LAUANTAI VIIKKO 29 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU. Ramirentin toimintaa Pyhäjoella

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 29 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Ramirentin toimintaa Pyhäjoella Ramirent Finland Oy osti alkuvuodesta 2012 Pyhäjoen kunnalta teollisuustontin. Tontti on yhden hehtaarin kokoinen. Se sijaitsee Parhalahden kylällä, Ouluntien ja Parhalahdentien kulmauksessa. Tontille on tarkoitus perustaa kone- ja laitevuokrauksen varikko sekä konevuokraamo. Sijainti on erinomainen konevuokrauspalvelujen toteuttamiseen, kertoo Ramirentin kiinteistöistä vastaava päällikkö Mirja Pahkala. Tarvittavat kiinteistön rakennustyöt Ramirent käynnistää ydinvoimahankkeen etenemisen myötä. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain. Maatöiden osalta rakentaminen aloitetaan kesällä Alueelle tulee pari isoa kevytrakenteista varasto- ja huoltohallia, joista toinen valmistuu syksyn 2015 aikana, Pahkala jatkaa. Toimisto- ja vuokraamorakennukset toteutetaan Ramirentin omilla tilaratkaisuilla. Tiloja voidaan lisätä toiminnan kasvaessa, sillä ne ovat moduulirakenteisia. Ramirent tarjoaa Parhalahden tontilla tilaa myös yhteistyökumppaneidensa varikko- ja toimistotarpeisiin. Ramirent Finland Oy haluaa olla mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa. He haluavat palvella siihen osallistuvia toimijoita ja rakentajia: Ramirentilla on vahvaa osaamista ja kokemusta isojen projektien kone- ja laitetoimittajana. Esimerkiksi Olkiluoto 3 projektissa Ramirent on ollut merkittävä konevuokraaja, erityisesti teline- ja sääsuojien asennustoimittajana. Ydinvoimaprojektin päästessä vauhtiin Ramirent avaa konevuokraamon Parhalahden tukikohdassa ja tarjoaa konevuorauspalveluja kaikille rakennuskoneita ja -laitteita tarvitseville, myös kuluttaja-asiakkaille. Lisätietoja toiminnan käynnistymisestä antaa Ramirentin Pohjois-Suomen aluepäällikkö Timo Saarela, puh Faktalaatikko: -Ramirent on johtava konevuokraamisen yleistoimija Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä- Euroopan maissa -Ramirent Finland on Ramirent Oyj:n tytäryhtiö -Ramirent on suomalainen yhtiö, perustettu 60 vuotta sitten (1955) -Asiakaskuntaan kuuluu rakennusala, asennusliikkeitä, teollisuuslaitoksia, telakoita, kunnan ja valtion viranomaisia sekä yksityisiä kotitalouksia -Ramirent tarjoaa vuokrausratkaisuja yhdellä Euroopan laajimmista vuokrauskalustoista, jonka yli laitetta on jaettu kahdeksaan ydintuoteryhmään Ramirentin toteuttamia telineratkaisuja ja -asennuksia Olkiluoto 3 ydinvoimaprojektissa

2 sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset Funky Hall tanssiyhdistys - tanssilajeja laidasta laitaan TAINA KESKITALO Funky Hall SODAP eli School Of Dance And Performance on vuonna 2009 perustettu raahelainen tanssiyhdistys. Se on toiminut silloin tällöin myös Pyhäjoella. Idea nimeen on alun perin saatu tanssiryhmästä Funky RE-mix. Funky RE-mix tanssiryhmän valmentaja Heini-Maria Ekoluoma sai idean omaan yhdistykseen, kun ryhmä kävi paljon kilpailuissa ja esiintymisissä. Silloinen yhdistys, jossa tanssiryhmä Funky RE-mix oli, ei juurikaan tukenut tämän toimintaa, joten tanssijat hoitivat itse keikkansa ja vaatteensa. Koko ryhmä, Anu Rytivaara, Milja Salmela, Silja Sippala, Heli Rautio, Henna Karvonen, Jenna Lämsä ja itse Heini halusivat mieluummin kantaa omaa yhdistystä, kuin antaa mainetta silloiselle tanssiyhdistykselle Raahen Rytmikkäille. Milja Salmela ja Heini-Maria Ekoluoma lähtivät perustamaan Funky Hall tanssiyhdistystä. Suurimman työn tekivät kuitenkin Heini ja hänen äitinsä Johanna Ekoluoma. Tanssilajeja tarjotaan laidasta laitaan esimerkiksi showta, discoa ja monia katutanssin alalajeja. Tunteja tarjotaan 4 -vuotiaista ylöspäin. Funky Hallilla on nykyään omat tilat Raahessa Seminaarilla. Tila on vanha koulurakennus, jossa meillä on kaksi salia. Aikaisemmin salien vuokraus on ollut hieman haastavampaa, koska Raahessa ei ole paljoakaan treenitiloja, Milja kertoo. Funky Hall pitää tunteja viikoittain kouluaikojen mukaan sekä kesäaikaan satunnaisesti (workshop tyyppisesti.) Kesäisin harjoittelee myös erikoiskoulutusryhmä eli kilpaileva/ esiintyvä ryhmä. Joka kauden alussa järjestetään ilmoittautuminen haluttuun tanssiryhmään. Hinnat vaihtelevat sen mukaan, kuinka monta tuntia haluaa ottaa: mitä useampi, sen edullisempi. Tarkemmat hinnat löytyvät Funky Hallin sivuilta. Funky Hall järjestää pieniä matkoja jäsenille esimerkiksi tanssinäytöksiin ja -kursseille. Joka vuosi järjestetään myös tanssinäytöksiä, jossa ryhmät saavat esittää harjoittelemansa tanssit. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa näytös järjestetään kaksi kertaa, kun tähän asti näytöksiä on ollut vain yksi isompi. Funky RE-mixin aikaan kilpailuissa käytiin muutaman kerran vuodessa. Menestys vaihteli. Paras sijoitus SM-kisoissa oli pääsy finaaliin. Kilpailevia ryhmiä oli hieman yli 25 ja Funky RE-mix sijoittui 7 sijalle. Myös yhdet pienemmät kilpailut on tanssiryhmä voittanut sekä saanut myös kaksi kertaa pronssia erinäisissä kilpailuissa. Aina sijoitusta ei kuitenkaan tullut. Nykyään erikoiskoulutusryhmät ovat kilpailleet jonkin verran. Pienemmissä kilpailuissa on tullut joitakin hyviä sijoituksia. SM-kilpailuissa ei vielä ainakaan ole kauhean hyviä sijoituksia tullut, mutta kehitystä tulee siihen tahtiin, että toivoa on, Milja lisää. Funky Hall on osallistunut myös sooloihin ja duoihin vaihtelevalla menestyksellä. Kilpailujen lisäksi esiintymisiä on ollut hyvin monissa tilaisuuksissa muun muassa firmojen pikkujouluissa, messuilla, syntymäpäivillä ja muissakin juhlissa. Esiintymisiä on ollut esimerkiksi Oulussa, Raahessa ja Pyhäjoella. Esiintymisasut vaihtelevat lajin mukaan; hip hopissa hieman löysää, persoonallista, rentoa ja asennevaatetta. Discossa taas minishortsit ja tiukkaa paitaa. Vaatteita on hankittu monesta paikasta. Gina Tricotista, Johanna Ekoluoma on tehnyt jotkut vaatteet itse sekä joukossa on myös muutamia Halpa-Hallin löytöjä. Osa vaatteista on hankittu Miljan kautta hänen Letkiä-mallistosta tai tilattu tilaustyönä, kuten seuraaviin SM-kisoihin. Milja on itse myös valmentanut yhtä ACES- juniorien kisaryhmää, joka pärjäsi hienosti SM-kisoissa. Ryhmä pääsi semifinaaliin asti ja sijoitus oli 12. ACES-ryhmässä oli pyhäjokisia tyttöjä, muun muassa Sofia Airio, Sofia Pakkanen, Reetta Möttönen, Jasmin Hulamäki, Hinni Viirret ja Jemina Bäckman. Valitettavasti he lopettivat kilpailujen jälkeen, vaikka Miljan mukaan taitoa olisi löytynyt. Funky Hall vietti 5-vuotissyntymäpäiviä uusissa tiloissa, jossa oli hieman muutakin ohjelmaa. Tarjoiltiin kakkua ja kahvia. Heini järjesti vaatemerkkini tuotteille muotinäytöksen, koska en olisi itse millään ehtinyt. Meillä oli puhumassa koulutettu hieroja ja myös jotkin oppilaat tanssivat hieman esityksen merkeissä. Katselimme vanhoja esiintymis- ja kisavideoita ja muiden lähdettyä pidimme mukavan illan hallituksen jäsenien kanssa, Milja kertoo. Funky Hall tanssiyhdistyksen suosio on noussut, laskenut ja nyt taas noussut. Kasvua on tietenkin alusta asti tullut koko ajan enemmän, kun sana kiertää. Uusia tanssijoita halutaan Funky Halliin vieläkin enemmän ja laajemmin. Funky Hallin hallitus

3 Mitä kirjastosta voi lainata? Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Kirjoja Vaikka kirjastosta voi nykyään lainata paljon kaikenlaista, ykkösenä pysyvät toki kirjat. Kirjastosta löytyy niin kaunokuin tietokirjatkin, opiskeluun liittyvää aineistoa, tenttikirjoja ja pääsykoekirjoja. Kirjojen eri luokat ovat lueteltuna kirjahyllyjen päädyissä, ja apua voi aina kysyä henkilökunnalta. Lasten- ja nuortenkirjat sijaitsevat erillisinä osastoina kirjaston etuosassa löytämisen helpottamiseksi, mutta mikään ei estä nuorempaa väkeä etsimästä kirjoja myös aikuisten osastolta ja päinvastoin. Esimerkiksi taidekirjojen, elokuvakirjojen, keittokirjojen, tietokirjojen tai vaikka eläinten hoidosta kertovien kirjojen joukosta löytyy runsaasti nuoria ja lapsiakin kiinnostavaa materiaalia. Etkö löytänyt hyllystä etsimääsi? Kirja jota kaipaat voi olla lainassa, tai sitä ei ole hankittu kirjaston kokoelmiin. Ei hätää, haluamastasi kirjasta voi tehdä varauksen, jolloin saat kirjan silloin kun se vapautuu edelliseltä lainaajalta. Joskus uutuuskirjojen varausjonot saattavat olla pitkiäkin, mutta suosituimpia teoksia hankitaan kirjastoihin useampia kappaleita. Häntäpäässäkin kirjaa jonottelevat saattavat saada opuksen käsiinsä hyvinkin pian. Jos kirjaa ei löydy kokoelmista ollenkaan, voit kaukolainata sen kirjaston henkilökunnan avulla jostain toisesta kirjastosta. Kirja saapuu lähikirjastoosi, ja voit noutaa ja lainata sen normaalisti. Pyhäjoella kaukolainaus on maksutonta. Äänikirjoja Kirjastoon ostetaan käytännössä kaikki ilmestyvät aikuisten äänikirjat. Niitä saavat lainata kaikki. Celia-äänikirjoja saavat lainata lakipykälien vuoksi vain lukemisesteiset. Lehtiä Lehtisali sijaitsee kirjaston perällä, näyttelytilan takana. Siellä ovat luettavissa päivän lehdet, sekä kattava