TALOUS JA ARVO. toim. Teppo Eskelinen ja Suvi Heikkilä. [SoPhi] Taitto: Herkko Eskelinen Paperipainoksen painopaikka: Hansaprint, Vantaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUS JA ARVO. toim. Teppo Eskelinen ja Suvi Heikkilä. [SoPhi] Taitto: Herkko Eskelinen Paperipainoksen painopaikka: Hansaprint, Vantaa"

Transkriptio

1

2 TALOUS JA ARVO toim. Teppo Eskelinen ja Suvi Heikkilä [SoPhi] Taitto: Herkko Eskelinen Paperipainoksen painopaikka: Hansaprint, Vantaa SoPhi 119 Kirjoittajat isbn (pdf) isbn (painettu) 1

3 SISÄLLYS 6 Esipuhe: Tutkimusmatkoja talouksien viidakossa Teppo Eskelinen ja Suvi Heikkilä I MIKÄ TALOUS, MIKÄ ARVO? 14 Talouden esittäminen ja talous valtana Teppo Eskelinen 34 Voiko yhteismitattomien asioiden arvoa vertailla? Arto Laitinen 68 Voiko taloustiede perustua pluralistiselle arvokäsitykselle? Ville-Pekka Sorsa 92 Maanisesti lamaantuen: Georg Simmel ja affektiivinen kapitalismi Juhana Venäläinen 2

4 II KONSTELLAATIOITA 118 Arvokas kulttuuri? Kulttuurisen vaikuttavuuden arviointi kulttuurin arvottajana Suvi Heikkilä 146 Yhteiskunnalliset yritykset ja sosiaalinen arvon muodostus Matti Kohonen 174 Ajattelua perunan kanssa: moninaisten talouksien ja ei-inhimillisen toimijuuden haasteita poliittiselle taloustieteelle Otto Bruun & Tuomo Alhojärvi 210 Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa Johanna Perkiö 240 Omaisuusreformi uusi suunta hyvinvointivaltiolle Reima Launonen 270 Kirjoittajat 3

5 I MIKÄ TALOUS, MIKÄ ARVO?

6 ESIPUHE: TUTKIMUSMATKOJA TALOUKSIEN VIIDAKOSSA Mikä on arvokasta? Missä arvo sijaitsee? Onko arvo vain arvottajassa, vai onko itseisarvoja olemassa? Arvoteorian peruskysymykset ovat filosofiassa paljon puituja. Kuten filosofian kysymyksissä on tapana, lopullisia vastauksia ei ole tarjolla. Konsensus vallitsee vain siitä, että kyse on monimutkaisista kysymyksistä, joille ei ole yksiselitteisiä mittareita. Toisaalta talouspuheessa arvon käsitettä käytetään rutiininomaisesti. Taloudellista arvoa pyritään luomaan lisää, ja vaikka sen luontimekanismeista käydään kiistaa, itse arvon käsitteeseen suhtaudutaan varsin ongelmattomana. Talouspuheessa arvolle on yksinkertaisia rahamittareita. Voimme mitata ostovoimaa, bruttokansantuotetta, kaupan volyymia, ja niin edespäin. Vaikka ihmiset ja kulttuurit ovat erilaisia, rahaa pidetään neutraalina arvon mittana. Tämä arvoteorian ja talousteorian ristiriita on niin ilmeinen, että se herättää tyytymättömyyttä molemmissa leireissä. Arvoteorian näkökulmasta taloustiede ei edes yritä ratkaista 6

7 perustavanlaatuisia ongelmia. Talousteorian näkökulmasta tarvitaan kvantitatiivinen mittari, jotta mitään voidaan ylipäänsä tutkia. Politiikan ja kulttuurin kentillä nostetaan usein esille huoli siitä, että taloudellinen arvottamistapa mitätöi ilmiöitä, joita on vaikeaa tai mahdotonta mitata talouden käsittein. Usein nimittäin talouspuheessa rahallisen arvon puute käsitetään yleisesti arvon puuttumisena. Tuntuu kulttuuriselta totalitarismilta yrittää pakottaa ihmisyhteisöjen, ilmiöiden ja luonnon kirjavaa todellisuutta yhdelle arvomitalle. Toisaalta yhteismitallisuutta tarvitaan silloin, kun yhteisöllinen päätöksenteko edellyttää vertailtavuutta. Esimerkistä käy kiista siitä, pitäisikö kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus säilyttää, vaikka sen purkaminen toisi yhteisölle taloudellisia tuloja. Säilyttämisen puolustajat esittävät, että rahallinen vertailu (taloudellinen tuotto) on puutteellinen katsantokanta asioiden arvottamiseen. Esittäessään tämän kantansa säilyttämisen puolustajat tulevat samalla tehneeksi vertailua: he asettavat ulkotaloudelliset arvot (kulttuuriperintö) ja taloudelliset arvot tärkeysjärjestykseen pitäessään jälkimmäistä merkittävämpänä. Vertailun mahdollisuus kertoo siitä, etteivät nämä arvot ole absoluuttisen yhteismitattomia. Haluaisimme tunnustaa arvojen moninaisuuden ja nauttia tästä rikkaudesta. Arvoa on rahan ohella muuallakin, kuten taiteessa, ystävyydessä, puhtaassa luonnossa ja demokraattisessa päätöksenteossa. Kuitenkin samaan aikaan näitä eri arvoja tulisi pystyä mittaamaan; jos ei sovittamaan yhteiselle asteikolle, niin ainakin jollakin tavoin vertailemaan. Laajemminkin taloudesta puhuttaessa puhe on kummallisen kapeaa. Talous nähdään usein monoliittisena ja uhkaavana. 7

8 Ylipäänsä talous esiintyy niin vahvana imperatiivina, että monet päätyvät vastustamaan taloutta kategorisesti. Tällöin tullaan samalla valitettavasti vahvistaneeksi vallitsevaa tarinaa talouden lainalaisuuksista. Puhe talouden lainalaisuuksista on kuitenkin aina poliittista: talouden lainalaisuuksia on monenlaisia, kuten talouksiakin, samoin kuin taloudellisen arvottamisen tapoja. Taloudellisia arvoja ja talouden ulkoisia arvoja voidaan vertailla monella tavalla. Tärkeää on nähdä talous yhteiskunnalliskulttuurisena toimintana. Kyse on poliittisista instituutioista, ihmisten välisestä vallankäytöstä ja ihmisten arvovalinnoista, ei mistään eksaktista tieteestä. Ihmisyhteisöt valitsevat, minkälaisen talouden ne haluavat ja mitä asioita ne päättävät arvostaa institutionaalisesti. Tällaista näkökulmaa talouteen voidaan kutsua poliittiseksi taloustieteeksi. Tällä moniulotteisella käsitteellä tarkoitamme tässä artikkelikokoelmassa talouden tutkimusta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä laskuharjoituksen sijaan. Poliittinen taloustiede on nouseva tutkimuskohde, jonka systematisoinnille on ajankohtainen tarve, sillä mielestämme talouden tutkimusta ei tulisi jättää ainoastaan taloustieteilijöille. Poliittisen taloustieteen ydinajatus on määritellä talous neuvottelun, vallan, oikeutuksen, tottumusten ja tilapäisten sopujen näyttämöksi, jossa politiikka tapahtuu kaikilla tasoilla. Poliittisen taloustieteen kysymys on, miten talous syntyy ja toimii ihmisten välisenä kanssakäymisenä. Kysymys arvosta ymmärretään sen mukaan, kenellä on valta määritellä arvokkuus, ja minkälaisten käytäntöjen kautta tämä määrittely tapahtuu? Nämä ovat kysymyksiä, joihin on etsitty vastauksia hämmentävän vähän, eritoten Suomessa. 8

