RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 15/2009 Kunnanhallitus. Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 15/2009 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Takauksen myöntäminen Häkkilän tiekunnalle Varautuminen influenssapandemiaan syksyllä 2009 Nordean Rautalammin konttorin yhdistyminen Suonenjoen konttoriin Ohje luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden merkkipäivien huomioonottamisesta Annala RN:o 32:15 kiinteistön myynti Asunto Oy Rautalammin Päivölälle Kerkonkosken vierasvenesataman laiturikysely/aloite Kunnanvirastossa toteutettavat korjaustoimenpiteet ja sisäilma Selvitykset tilintarkastajien vuoden 2008 arviointikertomuksen havaintoihin Takauksen myöntäminen Rastunsuon yksityistielle Peuran museosäätiön tasekirja ja toimintakertomus vuodelta 2008 Sisä-Savon seutuyhtymän tasekirja ja toimintakertomus 2008 Vapaa-ajan asukastoimikunnan (VASTA) jäsenten valinta Ilmoitusasiat Lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat Palvelusetelin käyttöalan laajentaminen ja voimaantulo PUHEENJOHTAJA Pekka Hintikka

2 RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU 15/2009 Kunnanhallitus KOKOUSTIEDOT Aika Maanantai klo Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pöytäkirjan Sivu Vesannon kunnan neuvottelupyyntö isäntäkuntasopimuksesta ja isäntäkuntasopimuksen ja yhteistyösopimuksen tulevaisuus Vammaispalvelulain muutokset tulevat voimaan Rautalammin kunnan talousarvion 2009 avaaminen Taloussuunnitelman ja talousarvion 2010 laadintaperusteet Västinkallion tilan myyminen Kettukankaalta Pekka Hintikka

3 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 15/2009 Kunnanhallitus Sivu 338 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Maanantai klo Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pekka Hintikka Jarmo Karjalainen Raija Haukka Anu Hotti Jarmo Hänninen Ulla Pakarinen Jaakko Vesterinen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen Muut osallistujat ALLEKIRJOITUKSET Tauno Herranen Anneli Jalkanen Marja-Liisa Kaikkonen Risto Niemelä Tapio Kataja Kari Tirkkonen Tuure Savolainen Eeva Ruotsalainen Matti Paappanen Hannu Jyrkkänen Puheenjohtaja valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja poistui klo aikana valtuuston II varapuheenjohtaja, kunnanjohtaja hallintojohtaja sos.ty. vast.al.joht klo tekninen johtaja klo koulutusjohtaja klo elinkeinoasiamies klo maaseutusihteeri klo Sihteeri Pekka Hintikka KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Tapio Kataja Maanantai klo kunnanvirasto Allekirjoitukset Anu Hotti Jarmo Hänninen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka Maanantai klo kunnanvirasto Pöytäkirjanpitäjä Tapio Kataja

4 Kunnanhallitus Kokouksen aluksi sosiaalityön vastuualueen johtaja Kari Tirkkonen, tekninen johtaja Tuure Savolainen, koulutusjohtaja Eeva Ruotsalainen, elinkeinoasiamies Matti Paappanen ja maaseutusihteeri Hannu Jyrkkänen selvittivät osastojensa menojen leikkaustoimenpiteitä KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kh 283 Kunnan hallintosäännön 28 :n mukaan avattuaan kokouksen puheenjohtajan tulee todeta läsnäolevat sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kuntalain 58 :n nojalla kunnanhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokous on laillinen, kun se on kutsuttu koolle KunL:n 50 :n ja hallintosäännön :ien mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kh 284 KunL:n 50 :n nojalla kunnan hallintosäännössä tulee antaa tarkemmat määräykset toimielimen pöytäkirjan tarkistamisesta. Hallintosäännön 36 :n nojalla pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjassa tulee olla merkintä tarkastuksesta ja siihen on liitettävä valitusosoitus. Kunnanhallitus on valinnut kaksi henkilöä tarkistamaan pöytäkirjan. Kunnanhallitus päättää valita tämän pöytäkirjan tarkastajiksi Anu Hotin ja Jarmo Hännisen. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kh 285 Kunnanhallitus päättää, että tässä kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

5 Kunnanhallitus TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN HÄKKILÄN TIEKUNNALLE Kh 286 Liitteet 1-2 Häkkilän yksityistien tiekunta pyytää kunnalta takausta tien ja sillan perusparannuksen omarahoitusosuudelle, joka on ja otettaisiin Rautalammin Osuuspankista 10 vuoden laina-ajalla. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi tiehallinto on hyväksynyt , josta tiepiirin avustus sillasta on 75 % ( ) ja tiestä 60 % ( ). Tiekunnan hakemus on liitteenä 1. Maaseutusihteeri on antanut asiasta lausuntonsa, liite 2. Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle euron takauksen myöntämistä maaseutusihteerin esityksen mukaisesti Häkkilän tiekunnalle yksityistien ja sillan peruskorjausta varten hyväksytään.

6 Kunnanhallitus VARAUTUMINEN INFLUENSSAPANDEMIAAN SYKSYLLÄ 2009 Kh 287 Liitteet 3-4 Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti 4. tilannekirjeen , jossa kerrottiin varautumisesta pandemiaa eli sikainfluenssaa varten ja väestön rokottamiseen. Epidemia on maailmanlaajuisesti levinnyt. Ministeriö on sittemmin luopunut pandemialuokituksestaan ja siihen liittyvästä varautumisesta. Tarkennettujen ohjeiden mukaan kunnissa tulee järjestää ja vastata sikainfluenssan normaaleista hoitotoimenpiteistä. Ministeriöstä on myös tullut 5. tilannekirje valmistautumisen lieventämisvaiheeseen. Ministeriön kirjeet ovat liitteinä 3-4. Pyydetään selvitys terveydenhuollon kuntayhtymältä siitä, miten he ovat varautuneet syksyn sikainfluenssan hoitoon rautalampilaisten osalta.

7 Kunnanhallitus NORDEAN RAUTALAMMIN KONTTORIN YHDISTYMINEN SUONENJOEN KONTTORIIN Kh 288 Nordea Pankki Suomi Oyj Sisä-Savo on ilmoittanut saapuneessa kirjeessään yhdistävänsä Rautalammin konttorin Suonenjoen konttoriin syyskuun 7. päivänä. Rautalammin konttori on toiminnassa saakka, 20. heinäkuuta alkaen uusilla aukioloajoilla vain maanantaisin ja perjantaisin. Merkitään kunnanhallituksen tietoon saatetuksi.

