Yritysten osaamis- ja työvoimantarve kartoitus osana mhealth booster hanketta

Transkriptio

1 Yritysten osaamis- ja työvoimantarve kartoitus osana mhealth booster hanketta Erika Tarvainen Minna-Maria Mäkäräinen Liiketalouden koulutusohjelma

2 Sisällys 1 Johdanto Tutkimusongelma ja työn tavoite Tutkimusasetelma, -kohde ja otanta Tiedonkeruu menetelmät Kerätyn aineiston analyysimenetelmät Tutkimustulokset Vastanneiden yritysten taustatiedot mhealt-boosterissa mukana olevien tuotteiden teknisiä tietoja Yritystoiminnan kehittämistarpeet Osaamisen lisääminen koulutuksen avulla Osaamisen lisääminen uusien työntekijöiden avulla Verkostoituminen Odotuksia mhealth-booster-hankkeelle ja kiinnostus opiskelijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan Tutkimuksen luotettavuus Reliabiliteetti Validiteetti Tulosten analysointi, johtopäätökset sekä jatkotutkimusaiheet Lähteet Liitteet... 35

3 3(46) 1 Johdanto Osana mhealth booster-hanketta tehtiin yritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden kartoituskysely. mhealth booster hanke on ESR:n (Euroopan sosiaalirahaston) ja ELY-keskuksen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen) rahoittama hanke, joka toteutetaan välisenä aikana. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja toteutuksesta vastaavat Tikkurilan ja Otaniemen yksiköt. Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeiden kartoituskyselyssä kerättiin ensisijaisesti tietoa siitä, millaista lisäosaamis- ja työvoimatarpeita hyvinvointiteknologia-alan yrityksillä on. Tämän lisäksi kerättiin tietoa yritysten kiinnostuksesta laajentaa verkostoaan sekä siitä, millaiset koulutustilaisuudet sopisivat yrityksille parhaiten. Myös yritysten tuotteista ja toiminnasta kerättiin tietoa riittävien otanta taustatietojen saamiseksi. Kysely tehtiin puhelinhaastatteluina ja haastattelijoina toimi kaksi liiketalouden opiskelijaa. Kyselyyn osallistui 35 yritystä, jotka tarjoavat hyvinvointi- ja terveysteknologia tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Joukossa oli myös vähemmistönä hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä. Kysely tehtiin, jotta yrityksille voitaisiin järjestää vuoden 2014 aikana yritysten tarpeita vastaavia koulutusja muita tilaisuuksia, kuten ICT-osaajien rekrytointitapahtumia ja verkostoitumistilaisuuksia. Tässä raportissa esitellään ensin tutkimuksen tutkimusongelma ja työn tavoite. Sen jälkeen käsitellään tutkimusasetelma, -kohde ja otanta, tiedonkeruu menetelmiä, kerätyn aineiston analyysimenetelmiä, tutkimustuloksia, tutkimustulosten luotettavuutta (reliabiliteettia ja validiteettia) ja viimeisenä on tulosten analysointi, johtopäätökset sekä mahdolliset jatkotutkimusaiheet. Työn liitteiksi on koottu mhealth booster-hankkeen saatekirje, haastattelijoiden saatekirje yrityksille, suostumuslomake tutkimukseen osallistuville yrityksille, haastattelulomake sekä yhteenveto haastattelijoiden kokemuksista ja havainnoista. 2 Tutkimusongelma ja työn tavoite Tutkimusongelma kartoituksen taustalla oli ensisijaisesti yritysten työvoima- ja koulutustarpeiden selvittäminen. Kyselyssä siis haluttiin selvittää, millaista lisäosaamis- ja työvoimatarpeita kyselyyn osallistuneilla yrityksillä on, millä osa-alueilla yritysten henkilökunnan osaamista haluttaisiin lisätä, millaisiin koulutuksiin yritykset haluaisivat osallistua, olisiko heillä kiinnostusta osallistua ICT-

4 4(46) osaajien rekrytointitilaisuuksiin ja niiden järjestämiseen sekä ovatko yritykset kiinnostuneita laajentamaan yhteistyöverkostoaan. Kartoituksen tavoite oli koota tietoa hyvinvointiteknologia- ja hoiva-alan yritysten tarpeista, jotta kyselyn tulosten perusteella yrityksille voitaisiin järjestää vuoden 2014 aikana yritysten tarpeita vastaavia koulutus- ja muita tilaisuuksia, kuten erilaisia ICT-osaajien rekrytointitapahtumia. Kartoituksen avulla haluttiin myös koota ideoita ja toiveita koulutuksiin sekä esimerkiksi muiden yritysten tai opiskelijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen. 3 Tutkimusasetelma, -kohde ja otanta Kyselyyn osallistui 35 yritystä, jotka tarjoavat hyvinvointi- ja terveysteknologia tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Yritysten joukossa oli myös muutama hoivapalveluita tarjoava yritys. Vastanneista 94 % on yrityksiä, joiden tuotteeseen/ palveluun, joka on mhealth boosterhankkeessa mukana, kuuluu laite tai laite osana tuotetta. Kartoitukseen osallistuneet yritykset ovat mukana mhealth booster hankkeessa. Yritykset ovat lähteneet hankkeeseen mukaan jollain tuotteella tai palvelulla esimerkiksi testaamaan tuotettaan tai saadakseen tietoa, näkökulmia ja ideoita tuotteensa ja liiketoimintansa tueksi. Alkuperäinen haastateltavien määrä oli 40 hyvinvointiteknologia alan yritystä, mutta haastattelujakson loppupuolella mukaan tuli vielä muutamia yrityksiä. Näin ollen kokonaismäärä, joille tutkimukseen suostumislomake lähetettiin, oli 45. Haastatteluiden aloittamisen jälkeen otantaryhmästä jäi pois 10 yritystä. Syynä pois jääntiin oli muun muassa kiire ja haastattelujen teon deadline. Haastattelijat kokivat, että pois jääntiin saattoi edellä mainittujen ohella vaikuttaa monikanavainen tiedotus haastatteluista, mikä aiheutti toisinaan epäselvyyttä haastattelujen aikana. Lopullinen vastaajamäärä oli siis 35. Otannasta on tarkempia tietoja tutkimustulokset-osion alussa. 4 Tiedonkeruu menetelmät Yritysten osaamis- ja työvoimantarvekartoitus haastattelut tehtiin puhelinhaastatteluina hankkeen tutkijaryhmän toiveesta. Yhden puhelinkeskustelun arvioitu kesto oli 35 minuuttia. Todellisuudessa puhelinhaastattelut kestivät noin minuuttia riippuen haastateltavasta.