9 Niinpä oli tarpeen järjestää seminaari. Annoimme sille otsikoksi Talous ja arvo. Seminaariin kutsuttiin alustuksia seuraavilla saatesanoilla: [Etsimme] seminaariin esitelmiä, joissa käsitellään arvonmuodostusta taloudessa, talouden ulkopuolista arvoa, taloudellisen ja muiden arvon logiikoiden ristiriitaa ja mitä tahansa muita arvojen talouksia tai talouksien arvoja koskevia teemoja. Esitelmät voivat käsitellä mitä moninaisimpia asioita. [...] Olennaista on talouden kysymysten kriittinen käsittely muuten kuin positiivisen taloustieteen menetelmin. Esitelmien toivotaan olevan luonteeltaan ennemmin provokatorisia, näkökulmiltaan ennakkoluulottomia ja uusia tutkimuskohteita avaavia puheenvuoroja kuin tiukan akateemisia kannanottoja jo pitkälle edenneisiin keskusteluihin. Esitelmistä tuli juuri sellainen moninaisuudessaan ihastuttava keitos kuin toivoa saattoi. Tämä teos on jatkoa seminaarille. Se ei kuitenkaan ole seminaariesitelmien kooste. Sellaisia tehdään turhankin paljon, ja niillä on merkitystä lähinnä seminaarien osallistujille itselleen. Kyseessä on artikkelikokoelma, jonka artikkelit pohjaavat Talous ja arvo -seminaarin esitelmiin. Artikkelit ovat itsenäisiä tekstejä, joista osan yhteys seminaariesitelmiin on lähinnä temaattinen. Aiheita on kehitelty seminaarin jälkeen, laajennettu ja saatettu tieteelliseen muotoon. Niitä on editoitu, toimitettu ja useissa tapauksissa myös referoitu. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisen nimi on Mikä talous, mikä arvo?. Se on kokoelma teoreettisia näkökulmia talouden ja arvon ongelmaan: talouden luonteeseen, arvojen yhteismitattomuuteen ja taloudellisen arvokäsityksen yhdistämiseen muihin arvokäsityksiin. Toinen osa on nimeltään 9

10 Konstellaatiota. Se koostuu joukosta artikkeleita, jotka lähestyvät talouden ja arvon ongelmaa jonkin erityiskysymyksen, erityisen näkökulman tai yhteiskunnallisen idean kautta. Ensimmäisessä artikkelissa Teppo Eskelinen kirjoittaa taloudesta ja vallasta. Artikkelissa pyritään osoittamaan, että talous ei koskaan ole esittämänsä kaltainen teknisten ongelmien joukko, vaan joutuu olettamaan valta-asemat pysyviksi ja näkymättömän alistamisen normaalitilaksi. Tätä teemaa käsitellään artikkelissa esimerkiksi työnjaon, yhteismitattomuuden ja mallintamisen ongelmien kautta. Toisessa artikkelissa Arto Laitinen käsittelee yhteismitattomuutta filosofisemmin. Laitisen artikkelin peruskysymys on, miten erilaisia arvoja pystytään vertailemaan, vaikka ne olisivatkin periaatteessa yhteismitattomia. Argumentti auttaa sijoittamaan taloudellista arvopuhetta kontekstiinsa. Ville-Pekka Sorsa jatkaa omassa artikkelissaan yhteismitattomuudesta taloustieteen näkökulmasta. Sorsan mukaan taloustiede joutuu jossain määrin nojaamaan kvantitatiiviseen metodologiaan ja siihen liittyvään arvokäsitykseen säilyttääkseen identiteettinsä taloustieteenä, niin kiinnostavaa kuin aidosti pluralistinen taloustiede olisikin. Sorsa etsii Laitisen tapaan välimaastoa yhteismitattoman pluralismin ja yksimittaisuuden väliltä. Juhana Venäläinen tuo näkökulman nykytalouden luonteeseen. Georg Simmelin tekstien kautta Venäläinen esittää, että taloudesta on tullut affektiivista, eikä sitä voi kuvata enää perinteisen arvontuotannon logiikalla. Tuotantoa hallitsevat muodit, tunteet ja kommunikaatio. Tällaisen talouden kuvaamiseen perinteiset 10

11 arvokäsitykset ja myös perinteinen idea talouden alasta sopivat huonosti. Taloudellisen arvon tuotantoa voidaan yllättäen löytää paikoista, joiden kuviteltiin kuuluvan aivan eri elämänpiiriin. Jälkimmäisen osion avaa Suvi Heikkilän artikkeli, jossa tarkastellaan kulttuurin arvottamista. Heikkilä tutkii kulttuurin taloudellista oikeuttamista ja kulttuurin ja talouden arvottamisen historiallisia yhtymäkohtia. Tutkimalla konkreettisia taloudellisia päätöksiä kulttuurin rahoitusta Heikkilä selvittää myös kriteerejä, joita kulttuurille on pakko joskus antaa. Matti Kohonen kirjoittaa Ghanassa tekemänsä tapaustutkimuksen pohjalta. Kohonen esittelee sosiaalisen arvon ideaa tarkastelemalla Accrassa sijaitsevaa sosiaalista yritystä. Hänen mukaansa taloudellista arvoa voidaan käyttää sosiaalisen arvon luomiseen, ja sosiaalista arvoa voidaan myöskin mitata ja arvioida eri tavoin. Otto Bruun ja Tuomo Alhojärvi tutkivat omassa tekstissään talouden kenttiä ja niihin liittyviä arvojärjestyksiä käyttämällä esimerkkinä arkista viljelykasvia perunaa. Kirjoittajat esittävät, että perunanviljelyn kautta voidaan lukea muun muassa kapitalistisen ja ei-kapitalistisen arvottamisen rajanvetoa, pakoa talousjärjestelmistä ja omavaraisviljelyn arvoa. Kirjan päättää kaksi artikkelia, jotka avaavat teeman pohjalta uutta poliittista keskustelua. Johanna Perkiö on tutkinut perustulosta käytyä julkista keskustelua Suomessa. Perkiö analysoi, minkälaisiin tulkintoihin perustulokeskustelu muovautuu. Samalla hän selvittää diskurssianalyysin hengessä, minkälaiset teemat keskustelusta tuntuvat puuttuvan. Reima Launonen taas sulkee ympyrän palaamalla filosofisempiin teemoihin. Launosen käsittelyssä on John Rawlsin idea omaisuuteen perustuvasta demokratiasta. 11

12 Launonen esittää Rawlsin mallia hyvinvointivaltioprojektin uudeksi vaiheeksi ja perustelee vasemmistolibertaarissa hengessä omaisuuden merkitystä yksilöille ja täten myös omaisuuden jakamisen merkitystä. Ensimmäisen osion tekstit on toimitettu normaalin toimitusprosessin mukaan. Jälkimmäisen osion tekstit on hyväksytty ja toimitettu tieteellistä referee-menettelyä käyttäen. Toivomme, että kirja avaa lukijalle uusia näkökulmia arvon ja arvottamisen monimuotoiseen kysymysten kenttään. Valmista ei tule: uutta taloustiedettä ei keksitä, eikä kompromissia arvosubjektivismin ja arvo-objektivismin välillä synny. Taloudelliselle arvokäsitykselle ei löydetä täydellistä paikkaa kulttuurin kokonaisuudessa. Lupaamme kuitenkin tekstien avaavan näkökulmia ja antavan eväitä monille pohdinnoille. Kiitämme asianosaisia. Näitä ovat seminaarin osalta Itä-Suomen yliopiston ja ravintola Wanha Jokelan (R.I.P.) henkilökunta, kirjan osalta Sophi ja Olli-Pekka Moisio, taitosta vastannut Herkko Eskelinen, asiantuntemuksensa ja aikansa tarjonneet refereet, jotka jäävät tässä asiaankuuluvaan tapaan nimettömiksi, kirjoittajat ja kommentaattorit. Jo kirjoittajajoukko on niin riemastuttavan heterogeeninen, että toimitustyö on ollut vähintäänkin hauskaa. Jatkoa seuraa. Joensuussa ja Porissa Teppo Eskelinen ja Suvi Heikkilä 12

13 TALOUDEN ESITTÄMINEN JA TALOUS VALTANA Teppo Eskelinen Kiinnostus talouden yhteiskunnalliseen tutkimukseen on nousussa. Tutkimuskenttä on kuitenkin hajanainen, mikä käy ilmi jo kenttää yhdistävän käsitteen poliittinen taloustiede käytöstä. Käsite esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä toisinaan sillä tarkoitetaan lähestulkoon mitä tahansa poliittisiin valintoihin kytkeytyvää (makro)taloudellista analyysia, toisinaan se esiintyy kattonimenä itseään hieman kodittomina pitäville heterodoksisen taloustieteen traditioille. Tässä artikkelissa argumentoin sen käsityksen puolesta, että taloutta tulisi tarkastella politiikan tutkimuksen välinein, ja poliittinen taloustiede on luontevaa ajatella yhdeksi politiikan tutkimuksen alueeksi. Eräs politiikan tutkimuksen ydinkäsitteistä on valta. Analysoinkin seuraavaksi lyhyesti vallan käsitettä. Tämän jälkeen esitän kolme yhteiskunnalliseen valtaan liittyvää erityiskysymystä, joita voi pitää keskeisinä talouden poliittisen tutkimuksen kannalta. Esitän, että näissä kysymyksissä on pohjimmiltaan kyse valtakamppailuista, minkä johdosta talouden toimintaa ei voida ymmärtää tutkimatta talouden toiminnan taustalla olevia valtarakenteita. 14

14 Vallan tulkintoja Valtaa voidaan lähestyä varsin monesta näkökulmasta. Eräs tapa on perinteinen suvereniteetin idea ja kysymys keskusvallan oikeutuksesta. Tällöin kysytään, kenellä ja millä ehdoilla voi olla oikeutettua valtaa, johon kuuluu oikeus toimia yksittäisten ihmisten intressejä vastaan laajemman kokonaisuuden intressien turvaamiseksi. Tämä kysymys on ollut keskeinen esimerkiksi oikeutettaessa kuninkaiden valtaa. Se on ollut tärkeä myös modernin kansallisvaltion syntyessä sekä keskusteluissa siitä, miten johtajien valtaa on syytä kontrolloida ja rajoittaa demokratioissa (esim Burns et al 2003; luku 1). Suvereniteetin käsitettä voi kuitenkin pitää vanhentuneena modernimman yhteiskunnan analyysiin. Moderni poliittinen valta on ennen kaikkea valtaa saattaa voimaan sääntöjä ja periaatteita, kun taas suvereenin vallassa on kyse nimenomaan vallasta poiketa säännöistä ja periaatteista. Kuninkaan vallan ilmentymä on kuninkaan oikku, parlamentin vallan ilmentymä on laki jonka soveltamisessa ei tunneta oikkuja. Nykysosiologiassa suosittu tapa ajatella valtaa on nähdä valta koko yhteiskunnallisen elämän lävistävänä ilmiönä. Vallan voi ajatella näkyvän esimerkiksi kielenkäytössä. Kyse on tällöin siitä, minkälaisin metaforin ja metonymioin kieli rakentaa sosiaalista todellisuutta ja luonnollistaa sosiaalisia rakenteita (esim Lakoff & Johnson 2003). Viime kädessä valta-aspekti on läsnä kaikessa kanssakäymisessä. Neuvottelemme joka päivä erilaisista asemista sekä ylläpidämme sosiaalisia käytäntöjä ja hierarkioita ja haastamme niitä. Tähän valtakäsitykseen kuuluu myös ajatus siitä, että yhteiskunnallisen vallan analyysin kautta voidaan tarkastella myös subjektiviteetin muodostumista; valta puhuu meissä. Toisin sanoen se, että olemme sellaisia kuin olemme, on myös valtarakenteiden tuotosta. (ks esim Foucault 1982, Foucault 1980). 15

15 Nykysosiologian lähestymistapa vaikuttaa soveltuvimmalta lähtökohdalta talouden tutkimukseen, mikäli kysymykseen subjektiviteetin rakentumisesta ei keskitytä liikaa. Huomio on syytä kohdistaa pikemmin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Instituutio voidaan määritellä miksi tahansa yhteiskuntaa konstituoivaksi, ohjaavaksi ja jaettuja merkityksiä ja normeja ylläpitäväksi sosiaaliseksi järjestelyksi (esim. Turner 1997). Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat tällöin esimerkiksi, millä tavoin instituutioiden jatkuvuutta tuotetaan, ja millä tavoin instituutioita haastetaan. Miten instituutiot tuottavat sosiaalista todellisuutta, eli faktoja tai käsityksiä mahdollisista ja mahdottomista tapahtumista? Minkälaisten yhteiskunnallisten prosessien kautta näistä käänteistä neuvotellaan? Näistä lähtökohdista huomio vallan tutkimuksessa kohdistuu institutionaalisten jatkuvuuksien yhteiskunnallisiin ehtoihin. Tämä on jyrkkä eronteko perinteiseen taloustieteen metodologiaan, jossa oletetaan jatkuvuuksia ja kuvataan niitä universaaleina lainalaisuuksina. Yhteiskunnallisissa prosesseissa ei tiukkaan ottaen ole yleisiä lainalaisuuksia. Pikemmin kyse on yleistyksistä, jotka nojaavat valtavaan määrään potentiaalisesti hyvinkin poliittisia taustaoletuksia. Esimerkiksi markkinoiden toiminta vaatii valtavaa poliittis-institutionaalista järjestelyjen joukkoa ja jaettua moraalikoodia, vaikka sitä kuvataankin rutiininomaisesti lainalaisuuksien kielellä. Kyse ei siis ole vain spontaanista tavaravaihdon ja hintainformaation välityksen järjestelystä, jonka objektiiviset lainalaisuudet paljastuvat matemaattisella analyysilla. Lainalaisuuksien esittäminen on vallitsevien kompromissien, tilapäisten yhteiskunnallisten järjestelyjen ja ihmisiä koskevien oletusten esittämistä objektiivisina ja yleisinä periaatteina. 16

16 Valtakamppailun luonteeseen kuuluu pyrkimys tehdä joistakin käsityksistä yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ja sääntöjä tai ylläpitää ideaa näiden käsitysten universaalista pätemisestä. Osa käsityksistä on normatiivisia (esimerkiksi velat pitää maksaa) ja osa deskriptiivisiä (esimerkiksi optimaaliset markkinat jakavat resursseja tehokkaammin). Kun valtavirtainen taloustiede tutkii voimaan saatettuja sääntöjä lainalaisuuksina, poliittisen taloustieteen tulisi keskittyä tutkimaan näiden sääntöjen voimaan saattamisen ja voimassa pitämisen ehtoja ja haastamisen mahdollisuuksia. Tutkin seuraavassa kolmea talouteen liittyvää erityiskysymystä ja analysoin, miksi vallan ja jatkuvuuksien näkökulmaa tarvitaan näiden kysymysten ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Kutsun näitä kysymyksiä arvon ongelmaksi, kulttuurin ongelmaksi ja mallin ongelmaksi. Arvon ongelma, eli arvon sijainti Talouden tutkimuksen eräs pohjimmaisimmista filosofisista kysymyksistä liittyy arvon käsitteeseen. Mikä on arvokasta? Mistä arvo tulee? Miten arvo kasvaa, siirtyy, hiipuu, tuhoutuu? Voiko arvoa mitata? Miten taloudellinen arvo suhteutuu muihin arvoihin? Filosofiassa arvojen tutkimusta kutsutaan aksiologiaksi. Aksiologian kysymyksenasettelu on usein ollut lähinnä ontologinen: onko arvo kohteessa vai arvottajassa? Perinteisesti aksiologia on keskittynyt tutkimaan arvon sijaintia arvoobjektivismin ja arvosubjektivismin kautta, kun taas uudemmassa teoriassa arvon paikkaa on haettu monimuotoisempien intersubjektiivisten lähestymistapojen kautta. (Schroeder 2012). 17

