Strategiaraportti. Tammi huhtikuu 2010 TA MP ER EE N K AUP UNK I

Transkriptio

1 Strategiaraportti Tammi huhtikuu 2010 TA MP ER EE N K AUP UNK I

2 STRATEGIARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2010 Sisällys ESIPUHE JOHDANTO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi...kortit 1 19 Elinvoima ja kilpailukyky...kortit Kaupunkirakenne ja ympäristö...kortit Sisäinen toiminta ja johtajuus...kortit Liikelaitosten tavoitteet...kortit 55 62

3 STRATEGIARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2010 Esipuhe Uusi Tampere virtaa -kaupunkistrategia hyväksyttiin elokuussa Strategiaa toteutetaan ensimmäistä kertaa vuoden 2010 talousarvion toiminnallisilla tavoitteilla. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolme kertaa vuodessa strategiaraportissa. Erityisesti useat tilaajan ydinprosesseja koskevat, kaupunkistrategian pohjalta asetetut tavoitteet ovat useammalle toimijalle yhteisiä ja siksi esitetty yleisemmällä tasolla kuin mihin aiemman strategian aikana totuttiin. Näitä tavoitteita tarkennetaan lautakuntien palvelustrategioissa. Lautakunnille tehtävä palvelustrategioiden toteutumaraportointi antaakin mahdollisuuden tutustua kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumiseen yksityiskohtaisemmin kuin mitä kaupunkitason strategiaraporteissa on esitetty. Strategiaraportoinnissa on otettu keväällä 2010 käyttöön sähköinen työkalu. Strategiaraportin ja tuloskorttien tuttu muoto on pyritty mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Raportointityökalua ja sen myötä strategiaraporttia kehitetään edelleen ja kaikki raporttia koskevat kehitysehdotukset ovat tervetulleita. Tammi huhtikuun toteutumatietojen perusteella vuodelle 2010 asetetut tavoitteet etenevät suurelta osin suunnitelmien mukaisesti. Tosin monien tavoitteiden etenemistä on vielä vaikea arvioida. Joidenkin tavoitteiden toteutuminen näyttää kuitenkin jo tässä vaiheessa vuotta erityisen haasteelliselta. Kuntalaisten näkökulmasta keskeisistä tavoitteista saavuttamatta uhkaa jäädä muun muassa hoitotakuun toteutuminen kaupungin omassa erikoissairaanhoidossa. Myöskään lastensuojelutarpeen selvittämistä ei ole alkuvuodesta pystytty tekemään lainsäädännön edellyttämässä ajassa, vaikka tilanteen korjaamiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Huonosta talous- ja työllisyystilanteesta johtuen kaupungin osuus työmarkkinatuesta on alkuvuodesta kasvanut, vaikka tavoitteena on osuuden väheneminen. Tilinpäätösennusteen mukaan saavuttamatta jäävät myös tavoitteet koskien tilikauden tulosta sekä investointien tulorahoitusprosenttia. Tampereella Reija Linnamaa Strategiapäällikkö

4 STRATEGIARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2010 Johdanto Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettaminen, vastuutus ja raportointi Kaupunginvaltuusto asetti hyväksymässään vuoden 2010 talousarviossa 49 suoraan kaupunkistrategiasta johdettua sitovaa toiminnallista tavoitetta. Talousarviossa asetettiin sitovat toiminnalliset tavoitteet myös hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, konsernipalvelujen yksiköille sekä liikelaitoksille ja taseyksikkönä toimivalle aluepelastuslaitokselle. Myös tytäryhteisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omistajan edustajien toimintaa. Pormestari on vastuuttanut talousarvion toiminnalliset tavoitteet apulaispormestareille sekä konsernin johtoryhmään kuuluville ja muille johtaville viranhaltijoille. Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteet on vastuutettu niiden toimitus- ja toiminnanjohtajille. Vastuuhenkilöiksi nimettyjen tulee varmistaa asetettujen tavoitteiden toteuttaminen, seuranta ja raportointi. Kaupunkistrategiasta suoraan johdetuista tavoitteista sekä liikelaitoksille (liikelaitoskohtaiset) asetetuista tavoitteista raportoidaan strategiaraportissa kolmannesvuosittain. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, konsernipalvelujen yksiköille, liikelaitoksille (yhteiset) sekä tytäryhteisöille asetetuista tavoitteista (kortit ja 63 82) raportoidaan vain koko vuoden osalta eli tammi joulukuun strategiaraportissa. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tavoitteiden toteutumatiedot esitetään tuloskorteilla. Kukin tuloskortti sisältää pormestarin lausuman siitä, kuinka tavoitteen arvioidaan saadun tiedon perusteella toteutuvan vuoden loppuun mennessä. Tuloskortit sisältävät myös tavoitteiden etenemistä kuvaavat symbolit. Lisäksi kestävää kehitystä edistävät tavoitteet on osoitettu omalla puusymbolilla.? Edetään tavoitteen mukaisesti Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida Aalborgin sitoumusten mukainen kestävän kehityksen tavoite

5 STRATEGIARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2010 Toimintaympäristöä kuvaavat tiedot Strategiaraportointia tukevia tietoja toimintaympäristöstä ja sen muutoksista julkaistaan kuukausittain kaupungin internet-sivuilla osoitteessa sekä Loorassa (Kehittäminen/ Tilastot). Samoista osoitteista löytyvät myös kaikki tilastojulkaisut. Kaupunkistrategiassa asetettua päämäärää kuntalaisten hyvinvoinnin paranemisesta seurataan jatkossa vuosittain erillisessä raportissa. Ensimmäinen hyvinvoinnin tilaa käsittelevä raportti julkaistaan keväällä Kuntalaisten hyvinvoinnin kehitystä seurataan myös kerran valtuustokaudessa laadittavassa hyvinvointikertomuksessa, joka pureutuu aiheeseen vuosittaista raporttia laajemmin.