5 5(46) Kaikkiin haastatteluihin käytettiin samaa haastattelulomaketta. Ennen haastattelujen aloitusta molemmat haastattelijat tutustuivat hieman haastattelujenteko kirjallisuuteen. Haastattelulomake oli lähetetty haastateltaville etukäteen, jotta he voisivat tutustua kysymyksiin. Haastattelijat toivoivat haastateltaville lähetetyssä sähköisessä saatekirjeessä, että haastateltavat pystyisivät pitämään haastattelulomaketta näkyvillä vastatessaan haastatteluun. Tällä pyrittiin saamaan haastatteluista mahdollisimman sujuvia. Haastattelujen aikana haastattelijat tekivät haastateltavien vastauksista kirjallisia muistiinpanoja, sillä haastatteluja ei nauhoitettu. Haastattelujen jälkeen vastaukset purettiin Exceliin. Kartoituksessa on käytetty sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa keskitytään erityisesti syihin ja seurauksiin sekä johtopäätösten tekoon (Taloustutkimus Oy 2014). Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa käsitellään tutkimustuloksia numeroiden avulla. Tällöin tutkimustieto voidaan saada joko numeerisena tai se voidaan myöhemmin ryhmitellä numeeriseen muotoon. (Niemi 2009.) Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän käytön yhdistelmään päädyttiin, koska osa kysymyksistä oli vaikea saattaa strukturoituun muotoon. Tämän takia haastattelulomakekin oli vain osittain strukturoitu. Haastattelun vastauksista osa oli näin ollen jo valmiiksi numeerisessa muodossa ja osa avoimina vastauksina. 5 Kerätyn aineiston analyysimenetelmät Haastatteluissa saadut vastaukset koottiin valmiiksi tehtyyn Excel-pohjaan. Vastauksista tehtiin Excelin avulla erilaisia taulukoita ja kaavioita vastausten analysoinnin helpottamiseksi. Saadut kaaviot tulkittiin sanallisesti tähän raporttiin. Tämä kävi varsin helposti monivalintakysymysten kohdalla. Avoimien kysymysten osalta vastaukset kerättiin myös Exceliin ja niitä ryhmiteltiin erilaisiin kategorioihin ja näin niistäkin saatiin muodostettua erilaisia kaavioita. Ryhmittelykategoriat valittiin muun muassa sen perusteella, minkä tyyppisiä vastauksia esiintyi eniten. Joidenkin kysymysten vastauksista ei ollut mielekästä tehdä minkäänlaisia kaavioita, joten vastaukset tällaisten kysymysten osalta käsitellään raportissa ainoastaan kirjallisesti. Näissä kysymyksissä korostuu nimenomaan kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä.

6 yrityksen henkilöstömäärä 6(46) 6 Tutkimustulokset 6.1 Vastanneiden yritysten taustatiedot Kyselyhaastatteluun osallistui yhteensä 35 hyvinvointiteknologia- ja hoiva-alan yritystä. Haastattelututkimukseen osallistuneiden yritysten toimiala-nimet vaihtelivat suuresti, joten yritykset ryhmiteltiin haastatteluissa saatujen toimiala nimikkeiden perusteella karkeasti viiteen eri ryhmään. Haastattelututkimukseen vastasi täten: 14 Tietokoneohjelmisto-, ohjelmointi-, mobiilisovellusalan yritystä 10 Terveys- ja hyvinvointiteknologia-alan yritystä 5 Turvallisuusalan yritystä 3 Terveydenhuolto- ja hoivapalvelualan yritystä 3 Muiden alojen yritystä Haastatteluihin osallistuneiden yritysten henkilöstömäärät vaihtelivat yhden henkilön ja 99 henkilön välillä. 60 % vastanneista yrityksistä oli alle 5 henkilön yrityksiä, 20 % vastanneista 7-9 henkilön, 11,4 % henkilön, 2,8 % henkilön ja 5,7 % henkilön yrityksiä. Yritysten henkilöstömäärät HLÖ HLÖ HLÖ HLÖ HLÖ 5-9 HLÖ ALLE 5 HLÖ kpl yrityksistä Yrityksistä suurin osa (46 %) on toiminut hyvinvointiteknologia-/ hoiva-alan yrityksenä alle 3 vuotta, 29 % vastanneista 5 vuotta tai enemmän, 14 % vastanneista alle vuoden ja 11 % alle 5 vuotta. Yritysten markkina-alueet jaettiin puolestaan viiteen kategoriaan. Vastausten mukaan yritysten markkina-alueet jakautuivat niin, että suurimman osan (48 %:n) markkina-alue on Suomi tai aloittelevien yritysten markkina-alue tulee olemaan Suomi. 26 %:n markkina-alue on globaali ja 14