8 Kunnanhallitus OHJE LUOTTAMUSHENKILÖIDEN SEKÄ VIRANHALTIJOIDEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN MERKKIPÄIVIEN HUOMIOONOTTAMISESTA Kh 289 Liite 5 Rautalammin kunnan luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden merkkipäivien ja muiden juhlapäivien huomioimiseksi on laadittu yhteneväiset ohjeet koko kuntakonsernia varten. Ohjeet on valmisteltu hallintoosastolla, liite 5. Kunnassa otetaan heti käyttöön ja sovellettavaksi yhteiset ohjeet henkilöstön merkki- ja muiden juhlapäivien huomioimisesta kuntakonsernissa.

9 Kunnanhallitus ANNALA RN:O 32:15 KIINTEISTÖN MYYNTI ASUNTO OY RAUTALAMMIN PÄIVÖ- LÄLLE Kh 290 Reijo Suuronen on Asunto Oy Rautalammin Päivölän puolesta Liitteet 6-7 tehnyt Rautalammin kunnanhallitukselle esityksen ostaa Annala RN:o 32:15 kiinteistö rivitalohanketta (10 asuntoa) varten. Rivitalo rakennetaan uudenlaisella tekniikalla. Yhtiö esittää kauppahinnaksi Tarjous on liitteenä 6. Nykyisellä kiinteistöllä sijaitsee vanha asuinrakennus ja sauna. Kiinteistö on vapautunut vuokralaiselta. Kunnassa on ollut jatkuva puute pinta-alaltaan erikokoisista rivitalohuoneistoista. Kunnanvirastossa on asiasta laadittu kauppakirjaluonnos, liite 7. Kunnanhallitus esittää valtuustolle Annala RN:o 32:15 kiinteistön myymistä euron kauppahinnasta rivitalohanketta varten Asunto Oy Rautalammin Päivölälle ja hyväksyy kauppakirjaluonnoksen. Rivitalon rakentamisen tulee tapahtua kahden vuoden kuluessa kaavamuutoksen vahvistamisesta.

10 Kunnanhallitus KERKONKOSKEN VIERASVENESATAMAN LAITURIKYSELY/ALOITE Kh 291 Liite 8 Valtuutettu Axel Hämäläinen oli tiedustellut Kerkonkosken vierasvenesataman laituritilannetta, koska vanha laituri oli keväällä siirretty teknisen osaston toimesta Liimattalansalmeen. Tekninen lautakunta oli em. järjestelyjen yhteydessä suunnitellut ja toteutti tekemällään päätöksellä uimalaiturin hankinnan Kerkonkoskelle. Satamalaiturivarustuksen lisäämiseksi tekninen lautakunta päätti tehdä esityksen vuoden 2010 talousarvioon ja suunnitelman rannan suuntaisen laiturin hankkimisesta satamaalueelle. Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi Kerkonkosken vierasvenesatamaa koskevan kyselyn ja aloitteen sekä tätä koskevan teknisen lautakunnan päätöksen ja selvityksen asiasta, liite 8.

11 Kunnanhallitus KUNNANVIRASTOSSA TOTEUTETTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET JA SISÄILMA Kh 292 Teknisen osaston laatiman suunnitelman mukaan kunnanhallitus on Liite päättänyt toteuttaa kunnanvirastossa peruskorjaustoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan kiinteistön rakenteellisia ratkaisuja ja uusimaan tarvittavilta osin irtaimistoa. Suunnitelman toteuttamiseen varattiin rahaa Peruskunnostuksen osalta suunnitelma-aikataulu on hiukan venynyt: 1. hallinto-osastolla kirjanpitäjän ja pääkirjanpitäjän huoneiden lattioiden uusiminen on toteutettu kesäkuun aikana, 2. hallinto-osastolla hallintojohtajan ja kunnanjohtajan entisen huoneen katto- ja lattiaremontti on toteutettu vasta heinäkuun aikana, 3. kahvion remontti tulisi toteuttaa heinäkuussa ja samalla keittiökalusteiden uusiminen, 4. valtuustosalin yläpohjan rakennustekninen tarkistus ja mahdollinen saneeraussuunnitelma kesän 2009 aikana. Kunnanviraston käytävien akustolevyjen vaihto on tehtävä joko siten, että se tehdään alueittain eristämällä alue tai kun kunnanvirasto on kiinni. Tämän työn aikataulu varmistuu myöhemmin. Suunnitelman mukaan paperivaraston yläpohjan uusiminen toteutetaan samalla kun käytävien akustolevyt uusitaan (vaatii osastoinnin ja kopiohuoneen väliaikaisen siirtämisen). Kopiokoneille erillisen kopiohuoneen rakentaminen toteutetaan eristämällä osa nykyisestä kopiohuoneesta erillisellä ilmanvaihdolla varustetuksi osastoksi tai paperivaraston ja toimistotarvikevaraston eristäminen kopiohuoneesta (tehdään samalla kun alueen yläpohja korjataan). Suunnitelman mukaan saneerauksen tavoitteena kunnanvirastolla on saattaa loppuun ne korjaustyöt, joilla voi olla vaikutusta sisäilmastoon. Valtuustosalin siiven saneerausta varten tehdään erillinen tutkimus yläpohjarakenteista. Rautalammilla on toteutettu virastotalon työsuojelutarkastus, jossa tarkastuksen kohteena on ollut esiintyneet sisäilmaongelmat ja näyttöpäätetyö. Tarkastuksessa on todettu vesikattovuotoja. Kohonneet mikrobipitoisuudet ja hiivojen esiintyminen ovat viitanneet kosketus- ja homevaurioihin. Ja alhaiset aspergillus versicolor ja aktinomykeetit ovat viittaamassa siihen, että kosteusvaurioita rakennuksessa on ollut. Kahvion päätyseinässä oli ollut kosteusvaurioita. Samoin keittiössä, paperivarastossa ja yleisissä miesten ja

12 Kunnanhallitus naisten wc-huoneissa sisääntuloaulan lähellä. Lisäksi tarkastuksen yhteydessä oli kiinnitetty huomiota siihen, että ilmanvaihto toimii osassa virastorakennusta puutteellisesti. Työsuojelutarkastuspöytäkirja on liitteenä 9. Vuonna 2009 sisäilman laadun tutkimista kunnanvirastossa ei ole toteutettu siten, että siitä saataisiin objektiivinen selvitys. Tämä olisi perusteltua tehdä. Hyväksytyssä peruskorjaussuunnitelmassa ei ole myöskään huomioitu sitä, että kunnan asiakaspalvelupiste muutettaisiin valtion ja kunnan yhteiseksi yhteispalvelupisteeksi. Mikrobiologinen tutkimus voidaan tehdä talvella sääolosuhteiden johdosta. Kustannusarvio on noin Lisäksi toteutetaan suunnitellut peruskorjaustoimenpiteet kosteusvaurioiden osalta sekä valtion ja kunnan yhteispalvelupistettä varten tarvittavat muutokset ja kalustohankinnat. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen sekä antoi tekniselle lautakunnalle tehtäväksi selvityttää ongelmaa ulkopuolisella asiantuntijalla.

