Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeet Kiinassa

Transkriptio

1 Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeet Kiinassa FUTUREX Future Experts -hanke Johan Lönnblad

2 Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeet Kiinassa FUTUREX Future Experts -hanke Johan Lönnblad kirjoittajat ja Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean julkaisuja B:1 Julkaisija: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea University of Turku, Brahea Centre for Training and Development Taitto: Keijo Viljakainen Kannen kuva: Turun yliopiston viestintä Julkaisuvuosi: 2012 ISSN (pdf) ISBN (pdf)

3 Tiivistelmä Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeet Kiinassa Tässä raportissa käydään läpi suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeita Kiinassa. Raportti pohjautuu 18 suomalaisen johtajan haastatteluun Kiinassa, pääosin Shanghain alueella. Yksi keskeisimmistä osaamistarpeista on paikallisen kulttuurin ja toimintaympäristön ymmärtäminen. Kiina on dynaaminen, hektinen ja nopeatempoinen maa omine toimintatapoineen. Kiinan kokoisessa maassa saattavat asiat toimia myös eri tavalla riippuen missä päin maata toimitaan. Aikakäsite, ihmisten toimintatavat ja käyttäytyminen eroavat selvästi Suomessa totutusta. Kiinassa aikajänne on lyhyt, mitä kuvaa se, että esimerkiksi tapaamisia sovitaan lyhyellä varoitusajalla ja tietyt päätökset tehdään nopeasti. Tyypillisesti kiinalaiset pyrkivät minimoimaan henkilökohtaisen riskin mahdollisuuden työssään, mikä johtaa siihen, että he eivät mielellään kerro mielipiteitään, ota vastuuta tai ole kovin oma-aloitteisia. Jotta paikallista kulttuuria ja toimintaympäristöä voisi ymmärtää paremmin ja menestyä Kiinassa, vaaditaan johtajalta oikeanlaista asennetta. Sopeutumiskyky on myös tärkeä ominaisuus, joka koostuu avoimuudesta, joustavuudesta, kärsivällisyydestä ja nöyryydestä. Kiinaan on siis hyvä tulla avoimella ja nöyrällä mielellä. Asiat ja ihmiset toimivat Kiinassa eri tavalla. Aikataulut, sovitut asiat jne., muuttuvat usein, joten joustavuutta ja kärsivällisyyttä tarvitaan monesti. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä paikallisten tavoin. Täytyy myös osata olla jämäkkä ja pitää pintansa, mikä vaatii tasapainottelua monessa asiassa. Harvat asiat ovat selkeitä, joten johtajien tulee osata käsitellä myös kaksijakoisuutta. Kiinaan tulee lähettää pätevimmät ihmiset, mikä myös vaikutti olevan tilanne yrityksissä. Joissakin tapauksissa omaa ammattitaitoa, varsinkaan teknistä tietoa, ei välttämättä tarvita erityisen paljoa, vaan johtajalta vaaditaan paremminkin hyvää yleiskäsitystä kaikista toiminnoista. Osittain tämän takia on tärkeää, että henkilöllä on halu ja kyky oppia. Pitkiin jatkokoulutuksiin tai edes viikon mittaisiin koulutustilaisuuksiin on harvalla mahdollisuus, joten suurin osa oppimisesta tapahtuu työn ohessa. Monet kokivat, että suurimmat haasteet Kiinassa eivät liity työhön tai ammattitaitoon, vaan juuri arkeen ja sopeutumiseen. Kiinassa tarvittavat toiminnalliset taidot liittyvät johtamiseen, kommunikointiin ja verkostoitumiseen. Kiinassa tulee alaisille antaa hyvin selkeät ohjeet. Monesti ne tulee toistaa useasti ja tiukasti seurata, että asiat myös tulevat tehtyä. Toimintaa helpottaa, mikäli oma verkosto on kattava. Silloin pystyy kenties helpommin selvittämään, kuka on se oikea henkilö, johon tulisi olla yhteydessä oman yrityksen ulkopuolella. Pääkonttori ei ehkä aina ymmärrä Kiinan toimintaympäristöä ja asiakkaita. Tämän takia tulisi kommunikaation olla tiivistä Euroopan ja Kiinan välillä. Vaikka asiat välillä saattavat edetä erittäin hitaasti, ne toisinaan etenevät nopeasti ja suuriakin päätöksiä tulisi voida tehdä nopeasti myös Euroopan päässä. Näissä tilanteissa ei ole aikaa pitkille ja syvällisille keskusteluille ja analyyseille, vaan päätökset tulisi tehdä nopeasti, mikä ei kuitenkaan monesti ollut käytäntönä. Menestyäkseen Kiinan markkinoilla täytyy yrityksellä olla riskinottokykyä, mihin liittyy myös päätöksentekonopeus. 3

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Johdanto... 5 Toimintaympäristö, kulttuuri ja ihmiset... 6 Toimintaympäristö... 6 Ihmiset... 7 Kasvojen menetys... 9 Ominaisuudet Avoin ja joustava Kärsivällinen ja sietää epävarmuutta Nöyrä Muita ominaisuuksia Kieli Ammattitaito Kyky oppia Perhe Toiminnalliset taidot Johtaminen Kommunikointi Verkostoituminen Koulutustarpeet ja käytännöt Ennen Kiinaan tuloa perehdyttäminen Jatkokouluttautuminen Kiinassa Organisaatio osaaminen Johtopäätökset Lähdeluettelo... 29

5 Johdanto Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeet Kiinassa Yhä useampi suomalainen yritys toimii kansainvälisesti. Yritysten halu parantaa kilpailukykyä, palvella asiakkaita paremmin ja kasvattaa yrityksen liikevaihtoa on johtanut siihen, että niillä on toimipisteitä ja tytäryhtiöitä maailmalla. Viime vuosina maailman taloustilanne on ollut haasteellinen ja talouden kasvu on hidastunut. Aasian ja varsinkin Kiinan talous ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Moni yritys on pyrkinyt Kiinan markkinoille siinä toivossa, että saisivat merkittävän jalansijan yhdessä maailman suurimmista talouksista. Toistasataa suomalaista yritystä toimii Kiinassa. Tässä raportissa paneudutaan syvällisemmin siihen, mitä suomalaisilta johtajilta ja yrityksiltä vaaditaan menestyksekkääseen toimintaan Kiinassa. Raportissa kuvataan johtajan keskeisiä osaamis- ja koulutustarpeita Kiinassa. Osaamisella tarkoitetaan niitä ominaisuuksia, tietoja, kokemusta, persoonallisuuden piirteitä ja toimintatapoja, joita yksilö tarvitsee suorittaakseen työnsä menestyksekkäästi (Boyatzis, 1982; Spencer & Spencer, 1993; Hansson, 1998). Yksilön ominaisuuksien (millaisia ominaisuuksia toimija tarvitsee täyttämään työn vaatimukset) ja toiminnallisien taitojen (miten sujuva ja osaava työsuoritus on, eli tapoihin tehdä työ) lisäksi käymme myös lyhyesti läpi organisaatiolta vaadittavaa ns. kollektiivista osaamista. Osaamisen lisäksi tässä raportissa tarkastellaan sitä, miten johtajat ylläpitävät ammattitaitoaan Kiinassa, millaista jatkokoulutusta he ovat saaneet Kiinassa oleskelun aikana ja millaisia koulutustarpeita heillä on. Tämän raportti pohjautuu suomalaisten johtajien haastatteluihin. He työskentelevät pääsääntöisesti tai huomattavan osan vuodesta Kiinassa. Suurin osa haastatteluista toteutettiin kasvotusten Shanghaissa. Yhteensä haastateltiin 18 henkilöä 17 yrityksestä. Raportti on tehty osana Futurex Future Experts -hanketta. Futurex on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakauden hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Projektia koordinoi Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea. Hankkeen tavoitteena on mm. löytää korkeakoulututkinnon jälkeiseen osaamisen hankkimiseen parhaiten soveltuvat mallit. 5

6 Toimintaympäristö, kulttuuri ja ihmiset Haastateltavat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että Kiinan toimintaympäristö ja kulttuuri ovat hyvin erilaiset verrattuna Suomeen ja Eurooppaan. Pääasiallinen osaamistarve onkin ymmärtää Kiinan toimintaympäristön, kulttuurin ja ihmisten keskeisiä piirteitä. Seuraavassa käydään hieman tarkemmin läpi näitä piirteitä. Vaikka haastateltavat olivat melko yhtä mieltä siitä, että Kiinan toimintaympäristö on erilainen, ei yksimielisyys ollut läheskään yhtä laaja puhuttaessa yksityiskohdista ja esimerkeistä. Lähtökohtasesti toimintaympäristö eroo, aika täydellisesti eroo Suomesta, ettei suomalaisilla toimintamenetelmillä täällä pärjää. Ne kannattaa kaikki unohtaa suomalaiset menetelmät ja täytyy ite opiskella. Oikopolkuu siihen ei oo mun mielestä. No se tietenki tämmönen ihan kulttuurin tunteminen ja tapojen tunteminen ja tämmönen. Se nyt on melkein joka maassa ihan sama et täytys tietää miten käyttäydytään. 6 Toimintaympäristö Kiina on dynaaminen ja hektinen ympäristö, jossa asiat tapahtuvat ja muuttuvat nopeasti. Ihmisten käsitys ja suhde aikaan eroaa suomalaisesta normista. Kiinassa ei suunnitella välttämättä kovin pitkälle tulevaisuuteen, ja esimerkiksi aikataulun laatiminen ja tapaamisten sopiminen kahta viikkoa pidemmälle on harvinaista. Monesti tapaamisehdotuksia saattaa tulla muutaman tunnin tai päivän varoituksella. Toisaalta mainittiin, että kiinalaiset saattavat varata kalenterinsa jopa ylitäyteen ja pitkällekin eteenpäin, mutta kalentereja ei seurata kovin tarkasti, vaan muutoksia aikatauluun tehdään hyvin nopeasti. Aikakäsitys heijastuu myös yritystasolle. Joillakin aloilla, joissa eurooppalaiset tai amerikkalaiset asiakkaat haluavat pitkiä vuosisopimuksia, haluavat kiinalaiset huomattavasti lyhempiä....sit täällä on se ongelma että kun se on niin jumalattoman hektistä tämä meno, että päivät menee.. liian nopeesti ettei riitä tunnit siinä hoitamaan kaikkia asioita......tää on hyvin dynaaminen paikka ja asioita tapahtuu, asioita tapahtuu nopeesti... et voi buukata viikkoo ihan täyteen vaan sun pitää jättää sinne koko ajan vähän semmosta, et joka päivällä ois periaatteessa joku parin tunnin slotti mihin sitte voi jotain ad hoc, esimerkiks meillä tulee paljon vieraita...a täällä menee, niin ne vaan tulee, sitten oikeesti lyhyellä varoitusajalla ne buukkaukset. Ja sitten taas asiakkaat ei vahvista, kahta viikkoa eteenpäin käytännössä, joillain. Kyllä mä luulen että se on, tietenkinhän sekään, nyt ei voi tietenkään yleistää joka alalle mutta kyllä mä luulen että, etupäässä on niin että on aika lyhytjänteistä ajattelua. Sekä, sanotaan et ihan bisneksessä ja myös poliittisella tasollaki sillä tavalla että koska täällähän on aika lyhkäsiä nää termit, et ihmiset saattaa vaihtua lyhyenki ajan jälkeen. Mut se et tota aikajänne on täällä paljon lyhyempi, eli ihmisiä on hirveen vaikee saaha suunnittelemaan vuos tai kolme vuotta eteenpäin, kun tahtoo olla se ens viikonkin suunnittelu vaikeeta. Et se aikajänne on paljon, paljon lyhyempi. Ja se näyttää olevan pääsääntösesti kiinalaisten ominaisuus et he elää niin sitä, tätä hetkee ja sit toisaalta se aiheuttaa myös sen että sit monasti hirveesti tapahtuu asioita. Toisaalt tää on hirveen hidasta siinä mieles, että tääl on välil tosi vaikee saada asioit eteenpäin, niin jos et sä tunne oikeit ihmisii niin yleensä ei tapahdu yhtään mitään, muuta ku sellast mist ei oo kellekään mitään hyötyy. Mut sit taas ku sä tunnet oikeit ihmisii, ne asiat voi tapahtuu tosi nopeestikin, mitä taas Suomen pääs ei ikinä tapahdu.

7 Ja se on käsittämätöntä täällä, et tääl ei pysty mitään tapaamisaikatauluja sopimaan esimerkiks. Tilaajat ne on mukamas niin kiire, asiakkaat on niin kiireisiä et ei ne pysty sopimaan mitään viikon päähän. Kiinassa työpäivät ovat keskimäärin pitempiä kuin Suomessa ja työajan ulkopuolisia tilaisuuksia, kuten illallisia asiakkaiden kanssa, on suhteellisen paljon. Ruokakulttuurin tärkeys korostuu ja ruokailu esim. asiakkaiden kanssa on osa normaalia liiketoimintaa....päivät on pitkiä. Paikalliset on konttorilla yheksästä kuuteen, se on suomalaisittain aika pitkä päivä ja siihen sit ladataan vielä se tunnin meno- ja tunnin paluumatka ni, siihen pitää osata varautua et, tiedostaa se et omatki työpäivät on sit pidempiä mitä ne on Suomessa. Liikenne on eri. Et työmatka voi aina venähtää...tääl on pitemmän aikaa ollut se et, työ on ehkä edellä sitä perhettä että siihen työhön ja uraan panostetaan ja, työllä sit taataan se et se perhe pärjää ja siihen ollaan valmiita satsaamaan, ja ihmiset on valmiita muuttamaan työn perässä ja kulkemaan työmatkoja pitkiä että, siitä se tulee et.. työkulttuuri on eri siinä, siinä mielessä. Ruokailukulttuuri on täysin erilainen. Suomessa vähän on semmosta, että hirveen tyytyväinen kun ei tarvi lähtee syömään, viettää vaan että pääsee menemään ja valmistautumaan seuraavaan hommaan. Vaan että täällä se on sitä, että tutustutaan sitte siihen vastapuoleen ihmisenä ja jutellaan niitä näitä ja kaikkee tämmöstä. Se pitäs kans ymmärtää. Varsinkaan sitä samaa virhettä ei saa tehdä saman toimittajan kanssa montaa kertaa, vaan seuraavalla kierroksella sitten muistaa, että käydä syömässä....työaika ei rajotu siihen kellonaikaan, että kello 18 loppus työ, vaan että sen jälkeenkin puhelimet soi, sähköpostia pitää lukee ja iltaa pitää käydä istumassa sitten. Kaiken maailman lounaita, illallisia, kaikkea tällästä on. Perhe-elämä voi vähän kärsiä. Se kuuluu siihen. Varsin avoin pitää olla kyllä, ja joustava. Länsimaalaisen täytyy myös varautua siihen, että häntä voidaan yrittää johtaa harhaan. Toki tässä näyttää olevan eroja Kiinan alueesta ja toimialasta riippuen. Kuitenkin tietty valppaus ja tietämys asiasta on hyvä olla. Sehän on selvä että ku tänne tulee, ni kyllähän täällä yritetään länsimaalaista vedättää viimeseen asti jos vaan pystytään. Ainaki meillä on sillä tavalla et voi sanoo et sataprosenttisesti pitää, että kyllä meillä joku asiakas voi olla semmonen vähän.. enempi tricky mutta, kyllä mä sanosin et melkein sataprosenttisesti ne pitää ja, meillähän tehään paljon, justiin kauppaa sillä tavalla että meil ei oo mitään sopimuksia, että se on vaan vähän käden..puristus ja, sitte, se.. mutta se on justiin se että tätä ei mun mielestä voi millään tavalla yleistää koska mä tiiän että sitte taas jos ollaan jossaki toisessa bisneksessä niin saa olla hyvinki varovainen. Ihmiset...on hyvä ymmärtää et miks kiinalaiset toimii niin niin ku ne toimii, koska heijän kuitenki se perusfilosofiansa on ihan erilainen ku meillä. Mä luulen että se on varmaan yks semmonen suurin haaste suomalaisille johtajille taipua siihen, koska ei me voia muuttaa kiinalaisia suomalaisiks. Mut ei meijän myöskään tarvii muuttua kiinalaisiks, meijän pitää vaan ymmärtää miten he toimii. Kiinalainen on aina kiinalainen, vaurastuu se tai ei. Ja kiinalaisist ei tuu suomalaisia että tää pitää saada, lähtijän päähän päivästä yks. Haastateltavat kokivat, että kiinalaisten tapa ajatella, ajattelumalli, on monesti hyvin erilainen kuin suomalaisten. Kiinassa suoriin kysymyksiin ei saa välttämättä suoria vastauksia. Usein on 7

8 myös kyseenalaistettava, onko ensimmäinen vastaus on se todellinen vastaus. Osan haastateltavista mielestä kiinalaiset eivät juurikaan näytä tunteitaan työpaikalla, mutta toisaalta löytyi myös esimerkkejä kiinalaisista, jotka näyttivät tunteensa voimakkaasti....ku vaan se että oppii siihen ettei usko kaikkea mitä kuulee, koska se kiinalaisten yes yes yleensä tarkottaa no no....että kun ei voi suoraan kysyä välttämättä, että mitä sä oikein tarkotat ja eihän me nyt näin mennä, vaan se pitää yrittää sillee hienovarasesti ja kiertäen ja kaartaen ja loppujen lopuks ne ei, se on semmonen poliittinen vastaus, jos, mikä sieltä tulee yleensä semmosessa tilanteessa. Ja vaikka ne sanos, sanotaanko.. kahvipöytä- tai teekeskustelussa sen sanoisivat, mut sitte ku ruvetaanki keskustelemaan ni ei se tuukaan sieltä, vaan sitä pyöritellään vaan ja, se on ehkä se, oli se ensimmäinen mitä, ku ois kärsimättömästi pitäny päästä eteenpäin asioissa ja hommat pyörii vaan samaa rataa, ni. Ensimmäisenä, tai aluks oli hankala ymmärtää sitä, ku ainaki mä oon tottunu aina siihen, et suoraan kysymykseen saa suoran vastauksen, niin täällä suora kysymys saattaa olla joskus jopa pahasta, ei tosin usein mutta, tääl on vähän sellanen mentaliteetti että, asioita kierrellään ja kaarrellaan et paljon enemmän joutuu lukemaan, niitä oikeita vastauksia, rivien välistä Toisaalta löytyy myös asioita, joissa kiinalaiset saattavat olla hyvinkin suorapuoheisia....kiinalaiset on joskus ehkä tietyllä tavalla suorapuheisia. Ei Suomessa puhuta palkoista, mitä sun palkkas on kysytään täällä ensimmäiseks. Jos joku saa palkankorotuksen, niin kaikki tietää sen jälkeen. Et.. kaikki salaisuudet ei pysy salaisuuksina Kiinassa, sanotaan näin. Jotkut pysyy mut jotkut ei. Et siinäki aika.. tarkkana pitää olla. Kiinassa ihmiset ovat tottuneet hierarkiaan, joten työntekijät eivät halua ottaa riskejä, ole kovin oma-aloitteisia tai luovia, eivätkä myöskään helposti ota vastuuta. Monet haastateltavat totesivat, että kiinalaiset pitävät oma-aloitteisuutta ja vastuun ottamista johtajan vastuulla olevina asioina. Monesti alemman portaan työntekijät eivät uskalla kyseenalaistaa ylempänä organisaatiossa olevia henkilöitä, vaan odotetaan sieltä tulevia käskyjä....henkilökohtanen riskinottohalukkuus on täysin nolla, ja sillon kun ohjeita kirjotetaan ni ne kirjotetaan varmuuden vuoks vähän liian tiukoiks, niin siitä äkkiä tulee sellanen että jos ollaan kahden vaihtoehdon välillä ja ei tiedetä kumpi niistä nyt sitten olis se järkevä, ni sitten otetaan se safe side hyvin nopeesti, ja.. kyl täällä, se että pitää rohkaista ihmisiä sinne kyseenalaistamaan ja haastamaan, näille ihmisille äärimmäisen ikävä kysymys on se että miksi näin tehdään, niin kyl sitä tulee viljeltyä täällä kohtuullisen usein. Niin, tai se on, mä en oikein tiiä mikä siinä sitte taas, että, eihän täällä, kyllähän täällä on aivan fiksuja ihmisiä mutta sitte ne ei pakosta, jostaki syystä ne ei halua olla sitte, ehkä ensimmäisenä.. keksimässä jotaki että, joku täältä puuttuu sitte... Mut toisaalta se johtuu kyllä siitä, että kiinalainen peruslähtökohtasesti odottaa, että johtaja tekee päätöksen. Tääl on vielä paljolti sitä haluttomuutta ottaa vastuuta samalla tavalla kun Suomessa...Mutta peruslähtökohta on edelleen se, että työntekijälle kerrotaan, mitä odotetaan, ja sitte työntekijä raportoi ja tulee kysymään sitten, jos joku asia ei oo ihan selvä. Henkilökohtasten riskien minimointi. Sä et sitten ota kantaa mihinkään. Oot hiljaa palaverin ajan, no kukaan ei ainakaan voi syyttää sua virheistä. Täällä se on päinvastoin, jos sä avaat suun, sä otat riskin. Ja se riski on se et se pomo onki sitte eri mieltä, ja se päätös menee eri tavalla ja hän jää sillon tavallaan.. on ollut se joka oli eri mieltä siitä asiasta, ja se on se riski. Eli on riski, siin ei oo mitään ansaittavaa että, mitään hyvää ei voi saaha sillä et sanoo sen mielipiteensä. 8

9 Kiinassa ja kiinalaisille henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Esimerkiksi useimmiten saatetaan olla lojaaleja ennemmin henkilöille kuin yritykselle. Henkilökohtaiset suhteet ja luottamus tiettyjen päättäjien kanssa ovat monesti tärkeämpiä kuin sopimukset, joiden asema saattaa olla Kiinassa vessapaperin luokkaa. Siitä huolimatta kannattaa sopimuksia tehdä, koska samalla tulee käytyä läpi asioita, joita halutaan tehdä ja joihin sitoudutaan. Haastatellut kokivat, että kiinalaiset kiinnittävät näihin asioihin enemmän huomiota, kun ne kirjataan paperille ja allekirjoitetaan sopimus. Kiinalaiset saattavat tehdä päätöksiä hyvin nopeasti, selvittelemättä tai ajattelematta asiaa kovin pitkään. Kiinalaiset tekee, varsinkin tää uus nykypolvi, niin nää tekee päätöksiä sillä samalla istumalla eikä rupee pyörittelee sitä asiaa sitten enää missään komiteoissa. Johtajat tekee päätöksiä, ja sitten alaiset toteuttaa ne. Tilanne on vähän eri asia sitten, jos puhutaan jostain kansallisesta yhtiöstä, jossa on isot organisaatiot. Siellä asiaa voidaan pyörittää kauemminkin. Kasvojen menetys Kiinalaisten pelko kasvojen menetyksestä nousi esille useissa haastatteluissa. Moni koki tärkeänä sen, että asia huomioidaan ja toimitaan niin, että kiinalaiset eivät menetä kasvojaan. Se on vähän erilaista siinä mielessä et ku täähän on niin hierarkkinen. Eli sun pitää tietää, että mitä sä voit tehä ja mitä sä et voi tehä, koska jos sä teet jotain typerää niin sähän loukkaat niitä ihmisiä ja se voi kantaa tosi pitkälle.... ku ihmiset rupee huomaan, että heitä ei arvosteta, tai se että heidän mielipiteitään ei kuunnella tai heidän päätösten yli kävellään, niin kyl se on äärimmäisen huono lähtökohta. Vaan se, sitte ku ruvetaan jotain asioita muuttaan, ni siin pitää kuitenki tehä niin että jokainen pystyy säilyttään kasvonsa. et se avoimuuden tuominen niihin keskusteluihin ja suhteisiin mitä sulla on niin se on äärimmäisen tärkeää koska sillä sä pystyt vähentään sitä sellasta, kasvojen menttämisen pelkoa. Ja siis tällänen niin ku me aina sanotaan et se on ihan ok et tehdään virheitä kuhan opitaan niistä, niin nää on helppoja sanoja sanoa, mutta käytännössä se et miten sä sitten näytät että näin tapahtuu niin sun pitäis ehkä vähän itte mokata ja sit näyttää et no ei se mitään, käännetään kelkkaa ja korjataan ja mennään Toisaalta kaikki eivät allekirjoittaneet näitä näkökulmia, vaan kokivat, ettei eroja juuri ole Euroopan käytäntöihin. Kyllä tietenkin.. mun mielestä täällä.. sanotaan nyt, täällähän on jotaki, hyvin paljon semmosia länsimaalaisia olettamuksia, että esimerkiksi tää kasvojen menetys, joka on mun mielestä ihan bullshittiä, että sil ei oo mitään, se ei ollenkaan piä paikkaansa täällä. Kyllähän yhtä tärkeää kasvojen menetys on jossaki Suomessa tai Euroopassaki, että siellähän on melkein vielä tärkeämpi et et sä halua julkisesti nolata sun pomoa. Joku sanoo, että Kiinassa ei voi mennä julkisesti nolaamaan pomoa, no koitapa julkisesti nolata sun pomo Suomessa niin se voi olla et sul ei oo työpaikkaa enää sen jälkeen, että kyllä se on ihan sama tää Nii, et sä länsimaiskaan voi, sanotaan työorganisaatiossa esimies ei voi länsimaissakaan muiden kuullen alaista moittia. Et sä voi länsimaiskaan sitä tehdä. Mut täällä se on ehkä kärjistetyympää vaan. Mun mielestä. En osaa tarkkaan sanoo. Mut se on ihan selkeesti se, että sitä ei myönnetä vaikka tiedetään Et sä voi mennä ketään haukkumaan. Totta kai toiset ihmiset kestää kritiikkiä paremmin 9

10 kuin toiset. Mutta toisten nähden annettu kritiikki, niin ei sitä voi missään puolella maapalloa vetää överiksi, sitä hommaa. Siinä menettää kasvonsa oot sä sitten saksalainen tai kiinalainen. Ei se oo yhtään sen kummempi asia kun Euroopassa. Ehkä siinä on vaan se ainoa asia, minkä takia tästä toisille ihmisille on jäänyt sellanen kuva, että kiinalaiset loukkaantuu. Niin jos asiat sanotaan liian sellasen, muun yleisön ympärillä ollessa, niin se on ehkä ainoo syy siihen. Mutta kyllä mun mielestä kiinalaiset kestää ihan yhtä hyvin kritiikkiä kun suomalaiset, usein jopa paremmin. 10

11 Ominaisuudet Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeet Kiinassa Mitä ominaisuuksia henkilöltä vaaditaan, jotta hän pärjäisi mahdollisimman hyvin kiinalaisessa toimintaympäristössä? Keskeisimmiksi ominaisuuksiksi nousivat oikea asenne ja sopeutumiskyky, joka koostuu avoimuudesta, joustavuudesta, kärsivällisyydestä ja nöyryydestä. Avoin ja joustava Erilainen kulttuuri vaatii henkilöltä sopeutumiskykyä. Mikäli henkilö on joustava ja avoin, hänen on helpompi ymmärtää paikallisia tapoja ja sitä myöten sopeutua paremmin. Monet kokivat, että jos henkilöllä on oikea asenne, pärjää hän melkein missä vain. Kiinassa täytyy olla myös uskallusta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle, eli olla ehkä hieman seikkailumielinen. Kiinan tultaessa on hyvä olla avoin mieli ja jättää ennakkoluulot Suomeen. Täytyy muistaa, että asioita voi tehdä eri tavalla ja monesti asiat tehdään eri tavalla Kiinassa. et asiat on erilaisia eri paikoissa ja se että jos vaikka Suomessa tää tällänen toiminta tuottaa hyvää tulosta niin se ei välttämättä ole sama siel toisessa maassa, eikä se välttämättä ole se oikea tapa edes yrittää tehdä niitä. Se että jos tulee hirveillä ennakko-odotuksilla tänne, niin mä luulen et niist tulee aika moni meneen metsään. Ihan se, että ottaa jokasen ongelman kerrallaan ja jokasen ihmisen ihmisenä, niin sillä pärjää sekä työ- että kotioloissa ihan hyvin, loppujen lopuks, et ei se touhu nyt niin erilaista oo. No mitäs tohon sanois, ehkä se just et kannattaa miettii sitä toisen maan kulttuuria. Et ite ei pysty muuttaa sitä kulttuuria, vaan ite pitää sopeutua siihen kulttuuriin ja se pätee sit myös kuitenki siihen työympäristöönkin, tai näiden ihmisten kanssa työskentelyyn ja niin vapaa-ajalla ku töissä ni, pitää olla valmis ehkä vähän joustamaan enemmän ku himassa tekee. Jos puhutaan joustavuudesta niin, onks sul joitain esimerkkejä et missä on hyvä olla joustava?no.. tämmösissä mones asiassa ku länsimaalaisittain ajattelee ni, pitää ehkä ajatella et se ei oo aina se, ainut oikea vaihtoehto. Vaikee antaa nyt mitään järkevää esimerkkiä tohon mutta, aasialainen tapa on välillä erilainen ja sitä pitää osata myös ymmärtää että sekin voi olla myös oikee. pitäis olla sellanen ajattelumalli et pystyy hyväksymään sen, että asioita tehdään ja voidaan tehdä eri tavalla, ei oo välttämättä aina yhtä ainoota oikeeta tapaa tehdä joku asia ja, kyl se vaan niin menee että, Suomi on pieni maa ja Eurooppa kokonaisuutena on pieni verrattuna Kiinaan et, kyl sellanen tietty, ei tietenkään tarvii tulla tänne pyytelemään anteeks eikä niin edespäin mutta, pitää muistaa se että ollaan vieraassa maassa ja asiat toimii tääl ehkä vähän eri tavalla kun koti-suomessa tai edes Euroopassa ja, mun mielest yksittäisen ihmisen ei pitäis yrittää lähtee muuttamaan asioita liian radikaalisti, se ei välttämättä johda hyvään lopputulokseen No ehkä yleisesti ottaen ku tänne lähtee, niin siinä pitää olla semmonen vähä enemmän ulospäin suuntautunu asenne ja valmis vähän mukautumaan ku semmonen umpisuomalainen jörö. Että semmosta ominaisuutta. Suurimpia virheitä on myöskin se, että jää sitten vaan pyörimään tonne ekspatien sekaan. Ja varsinkin sen oman kansallisuuden joukkoon. Semmossia ulkomaalaisghettoja täällä on kyllä, missä sitten japanilaiset juttelee japanilaisten kanssa ja korealaiset korealaisten kanssa. Shanghai varsinkin, tää on yks maailman kansainvälisimpiä kaupunkeja. Se pitäis ottaa sillä tavalla kuitenkin muistaen, et täällä ollaan vieraalla maalla. 11

12 Kiinassa täytyy myös olla joustava ajan ja aikataulujen suhteen. Työpäivät venyvät usein pitkiksi, ja koska suunnitelmat eivät aina pidä, voi ohjelmaan tulla muutoksia ja/tai lisäyksiä hyvin lyhyelläkin varoitusajalla. Avoin, siis mun mielest se vaan, sopeutumiskykynen, adaptability. Siis silleen se on kyl monesti ne asiat sitten, se on vaan et miten sä suhtaudut tilanteeseen, niin se vaikuttaa siihen sun viihtyvyyteen aika merkittävästi, ei se tilanne mihinkään muutu, jos se vaan sun suhtautuminen siihen muuttuu niin, yhtäkkiä viihtyvyys tulee ylös....se vaatii pikkasen erilaista asennetta. Et se, tavallaan että millä tavalla.. pitää olla pikkasen avoimempi ja, sillä tavalla, että sietää semmosta tiettyä epävarmuutta, ja myöski sitä, että asiat ei aina mee ihan sillain ku sä oot suunnitellu. Sit täytyy olla valmis lähtemään ku asiakas, sit täytyy lähtee check. Et ei se sellanen, että sovitaan kuukauden päästä tapaamisia kalenteriin, niin se on ihan tuntematon käsite täällä. Kiinassa täytyy olla joustava, on kyettävä tekemään muutoksia ja reagoitava asioihin nopeasti. Asioita ei aina ehdi miettimään syvällisesti ja tarkasti, vaan on keskityttävä olennaiseen. 12 Kärsivällinen ja sietää epävarmuutta Asiat eivät aina etene niin kuin on suunniteltu ja suunnitelmat saattavat muuttua hyvinkin usein, joten kärsivällisyyttä tarvitaan. Tilanteet saattavat olla haasteellisia, täyttä varmuutta asioista on harvoin, eikä kaikkia asioita vieraassa kulttuurissa kyetä aina huomioimaan. Epävarmuuden ja stressinsietokyky ovat siksi tärkeitä ominaisuuksia. Koska ratkaisut ja paikalliset tavat voivat vaikuttaa suomalaisista hieman hulluilta, on hyvä jos on huumorintajua ja pystyy välillä nauramaan itselleen ja asioille. Osa mainitsi myös, että on tärkeää osata pysyä rauhallisena. Neuvottelu- ja kommunikaatiotilanteet vaativat kärsivällisyyttä. Täytyy jaksaa neuvotella, kuunnella ja toistaa asioita, sillä neuvottelut saattavat olla pitkiä ja asiat eivät aina etene ripeästi. Nämä ominaisuudet liittyvät tiiviisti myös joustavuuteen; mikäli on joustava ja ymmärtää paikallisia tapoja, on kenties helpompi olla kärsivällinen. Yks.. pari asiaa, mitä ihmisellä pitää olla, joka tänne tulee, on ensinnäkin kärsivällisyyttä ja paljon. Kiinalaiset on nopeita, voi olla hyvinkin nopeita päätöksentekijöitä, mutta toisaalta moni muu asia tapahtuu hitaasti. Tai ei tapahdu just ensimmäisellä kerralla sillä tavalla, kun mitä on halunnu. Toisaalta Euroopassa voidaan olla niin kun sanottu, todella hitaita, eli pitää olla myöskin kärsivällisyyttä sitten odottaa niitä päätöksiä sieltä. Kärsivällisyys on yks asia. En missään oo nähny, että voi väärinkäsityksiä, tämmösiä.. väärinymmärryksiä, niin missään niitä ei tapahdu niin paljon ku täällä, että se on.. käsittämätön määrä Että monet menestyy menestyy menestyy, sitten kun ne kerran menee mäkeen niin ne on sit siel pää painuksis. Tää vaan silleen, mun mielest se on se yks et kun tääl tulee epäonnistumii, tääl tulee sitä stressiä, asiat ei mee niin kun niitten pitäs mennä ja muuta se on just niitä, millä tavalla sä prosessoit just tämmösii tilanteit, miten sä pystyt se, positiivisuus yllä. Se on melkein vähän niin kun yrittäjyys oikeestaan jos miettii johtamista ylipäätään, niin kyllähän sun, mitä ylempänä sä oot hierarkiassa, sen enemmän sun täytyy sietää epävarmuutta, mut Kiinassa se vielä korostuu et sanotaan näin että eihän täällä tylsää tule. No kyl sillee pitkäjänteinen täytyy olla et, tosiaan välil asiat menee nopeesti mut useimmiten ei. Kyl täytyy pitkäjänteinen olla ja semmonen, täytyy vaan jaksaa yrittää ja jauhaa niit samoja juttuja, että kyl ne sit jossain vaiheessa, et jos sul on kymmenen juttuu

13 meneillä ja sä jaksat niit kaikkii tehä vaan pitkäjänteisesti niin, kyl niist sit ehkä yks tai kaks tai viis joskus valmistuu. Mut kyl tää.. kylhän tääl hermonsa voi menettää joka päivä jos haluu, ihan siitä lähtien ku sä astut kotiovesta ulos. Mut se on vaan hyväksyttävä et ei, ei tääl voi, mä oon vähän tullu siihen tulokseen, et ei tääl voi muuttaa mitään et se on vaan pakko, löytää se oma, tiensä täällä ja, et jos sä kaikest alat ottaa pulttii ja hermostuu ja yrität kouluttaa ihmisii, niin ei siit vaan tääl tuu mitään, että se on vaan parempi yrittää ite sit sopeutuu ja, löytää niitä toimintamalleja. Nöyrä Vaikka Kiinan markkinat ovat suuret, ja yrityksillä on hyvä olla suuret tavoitteet ja visiot mielessä, mainitsivat monet haastateltavat, että silti tulisi Kiinaan tulla nöyrällä mielellä: itse hyvin nöyränä mielin lähdin tänne. Mut se että jos tänne tullaan vallottaa Kiinaa, ni se on vaarallinen yhtälö, että siin on niin monta paikkaa missä voidaan vetää mattoo alta. et välillä suomalaiset tai muutenki ulkomaalaiset ku tulee tänne, nii saattaa olla vähän sellanen ylimielinen asenne näit paikallisii kohtaan ja se ei vaan kanna pitkälle täälläkään, niin ku ei varmaan missään muuallakaan, et täytyy muistaa kuitenki et tää on iso maa, iso kulttuuri, tai vanha kulttuuri ja kukaan ei pidä siitä jos joku ulkomaalainen tulee heidän omaan maahansa ja kertoo miten pitää ajatella, miten asiat pitää tehdä väärällä tavalla et. Yritys, jota henkilö edustaa, saattaa olla suuri Euroopassa, mutta pieni tekijä Kiinassa. Nöyrä asenne ei kuitenkaan tarkoita, että tehdään kaikki kiinalaisten mukaan, vaan täytyy myös osata olla jämäkkä ja kovanahkainen. Sillä tavalla jämäkkä, että ei täälä saa, ei täälä kaikkeen asiaan pidä antaa periks ollenkaan, koska siinä leimataan nössöks. Edes suomalaiset, suomalaisille tulee semmonen jännä takapakki siinä, että Suomes ehkä vielä ollaan aika avoimia ja suoria, mut sit ku mennään ulkomaille niin pelätään et ei voi olla enää suora, vaikka voi olla kun tekee vaan sen sillai oikealla tavalla. Muita ominaisuuksia Yllä mainitut ominaisuudet korostuivat selkeästi yli muiden, mutta myös muita ominaisuuksia nousi esille, kuten kielitaito, ammattitaito ja kyky oppia. Lisäksi perheasioihin tulee kiinnittää huomiota. Kieli Kiinalaisten englannin kielen taito vaihtelee paljon ja on monesti erittäin heikko. Luonnollisesti, mitä enemmän osaa kiinan kieltä sitä helpompaa on toimia Kiinassa. Jotta kiinan kieltä voisi käyttää aktiivisesti työelämässä, vaatii se vuosien aktiivista opiskelua, mikä ei kuitenkaan ole realistista monille. Se on vähän sillä tavalla.. toisaalta en mä nyt sano, että sitä on pakko osata, koska yleensähän aina paikallisia on mukana sitte taas että, ei mun mielestäni se oo millään tavalla välttämättömyys. Bisneksessä, jos puhutaan kaikkia contracteja ja tämmöstä näin, pitää aika hyvin osata kiinaa, että pystyy hoitaan kaiken kiinaks 13

14 On hyvä perusteet ja vähän pakkokin opetella mun mielestä. Jos aikoo olla täällä yhtään kauempaa kun puol vuotta tai jotain, niin perusteet pitää opetella, sen verran, että osaa sanoa kiitos ja päivää ja pärjää sillä. Jos sitten meinaa bisnestä tehdä, niin sit se on ihan ehdoton vaatimus. Siis kyllähän se sitä henkilökohtasta elämää helpottaa paljon, jos täällä esimerkiks vähän osaa kiinaa. Että mun kiinan kielen taito on sillee et mä pärjään kuskin kanssa ja autossa ja, tai tuolla taksissa ja kaupassa ja ravintolassa, mutta bisneksen aina englanniks. Että totta kaihan se olis hyvä, mut emmä nyt nää sitä ihan välttämättömänä. Kannattaa opetella kieltä... se et sä meet johonkin maahan ja viittit opetella sen kielen niin ne ihmiset arvostaa sitä hirveesti... mutta mä ainakin aion tehä semmosen efortin, että mä puhun näitten paikallisten kieltä, ja mä uskon et ne arvostaa sitä todella paljon....huomannu että kun aina ei onnistu se kielen puhuminen, nii sittehän yrittää elekielellä, viittelöitsiä. Ei perhana, heidän ajatuksissaan se ele mitä mä yritän sulle sanoa, nii he käsittää sen jotenki ihan toisella tavalla. Kielen osaaminen helpottaa elämää työn ulkopuolella, esimerkiksi asiointia kaupoissa ja ravintoloissa. Samoin on myös helpompi kehittää omaa verkostoaan ja luoda suhteita kiinalaisten kanssa, mikäli pystyy kommunikoimaan kiinaksi. Kiinan kielen oppimisessa on paljolti kyse siitä, löytyykö pitkien työpäivien jälkeen energiaa tunnin tai kahden pituisille opiskelusessioille. Osa oli sitä mieltä, että se palkitsee varsinkin pitkällä tähtäimellä, kun taas toiset olivat sitä mieltä, että energiaa laitetaan hieman väärään asiaan. Mielipiteisiin vaikuttaa hieman henkilön yritys ja ala. Mikäli työkieli on englanti ja asiakkaina enimmäkseen kansainvälisiä yrityksiä, ei kiinan kieli ole kenties tärkeimpiä asioita. Toisaalta, jos yrityksessä on vain yksi suomalainen ja muut ovat kiinalaisia ja suurin osa asiakkaista on myös kiinalaisia, korostuu kiinan kielen tarve aivan eri tavalla. Mut silti mä sanosin, että mä oon hyvin perillä näitten ihmisten ajattelutavoista ja mä oon perillä siitä heidän systeemistä, sellasesta yleensä konseptista, että miten toimitaan täällä. Et en oo sitä kieltä juuri tarvinnut. Mut sit se, et jos tänne tulee vaikka vuodeks, tietää et on vuoden täällä niin en mä tiedä, kannattaaks sitä kieltä nyt niin, kannattaaks siihen nyt niin paljon uhrata. Kyl mä olin aikanaan sitä mieltä, et kannattaa, mut nyt mä oon vähän sitä mieltä, että jos joku on tääl vaan vuoden niin.. ei kannata ehkä ihan joka ilta kahta tuntii 14 Ammattitaito Yleisesti koettiin, että oma ammattitaito täytyy olla kunnossa, kun tullaan Kiinaan. Osa mainitsi, että on hyvä vaikuttaa ammattitaitoiselta, esim. neuvottelutilanteissa, vaikka ei kyseistä aihetta täysin hallitsisikaan. Toiset tosin olivat sitä mieltä, että mikäli tietämystä aiheesta ei ole, voi sen myöntää suoraan kiinalaisille. Tämä vaikuttaa hieman tilanne- ja yrityskohtaiselta asialta ja liittyy myös siihen, ollaanko tekemisissä asiakkaiden kanssa vai oman yrityksen työntekijöiden kanssa. että jos vähänki näyttää että, tai he antaa semmosen kuvan, etten mä ihan nyt oo tästä asiasta varma, semmosen epävarman kuvan, ni kiinalaiset varmasti huomaa sen heti, siit tulee heti sanomista, että toi kaveri ei tiedä kyllä mitään. Mutta kyllä mä sen allekirjotan, mitä täällä sanotaan, että jos ei sulla oo ammatillista uskottavuutta niin ihmiset ei kuuntele sua pätkän vertaa. Myöskään oman talon sisällä. Et jos täällä on vaan mandaatti tehdä jotain asiaa ja sitten oma tausta on sellanen mikä voidaan kyseenalaistaa, että tietääks tää kaveri mist se puhuu, niin mikään asia ei tuu etenemään.

15 Jotakin poikkeuksellista, osaamista täytyy olla, että saa mielenkiinnon täällä päässä. Ja sitte, jos pääsee tekemään täällä hommia niin sit niihin täytyy panna ykkösresurssi kehiin. Ei riitä, että tänne tullaan kakkosketjulla, koska sillä ei pärjää täällä. Täytyy myöskin olla parhailla resursseilla liikkeellä täällä. Ei, siis, voi ihan rehellisesti sanoo että ei tiedetä, mutta tää selvitetään, ja sen mukaan sitte tehään päätöksiä. Osa haastateltavista kertoi kiinalaisten arvostavan neuvotteluissa sitä, että pystyy osoittamaan faktoilla, mitä ostaa ja mitä myy. Toiset taas mainitsivat, että muut kuin faktat saattavat olla tärkeämmässä roolissa ja että mikäli oma tausta on tekninen, niin välttämättä sitä teknistä osaamista ei pääse näyttämään tai käyttämään Kiinassa. Mun mielestä se eroaa aika paljon sillä tavalla, että täällä ei tosiaan.. täällä ei pääse, tääl on vaikeampi päästä loistamaan millään insinööritaidoilla ja joillaki feasibility studyilla ja tämmösillä asioilla. Että se.. täällä, enempi ehkä, ainaki on aikasemmin ollu, että enempi kiinnitetään huomiota kaikkiin muihin ei epä-, ei tärkeisiin asioihin että... Mut ei se Kiinassa pakosti toimi tällä tavalla et siellä, he voi tykätä enempi.. sun paidan väristä vaikka, niin ne ostaa sun, tai naaman, minkä näkönen naama tai, tai... Haastatteluiden perusteella suomalaisten ammattitaito vaikuttaa olevan kunnossa, joten Kiinassa pärjääminen ei kaadu siihen. Toki ammattitaito ei monesti ole se ratkaiseva asia Kiinassa. Kyse on enemmän, kun ollaan maksimoimassa sinun menestystä tehtävässä täällä ni kyse on kyl enemmän asenteesta ku tietämyksestä. Kyky oppia Kyky aktiivisesti oppia omista kokemuksista on tärkeä, koska aikaa ei ole pitkille syvällisille lisäkoulutuksille. Uusien asioiden omaksuminen on kuitenkin aiheellista. Täytyy osata asettaa asiat ja tapahtumat oikeaan mittakaavaan, kyetä esimerkiksi arvioimaan, onko jokin tapahtuma pelkästään sattumaa vai yleinen tapa toimia. täs toimintaympäristössä ni, mun pitäis tietää kaikista näist osa-alueista todella paljon et me pystyttäis toimimaan täällä niin tehokkaasti ku mahdollista. Se on ollu hyvä juttu siinä mielessä, et mä oon oppinu äärimmäisen paljon tääl ollessani. Jos meil ois ollu tällanen, tän kokonen tehdas Suomessa, jossa mä oisin ollu samankaltases tilanteessa ni luultavasti mä en tietäis tänä päivänä niin paljoo koneistuksesta, maalauksesta, kokoonpanoista ja ostamisesta kun mitä mä tiedän nyt. Kyl se Kiinaan tuleva kaveri niin se joutuu tääl oppimaan aika nopeesti näit asioita, tai sitten se ei oikein täällä jaksa kauaa olla mut että, kyl ne suurimmat haasteet on tuolla Suomen päässä sitten. [nauraa] Johtajana joutuu todennäköisesti ottamaan kantaa asioihin oman osaamisalueen ulkopuolella, mikä vaatii myös kykyä ja halua oppia ja omaksua uusia asioita. Täytyy myös pystyä tunnistamaan omat puutteensa ja arvioimaan, kuinka tarpeellista niitä on kehittää. Johtajan täytyy myös yleisesti kyetä havainnoimaan ympäristöä ja muuttamaan toimintaansa tarpeiden mukaan. Perhe Edellä on pääasiassa keskitytty henkilön ominaisuuksiin, mutta osa haastateltavista nosti esille myös perhe- ja parisuhdeasiat. On tärkeää että perhe viihtyy Kiinassa, koska muuten voi komennus tai oleskelu muuttua lyhytaikaisemmaksi. Toki suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Shanghaissa, pystyy elämään hyvinkin länsimaalaiseen tapaan viettämällä aikaa muiden länsimaalaisten kanssa. Perheasioiden tulee olla kunnossa. Kiinaan ei kannata tulla henkilökohtaisia tai parisuhdeasioita 15

16 korjaamaan, sillä todennäköisesti ongelmat vain pahenevat. Et ongelmia ei kannata tänne lähtee pakoon, ne takuulla vaan suurenee täällä näin. Et sillei pitää olla taustat kunnossa ja jollain lailla olla sinut itsensä kanssa, että täällä pärjää. Koska onhan se elämä kuitenki erilaista täällä ku mitä se on sitte Suomessa tai ainakaan missään pikkukaupungissa Suomessa. Että se on ainaki yks, minkä oon huomannu täs ekspaattiyhteisössä, että jotkut selkeesti pakenee sit niitä ongelmia ja ne ei tosiaan täällä ratkee. 16

17 Toiminnalliset taidot Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeet Kiinassa Keskeisimmät toiminnalliset taidot liittyvät johtamiseen, kommunikointiin ja verkostoitumiseen. Johtaminen Kiinalaiset odottavat, että heille annetaan tarkat ohjeet. Johtajalta tämä vaatii, että hän motivoi, ohjaa ja valvoo työntekijöitään. Samoja asioita täytyy käydä usein läpi. Ohjeita ei voi monesti lähettää sähköpostitse, vaan tulisi mieluummin soittaa ja käydä paikan päällä. Osa oli sitäkin mieltä, että on helpompi saada ihmiset tekemään asioita kuin esim. Euroopassa..että ihmiset tykkää et heille sanotaan että nyt sinä teet tätä ja sit sitä valvotaan, niin.. periaatteessa se tekeminen säilyy siinä, ja kyl se tehon saaminen ihmisistä ni se on sitte taas sitä, et kyl sitä tekemisen laatua ja määrää pitää seurata, että muuten se rupee häviämään. Ja sit toinen juttu et täällä pitää mikromanagementiä tehä paljon, paljon enemmän ku mitä Suomessa, eli ihmisiä pitää kovasti käskee tekemään asioita, koska he odottaa sitä. Ja sitte meille se on vaikeeta, koska eihän me olla Suomes sellaseen taas totuttu et joka asia sanotaan ihmisille että.. Mutta peruslähtökohta on edelleen se, että työntekijälle kerrotaan, mitä odotetaan, ja sitte työntekijä raportoi ja tulee kysymään sitten, jos joku asia ei oo ihan selvä....eli se ohjeiden antaminen, selkeet ohjeet ja sen lisäks vielä useimmissa tapauksissa kannattaa antaa ohjeet siihen, että miten siihen lopputulokseen päästään, ne on...et sitä vaan pitää jankata ja jankata ja taas ku mä meen siel käymään niin mä käyn ne samat asiat läpi ja, sit sä oot käyny sen 5 10 kertaa läpi niin sit se alkaa joittenkin kaa toimii. Pikkuhiljaa, mut et ei, täällä ei, kun ei voi oikein luottaa keneenkään ja mihinkään. Sen mä oon huomannu et, vaikka täällä sellanen malttinsa menettäminen ja et sä alat huutaan vaikka alaiselle kaikkien nähden, ni se ei toimi, mut myöskään täällä ei arvosteta sellasta johtajaa joka ei oo tarpeeks jämäkkä, ja johtajan pitää olla täällä paljon päättäväisempi ja jämptimpi mun mielestä ku Suomessa, johtajan on pakko pystyy sanomaan, antaan selkeitä ohjeita, tehdä selkeitä päätöksiä et se homma tehdään näin, näin, näin... Moni haastateltavista koki, että kiinalaiset eivät helposti anna palautetta, vaan heitä täytyy systemaattisesti kannustaa palautteen antamiseen. Osa mainitsi, että avoimuus on monen asian lähtökohta, varsinkin luottamuksen. Eli täytyy pystyä sanomaan sekä hyvistä että huonoista asioista. Johtajan haasteena on myös kannustaa kiinalaisia olemaan luovempia, oma-aloitteisia ja ottamaan enemmän vastuuta. Joskus saattaa toimia paremmin, jos kiinalaiset saavat ryhmässä miettiä asioita ja esittää mielipiteen ryhmänä yksilön sijaan. Itseohjautuvuus ei ole samalla tasolla kuin länsimaissa, varsinkin ihmisillä, jotka eivät ole tottuneet työskentelemään länsimaalaisessa yrityksessä. Semmonen kannustava, ystävällinen lähestymistapa siitä. Ja siinä kohtaa, kun saa sitä palautetta, varsinkin huonoa, semmosta huonoa palautetta, niin sitähän pitää vaan kannustaa ja olla hyvin nöyränä kiittämässä, että kiitos kun sanoit tosta. Koska suurin virhe, minkä voi tehdä, on se että ensin kannustaa palautteen saamiseen ja sitten kun saa sitä palautetta, niin a) suuttuu siitä tai b) ei tee sille asialle mitään. Koska sittenhän se läs- 17

18 18 sähtää se koko homma. No sanotaan, että aktiivisuutta on huomattavasti enemmän ku Suomessa, mut välillä se ehkä se aktiivisuuden kohdentaminen voi mennä vähän väärille raiteille ja se hyvä energia. Energiaa on paljon...no sanotaan näin, että halutaan tehdä paljon ja välillä halutaan tehdä nopeesti ja välttämättä ei ihan sitä kokonaiskuvaa ihan loppuun asti että.. välillä on ehkä sellanen karrikoiden esimerkki että juostaan kovaa mutta suunta ei välttämättä aina oo selvä, se on hyvässä ja pahassa....mä oon yrittäny palkata semmosia ihmisiä, joilla on kokemusta muista maista. Ku minä taas olen sen verran laiska, et mä en jaksa joka kerta aina mennä sanomaan uuelleen ne samat, taka-taka-taka. Johtajan tulisi myös monesti tietää ja hänen odotetaan tietävän - kaikesta kaikki. Kiinassa täytyy pystyä tekemään päätöksiä nopeasti. Aikasemmin sitä vähän fundeeras, että entäs jos ja entäs jos. Kyl mä edelleen meen sen saman prosessin läpitte, mut paljon nopeemmin. Nyt se on enemmän sillä tavalla, että miettii ne pääjutut, jos tää muuttuu ja jos tää muuttuu ja miten tää vaikuttaa johonkin. Mut tosiaan ei siinä mee viikkoo. Se voi hyvinkin nopeesti tapahtua. Toisaalta, yks asia mitä täällä mun mielestä ulkomaalaiselta johtajalta vaaditaan paljon enemmän kun Suomessa, on se, että vähän kaikista asioista pitäs tietää kaikki. Mä oon oppinu tietotekniikasta paljo enemmän kun mitä mä ikinä oisin halunnu oppia, koska mä oon samalla meidän tietotekniikkavastaava meidän konttorilla, haluamatta siitä mitään tietää. Paljon useampaan asiaan joutuu ottamaan kantaa ja joutuu tekemään päätöksiä kuin Suomessa ikinä. Kiinalainen saattaa olla lojaalimpi yksilöä kuin yritystä kohtaan, joten sitouttaminen ja motivoiminen alkavat luottamuksen rakentamisella. Palkka-asioiden lisäksi ulkomaanmatkat, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja selkeät uramahdollisuudet saattavat auttaa pitämään kiinalaiset yrityksessä. Elikkä se on, kerrallaan käyt läpi ja annat niitten nähä sen, oman roolin ja oman tulevaisuuden siin yritykses, osana sitä kokonaisuutta, share the vision. Jokanen näkee, että missä mä tuun oleen viiden vuoden päästä, jonkunnäkönen visio siitä, että millä tavalla he tulee kehittyyn ja toteuttaan itseään osana tän yrityksen puitteissa. Johtamisessa auttaa, että on aidosti kiinnostunut ihmisistä ja pyrkii oppimaan tuntemaan heitä. Tämä vaatii aktiivista kanssakäymistä ja kommunikointia, mikä myös auttaa luottamuksen syntymisessä. Omaa johtamistapaa ei välttämättä tarvitse suuresti muuttaa Kiinaassa, mutta suomalaisen johtamistavan hyväksymiseen voi mennä jonkin verran aikaa. Mä systemaattisesti heti alun perin otin semmosen suomalaisen lähestymistavan siihen johtamiseen. Mä kerroin mun ihmisille, että tätä firmaa johdetaan pohjoismaalaisittain, mikä tarkottaa, että hyvin matala organisaatio. Meidän lukumäärillä nyt ei kovin suurta, tämmöstä montaa porrasta voi pistääkään, mutta myöskin hyvin avoin kommunikaatio. Huonot uutiset pitää tulla kertomaan. Mä vihaan sitä, että mä kuulen huonot uutiset jostain muualta kun omilta alaisilta. Ja vastavuoroisesti mä kerron kans hyvät ja huonot uutiset ihan suoraan. Alussa se oli vähän vaikeeta ja vähän omituista näille kiinalaisille. Ei ne ollu tottunu ollenkaan saamaan suoraa palautetta. Nyt sitten ne vähän jo odottaakin, että.. koska se tulee ja sanoo. Mutta kiinalaisten kanssa sellanen, et sä pystyt oleen avoin heidän kanssa. Se on pikkusen haasteellista kyllä alkuunsa, koska useimmiten kun sä tuut Euroopasta, niin sellanen luotto kiinalaisiin, mitä on kuultu tiedotusvälineistä ja sieltä ja täältä, niin ei kiinalaisiin tahdota luottaa. Heitä pidetään vähän ihmeellisinä ja hölmöinäkin vähän, eurooppalaisten mielestä usein. Mut sit kun sä tutustut niihin kunnolla ja käyt niiden kanssa asioita

19 läpi, sä oot sosiaalisesti avoin niille jutuille, etkä aina oo silleen, että kyllähän Suomessa on paremmin nää asiat, niin kyllä sillä pääsee aika pitkälle. Kun sä sellasella, ihan maalaisjärkeä käyttämällä. Kommunikointi Yksi olennainen toiminnallinen taito on kommunikointi. On tärkeätä aktiivisesti kommunikoida ihmisten kanssa, joten siihen tulisi varata paljon aikaa. Kommunikoidessa on hyvä, jos on aidosti kiinnostunut ihmisistä ja haluaa ymmärtää, minkä vuoksi he toimivat niin kuin he toimivat ja mikä heitä motivoi. Samaa asiaa tai viestiä tulee toistaa useasti. Samaa asiaa tai kysymystä tulisi lähestyä monesta eri näkökulmasta, ja esittää asiat hyvin selkeästi. Kommunikoidessa tulisi käyttää selkeää ja yksinkertaista englannin kieltä ja lyhyitä lauseita. Eli ensinnäki varmistaa se, et ne ylipäätänsä ymmärtää ne sun käyttämät englanninkieliset sanat. Ja sitte just se, että kun kiinalaisen ei tai kyllä tarkottaa vähän eri asioita heidän maailmassa ku mitä se meille tarkottaa, niin tavallaan ymmärtää siitä sit sen, että no hei että nyt ei menny perille tai nyt ei varmasti tuu tapahtumaan. Et pitää tsekata moneen kertaan niitä, et asiat sit rupee oikeesti tapahtumaan. Et se on vaikeempaa saaha ne asiat perille. Eikä sen tarvii olla semmonen, että sä oot koko ajan kysymässä jotain heidän kulttuuriinsa liittyviä asioita, vaan käyttäydyt ihan normaalisti. Puhut ihan tavallisista asioista, et ei tarvi aina olla kysymässä kiinnostuneena, et miten tää sanotaan kiinaks ja miten sitä ja miten tätä ja miten teidän kulttuurissa? Koska eihän sekään oo suomalaisellekaan mukavaa, jos joku koko ajan kyselee tällasia asioita. Jos sä juttelet ihan normaalisti, että okei, miten meni viikonloppu? Kävitkö urheilemassa? Kävitkö kaljalla? ja näin pois päin, ihan normaalijuttuja. Niin se on paljon toimivampaa sellanen, kun sellanen analyyttinen, että miten teidän kulttuurissa nyt syödään illallista?, mihin usein ulkomaalaiset mun mielestä sortuu Kiinassa....kun käydään neuvotteluja. Kysymykset pitää osata tehdä oikein. Kun meil on kysymys toimittajalle, niin.. yks kysymys kerrallaan. Ja mielellään semmossia, pitää osata tehdä sellasia kysymyksiä, joihin toimittaja saa antaa lyhyen vastauksen. Sitte toinen virhe on esittää yks kysymys ja heti perään toinen kysymys: Tähän isoon aiheeseen liittyen voisitko vastata, mikä on tämä ja mikä on tämä? Kiinalainen vastaa siihen jälkimmäiseen kysymykseen, kyllä, ja jättää siihen ensimmäiseen kysymykseen vastaamatta, jollonka sitten pitää kysyä se sama asia uudestaan, ja jos se on ranskalainen, niin se rupee taas selittämään sitä taustaa, joka ei kiinnosta ketään, muuta kun ehkä sitä itteään. Kiinalaisille mielellään lyhyitä kysymyksiä. Kiinalaiset saattavat kierrellä asioita, joten olennainen tieto täytyy osata onkia esiin. Osa haastatelluista mainitsi, että kommunikaatio ja ihmisten ymmärtäminen helpottuu ajan myötä, kun oppii lukemaan kiinalaisten kehonkieltä. Kiinalaisten kanssa voi henkilökohtaisesti kommunikoida avoimesti ja suoraan niin kauan kuin he ymmärtävät, että tämä on normaali tapa. Negatiivista palautetta ei tulisi kuitenkaan antaa julkisesti. Mä itse olen suoran puheen kannattaja ja puhun ihan suoraan, mutta aina teen varmasti sen et teen sen aina henkilökohtasesti niin et ketään muuta ei oo paikalla ja varaan aikaan ja käydään sitä asiaa niin kauan, että se on ok sitten molemmille puolille ja ymmärretään et missä mentiin ja että miten vois parantaa. Jatkuva kommunikointi ja keskustelu ovat monesti ainoita tapoja saada muutoksia asioihin ja toimintatapoihin. Yleensä on parasta kommunikoida kasvotusten, muuten puhelimitse ja viimeiseksi sähköpostitse. Toki tämä vaihtelee hieman asian ja henkilön mukaan. Koska kuullun ymmärtäminen ei aina paikallisilla ole niin vahvaa, on silloin parempi kommunikoida kirjallisesti. Varsinkin asiakkaiden ja toimittajien kanssa on hyvä tavata kasvotusten. Näin syntyy myös hel- 19

20 pommin luottamus. Henkilökohtanen, tämmönen sähköposti ei välttämättä toimi, siis sillä tavalla toimi, että kiinalaiset vastais sähköpostiin. Kiinalaiset arvostaa paljon enemmän sitä, että ottaa puhelimen käteen ja soittaa tai, jos mahdollista, niin käy sitten juttelemassa. Se on enemmän siitä tavasta kiinni. Mä oon ite käyttäny paljon sitä niin et mä puhun ensin ja lähetän sitte lyhyen sähköpostin varmistaakseni ne asiat, koska yleensä kiinalaiset ymmärtää sitä kirjotettua englantia paremmin ku puhuttua. 20 Verkostoituminen Verkostoitumisen ja henkilösuhteiden rooli korostuu Kiinassa varsinkin asiakkaaseen ja myyntitoimintoihin liittyvissä asioissa. Kiinalaiset organisaatiot saattavat olla hieman sekavia, jolloin on olennaista saavuttaa oikeat ihmiset ja päättäjät. Kiinassa olevien suomalaisten välit ovat läheiset, joten se on yksi tapa kasvattaa omaa verkostoa ja päästä sitä kautta tutustumaan muihin kansainvälisiin ja kiinalaisiin henkilöihin. Harrastuksien kautta saattaa myös löytyä uusia kontakteja. Lisäksi tulevat muut työhön liittyvät tapahtumat, kuten messut, konferenssit ja illalliset.... mä jotenkin vaan luotan siihen et ku sä omana ittenäs tääl teet sitä mitä sä yrität, luulet et on hyvä tehä, ja totta kai sä käyt tuolla tapaamisissa ja sä tapaat joka päivä ihmisii ja vaihdat tietoja ja sillee, mut et ei siin mun mielest, must se on vaan vähän semmost tuurii kans et.. Tietysti harrastukset on yks, minkä kautta niitä varmaan niitä suhteita. Mut emmä usko et me koskaan kuitenkaan, ei meistä varmaan sellasia niin sydänystäviä, et ne on ehkä enemmän tämmösiä hyvän päivän tuttuja sitte. Et kyllä nyt varmaan suomalainen suomalaisen kans on enemmän sydänystävä sitte. Mut että harrastuksethan on yks hyvä mahollisuus sitten oppia tuntee ihmisiä ja tommoset dinnerit työelämässä ja muuta. Et jotain muuta kun ihan sitä perustyön tekemistä, niin se auttaa varmasti siinä niin että.. Ei mut siis jos puhutaan myyntiä niin sit on kuitenkin se korruptio..keskustelu aina. Sen takii se on helpompaa, minkä mä tykkään et näitten omistajien kaa jutellaan koska, siin ei oo semmosii asioita. Mä taisin siihen alussa (-), nää on middle managerit, jotka haluu sitä rahaa. Siis ihan olennaisia asioita, must kaikes liiketoiminnas ne on ne verkostojen rakentamiset. Ja kieli on yks semmonen access key, verkkoihin. Mut sellaset henkilösuhteet, niin sekin voi olla jossain älyttömän tärkeetä. Jos siinä puhutaan oikeelle ihmiselle ja se sanoo, että noni asia on näin, niin sillon se menee. Vaikka ois miten hyvät hinnat ja miten hyvät tuotteet ja mitä tahansa, jos ei siellä se oikee ihminen näytä sitä vihreetä valoa, niin tekemättä jää homma. On tärkeätä ylläpitää suhteita, mutta tämä ei tarkoita jatkuvia tapaamisia tai yhteyksiä suhdeverkoston kanssa. Voi hyvinkin riittää, että välillä soitetaan, joskus ehkä ollaan sähköpostitse yhteydessä, ja ainakin kerran vuodessa kannattaa tavata kasvotusten. Tää on se yks asia, ja sitten se toinen asia, mistä mä oon samaa mieltä, Kiina-oppaiden kanssa, on että näitä henkilökohtaisia suhteita pitäs vaan jaksaa pitää jollain tavalla yllä. Siihen mä en oo lähteny, että mä syöttäisin ja juottaisin näitä kiinalaisia firman rahoilla, vaan enemmän se on sitten semmosta, puhelinsoitto silloin, toisinaan sähköpostikin. Ja sitten kerran vuodes ainakin yrittäis nähdä. Yritystasolla Kiinassa ei pärjää ilman partneria ja usein vaaditaan useampi partneri, sillä yhteistyö saattaa loppua, partneri voi lopettaa tai osoittautua huonoksi. Viranomaisyhteydet ja viran-