7 7(46) % toimii Pohjoismaissa ja/ tai Baltiassa. 9 %:n markkina-alue on nyt Suomi, mutta sitä laajennetaan lähiaikoina. Loppujen 3 %:n markkina-alue on Eurooppa. Globaalisti toimiviin yrityksiin katsottiin yritykset, joiden markkina-alueeseen kuuluu mm. jokin tai joitkin seuraavista USA, Kanada, Aasian maat ja Lähi-itä. Eurooppa 3 % Globaali 26 % Pohjoismaat ja/tai Baltia 14 % MARKKINA-ALUE Suomi nyt, mutta laajentuu lähiaikoina 9 % Suomi tai alottelevat yritykset: tulee olemaan Suomi 48 % TOIMINUT HYVINVOINTITEKNOLOGIA- ALAN YRITYKSENÄ 5 vuotta tai enemmän 29 % alle 5 vuotta 11 % alle 1 vuoden 14 % alle 3 vuotta 46 % Yritykset jaoteltiin kahdeksaan eri ryhmään liikevaihdon perusteella. Yritysten liikevaihdot vaihtelivat 0 ja lähes15 miljoonan välillä. Suurin osa (31 %) yrityksistä oli aloittelevia yrityksiä, esimerkiksi lanseerausvaiheessa olevia, joten heillä ei ole vielä liikevaihtoa. Toiseksi suurimmalla osalla vastanneista liikevaihto on tuhatta ja kolmanneksi suurimmalla osalla 1-5 miljoonaa. Muita liikevaihto-haarukoita edusti melko pieni ja tasainen joukko. Muutama yritys ei halunnut vastata liikevaihtoa koskevaan kysymykseen. VASTANNEIDEN YRITYSTEN SUURUUS LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA 6 % 31 % 8 % 6 % 3 % 26 % 6 % 14 % miljoonaa 1-5 miljoonaa tuhatta alle 100 tuhatta 50 tuhatta tai alle alle 5 tuhatta Ei halua vastata Ei vielä ole

8 8(46) Kyselyyn osallistui erilaisia hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tuotteita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Kyselyyn vastanneiden mhealth-booster-hankkeessa mukana olevien yritysten tuotteet ja/ tai palvelut on jaoteltu kuuteen ryhmään, jotta hahmottuisi, minkä tyyppisillä tuotteilla yritykset ovat lähteneet mhealth booster-hankkeeseen mukaan. Tuote ryhmät Turvalaite ja siihen liitettävät palvelut sekä lisätoiminnot Laite terveydentilan mittaamiseen ja seurantaan sekä siihen liitettävät sovellukset ja palvelut Mobiilisovellus tai ohjelmisto terveystietojen seurantaan, ymmärtämiseen tai terveyspalveluiden tavoittamiseen Henkilökohtaista yhteydenpitoa ja viihtymistä tukevat laitteet, ohjelmat ja sovellukset Muut tuotteet/ palvelut HANKKEESSA MUKANA OLEVA LAITE JA/ TAI PALVELU Henkilökohtaista yhteydenpitoa ja viihtymistä tukevat laitteet, ohjelmat ja sovellukset 11 % Muut 9 % Turvalaite ja siihen liitettävät palvelut sekä lisätoiminnot 34 % Mobiilisovellus tai verkkokurssi oman aktiivisuuden, terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoinnin tukemiseksi 23 % Mobiilisovellus tai ohjelmisto terveystietojen surantaan, ymmärtämiseen tai terveyspalveluiden tavoittamiseen 14 % Laite terveydentilan mittaamiseen ja seurantaan sekä siihen liitettävät sovellukset ja palvelut 9 % Eräässä kysymyksessä yrityksiä pyydettiin valitsemaan ne väitteet, jotka kuvaavat parhaiten heidän tuotetta ja/ tai palvelua, joka on mhealth booster-hankkeessa mukana. 35 yrityksestä 34 vastasi tähän kohtaan ja yksi totesi, etteivät väitteet kuvaa lainkaan heidän tuotettaan. Vastaajia pyydettiin myös numeroimaan valitut väitteet tärkeysjärjestykseen seuraavasti: parhaiten kuvaava väite numero 1, toiseksi parhaiten kuvaava väite numero 2 jne. Kuusi vastanneista yrityksistä ei määrittänyt väitteitä tärkeysjärjestykseen, sillä niiden katsottiin olevan