valikoima aikakausilehtiä. Lehden voi lukea myös muualla, missä tahansa kirjaston tiloissa. Pääsääntöisesti uusinta lehteä ei voi lainata, mutta kurkista kaappiin uusimman numeron takana, sieltä löytyvät lainattavissa olevat aiemmat numerot. Jos etsimäsi numero on lainassa, voit varata sen samalla lailla kuin kirjatkin. Kirjaston väki myös auttaa sinua etsimään haluamiasi artikkeleita tai ohjeita, sekä löytämään esimerkiksi opiskeluihisi liittyvää lehtimateriaalia. Elokuvia Kirjaston valikoimista löytyy eniten DVD-levyjä, mutta myös Blu-ray-levyjä, sekä muutamia VHS-kasetteja. Lasten elokuvat löytyvät lastenosaston sivulla olevasta hyllystä, nuorten elokuvat nuorten osastolta ja aikuisten elokuvat lehtisalin vieressä olevista keltaisista pyörivistä telineistä. Kirjasto pyrkii hankkimaan elokuvakokoelmiinsa kattavan määrän uutuusleffoja, sekä vanhoja klassikoita. DVD-hyllystä löytyvät myös monien suosittujen tv-sarjojen tuotantokausia. Elokuvia ja sarjoja voi myös kaukolainata tai varata samalla tavalla kuin kirjojakin. Muistathan että kirjasto noudattaa ikärajasuosituksia, eikä elokuvia lainata rajoitusta nuoremmille asiakkaille. Musiikkia Musiikkiosasto löytyy näyttelytilan vierestä. CD-levyjen lisäksi kirjaston valikoimissa on myös jonkin verran lp-levyjä, sekä muutamia c-kasetteja. Musiikkiosastolta löytyvät myös nuotti- ja laulukirjat. Lasten levyt löytyy lastenosastolta, tiskiä vastapäätä. Pelejä Konsoli- ja tietokonepelit sijaitsevat nuorten osastolla. Lasten CD-rom-pelit ovat samassa hyllyssä kuin lasten elokuvat. Kuten elokuvatkin, myös pelit on varustettu K-merkinnöillä, jota kirjasto poikkeuksetta noudattaa. Tietokonepelien lisäksi kirjastossa on lainattavissa myös perinteisiä lautapelejä kotona vietettäviin peli-iltoihin. Taidetta Pyhäjoen kirjaston erikoisuus ja ylpeys on täysin ilmainen taidelainaamo. Lainattavat taideteokset ovat esillä kirjaston tiskin takana. Kysy myös luetteloa koko kokoelmasta, voit varata mieleisesi teoksen ja varata sen edellisen laina-ajan umpeuduttua. Piristystä sisustukseen, katseenvangitsija juhliin, harjoituskappale ennen oman taideteoksen hankkimista? Taideteoksen lainan voit uusia samalla tavalla kuin kirjan lainan, teos ehtii ihastuttaa seinälläsi useitakin kuukausia. Muuta lainattavaa Satukasetit, kartat, äänikirjat, kannettava tietokone, lukulaite. Myös kirjaston tilat, kuten näyttelysali on lainattavissa julkisia tilaisuuksia varten. Näyttelytilassa on lisäksi kuukausittain vaihtuva taidenäyttely, johon kuka tahansa voi varata omaa näyttelyään varten ajan ilmaiseksi. Mitä kirjastossa voi tehdä? Kirjojen, lehtien, elokuvien ja pelien lainaamisen lisäksi kirjastossa voi myös viettää aikaa. Kirjasto ei nykyään ole mikään hiljaisuuden tyyssija, vaan siellä voi normaalisti jutella, tavata ystäviä, pelata lauta- tai tietokonepelejä tai ihan vain katsella ja viettää aikaa. Totta kai kirjastossa voi myös lukea ja selailla, sekä opiskella, tehdä läksyjä ja tutkia opintomateriaalia. Kirjastosta löytyy tietokoneita ja tarvittaessa opastusta. Kirjaston tiloissa on Wi-Fi -yhteys asiakkaitten omia läppäreitä ja tabletteja varten. Kahviautomaatti näyttelytilan vieressä palvelee pientä korvausta vastaan. Lahjakellon paljastustilaisuus Pyhäjoen kunnantalolla klo 11 Martti Jukkola näki päivänvalon ensimmäistä kertaa lähes kahdeksankymmentä vuotta sitten ( ) savusaunassa myrskylyhdyn loisteessa Jukonperällä. Kun poika-alkoi käydä miehestä, niinpä hän sai työskennellä Pyhäjoen pengerrystöissä. Mieleen jäi, kun Pääministeri Urho Kekkonen ajoi jeepillä pengertä pitkin. Laulu Satumaa oli vielä tuntematon 1959, mutta minä lähdin sinne satumaahan Australiaan. Ajatus oli että semmoiselle kahden vuoden reissulle, mutta kas kummaa se venähti reiluun puolenvuosisataa pitkäksi. Hyvät ovat muistot. Nyt olen niinsanottu paluumuuttaja kotisuomeen. Tampereella asustan, mutta Pyhäjoella ovat juureni. Kotikuntaani haluan muistaa (minun) syntymäpäivälahjalla, ja se on kello, joka asennetaan Pyhäjoen kunnantalon seinään kaikkien nähtäväksi. Tehdään yhdessä historiaa. Tulkaa sankoin joukoin juhlistamaan kellon paljastustilaisuutta maanantaina kello Nähdään kellon alla Martti Jukkola - Suomen Valkoisen Ruusun Ritari Messut 2015 roolit: Looshitiimi Elias Hirvikoski looshi/markkinavastaava, Pyhäjoen Messut elias.hirvikoski@edu.pyhajoki.fi puh Looshit ja markkinapaikat ovat osa messujen ydintä. Niistä eivät hyödy pelkästään messutiimi; ne tuovat mainosta ja jopa tuottoa yrityksille. Hyödyn lisäksi ne tuovat