13 Kunnanhallitus SELVITYKSET TILINTARKASTAJIEN VUODEN 2008 ARVIOINTIKERTOMUKSEN HA- VAINTOIHIN Kh 293 Liite 10 Tarkastuslautakunta on esittänyt, että kunnanvaltuusto pyytäisi lokakuun 2009 loppuun mennessä kunnanhallitukselta selvitykset havainnoista, joihin vuoden 2008 tilintarkastuksessa on lautakunnassa kiinnitetty huomiota. Hallinto-osastolla on koottu ja valmisteltu selvitykset arviointikertomuksen havaintojen pohjalta kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Selvitys on esityslistan liitteenä 10. Kunnanhallitus antaa liitteen mukaisen selvityksen arviointikertomuksen havaintoihin liittyen ja esittää sen kunnanvaltuustolle. Vuosien taloussuunnittelun ja vuoden 2010 talousarvion valmistelun yhteydessä otetaan huomioon arviointikertomuksessa esille tulleita havaintoja, jotka vaativat erillisiä rahoitusratkaisuja.

14 Kunnanhallitus TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN RASTUNSUON YKSITYISTIELLE Kh 294 Liitteet Rastunsuon yksityistien tiekunta pyytää kunnalta takausta tien perusparannuksen omarahoitusosuudelle, joka on ja otettaisiin Rautalammin Osuuspankista 10 vuoden laina-ajalla. Hankkeen kokonaiskustannusarvioksi tiehallinto on hyväksynyt , josta tiepiirin avustus on enintään 60 % ( ). Tiekunnan hakemus on liitteenä 11. Maaseutusihteeri on antanut asiasta lausuntonsa, liite 12. Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle enintään euron takauksen myöntämistä Rastunsuon yksityistielle maaseutusihteerin esityksen mukaisesti.

15 Kunnanhallitus PEURAN MUSEOSÄÄTIÖN TASEKIRJA JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Kh 295 Peuran museosäätiö on toimittanut kunnanhallitukselle tiedoksi Liitteet saapuneen tasekirjan , josta käy ilmi tilikauden alijäämä 6.024,45 (vuonna 2007 ylijäämää 3.892,94 ). Taseen loppusumma ,03 (vuonna 2007: ,73 ). Toimintakertomuksesta selviää vuoden 2008 yleistiedot koskien Peuran museosäätiötä. Tasekirja on liitteenä 13 ja toimintakertomus liitteenä 14. Merkitään kunnanhallituksen tietoon saatetuksi Peuran museosäätiön tasekirja sekä toimintakertomus vuodelta 2008.

16 Kunnanhallitus SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄN TASEKIRJA JA TOIMINTAKERTOMUS 2008 Kh 296 Liitteet Tasekirjasta käy ilmi Sisä-Savon seutuyhtymän toimintatuottojen olleen vuonna ,79, toimintakulujen ,43 ja rahoituskulujen 161,02, jolloin vuosikate oli ,34, josta vähennettäessä suunnitellut poistot 971,32 jää tilikauden tulokseksi ,02 ylijäämää (vuonna 2007 ylijäämää 3.783,22 ). Taseen loppusumma ,41 (vuonna 2007: ,16 ) ja liikevaihto ,79. Jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2008 olivat , Rautalammin osuus ,05. Toimintakertomuksesta käy ilmi, että seutuyhtymän alueelle perustettiin vuonna uutta yritystä ja saatiin 17 kpl lisää työpaikkoja. Rautalammin elinkeinoasiamiestoiminnan painopistealueena on ollut mikroyritysten neuvonta ja toimintansa aloittaneiden pienyrittäjien koulutus. Rautalammin yrityskannasta 25 %:ssa suoritettiin yrityskäynti käynnistyneen kolmivuotisen Rautainen Savo palvelut projektin painopistealueena Rautalammin kunnassa on ollut vuonna 2008 Konttikeskuksen toimintaedellytysten vahvistaminen, aktivoimalla yritystä ja organisoimalla kehitystoimia. Välke Sisä-Savo hankkeen tavoite on saada pitkäaikaistyöttömien ja vaikeassa työasematilanteessa olevien työmarkkinatilanne välityö- /siirtymätyömarkkinoiden avulla paranemaan. Hankkeessa ovat mukana Rautalampi, Suonenjoki, Vesanto ja Tervo. Tasekirja on liitteenä 15 ja toimintakertomus liitteenä 16. Merkitään kunnanhallituksen tietoon saatetuksi Sisä-Savon seutuyhtymän tasekirja ja toimintakertomus 2008.

17 Kunnanhallitus VAPAA-AJAN ASUKASTOIMIKUNNAN (VASTA) JÄSENTEN VALINTA Kh 297 Kunnanvaltuuston hyväksymän kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallituksen alaisena toimikuntana toimii vapaa-ajan asukastoimikunta. Toimikunnassa on kymmenen (10) jäsentä, joista 7 valitaan vapaa-ajan asukastoimikunnan järjestämillä vaaleilla ja 3 jäsentä valitsee kunnanhallitus. Vaalikelpoisia ovat Rautalammilla vapaa-ajan asunnon omistavat, mutta muualla kuin kunnassa pysyvästi asuvat vapaa-ajan asunnon omistajat. Vapaa-ajan asukastoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä voi kutsu kunnan viranhaltijoista esittelijän ja sihteerin. Vapaa-ajan asukastoimikunnan tehtävänä on toimia kunnan vapaa-ajan asunnon omistajien edunvalvojana, laatia aloitteita ja tehdä esityksiä kesäasukkaiden ja kuntalaisten viihtyisyyden edistämiseksi. Lisäksi tehtävänä on antaa lausuntoja vapaa-ajan asukkaiden maankäytön, ympäristön viihtyisyyden ja virkistyskäytön lisäämisestä sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä asioista ja tehdä yhteistyötä eri sidosryhmien, kuntalaisten, kesäasukkaiden, yrittäjien, yhteisöjen ja matkailijoiden kanssa kunnan kehittämiseksi, asukkaiden elinolosuhteiden parantamiseksi ja erilaisten tapahtumien järjestämiseksi sekä Rautalammin tunnetuksi tekemiseksi. Vapaa-ajan asukkaille suunnatun kyselyn mukaan keskeisimmät kehityskohteet koskevat: jätehuollon järjestämistä yksityisteiden parantamista laajakaistamahdollisuutta vapaa-ajan asuntoihin palveluiden kehittämistä päivittäistavarakaupan valikoimien monipuolistamista kotipalvelua tuottajatorien kehittämistä kesätreffien kehittämistä ja tiedottamista ja viestintää Toimikuntaan ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Lauri Hintikka Espoosta, Eero Rantala Helsingistä, Leena Kortesluoma Vantaalta, Matti Karttunen Kuopiosta, Raimo Koponen Suonenjoelta, Risto Palokangas Jyväskylästä, Sanna Korhonen Rautalammilta, Jouko Pispala Rautalammilta ja Risto Niemelä Rautalammilta sekä sihteerinä ja esittelijänä Tuure Savolainen Rautalammilta.