9 9(46) esimerkiksi yhtä hyvin tuotetta/ palvelua kuvaavia suhteessa toisiinsa. Useinten tuotetta ja/ tai palvelua kuvaavaksi väitteeksi valittiin oman terveydentilanseuranta ja oma hoito. Se valittiin 1. eli parhaiten kuvaavaksi väitteeksi useinten (10 kertaa). Toiseksi useinten tuotetta tai palvelua kuvaavaksi väitteeksi nousi yhteydenpito, sosiaaliset suhteet ja vertaistuki. Kolmanneksi useinten tuotetta/ palvelua valittiin kuvaamaan väite henkilökohtainen turvallisuus. Seuraavassa kaaviossa on huomioitu 34 vastaajan vastaukset ja kaavio perustuu siihen, monestiko kyseinen väite valittiin kaikista väitteistä. MIKÄ VÄITE VALITTIIN USEITEN KUVAAMAAN PALVELUA/TUOTETTA yhteydenpito, sosiaaliset suhteet ja vertaistuki 19 % asumisen turvallisuus 14 % virkistyminen ja viihtyminen 13 % henkilökohtainen turvallisuus 16 % liikunta ja ravitsemus 15 % oman terveydentilan seuranta ja omahoito 23 % Se miten monta kertaa väite valittiin väitevaihtoehdoista ja se miten hyvin väitteen koettiin kuvaavan tuotetta tai palvelua eivät kulje täysin rinnakkain. Tätä päätelmää tukee seuraava kaavio, josta näkyy, miten monta kertaa väite valittiin kuvaamaan tuotetta tai palvelua parhaiten, toiseksi parhaiten jne. 28 vastanneista yrityksistä asetti väitteet edellä mainituin ohjein järjestykseen, joten seuraavassa kaaviossa on huomioitu vain 28 yrityksen vastaukset.

10 ääniä per väite 10(46) Miten hyvin tuotetta / palvelua kuvaavaksi väite koettiin parhaiten kuvaava parhaiten kuvaava 4. parhaiten kuvaava 3. parhaiten kuvaava 2. parhaiten kuvaava parhaiten kuvaava Suurin osa haastatteluun vastanneista yrityksistä on kohdistanut tuotteensa ja/ tai palvelunsa kaikille seuraaville: yksityisyrityksille, julkiselle sektorille ja yksityishenkilöille. Toiseksi suurin ryhmä, joille tuote ja/ tai palvelu on kohdistettu, on ryhmä: julkinen sektori ja yksityishenkilöt. Kolmanneksi suurin kohderyhmä on yksityisyritykset ja yksityishenkilöt. Yritykset kohdistavat tuotteita ja palveluitaan vähiten ainoastaan yksityishenkilöille ja muille. Muut vastanneet tarkoittivat pääasiassa kolmannen sektorin toimijoita, kuten yhdistyksiä. Asiakasryhmät, joille tuote/palvelu on kohdistettu JULKINEN SEKTORI YKSITYISHENKILÖT JA MUUT YKSITYISHENKILÖT JULKINEN SEKTORI JA YKSITYISHENKILÖT JULKINEN SEKTORI YKSITYISYRITYKSET YKSITYISYRITYKSET JA YKSITYISHENKILÖT YKSITYISYRITYKSET JA JULKINEN SEKTORI YKSITYISYRITYKSET, JULKINEN SEKTORI JA YKSITYISHENKILÖT YKSITYISYRITYKSET, JULKINEN SEKTORI, YKSITYISHENKILÖT JA MUUT kpl yrityksistä, jotka ovat johdistaneet tuotteen ryhmälle

11 11(46) Kyselyyn vastanneista 35 yrityksestä 28:lla oli maksavia asiakkaita. Lopuista seitsemästä yrityksestä osa ei halunnut kertoa asiakasmääristään tai he ovat tällä hetkellä aloittavia toimijoita, eikä heillä siksi ole vielä maksavia asiakkaita. Asiakasmääristä saatuja tietoja ei voitu jaotella selkeisiin ryhmiin, sillä avoin kysymys aiheesta tuotti hyvin monenlaisia vastauksia, koska asiakasta ei ollut määritelty kysymyksessä riittävän tarkasti. Tuloksista saatiin kuitenkin selville, että vastanneiden yritysten asiakasmäärät vaihtelivat suuresti. Yritysasiakkaiden määrä per yritys vaihteli yhdestä kuuteensataan ja loppukäyttäjien määrä muutamista kymmeniin tuhansiin (pois sulkien yritykset, joilla asiakkaita ei vielä ole tai eivät vastanneet kysymykseen). Yleisin asiakasmäärä yritysasiakkaissa oli kymmeniä ja loppukäyttäjissä tuhansia. Suurimmaksi ostajaryhmäksi/ tulevaksi ostajaryhmäksi nousee ryhmä yksityisyritykset, julkinen sektori ja yksityishenkilöt. Toiseksi suurimmiksi ryhmiksi muodostuivat yksityisyritykset ja julkinen sektori sekä ryhmä yksityisyritykset ja yksityishenkilöt. Pienimmiksi yksittäisiksi ostajaryhmiksi muodostuivat yksityishenkilöt sekä ryhmä julkinen sektori, yksityishenkilöt ja muut. Seuraavaan taulukkoon on koottu nämä tulokset. Vertailun mahdollistamiseksi kaavio tehty samoin jaotteluperiaattein kuin edellinen kaavio asiakkaat, joille tuote/palvelu on kohdistettu. Erona kuitenkin on se, että ostaja tiedot on kerätty avoimista vastauksista. Ostajat/ tulevat ostajat JULKINEN SEKTORI,YKSITYISHENKILÖT JA MUUT YKSITYISHENKILÖT JULKINEN SEKTORI JA YKSITYISHENKILÖT JULKINEN SEKTORI YSITYISYRITYKSET YKSITYISYRITYKSET JA YKSITYISHENKILÖT YSITYISYRITYKSET JA JULKINEN SEKTORI YSITYISYRITYKSET, JULKINEN SEKTORI JA YKSITYISHENKILÖT YSITYISYRITYKSET, JULKINEN SEKTORI, YKSITYISHENKILÖT JA MUUT kpl yrityksistä, joiden asiakasryhmä on tällainen