messuille viihtyvyyttä ja monipuolisuutta. Jos ei ole myyjiä ja esittelijöitä, ei ole messuja. Tänä vuonna looshivastaavia on kaksi: Oona Jauhiainen ja Elias Hirvikoski. Kuten yleensä, myös he ovat aktiivisia ja määrätietoisia. He hankkivat laajan kattauksen myyjiä ja esittelijöitä tämän vuoden messuille. Heidän tavoitteenaan on saada looshi- ja markkinapaikat täyteen. Jos haluatte looshi- tai markkinapaikan tämän vuoden messuille 19.9, ottakaa yhteyttä Oonaan tai Eliakseen. Paikkojen myynti loppuu elokuun lopulla. Toivotamme kaikenlaiset myyjät ja esittelijät tervetulleiksi messuille! Oona Jauhiainen looshi/markkinavastaava, Pyhäjoen Messut 2015 oona.jauhiainen@edu.pyhajoki.fi puh Perinteinen Merikirkko Pyhäjokisuulla su klo 18 On jälleen Merikirkon aika. Merikirkkoon ajetaan taas veneillä joen ja meren kohtaamispaikalle. Toimitusalus Raahen Fiia saapuu Raahesta ja sen kannelta pidetään merellinen hartaus musiikin ja sanan kuulossa. Merikirkkoon lähdetään Tervon kalasatamasta klo Mahdollisimman monia veneitä toivotaan mukaan ja toivotaan, että veneettömätkin voivat päästä mukaan. Omia pelastusliivejä on hyvä ottaa mukaan. Kirkkokahvit Tervon satamassa Merikiron jälkeen. Kesän säät ovat olleet viileitä ja sateisia, mutta me tiedämme, etteivät luonnon ja sään vaihtelut ole ihmisen päätettävissä. Saamme ottaa vastaan Luojamme ja Jumalamme antamat säät hänen parhaaksi näkemällään tavalla. Jumala pitää huolta elämästämme niin merellä kuin maallakin. Tervetuloa Merikirkkoon Pyhäjoen Meripelastusyhdistys ja Pyhäjoen seurakunta Jukka Malinen

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset YPPÄRIN KONEISTUMINEN VUOSINA Yppärin maanviljelyn nopea koneistuminen alkoi vasta 1950-luvulla. Siihen aikaan aloittivat Yppärissä maanviljelyn tiloillansa tässä haastatellut Petäjäsoja Juhani ja Impola Sauli. Käsittelemme Yppärin koneistautumista näiden tilallisten muistojen ja kokemusten pohjalta. Sauli Impola aloitti maatyöt vuonna 1955: Hevosella tehtiin kaikki maatyöt, joten se oli hyvin pienimuotoista. Hevosvehkeet olivat pieniä ja tilojen pinta-alat olivat vielä pieniä. Koska silloin oli karjaa lähes joka talosa, niin peltopinta-alasta piti olla pieni osa ketona eli heinällä, josta saatiin elukoille talveksi heinä. Yksi osa peltoalasta oli viljalla, josta saatiin jyvät ja jauhot talveksi. Nykyään ostetaan kaupasta leipä ja särvin. Perunaa oli vain kotitarveperunaksi ja annettiin sitä vähän karjallekin. Ohra ja kaura olivat pääviljelykasvit. Vielä alkualkoina viljeltiin ruista. Pienesä mittakaavasa viljeltiin vehnää. Maanviljely oli pienimuotoista ja hirviän työvaltasta. Silloin oltiin kuitenkin pitkälle omavaraisia ruoan suhteen ja emännät taitavia taloudessaan. Sauli kertoo, että hevosia oli enintään kaksi kerrallaan. Aikaisemmin isäukko varsotti. Joka kevät oli pikkuvarsa. Ne kasvatettiin ja myytiin. Siitä saatiin leivän jatkoa. Saulilla ehti olla kaiken kaikkiaan viisi hevosta. Juhani Petäjäsoja aloitti maanviljelyn 12-vuotiaana keväällä 1954, kun hänen isänsä Arvo sairastui. Tuollon kaikki peltotyöt ja mehtäajot tehtiin hevosella. Hevosharavakoneita oli jo olemasa, mutta ei läheskään joka talosa. Niittukone oli yhteinen Pirkolan Yrjön kanssa. Yhdessä tehtiin niittutyöt. Meijän hevonen oli hyvä niittukoneen vetäjä. Impolassa oli Saulin ryhdyttyä isännäksi ainoana maatalouskoneena niittokone: Isäukon ostama vanha niittukone. Se oli yhden hevosen vetämä. Se oli sellanen kone, jota piti lähes joka käyttökerran jälkeen korjata. Haravakone tuli jokusen vuoden päästä, mutta raha oli kaikilla tiukasa. Pyhäjoen osuuskaupasta ostettiin uutena haravakone. Sauli painottaa kuinka suuri edistysaskel haravakonekin jo oli, kun ei tarvinnut enään käsin haravoida heiniä palteille, vaan hevospelillä onnistui. Koneistuminen alkoi kokonaisvaltaisesti vasta, kun hevoset jäivät pois lukujen vaihteessa. Sauli Impola muistaa, että ensimmäiset traktorit tulivat Yppäriin vuonna Kauppias Väinö Nikki oli suuri maatalouskauppias Yppärissä. Hän myi vain Nuffieldiä. Sauli muistelee huvittuneena, että joku oli ilkikurisesti sanonut tästä, että Yppäristä tulee Nuffettien hautausmaa. Ensimmäinen traktori oli kuitenkin Fordson major ja heti sen jälkeen tuli kaksi uutta Nuffieldiä Yppäriin. Traktoreita rupesi v jälkeen tulemaan Yppäriin paljon. Juhani Petäjäsoja muistelee, että Perälän Arvolla oli ensimmäinen rautapyöräinen traktori. Perälän Arvolla oli sittemmin myös kylän ensimmäinen kumipyöräinen traktori Fordson. Pisilän Fransilla oli Massey