6 STRATEGIARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2010

7 STRATEGIARAPORTTI TAMMI HUHTIKUU 2010 Tavoitteiden toteutuminen

8 Kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet Kuntalainen ja hyvinvointi Kortit 1 19 T A M P E R E E N K A U P U N K I Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä Uudet ennaltaehkäisevät toimenpiteet palveluissa Palveluissa on toteutettu uusia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja apulaispormestari Perttu Pesä Päivähoidon ja esiopetuksen ennaltaehkäisevät toimintatavat määritellään vuoden loppuun mennessä. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on vuoden alusta aloittanut Ehkäisevän työn yksikkö. Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimijoiden kesken on sovittu yhteistyön tiivistämisestä. Lisäksi kansallisen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman (KASTE) Välittäjä hankkeessa on viety päihde- ja mielenterveysosaamista terveysasemille ja vahvistettu ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Terveysvalmennuksen suunnittelu on käynnistetty aikuisneuvonnan palveluissa. Ikäihmisten palveluissa on aloittanut geriatrinen poliklinikka. Sen toimintaa laajennetaan vielä loppuvuoden aikana. Eteläisen palvelualueen kotihoidon asiakkaille palveluja tarjoava alueellinen päiväkeskus on aloittanut toimintansa Nekalassa. Liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden ennaltaehkäisevä merkitys ja yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa on lisääntynyt. Käytännön toimenpiteitä ovat mm. ikäihmisille suunnatun ohjatun liikunnan lisääminen, lastensuojelulain määräysten soveltamisohjeiden laadinnan käynnistyminen kirjastoissa sekä koululaisten vanhempien medialukutaidon vahvistaminen kirjastoissa järjestetyissä Nenä kiinni netissä -tilaisuuksissa. Lisäksi selvitys kotipalvelun laajentamisesta lähikirjastoissa valmistuu toukokuussa. Toisen asteen koulutuksessa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille (12 opiskelijaa) on toteutettu ammatilliseen koulutukseen valmistava kokeilu. Kokemukset olivat hyviä ja syksyllä toteutetaan toinen vastaava kokeilu. Kortti 1

9 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Kaupunki mahdollistaa ja tukee asukkaidensa hyvinvointia edistäviä valintoja Terveyden edistämisen toimenpiteiden toteutustilanne Terveyden edistämisen toimenpiteitä on toteutettu yhteisöllisyyden ja liikunnan edistämisessä sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisyssä Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Perttu Pesä Kouluterveydenhuollossa otetaan syksyllä käyttöön päihdemittari 8. luokkien terveystarkastuksissa. Ehkäisevän päihdetyön toimisto on kohdistanut työnsä erityisesti lapsiperheisiin kouluttamalla aikuisia päihdetietouteen ja päihteiden väärinkäytön ehkäisyyn. "Terveyttä edistävä urheiluseura -koulutus järjestettiin Alueellisten hyvinvointi- ja terveysfoorumien suunnittelu käynnistettiin ja ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Hervannassa. Ikäihmisten kotihoidossa lähipalvelualueilla toimivien mielenterveys- ja päihdeosaajien toimintaa kehitetään alueellisiksi verkostoiksi. Ikäihmisten kulttuurikaari -hankkeessa kehitetään keinoja parantaa laitoksissa asuvien elämänlaatua kulttuurin ja liikunnan keinoin. Yhteisöllistä toimintaa mahdollistavan Kylätalo-konseptin suunnittelu on käynnistetty. Kortti 2 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut? Hyvinvointierot ovat kaventuneet Köyhyysselvityksen toimenpiteiden toteutustilanne Köyhyysselvityksessä esiin nousseita toimenpiteitä on toteutettu Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampereen kaupungissa selvitettiin vuonna 2009 köyhyyttä ja syrjäytymistä. Selvitys perustui Tampereen yliopiston opiskelijan tekemiin haastatteluihin sekä internet-kyselyyn. Köyhyysselvitys jatkuu vuonna Alkuvuonna Tampereen yliopiston opiskelija kokosi haastatteluaineistoa heikossa taloudellisessa tilanteessa tai syrjäytymisuhan alla elävistä tamperelaismiehistä. Tätä kohderyhmää tullaan vielä loppuvuodesta laajentamaan ja täydentämään. Samalla koottiin tausta-aineistoa muista Suomessa tehdyistä köyhyystutkimuksista tai -selvityksistä. Parhaillaan kerätään haastattatelumateriaalia yli 70-vuotiailta tamperelaisilta naisilta ja miehiltä. Loppuvuoden aikana kootaan aineisto vielä lapsiperheiltä, etenkin yksinhuoltajaperheiltä, sekä täydennetään muita aineistoja ja kootaan lisää tausta-aineistoa. Tehtyjen köyhyysselvitysten perusteella muokataan konkreettisia toimenpiteitä, joista valitaan kaupungin palveluissa toteuttamiskelpoisimmat. Toimenpiteiden toteuttaminen alkaa näillä näkymin vasta vuoden 2011 puolella. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 3

10 Kuntalaisten hyvinvointi on parantunut Asukkaiden turvallisuus on parantunut Paikallisen turvallisuussuunnitelman toteutustilanne Katuturvallisuusindeksi on säilynyt vähintään nykyisellä tasolla ja häiriökäyttäytyminen on vähentynyt sekä ydinkeskustassa että lähiöissä Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Katuturvallisuusindeksi lasketaan suhteuttamalla tiettyjen rikosnimikkeiden määrä alueen asukaslukuun. Katuturvallisuusrikoksia ovat mm. vahingonteot, pahoinpitelyt, ryöstöt ja rattijuopumukset. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä parempana katuturvallisuutta voidaan pitää. Tampereen katuturvallisuusindeksi oli tammi-huhtikuussa 99,52. Edellisen vuoden tammi-huhtikuussa indeksiluku oli 98,68. Tilanne on siis kohentunut vuoden aikana. Viimeisimmät vertailutiedot suurten kaupunkien katuturvallisuusindekseistä ovat vuoden 2009 lopusta. Niiden mukaan tilanne on Tampereella suurten kaupunkien toiseksi paras Espoon jälkeen. Kortti 4 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat /- tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Hoitotakuun ja sosiaalitakuun toteutuminen eri palveluissa Hoitotakuu ja sosiaalitakuu on toteutunut Apulaispormestari Kristiina Järvelä ja apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Lasten ja nuorten palveluissa hoitotakuu ei ole täysin toteutunut. Nuorisopsykiatriassa lähetteiden määrä on kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Perheneuvolaan ohjautuu sairaalasta entistä haasteellisempia lapsia ja perheitä. Hoitotakuun toteutuminen olemassa olevilla resursseilla on vaarassa, vaikka asiakkuusprosessit on kuvattu, puhelinneuvontaa tehostettu ja ryhmämuotoista toimintaa lisätty. Hoitotakuu on toteutunut perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa. Keskimääräinen odotusaika Tampereen kaupungin terveysasemien omalääkäreille oli huhtikuun lopussa 10,44 päivää. Hammashoidon jonotusaika alittaa kuuden kuukauden aikarajan. Erikoissairaanhoidon hoito-, leikkaus- tai toimenpidejaksojen odotusajat Hatanpään kantasairaalassa välisenä aikana ylittivät kuuden kuukauden ajan 63 potilaan kohdalla. Yhteensä toteutuneita hoitojaksoja oli vastaavana ajankohtana 4366 kpl. Ensimmäisten käyntien lukumäärä tammi-huhtikuussa oli yhteensä 5709, joista 327 käynnin osalta kuusi kuukautta ylittyi. Hoitotakuulainsäädännön mukaan hoidon tarve erikoissairaanhoidossa on arvioitava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Tammi-huhtikuussa käsittelyajaltaan yli 21 vuorokautta kestäneitä lähetteitä oli Hatanpään kantasairaalassa 122, joka oli noin prosentti kaikista saapuneista lähetteistä. Tays:n kiireettömään hoitoon yli kuusi kuukautta odottaneita jäsenkuntien asiakkaita oli toukokuun 2010 alussa 274, joka oli noin 4 prosenttia kaikista hoitoa odottaneista. Sosiaalitakuu ei tammi-huhtikuussa täysin toteutunut. Toimeentulotuen lisääntyneet hakemusmäärät aiheuttivat viivästymistä käsittelyssä. Tehdyistä päätöksistä n. 60 %:n osalta käsittelyajat saadaan Effica-järjestelmästä. Keskimääräinen käsittelyaika oli 5,7 arkipäivää (vaihtelu 2,6-11,5 arkipäivää). Toimeentulotuen päätöksiä ei siis kaikissa tapauksissa saatu lain edellyttämässä 7 päivässä. Tilanne on kuitenkin korjaantunut heti toukokuun alussa ja alkaen sosiaalitakuu on toteutunut. Tavoite uhkaa hoitotakuun osalta jäädä osin saavuttamatta. Kortti 5