12 12(46) Kyselyyn vastanneet tarkensivat, mitä he yksityisyrityksillä, julkisella sektorilla, yksityishenkilöillä ja muilla tarkoittivat. Seuraavassa taulukossa on mainittu joitakin esimerkkejä. Yksityisyritys Julkinen sektori Yksityishenkilö Muut palvelutalot/ hoivakodit palvelutalo/ hoivakodit ikäihmiset urheiluseurat kotisairaanhoidon organisaaatiot kaupungit/ kunnat omaiset kolmassektori ( esim. järjestöt) valmennuspalveluita tarjoavat yritys terveyskeskukset vammaiset sairaalat liikuntarajoitteiset kodinhoidon yksiköt diabeetikot koulut asumisen tukea tarvitsevat päiväkodit muistisairaat lapset 6.2 mhealt-boosterissa mukana olevien tuotteiden teknisiä tietoja Kartoituksen toisessa osassa kysyttiin hankkeessa mukana olevien tuotteiden teknisiä tietoja. Ensimmäinen kysymys koski madollisen mobiilisovelluksen tai ohjelmien toimivuutta eri alustoilla. Suurin osa, eli 44 % tuotteista, toimi selaimella. 18 % tuotteista toimi ios - käyttöjärjestelmällä, 16 % Androidilla ja 10 % Windowsilla. 12 % hankkeessa mukana olevista tuotteista/ palveluista ei ollut mobiilisovelluksia tai ohjelmia/ niihin ei ole liitetty sellaista tai kysymykseen ei haluttu vastata. Tuotteen toimiminen eri alustoilla Selain 44 % Ei liitetty/ halunnut vastata 12 % Android 16 % ios 18 % Windows 10 % Tuotteiden teknisten vaatimusten kirjo oli melko laaja. Kysymys oli avoin ja vastaukset on koottu jälkeenpäin eri kategorioittain. 11 %:lla tuotteista/ palveluista ei ollut mitään teknisiä rajoitteita tai vaatimuksia. 6 % tuotteista vaati sähköä jatkuvasti toimiakseen tai se ei ollut langattomasti toimiva. Nettiyhteyttä tarvitsi 34 %. Netin ja lisälaitteen, esimerkiksi mikrofonin, tarvitsi toimiakseen 9 % tuotteista. Tietokoneen ja netin vaati 3 %. Älypuhelimen tai tablettitietokoneen tarvitsi 3 %. Joidenkin tuotteiden toimivuutta älypuhelimella oli rajattu vielä erikseen, eli esimerkiksi sovellus toimi vain Nokia Lumia puhelimilla. 6 % tuotteista vaati SIM kortin/ GSM yhteyden. SIM kortin ja lisälaitteen esimerkiksi netin tarvitsi 6 %. Muita rajoitteita oli 11 %:lla tuotteista. Tällaisista rajoitteista mainittakoon esimerkiksi tuotteen sijoittelu.

13 13(46) Tuotteiden/palvelujen tekniset vaatimukset ja rajoitukset SIM kortti+lisälaite 6 % SIM kortti/gsm yhteys 6 % Muu 11 % Ei vaatimuksia/rajoitteita 11 % Ei langaton/vaatii sähköä 6 % Älypuhelin/tabletti 14 % Netti 34 % Tietokone+netti 3 % Netti+lisälaitteita 9 % Kartoituksessa mukana olevien yritysten tuotteilla oli monia käyttöönoton vaatimuksia. Vain 3 % tuotteista oli käyttöönottovalmiita. Toimivan sähköpostiosoitteen vaati 3 % laitteista. 6 % tuotteista vaati käyttäjien kouluttamista käyttöönottovaiheessa. Tietojen syöttöä, esimerkiksi kenelle laitteella otetaan yhteyttä milläkin toiminnolla, tarvitsi 8 % tuotteista. 20 % tuotteista tuli asentaa käyttöön. Osa näistä tuotteista vaati ulkopuolista asentajaa. Suurin kategoria oli rekisteröitymistä/ tilaamista/ sovelluksen lataamista ja mahdollisen lisälaitteen hankintaa vaativat tuotteet. Näitä oli yhteensä 31 %. Useamman kategorian toiminnon yhdistämistä vaati 6 % tuotteista. Muita käyttöönoton vaatimuksia (esimerkiksi laitteen äänenkäyttö mahdollisuutta) tai ei vaatimuksia kategoriaan kuuluu 23 % tuotteista. Ei vaatimuksia-kategoriaan kuuluivat myös ne yritykset, joilla ei ole mhealth booster-hankkeessa mukana mitään laitetta, vaan ne ovat mukana hankkeessa jollakin palvelulla. Mukana tutkimuksessa oli myös muutama tuote, joihin liittyi esimerkiksi sekä mobiilisovellus että jokin muuten hankittava tuote. Näitä tuotteita ei ole erikseen kategorioituna niiden vähäisyyden vuoksi, vaan ne on sijoitettu muut kategoriaan.

14 14(46) KÄYTTÖÖNOTON TEKNISET VAATIMUKSET Muu/ ei vaatimuksia 23 % Tietojen syöttö 8 % Sähköposti 3 % Useamman yhdistelmä 6 % Käyttöönotto valmis 3 % Koulutus käyttöönottoon 6 % Asennus/ulkopuollinen asennus 20 % Rekisteröityminen/ tilaaminen/ ostaminen/ sovelluksen lataaminen ja mahdollinen lisälaite 31 % Kartoituksessa haastateltujen yritysten tuotteilla oli joitakin tuotteen käyttöön liittyviä vaatimuksia asiakkaalle. Seuraavassa kaaviossa on tässä yhteydessä tuotteen varsinaiseksi käyttäjäksi määritelty tuotteen jatkuva käyttäjä. Esimerkiksi jollekin taholle ilmoituksia tekevien laitteiden osalla käyttäjäksi ei ole määritelty niitä, jotka vastaanottavat hälytyksen. Tällaisissa tilanteissa tuotteen käyttö saattaa vaatia (muilta kuin tässä yhteydessä käyttäjäksi määritellyltä henkilöltä) esimerkiksi internetiä. Sähköisesti toimivien laitteiden pakollista latausta ei ole myöskään huomioitu kaaviossa. Netin/ tietokoneen/ puhelimen vaativampi käyttö 6 % Tuotteen käyttö vaatii asiakkaalta Ei mitään 23 % Muu 11 % (Äly)puhelimen/ tabletin käyttö 11 % Itse tuotteen käyttö 29 % Netin/ tietokoneen peruskäyttö 20 %

15 15(46) 20 % tuotteista vaatii netin tai tietokoneen peruskäyttötaitoja, esimerkiksi tiettyyn nettiosoitteeseen menemistä. 11 % tuotteista vaati puhelimen, älypuhelimen tai tabletin peruskäyttötaitoa, esimerkiksi kosketusnäytön käyttötaitoa ja sovellusten avaamista. Ainoastaan 6 % tuotteista vaati netin, tietokoneen tai puhelimen vaativampaa käyttöä, esimerkiksi selaimen käytön tuli olla hyvin hallussa, jotta tuotetta pystyy käyttämään. 11 % tuotteista tai palveluista vaati muita taitoja esimerkiksi tuotteen jatkuvaa mukana pitoa. 29 % tuotteista vaati ainoastaan tuotteen itsensä käyttötaitoa. Useimmat näistä tuotteista olivat hyvin helppoja käyttää (vain muutama tai 1 nappi) tai mukana oli hyvä ohjekirja. 23 % tuotteista ei vaatinut vastausten mukaan varsinaiselta käyttäjältä minkäänlaisia teknisiä taitoja. Suurin osa hankkeessa mukana olevista tuotteista oli erilainen eri käyttäjäryhmille. Tällaisia tuotteita oli 54 %. Suurin osa tuotteista tai palveluista oli muokattavissa sisällön, ulkonäön, käyttäjäliittymän tai sen sisältävien ominaisuuksien mukaan. 46 % tuotteista ei ollut muokattavissa, vaan samanlainen ratkaisu myydään kaikille ostajille. Kysymykseen vastaamatta jättäminen on tulkittu tuotteen tai palvelun olevan samanlainen kaikille. Suurinta osaa tuotteista on mahdollista kuitenkin räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. 23 % tuotteista pystyi räätälöimään sisällön osalta. Myös henkilökohtaisten tietojen ja tarpeiden mukaisesti räätälöitäviä tuotteita oli 23 %. Tällaisia tuotteita voidaan räätälöidä esimerkiksi sen mukaan, keneen saadaan yhteyttä laitteen kautta ja millä tavoin tuotteen on reagoitava mihinkin komentoon. 6 % tuotteista pystytään räätälöimään erilaisilla käyttöliittymillä ja 3 % tuotteista oli räätälöitävissä ulkonäön osalta. Esimerkiksi tuotteen väri oli mahdollista valita itse. 17 % tuotteista pystytään räätälöimään useamman kategorian mukaisesti. Tuotteen/palvelun räätälöinti mahdollisuudet asiakkaan trapeiden mukaan Useamman kategoran mukaisesti 17 % Käyttöliittymä 6 % Ulkonäköä 3 % Muuten 17 % Ei 11 % Sisältöä 23 % Henkilökohtaisten tietojen ja tarpeiden mukaan 23 % Muilla tavoilla esimerkiksi lapsilukolla räätälöitäviä tuotteita oli 17 %. 11 %:lla tuotteista ei ollut räätälöinti mahdollisuuksia. Myös vastaamatta jättäminen on tulkittu kuuluvan tähän osioon.