17 Taloustieteessä arvon sijainnista on esitetty lukuisia eri teorioita. Kaikki niistä eivät ole kuitenkaan erityisen eksplisiittisiä, eikä asiaa yleensä esitetä aksiologisen kysymyksenasettelun kielellä. Kuitenkin on selvää, että talous pyrkii kuvaamaan nimenomaan arvoa ja arvokasta arvon tuotantoa, haltuunottoa ja vaihtoa. Niinpä taloustieteelliset teoriat yleensä sisältävät myös teorian arvon sijainnista, oli teoria julkilausuttu tai ei. Marxilaisen teorian sekä useiden Marxia edeltävien historiallisten teorioiden mukaan (esim Locke 1988/1690, II kirja, V luku, 27) arvo tulee työstä. Työ mielletään prosessiksi, jossa ihminen muokkaa fyysistä - tai miksi ei kulttuuristakin - ympäristöään, tuottaen koneita, tavaroita, ruokaa, ja niin edespäin (Marx 1990 [1867], luku 7, osa 1). Työ on prosessi, jossa taloudellinen arvo syntyy, koska ihminen sekoittaa työtään paljaaseen ja arvottomaan luontoon. Taloudellinen arvonmuodostus on näin ajateltuna todellisuuden fyysistä muokkaamista. Marxilainen teoria analysoi myös riistoa tästä lähtökohdasta: kuinka paljon arvoa työtä tekemättömät omistajat pystyvät ulosmittaamaan arvon varsinaisten tuottajien (työntekijöiden) kustannuksella (ibid, luku 9, osa 1)? Toinen tapa ajatella asiaa on, että taloudellista arvoa ei ole niinkään työssä vaan työn tuloksessa eli tavarassa tai tavaramuotoisessa artefaktissa. Näin voisimme erotella taloudellisesti arvokkaat objektit muista objekteista. Käytännössä arvokkuuden kriteeriksi muodostuvat tällöin niukkuus ja kysyntä: taloudellisesti arvokas objekti on sellainen, jota halutaan ja jota ei ole rajattomasti saatavilla kaikkien käyttöön. Tällöin päädytään uusklassiseen käsitykseen, jonka mukaan taloudellinen arvo syntyy kysynnän ja tarjonnan kohtaamisesta. Ajatuksen mukaan taloudellista arvoa on vain sellaisella, mihin kohdistuu markkinoilla ilmastuja 18

18 preferenssejä. Tarjonta (niukkuus) ja kysyntä (halu) määrittävät arvon tyhjentävästi. Arvo paikantuu näin markkinaprosessin ominaisuudeksi ilman välitöntä tarvetta viitata tuotteen valmistamiseen tai muihin vaihdannan ulkopuolisiin tekijöihin. Toisaalta arvoa ajatellaan ulosmitattavan kulutustapahtumassa, mikä tekee arvosta totaalisesti kulutustapahtuman sisään palautuvan ongelman: arvo syntyy ja tyhjenee kulutuksessa (Weintraub 2008). Käsitys on kuitenkin turhan kapea, koska on olemassa paljonkin taloudellisesti arvokkaita tai taloudellisen arvonmuodostuksen kannalta välttämättömiä toimintoja, joiden arvoa ei voi lukea markkinavaihdon välinein. Asiaa valaisee kysymys työnjaosta ja arvon tuotannosta: millainen työ on arvokasta? Työnjakoa on syytä analysoida koko yhteiskunnan tasolla: millä ihmisryhmillä on jokin funktio yhteiskunnan kokonaistoiminnoissa ja millainen tämä funktio on? Mikäli yhteiskunnallisessa työnjaossa tarvitaan toimintoja A, B ja C, ja ryhmät A1, B1 ja C1 organisoituvat suorittamaan vastaavia toimintoja, jokainen osallistuu yhteiskunnallisen arvon tuotantoon. Jos A1 määrittelee olevansa ainoa arvoa tuottava ja katsoo muiden vain kuluttavan A1:n tuottamaa arvoa, täytyisi näyttää toteen että kyse ei ole yhteiskunnallisesta työnjaosta. Tällöin A1:n tuottaman arvon tulisi olla riippumatonta B1:n ja C1:n toiminnasta. Pyrkimykset arvontuotannon yksipuoliseen tulkintaan yhteiskunnallisessa työnjaossa ovat erittäin tyypillinen vallankäytön muoto. Pyrkimyksenä on nostaa työnjaon sisäisessä arvotuskamppailussa oma rooli muiden roolin yläpuolelle. Klassinen esimerkki on (ideaalityyppisessä) fordistisessa yhteiskunnassa vallinnut sukupuolten välinen työnjako (esim Sainsbury 1996, luku 3). Tuolloin vallinneen jonkinlaisen kulttuurisen yhteiskuntasopimuksen mukaan miesten rooliksi 19

19 katsottiin palkkatöissä käyminen ja naisten rooliksi kodista ja lasten kasvatuksesta huolehtiminen. Yksittäisen perheen tasolla järjestely oli symbioottinen. Molemmat osapuolet olivat riippuvaisia työnjaon toisesta osapuolesta. Jossain määrin molemmat osapuolet myös ymmärsivät työnjaon samalla tavalla 1. Näistä huolimatta taloudellinen arvo esitettiin tuolloin niin, että ainoastaan miehet tuottivat arvoa, kun naiset vain kuluttivat sitä. Kuvaus on kuitenkin heikko juuri asian työnjakoluonteen vuoksi. Miehet olivat riippuvaisia naisten toimista, ja siksi mallissa oli kyse yhteiskunnallisesta työnjaosta eikä miesten yksipuolisesti suorittamasta arvontuotannosta. Samassa hengessä uusoikeistolaisessa diskurssissa usein esitetään, että yksityinen sektori tuottaa arvoa siinä missä julkinen sektori kuluttaa sitä. Kuitenkin näiden sektorien funktiot perustuvat keskinäisriippuvaiseen suhteeseen. Jälleen kyse on työnjaosta. Voidaan edelleen kysyä esimerkiksi, onko työttömillä rooli työnjaossa vai ainoastaan asema sen ulkopuolella. Jos modernissa taloudessa katsotaan tarvittavan työvoimareserviä, työttömien voidaan nähdä täyttävän yhtä työnjaon funktiota. Riippumatta siitä, miten tällaisia yksittäisiä tapauksia tulkitaan, lienee selvää, että arvo sijaitsee työssä on ongelmallinen väite, ellei väitettä uloteta tunnustetusta arvontuotannosta koko yhteiskunnalliseen työnjakoon. Vastaavasti työnjakoon liittyvää vallankäyttöä voidaan tutkia analysoimalla pyrkimyksiä määritellä vain jokin työnjaon osapuolista arvoa tuottavaksi. 1 Tämä ei tietenkään itsessään tarkoita että asetelma olisi ollut oikeutettu, ja työnjako romahtikin hyvistä syistä. 20

20 Arvon ongelman ytimessä on etsiä mainittujen vaihtoehtojen ulkopuolelta pohjaa mielekkäälle teorialle. Uusklassisen teorian arvokäsitys tuntuu sivuuttavan yhteiskunnalliset prosessit vaihdantaa lukuun ottamatta, ja pelkkään subjektiiviseen haluun viittaava arvoteoria taas tuntuu sisältävän kaikki perinteisen arvosubjektivismin ongelmat. Toisaalta formaaliin palkkatyöhön nojaava käsitys tuntuu yhteiskunnallista työnjakoa kapeasti katsovalta. Työn käsitteen hämärtyessä myös arvon käsite hämärtyy, ainakin kun työhön yritetään viitata jonkinlaisena mielekkään ihmiselämän ehtona eikä ainoastaan uusklassisen taloustieteen hengessä työvoiman osto- ja myyntitapahtumana. Mikäli työ määritellään merkitykselliseksi tekemiseksi erotuksena mistä tahansa ajallisen panoksen myymisestä, tuloksena on normatiivinen tautologia arvokas = arvokas. Toinen kiinnostava lähestymistapa arvon ongelmaan on katsoa taloudellisen arvon konkreettisinta sijaintipaikkaa - rahaa - ja kysyä, mistä rahan arvo tulee. Esimerkiksi itävaltalaisen koulukunnan mukaan rahalla ei juuri ole arvoa muuten kuin kvantifioidun vaihtokaupan välineenä (Menger 2007, luku 8). Klassisen poliittisen taloustieteen ajatus taas on, että raha on eräänlainen arvon varasto. Raha säilöö menneisyydessä tehdyn työn arvoa. Arvo on siis työssä, mutta raha kannattelee sitä. Uudempi chartalistinen teoria on haastanut tämän käsityksen osoittamalla, että rahan arvo on lopulta siinä, että valtio takaa sen olemassaolon ja että se on kollektiivisesti hyväksytty velan merkitsijäksi (Wray 2006). Rahan arvoa ei ole ilman kollektiivista luottamusta, ja luottamuksen viimekätinen tae on valtion valta. Tällöin raha käsitetään itsessään valtasuhteena: raha on valtaa periä keneltä tahansa saman monetaarisen yhteisön jäseneltä rahan summaa vastaava määrä tavaroita tai palveluita. Raha voidaan siis nähdä yhteisön velkana rahan haltijalle. 21

21 Tästä näkökulmasta raha voidaan tulkita menneisyydessä tuotetun arvon varaston sijaan tulevaisuuden hallinnaksi. Jo rahan olemassaolo merkitsee yhteisön tulevaisuuden sitomista, ennakointia ja hallinnointia. Rahataloudellisten suhteiden kasvu merkitsee jonkinlaista yhteisöllistä optimismia suhteessa tulevaisuuteen: tulevaisuudessa nähdään taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Raha instituutiona toimii myös velkasuhteiden merkitsijänä ja taloudellisten instituutioiden uusintajana. Toisaalta raha ei ole neutraali velkasitoumus, vaan jatkuvan kamppailun kenttä. Velkasitoumuksissa ei ole kyse ainoastaan siitä, kenellä on valta vaatia maksua ja kenen velkoja voidaan mitätöidä, vaan myös neuvottelusta rahan arvosta. Jokainen rahapoliittinen päätös on yhteisön valtasuhteiden dynamiikan manipulointia. Tämä huomio palauttaa arvon analyysiin sen poliittisen ulottuvuuden (ks esim Auvinen 2010; Ingham 2004). Tästä näkökulmasta voidaan sanoa, että taloudellinen arvo piilee vallassa. Rahalle antaa arvon valta laskea liikkeelle maksuvälinettä, valta määritellä rahan institutionaalisia piirteitä, valta vaatia velkasitoumusten täyttämistä, ja valta määritellä velan saannin ehtoja eli sitä, millä ehdoilla rahaa on olemassa. Kulttuurin ongelma Toinen yhteiskunnallisen vallan peruskysymys on kulttuurin ongelma. Kyse on siitä, mitä on kapitalismin kulttuuri ja miten se liittyy arvojen yksimitallisuuteen ja toisaalta niiden moninaisuuteen. Kapitalismin kulttuuri tarkoittaa kulttuuria, jossa taloudelliset suhteet lävistävät sosiaalisen todellisuuden poikkeuksellisen voimakkaasti 2. 22

22 Peruskysymys kuuluu, miksi tätä kapitalismin kulttuuria samaan aikaan juhlitaan yksilöllisyytenä, kun toiset kokevat, että kyseessä on tukahduttava ja monotonistinen kulttuuri, joka pakottaa kaikki toiminnot noudattamaan samaa arvon asteikkoa ja logiikkaa. Molemmat tulkinnathan ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa yleisiä. Kapitalismin kulttuurinen oikeutus perustuu nimenomaan yksilöllisyyteen, yksilöllisiin valintoihin ja valinnanvapauteen, ja yhtenäiskulttuurien ja kollektiivisten traditioiden pirstomiseen. Toisaalta pyrkimykset paeta kapitalismin kulttuuria perustellaan usein juuri yksilöllisyyden kielellä, ja nykykulttuurin kritiikki esitetään nimenomaan moniarvoisuuden vaatimuksen kautta, erotuksena yhdelle arvoasteikolle pakottavalle rahan kulttuurille. Asetelman keskeisin tausta on yhteismitattomuuden metodologinen ongelma. Vaikka ongelma on artikuloitu useiden eri tieteiden parissa, taloustieteellinen käsittelytapa on kenties selväpiirteisin. Taloustieteessä ajateltiin pitkälle 1900-luvulle, että talouden tehtävä on tuottaa suurin mahdollinen määrä utiliteetteja, eli hyvinvointia tai onnellisuutta (Hausman & MacPherson 1996; luku 7). Onnellisuuden peruskomponenttien katsottiin olevan yhteismitallisia ja objektiivisesti ihmisyydestä seuraavia: ruokaa, juomaa ja katon päämme päälle tarvitsemme kaikki. 2 Tässä yhteydessä ei tarvitse siis ottaa kantaa pääoman kasautumisen ongelmaan tai kapitalismin variantteihin. Yhtä hyvin voitaisiin puhua rahavälitteisten suhteiden kulttuurista. Ks esim Simmel 1997 [1900] 23

23 Ennen toista maailmansotaa syntyi taloustieteellinen katsanto, jonka mukaan preferenssit ovat täysin yhteismitattomia, ja tutkimuksessa voidaan ainoastaan analysoida niiden ilmaisuja. Tästä paradigmasta tuli myöhemmin valtavirtainen, minkä vuoksi tutkimus alkoi keskittyä markkinoihin. Näkemyksen mukaan markkinat ovat paikka, jossa ilmaistaan preferenssijärjestyksiä: ostohalu on ilmaisu siitä, miten paljon jotakin tavaraa tai palvelua halutaan ja arvostetaan (käsityksen esittelystä ja kritiikistä ks Hausman 2011). Nämä haluamisen syyt joko ilmaistaan yksilöllisellä kielellä tai ne on ainakin mahdollista palauttaa yksilölliselle kielelle. Syntyy yhteismitallisuuden paradoksi. Uusklassinen talousteoria korostaa radikaalisti yksilöllisyyttä. Mikään yleisinhimillinen ei kelpaa tässä teoriassa. Kysymykseen miksi X on Y:lle arvokas, täysin riittävä vastaus on koska Y sattuu haluamaan X:ää. Talousteoriassa sovelletaan liberaalia vahingoittamattomuusperiaatetta (jokaisella ihmisellä on oikeus yksilölliseen tilaan) erittäin kovana tulkintana (yksilöiden preferenssi-ilmaisuja ei voi yrittää tulkita jaetulla kielellä) (van Staveren 2007). Uusklassisen taloustieteen kuvaama sosiaalinen ontologia on omista satunnaisista syistään eri asioita haluavien irrallisten subjektien todellisuus. Uusklassisen taloustieteen moraaliteoria taas kieltää astumasta yksilöiden määrittelyvallan alueelle. Teorian kiero puoli on, ettei siinä katsota tarpeelliseksi ottaa kantaa alistavimpiinkaan tulojen ja omaisuuden jakaumiin, vaikka yksilöllistä oikeutta noiden resurssien käyttöön vahditaan tarkasti. Tämän radikaalin yhteismitattomuuden paradoksaalinen seuraus on totaalinen yhteismitallisuuteen pakottaminen. Koska yhteistä kieltä hyvinvoinnille ei ole, ainoastaan markkinakommunikaatio kelpaa analyysin lähtökohdaksi, ja markkinakommunikaatio 24

24 tuntee vain rahan arvon mittana. Näin raha saa roolin jonkinlaisena mittaamisen ulkopuolisena yhteismitallisena hyvänä. Raha ei siis ole arvottamisen mittari, vaan sen mittari, miten kovasti jotain halutaan. Ongelma ei ole yhteismitallisuuteen pakottaminen sinänsä, vaan tämän pakottamisen oikeuttaminen moniarvoisuuden kielellä, ja toisaalta yhteismitallisuuden totaalisuus. Esimerkiksi oikeudenmukaisuudesta puhutaan lähinnä kielellä, jota Marx olisi kutsunut porvarilliseksi tasa-arvoksi: oikeudenmukaisuudesta puhuminen palautetaan kysymykseksi rahan jakautumisesta, kun tavoitteena tulisi olla radikaali monimuotoisuus, jossa jokainen mittaa omaa arvoaan. Samaan ilmiöön liittyy keskustelu tuotannon ekologisista ulkoisvaikutuksista. Ympäristönsuojelun ajatellaan edellyttävän ympäristöarvojen (negatiivista) rahallistamista (esim Tisdell 1993), niin mieletön kuin tämä käännös onkin. Onhan ympäristönsuojelun perimmäinen motiivi se, että ympäristöön katsotaan liittyvän rahaan palautumattomia arvoja. Vallan näkökulma osoittautuu jälleen hyödylliseksi. Eräs taloudellisen vallankäytön aspekteista on kyky pakottaa yhtä arvon mittaria entistä läpileikkaavammaksi, jopa ainoaksi yhteiskunnalliseksi arvon mittariksi. Rahallisen arvon asemaan liittyy paljon tällaisia pyrkimyksiä. Luonnollisesti kiinnostuneimpia tästä pakottamisesta ovat tahot, joiden hallussa rahallista arvoa on paljon. Todellisesta yhteismitattomuudesta kiinni pitäminen taas merkitsee velkasuhteista kieltäytymistä. Rahan hallinta merkitsee velkasuhdetta vain taloudellisen arvon kentällä. Tässä mielessä yhteismitattomuudessa on kyse myös eräästä vallankäytön muodosta vapautumisesta. 25