Ferguson 25. Matti Pietari Pirkolalle tuli ensimmäinen traktori Nuffield vuonna Luoman Aimo osti vuonna 1956 Zetor 25A:n. Koskelassa oli Zetor 25K, joka oli 25A:ta korkeampi traktorimalli. A-malli oli nopeampi traktori. Zetorit olivat tuolloin 2-sylinterisiä, mutta Nuffetit olivat nelisylinterisiä jo 1950-luvulla. Saulin mukaan koneet toivat helpotusta työhön siten, että hartiapankki keveni ja koneiden perässä käveleminen väheni. Maanviljelijä joutui kävelemään kevään mittaan useita kymmeniä kilometriä päivässä hevosen perässä, koska hevosvehkeet olivat niin kapeita. Koneistumisen myötä työpäivät lyhenivät paljon ja vapaa-aika piteni. Traktorit valtasivat nopeasti maanviljelyn ennen vuotta Pienmaatilalliset ostivat traktoritilallisilta peltotyön. Traktorit olivat usein yötäpäivää työssä. Toiset olivat rohkeampia ottamaan lainaa ja laittamaan koneita. Oli niitä päivittelijöitäkin. Sitä piti kasvattaa mulleja ja maitotilistä tuli pikkuhiliaan kaikki maksettua. Neiti ei uskaltanut Ylivieskan aseman luukulla ottaa puimurirahoja vastaan ja kuitata vastaanotetuksi. Naapuriluukulla kuitenki otettiin rahat vastaan, että saatiin puimuri ajettua kotia. Petäjäsojan tilan ensimmäinen traktori pikkuvalametti petrooli 15, oli vielä vanhaisäntä Arvon nimissä. Se ostettiin vuonna 1961 käytettynä Tähjänjoen Väinöltä. Valmet Tourulan tehdas luki kyljessä, Juhani muistelee. Se maksoi haravakoneen, niittokoneen, karhin ja auran kanssa sen ajan markkaa. Peräkärry tehtiin itse puusta. Juhani osti vuonna 1966 Nuffied 460, jolloin hän aloitti minkin rehun ajamisen viljelyn ohella. Sen jälkeen oli talossa v hankittu uusi Nuffield 10/60. Sitten friisiläinen Nuffield ja Massey Ferguson 165 multipower. Internationaaleja oli peräkkäin 574, 684 ja 475. Näiden jälkeen ostettiin nelivetotraktoreita. Sauli Impola ihmettelee kovasti, jos maatalous kehittyy vielä yhtä radikaalisti seuraavan 70 vuodena aikana: Kaikki alkoi suosta ja kuokasta. Kaikki tehtiin käsin, kaikki pellon ojat ja mehtätyöt kirveellä ja pokasahalla luvulla, kun Ruotsin siirtolaiset tulivat kesälomalle, pyydettiin heitä tuomaan kaarisahoja. Se tuntui, että jo nyt on heleppua, kun kaarisaha mahtu niin pienestä puuvälistä liikkumaan. Yppärissä oli kaksi merkittävää laitosta: Oli Pisilä paja ja Tekevän mylly. Jos joku olisi siihen aikaan ennustanut, että ne kuolevuu tältä kylältä, niin ei ois uskottu. Niin tärkeät ne oli Yppärin arjesa. Vaan niin ovat molemmat ajat sitten menettäneet taloudellisen merkityksensä, Sauli kertoo. Pisilän paja on nykyään nähtävillä Oulaisten Perinnekeskuksessa. Wanhan Woiman konepäivillä pajassa on näytöksiä. Sepälle vietiin työvuoden mukaan välinekorjaukset ja teroitukset: viikatteita, karhinpiikkejä, rekien raudoitukset ja hevosen kengitykset. Pajassa oli valtavat viikateniput monta viikkoa ennen niittoaikaa, kun viikatteen terät oli kallitettavana. Pisilän Matti kengitti parhaana päivä kaksitoista hevosta. Se vaati jo selekää sepältä, tunnustaa Sauli kovasta työstä. Impolaan ostettiin ensimmäiseksi traktoriksi Nuffield, joka hankittiin uutena kauppias Väinö Nikiltä. Hautalan Vilho haki sen kuorma-autolla Kokkolasta. Se ostettiin helmikuussa 1969, koska heinäkuun ensimmäisenä päivänä -69 tuli olla siitä päivästä lähtien kaikissa traktoreissa turvahytti. Kopittoman sai vielä hieman halvemmalla. Viimeinen hevonen myytiin Impolassa pois samaan aikaan helmikuussa 1969, kun traktori ostettiin. Seuraava traktori oli v ostettu Ursus, joita ei kylällä vielä ollut yhtään. Se vaihdettiin -85 nykyiseen punaiseen Ursukseen. Se palvelee vieläkin hyvin, Sauli kertoo. Viljan puinti ennen ja nyt Ennen vanhaan vilja seivästettiin kuivumaan ja puitiin riihessä. Sitten käytettiin esimerkiksi Petäjäsojilla Olympiamaamoottoria pyörittämään ryskyä eli puimakonetta. Myöhemmin puimakoneita pyörittivät traktorit. Sitten kylälle ostettiin puimureita, joissa oli oma moottori. Yppäriin tuli ensimmäiseksi puimuri Esko Björkmanille vuonna Se oli Fahr-merkkinen, ja se ostettiin Nikiltä. Seuraava puimuri Yppärissä oli Sauli Impolalla vuonna Hän hankki sen yhdessä Raimo Kaivosojan ja Eero Luoman kanssa. Maaseudun tulevaisuudessa nähtiin ilmotus käytetystä puimurista ja kolmessa mentiin junalla Helsinkiin Hankkialle. Puimuri haettiin Rengon pitäjästä. Se oli Massey Harris 780 -merkkinen. Siinä oli suurena edistysaskeleena oljen paanaaja. Puimurilla oli suuri kysyntä, koska irto-olkia ei tarvinnut koota, kun puimuri sitoi ne tukevasti kahdella narulla paanuiksi. Sillä puitiin kaikkiaan 