16 16(46) Suurin osa eli 69 % yrityksistä ilmoitti tuotteensa tai palvelunsa valmistukseen osallistuvan muita yrityksiä ja/ tai alihankkijoita. Yleisin vastaus oli, että tuottamiseen ja ylläpitoon osallistuu useita eri toimijoita. Vastaukset vaihtelivat kuitenkin yhdestä alihankkijasta koko tuotteen tai palvelun tuotannon ulkoistukseen. 31 % ilmoitti, että tuotteen tai palvelun tuottamiseen tai ylläpitoon ei osallistu muita yrityksiä tai alihankkijoita. Lukuun on lisätty myös ne, jotka eivät halunneet vastata kysymykseen. 6.3 Yritystoiminnan kehittämistarpeet Yrityksen liiketoiminnan kehittäminen kysymykseen yritykset saivat antaa ääniä niin monelle vastausvaihtoehdolle kun halusivat, joten äänten yhteenlaskettu määrä on todellisuudessa huomattavasti suurempi kuin vastanneiden yritysten lukumäärä. Annettujen äänten perusteella 19 % yrityksistä halusi parantaa markkinointiaan. 17 % äänistä sai vastausvaihtoehto haluamme kehittää tuotettamme/ palveluamme. 14 % annetuista äänistä meni kategorialle asiakkuuksien hallinta. 14 % äänistä sai kansainvälistymisen kehittäminen. 11 % äänistä meni strategiaosaamisen lisäämiselle ja 10 % rahoitusosaamisen edistämiselle. 6 % äänistä sai kategoria henkilöstöjohtaminen ja toiset 6 % taloushallinto. Vastausvaihtoehto joku muu sai 3 % äänistä ja siiihen tarkennukseksi saatiin mm. tekninen osaaminen ja myynti. Kaikkien yritysten mielestä yrityksestä löytyy jotain kehitettävää. Henkilöstöjohtaminen 6 % Kansainvälistyminen 14 % Yritystoiminnan osa-alueiden kehitykskohteet Strategiaosaaminen 11 % Taloushallinto 6 % Muu 3 % Markkinointi 19 % Ei kehitettävää 0 % Tuote/palvelu 17 % Rahoitusosaa minen 10 % Asiakkuuksien hallinta 14 %

17 17(46) 20 % yrityksistä vastasi, että kaikki luetellut osa-alueet ovat kehittämisen arvoisia. Melkein kaikki haastateltavat, jotka vastasivat näin, kertoivat kuitenkin oman erityispainotuksensa. Kaikki osa-alueet vastanneista 40 % halusi panostaa tuotteeseensa/ palvelunsa kehittämiseen ja 20 % kansainvälistymiseen. Markkinointia, asiakkuuksien hallintaa, henkilöstöjohtamista ja strategia osaamista korostettiin kutakin 10 %. Henkilöstöjohtaminen 10 % Kansainvälistyminen 20 % Rahoitusosaaminen 0 % "Kaikki" vastanneiden erityispainotukset Taloushallinto 0 % Asiakkuuksien hallinta 10 % Stategiaosaaminen 10 % Tuote/palvelu 40 % Markkinointi 10 % Yrityksen osaamisen tarvetta käsittelevässä kysymyksessä yritykset saivat antaa ääniä niin monelle vastausvaihtoehdolle kuin vain halusivat (seuraavan sivun kaavio). Markkinointiosaamisen tarve sai 17 % annetuista äänistä. Kansainvälistymisosaamisen tarve sai 15 % äänistä. Tuotekehitysosaamisen sekä asiakasosaamisen tarve saivat kumpikin 14 % äänistä. Rahoitusosaaminen sekä strategiaosaaminen keräsivät molemmat 11 % äänistä. 6 % sai sekä henkilöstöjohtaminen että taloushallinnon osaaminen. Muuta osaamista vastaus vaihtoehto keräsi 4 % äänistä. Tällaista osaamista olivat esimerkiksi myyntiosaaminen, tekninen osaaminen sekä tekninen ymmärtäminen. 2 % äänistä keräsi kohta ei kehitettävää. Ne yritykset, jotka vastasivat kaikki osa-alueet ovat tärkeitä, painottivat erityisesti tuotekehitysosaamista, markkinointiosaamista, asiakasosaamista ja kansainvälistymisosaamista.

18 18(46) Yritysten osaamistarve Strategiaosaamista 11 % Muuta 4 % Ei kehitettävää 2 % Tuotekehitysosaamista 14 % Taloushallinnonosaamista 6 % Henkilöstön johtamisosaamista 6 % Markkinointiosaami sta 17 % Kansainvälistymisosaamista 15 % Rahoitusosaamista 11 % Asiakasosaamista 14 % 6.4 Osaamisen lisääminen koulutuksen avulla Suurimmiksi osa-alueiksi, joihin yrityksen henkilöstö tarvitsisi koulutuksen avulla lisäosaamista, ovat markkinointi, kansainvälisyys ja juridiset kysymykset. Myös verkostoituminen ja kilpailuttaminen nousivat osa-alueiksi, joihin monet yritykset toivoisivat osaamisen lisäämistä koulutuksen avulla. Hankintaan ja muuta osaamista osa-alueisiin yritykset kokivat tarvitsevansa vähiten koulutusta. Muuta osaamista vaihtoehto käsittää mm. julkiselle sektorille sekä b-to-b puolelle kohdistettuun myynnin sekä rahoitusosaamisen. 5 % vastaajista totesi, ettei HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARVE ERI OSA-ALUEILLA koulutusta tarvita (vaihtoehto: ei kehitettävää ). Osa yrityksistä tarkensi vastaustaan kysymyksessä; millaista osaamista he tarvitsevat esim. juuri markkinointiin ja näitä tarkennuksia käsitellään seuraavissa kappaleissa. muuta osaamista 8 % kansainvälisy ys 19 % verkostoitu minen 15 % ei kehitettävää 5 % hankinta 2 % markkinointi 21 % juridiset kysymykset 17 % kilpailuttaminen 13 %

19 19(46) Markkinoinnissa yritykset kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta kansainväliseen markkinointiin; yhteistyön kehittämiseen; miten julkishallintoon voisi vaikuttaa ja siten edistää markkinointia; digitaalialiseen markkinointiin niin Suomessa kuin ulkomailla; digitaaliseen asiakassuhteiden hallintaan; sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinoinnissa; kokonaismarkkinointiin yleensä ja markkinoinnin napakoittamiseen sekä vähän yhteneväisyyksiä omaaville ryhmille kohdistettuun markkinointiin. Juridisissa kysymyksissä yritykset toivoisivat lisäkoulutusta mm. sopimusasioissa (esim. jälleenmyynti ja ulkomaankauppa); patentointi ja tekijänoikeus asioissa; kysymyksiin, joita aloitteleva yrittäjä kohtaa (esim. verotus ja verkkokauppa); kilpailutusjuridiikkaan; yritysten väliseen toimintaa liittyvään juridiikkaan sekä uusien tuotteiden juridisiin kysymyksiin. Kilpailuttamisen osalta koulutusta tarvittaisiin mm. sopimusasioissa, julkisen sektorin kilpailuttamisja hankinta-asioissa ja täten myös julkisen sektorin prosessien ymmärtämisessä. Hankinnassa puolestaan koettiin verkostoituminen haasteeksi. Verkostoitumiseen kaivattaisiin puolestaan lisäkoulutusta esimerkiksi kumppaneiden ja jakeluteiden löytämiseen; yhteistyön kehittämiseen; viennin edistämiseen tähtäävään verkostoitumiseen sekä siihen, miten verkostoitumista voi ja kannattaa tehdä, jotta saavuttaisi oman tavoitteen (esim. tietynlaista näkyvyyttä). Kansainvälistymiseen toivottiin koulutusta ja siten lisäosaamista mm. seuraavissa kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa: uusien tuotteiden myynti sekä mobiilimarkkinointiin; Venäjän sekä Kaukoidän ja Aasian markkinat; miten aloittaa kansainvälistyminen ja kansainvälinen (KV) markkinointi; strategioihin ja toimintamalleihin eri KV markkina-alueilla. Muut osiossa lisäkoulutusta toivottiin uuden tuotteen, julkisen sektorin ja b-to-b puolen myyntiin sekä myynnissä siihen, miten toimia suurten globaaleiden toimijoiden kanssa. Myös rahoitus ja talous asioissa toivottiin lisäkoulutusta. Sosiaali- ja terveysalan osa-alueilla koulutusta kerrottiin tarvittavan eniten sosiaali- ja terveysalan hallintoon/ päätöksentekoon liittyen; julkisten hankintojen päätöksenteon ymmärtämiseen; ongelmakohtien tunnistamiseen, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa sekä kohderyhmien toiminta-/ osaamisedellytysten ymmärtämiseen. Nämä neljä osa-aluetta muodostivat lähes 70 % kysymyksen Millä sosiaali- ja terveysalan osa-alueilla yrityksenne henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta, millaista? vastauksista. Loput 30 % vastauksista jakautui melko tasaisesti (2-8 % per osa-alue) seuraavien vaihtoehtojen kesken: tietoturvallisuus; viranomaishyväksyntä; ikääntymisen vaikutukset; sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö; muu ja ei kehitettävää. Osa yrityksistä tarkensi vastaustaan myös tässä osiossa. Seuraavan kaavion jälkeen on kerrottu, miten vastauksia tarkennettiin osa-alueittain.

20 20(46) HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARVE SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OSA- ALUEILLA viranomaishyväksyntä 7 % tietoturvallisuus 6 % muu 2 % ei kehitettävää 2 % sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö 8 % ikääntymisen vaikutukset 8 % julkisten hankintojen päätöksenteon ymmärtäminen 17 % kohderyhmien toiminta-/ osaamisedellytysten ymmärtäminen 15 % sosiaali- ja terveysalan alan hallinto/ päätöksenteko 19 % ongelmakohtien tunnistaminen, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa 16 % Sosiaali- ja Terveysalan (sote-alan) lainsäädäntöä haluttaisiin ymmärtää paremmin ja saada ajankohtaista tietoa, koska se muuttuu jatkuvasti (mm. sote- uudistusten myötä) ja se liittyy sekä vaikuttaa viranomaishyväksyntään. Ikääntymisen vaikutuksiin liittyen koulutusta toivottiin dementian ja muistisairauksien vaikutuksiin. Myös kohderyhmien toiminta-/ osaamisedellytysten ymmärtämiseen tarvittaisiin koulutusta dementiaan ja muistisairauksiin liittyen. Tämän lisäksi kohderyhmien toiminta-/ osaamisedellytyksistä tarvittaisiin koulutusta kuntien kohderyhmien osaamisedellytyksiin sekä siihen, miten saadaan systemaattisesti tietoa oman kohderyhmän toiminta- ja osaamisedellytyksistä. Ongelmakohtien tunnistamisessa, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa, lisäkoulutusta kaivattaisiin mm. siihen, miten tunnistaa loppukäyttäjien, yritysten ja yhteisöjen ongelmat, joihin tuotekehitys tulisi kohdistaa; mitä siihen tarvitaan, että tunnistaa yritykselle keskeiset ongelmakohdat; miten lähteä työstämään mahdollista ongelmaa; kohderyhmien ymmärtämiseen ja sen arviointiin, ymmärretäänkö kohderyhmiä oikeasti. Sosiaali- ja terveysalan alan hallintoon/ päätöksentekoon ja julkisten hankintojen päätöksenteon ymmärtämiseen kaivattaisiin lisäkoulutusta pitkälti samantyyppisiin asioihin. Näitä olivat mm.: julkisen sektorin prosessien ymmärtäminen; kunnallinen päätöksenteko, julkisen sektorin