25 Näin ymmärrettynä valtavirtaisen taloustieteen yhteismitattomuuskäsitys on kaikessa radikaalissa subjektivismissaan yhteiskuntaa konstituoivan valtajärjestelmän universaaliksi pakottamista. Yhteismitattomuuden voi siis selvästi tulkita täysin päinvastaisilla tavoilla. Kyse onkin siitä, minkälainen tulkinta yksilöllisyydestä ja yhteismitattomuudesta on hallitseva. Mallin ongelma Mallin ongelma liittyy kysymykseen tieteellisestä selittämisestä ja ennustamisesta. Yhteiskuntatieteiden filosofisiin ongelmiin kuuluu sen erottelu, missä mielessä yhteiskuntatieteet tuottavat yleistettävissä olevaa tietoa, ja missä mielessä ainoastaan näkökulmaspesifejä tulkintoja partikulaareista ilmiöistä (yhteiskuntatieteellisen tiedon luonteesta ks esim Raatikainen 2004; ). Siinä missä suuri osa yhteiskuntatieteistä on erilaisten kielellisten ja kulttuuristen käänteiden myötä tunnustanut, ettei niiden tavoitteena ole mekaanisen maailmankaikkeuden mallin mukaisten liikelakien etsintä, valtavirtainen taloustiede nojaa edelleen matemaattisempaan todellisuuden konstruktioon. Tällaisen konstruktion puitteissa etsitään sitten objektiivisiksi ja mekaaniseksi tulkittuja talouden liikelakeja, joiden esitys nojaa luonnontieteille ominaiseen tiedonintressiin. Merkillepantavaa on, että kyse ei ole ainoastaan yleistyksistä vaan myös ennustuksista. Puheenaiheena ovat yleiset lainalaisuudet, jotka saavat asian X toimimaan tavalla Y. Periaatteessa esimerkiksi taloudellisen kasvun taustalla olevien syiden selvittäminen tuottaa ennustuksia siitä, että samojen olosuhteiden luominen tuottaa talouskasvua missä tahansa yhteiskunnallisessa todellisuudessa. Taloustieteilijä Jeffrey Sachs muisteli Bolivian-komennustaan 26

26 paljonpuhuvin sanoin: onneksi makrotaloustieteen lait pätevät myös korkeassa ilmanalassa (Sachs 2005). Sachsin ei siis mielestään tarvinnut tietää Bolivian yhteiskunnasta mitään nähdäkseen, mikä Bolivian taloudessa toimi ja mikä ei toiminut luvut riittivät. Jossain mielessä taloustieteen lähtökohtainen motiivi on löytää todellisuuteen jo koodatut, mutta varsin vaikeasti löydettävissä olevat talouden lait. Periaatteessa vaikkapa rahan luonteeseen kuuluu toki tiettyjä lainalaisuuksia. Esimerkiksi keskuspankin ohjauskoron lasku aiheuttaa rahan määrän lisääntymistä ja tämä taas aiheuttaa talouskasvua ja kysyntäinflaatiota. Toisaalta kaikkia vastaavia esimerkkejä voidaan pitää myös kontekstisidonnaisina tätä kontekstisidonnaisuutta on vaan vaikea tunnistaa, koska olosuhteet, joissa tietyt lainalaisuudet pätevät, ovat niin yleisiä. Kuitenkaan vastaesimerkkejä ei tarvitse hakea esikapitalistista yhteiskuntamuodoista. Esimerkiksi Venäjällä 1990-luvulla hinnat laskivat Primakovin hallituksen lisättyä rahan määrää taloudessa (Kagarlitsky 2010), mikä on tietysti lakien vastaista. Mallin ongelmaa voidaan lähestyä ainakin kolmella tavalla, jotka ovat metodologinen tapa, marxilainen tapa ja ontologinen tapa. Metodologinen tapa kuvata ongelmaa on todeta, että taloustieteen lainalaisuudet nojaavat lukuisiin oletuksiin ihmisten motiiveista, markkinoiden luonteesta ja muista tekijöistä. Oletukset voivat olla parempia tai huonompia, mutta joitakin oletuksia tarvitaan. Marxilainen tapa kuvata ongelmaa on kritisoida porvarillisen taloustieteen abstraktia muotoa eli puhetta illusorisista yleisistä kategorioista. Esimerkiksi työtä missään yleisessä mielessä ei ole syytä olettaa olemassa olevaksi (Marx 1993 [1939], ; Holloway 2010). Tämä johtaa voimakkaaseen mallien kritiikkiin. 27

27 Ontologinen jäsennys näkee taloustieteen osana tieteitä, joiden sosiaalinen kosmologia on objektien välisiä matemaattisia liikelakeja korostavan newtonilaisen mekaniikan perua. Taloustieteen ontologiaa voidaan tutkia eräänä maailmanjäsennyksenä, johon taloustiede nojaa ja jota se myös levittää. Newtonilaisen mekaniikan maailmankuva on historiallinen kuriositeetti, josta tuli sattumalta modernin ajan hallitseva maailmanjäsennys. Ei ole mitään erityistä tieteellistä syytä sille, miksi talouden tutkimus ei voisi yhtä hyvin nojata vaikkapa Leibnizin metafysiikkaan, joka perustui potentiaalin ideaan ja aukikääriytymisen ontologiaan (Leibniz 1995 [1714], Deleuze 2006) Poliittisen talouden kannalta kiinnostavin jatkokysymys on: onko talouden liikelakeja ylipäänsä olemassa? Jos institutionaaliset asetelmat, kulttuuriset tilanteet ja ärsykkeisiin reagoinnin tavat vaihtelevat, ei ennustusvoimaisia abstraktioita voida tehdä uskottavasti. Käytännöllisen esimerkin voi hakea vaikkapa Kiinasta. Kiina on tällä hetkellä se paikka, jota taloustieteilijät yrittävät innokkaimmin selittää. Heitä kiinnostaa se, miksi Kiinan talous kasvaa niin nopeasti. Jos kaikkien muiden, erityisesti kehitysmaiden, tulisi seurata Kiinan menestystarinaa, mitä niiden tarkkaan ottaen tulisi tehdä? Mikä Kiinan lukemattomissa poliittisissa ja institutionaalisissa ratkaisuissa ja olosuhteissa on kontingenttia ja mikä taas olemuksellinen osa Kiinan mallia? Mikä Kiinan politiikassa on menestyksen yleistä ja universaalia kaavaa ja mikä taas satunnaista tai paikallista? On olemassa huomattava määrä havaintoja erilaisten tekijöiden heikommista tai vahvemmista korrelaatioista, joista pyritään syvälukemaan todellisuuden lainalaisuuksia. Näiden perusteella onkin luotu paljon teorioita, jotka ovat kaikki jostain näkökulmasta uskottavia. Tällaisia ovat Kiinan talouskasvun tapauksessa 28

28 esimerkiksi kaupan vapauttaminen, vapaatuotantoalueilta leviävä teknologia, valtion ohjauksen pitäminen vahvana, asteittainen lähestymistapa shokkiterapian sijaan, valtiollis-yksityiset yhteisyritykset ja koulutukseen panostaminen. On kuitenkin todennäköistä, että kyse on vain satunnaisista korrelaatioista. On otettava huomioon mahdollisuus, että Kiinan kulttuuris-poliittinen tilanne on niin uniikki, ettei siitä voida löytää yleisempää kasvun kaavaa. On myös mahdollista, että Kiinaan investoidaan, koska kaikki muutkin tekevät niin. Tämä on taloudessa yleistä. Finanssitalouden analyysissa ja kritiikissä tämä talouden massapsykologisen luonteen tutkimus on tuttua (Skidelsky 2009; luku 1), eikä liene erityistä syytä sille, miksi sama ei voisi päteä myös reaalitaloudessa. Kiinan talouskasvun kaltaisen ilmiön selittäminen mallina on ongelmallista kahtaalta: toisaalta suuret yhteiskunnalliset ristiriidat kätketään teknisen ja objektivoivan kasvun käsitteen sisään, toisaalta luodaan keinotekoista uskoa abstrakteihin talouden lakeihin. Kiinan kasvun selittäminen uskottavasti onkin luultavasti mahdotonta ilman viittauksia niihin jatkuviin diskursiivisiin ja institutionaalisiin valtakamppailuihin, joita käydään liike-elämän ja hallinnon kaikilla tasoilla. Mallin ongelman analyysi herättää siis kysymyksen, minkälaisia metodologisia ja ontologisia oletuksia tehdään yleisillä malleilla selittämisen mahdollistamiseksi, ja ovatko nämä perusteltuja? 29

29 Lopuksi Käsitellyt talouden erityisteemat johtavat siihen johtopäätökseen, että taloutta on hedelmällisintä tutkia politiikan ja vallankäytön kenttänä, eikä valtavirtaisen taloustieteen tapaan luonnontieteeseen vertautuvana tutkimuskohteena. Talouteen kuuluu massapsykologia ja sen liikkeellepanevat voimat, mutta tätäkin olennaisempia ovat politiikantutkimuksen perinteiset kohteet: valta ja instituutiot. Jos lähdetään siitä, että talouden lainalaisuuksia ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole, tai että ainakin niitä on paljon väitettyä vähemmän, päädytään politiikan kentälle. Tällöin keskeinen huomio on se, että ihmisyhteisössä on jatkuvaa neuvottelua, jatkuvuuksia ja jatkuvuuksien haastamista, ja aina myös diskursiivista kamppailua. Menestyksellinen instituutioiden ja niiden diskursiivisen logiikan saattaminen osaksi yhteiskunnallista itsestäänselvyyksien kenttää ei merkitse, että tällaiset instituutiot olisivat objektiivisesti totta. Näiden havaintojen avulla pyrin tarjoamaan lähtökohtaa sen tutkimiselle, mitä talous politiikkana voi merkitä. Politiikassa on kyse vallasta, institutionaalisista neuvotteluista ja jatkuvuuksista sekä määrittelykamppailuista. Merkillepantavaa valtavirtaisessa taloustieteessä on se, että pitkällä aikavälillä neutraalin rahan ja markkinoiden konstruktioiden kautta se pyrkii häivyttämään näköpiiristä valtaan liittyvien kysymyksenasettelujen joukon, joiden kysyminen on välttämätöntä talouden ymmärtämiseksi. Poliittisen talouden tutkimuksessa on kyse viime kädessä siitä, että talouden myönnetään olevan yhteiskunnallista toimintaa. 30

30 Lähteet Auvinen, Tero (2010) On money. Lapland university press, Rovaniemi. Deleuze, Gilles (2006) The Fold. Leibniz and the baroque. Continuum books, Lontoo. Foucault, Michel (1982) The Archaeology of Knowledge & The Discourse on Language. Pantheon Books, New York NY. Foucault, Michel (1980) Power/Knowledge: Selected Interviews and Other Writings, Edited by Colin Gordon. Vintage. Hausman, Daniel (2011) Why satisfy preferences? Papers on economics and evolution #24. Max Planck Institute of Economics, Jena. Hausman, Daniel & MacPherson, Michael (2006) Economic analysis, moral philosophy and public policy. Second edition. Cambridge University press, Cambridge. Holloway, John (2010) Crack capitalism. Pluto press, Lontoo. Ingham, Geoffrey (2004) The nature of money. Polity press, Cambridge. Kagarlitski, Boris (2010) Neukkulaan ja takaisin. Into kustannus, Helsinki. Lakoff, George & Johnson, Mark (2003) Metaphors we live by. University of Chicago press, Chicago. 31

31 Leibniz, Gottfried Wilhelm (1995) Monadologia. Gaudeamus, Helsinki. Alkuteos Locke, John (1988[1690]) Two treatises of government. Edited by Peter Laslett. Cambridge University press, Cambridge. Marx, Karl (1990 [1867]) The capital. A critique of political economy. Penguin books, Lontoo. Marx, Karl (1993 [1939]) Grundrisse. Penguin books, Lontoo. Menger, Carl (2007 [1871]) Principles of economics. Ludwig von Mises institute. Auburn, AL. Raatikainen, Panu (2004) Ihmistieteet ja filosofia. Gaudeamus, Helsinki. Sachs, Jeffrey (2005) The end of poverty. Economic possibilities for our time. Penguin books, New York. Sainsbury, Diane (1996) Gender, equality and welfare state. Cambridge University press, Cambridge. Schroeder, Mark (2012) Value theory. Teoksessa Edward N Zalta (ed) The Stanford encyclopedia of philosophy (summer 2012 edition). value-theory/ Simmel, Georg (1997) Rahan filosofia. Saksankielinen alkuteos Doroga, Turku. Skidelsky, Robert (2009) Keynes. The return of the master. Penguin press, Lontoo. 32

32 van Staveren, Irene (2007) The ethics of efficiency. Sceme working paper no 18. University of Stirling, Stirling. Tisdell, Clement (1993) Environmental economics: Policies for environmental management and sustainable development. Edward Elgar, Cheltenham. Turner, Jonathan (1997) The institutional order. Longman, New York NY. Weintraub, E Roy (2008) Neoclassical economics. Teoksessa David Henderson (ed): The concise encyclopedia of economics. Liberty Fund. Wray, L Randall (2006) Understanding modern money. Edward Elgar, Cheltenham. 33

33 VOIKO YHTEISMITATTOMIEN ASIOIDEN ARVOA VERTAILLA? Arto Laitinen Voiko kahden arvon, esimerkiksi ystävyyden ja oikeudenmukaisuuden, tärkeyttä verrata toisiinsa? Tai voiko verrata kahden vaihtoehtoisen teon arvoa, joista toinen toteuttaa ystävyyttä ja toinen oikeudenmukaisuutta? Voiko kahta taiteilijaa tai taideteosta, jotka edustavat eri genreä tai taidemuotoa laittaa arvojärjestykseen? Entä kahta tieteellistä paradigmaa tai kahta kulttuuria? Kuinka tehdä päätöksiä sellaisten asioiden kesken, jotka ovat eri suhteissa hyviä tai arvokkaita: kirjaston vai jäähallin rakentaminen; lisävelan ottaminen, verottaminen vai palveluiden karsiminen; tuotteliaan tutkijan vai ansioituneen opettajan palkkaaminen; liittyminen vastarintajoukkoihin tai sairaan äidin tueksi jääminen; ura lakimiehenä tai klarinetin soittajana? Onko näiden eri tavoin hyvien asioiden vertailemiseen olemassa mitään yhteistä asteikkoa tai kriteeriä vai ovatko ne yhteismitattomia? Erilaisten arvojen ja näitä arvoja toteuttavien asioiden 1 vertailukelpoisuus jakaa mielipiteitä jyrkästi. Joidenkin 34