11 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Kuntalaisten saama palvelu on sujuvaa riippumatta organisaatiorajoista ja tuottajasta Palveluketjujen toimivuutta parantavat toimenpiteet Palveluketjujen toimivuutta on parannettu (TO) Apulaispormestari Kristiina Järvelä ja apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Lasten ja nuorten palveluiden asiakaslähtöiset prosessit määritellään vuoden loppuun mennessä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoitopolut ja työnjaot on määritelty eri toimijoiden yhteistyönä. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa palveluketjua on organisoitu uudelleen tuomalla avotyöntekijät osaksi sosiaalityöntekijöiden aluetiimejä, vahvistaen moniammatillisen tiimin tehokkaamman toiminnan. Tämä on mm. lyhentänyt avotyön jonoja. Päihdepalvelujen palveluketjujen kuvaaminen on käynnistetty oman tuotannon ja ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa. Mielenterveyspalvelujen koordinointiryhmä valmistelee palveluketjujen uudistamista yhdessä Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaupungin kriisipsykiatrian poliklinikan ja PSHP:n rajapinta-työryhmän palveluja yhdistetään jatkossa samaan yksikköön Tays:n kantasairaalan alueelle. Selvitys mahdollisesta uudesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelukokonaisuudesta on käynnistetty. Kotihoidon kriteereiden uudistaminen on käynnistetty. Akuuttikuntoutuksen palveluketjuja yhtenäistetään tarkistamalla työnjakoa ja lisäämällä oman erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon yhteistyötä. Jatkossa terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta tilaa Hatanpään puistosairaalan geriatrisen osastoryhmän toiminnan ikäihmisten palvelujen lautakunnan sijaan. Sairaalahoidossa on ikäihmisten kuntoutuksen tehostamiseksi otettu käyttöön bonusmalli vuoden 2010 palvelusopimuksessa. Palkkiomittareina ovat päättyneiden hoitojaksojen määrä / sairaalapaikkojen määrä sekä kotiuttamiseen päättyneiden hoitojaksojen osuus. Mallia kehitetään edelleen vuoden 2010 aikana. Geriatripalveluja on vahvistettu tehostetussa palveluasumisessa. Sen seurauksena asiakkaiden suunnittelemattomia sairaala-/acuta-käyntejä on pystytty ennaltaehkäisemään. Kortti 6 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva Palveluverkkosuunnitelman hyväksyttyjen toimenpiteiden toteutustilanne Koukkuniemen alueen kehittämisestä on tehty päätökset ja aikataulutettu suunnitelma perusopetus- ja lukioverkon muutoksista lähivuosille on hyväksytty (TO) Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Perttu Pesä Koukkuniemen alueen kehittämistä ja palveluasumisen suunnitelmaa valmistellut työryhmä luovutti Koukkuniemeä koskevan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelman pormestarille Tämän jälkeen suunnitelma viedään tarvittaviin luottamuselimiin päätöksentekoa varten. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi osaltaan oppilaitosverkon kehittämissuunnitelman. Muutokset astuvat voimaan lukuvuoden alussa lukuunottamatta Järvensivun koulua, jonka osalta päätös astuu voimaan lukuvuoden alussa. Päätöksen jatkotyöstäminen etenee seuraavissa työryhmissä: oppilasaluetyöryhmä, erityisopetuksen työryhmä, liikenneturvallisuustyöryhmä sekä lännen alueen työryhmä. Kesällä 2010 luovutaan Kaarilan ja Takahuhdin koulujen siirtokelpoisista tiloista. Palveluverkkosuunnitelma lukiokoulutuksen osalta hyväksyttiin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa Toimenpiteet verkon kehittämiseksi on käynnistetty. Kortti 7

12 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Palvelusetelien käyttöönoton laajentuminen Palvelusetelien käyttökokemusten perusteella on tehty suunnitelma käytön laajentamisesta Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja tilaajajohtaja Lasse Eskonen Sitran valtakunnallisen palvelusetelihankkeen osaprojektissa valmistellaan palvelusetelin käyttöönottoa ikäihmisten palveluissa yhteistyössä muiden kuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Ikäihmisten palvelujen lautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti palvelusetelin käyttöönotto alkaa tehostetun asumispalvelun pilottikohteissa vuoden 2010 aikana. Käyttökokemuksia arvioidaan vuonna 2011 ja niiden pohjalta laaditaan suunnitelma seuraaville vuosille. Tavoitteena on palvelusetelin käyttöönoton laajentaminen tehostettuun asumispalveluun, kotihoidon palveluihin sekä omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Suunnittelu vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaisen avun järjestämisestä palvelusetelillä on käynnistetty yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Palvelusetelin käyttöä tilapäishoidon palveluissa selvitetään terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin yhteistyönä. Saatuja kokemuksia palvelusetelien käytöstä eri palveluissa arvioidaan vuoden lopulla ja laaditaan suunnitelma etenemisestä. Kortti 8 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat /? tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palvelutarjonta on monipuolista ja sitä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja eri palvelutuottajien kanssa Uudet sähköiset palvelut Uusia sähköisiä palveluja on otettu käyttöön ja niiden vaikutukset tuottavuuteen on raportoitu (TO) Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Perttu Pesä ja apulaispormestari Timo Hanhilahti Sähköisiä varaus-, maksu- tai ilmoittautumispalveluja on kehitetty mm. lasten taidekaari -toiminnassa, liikuntapalvelujen tenniskenttävuoroissa sekä satamien venepaikkojen vuokrauksessa. Erilaisia vuorovaikutteisia palveluja on otettu käyttöön. Museoiden Solmu-sosiaalinen verkkopalvelu kehittää museopalvelujen ja yleisön välistä kommunikointia sekä aktivoi aineiston keräämistä ja jakamista. Tampereen alpumit -sivustolla taas voi julkaista omia Tampere-aiheisia valokuviaan. Sosiaalista mediaa (facebook) hyödyntävät toiminnassaan mm. lasten kulttuurikeskus Rulla, asiakasohjausyksikkö Luotsi, työväenopisto sekä joukkoliikenne. Kirjasto on osallistunut valtakunnalliseen chat-pohjaiseen tietopalveluun ja valtakunnallisten, nuorille suunnattujen Sivupiiri- nettisivujen toimittamiseen. E-Kotitori -palvelussa kuntalaiset voivat hakea yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia kotona asumista tukevia palveluita ja palveluntuottajia sekä vertailla eri palveluiden laatutietoja ja hintoja. Elinkeino- ja matkailupalveluissa (Tredea Oy) ollaan rakentamassa merkittävää seutumarkkinointia tukevaa verkkoportaalikokonaisuutta ( Visit, Invest, Live, Innovate ), joka valmistuu elokuussa Sen Investointien houkuttelu -osa (Invest) on valmistunut. Maakunnallisen matkailuportaalin (Visit) demoversio valmistuu vuoden 2010 aikana. Sen verkkokauppaosio on testikäytössä ja avataan kesäkuussa Kaupunki osallistuu sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe -ohjelma) kahteen palvelukokonaisuuteen: oppijan palvelukokonaisuuteen ja oma terveys -palvelukokonaisuuteen. Tällä hetkellä niissä on käynnissä valmistelu- ja esiselvitysvaihe. Vaikutuksia tuottavuuteen ei vastakäynnistyneistä tai kehitteillä olevista palveluista voida vielä raportoida. Sähköisten palvelujen käyttöönotossa edetään tavoitteen mukaisesti. Vaikutuksia tuottavuuteen ei voida vielä arvioida. Kortti 9

13 Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laadukkaasti ja ovat tasapuolisesti kuntalaisten saatavilla Palvelut vastaavat kuntalaisten kulttuuritaustojen moninaisuuteen Monikulttuurisuuden huomioon ottavat uudet käytännöt palveluissa Monikulttuurisuuden huomioon ottavia uusia käytäntöjä on toteutettu Apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja apulaispormestari Perttu Pesä Päivähoidon suunnitelma monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi valmistuu loppuvuodesta. Taidekaaressa on käynnistetty valmistavalle opetukselle suunnattu Maisemissa -taidekasvatuskokonaisuus. Suunnittelu maahanmuuttajien yritysneuvontapalvelujen kehittämisestä ja järjestämisestä on käynnistynyt Tredeassa. Suunnitelma valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Museopalveluissa on käynnistymässä Kulttuuriperinnön ajokortti -koulutus maahanmuuttajille, joka perehdyttää suomalaiseen kulttuuriperintöön osallistavien opetusmenetelmien avulla. Museopalveluiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä järjestettiin maahanmuuttajanaisille suunnattu Naisten Tampere -tapahtuma, jossa esiteltiin harrastus- ja koulutusmahdollisuuksia sekä ajankohtaisia asioita. Kulttuuripalveluissa toteutetaan vakiintuneiden kulttuuriviikkojen rinnalla kaksi uutta tapahtumaa syksyllä ALMA-projekti (alueellinen maahanmuuton kehittämishanke) ja TYÖMAA (työperusteisen muuton kehittämishanke) pitävät yllä maahanmuuttajien neuvontapistettä, joka tarjoaa omakielistä neuvontaa 15 kielellä. Lisäksi työväenopisto tarjoaa neuvontapalvelua maahanmuuttajille kerran viikossa. Maahanmuuttajien 12-kielinen kirjastopalveluesite on otettu käyttöön. Kortti 10 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiaista Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus kaikista yli 75-vuotiaista on vähintään 90 prosenttia Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Toteuma vuoden 2010 osalta raportoidaan vuoden lopussa. Vuoden 2009 lopun tilanne oli 90,9 %. Alkuvuonna 2010 kotona asumista tukevien palvelujen palvelutilausta on vahvistettu. Kalevan alueella noin 200 kotihoidon asiakkaan kotihoito on siirtynyt yksityiseen tuotantoon. Vapautunut oman tuotannon henkilöresurssi on siirtynyt tukemaan omaa palvelutuotantoa. Kortti 11

14 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua?/ kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Ikäihmisistä 91 prosenttia asuu kotona, vähintään 4 prosenttia tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 5 prosenttia pitkäaikaisessa laitoshoidossa Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden suhteelliset osuudet kaikista yli 75-vuotiaista Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus kaikista yli 75-vuotiaista on vähintään 2,5 prosenttia ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus on korkeintaan 7,5 prosenttia Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Toteuma vuoden 2010 osalta raportoidaan vuoden lopussa. Vuoden 2009 lopun tilanne tehostetun palveluasumisen osalta oli 2,3 % ja laitoshoidon osalta 6,8 %. Tammi-huhtikuun 2010 aikana tehostetun palveluasumisen ostoja on lisätty 18 paikalla. Lisäksi Lahdensivun kodissa (Laitoksesta avoon -hankkeessa alkaen) 27 paikkaa muuttui vanhainkotihoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida, mutta toimenpiteillä edetään tavoitteen suuntaan. Kortti 12 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollosta on lisätty Perhehoitovuorokausien osuus suhteessa ostopalvelulaitosvuorokausien määrään Perhehoidon osuus lasten ja nuorten sijaishuollosta on kasvanut 45 prosentista 48 prosenttiin Apulaispormestari Kristiina Järvelä Perhehoitovuorokausien osuus tammi-huhtikuun aikana oli 48 %. Vuoden 2009 lopussa osuus oli 47,7 %. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on kehitetty sijaisperheiden tukimallia siten, että myös nuorisoikäisiä saataisiin sijoittumaan onnistuneesti perheisiin. Kortti 13

15 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua - kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Lasten ja nuorten kotona asumista tuetaan ja perhehoidon osuutta sijaishuollosta on lisätty Lastensuojelutarpeen selvittämiseen kuluva aika Lastensuojelutarpeen selvittäminen on tehty lain edellyttämässä ajassa Apulaispormestari Kristiina Järvelä Lastensuojelutarpeen selvittämisestä säädetään lastensuojelulaissa. Lain mukaan selvityksen tulee valmistua 3 kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa tammi-huhtikuussa 58 % selvityksistä valmistui yli 3 kk:n kuluttua asian vireille tulosta (vuonna %). Keskimääräinen lastensuojelutarpeen selvitysaika oli tammi-huhtikuussa 131 vuorokautta (vuonna vrk). Lastensuojeluilmoituksia tehtiin tammi-maaliskuussa 2010 yhteensä 512, missä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 30 %. Lastensuojelutarpeen selvityksen kesto Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä Lastensuojelutarpeen selvitysten määrä alle 1 kk kk kk yli 6 kk yhteensä Tilanteen korjaamiseksi kevään aikana on palkattu kuusi määräaikaista sosiaalityöntekijää (vakituisia 37). Heistä viisi aloitti huhtikuussa ja yksi toukokuun alusta. Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kortti 14 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua?/ kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on puolitettu Pitkäaikaisasunnottomien määrä Pitkäaikaisasunnottomien määrä on vähentynyt 20 prosentilla edellisen vuoden tasosta Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja johtaja Kari Kankaala Pitkäaikaisasunnottomien määrää arvioidaan kerran vuodessa. Aikaisempiin vuosiin nähden vertailukelpoinen tilanne saadaan selville joulukuun 2010 puolivälissä. Marraskuussa 2009 pitkäaikaisasunnottomia oli yhteensä 155 henkilöä, mikä oli noin 28 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2008, jolloin heitä oli 214. Hervannan Väkipyöränkadulle valmistuu vuoden 2010 aikana Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Diakonisen Asuntosäätiön rakentamishankkeena asunnottomien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmäkoteja. Talon neljään ryhmäkotiin tulee yhteensä 63 asuntoa. Palveluntuottaja selviää myöhemmin. Samassa korttelissa sijaitsee pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan liittyvä konseptikilpailuhanke. Ympäristöministeriöstä lähtöisin olevan kilpailun tarkoituksena oli hakea innovatiivisia tapoja yhdistää tuettu pitkäaikaisasunnottomien asuminen ja avokuntoutus. Kilpailulla haettiin samanaikaisesti sekä palveluntuottajaa että hankkeen toteuttajaa ja omistajaa. Tuomaristo valitsi voittajan syksyllä Palvelujen kilpailutusta valmisteltiin alkuvuoden 2010 aikana. Ensimmäiset asukkaat muuttavat Väkipyöränkadun asuntoihin vuoden 2011 alussa. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida, mutta toimenpiteillä edetään tavoitteen suuntaan. Kortti 15

16 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua?/ kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Palveluasumisen paikkojen määrä kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdehuollon asiakkaille Kehitysvammaisten palveluasumisen paikkojen määrä on lisääntynyt 40:llä ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen paikkojen määrä on lisääntynyt 80:llä Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumisen ja tuetun asumisen palvelujen kilpailutus on käynnistynyt 26 kehitysvammaisen asumispalvelujen järjestämiseksi. Jussikodin asumispalvelut 29 päihde- ja mielenterveyskuntoutujalle kilpailutettiin keväällä Väkipyöränkadun päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumispalvelujen kilpailutusta valmisteltiin tammi-huhtikuun aikana. Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida, mutta toimenpiteillä edetään tavoitteen suuntaan. Kortti 16 Yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus asua? kotona tai kodinomaisessa ympäristössä Kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asiakkaiden kotona asumista tuetaan ja palveluasumista on lisätty Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen määrä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asiakkaiden määrä on vähentynyt 20 prosenttia Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämisen toteuttamissuunnitelman laatiminen on aloitettu ja se valmistuu syyskuussa Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 17

17 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt /? Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen vakiintuneiden ja vuorovaikutusta tukevien toimintatapojen avulla Alvari-toiminnassa mukana olevien palvelualueiden määrä ja toimintaan osallistuneiden tyytyväisyys toimintaan Alvari-toiminnassa on painotettu osallistumista palveluja koskevaan suunnitteluun ja kehittämiseen ja Alvari-toimintaan osallistuneet ovat tyytyväisiä toiminnan vaikuttavuuteen (TO) Johtaja Pekka Palola Kevään 2010 aikana kaikki Alvari-työryhmät ovat osallistuneet lausunnoillaan talousarvion laadintaan. Hallinnosta tulevista aloitteista riippuen Alvarien työssä painottuu loppuvuodesta 2010 osallistuminen palveluja koskevaan suunnitteluun ja kehittämiseen. Osallistujien tyytyväisyyttä toiminnan vaikuttavuuteen selvitetään vuoden 2010 lopulla. Kolmannen eli Kaakkois-Alvarin toiminta on käynnistynyt. Neljännen eli Koillisen-Alvarin käynnistävän määräaikaisen vuorovaikutussuunnittelijan palkkaamisesta syyskuusta 2010 alkaen vuoden 2012 loppuun on päätetty. Osallistujien tyytyväisyyttä toiminnan vaikuttavuuteen ei voida vielä arvioida. Kortti 18 Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen ja omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt Kuntalaisten mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen erilaisissa yhteisöissä ovat lisääntyneet Kaupunginosatoiminnan kattavuus Kaupunginosatoiminnan kattavuus on parantunut Apulaispormestari Perttu Pesä Kulttuuripalvelujen toteuttama yhteisöllisiä pienhankkeita koordinoiva projekti on laajentunut viiteen uuteen kaupunginosaan: Kaukajärvi, Lentävänniemi, Lielahti, Nekala ja Viinikka. Toiminta jatkuu lisäksi Hervannassa, Multisillassa, Peltolammilla ja Tesomalla. Yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa järjestettiin tammi-huhtikuussa 2010 yhteensä 31 tilaisuutta, joissa oli osallistujaa. Tilaisuudet järjestettiin 13 kaupunginosassa: Hervanta, Hyhky, Ikuri, Kaleva, Kaukajärvi, Koivistonkylä, Kämmenniemi, Lentävänniemi, Linnainmaa, Pohtola, Rahola, Teisko ja Tesoma. Vuonna 2009 järjestettiin pääosin samoissa kaupunginosissa 24 tapahtumaa, joissa oli osallistujaa. Kortti 19

18 Elinvoima ja kilpailukyky Kortit T A M P E R E E N K A U P U N K I Tampere on vetovoimainen kansainvälinen - yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Työllisyystilanne on parantunut Työttömyyden määrä, rakenne ja kunnan osuus työmarkkinatuesta Työvoimapalvelujen vaikuttavuus on parantunut ja kaupungin osuus työmarkkinatuesta on vähentynyt Apulaispormestari Perttu Pesä ja johtaja Kari Kankaala Tammikuu 2010 Helmikuu 2010 Maaliskuu 2010 Maaliskuu 2009 Työttömyysaste, % 15,2 14,7 14,2 12,6 Työttömät, yhteensä, hlöä Alle 25-vuotiaat työttömät, hlöä Yli vuoden työttömänä olleet, hlöä Yli 500 päivää työttömänä olleet, hlöä Kunnan osuus työmarkkinatuesta, euroa Tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Kortti 20

19 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Yritysten toimintaympäristön innovatiivisuutta ja uusien liiketoiminta-alueiden syntyä on vahvistettu Uusien liiketoiminta-alueiden synnyn edistämistä tukevat toimenpiteet Luovien alojen keskuksen toteuttaminen on aloitettu Apulaispormestari Perttu Pesä ja johtaja Kari Kankaala Neuvottelut luovien alojen keskuksen toteuttavan tahon kanssa ovat käynnissä. Luovien toimialojen määrä on kasvanut Tampereella voimakkaasti: vuosien välillä kasvu oli 12%. Kasvu kiihtyi noin nelinkertaiseksi vuosien välillä ollen 25%. Yritysmäärä nousi yli 1800 yritykseen. Kasvu oli 2-4 kertaa nopeampaa kuin muilla toimialoilla Pirkanmaalla niin liikevaihdon, toimipaikkojen määrän kuin työllistenkin osalta. Myös valtakunnan tasolla kasvu oli jopa kuusinkertaista edellisillä mittareilla. Kortti 21 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Seudullinen elinkeinopolitiikan toimintamalli tukee yritysten perustamista, kasvua ja sijoittumista 1. Alkavien yritysten ja kasvuyritysten määrät kaupunkiseudulla ja 2. Ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten investointien määrä kaupunkiseudulla Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä on vaikutettu yritysten perustamiseen, kasvuun, sijoittumiseen sekä investointien määrään Apulaispormestari Perttu Pesä ja johtaja Kari Kankaala Alkavia uusia yrityksiä oli tarkastelujaksolla yhteensä 208 kpl (vuonna 2009 vastaavana aikana 318 kpl). Kasvuyrityksistä raportoidaan vuoden lopussa. Seudulle on sijoittunut yksi uusi strategista klusteria (koneenrakennus ja automaatio) tukeva ulkomainen yritys. Lisäksi vireillä on kahden yrityksen sijoittuminen. Tavoitteena vuodelle 2010 on yhteensä viiden yrityksen sijoittuminen seudulle. Vastaavana ajankohtana vuonna 2009 uusia ulkomaisia yrityksiä oli sijoittunut seudulle neljä. Ulkomaisista investoinneista raportoidaan vuoden lopussa. Kortti 22

20 Tampere on vetovoimainen kansainvälinen yritysympäristö ja kulttuurikaupunki Elämystalouden kehittymistä on vahvistettu Matkailu- ja tapahtumatoiminnan kehittämistoimenpiteet Tapahtumatoimisto on perustettu Apulaispormestari Perttu Pesä Tapahtumatoimiston suunnittelutyö on käynnissä. Toimisto aloittaa toimintansa vuoden 2011 alussa. Tapahtumatoimiston tehtäviksi on suunniteltu tapahtumien hankinta, omien tapahtumien järjestäminen sekä muiden järjestämien tapahtumien tukeminen ja viestintä. Kortti 23 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämälähtöisyyttä on lisätty Koulutuksen kohdentuminen kasvavan työvoimakysynnän avainaloille Toisen asteen koulutusta on suunnattu työelämän kysyntää vastaavaksi Apulaispormestari Perttu Pesä Pormestarin nimittämä Tampereen ammattiopiston (TAO) koulutustarjontaa tulevaisuudessa pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa pormestarille Raportin kehittämistoimenpiteitä viedään päätöksentekoon ja käytäntöön pääosin vuosien aikana. Systemaattinen työ koulutustarpeen ennakoimiseksi on käynnistynyt Tampereen ammattiopistossa kevään 2010 aikana. Ennakointityötä tehdään yhdessä Pirkanmaan koulutuskonsernin (PIRKO) kanssa. Kortti 24

21 Tampere on korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä Kaupungin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä on syvennetty Yhteistyön toimintamallin kehittämisen tilanne ja yhteistyöhankkeiden tulokset Kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyömallia on kehitetty Apulaispormestari Perttu Pesä ja johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungin yhteistyö korkeakoulujen kanssa on ollut varsin laajaa. Yhteistyön syventäminen edellyttää kaupungilta nykyistä selkeämpää toimintamallia. Selkeytystä haetaan ns. korkeakouluyhteistyöryhmän nimeämisellä loppukeväästä Kevään aikana on valmisteltu myös konsernihallinnon ohjetta Tampereen kaupungissa toteutettavista tutkimuksista ja selvityksistä sekä niiden lupamenettelyistä. Ohje valmistuu kesäkuussa Tampereen yliopiston kanssa on käynnissä vuoden 2010 loppuun kestävä Tampereen toimintamallin arviointitutkimus "Kuntapalveluiden järjestämisen uudet innovaatiot". Vuonna 2010 tutkimuksen yksi keskeisistä teemoista on sopimusohjaus. Toimintamallin tutkimukseen liittyvä yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa jatkuu vuosina ns. TILTU3-tutkimushankkeessa. Hanke keskittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaaja-tuottaja-malliin sekä palvelujen ulkoistamiseen ja tuottamiseen yhteistyössä yksityisen palvelutuottajan kanssa (ns. Public-Private Partnership). Vuonna 2010 tuetaan mm. seuraavia opetus- ja tutkimusaloja: - Laser Competence Centre Finland TTY ( ) - Liiketoimintaosaamisen lahjoitusprofessuuri ( ) - Gerontologian professuuri TAY ( ) - Tutkiva teatterityö TAY ( ) - Rovir-professuuri TTY, VTT ( ) Kortti 25 Kaupunkiseutua rakennetaan kokonaisuutena yhdessä naapurikuntien kanssa Kaupunkiseudun yhteistyötä ja toteutettujen hankkeiden vaikutuksia on arvioitu Yhteistyöhankkeiden toteutustilanne Kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman hankkeita on toteutettu ja rakennemallin, asuntopoliittisen ohjelman, liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä ilmastostrategian toteutus on käynnistetty Apulaispormestari Timo Hanhilahti, johtaja Kari Kankaala ja johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomaisen peustamista koskevan sopimuksen ja johtosäännön sekä kaupunkiseudun rakennesuunnitelman, asuntopoliittisen ohjelman ja ilmastostrategian. Tampereen kaupunkiseutu on valmistellut talven ja kevään 2010 aikana maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta yhdessä valtion kanssa. Aiesopimuksella tuetaan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteutusta ja se tulee hyväksyttäväksi kuntiin syksyllä Kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman toteutus on aloitettu Tampereen osalta mm. oman asuntopoliittisen ohjelman käynnistämisellä. Ilmastostrategian ja kansainvälisten ilmasto- ja energiasitoumusten toteuttamiseksi Tampere on käynnistänyt Sitran tukemamana ECO2-Ekotehokas Tampere hankkeen. Hanke julkistettiin Kortti 26

22 Kaupunkirakenne ja ympäristö Kortit T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Keskustaa on kehitetty kaupunkiseudun ytimenä Keskustan kehittämisohjelman laatiminen keskustan kehittämistyöryhmän tekemän selvityksen pohjalta ja ohjelman toteutustilanne Keskustan kehittämisohjelma on hyväksytty Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja johtaja Kari Kankaala Keskustan kehittämisohjelma on alkanut. Ohjelman alustava aikataulu valmistui toukokuun lopussa. Joidenkin ohjelman sisältämien hankkeiden toteutus ulottunee aina vuoteen 2018 asti. Kortti 27

23 Kaupunkirakenne on ehyt ja tiivis ja keskusta on elävä Kantakaupungin tiivistymiselle on luotu edellytykset Kaavoitettu ja rakennettu asuin- ja muu kerrosala/vuosi Asuinkerrosalaa on asemakaavoitettu kerrosneliömetriä ja muuta kerrosalaa kerrosneliömetriä; asemakaavoissa on luotu mahdollisuus 300 pientaloasunnon rakentamiseen Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja johtaja Kari Kankaala Tammi-toukokuussa on kaavoitettu m2 asuinkerrosalaa ja m2 muuta uutta kerrosalaa. Uusia omakotitontteja on kaavoitettu 3 kappaletta. Kaavoituksen vuosittaisesta ohjelmoinnista johtuen asemakaavojen valmistuminen ajoittuu loppuvuoteen. Tavoitetaso on näin ollen mahdollista saavuttaa. Kortti 28 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Joukkoliikenteen matkustajamäärät Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet 3 prosenttia Apulaispormestari Timo Hanhilahti Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet tammi-huhtikuussa yli 4 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pitkä ja kylmä talvi sekä myöhäinen kevät ovat auttaneet merkittävästi tavoitteen toteutumisessa. Kortti 29

24 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on vähintään 18 prosenttia Seudullisen monimuotoisen joukkoliikenteen suunnittelutilanne Päätös seudullisesta joukkoliikenneorganisaatiosta on tehty Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja johtaja Juha Yli-Rajala Päätös seudullisesta yhteistoiminnasta on tehty seudun kahdeksassa kunnassa. Yhteistoiminta alkaa Tavoite on saavutettu. Kortti 30 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto? Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut Pyöräilyn kulkumuoto-osuus prosentteina (mitataan valtuustokausittain) Pyöräilyn kulkumuoto-osuus on kasvanut 2 prosenttia mitattuna pyöräilyn solmukohdissa Apulaispormestari Timo Hanhilahti Kulkumuoto-osuuksia mitataan noin 5-10 vuoden välein suoritettavalla henkilöliikennetutkimuksella. Tampereen seudulle henkilöliikennetutkimus laadittiin viimeksi vuonna 2005, jolloin pyöräilyn kulkumuoto-osuus oli 3 %. Seuraavan tutkimuksen ajankohdasta ei ole vielä tehty päätöstä. Vuosittain pyöräilijöiden määriä pyöräilykaudella ( ) seurataan noin 15 kohteessa. Vuonna 2009 pyöräilijöiden määrä oli noin 14 % suurempi kuin vuonna Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 31

25 Joukkoliikenne on sujuvin vaihtoehto Pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Kevyen liikenteen väylien pituus on lisääntynyt 5,2 km ja niiden yhdistävyys on parantunut Apulaispormestari Timo Hanhilahti Kevyen liikenteen väylien rakentaminen painottuu kesäkauteen, joten tarkempi raportointi on mahdollista vasta syksyllä. Tavoite kuitenkin tullaan saavuttamaan, sillä vuonna 2010 rakennetaan noin 5,8 km uutta kevyen liikenteen väylää. Toteutettavilla väylillä täydennetään olemassa olevaa kevyen liikenteen verkkoa sekä parannetaan väylästön kattavuutta ja jatkuvuutta. Kortti 32 Elinympäristöt ovat laadukkaita ja monimuotoisia /- Asuinalueilla on erilaisia asumisen ja omistamisen muotoja kysyntää vastaavasti Opiskelija-asuntojen saatavuus Opiskelija-asuntoyhteisöjen uusien vuokrasopimusten määrä on kasvanut edellisvuodesta ja uusia opiskelija-asuntoja on valmistunut 130 Johtaja Kari Kankaala Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana on solmittu 1454 uutta vuokrasopimusta, mikä on 2,5 % enemmän kuin vuoden 2009 vastaavana aikana. Uusia opiskelija-asuntoja ei ole vuoden 2010 alussa valmistunut. Niitä valmistuu loppuvuonna kaikkiaan 48. Yhden kohteen valmistuminen on siirtynyt vuodelle Tavoite uhkaa osin jäädä saavuttamatta. Kortti 33

26 Elinympäristöt ovat laadukkaita ja monimuotoisia? Asuinalueilla on erilaisia asumisen ja omistamisen muotoja kysyntää vastaavasti Kaavavaranto talotyypeittäin Nykyisen suuruinen asemakaavavaranto on säilynyt Apulaispormestari Timo Hanhilahti Kaavavarannon kysynnän määrittelemiseksi ja varannon seuraamiseksi vaaditaan erillinen menetelmä, jonka kehittäminen on käynnistetty yhteistyössä kiinteistötoimen kanssa. Tavoitteen saavuttamista ei voida kattavasti arvioida ennen menetelmän valmistumista. Kerrostalorakentamisen osalta asemakaavavaranto on hieman kasvanut. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 34 Elinympäristöt ovat laadukkaita ja monimuotoisia? Elinympäristön laatu ja viihtyisyys on parantunut Tyytyväisyys katu- ja viheralueisiin sekä tehdyt kunnostustoimet Tyytyväisyyskysely on tehty ja sen mukaan yleisten alueiden laatu on säilynyt ennallaan Apulaispormestari Timo Hanhilahti Tyytyväisyyskysely järjestetään alkusyksyllä eli tavoitteen toteutumisesta voidaan raportoida vasta loppuvuodesta. Tavoite on kuitenkin erittäin haastava, sillä viime vuoden kyselyssä viheralueet saivat parhaan mahdollisen yleisarvosanan. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 35

27 Energiankäyttö on tehokasta ja uusiutuvien? energialähteiden osuus on kasvanut Uusiutuvien energialähteiden osuutta on lisätty ja bioenergian paikallisia käyttömahdollisuuksia on edistetty Uusiutuvien energialähteiden osuus Tampereen kaupungin käyttämästä energiasta Kaupungin kiinteistöissä (julkisissa rakennuksissa) käytetystä sähköstä 20 prosenttia on tuotettu Suomessa uusiutuvilla polttoaineilla Johtaja Kari Kankaala ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson Energiankäytön seurantaryhmä seuraa ja kerää tiedot vuoden 2010 lopussa. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 36 Energiankäyttö on tehokasta ja uusiutuvien? energialähteiden osuus on kasvanut Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on vähentynyt pormestarien ilmastositoumuksen mukaisesti (yli 20 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä) Tampereella käytetyn energian aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä (t CO2-ekv/asukas) Tampereella käytetyn energian aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on laskenut 3 prosenttia/v (seuranta 2 kertaa valtuustokaudessa) Johtaja Kari Kankaala Seuraava seurantalaskenta tehdään vuonna Tampere on käynnistänyt ilmastositoumuksiin liittyvän ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtäävän ECO2-Ekotehokas Tampere hankkeen, joka julkistettiin Hankkeen avausseminaari pidettiin Hanke koordinoi ja tukee energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen tähtääviä projekteja ja hankkeita. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 37

28 Energiankäyttö on tehokasta ja uusiutuvien? energialähteiden osuus on kasvanut Energiatehokkuutta on lisätty Käytetyn energian määrä kaupungin kiinteistöissä ja toiminnassa Kaupungin kiinteistöissä ja toiminnassa käytetyn energian määrä on vähentynyt 2 prosenttia edellisen vuoden tasosta Johtaja Kari Kankaala ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson Energiankäytön seurantaryhmä kokoaa tiedot vuoden 2010 lopussa. Kestävän energiankäytön ohjelma on valmisteltu Covernant of Mayors- sitoumuksen mukaisesti vuonna 2009 ja se sisältää suuren määrän kaupungin eri yksiköiden energiankäytön tehokkuutta lisääviä toimia. Energiankäytön seurantatyöryhmä raportoi ohjelman toteutumisesta vuoden lopussa. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 38 Energiankäyttö on tehokasta ja uusiutuvien? energialähteiden osuus on kasvanut Energiatehokkuutta on lisätty Energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet (neuvonta, energiaremontit, uudet matalaenergia-asuinalueet) Suunnitelma vanhojen asuntoalueiden energiankulutuksen vähentämiseksi on koottu Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja johtaja Kari Kankaala Suunnitelman tekemistä vanhojen asuntoalueiden energiankulutuksen vahentämiseksi ei ole vielä aloitettu. Tavoitteen etenemistä ei voida vielä arvioida. Kortti 39

29 Sisäinen toiminta ja johtaminen Kortit T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta Palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta ja sitä tuetaan kehittyvällä monituottajamallilla Uudet hankinta-avaukset kilpailulle Uusia hankinta-avauksia kilpailulle on tehty Apulaispormestari Timo Hanhilahti, apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen ja apulaispormestari Perttu Pesä Satamien kunnossapito on kilpailutettu. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittämissuunnitelma valmistuu vuoden loppuun menessä. Kehittäminen tulee painottumaan ulkoisille markkinoille, yksityisille ja kolmannen sektorin palveluntuottajille. Väkipyöränkadun Martinus-talon päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kilpailutuksen valmistelu on käynnistynyt ja Tetola päättää kilpailutuksesta kesäkuun kokouksessaan. Myös selvitys kehitysvammaisten tilapäishoidon palvelujen hankinnasta joko kilpailuttamalla tai palveluseteleillä on käynnistynyt. Viittomakielisen opetuksen palvelujen kilpailutuksen valmistelu on käynnistynyt. Kalevan kotihoidon palvelut noin 200 asiakkaalle on kilpailutettu ja toiminta käynnistyi Tietotekniikkakeskuksen liikkeenluovutus- ja palvelujen kilpailutus-hankkeessa tietohallinnon palvelujen tuottajiksi valitaan kaksi tai kolme yksityistä yritystä. Parhaillaan on menossa tarjousten arviointivaihe ja päätös asiasta tehdään kaupunginhallituksessa. Kortti 40

30 Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta Tuottavuus on kasvanut laatu ja vaikuttavuus huomioiden Käyttötalousmenojen kasvu ydinprosesseittain Ydinprosessien ja konsernihallinnon vertailukelpoiset käyttömenot ovat kasvaneet yhteensä enintään 2,0 prosenttia vuoden 2009 vuosisuunnitelmaan verrattuna Apulaispormestari Timo Hanhilahti, apulaispormestari Kristiina Järvelä, apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestari Perttu Pesä ja johtaja Juha Yli-Rajala Huhtikuun lopun tilanteen tilinpäätösennusteessa konsernihallinnon ja ydinprosessien yhteenlasketut toimintamenot ovat pienentyneet 0,04 prosenttia vuoden 2009 vertailukelpoisen vuosisuunnitelman toimintamenoista. Mikäli tilinpäätösennusteen yhteenlaskettuja toimintamenoja verrataan vuoden 2009 tilinpäätöksen vertailukelpoisiin toimintakuluihin, ovat ne pienentyneet 0,09 prosenttia. Kortti 41 Kaupunkia johdetaan konsernin kokonaisedun näkökulmasta Tuottavuus on kasvanut laatu ja vaikuttavuus huomioiden Tuottavuusohjelman toteutustilanne Tuottavuusohjelman toteutus on käynnissä (TO) Hyvinvointipalvelujen kehitysjohtaja Kari Hakari Kaupungin tuottavuusohjelman toteutussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Toteutussuunnitelmassa määriteltiin vastuutahot ohjelman tavoitteille (35 kpl). Tavoitteille asetettujen toimenpiteiden toteutus on aloitettu suunnitelman mukaisesti. Toteutustyö on aloitettu muun muassa hallinnon prosessien kriittisten kehittämisalueiden määrittelyllä, strategisen hankintatoimen ja toimintamallin kuvaustyöllä ja sähköisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönoton suunnittelulla. Hankehallinnassa on valmistunut projektien taloushallinnon ohje ja päätöksenteko- ja seurantaprosessin kehittäminen on aloitettu. Sähköisten palvelujen kuvaamis- ja määrittelytyö palveluprosessien tehostamiseksi on tehty KuntaIT-hankkeessa. Lisäksi tietojohtamishankkeiden osakokonaisuudet etenevät ja sähköisten palvelujen suunnitelma on valmisteilla. Tuottavuusmittariston laatiminen on aloitettu siten, että mittaristoa rakennetaan kolmelle tuotantoyksikölle, minkä jälkeen arvioidaan sen soveltuvuus laajemmin kaikkiin tuotantoyksiköihin ja tilaajan palvelukokonaisuuksiin. Lisäksi Tampere osallistuu kansallisella tasolla 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelman kärkihanketyöhön. Kortti 42