18 Kunnanhallitus Vapaa-ajan asukastoimikunta on esittänyt kunnanhallitukselle toimikunnan toimikaudeksi neljää vuotta eli valtuustokautta. Vapaa-ajan asukastoimikunta on järjestänyt vaalit siten, että kesäasukaskirjeen mukaan on laitettu vastauslomake, johon kesäasukas on voinut esittää henkilöä vapaa-ajan asukastoimikunnan jäseneksi. Kunnanhallitus valitsee esitetyistä henkilöistä jäsenet (7 henkilöä) vapaa-ajan asukastoimikuntaan (VASTA) valtuustokaudeksi Lisäksi kunnanhallitus valitsee luottamushenkilöistä 3 jäsentä toimikunnan jäseniksi. Vapaa-ajan asukkaat ovat esittäneet seuraavia henkilöitä toimikuntaan: Reijo Salmela, Lauri Hintikka, Leena Kortesluoma, Mauno Näkkilä, Eero Rantala, Sirkka Suomi-Vihonen, Pentti Aitkoski, Pirkko Annala, Heikki Jämsèn, Matti Karttunen, Päivi Ketonen, Raimo Koponen ja Risto Palokangas. Kunnanhallitus valitsee esitetyistä 7 jäsentä vapaa-ajan asukastoimikuntaan vuosiksi Lisäksi kunnanhallitus valitsee kolme (3) Rautalammin kunnan edustajaa toimikuntaan samaksi toimikaudeksi. Kunnanhallitus valitsi yksimielisesti vapaa-ajan asukastoimikuntaan toimikaudeksi : Eero Rantalan, Lauri Hintikan, Leena Kortesluoman, Pirkko Annalan, Sirkka Suomi-Vihosen, Risto Palokankaan sekä Reijo Salmelan. Lisäksi kunnanhallituksen edustajina Jouko Pispalan, Tauno Herrasen ja Sanna Korhosen lisäksi asiantuntijana käytetään kulttuurisihteeri Seija Vuorimaata. Toimikunnan sihteeriksi kutsutaan tekninen johtaja Tuure Savolainen.

19 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Kh 298 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat ilmoitusasiat: 1. Kuntien eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2009: Vuoden 2010 KuELmaksut ja ennakkotietoja vuosien maksuista. 2. Solemo Oy:n kirje : SOL palvelee kuntia ja kaupunkeja. 3. Huoneistokeskus Jyväskylän yhteistyötarjous Kuntaliiton kirje : Kapea veropohja uhkaa kuntalaisten palveluja. 5. Kuntaliiton yleiskirje 8/80/2009: Onnettomuusajoneuvojen siirtäminen nopeutuu. 6. Kuntaliiton ja Lapsiasiainvaltuutetun toimiston kirje 1/81/2009: Lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen kunnassa lapsen oikeuksien juhlavuonna Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/2009: Vuoden 2009 ammattiyhdistyskoulutukseen sovitut muutokset/lisäykset. 8. Itä-Suomen lääninhallituksen saate : Itä-Suomen lääninhallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan toimenpideohjelma Tervon kunnan kutsu golfin Tervon Kunta Openiin Aran kirje : Asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten kuntakohtaiset määrärahat. 11. KPMG:n kirje : Tietoturvallisuuden vaatimusympäristössä paljon muutoksia Hallitse muutokset oikean kumppanin kanssa. 12. Pohjois-Savon maistraatin päätös : Päätös edunvalvontapalvelun tuottajalle maksettavan korvauksen tarkistamisesta vuodelta Kunnallistieteen yhdistyksen jäsenkirje 2/ Sisä-Savon kansalaisopiston toimintakertomus 2008 ja toimikuntasuunnitelma Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen pöytäkirja

20 Kunnanhallitus Sisä-Savon th:n ky:n hallituksen pöytäkirja Vaalijalan ky:n hallituksen pöytäkirja Vaalijalan ky:n yhtymäkokouksen pöytäkirja Opetushallituksen päätös : Vieraskielisten oppilaiden/opiskelijoiden opetukseen myönnettävä täydentävä valtionavustus vuonna Keiteleen kunnanvaltuuston pöytäkirjaote : Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen. 21. ARAn kutsu asumisen uudistaminen laivaseminaariin Tukholmaan Oikeusministeriön kirje : Europarlamenttivaalit 2009; kunnille suoritettava kertakorvaus vaalimenoista. 23. Riuttalan Talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiön kirje : Tilintarkastuskertomukset, toimintakertomus ja tasekirja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ky:n vuosikertomus Itä-Suomen lääninhallituksen kirje : Pelastusopiston järjestämä varautumiskoulutus vuonna 2010 ja suunnitelma vuosille Pohjois-Savon sosiaalijohdon kehittämishankkeen kutsu Kuntalaisen paras Pohjois-Savossa seminaariin Sisäasianministeriön kirje : Kutsu yhteistyötilaisuuteen. 28. Savo-Karjalan tiepiirin päätös : Yksityistien parantamisen valtionavustus, kielteinen päätös Mujulammen metsätielle. 29. Sisä-Savon seutuyhtymän kevätkokouksen esityslista Savo-Karjalan ympäristöntutkimus Oy:n testausselosteet : Talousvesitutkimuksia verkostovedestä Kuutinharju, kunnanvirasto ja Hoitokoti Kyllikki. 31. KHO:n päätös Marita Karjalaisen tekemään kunnallisasiaa koskevaan valitukseen. Karjalainen on peruuttanut valituksensa, joten lausunnon antaminen ko. asiassa raukeaa kunnan osalta.

21 Kunnanhallitus Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätös suojellun luontotyypin (lehmusmetsikkö) rajaamisesta Majasaaressa Etelä-Konnevedellä. 33. Itä-Suomen lääninhallituksen sisäisen turvallisuuden työryhmän kutsu turvallisuusseminaariin Kuopioon Valtiovarainministeriön julkaisu: Aluehallinto uudistuu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ky:n osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2009 ja taskutietoa vuodelta Sisä-Savon seutuyhtymän hallituksen pöytäkirja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ky:n valtuuston pöytäkirja Itä-Suomen päihdehuollon ky:n valtuuston pöytäkirja Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston pöytäkirja Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen pöytäkirja Kunnanhallitus päättää merkitä ilmoitusasiat tietoonsa saatetuiksi.

22 Kunnanhallitus LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÖYTÄKIRJAT Kh 299 Kunnanhallituksen tietoon esitellään seuraavat lautakuntien ja viranhaltijoiden pöytäkirjat: 1. Osastosihteerin päätös , ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa Vanhala RN:o 5:57 Ihalaiskylässä. 2. Osastosihteerin päätös , ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa Vuorlahti RN:o 2:140 Vaajasalmen kylässä. 3. Osastosihteerin päätös , ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa Kiurunranta RN:o 5:27 Ihalaiskylässä. 4. Osastosihteerin päätös , ettei kunta käytä etuosto-oikeuttaan kiinteistön määräalakaupassa Haukilampi RN:o 10:32 Kerkonjoensuun kylässä. Kunnanhallitus päättää, ettei toimielinten päätöksiä siirretä kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

23 Kunnanhallitus PALVELUSETELIN KÄYTTÖALAN LAAJENTAMINEN JA VOIMAANTULO Kh 300 Liite 17 Rautalammin kunnassa ei ole käyttöönotettu palveluseteliä. Palvelusetelin käyttöönotto olisi eräissä tapauksissa varsin perusteltua, koska ei ole mahdollisuuksia taloudellisesti vaikeina aikoina lisätä kunnan henkilöstöä. Kunnan tulisi luoda mahdollisuuksia siihen, että sosiaali- ja terveysalan ammattikoulutuksen saaneille henkilöille luotaisiin mahdollisuudet myydä omaa ammattitaitoaan kunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään mahdollisuuksia laajentaa kunnallisen palvelusetelin käyttöalaa kaikkiin sellaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, joihin se hyvin soveltuu. Tavoitteena oli lisätä asiakkaan valinnan vapautta, monipuolistaa palvelurakennetta sekä edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi siten, että lainsäädännön muutokset voisivat tulla voimaan vuoden 2009 aikana. Työryhmä totesi, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö jo nyt mahdollisti palvelusetelin käytön hyvin laajalta. Lainsäädäntö ei kuitenkaan erityisesti kannusta kuntia harkitsemaan palvelusetelin käyttöönottoa ja palveluseteli yhtenä palvelujen järjestämistapana on jäänyt vieraaksi lukuunottamatta kotona annettavia palveluja, joista on yksityiskohtaisesti erikseen säädetty. Sen vuoksi työryhmä ehdotti, että palvelusetelistä säädettäisiin erikseen omassa laissa. Koska kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa koskevat säännökset muodostivat jo ehjän ja toimivan kokonaisuuden, ehdotetaan ne jätettäväksi sosiaalihuoltolakiin ja kansanterveyslakiin sellaisenaan. Työryhmä ehdotti, että kunta päättäisi palvelusetelin käyttöönotosta ja hyväksyisi palveluntuottajat joko kilpailuttamalla tai hyväksymällä kaikki asetetut vaatimukset täyttävät palveluntuottajat. Palvelusetelin arvo tulisi määritellä siten, että se olisi asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa olisi otettava huomioon ne kustannukset, jotka aiheutuvat vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana toimintana sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä omavastuuosuus. Palveluseteli voisi olla työryhmän mukaan myös tulosidonnainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki mahdollistaisi palvelusetelin käytön paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaisesti kaikissa niissä sosi-

24 Kunnanhallitus aali- ja terveyspalveluissa, joihin se luontevasti sopii. Palveluseteli on erityisen käyttökelpoinen sellaisissa palveluissa, jotka ovat tuotteistettuja ja joiden hinnoista ja laadusta on sekä kunnilla että asiakkailla riittävästi tietoa. Työryhmän mukaan palveluseteli sopii sellaisiin palveluihin, joissa asiakas voi toimia kuluttajan tavoin. Näin ollen käytännössä palveluseteli ei sovellu kiireellisiin hoitoihin, ei myöskään sellaisiin palveluihin, joissa asiakas ei voi aidosti valita palveluja ja palveluntuottajaa. Tällainen palvelu on esimerkiksi tahdosta riippumaton hoito. Työryhmä ehdotti, että palvelusetelin käyttöä kunnissa edistettäisiin TEM:n, STM:n, Suomen Kuntaliiton sekä palveluntuottajia edustavien tahojen yhteisessä kehittämishankkeessa. Hankkeen puitteissa tulisi esimerkiksi suunnitella valtakunnallisesti tai alueellisesti kattava palveluntuottajien rekisteri. (Palvelusetelin käyttöönotto, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:32). Valmisteltu palveluseteliä koskeva laki tulee voimaan Lain tarkoitus 1 ja 2 :n mukaan oli setelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. Setelin käyttämistä sovelletaan kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lakiesitys on liitteenä 17. Lain 4 :n mukaan kunta päättää ja hyväksyy: - Kunta päättää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti. - Kunta hyväksyy ne yksityiset palvelujen tuottajat, joiden palvelujen maksamiseen asiakas voi käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. - Kunta pitää yllä luetteloa hyväksymistään palvelujentuottajista. Tiedot palvelujentuottajista, näiden tuottamista palveluista ja niiden hinnoista tulee olla julkisesti saatavilla internetissä ja muulla soveltuvalla tavalla. Tarkempia säännöksiä julkistettavista tiedoista voidaan antaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. - Kunta peruuttaa palvelujentuottajan hyväksymisen ja poistaa palvelujentuottajan luettelosta, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palvelujentuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista. Lain 5 :n mukaan kunta voi hyväksy vain palvelujen tuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin, joka täyttää toiminnalle lain asettamat

25 Kunnanhallitus vaatimukset, joka täyttää tasollisesti kunnalliselta tuottajalta vaadittavat kriteerit, jolla on vastuuvakuutus ja joka täyttää kunnan erikseen asettamat asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeisiin, palveluiden määrään ja laatuun sekä olosuhteisiin liittyvät vaatimukset. Palvelusetelin arvo asiakkaalle määräytyy siten, että sen on oltava asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioidaan sen mukaan mitkä kustannukset kunnalle olisi aiheutunut vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä lisäksi asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. Setelin arvon on korotettava säädettyä korkeammaksi, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Lain 9 :n mukaan kunnan vastuun rajaus toteutuu siten, että jos asiakkaan ja palvelujen tuottajan soima hinta palvelusta on pienempi kuin palvelusetelin arvo, kunta on velvollinen suorittamaan palvelujen tuottajalle enintään asiakkaan ja palvelujen tuottajan sopiman hinnan. Kotona annettavien palvelujen hankkimiseksi annettavan palvelusetelin arvon määräytymisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa ja kansanterveyslaissa. Asiakkaalle ei ole oikeutta saada sairausvakuutuslain mukaista korvausta omavastuuosuuteen. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet kunnan muilla tavoin järjestämien palveluiden piiriin. Kunnalta palvelusetelin saanut asiakas tekee tuottajan kansa sopimuksen palvelun antamisesta. Kunnan on selvitettävä asiakkaalle tämän asema, palvelusetelin arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus sekä vastaavasta palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Perusturvaosasto ei halunnut ottaa käyttöön muutamia vuosia aikaisemmin palveluseteliä. Lakiperusteluihin viitaten toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut ja nyt tilanne on asiakas- ja kuluttajatarpeiden osalta merkittävästi muuttunut myös maaseudulla. Kunnanhallitus antaa perusturvaosastolle tehtäväksi valmistella mennessä palvelusetelin käyttöönotto asiakkaiden ja kuntalaisten valinnan mahdollisuuksien lisäämiseksi ottaen huomioon lakiin tehdyt tarkistukset.

26 Kunnanhallitus

27 Kunnanhallitus Kunnanhallitus VESANNON KUNNAN NEUVOTTELUPYYNTÖ ISÄNTÄKUNTASOPIMUKSESTA JA ISÄNTÄKUNTASOPIMUKSEN JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN TULEVAISUUS Kh 268 Vesannon kunnan aloitteesta on käyty neuvotteluja perusturvan isäntäkuntasopimuksesta ja kunnanhallituksen valitsemien johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kesken Neuvottelijat antavat selvityksen tilanteesta. Vesannon kunnasta on Rautalammin kunnalle osoitettu viesti, jossa Vesannon kunnanhallitukselle menevässä esittelyvalmistelussa on ehdotettu Vesannon ja Rautalammin kuntien välisen yhteistyösopimuksenkin irtisanomista alkaen. Tämä merkitsee sitä, että kun aikaisemmissa neuvotteluissa oli keskusteltu isäntäkuntasopimuksesta ja sen irtisanomisesta, nyt keskustelu oli laajentunut myös kunnanvaltuustojen hyväksymän yhteistyösopimuksen irtisanomiseen. Kun yhteistyösopimus on sopijakuntien kunnanvaltuustojen hyväksymä sopimus, esittelytekstissä ehdotetaan Vesannon kunnanvaltuustolle, että Rautalammin kunnanvaltuustolle esitetään Vesannon ja Rautalammin kuntien välisen yhteistyösopimuksen irtisanomista alkaen. Neuvottelujen sisältö merkitään kunnanhallituksen tietoon saatetuksi. Vesannon kunnan esitys Rautalammin kunnanhallitukselle merkitsee sitä, että neuvotteluissa esillä olleen isäntäkuntasopimuksen lisäksi Vesannon kunta olisi nyt esittämässä koko kuntien välisen ja kunnanvaltuustojen hyväksymän yhteistyösopimuksen irtisanomista alkaen. Rautalammin kunnanhallitus ottaa kantaa asiaan ja tekee tarvittaessa esityksen kunnanvaltuustolle sen jälkeen, kun on saanut Vesannon kunnanhallituksen lopullisen esityksen isäntäkuntasopimuksen ja yhteistyösopimuksen irtisanomisesta. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi, että Rautalammin kunnassa on otettu puhelimitse vastaan Vesannon kunnanhallituksen päätös esityksestä Vesannon kunnanvaltuustolle yhteistyösopimuksen purkamisesta Rautalammin ja Vesannon kuntien kesken lukien sekä kunnanhallitus aloittaa asiasta käytännön järjestelyt ja neuvottelut Vesannon kunnanhallituksen kanssa.

28 Kunnanhallitus Kh 304 Vesannon kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja todennut seuraavaa: VESANNON JA RAUTALAMMIN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUK- SEN IRTISANOMINEN ALKAEN Vesannon ja Rautalammin kuntien välinen yhteistyösopimus on hyväksytty molempien kuntien kunnanvaltuustoissa joulukuussa Toiminnallista, rakenteellista ja taloudellista yhteistyösopimusta täydentämään on valmisteltu isäntäkuntasopimus molempien kuntien perusturvaosastoilla ja molempien kuntien yhteisessä neuvottelukunnassa. Tämä sopimus on hyväksytty Vesannon kunnanhallituksessa Perusturvan yhteistoimintaa on siis valmisteltu usean vuoden ajan varsin perusteellisesti. Toiminta on alkanut Rautalammin kunnan toimiessa isäntäkuntana. Vaikka edellä mainittu, isäntäkuntamalliin perustuva, yhteistoiminta ei olekaan kestänyt vielä kovin kauaa, on selvästi huomattavissa, että yhteistyö ei kaikilla osa-alueilla ole toiminut suunnitellulla tavalla. Yhteistoiminnalla tavoiteltuja synergiaetuja ei ole näin ollen saavutettu. Toisaalta ei ole näköpiirissä, että tilanne muuttuisi olennaisesti paremmaksi lähitulevaisuudessa. Kuntien välisen yhteistyösopimuksen purkamisesta on omat säännöksensä sopimuksessa, mutta toisaalta kuntien vapaaehtoisuuteen perustuva sopimus on mahdollista purkaa kunnanvaltuustojen yhdenmukaisilla päätöksillä näistä säännöksistä poiketen. Asiasta on neuvoteltu Rautalammin kunnan edustajien kanssa 5.6. ja Yhteistyösopimuksen irtisanominen merkitsee monia muutoksia perusturvapalvelujen järjestämisessä. Näiden muutosten valmistelu täytyy aloittaa välittömästi irtisanomisen jälkeen. Tämän takia irtisanominen on tehtävä tässä vaiheessa vuotta, että tarvittavat muutokset kunnan toiminnassa voidaan ja ehditään tehdä. Va. kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää esittää Rautalammin kunnanvaltuustolle Vesannon ja Rautalammin kuntien välisen yhteistoimikuntasopimuksen irtisanomista yhteisymmärryksessä Hyväksyttiin. Tämä pykälä käsiteltiin esityslistan ensimmäisenä asiana ja tarkistettiin kokouksessa. Edellä oleva Vesannon kunnan esitys Rautalammin kunnalle merkitsee sitä, että yhteistyösopimus ja siihen liittyvä isäntäkuntasopimus purkautuvat. Aikataulullisesti purkamisesitys on käynnistynyt varsin lyhyen kuntien välisen perusturvan käytännön yhteistyön jälkeen, vaikka yhteistyötä on valmisteltu

29 Kunnanhallitus vuodesta 2006 alkaen ja yhteinen perusturvajohtaja on toiminut vuodesta 2007 alkaen. Perusteltua on kuitenkin toimia siten, että yhteistyösopimus ja isäntäkuntasopimus irtisanotaan yhteisymmärryksessä alkaen. Käytännön valmistelut aloitetaan välittömästi ja toimitaan siten, että sopimuksen on purettu mennessä samassa järjestyksessä kuin ne aikanaan on sovittu. Vesannon kunnanhallituksen kunnanvaltuustolle tekemään esitykseen 145 perustuen Vesannon ja Rautalammin kuntien välisen yhteistyösopimuksen irtisanomisesta yhteisymmärryksessä alkaen, Rautalammin kunnanhallitus suhtautuu myönteisesti ja esittää kunnanvaltuustolle yhteistyösopimuksen purkamista eli irtisanomista alkaen yhteisymmärryksessä. Valmistelut aloitetaan välittömästi.

30 Kunnanhallitus VAMMAISPALVELULAIN MUUTOKSET TULEVAT VOIMAAN Kh 305 Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 :n muutokset tulevat voimaan Lain voimaantuloa on porrastettu siten, että harrastuksia, yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten annettavan henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä lukien on 10 tuntia kuukaudessa ja kohoaa alkaen 30 tuntiin kuukaudessa. Uusi vammaispalvelulaki on säädetty myös ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin eli kehitysvammalakiin. Laissa ovat säännökset vaikeavammaisille henkilöille annettavasta henkilökohtaisesta avusta. Oikeus henkilökohtaiseen apuun on erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Henkilökohtainen apu on maksuton sosiaalipalvelu. Edellä olevat subjektiiviset oikeudet lisäävät merkittävästi kuntien kustannuksia, joita ei ole kyetty täysimääräisesti ennakoimaan ja sopii huonosti tämän hetkiseen kuntien talousahdinkoon ja työttömyyden lisääntymiseen. STM:n arvion mukaan kustannukset ovat 25,5 miljoonaa euroa vuonna Valtionosuutta kunnille maksetaan 34 % eli 8,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 kokonaistunnukset ovat noin 19 miljoonaa euroa ja valtionosuus kunnalle 6,5 miljoonaa euroa. Palvelutarpeen arviointi vammaispalvelulakiin perustuen on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä sen jälkeen kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muut henkilöt tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Yhteydenottopäivää ei oteta määräaikoja laskettaessa huomioon. Muutoin palvelutarpeen arvioinnin aloittamista ei ole määritelty lainsäädännössä. Palveluja tai tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Näiden asioiden selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava myös asiakkaalle palvelusuunnitelma. Vammaispalvelulaki on edelleen toissijainen suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Sen sijaan vammaispalvelulain suhde kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin 519/1977 muuttuu. Vammaispalvelulaki on lähtökohtaisesti ensisijainen kehitysvammalakiin nähden alkaen.

31 Kunnanhallitus Laitoshoitorajaus ja avohoitosäännös Vammaispalvelulain 8 ja 9 :ien tarkoittamat palvelujen ja tukitoimien rajaus eli laitoshoitorajaus muuttuu. Aikaisemmin säännösten mukaista velvollisuutta palveluasumisen jräjestämiseen eo ollut, jos henkilö oli jatkuvan laitoshoidon tarpeessa. Vastaavasti asunnon muutostöiden sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamiseen ei ollut velvollisuutta, jos asiakas oli jatkuvan laitoshoidon piirissä. Tältä osin laki muuttuu, nyt kunnalle ei ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen eikä asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvat avohuollon toimenpitein. Sosiaalihuollon palvelut ovat: - määrärahasidonnaisia, kunnat järjestävät näitä palveluja määrärahojen puitteissa, - vammaispalvelulain 8 :ssä luetellaan subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvat palvelut - subjektiiviseen oikeuteen perustuvia l. erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia palveluja, kunnat järjestävät laissa edellytettävät palvelut edellytykset täyttäville henkilöille määrärahoista riippumatta. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat henkilökohtainen apu kohdennetaan vaikeavammaiselle henkilölle. Henkilön tulee tarvita välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista, työstä ja opiskelusta sekä harrastuksista, yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisestä. - Suomen kuntaliiton mukaan henkilökohtaista apua on myönnettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten. Tältä osin määrittelyn tulee vastata aiemmin kuljetuspalveluissa omaksuttua käytäntöä. - harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vuorovaikutuksen ylläpitämiseen apua on aluksi järjestettävä 10 tuntia kuukaudessa ja alaken 30 tuntia kuukaudessa. Vaikeavammaisena pidetään taas henkilöä lain mukaan, jonka avun tarve johtuu pitkäaikaisesta tai etenevästä vammasta tai sairaudesta eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista (MS-tauti, lihassairaudet, ALS ja postpoliosyndrooma, vaikeahoitoinen epilepsia, näkövammaiset sekä jotkut neurologiset sairaudet).

32 Kunnanhallitus Sen sijaan vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisena ei pidetä henkilöä, jonka avun tarve johtuu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Esimerkiksi ikääntyneiden muistisairauksista johtuvaan avuntarpeeseen ei näin ollen vastata henkilökohtaisen avun keinoin vaan muiden palvelujen avulla. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat: Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua periaatteessa neljällä eri tavalla: a) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset ja sotu-kustannukset sekä muut kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset avustajan palkkaamisesta, b) antamalla vaikeavammaiselle sosiaalihuoltolain 29a :ssä tarkoitettu palveluseteli, c) hankkimalla avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelutuottajalta ostopalveluina, d) ja järjestämällä palvelu itse taikka sopimuksen yhdessä jonkun muun kunnan tai kuntien kanssa. Vaikeavammaisen toimiminen työnantajana merkitsee sitä, että hänellä on oltava kyky ja halua työnantajaksi. Henkilökohtainen apu palvelusetelin avulla merkitsee sitä, että kunta hyväksyy ne palvelut, joiden järjestämiseen käytetään palveluseteleitä, palveluiden tuottajat ja vahvistaa setelin arvon. Palvelusetelistä astui laki voimaan Kunta voi ostaa palveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta ja lisäksi kunta yksin tai yhdessä voi järjestää omana toimintana avustajia hyödyntäen henkilökohtaista apua. Vammaispalvelulain mukaan vammaisen henkilön palkkaamana henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö. Hengityshalvauspotilaat hoidetaan ensisijaisesti sairaalassa tai sairaalan kirjoista poistamatta kotihoidossa. Opetukseen liittyvään avustamiseen noudatetaan periaatetta, jossa vammaispalvelulaki on toissijainen laki eli opetukseen sovelletaan ensisijaisesti opetukseen liittyvää lainsäädäntöä. Kunnanhallitus pyytää perusturvaosastoa valmistelemaan mennessä ratkaisuesityksen, mikä tai mitkä vammaispalvelulain järjestämistavat otetaan Rautalammilla käyttöön ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen kustannukset. Tässä yhteydessä on selvitettävä myös se, mitkä ovat kunnan itse järjestämän vammaispalvelulain mukaiset kustannukset ja verrattava kustannuksia läpinäkyvästi toisiinsa.

33 Kunnanhallitus

34 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAUTALAMMIN KUNNAN TALOUSARVION 2009 AVAAMINEN Kh 124 Suomen taloustaantuma syvenee. Kuntien ja myös Rautalammin kunnan verotulot (ansio- ja yhteisöverotulot) ovat jo 2009 vähentyneet edellisen vuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Odotukset verotulojen kehittymisestä myönteiseen suuntaan ovat negatiiviset. Tämän vuoksi on perusteltua leikata vuoden 2009 talousarvioon merkittyjä kustannuksia. Lisäksi virkojen ja toimien täyttökielto tulisi harkita, jotta voitaisiin ennakoida tulevaa vaikeaa likviditeettiongelmaa. Lisäksi taloutta pitäisi kyetä ohjaamaan ennakoivasti siten, että kattamaton alijäämä ei lisäänny vuoden 2009 lopussa. Kunnanhallitus päättää järjestää valtuustoseminaarin, jossa käsitellään kuntakonsernin taloudellista tilannetta. Kh 276 Valtiovarainministeriö on antanut päätökset yleisestä valtionosuudesta Rautalammin kunnalle VM 4/241/2008 ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen vahvistamisesta vuodeksi 2009 VM 5/241/2008. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on antanut päätöksen STM/ 4566/2008 sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta vuodeksi Edelleen Itä-Suomen lääninhallitus on antanut perustoimeentulotukeen maksettavasta valtionosuusennakosta päätöksen ISLH /So-62. Opetusministeriön sivistystoimea koskeva päätös on saapunut TULOT Viranomaispäätös ja arvio Budjetti 2009 Valtionosuudet Yleinen osasto Valt.osuuden tasaus Sos. ja terv.huolto Sivistys ja kulttuuri Yhteensä TA:n toteutuma Ennuste Budjetti 2009 Toimintatuotot Verotulot SSTKY:n pal. v Savon Voima oyj.osinko KUNNAN TULOT YHT

35 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Talousarvion toteutumisvertailu osoittaa sen, että verotulokertymä ei ole ollut ennakoidun mukainen. Vero- ja toimintatuottoja ei kerry talousarviossa 2009 arvioitua määrää. Käyttötalousmenoja on leikattava, jotta kuntatalous pysyy tasapainossa ja lisäksi koska kuntakonsernin kattamatonta alijäämää on vielä jäljellä Vuoden 2009 tuloslaskelmassa on arvioitu, että tilikauden tulos olisi ylijäämäinen. Vuoden 2010 arvioitu verotulokertymä edelleen pienenee ja sen vuoksi on perusteltua, että investoinnit mitoitetaan poistojen mukaisesti, jotta selvitään lainojen lyhennyksistä ja korkokuluista. Rautalammin kunnalle verotuloja kertyi yhteensä ja toimintatuottoja Verotuloja on arvioitu saatavan vuonna 2009 yhteensä 2,7 % vähemmän kuin vuonna 2008 tilinpäätöksessä oli kirjattu. Osastopäälliköiltä on pyydetty esityksiä mennessä siitä, mistä käyttötalousmenoja voidaan osastokohtaisesti pienentää ja toisaalta tuloja lisätä vuoden 2009 aikana. Syvenevän taloudellisen taantuman johdosta vuoden 2009 talousarvion tarkistusta varten on kunnanhallituksen annettava talouden tervehdyttämistä varten loppuvuodeksi 2009 selkeä taloudellinen raami, joiden puitteissa palvelut voidaan tuottaa ja järjestää ja jotta voidaan varautua vuoden 2010 talousarvion laadintaan ja verotulojen vähenemiseen. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että osastopäälliköiden tulee tehdä seuraavaan kunnanhallituksen kokoukseen ( ) mennessä esitykset säästöistä, mahdollisista menojen siirroista yms. sekä saapua kyseiseen kokoukseen selvittämään asiaa oman osastonsa osalta. Lisäksi hallintokuntien tulee antaa kunnanhallitukselle etukäteisinformaatiota, mikäli on tiedossa tulevia talousarvion ylityksiä. Kh 306 Liite 20 Osastopäällikköjä on pyydetty antamaan esitykset säästöistä mennessä mahdollisista menojen siirroista 2009 taloudelliseen taantumaan liittyen ja esittelemään asiat kunnanhallitukselle. Samalla on pyydetty tekemään etukäteisinformaatiota mahdollisista TA-ylityksistä vuoden 2009 osalta. Perusturvajohtaja Ruotasen selvitys on liitteenä 20. Kuntaliitto pitää valtiovarainministeriön budjettiesitystä vuodelle 2010 täysriittämättömänä peruspalvelujen turvaamiseksi. Kuntien palvelutuotanto on

36 Kunnanhallitus heikkenemässä merkittävästi kasvavan työttömyyden ja vähenevien verotulojen takia. VM:n budjettiesitys ei tuo asiaan riittävää korjausta. Kuntien velkataakka ja veronkorotuspaineet lisääntyvät ja niinpä kunnissa joudutaan miettimään yhä uusia säästökohteita. Palvelujen turvaamiseksi Kuntaliitto on vaatinut kuntien valtionosuuksiin vähintään 250 miljoonan euron korotusta VM:n esityksestä, joka pitää sisällään lähinnä vain indeksitarkistukset ja muut lakisääteiset muutokset. Tämän vuoden lisätalousarviossa valtionosuuksiin tarvitaan lisää rahaa 100 milj. euroa. Heikoimpien kuntien tukemiseksi täytyy harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia nostaa jo tänä vuonna 15 miljoonalla ja ensi vuonna 10 miljoonalla eurolla yhteensä 40 miljoonaan euroon. Kuntaliitto esittää harvaanasutuille kunnille ja saaristokunnille 30 miljoonan euron lisätukea. Kunnallisverosta tehtävät verokevennykset entisestään kaventavat kunnallisveropohjaa. Vaikka vähennykset korvataan kunnille valtionosuuksilla, kunnan itse päättämä veroprosentti karkaa yhä kauemmaksi kunnan palveluihinsa saamista verotuloista ja kaventaa kuntien verotusoikeutta. Kuntaliiton mielestä kunnille ei pidä missään tapauksessa sälyttää lisää tehtäviä eikä nykyisiä laajentaa. Erityisen huolestuttavana liitto pitää vaikeimmin työllistyvien aktivoinnin vastuiden siirtoa valtiolta kunnille: kuntien on huolehdittava lakisääteisistä tehtävistään ja niiden on kyettävä järjestämään kuntalaisille riittävät palvelut. Talouden kiristymisen aikana kuntapalveluja ei voida lisätä eikä niiden laatua kehittää. Kunnanhallitus kuulee osastopäälliköitä ja heidän esityksiä menojen leikkaamisesta, koska tulopohja pettää verotulojen osalta vuonna 2009.