34 lähestymistapojen mukaan asiat ovat yhteismitallisia ja niiden arvoa voi (ainakin periaatteessa) verrata suoraviivaisesti asioiden arvoille voi antaa numeeriset arvot ja näiden lukujen suuruutta voi vertailla. Tällaisia ovat taloudelliset teoriat arvosta, samoin kuin tyypilliset rationaalisen valinnan, peliteorian ja seurausetiikan teoriat. Näiden teorioiden mukaan vaihtoehtojen paremmuusjärjestykselle on olemassa yhteinen standardi, kuten hyöty-kustannus analyysi, tai odotettavissa oleva arvo eli vaihtoehdon toteutumisen todennäköisyys kerrottuna sen arvolla, eli hyvyydellä tai utiliteetilla. Tällainen kertolasku edellyttää, että asioiden arvolle voidaan asettaa lukuarvo: vaihtoehdon toteutumisen todennäköisyys vaihtelee nollasta yhteen, ja sen hyvyys vaihtelee niin ikään jonkin minimin ja maksimin välillä (esimerkiksi miinus yhden ja plus yhden välillä siten, että mitä suurempi lukuarvo, sitä toivottavampi vaihtoehto, negatiiviset lukuarvot merkitsevät itsessään epätoivottavia vaihtoehtoja) Vastakkaisten lähestymistapojen mukaan arvot ovat yhteismitattomia ja vertailukelvottomia, numeraalisen tarkastelun mahdollisuudesta puhumattakaan. Täsmällisiin lukuarvoihin nojaavan kardinaalisen vertailun sijaan arvojen tarkastelussa voi enintään yltää ordinaaliseen vertailuun, jossa asiat laitetaan paremmuusjärjestykseen ilman numeroarvojen antamista. Ordinaaliseen paremmuusjärjestykseen laittaminenkin 1 Termiä arvot voi käyttää yhtäältä i) henkilöiden arvostuksista tai näkemyksistä ( X arvostaa ystävällisyyttä ja oikeudenmukaisuutta ), toisaalta niistä erilaisista ii) hyväksi tekevistä ominaisuuksista (ystävällisyys, oikeudenmukaisuus) jotka tekevät iii) arvokkaista asioista, arvonkantajista (esim. yhteiskunnat, ihmiset tai abstraktimmin asiaintilat ) jossain suhteessa iv) hyviä tai arvokkaita eli saavat aikaan sen että kyseisellä asialla on arvoa. Käytän näistätermejä i) arvostukset, ii) arvot (monikossa), iii) (arvokkaat) asiat ja iv) asioiden arvo (yksikössä). 35

35 saattaa kuitenkin olla mahdotonta. Kenties eri arvojen, arvoulottuvuuksien ja niitä kantavien asioiden kesken voi tehdä ainoastaan mielivaltaisia valintoja. Yksilöiden ja yhteiskuntien täytyy kuitenkin tehdä valintoja, sillä useimpiin päätöksiin liittyy myös kustannuksia eivätkä resurssit riitä kaikkiin haluttuihin asioihin. Täyttä mielivaltaisuutta vastaan puhuu se, että monissa tilanteissa toimijat osaavat arvioida, mitkä vaihtoehdot olisivat kaikin tavoin huonoja, joten ainakaan niitä ei kannata valita. Tässä artikkelissa tarkastelen edellä mainittujen kysymysten filosofisia taustoja ja käyn läpi erilaisia yhteismitallisuuden ja vertailukelpoisuuden merkityksiä aiheesta virinneen filosofisen keskustelun näkökulmasta. 2 Kaikkiaan käsittelen viittä eri kysymystä, joiden yhteydessä yhteismitattomuudesta on puhuttu. Keskeisimmät teesit sisältyvät kolmanteen ja neljänteen alalukuun. Niissä puolustan mahdollisuutta, että ainakin periaatteessa on mahdollista vertailla eri tavoin hyviä asioita, vaikka helppoja tai täsmällisiä menetelmiä siihen ei olekaan käytössä. Esitän myös, että asioiden arvon vertailun logiikka tai laskuoppi poikkeaa perusmatematiikasta siinä, että toisinaan kumpikaan vaihtoehto ei ole toistaan parempi, eivätkä ne silti ole täsmälleen yhtä hyviäkään, vaan ne ovat samalla tasolla (on a par). Muissa alaluvuissa esittelen lyhyemmin yhteismitallisuuden muita aspekteja. 2 Nojaan erityisesti Ruth Changin ja hänen kommentoijiensa keskusteluun. Hyviä johdantoja ovat Stanford Encyclopedia of Philosophystä löytyvät esittelyt sekä Ruth Chang (toim.) 1997, erityisesti Changin oma esipuhe kyseisessä teoksessa. Varhaisempia puheenvuoroja ovat Raz 1986, Griffin 1986 sekä Dancy Ks. myös O Neill 1998, jossa tarkastellaan yhteismitattomuuskysymyksen roolia sosialististen markkinoiden mahdollisuuden kannalta Misesin, Hayekin ja Neurathin debateissa. 36

36 Yhteismitallisuudesta on keskusteltu viidessä kontekstissa eri merkityksissä, ja artikkelin viisi alalukua käsittelevät kukin yhtä niistä: Ensinnäkin eräs paljon keskusteltu yhteismitattomuuden merkitys on tieteellisten tutkimusperinteiden tai inhimillisten kulttuurien välisten käännösten tai keskinäisen ymmärryksen tai vertailun mahdottomuus tai asiattomuus. Erilaisiin käsitejärjestelmiin nojaavat henkilöt elävät eri maailmoissa, jotka eivät palaudu toisiinsa (Kuhn 1994/1962, Winch 1979/1958, Foucault 2010/1966, Rorty 1989, Huntington 1996). Esittelen lyhyesti kantaa, jonka mukaan eri kulttuurit (ja tutkimusperinteet) voivat kommunikoida ja oppia toisiltaan, käytännössä tosin varsin haasteellisesti (MacIntyre 1988, Taylor 1995), vaikka mitään universaalia Arkhimedeen pistettä ei olisikaan olemassa. (ks. alaluku 1). Muut neljä yhteismitallisuuteen liittyvää kysymystä nousevat kunkin kulttuurin tai perinteen sisällä. Toiseksi varhaisin puhe yhteismitattomuudesta liittyy mahdottomuuteen kuvata asioiden arvoa tai muita ominaisuuksia täsmällisillä lukuarvoilla. Tässä suhteessa Aristoteleen varoitus liiallisen täsmällisyyden tavoittelemisesta tuntuu yhä pitävän paikkansa, joskin termi yhteismitaton varataan yleensä nykyisin muihin neljään käyttötapaan, jotka tässä luetellaan. (ks. alaluku 2). Kolmanneksi kiistaton yhteismitattomuuden ja vertailukelvottomuuden muoto liittyy formaaliin mahdottomuuteen vertailla asioita, joilla ei ole yhteistä nimittäjää (Chang 1997, 2001, 2002a, 2002b, 2005). Emme esimerkiksi voi vertailla numeroa viisi ja viimeistä jääkautta siitä näkökulmasta kumpi on huonomuistisempi kummallakaan ei ole kyseistä ominaisuutta. Chang (ibid.) kuitenkin argumentoi, ettei tämä ole ongelma asioiden arvosta puhuttaessa: vaikka asiat olisivat hyviä 37

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN MIKKO SYRJÄNEN FORS-ILTAPÄIVÄ 2012 1 / 1 Wärtsilä 3 July 2009 Alku operaatiotutkijana Systeemianalyysin laboratorio, DI 1999 Johdatus

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Normatiivisuus on monitulkintainen

Normatiivisuus on monitulkintainen Teppo Eskelinen Taloustieteen normatiivisuus ja hyvinvoinnin tulkinnat Talouden ongelma esiintyy yleensä tarpeena suhteuttaa toisiinsa taloudelliset ja eettiset tekijät, jotka näyttäytyvät keskenään ristiriitaisina.

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola Taloustieteen perusopetus yliopistossa Matti Pohjola Kauppatieteen uuden kandidaattiohjelman rakenne Aalto-yliopistossa Perusopinnot 60 op - taloustiede 6 Erikoistumisopinnot 42 op - pakolliset kurssit

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3 Raja-arvo ja jatkuvuus 3. Raja-arvon käsite Raja-arvo kuvaa funktion kättätmistä jonkin lähtöarvon läheisdessä. Raja-arvoa tarvitaan toisinaan siksi, että funktion arvoa ei voida laskea kseisellä lähtöarvolla

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Kilpailuja sopimus. Antti Aine

Kilpailuja sopimus. Antti Aine Antti Aine Kilpailuja sopimus Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Calonian luentosalissa 1, lauantaina

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot