittäjiä, jotka ovat mukana Heinola Resort-sivustolla. Messujen yhteydessä kerättiin hankkeen sähköisen Uutiskirjeen lähettämistä varten 2641 sähköpostiosoitetta, jotka siirrettiin Heinola Resort -uutiskirjerekisteriin. Vuoden 2014 huhtikuusta lähtien lähetettiin 11 uutiskirjettä. Hanke osallistui myös useisiin hankealueen tapahtumiin, kuten Hartolan markkinoille, Heinolan Yritysmessuille, Suopellon kesänavaukseen Sysmässä ja Hartolassa pidettyyn talviriehatapahtumaan. Paikalliset tapahtumat olivat hyvä keino verkostoitua yrittäjien kanssa ja saada heinolaresort-fi -sivustolle näkyvyyttä yrittäjien ja vapaa-ajan asukkaiden keskuuteen. Hankkeen aikana valmistui useita esitteitä, kuten Taivaskattoinen kauppakeskus, Heinolan promenadit, Heinolan kesätärpit, Hartola 230v sekä Vuohkallion yritysesite sekä Heinolan päivitetty ulkoilukartta. Heinola Resort- brändi näkyi katukuvassa sekä 4-tien varteen sijoitetuissa ilmoitustauluissa. 4-tien varren liikenneasemien sähköisten infonäyttöjen kautta ohikulkuliikenteen tavoitettavuus moninkertaistui. Suullista tiedottamista on tehty yritystilaisuuksissa ja tietysti myös kaikissa muissa tapahtumissa, joissa hanketta ja sivustoa on esitelty. Hankehenkilöstöllä oli käytössään IPadit sivuston sujuvaa esittelyä varten paikasta riippumatta. Hankkeen projektipäällikkö vastasi myös Etelä-Päijänteen alueen YritysSuomi.fi -verkoston koordinoinnista ja rakentamisesta. YritysSuomi.fi -palvelun tavoitteena on koota yhteen julkisen hallinnon tarjoamat palvelut ja neuvonta alueen yrittäjien käytettäväksi. Sivustolla on mm. esitelty useita mahdollisia rahoituskanavia, eri hallinto-organisaatioiden palveluita ja lomakkeita sekä mahdollisuus hyödyntää omaa, sähköistä työtilaa. Kansallisesta sivustosta vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö, ja Heinolan kaupunki on koordinointivastuussa Etelä-Päijänteen alueen sivuista. Sivusto on osa kansallista Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin toteutuksessa tai etenemisessä ei ole ollut erityisiä ongelmia, mutta haasteita on riittänyt mm. henkilöresurssien riittävyydessä. Projektisuunnitelmassa hankkeeseen on sisällytetty neljä henkilöresurssia, mutta käytännössä hankkeessa työskenteli jaksolla 1-6/2013 kolme kokoaikaista henkilöä ja jaksolla 7-12/2013 kolme kokoaikaista henkilöä ja yksi osa-aikainen henkilö. Vuoden 2014 aikana hankkeen hallinnoinnista vastaava projektikoordinaattori vaihtui kahdesti. Uudessa tehtävässä hankkeessa aloitti keväällä 2014 markkinointipäällikkö, jolloin hankkeessa ensimmäistä kertaa työskenteli yhtä aikaa alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti neljä henkilöresurssia. Helmikuussa 2014 viestintäkoordinaattori Satu Sahlbergin tehtäväksi tuli integroida heinolaresort.fi -sivuston matkailusisältöä Heinolan kaupungin uudistuville verkkosivuille. Toisaalta henkilöstökustannuksista säästyneitä rahoja voitiin ohjata ostopalveluihin, ja säästyneet kustannukset mahdollistivat myös jatkoajan hakemisen hankkeelle asti. EURA JÄRJESTELMÄ 6/15

7 Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelman sekä Tienvarsikohteiden kehittämisohjelman osalta työ pääsi kunnolla käyntiin vasta keväällä Osa-alueiden koordinoinnista vastaavan projektikoordinaattorin rekrytointi ei tuottanut tulosta ja lopuksi työt päätettiin hoitaa olemassa olevien henkilöresurssien turvin uudella tehtävänjaolla. Kunnallinen päätöksentekotapa osoittautui paikoitellen liian hitaaksi projektin toimintaympäristön odotuksiin nähden. Elinkeinoelämässä, kuten mukana olevissa yrityksissä on totuttu nopeaan reagointiin, joten kunnallisen päätöksenteon ja hankebyrokratian (mm. kilpailutukset) kankeutta oli aika ajoin vaikea ymmärtää ja tämä aiheutti hieman tyytymättömyyttä osallistujayrityksissä. Myös sidosryhmien laajuus on tuonut mukanaan haasteita. Yrityskentästä on noussut yllättäviäkin tarpeita ja toiveita, joihin on kuitenkin pyritty vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Tästä johtuen työtehtävien ja toimenpiteiden toteuttamisjärjestys ja suunta tuntuivat ajoittain olevan jatkuvassa "myllerryksessä". Hankkeen edetessä osallistujayritykset kuitenkin oppivat ymmärtämään paremmin, minkälainen työkalu ESR-hanke on ja millaisia toimenpiteitä hankkeella voi tehdä ja mitä ei. Kuntien välisen yhteistyön toimintatavat toivat hankkeeseen haasteita, ja usein sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin katsottiin haastavaksi ja työlääksi. Kunnilla oli myös varsin erilaiset toiveet siitä, millaisia toimenpiteitä hankkeella tulisi tehdä. Tämä on johtanut siihen, että jokaiselle kunnalle on tehty erilaisia toimenpiteitä, ja toimenpiteet ovat olleet siksi työllistävämpiä kuin kaikkien kuntien yhteiset toimenpiteet. Jatkossa ohjausryhmän roolia tulisikin vahvistaa, ja ohjausryhmää tulisi hyödyntää keskusteltaessa tavoitteista ja hankkeessa tehtävistä toimenpiteistä kuntien välillä. Hankkeen tavoitteet on asetettu hankesuunnitelman tekovaiheessa korkealle. Osittain vajaalla henkilöstömäärällä toimien ja näinkin lyhyessä ajassa hankkeessa saavutettiin paljon hyvää, mutta ei tavoitteiden asettamalla tasolla. Monissa tavoitteissa asetettuja mittareita on relevantimpaa käyttää vasta muutama vuosi hankkeen päättymisen jälkeen. Jatkossa kannattaa myös määritellä käytettävät mittarit tarkemmin jo projektisuunnitelman kokoamisvaiheessa. Useassa kohtaa hankkeen edetessä nousi esiin kysymys, olisiko kaikki hankkeen resurssit sittenkin kannattanut laittaa pelkästään Heinola Resort- sivustoon; sen kehittämiseen ja markkinoimiseen. Toisaalta sivuston kehittymistä on jonkin verran jarruttanut osallistujakuntien tyytymättömyys sivuston nimeen. Sivuston parempaa löydettävyyttä pyrittiin parantamaan avaamalla verkko-osoitteet visitsysma.fi, visithartola.fi ja visitheinola.fi, jotka kaikki vievät Heinola Resort- sivustolle. 8. PROJEKTIN TULOKSET Osa-aluekohtaiset tavoitteet vs. tulokset: 1) Majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kehittämisohjelman tuloksena seudulle suunnitellaan 400 uutta vapaa-ajanasumisen kohdetta, mikä tarkoittaa noin 5% lisäystä nykyiseen. EURA JÄRJESTELMÄ 7/15

8 PROJEKTISUUNNITELMASSA MAINITUT TOIMENPITEET: - Valitaan majoitus- ja vapaa-ajan asuntorakentamisen kärkikohteet, valituille kärkikohteille luodaan kokonaiskonseptit: Liiketoimintamalli, palvelukonseptit, rakennuskonseptit - Kaavoitustyö: maankäyttöluonnokset sisältäen esim. rakennusten massoittelu, alueelle saapuminen, yhteisaluesuunnitelmat, kaikki alueen tarvittavat toiminnot - Maankäytön yleispiirteinen suunnittelu TEHDYT TOIMENPITEET: - Markkinatutkimus vapaa-ajan asuntorakentamisen kokonaiskonseptien valintaa varten sekä mielikuvaselvitys (toteutus touko-syyskuussa 2013). Tavoitteena oli tulevaisuuden trendien ja vapaa-ajan asumisen kehityksen selvittäminen erityisesti kohdealueen (Ilola-Suopelto-Päijätsalo) tyyppisissä ympäristöissä. - Sysmän Ilola-Suopelto-Päijätsalo- alueen strategisen yleissuunnittelun aloittaminen (uusien vapaa-ajan asuntojen sijoittaminen alueelle) ja vuorovaikutteisen suunnittelun toteuttaminen (yleisötilaisuus). Tavoitteena oli löytää vaihtoehtoja yleissuunnittelun pohjaksi ja toimia keskustelunavauksena alueen tulevaisuudesta. - Sysmän Ilola-Suopelto-Päijätsalo- alueen luonto- ja virkistyskäyttöselvityksen laatiminen (vuosi 2014). Tavoitteena oli selvittää kohdealueen mahdollisuuksia luontomatkailun kehittämiseen, erityisesti kansallispuiston ulkopuolisten alueiden hyödyntäminen. - Sysmän Ilolan kokonaiskonseptin suunnittelu (Kevät-syksy 2014). Konseptissa kartoitetaan alueen nykytila ja esitetään erilaisia kehitysvaihtoehtoja perustuen matkailun tulevaisuuden trendeihin ja Ilolan kehittämistoimikunnan ohjaukseen. Eri kehitysvaihtoehdoista valitaan konsepti tarkempaa analyysia varten. Työssä arvioitiin konseptin liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja otettiin kantaa alueen maankäyttöön sekä rakennuskannan massoitteluun ja ulkonäköön. Osana konseptia myös selvitettiin mahdollisia palvelukokonaisuuksia, joita alueella voitaisiin tarjota. TULOKSET: Vuonna 2012 vapaa-ajan asuntojen määrä osallistujakunnissa oli Sysmässä 3857, Hartolassa 2294 ja Heinolassa Vuoden 2014 loppuun mennessä uusia vapaa-ajan asuntojen rakennuslupia oli myönnetty Sysmässä 39 kpl, Hartolassa 39 kpl ja Heinolassa 74 kpl. Vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut Sysmässä vuosina yhden prosenttiyksikön verran, ja Hartolassa 1,7 prosenttia. Heinolassa kasvu on ollut 2,25 %. Voidaan siis todeta, että projektisuunnitelmassa mainittuun 5 % kasvuun vapaa-ajan asuntojen määrässä ei ole päästy. On kuitenkin huomioitava, että tarkastelujakso on lyhyt, ja maankäytön ja rakentamisen ollessa kyseessä on lähes mahdotonta, että tulokset näkyisivät jo. Kehittämisohjelma pääsi alkamaan myöhässä, sillä osa-alueesta vastaavan projektikoordinaattorin rekrytoinnissa epäonnistuttiin. Lopulta päädyttiin muuttamaan työtehtäviä hankkeen sisällä ja siten siirtämään työpanosta kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Kunnista erityisesti Sysmä oli EURA JÄRJESTELMÄ 8/15

9 aktiivinen tämän kehittämisohjelman toimenpiteissä ja Ilolan kehittämistoimikunta ohjasi kaikkien toimenpiteiden toteutusta. Sysmän Ilola-Suopelto-Päijätsalo on alue, jonne hankkeen toimenpiteitä on suuntautunut, ja Päijätsalo II:n ja III:n kaavoituksen edetessä alueelle on mahdollista syntyä uusia vapaa-ajan asuntokohteita kpl. Tätä kehittämistä hanke on ollut myötävaikuttamassa useiden selvitysten ja suunnitelmien kautta. Tulokset ovat kuitenkin nähtävissä vasta vuosien päästä kaavoitusprosessin edetessä. 2) Matkailun sisältötuotantojen kehittämisohjelmassa toteutettavan yritys- ja toimijakohtaisen palvelutuotekehityksen tuloksena Heinola Resort -tarjontaan syntyy 100 uutta matkailu- ja vapaa-ajan palveluiden tuotetta (Heinola 50 kpl, Sysmä 25 kpl ja Hartola 25 kpl). Kehittämisen kohteena ovat erityisesti vesistöön liittyvät palvelut. Nykyisten kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien tapahtumien osalta tavoitteena on 20 % kasvu kävijämääriin sekä tapahtumaorganisaatioiden vahvistaminen ympärivuotisen toimintamallin kautta. Uusien yleisö- ja harrastustapahtumien hankkiminen Heinolan seudulla (yhteensä uutta tapahtumaa). TOIMENPITEET: A) Palvelujen kehittäminen - Erityisesti Itäinen Päijänne / vesistöön liittyvät palvelut - Yritys- ja toimijakohtaiset kehittämissuunnitelmat ja toimenpiteet - Palveluiden kehittäminen ja lisääminen - Tuotteiden saaminen myyntiin Heinola Resort -tarjontaan B) Tapahtumien kehittäminen - Erityisesti kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvät tapahtumat - Nykyisten tapahtumien kehittämissuunnitelmien laatiminen ja resursointi - Toimintamalli uusien tapahtumien hankintaan, markkinointimateriaalin tuottaminen, tapahtumien haku - Tapahtumat myyntiin Heinola Resort -tarjontaan. TEHDYT TOIMENPITEET: Palveluiden kehittäminen Palveluiden kehittäminen -osiossa pureuduttiin sekä julkisten organisaatioiden tarjoamien palveluiden ja palvelutuotteiden kehittämiseen sekä alueen yritysten ja yritysten tarjoamien palveluiden kehittämisen tukeen. Kuntaorganisaatioiden kanssa yhteistyössä hanke teetti muun muassa useita uusia matkailuesitteitä, ja esimerkiksi Heinolan Promenadit -esitteessä koottiin matkailijoita varten uusi palvelukokonaisuus, jossa on esiteltynä Heinolan keskustan kävelyreitit kesällä ja erillinen esite talvimatkailua varten. Hankkeen toimenpiteinä tehtyjä palvelukokonaisuuksia (konkreettisia esitteitä yms.) on kuusi kappaletta. Myös yritysten osalta uusia palvelutuotteita luotiin kokoamalla yhteen alueen palveluita. Muun muassa Taivaskattoinen kauppakeskus -esitteessä koottiin Heinolan keskustan palveluita teemoittain yhteen, jotta EURA JÄRJESTELMÄ 9/15

10 matkailijan on helppo tutustua Heinolaan esimerkiksi kirpputorikierroksella tai kahvilakäynneillä. Yritysten palveluita koottiin yhteen kahdessa eri matkailuesitteessä. Yritysten toimintaa tuettiin tarjoamalla neuvontaa ja yrityskonsultointia liiketoiminnan ja palveluiden kehittämiseksi. Useat matkailualan yritykset käyttivätkin palvelua hyväkseen, ja yritykset saivat eväitä toimintansa kehittämiseen. Liiketoiminnan kehittämistukea sai yhteensä 14 yritystä. Osana yritysten neuvontapalveluita hanke järjesti Venäläinen asiakas -koulutuksen tammikuussa 2014, jossa kerrottiin venäläisten asiakkaiden kontaktoinnista, mieltymyksistä ja kulttuurieroista. Keväällä ja syksyllä 2014 järjestettiin sosiaalista mediaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia, jonne yrittäjät olivat tervetulleita. Heinola Resort -sivusto on kokonaisuudessaan merkittävin matkailun palvelutuote, joka on hankeaikana luotu. Sivustolle liittyneitä, matkailutunnukset tilanneita yrityksiä on 103. Lisäksi tunnuksia on luovutettu kuntien matkailu- ym. toimijoiden käyttöön tietojen päivittämistä varten. Sivustolla yrityskortin ja palvelukortin täyttäneitä yrityksiä on 60 kpl. Sivusto lanseerattiin ensimmäisen kerran , ja vuoden 2014 sivustolle tehtiin kartoitus parannustarpeista sekä suunniteltiin uusia ominaisuuksia. Sivuston uusia palveluja ovat muun muassa tapahtumakortit ja tapahtumahaku sekä varausjärjestelmän luominen. Sivustolla on ollut julkaistuna palvelukortteja hankeaikana keskimäärin 250 kappaletta. Määrä vaihtelee hankeajan sisällä, sillä yritysten luomat tapahtumat ja retket voivat olla kerta- tai sesonkiluontoisia, jolloin ne pyritään poistamaan näkyvistä. Määrä on kuitenkin kokonaisuudessaan kasvanut kohti hankeajan loppua aktiivisen yrittäjäkontaktoinnin seurauksena. Palvelukortit jakautuvat seuraavasti: 133 kpl Heinolasta, 52 kpl Hartolasta ja 64 Sysmästä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sivustoa käyttää aktiivisesti 60 yritystä, ja nämä yritykset ja yhteisöt ovat luoneet hankkeen palvelutarjoaman, 250 erilaista palvelua tai tuotetta. Palvelupaketteja ja -kokonaisuuksia matkailijan tarpeisiin on sivustolta löydettävissä noin 50 kappaletta määrittelystä riippuen. Esimerkkejä palvelukokonaisuuksista ovat muun muassa Pyhän Olavin jalanjäljillä - retki, Koskenlaskua Tainionvirralla -paketti, tenniskurssit, moottorikelkkasafarit ja erilaiset teemalliset risteilyt alueen eri vesistöillä. Tapahtumien kehittäminen Tapahtumien kehittämisen toimenpiteissä Heinola Resort hanke suoritti monenlaisia tehtäviä. Vuoden 2014 alusta kerättiin ostopalveluna Heinolan seudun alueen tapahtumia yhteen tapahtumakalenteriksi. Tätä kalenteria jaettiin hankkeen toimesta eteenpäin. Hankkeen rooli monissa tapahtumissa oli toimia mukana työryhmissä ja osallistua tapahtumien järjestämiskustannuksiin, kuten tiedottamiseen lehtimainosten kautta. Hanke teki myös omana työnään aktiivista tiedottamista heinolaresort.fi -sivuston ja hankkeen facebook-sivujen kautta. Hanke tuki ja avusti lukuisten tapahtumien järjestämisessä alueella, esimerkiksi Hiekkalinna-tapahtuma (kesäkuu 2013), Heinolan Joulupuukaupunki-konseptin laajennus Hartolaan (marras-joulukuu 2013 ja 2014), EURA JÄRJESTELMÄ 10/15

11 Jääfestivaalit (helmikuu 2014). Hanke järjesti yrityksille Venäläisen asiakas- koulutuksen ( ja ) sekä SOMEkoulutusta (kevät ja syksy 2014). Hanke järjesti yhteistyössä Vierumäen kanssa matkailu- ja palvelualojen Yritysiltapäivän, jonka pääteemana oli Heinola Resort- alueen vetovoiman kasvattaminen. Markkinointia tehtiin Matka- ja Venemessuilla vuosina 2013 ja 2014, ilmoituksia tapahtumista oli eri markkinointikanavissa ja hankkeen puitteissa tehtiin useita esitteitä, tienvarsitauluja ja mainoksia. Tarkemmin tiedottamisesta kohdassa 6.Julkisuus ja tiedottaminen. Hanke kilpailutti kansainvälisen tapahtumahaun pilotin. Tavoitteena työssä oli pilottityön avulla hakea kokemusta ja hyviä toimintatapoja, kun esimerkiksi kaupunki hakee alueelleen uutta tapahtumaa. Vierumäen Country Club voitti kilpailutuksen, ja he toteuttivat tapahtumahaun ja raportoivat hakuprosessin ja tarvittavat käytännöt. Isona kokonaisuutena on myös ollut terveysmatkailun liiketoimintasuunnitelman kehittäminen Heinolaan. Heinolassa on perinteisesti ollut vahvaa terveydenhoidon osaamista, ja terveysmatkailu on maailmalla nouseva, globaali trendi. Työssä selvitettiin liiketoiminnallisia mahdollisuuksia terveysmatkailupalveluita tarjoavan yrityksen sijoittumiseksi Heinolaan. Työhön sisältyi toimintaympäristön analyysi, sidosryhmähaastattelut (4 kpl) sekä varsinaisen liiketoimintasuunnitelman koostaminen. Työn pohjalta Heinolan kaupunki voi aloittaa yhteistyöneuvottelut eri toimijoiden kanssa. TULOKSET: Heinolaresort.fi -sivusto on osa-alueen isoin tulos. Palvelukorttien määrä ylittää merkittävästi hankkeen projektisuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. On kuitenkin hankala tai lähes mahdotonta arvioida, miten moni palvelutuote on ollut olemassa ennen sivuston julkaisua tai miten sivusto on vaikuttanut uusien palvelutuotteiden luomiseen. Sisältö sivustolla on kuitenkin laaja ja kestää vertailua isompien kaupunkien matkailutarjoamaan. Tulevaisuuden tärkeänä kehittämistavoitteena on aktivoida matkailutunnukset tilanneita, ei aktiivisia toimijoita täyttämään yritys- ja palvelukortit. Myös sisällön laadukkuuteen on syytä panostaa. Tapahtumien osalta kehittämistoimenpiteet ovat keskittyneet tapahtumien järjestämisen tukeen ja tapahtumahaun kehittämiseen. Suoranaista vaikutusta tapahtumien kävijämääriin ei hankkeen toimenpiteillä raportoidusti ole. Matkailijamäärät ovat vuonna 2012 olleet Heinolan seudulla henkilöä / vuosi, sisältäen kotimaan ja ulkomaanmatkailun. Vuonna 2013 vähennystä tuli edellisen vuoden kävijämääriin 3,9 prosenttia, mutta vuonna 2014 kävijämäärät kasvoivat poikkeuksellisesti 1,5 prosenttia. Eteläisen Suomen alueella vuonna 2014 kävijämäärät yleisesti ottaen laskivat 0,3 % ja koko Suomen osalta 0,8 %. Heinolan seudun tulosta EURA JÄRJESTELMÄ 11/15

12 voidaan siis pitää verrattain hyvänä. Hankkeen osuutta matkailijamäärien kasvuun on kuitenkin mahdotonta arvioida. Kuten vapaa-ajan asuntorakentamisen osalta, useat hankkeessa tehdyt toimenpiteet olivat suunnittelupainotteisia, joten varsinaiset toimenpiteet ja tulokset syntyvät vasta myöhemmin. Näistä esimerkkinä ovat tapahtumahaun pilotointityö ja terveysmatkailun kehittämistyö. Vasta useiden vuosien päästä voidaan arvioida, ovatko suunnitelmat johtaneet tuloksiin. 3) Tienvarsikohteiden kehittämisohjelman tavoitteena on nykyisten kohteiden vetovoiman parantaminen palvelutarjontaa yksilöimällä ja käyttämällä niitä Heinola Resort -tarjonnan näkyvyyden ja markkinoinnin välineinä. PROJEKTISUUNNITELMASSA MAINITUT TOIMENPITEET Tavoitteet:Nykyiset kohteet - Opastuksen parantaminen: Tienvarsiopasteet, opastepylväät - Opastus kuntakeskuksiin ja matkailukohteisiin - Palveluiden markkinointi tienvarsikohteissa Heinola Resort -ulkoasulla, kohteiden palvelutarjonnan yksilöinti. Tavoitteet: Uudet kohteet - Valitaan tienvarsikohteiden kärkikohteet ja valituille kärkikohteille luodaan kokonaiskonseptit: Liiketoimintamallit, palvelukonseptit ja rakennuskonseptit - Tehdään kohteiden suunnitelmat (piirustukset, pohjarakenne, ulkoasu yms), lupa-asiat, muut viranomaisvaateet - Kohteiden toteuttamiseen etsitään toimijat: Rahoitus, rakentajat ja operaattorit TEHDYT TOIMENPITEET: - Tie- ja väyläympäristön parannussuunnitelma Hartolaan sekä entisen Kuninkaanportin risteysalueen parannustyöt. Parannussuunnitelmassa käytiin läpi tiestö, jalankulkualueet, valaistus, alueen näkymät ja houkuttelevuus 4-tieltä sekä meluvallien maisemointi. Työn pohjalta toteutettiin yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen kanssa raivaustoimenpide risteysalueen siistimiseksi ja tulevan vetovoimakohteen korostamiseksi. - Tienvarsitaulujen ja opasteiden inventointi (Hartola, Sysmä, Heinolan osalta pieniä päivityksiä) Inventoinnin pohjalta valmisteltiin opastelupahakemuksia, selvitettiin lupabyrokratiaa sekä poistettiin vanhentuneita infotauluja. Opasteet haettu ja saatu Heinolan Lintutarhalle, Saksalan Seikkailukeskukselle sekä Heinäsaaren leirintäalueelle. - Sähköiset infotaulut käytössä 4-tien varressa ja Hartolan kunnantalolla. Sähköisiin infotauluihin oli mahdollista yrittäjien laittaa omia mainoksiaan. - Vapaa-ajan asiointitutkimus toteutettiin tavoitteena selvittää Heinolan seudulla vapaa-ajan asunnon omistavien henkilöiden ostos- ja asiointikäyttäytymistä. Tutkimusta voidaan hyödyntää Heinolan seudun kaupallisten palveluiden markkinoinnissa ja tapahtumamarkkinoinnissa. EURA JÄRJESTELMÄ 12/15

13 - Syksyllä 2014 kilpailutettiin Hartolan kaupallinen selvitys, jossa oli tarkoituksena pyrkiä löytämään nelostien varteen sijoittuvia yrityksiä ja kiinnostavia toimialoja. Kilpailutuksen voitti Innolink Group Oy, joka toteutti työn puhelinhaastatteluiden ja sidosryhmätyöpajan avulla. Pilottikontaktoinnin pohjalta Hartolan kunta sai eväitä työn jatkamiseen omana työnään. TULOKSET: Kehittämisohjelmassa ei päästy kaikilta osin projektisuunnitelmassa mainitulle tavoitetasolle. Tienvarsien kehittämisohjelman työstäminen aloitettiin myöhässä rekrytointiongelmien vuoksi, ja toimenpiteet kohdistuivat pitkälti nykyisten kohteiden kehittämiseen Sysmässä ja Heinolassa. Hartolassa 4-tien varren kehittäminen oli yksi hankkeen tärkeimpiä kohteita. Työhön liittyi Lahden ammattikorkeakoulun tekemä suunnitelma tienvarren kehittämiseksi, Salpauksen kanssa yhteistyössä toteutettu raivaushanke, Joulupuukonseptin laajennus sekä kaupallinen selvitys. Suunnitelmat ovat johtaneet jo hankeaikana toimenpiteisiin ja Joulupuukonseptin laajennussuunnitelmat pääsivät käytäntöön Leaderhankkeen avulla. Hartolan kaupallisen selvityksen tuloksia voidaan kuitenkin arvioida vasta noin vuoden kuluttua kontaktoinnin tekemisestä. Varsinaisten tienvarsikohteiden rakennussuunnittelu- tai rahoitusvaiheeseen ei päästy. 4) Yhteisen kehittämisen toimintamallin osalta painopiste on rakennemuutosaikana muodostuneen yhteistyön jatkamisessa ja kehittämisessä. PROJEKTISUUNNITELMASSA MAINITUT TOIMENPITEET: Rakennemuutosaikana syntyneiden yhteistyökäytäntöjen jatkaminen ja kehittäminen Seudun yhteismarkkinoinnin ja kuntakohtaisten markkinointitoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus Yrityskohtaisten kehittämishankkeiden käynnistäminen (painopiste pk-yrityksissä) TEHDYT TOIMENPITEET: - Hanke toimi Heinolan, Hartolan, Sysmän alueen ympärille syntyneen yrityspalvelusopimuksen koordinaattorina hankkeen toiminta-ajan. Yritys-Suomi- sivuston synnyttäminen Eteläisen Päijänteen alueelle oli yksi projektipäällikön tehtävistä. - Säännöllisten kuntajohtajatapaamisten aloittaminen. Hankkeen alkuvaiheessa ja sen aikana kuntajohtajat tapasivat hankkeeseen liittyvissä asioissa. - Hanke teki alueen yrityksille yhteisiä markkinointitoimenpiteitä, ja muun muassa Matka- ja Venemessuilla alueen yrittäjät olivat mukana esittelemässä omaa toimintaansa ja palveluitaan. TULOKSET: Yritykset ovat saaneet eväitä oman toimintansa kehittämiseen ja yhteistyöhön muiden yrittäjien kanssa. Kuntien välisen yhteistyön kehittymistä ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan jossain määrin hanke on saattanut vähentää yhteistyöhalukkuutta. EURA JÄRJESTELMÄ 13/15

14 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin innovatiivisuutta arvioitaessa olennaista on toimintatapa, jossa uusin ja entistä laajemmin keinoin toteutetaan kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli, että projektin aikana syntyy uusia matkailu- ja palvelualojen tuotteita yksittäisten yritysten sekä yritysryppäiden toimesta. Jo ensimmäisessä Heinola Resort -hankkeessa tavoitteena oli uudenlaisen yrittäjien välisen yhteistyökulttuurin luominen. Konkreettisia merkkejä tämän tavoitteen toteutumisesta oli hankkeen aikana havaittavissa. Yrittäjät olivat aktiivisia ja monin tavoin edesauttoivat hankkeen toimenpiteiden onnistumista mm. osallistumalla innokkaasti hankkeen järjestämiin tapaamisiin ja koulutustilaisuuksiin. Saadun palautteen perusteella tärkeintä ei ollut yksittäisen yrityksen itselleen saama hyöty, vaan yhdessä tekeminen ja positiivisen ilmapiirin luominen. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hanke edistää tasa-arvovaikutuksia tarjoamalla kaikille osallistujayrityksille samat Heinola Resort - konseptin tuomat mahdollisuudet ja edut riippumatta yrityksen kokoluokasta, taloudellisesta tilanteesta, fyysisestä sijainnista tai siitä, onko kyseessä nais- vai miesyrittäjä. Lähtökohtaisesti eri kokoluokan yritykset käyttävät varsin erilaisia markkinointivälineitä. Kun erilaisen tarjonnan omaavat yrityksen ovat esillä saman markkinointikanavan kautta, palvelua käyttävä asiakas saa aiempaa monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa tietoa. Tämä luo myös uudenlaisen kilpailutilanteen. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projekti on osoittanut, että tarve ja tahto yhteistyökulttuurin synnyttämiselle yritysten välillä on aidosti olemassa, tarvittiin vain toimija (projekti) joka nosti asian esiin ja tarjosi työhön oikeita välineitä (yrittäjäryhmät, teematapaamiset, yhteinen markkinointikanava jne.). Yrittäjätapaamiset ovat osoittaneet, että hankkeen ei tarvitse esittää (eikä hankkeelta odotetakaan) valmiita ratkaisuja. Kunhan vain saadaan yrittäjät saman katon alle, on ideoiden ja ajatusten tulva loputon. Nekin ideat, joita hankkeen aikana ei voitu lähteä toteuttamaan, ovat usein löytäneet jonkin toisen toteutustavan. Hanke on kuitenkin välillisesti edesauttanut myös tällaisten ideoiden toteutumista kokoamalla yrittäjät saman katon alle. Tärkeintä on vuorovaikutus. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankesuunnitelman mukaisena tavoitteena oli, että Heinola Resort- sivusto jää hankkeen jälkeen alueen matkailu- ja palvelualojen yrittäjien jatkuvaan käyttöön. EURA JÄRJESTELMÄ 14/15

15 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 73 % ,92 73 % Kuntien rahoitus ,00 27 % ,95 27 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 15/15