15 vuotta. Sitä ennen Raimo Kaivosoja laittoi oman puimurin ja jätti Massey Harris porukan. Me puitiin Massey Harrisilla vielä pari vuotta. Yli kaksikymmentä vuotta vanha Massikka alkoi tuntumaan jo vanhalta peliltä jopa siinä määrin, että laulu on vaikeinta, veistelee Sauli. Sillä välin oli konetekniikka kehittynyt raskaasti. Harris vaihdettiin pois Pyhäjoen osuuskaupalta Fahr 600S:ään vuoden 1992 paikkeilla. Sauli Impolan pellot vuokrattiin vuonna Pumureiden aikaan tuli viljan kuivaus ongelmaksi. Niinpä perustettiin tällekin kylälle kuivausyhtymä. Ostettiin kaksikin härmäläistä siilokuivaajaa, kuten Tekevän kankaan kuivaaja, josta on edelleen rakennus jäljellä. Se oli sen ajan kehitystä, päivittelee Sauli. Kuivaamot oli hitaita ja puimurit lisääntyivät nopeasti kylällä. Kuivaamolle oli pitkät jonotusajat. Sitä joutui odottamaan lähelle kaksi viikkoa kuivausvuoroa tuoreen viljan kanssa. Nykyään kuivaamot ovat niin automaattisia, ettei siellä isännän tarvi aikaansa viettää. Sauli kertoo: Koneistautumiseen alkamiseen vaikutti se, että yleinen hyvinvointi alkoi nousta. Ihmiset näkivät, että ammatinharjoitus on helpompaa, kun saatiin koneita avuksi. Raskaat työt helpottuivat. Ihmiset kokeilivat aluksi puintia siten, että puittivat vain muutaman saran pellostaan nähäkseen kuinka kalliksi työ käy. Näin he huomasivat sitten, että koneistus kannattaa. Martti Björkmanin uusi puimuri Fahr maksoi siihen aikaan melko tarkkaan vanhaa markkaa. Saulin viisi vuotta vanha kone maksoi sen ajan markkaa. Juhanin ja Saulin aikaan rahan arvo on muuttunut kolmeen kertaan. Hevosten rooli maanviljelyssä oli tärkeä aikaan, jolloin Juhani Petäjäsoja ja Sauli Impola aloittivat maahommat. Vuonna 1955 oli Pyhäjoella noin 400 hevosta. Sotien jälkeen perustettiin Yppärin oriosuuskunta, jonka tarkoituksena oli määrätietoinen hevosten kasvattaminen ja jalostaminen osuuskunnan alueella. Ensimmäinen ori oli nimeltään Solun Hoppu. Sitä hoiti Aatu Hautala ja Antti Grekula. Vuonna 1946 ostettiin ori nimeltä Paasi Kausalasta Kaarlo Partaselta. Paasi-oria käytettiin paljon siitokseen tällä alueella jopa yli sadalle tammalle parraana kevväänä (Raahe- Ylivieska-Kalajoki -akselilla). Mehtäkylän maantien pitkällä suoralla pidettiin raveja. Isoimmat ajot olivat helluntaipyhinä toukokuun lopulla. Paasi juoksi suoralla tähtiajani 2,59. Tähtiajan sai kun hevonen juoksi alle 3 minuutin. Paasi myytiin Kauhajoelle Kauko Ylikorhoselle vuonna Sauli muistaa tämän jännittävän hevoskaupan nuoruudestaan, kun Yppärin hevosmiehet aluksi suunnittelivat Paasin hinnaksi peräti markkaa. Hintaa laskettiin kuitenkin rehellisyyden merkeissä, koska Paasi paino vähän puuta. He saivat Paasista noin markkaa. Vuonna 1953 Seinäjoen kuninkuusraveissa orien sarjassa Paasi sijoittui kuudenneksi. Mehtäkylän maantien raveista syntyi idea omasta raviradasta. Traktoreita käytettiin luonnollisesti peltojen muokkaukseen ja puunajoon. Ensi alkuun traktoreista ei ollut apua metsässä, koska kellään ei ollut kettinkejä renkaissa. Sitä mukaan kuin vauraus nousi, saatiin myös kettingit. Myöhemmin tuli nelivetotraktorit ja kulku vain parani. Paljon muutakin koneistusta alkoi tulla 1970-luvun vaiheessa. Siihen asti oli ollut sorminiittokoneet. Sitten tuli lautaniittokoneet. Sitten tuli heinämurskaimet, jossa heinän kuitu särjettiin, jotta ne kuivuisivat nopeammin. Sitten tuli pienpaalaajat, joilla heinät paanattiin pienpaanuihin. Siihen asti oli pantu kaikki heinät seipäälle kuivumaan. Niistä ajettiin irtoheinänä heinälatoihin. Sauli muistelee: Siinä se tuli hirviä työnsäästö, kun seivästys jäi pois. Pienpaanausaika oli liian ilmoista riippuvainen, koska piti olla aina kolme-neljä hyvää poutapäivää, jotta niitä pystyi paanaamaan. Locomobliili pyörittää ryskyä. Locomobliilit ja maamoottorit vedettiin paikalle hevosella. Ravirata tehtiin talkoilla Merimajalle. Kenttä saatiin tyhjennettyä miesvoimin. Siihen aikaan ei ollut oikein Yppärissä traktoreita. Mehtäkylän puolelta Nikulan Frans kävi Fordson Mayorilla tasaamassa kentän. Hän kävi hinattavilla auroilla välttäämässä metsänpohjan. Puut kaadettiin siten, että ohjapiilulla lyötiin puiden juuret poikki. Sitten joku miehistä vei köyden puun latvaan ja suurella mieslaumalla vedettiin petäjiä nurin. Sitten kun kenttä oli tasattu, niin keikauskärryillä haettiin savea ja hietaa radan pohjaksi. Vuonna 1954 oli radan vihkiäiset ja ensimmäiset kilpailut. Hevosia tuli Raahesta, Oulusta, Nivalasta, Kalajoelta ja taisi olla Kokkolasta asti. Ne oli valtavat juhulat Yppäristä. Oriosuuskunta osti Paavolasta Ojantakaselta seuraava ori nimeltä Soihtu, jota käytettiin pari vuotta siitokseen, mutta pienemmässä määrin, koska oli alkanut jo pikkuhiljaa hevostalouden lasku. Soihtulla vaihdettiin Kurikasta sellainen suurjuoksija ori nimeltä Markus. Sen ennätys oli 3,04. Kun vuonna 1957 oriosuuskunnan hevosenhoitaja Aato Pisilä lähti perheineen Amerikkaan, niin viimeinen osuuskunnan hevonen myytiin huutokaupalla pois. Sauli Impola osti Markus-orin itselleen. Neljän vuoden päästä hevoselle tuli suolitukkeuma, ja se kuoli pois.

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 10, Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim mm LISÄTIETOJA AVOINNA MA - PE rannikon.varaosa@yritysnet.com JALKAHOITO PIRJO KANGAS VANHATIE 31 PYHÄJOKI PUH: / Palvelemme joka päivä klo 21 asti! ark la 8-21 su EVÄSKONTTI Vanhatie 44, Pyhäjoki, Puh ERILAISET JALKAHOIDOT JALKOJEN VYÖHYKETERAPEUTTINEN HIERONTA HOT STONE TERAPIA KESTOVÄRJÄYKSET RTV-huolto Tmi Kari Kivimäki Antenniasennukset ja antennitarvikkeet JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh , Kuntatie 4, Pyhäjoki SÄHKÖPALVELU Anttila Oy Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) Viirretjärventie YPPÄRI PARTURI-KAMPAAMO Johannan Hiuspalvelu TI-PE LA 8-13 TIISTAISIN ILMAN AJANVARAUSTA TERVETULOA johannanhiuspalvelu.fi

6 sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset Messut 2015 roolit: Lehtitiimi Katja Keskitalo päätoimittaja, Pyhäjoen messut 2015 katja.keskitalo@edu.pyhajoki.fi puh Tapani Tölli avaa messut Keskustan kansanedustaja - entinen hallinto- ja kuntaministeri - Tapani Tölli avaa tämän vuoden messut lauantaina 19. syyskuuta. Avaaja tuo omaa näkökulmaansa tämän vuoden teemaan, hyvinvointiin ja vapaa-aikaan liittyen. Tölli aloitti kansanedustajana vuonna Hän toimi vuosina Kiviniemen hallituksessa hallinto- ja kuntaministerinä. Nykyään hän on perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen, puolustusvaliokunnan ja Suomen Pankin tilintarkastajien varajäsen. Ennen uraansa eduskunnassa Tölli työskenteli Tyrnävän kunnanjohtajana vuodesta Toimintani perustuu kestäviin perusarvoihin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Kannamme yhdessä vastuuta perhearvoista, työllisyydestä, yrittäjyydestä, koulutuksesta ja heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevista lähimmäisistämme, Tölli kertoo kotisivuillaan Sanna Halunen päätoimittaja, Pyhäjoen messut 2015 sanna.halunen@edu.pyhajoki.fi puh Kuulumisten taittopiste kuulumiset@pyhajoki.fi puh Messulehti on ehkä yksi koko messujen tärkeimmistä elementeistä. Harvoin tulisi ajatellen niin, mutta se on fakta. Messulehden työstäminen ja luominen on ajatusten heittelyä, uuden ideointia ja omien mielipiteiden kertomista. Messulehti saa tekijöiksi aina tiimin työläisiä: päätoimittajat, joita tänä vuonna on siis kaksi, ja taittotiimin. Yleensä mukaan valitaan kokeneita ja innokkaita nuoria, jotka ovat valmiita antamaan kaikkensa onnistuneen lehden puolesta. Minulle roolin valinta tuntui selkeältä ja helpolta. Se ei oikeastaan edes tunnu roolilta; rooli kuulostaa maskilta, jonka taakse naamioidutaan. Kätketään todellinen minä. Päätoimittajuus tuntui niin omalta, että sitä ei oikeastaan tarvinnut miettiä. Lehti on sopivan vastuullinen ja haastava tehtävä kunnianhimoiselle ihmiselle. Päätoimittajan vastuuseen kuuluu painon ja jakelun hoitaminen sekä juttujen kirjoittaminen. Messuvieraalle siis varsin näkymätöntä hommaa; tykkään ajatella, että te ette huomaa meitä, ellemme tee virheitä. Se pitää ihmisen motivoituneena. Tänä vuonna päätoimittajia on kaksi; minä ja Sanna Halunen. Tämän vuoden tavoite onkin lyödä kaksi viisasta päätä yhteen ja luoda jotain uutta. Suosittelen siis lukemaan Messulehden ajan kanssa! Sen lisäksi henkilökohtainen tavoitteeni on kasvaa ihmisenä, kehittää organisointikykyä ja hankkia uusia kokemuksia. Lehtitiimiin kuuluvat myös taittajat Elias Hirvikoski, Henri Petäjäsoja ja Jeremia Toppari. He ovat leikkaa-liimaa-askartelutyylin ammattilaisia ja kokoavat lehden luettavaan muotoon. Heidän lisäksi Mikko Muikkula suunnittelee messujen graafista puolta. Esimerkiksi Messublogi on hänen suunnittelemansa ja koodaama. Tervetuloa messuille meidänkin puolesta! Yrittäjyys on tärkeää Töllille. Hän määrittelee yrittäjyyden asenteeksi: Työn tekeminen koetaan mielekkääksi, oltiinpa sitten toisen töissä tai itse yrittäjinä. Paneelikeskustelussa tänä vuonna keskustellaan yrittäjyydestä - läheinen ja ajankohtainen aihe monelle.

7 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Seurakunta tiedottaa Kastettu: Emmi Katariina Heikkilä Avioliittoon kuulutettu: Risto Kustaa Laukkola ja Anniina Anna Aleksandra Fors Jumalanpalvelus su klo 10 Kesäillan hartaus, Heleena Kittilälällä (Isorannantie 16) ke klo 19. Jumalanpalvelus ja HPE su klo 10. Merikirkko su klo 18 merellä Pyhäjokisuulla. Toimitusaluksena Raahen Fiia. Lähtö Tervon satamasta n. klo KOULUIKÄISET: -Rantaleiri Veteraanimajalla ma 3.- pe 7.8. Leiriohjelmaa alakouluikäisille. Leirimaksu 30. Linja-auton aikataulu: Pirttikosken koulu 8.45, Parhalahden koulu 8.55, Kirkonkylän Shell 9.05, Yppärin Neste Ilmoittautuminen 3.7. mennessä p tai asti titta.hinkula@pyhajoki.fi. Mukaan mahtuu 45 leiriläistä. Järjestää Pyhäjoen seurakunta, 4H, Pyhäjoen kunta. TULOSSA: -Lohdutuksen säveliä konsertti kirkossa su 2.8. klo 16. Naiskuoro Merikosken laulu, ohjelma 10. -Kesäinen retki ke 5.8 Rautioon ja Kalajoelle (huom.ystäväkerholaiset ja muut). Lähtö seurakuntatalolta linja-autolla klo 11 ja paluu n.klo 17. Vierailu Vääräjoen elämystilalla Rautiossa, jossa ruokailu ja kahvit. Käynti Tyngällä AntiikkiMakasiinissa ja Havulan pihapiirissä Plassilla (Siiri-kahvila, Havulan kierros omakustanteisesti). Retken hinta 20 ystäväkerholaiset, muut 30. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon keskiviikkoisin klo p , 29.7 mennessä. Ilmoita myös ruoka-allergiasi ja halukkuutesi Havulan kierrokselle. -Diakonia- ja lähetystyön vapaaehtoisten kiitosjuhla jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla su 9.8. Ruokailu, kahvit ja ohjelmahetki. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen virastoon keskiviikkoisin klo p RY: Seurat/rantailta su klo 18 Veteraanimajalla, Eero Pisilä Seurat su 2.8. klo 13 Yppärin rukoushuoneella, Ilpo Tikkanen, Paulus Veteläinen Kirkkoherranvirasto p Avoinna kesä elokuussa keskiviikkoisin klo Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry Liikunta ja ulkoilupäivä pidetään ti klo alkaen Merimajalla. Kisaillaan mm. tikan, hevosenkengän ja kettingin heitossa. Arvotaan herkkukori. Tervetuloa joukolla mukaan viettämään mukavaa iltapäivää. Jos haluat osallistua yhteiseen pyöräretkeen Merimajalle, yhteislähtö ent. Shell klo Säävaraus. Lisätietoja toiminnastamme www. elakeliitto.fi/pyhajoki Pyhäjoen Martat ry. Ouluun teatteriin su 26.7 lähtijät.lähtö entinen Shell klo Pyhäjoen SILMU: Kesätapaaminen Kalajoella Lokkilinnassa ti klo Lähtö entisen Shellin pihalta klo kimppakyydein. Tervetuloa! Hilkka Koutonen YPPÄRIN ERÄMIEHET ry Syyskokous Metsästysmajalla keskiviikkona klo käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Aihetta kiitokseen Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen sari.hiden@edu.pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. Pihakirppis Halusen Annikilla Minkintie 5 Pe 24.7 klo La 25.7 klo Astioita, mattoja, huonekaluja, naisten ja miesten vaatteita ja paljon muuta! Tervetuloa! P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Seuraava lehti (nro) ilmestyy >> lauantaina dd.mm.yyyy Aineisto toimitettava >> tiistaina dd.mm.yyyy klo mennessä Painosmäärä >> vko n: - kpl >> vko n: - kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Sanna Tjäder)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset