Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TAISTO TALVENSAARI LL, osastonylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, sisätautien tulosyksikkö RAIMO KETTUNEN professori, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala sisätautien klinikka Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi Sydän- tai verenkiertoperäinen tajuttomuuskohtaus eli synkopee on selvästi tavallisempi kuin aivojen toimintahäiriöstä johtuva kohtaus. Vanhuksilla ortostaattinen hypotensio, rytmihäiriöt ja sydänviat ovat keskeisiä syitä, nuorilla taas heijasteperäinen mekanismi on tavallisin. Rasituksessa tai makuulla tulevan tajuttomuuskohtauksen tulisi erityisesti johtaa sydänperäiseen syyn selvittämiseen. Hoitamattoman sydäntaudin aiheuttaman synkopeen ennuste on huono. Jos potilaalla on palpitaatiotuntemuksia ennen tajuttomuutta, on syytä epäillä rytmihäiriötä kohtauksen aiheuttajana, varsinkin jos sydänfilmi on poikkeava. Synkopeesta johtuvaa tajuttomuuskohtausta pidetään helposti epilepsiana, koska siinäkin voi olla kouristuksia. Ensiapupoliklinikalle tuotu potilas voidaan kotiuttaa, jos hänellä on ollut yksi tai vain harvoja tajuttomuuskohtauksia, eikä kliinisen tutkimuksen tai sydänfilmin perusteella ole epäiltävissä elimellistä sydänsairautta tai muuta vakavaa syytä, kuten keuhkoemboliaa tai sisäistä verenvuotoa. Klassinen vasovagaalinen synkopee eli pyörtyminen ei vaadi muita tutkimuksia kuin anamneesin. VV VERTAISARVIOITU TAULUKKO 1. Tajuttomuuskohtauksen syy voidaan selvittää %:ssa tapauksista, joissa potilas hakeutuu lääkärin vastaanotolle tai ensiapupoliklinikalle (1). Valtaosalla potilaista syy on kardiovaskulaarinen eli synkopee, ja vain vähemmistöllä neurologinen. Neurologisista syistä yleisin on epilepsia (2). Tajuttomuuskohtauksia tutkitaankin usein neurologispainotteisesti, vaikka eurooppalaisessa suosituksessa neurologista ja psykiatrista arviointia pidetään tarpeellisena vain taulukossa 1 esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti (3). Eri tavoin valikoituneissa aineistoissa on myös selvitetty, että epilepsiadiagnoosi on väärä jopa 30 %:lla potilaista (4). Neurologisen ja psykiatrisen selvityksen aiheet epäselvässä tajuttomuuskohtauksessa (3). Neurologinen tutkimus on tarpeellinen, jos tajunnanmenetyksen syy ei ole riittävällä varmuudella synkopee tajunnanmenetyksen syy on synkopee, mutta sen aiheuttaja voi olla autonomisen hermoston sairaus tai aivoverenkierron steal-oireyhtymä Psykiatrinen tutkimus on tarpeellinen, jos oireisto ja löydökset viittaavat psykogeeniseen pseudo-synkopeehen todellisen synkopeen syy on psykiatrinen lääkitys, jonka muuttamista pitäisi harkita Epätarkoituksenmukainen tutkimuskäytäntö ja diagnostiikan vaikeudet ovat osaltaan seurausta tajuttomuuskohtausten kuvauksessa käytetystä epäyhtenäisestä ja sekavasta terminologiasta (2,3,5). Suomalaisessakin kirjallisuudessa käytetään mm. ilmaisuja synkopee, pyörtyminen, kollapsi, vasovagaalinen synkopee, vasovagaalinen reaktio, tavallinen pyörtyminen, tavallinen vasovagaalinen pyörtyminen, vasovagaalinen kollapsi, vasodepressiivinen oireyhtymä ja neurokardiogeeninen synkopee epäyhtenäisellä tavalla. Taulukossa 2 on määritelty keskeisimmät termit mahdollisimman yksiselitteisesti ja pohjautuen erityisesti eurooppalaiseen suositukseen (3) sekä brittiläiseen katsaukseen (2). Artikkelin tarkoituksena on kuitenkin käsitellä tajuttomuuskohtauspotilaan kardiologista arviointia. Tajuttomuuskohtauksen erotusdiagnostiikka Tajuttomuuskohtauksen etiologian selvittelyn pitää pohjautua anamneesiin ja statukseen ja niiden perusteella suunnatusti tehtyihin tutkimuksiin. Jos tätä käytännön lääkärintyön keskeistä toimintatapaa ei noudateta, erikoissairaanhoitoa kuormitetaan hankkimalla monien erikoisalojen konsultaatioita ja tilaamalla runsaasti tutkimuksia, jotta saataisiin pois sulje- Suomen Lääkärilehti 17/2010 vsk

2 TAULUKKO 2. Tajunnanmenetyskohtauksen selvittelyssä käytettyjä käsitteitä. SYNKOPEE: itsestään korjautuvaa tajuttomuuskohtaus, joka tavallisesti johtaa asentotonuksen menetyksen kautta kaatumiseen. Mekanismina on aivojen koko verenkierron ohimenevä vajaus. Synkopee voi tapahtua myös makuulla tai puoli-istuvassa asennossa. Sille on luonteenomaista nopea alku ja nopea tajunnan palautuminen. Tautiluokituksessa numeroidut synkopee-kohtaukset: I44.2 Adams Stokesin oireyhtymä, G90.0 Karotispoukaman liikaherkkyys, T67.1 Kuumuuden aihettama synkopee ja F48.8 Psykogeeninen pseudosynkopee. Useimmiten käytetään oirediagnoosia R55. HEIJASTEPERÄINEN SYNKOPEE: suositeltava termi kuvaamaan niitä synkopeen muotoja, joissa hermoston toimintahäiriön osuus on keskeinen (taulukko 5). Synonyyminä voidaan käyttää käsitettä REFLEKSISYNKOPEE, joka korostaa laukaisevan tekijän merkitystä. NEUROKARDIOGEENINEN SYNKOPEE: vaihtoehto edelliselle, mutta ei suositeltava, koska siinä korostuu sydämen osuus ja perifeerisen vastuksen mahdollinen merkitys jää huomiotta. Termin käyttö tulisi rajata tilanteisiin, joissa refleksin laukaiseva tekijä on sydämessä. NEUROGEENINEN SYNKOPEE: sama kuin heijasteperäinen synkopee, mutta mitään lisäarvoa se ei tähän käsitteeseen tuo eikä ole suositeltava nimitys. VASODEPRESSIIVINEN SYNKOPEE: heijasteperäisen eli refleksi synkopeen alamuoto, jossa esim. kallistuskokeella on osoitettu vasodepresiivisen refleksin olevan synkopeen mekanismina ilman bradykardiaa. KONVULSIIVINEN SYNKOPEE: tajuttomuuskohtaus, jossa synkopee on perussyy, mutta johon liittyy tahdottomia lihasnykäyksiä tai jopa lyhytaikainen kouristelu. Kyse ei ole kuitenkaan epilepsiasta vaan synkopeehen liittyvästä aivoiskemiasta. KOLLAPSI: äkillinen asentotonuksen menetys, joka johtaa kaatumiseen. Sen syynä on tavallisesti aivojen verenkierron ohimenevä vajaus eli synkopee. Potilas voi kuitenkin esim. aivoinfarktissa menettää toispuoleisesti asentotonuksen ja kaatua, mutta säilyttää tajuntansa, joten synkopee enempää kuin tajunnanmenetys yleensäkään eivät ole kollapsin synonyymejä. Toisaalta potilaan tajunta voi olla eräissä epilepsiamuodoissa lyhytaikaisesti häiriintynyt niin, että voidaan puhua tajuttomuuskohtauksesta, mutta jos potilas on esim. puoli-istuvassa asennossa, ei seurauksena ole kollapsi. Näin ollen tajuttomuuskohtaus ei välttämättä tarkoita kollapsia. PYÖRTYMINEN: voi tarkoittaa sekä vasovagaalista tajunnanmenetystä (6) että synkopeeta yleensä (7) ja myös sekä synkopeeta että kollapsia (8). Nykykäytäntöön olisi selvä parannus, jos pyörtymistä käytettäisiin tarkoittamaan vain vasovagaalista synkopeekohtausta, jota edeltää selvästi havaittava klassinen laukaiseva tekijä kuten kipu, pelko tai muu emootio, instrumentaatio tai pitempiaikainen paikallaan seisominen. TIA: ohimenevä aivoverenkierron häiriö karotisalueella, ei johda ainoana oireena tajuttomuuskohtaukseen eikä se ole siis pelkän synkopeen syy. Jos vertebro-basilaarialueen iskemia aiheuttaa ohimenevän tajunnan - menetyksen, on tällöinkin lähes aina muitakin neurologisia oireita ja/tai löydöksiä, joten tämänkin aivoalueen TIA yksittäisen tajuttomuus - kohtauksen aiheuttajana on äärimmäisen harvinainen (9). Kliinisessä työssä voidaan lähteä siitä, että tajuttomuuskohtaus ilman muita neurologisia oireita tai löydöksiä ei aiheudu TIA:sta ja voidaan pikemminkin käytännön kannalta todeta, että yksittäinen tajunnan - menetyskohtaus sulkee pois TIA:n mahdollisuuden (2). Kirjallisuutta 1 Sud S, Klein G, Skanes A ym. Predicting the cause of syncope from clinical history in patients undergoing prolonged monitoring. Heart Rhythm 2009;6: Fitzpatrick A, Cooper P. Diagnosis and management of patients with blackouts. Heart 2006;92: Brignole M, Alboni P, Benditt D ym. Guidelines on management (diagnosis and treatment) of syncope update Europace 2004;6: Chowdhury F, Nashef L, Elwes R. Misdiagnosis in epilepsy: a review and recognition of diagnostic uncertainty. Eur J Neurol 2008;15: Thijs R, Benditt D, Mathias C ym. Unconscious confusion. A literature search for definitions of syncope and related disorders. Clin Auton Res 2005;19: Kalleala M. Kohtausoireen selvittely. Lääkärin käsikirja tuksi nekin syyt, joiden todennäköisyys kliinisen arvioinnin perusteella on olematon. Aluksi on selvitettävä sekä potilaalta itseltään että kohtauksen nähneiltä henkilöiltä, onko potilas ollut tajuton vai ei. Varsinkin vanhuksilla kohtaukseen voi liittyä muistinmenetys, ja potilas kokee vain kaatuneensa. Jos ohimenevä tajuttomuuskohtaus on todennettu tai todennäköinen, on häiriö joko sydänja verenkiertoelimistössä (synkopee) tai aivoissa (useimmiten epilepsia). Joskus syy voi olla psyykkinen (kuvio 1). Jos kohtaus ei ole korjautunut itsestään, on syytä etsiä muuta etiologiaa, kuten hypoglykemiaa tai intoksikaatiota. Jos tajuttomuuskohtauksen syy ei ole itsestään selvä, tulee kartoittaa järjestel- mällisesti sitä edeltäneet olosuhteet ja oireet, läsnäolijoiden havainnot, kohtauksen jälkeiset oireet sekä aikaisempi sairaushistoria. Taulukossa 3 on vertailtu joitakin synkopeeja epilepsiakohtausten ominaispiirteitä, joiden herkkyyttä ja spesifisyyttä on prospektiivisesti selvitetty (10). Epileptiseen kohtaukseen viittaavat mm. neurologiset paikallis- eli fokaalioireet ja löydökset (11). Synkopeessakin voi ilmetä lyhytaikaisen, 1 2 kloonista vaihetta sisältävän, kouristelun ohella (12) myös tahdottomia, koordinoimattomia lihasnykäyksiä (myo - klonus), jolloin erotusdiagnostiikka voi olla vaikeaa. Eräässä pienessä seurantatutkimuksessa epilepsiadiagnoosi muuttui yli 40 %:lla potilaista, joista suurimmalla osalla kohtaus Suomen Lääkärilehti 17/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ TAULUKKO 3. Epilepsian ja synkopeen erottaminen kliinisin keinoin (3). Oireet ja havainnot Epilepsiaan viittaavat Synkopeehen viittaavat KUVIO 1. Tajuttomuuskohtauksen selvittely kardiologiselta kannalta (15). Kohtausta edeltävät Stereotyyppisinä toistuvat Emootio vasovagaalisessa oireet sensoriset, motoriset tai tai pitkä paikallaan seisominen psyykkiset oireet ortostaattisessa synkopeessa Haju- ja makuaistimukset, Huono olo, pahoinvointi, deja vu ja nouseva vatsa -oire huimaus, näön hämärtyminen, hikoilu, kylmän tunne erityisesti vasovagaalisessa synkopeessa Synkopee Spontaani korjaantunut tajunnanmenetys Kyllä Epilepsia Ei Psyykkiset syyt Kaatuminen Aivoverenkiertohäiriö Hypoglykemia ym. Kohtauksenaikaiset Pitkä toonisklooninen Asynkroniset lihasnykäykset havainnot kouristelu samanaikaisesti (myoklonus); toonisklooninen tajunnanmenetyksen kanssa kouristelu lyhyt (alle 15 s) tajunnanmenetyksen jälkeen Toispuoliset klooniset liikkeet, Kasvojen kalpeus kasvojen sinisyys, selvät automatismit, kielen pureminen Kohtauksen jälkeiset Pitkä muistinmenetys ja Muutaman minuutin kestoinen havainnot sekavuus, tuntien lihaskivut muistinmenetys ja sekavuus pahoinvointi, oksentelu ja kalpeus vasovagaalisessa synkopeessa Muita epäspesifisempiä havaintoja TAULUKKO 4. Eriteinkontinenssi, itsensä loukkaaminen, uneliaisuus ja päänsärky kohtauksen jälkeen, yöllinen kohtaus Epilepsiadiagnoosin uudelleenharkintaa edellyttävät ja synkopeen mahdollisuuteen viittaavat tilanteet (10). Ennakko-oireet ovat epilepsialle epätyypillisiä Kouristus tai myoklonus on havaittu vasta tajunnanmenetyksen jälkeen EEG ei ole epilepsialle diagnostinen Epilepsialääkitys ei tehoa Epilepsialääkitys lisää kohtausten frekvenssiä tai muuttaa niiden luonnetta, jolloin lääkityksen provosoima bradykardia on mahdollista ja synkopee voivat olla samalla potilaalla, jolloin käytetään nimitystä iktaalinen harvalyöntisyys (16). Taulukossa 4 on mainittu tilanteita, joissa erityisesti tulisi arvioida onko epilepsiadiagnoosia syytä tarkistaa. Useimmiten, ellei aina, psyykkisistä syistä johtuva tajunnanmenetys on näennäinen, jolloin voidaan käyttää termiä psykogeeninen pseudosynkopee (3). Monesti potilas on nuori tai nuori aikuinen, tavallisesti nainen, jolla on anamneesissa itse aiheutettuja myrkytyksiä tai muuta itsensä vahingoittamista (2). Tiedossa voi olla myös paniikki-, ahdistus- tai somatisaatiohäiriö, masentuneisuus tai dissosiaatiohäiriö. Tapahtuma on useasti monimuotoinen, se voi sisältää dramaattisia piirteitä ja olla pitkittynyt. Paniikkihäiriöön voi liittyä myös hyperventilaation seurauksena ainakin tajunnan hämärtyminen ellei tajunnan menetys. Psykiatrisen potilaankin tajunnanmenetyksen syy voi olla aivan muu kuin psykiatrinen perussairaus, se voi olla esim. lääkitys. Psykogeenisen pseudosynkopeen erottaminen epilepsiasta ei ole suoran kohtauksenaikaisen havainnoinkaan perusteella aina ongelmatonta. 7 Martikainen K, Viita P. Tajuttomuus - kohtauksen diagnostiikka perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2007;62: Parikka H. Pyörtyminen. Duodecim 2003;119: Lewandowski C, Rao C, Silber B. Transient ischemic attack: definitions and clinical presentations. Ann Emerg Med 2008;52:S7 16. ten syynä oli heijasteperäinen synkopee (13). Epilepsian diagnostiikkaa vaikeuttaa myös kultaisen standardin puuttuminen (4). Synkopeepotilas saa myös helpommin väärän epilepsiadiagnoosin kuin päinvastoin(14). Joskus esim. temporaaliepilepsia voi aiheuttaa asystolen ja siten tajunnanmenetyksen, eli epilepsia Synkopeekohtauksen arviointi Sydänperäinen tajuttomuuskohtaus voi johtua useista eri syistä (taulukko 5). Kohtausanamneesi ole yhdenmukainen kaikissa potilasryhmissä, vaikka yhteisenä välittömänä mekanismina onkin aivojen verenkierron vajaus. Synkopeen syiden jakauma vaihtelee eri ikäryhmissä: vanhuksilla ortostaattinen hypotensio, rytmihäiriöt ja sydänviat ovat keskeisiä, nuo- Suomen Lääkärilehti 17/2010 vsk

4 TAULUKKO 5. Synkopeen syitä (3). rilla taas heijasteperäinen mekanismi on tavallisin. Tutkimusten potilasaineistot ovat monesti myös valikoituja ja sisältävät synkopeen epäyhtenäisestä määrittelystä johtuen usein muitakin tajuttomuuskohtauspotilaita. Erääs- HEIJASTEPERÄINEN ELI REFLEKSISYNKOPEE Vasovagaalinen synkopee klassinen (pyörtyminen, kun on selvä laukaiseva tekijä tai ennakko-oire) ei-klassinen (ei selvää laukaisevaa tekijää tai ennakko-oiretta) Karotispoukaman liikaherkkyys Tilanteeseen liittyvä synkopee akuutti verenvuoto yskä, aivastaminen gastrointestinaalinen stimulaatio (nieleminen, ulostaminen, viskeraalinen kipu, ruokailun jälkeinen synkopee) virtsaamisen jälkeinen synkopee rasituksen jälkeinen synkopee muut syyt, intratorakaalisen paineen muutokseen (esim. puhaltaminen) liittyvä synkopee Glossofaryngeaalinen neuralgia ORTOSTAATTINEN SYNKOPEE Autonomisen hermoston vajaatoiminta primaarinen, kuten Parkinsoin tauti, multippeli systeeminen atrofia tai autonomiseen hermostoon rajoittuva atrofia sekundaarinen, kuten diabeettinen, ureminen tai amyloidineuropatia Lääkkeiden tai alkoholin aiheuttama ortostaattinen synkopee Hypovolemia PRIMAARISEN RYTMIHÄIRIÖN AIHEUTTAMA SYDÄNPERÄINEN SYNKOPEE Sinussolmukkeen sairaus Eteis-kammiosolmukkeen sairaus Paroksysmaalinen supraventrikulaarinen tai ventrikulaarinen takykardia Perinnölliset rytmihäiriösairaudet, kuten pitkän QT-ajan oireyhtymä, Brugadan oire-yhtymä, katekolamiiniherkkä polymorfinen kammiotakykardia Tahdistimen toimintahäiriö Lääkkeen aiheuttama proarytmia RAKENTEELLINEN SYDÄN- TAI KEUHKOVERISUONISAIRAUS Läppävika Akuutti sydäninfarkti tai iskemia Sydänlihassairaus Aortan dissekoituma Sydäntamponaatio Myksooma tai muu sydämen tuumori Keuhkoveritulppa Pulmonaalihypertensio PRIMAARINEN AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖ Subclavian steal -oireyhtymä sä prospektiivisessa aineistossa sydänperäinen syy löytyi hiukan yli 20 prosentilta ja heijasteperäinen mekanismi noin 60 %:lta tutkituista. Vajaan 20 %:n kohtaussyy jäi tuntemattomaksi (17). Kun anamneesin perusteella arvioituna tajuttomuuskohtauksen syy on todennäköisesti synkopee, on olennaista selvittää potilaan mahdollinen sydänsairaus. Ilman hoitoa sydäntaudin aiheuttaman synkopeen ennuste on huono. Jos sydänsairautta ei ole, potilaan ennuste on hyvä, vaikka kohtaukset jatkuisivatkin. Vaikka sydäntaudin toteaminen viittaa vahvasti sydänperäiseen synkopeehen, sen spesifisyys ei ole hyvä, koskapa puolella sydäntautiakin sairastavista tajunnanmenetys johtuu muusta syystä (17,18). Heijasteperäisesti välittyvä synkopee voidaan hyvin usein diagnosoida pelkän kliinisen arvioinnin, erityisesti anamneesin, perusteella. Jo potilaan pitkä synkopeehistoria (yli 4 v) viittaa vahvasti tähän mekanismiin (17). Klassinen vasovagaalinen kollapsi sekä elintoimintoihin liittyvät synkopeet voidaan todeta tyypillisessä tapauksessa anamneesin perusteella. Tajuttomuutta edeltää emotionaalinen tai ortostaattinen stressi tai instrumentaatio ja esioireet, kuten huono olo, huimaus, pahoinvointi tai ihon kalpeus. Karotispoukaman liikaherkkyys diagnosoidaan hieromalla sinus caroticusta 5 10 sekuntia, jolloin yli kolmen sekunnin asystolen ja/tai yli 50 mmhg:n systolisen paineen lasku on patologinen löydös. Provokaatiokoe pitää tehdä myös pystyasennossa. Koska tällä tavalla määritettyä karotispoukaman liikaherkkyyttä esiintyy erityisesti vanhusväestöllä oireettomanakin, ovat muut synkopeen syyt suljettava pois esim. ennen tahdistinhoitoon päätymistä. Positiivisen testituloksen kliinistä merkitystä tukee kokeen aikana provosoituva oireisto samoin kuin anamneesi. Jos synkopee liittyy esim. pään kääntöön, parran ajoon tai tiukan kauluksen käyttöön, on syytä epäillä karotispoukaman liikaherkkyyttä. Testiä ei tule suorittaa, jos on tiedossa tai epäiltävissä kaulavaltimon ahtauma. Ortostaattinen hypotensio aiheuttaa synkopeen äkillisen pystyyn nousun tai sydän- ja verenpainelääkkeen (erityisesti nitrovalmisteiden) oton jälkeen tai lääkemuutosten seurauksena. Pitempiaikainen paikallaan seisominen 1524 Suomen Lääkärilehti 17/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 6. EKG-poikkeavuuksia, jotka viittaavat rytmihäiriöperäiseen synkopeehen (3). Bifaskikulaarinen katkos Intraventrikulaarinen johtumishäiriö (QRS-kompleksin leveys yli 0,12 s) Toisen tai kolmannen asteen eteis-kammiokatkos Sinusbradykardia (alle 50/min) tai yli 3 s:n sinoatriaalikatkos tai sinustauko ilman bradykardiaa aiheuttavaa lääkitystä Patologinen Q-aalto Pre-ekskitoitunut QRS-kompleksi Pitkä QT-aika Oikean puolen haarakatkosta muistuttava QRS-kompleksi kytkennöissä V 1 V 3, johon liittyy ST-nousu (Brugadan oireyhtymä) Negatiiviset T-aallot ja epsilon-aalto oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä (oikean kammion dysplasia) KUVIO 2. Subclavian steal -oireyhtymän patofysiologia. Solisvaltimon tyviosan ahtauma tai tukos estää riittävän veren virtauksen yläraajaan. Tämän seurauksena osa karotisvirtauksesta palaa nikamavaltimon kautta solisvaltimoon. Näin syntyvä aivojen hypoperfuusio aiheuttaa tajunnan menetyksen. 10 Sheldon R, Rose S, Ritchie D ym. Historical criteria that distinguish syncope from seizures. J Am Coll Cardiol 2002;40: Strickberger A, Benson W, Biaggioni I ym. AHA/ACCF scientific statement on the evaluation of syncope. J Am Coll Cardiol 2006;47: Weimer L, Zadeh P. Neurological aspects of syncope and orthostatic intolerance. Med Clin N Am 2009;93: Zaidi A, Clough P, Cooper P ym. Misdiagnosis of epilepsy: many seizure-like attacks have a cardiovascular cause. J Am Coll Cardiol 2000;36: Bergfeldt L. Differential diagnosis of cardiogenic syncope and seizure disorders. Heart 2003;89: Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym. toim. Kardiologia, 2. painos. Helsinki: Duodecim Carinci V, Barbato G, Baldrati A ym. Asystole induced by partial seizure: a rare cause of syncope. Pace 2007;30: Alboni P, Brignole M, Menozzi C ym. Diagnostic value of history in patients with syncope with or without heart disease. J Am Coll Cardiol 2001;37: Brignole M. Diagnosis and treatment of syncope. Heart 2007;93: Bartoletti A, Fabiani P, Adriani P ym. Hospital admission of patients referred to the emergency department for syncope: a singlehospital prospective study based on the application of the European Society of Cardiology guidelines on syncope. Eur Heart J 2006;27: Walamies M, Lilleberg J. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti sydänoireiden selvittelyssä. Suom Lääkaril 2006;61: Krahn A, Klein G, Yee R ym. Randomized assessment of syncope trial. Conventional diagnostic testing versus a prolonged monitoring strategy. Circul 2001;104: kuumalla ilmalla väentungoksessa voi viitata paitsi vasovagaaliseen myös ortostaattiseen mekanismiin. Parkinsonin tauti ja muut hermoston sairaudet, jotka heikentävät autonomisen hermoston toimintakykyä, voivat niin - ikään aiheuttaa synkopeen. Ortostaattinen reaktio todetaan mittaamalla verenpaine viiden minuutin makuulla olon ja ainakin kolmen minuutin pystyasennossa olon jälkeen. Patologisena löydöksenä pidetään vähintään 20 mmhg:n systolisen paineen laskua tai sen putoamista 90 mmhg:n alle (3). Suvussa esiintyneet äkkikuolemat nuorella iällä voivat viitata perinnölliseen sydänlihastai rytmihäiriösairauteen. Sepelvaltimotauti, erityisesti aiemmin sairastettu sydäninfarkti tai läppävika, on tärkeä tieto jatkotutkimusten suuntaamisessa, kuten myös rasitusrintakipu. Lääkkeiden käyttö on selvitettävä. Jos tajuttomuuskohtaus on tullut sekä makuulla että rasituksessa, tulisi sen johtaa ajatukset sydänperäiseen syyhyn. Vasta rasituksen jälkeen tuleva synkopee on tavallisesti mekanismiltaan heijasteperäinen. Vaikka palpitaatiotuntemus on pääsääntöisesti harmiton oire, on se ennen tajunnanmenetystä esiintyessään merkittävä (17). Niilläkin potilailla, jolla ei ollut sydäntautia, tämän oireen sensitiivisyys oli 75 % ja spesifisyys 87 % tutkittaessa rytmihäiriön mahdollisuutta synkopeen syynä. Rytmihäiriön todennäköisyys synkopeen aiheuttajana lisääntyy huomattavasti, jos sydänfilmi on poikkeava (3). Merkitseviä EKG-löydöksiä on mainittu Nikamavaltimo Ahtauma tai tukos Kaulavaltimo taulukossa 6. Synkopeepotilaan sydänfilmin poikkeavilla löydöksillä on myös itsenäistä ennustearvoa (3). Rytmihäiriön aiheuttama synkopee voi ilmetä kuitenkin myös varoittamatta. Sydänpotilailla synkopeen ilmeneminen kokonaan ilman ennakkotuntemuksia viittaa rytmihäiriöön (1). Subclavian steal -oireyhtymässä voi yläraajan liike aiheuttaa tajuttomuuskohtauksen. Syynä on useimmiten vasemman solisvaltimon ahtauma tai tukos ennen nikamavaltimon lähtökohtaa. Verenvirtaus ohjautuu taaksepäin nikamavaltimosta distaaliseen solisvaltimoon ja yläraajaan, eikä perfuusio riitä aivorunkotasolle asti (kuvio 2). Tavallisesti tällöin todetaan muitakin aivorungon verenkierron häiriöön viittaavia oireita, kuten kaksoiskuvia ja kiertohuimausta. Yläraajojen verenpaine-ero on tyypillinen löydös, kuten myös auskultoimalla todettavat havainnot laaja-alaisesta kaulasuonten ateroskleroosista (3). Synkopeepotilas tulee ottaa päivystysluontoisesti sairaalaan taulukossa 7 lueteltujen tilanteiden selvittämiseksi. Tutkimuksen mu- Suomen Lääkärilehti 17/2010 vsk

6 TAULUKKO 7. Tilanteita, joilloin synkopeepotilas tulee ottaa päivystysluontoisesti sairaalaan (3). DIAGNOOSIN SELVITTÄMISTÄ VARTEN Tiedossa oleva tai todennäköinen sydänsairaus Rasituksessa tullut synkopee Synkopee, joka on aiheuttanut vamman tai vaurion EKG on poikkeava (taulukko 6) Tahdistinpotilaan synkopee Potilaalla on äkkikuolemien sukuanamneesi Lievä tai minimaalinenkin elimellinen sydäntauti, jos kokonaisarvion perusteella kardiaalinen synkopee on hyvin mahdollinen Makuuasennossa tullut synkopee Potilaalla on ollut useita peräkkäisiä synkopeekohtauksia Synkopeekohtausta edeltää palpitaatio HOITOA VARTEN Rytmihäiriön aiheuttama synkopee Iskemian aiheuttama synkopee Elimellisen sydän- tai keuhkoverenkierron sairauden aiheuttama synkopee 22 Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Aikuisten epilepsiat. Duodecim 2008;124: McLeod K. Congenital heart disease: dizzines and syncope in adolescence. Heart 2001;86: Benditt D. Management guidelines at work: first steps assessing clinical utility. Eur Heart J 2006;27:7 9. Sidonnaisuudet Taisto Talvensaari: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia. Raimo Kettunen: Kirjoittaja on toiminut lääkeyritysten MSD, Orion ja Schering-Plough tilaisuuksissa esiintyjänä. kaan vajaalla 40 %:lla ensiapupoliklinikan synkopeepotilaista saattoi päivystyksellistä osastolle ottamista pitää jälkikäteen arvioituna hyödyllisenä (19). Jos potilaalla on ollut yksi tai vain harvoja synkopeekohtauksia eikä kliinisen tutkimuksen tai sydänfilmin perusteella ole epäiltävissä elimellistä sydänsairautta tai muuta vakavaa syytä, kuten keuhkoemboliaa tai sisäistä verenvuotoa, hänet voidaan kotiuttaa (3). Klassinen vasovagaalinen synkopee eli pyörtyminen ei vaadi muita tutkimuksia kuin anamneesin. Erikoistutkimukset Synkopeen, kuten yleensäkin tajuttomuuskohtauksen, syyn selvittämisessä EKG:n vuorokausirekisteröintiä käytetään paljon, mutta sen diagnostinen arvo rutiinimaisena menetelmänä on hyvin vähäinen (3,20). Rekisteröinti on hyödyllinen vain, jos esim. kliinisen arvion tai EKG:n perusteella synkopeen aiheuttajaksi epäillään rytmihäiriötä. Tajuttomuuskohtaus sinänsä ei siis ole EKG:n vuorokausirekisteröinnin indikaatio. Kohtaus pitäisi olla vähintään kerran viikossa, jotta vuorokausirekisteröinnillä olisi mahdollista saada diagnostista informaatiota (3). Jos epäillään, että synkopeen syynä on rytmihäiriö, mutta kohtauksia sattuu kerran kuussa tai vieläkin harvemmin, voidaan käyttää tapahtuma-ekg-rekisteröintiä tai implantoitavaa rytmivalvuria. Molemmilla menetelmillä on rajoituksensa, mutta rytmivalvurin käyttöä nykyistä varhaisemmassa vaiheessa puoltavia tutkimuksia on julkaistu (21). Kallistuskoe on synkopeen syyn selvittämisessä hyödyllinen erityisesti silloin, kun potilaalla on selittämättömiä ja toistuvia synkopaalisia tajunnanmenetyksiä. Edellytyksenä on, että potilaalla ei ole elimellistä sydäntautia, tai jos potilaalla on sydänsairaus, mutta kohtausten sydänperäinen syy on riittävällä varmuudella poissuljettu. Myös yksittäistä tuntemattomasta syystä aiheutuvaa synkopeeta tietyissä ammateissa toimivilla (esim. lentäjillä) voidaan pitää tämän erityistutkimuksen aiheena kuten myös loukkaantumiseen johtanutta kohtausta (3). Jos tajunnan menetyksen syy on alkututkimuksen jälkeen todennäköisesti synkopee, ei aivojen kuvantaminen tai EEG ole tarpeellista. Mutta jos todetaan merkkejä keskushermoston toiminnan häiriöstä, tarvitaan aivojen kuvantamistutkimuksia (3). Jos kliinisen tutkimuksen perusteella arvioituna muuta syytä ei ole todettavissa, ja kohtauksen piirteet sopivat alkututkimusten jälkeen epilepsiaan, tarvitaan Käypä hoito -suosituksen mukaan sekä aivojen kuvantamis- että EEG-tutkimus (22). Koska karotisalueen TIA ei käytännöllisesti katsoen koskaan ilmene yksittäisenä tajuttomuuskohtauksena, kaulasuonten kaikututkimus on tarpeeton näille potilaille. Lopuksi Tajuttomuuskohtaus on kuolemaa muistuttava tilanne ja aiheuttaa ahdistusta (23). Käsitteiden sekavuus ja puutteellinen anamneesi vaikeuttavat tajuttomuuskohtauksen ja sen alamuodon, synkopeen, syyn selvittämistä ja aiheuttavat epätarkoituksenmukaista laboratorio- ja kuvantamistutkimusten käyttöä (24). Hoitamaton sydänsairaus synkopeen syynä on huonon ennusteensa takia aina suljettava pois. Sydänpotilaat saavat valitettavan usein epilepsiadiagnoosin ja -hoidon. Erikoistutkimusten tarve pystytään arvioimaan kliinisten tietojen ja EKG:n perusteella. Kun sydänsairaus on riittävällä varmuudella suljettu pois, muu kohtauksen syyn löytäminen ja hoitaminen kohentaa potilaan elämänlaatua ja estää häntä joutumista onnettomuustilanteisiin Suomen Lääkärilehti 17/2010 vsk 65

7 TIETEESSÄ TAISTO TALVENSAARI M.D., Head of Department Kanta-Häme Central Hospital, Department of Internal Medicine RAIMO KETTUNEN Professor, Senior Medical Officer Päijät-Häme Central Hospital, Department of Internal Medicine ENGLISH SUMMARY Clinical assessment of cardiac syncope Cardiac syncope in elderly people and noncardiac vasovagal syncope, usually referred to as fainting, in young persons are much more common causes of transient loss of consciousness than convulsive epilepsy or other seizures. Exclusion of cardiac disease is a key element in the assessment of a patient with syncopal episodes. A careful detailed history is the best diagnostic approach in most cases. Ventricular tachyarrhythmias, the most severe cardiac cause of syncope can be ruled out in young patients with normal exercise tolerance, normal physical findings and normal ECG, and no history of syncopal episodes or sudden death in relatives. Benign orthostatic hypotension, sick sinus syndrome and transient atrioventricular dissociation, as well as ventricular tachycardia caused by ischemic heart disease and collapse caused by pulmonary embolism are relatively frequent causes of transient loss of consciousness in the elderly. UUSI VERKKO-OPAS VALMISTUNUT Lääkäriksi kehitysyhteistyöhön Millaista lääkärin työ kehitysmaissa oikeasti on? Mistä saan siihen valmentavaa koulutusta? Voiko medisiinarikin päästä kehitysmaihin töihin? Miten hakeudun konsultiksi kansainvälisiin hankkeisiin? Lääkäriliiton uusi verkko-opas on suunniteltu niin, että opis - kelijat, vastavalmistuneet lääkärit, kliinikot ja asiantuntijat voivat helposti poimia siitä juuri itselleen tärkeimmät tiedot. Opas on julkaistu verkossa, jotta se on kätevästi kaikkien kehi tys yhteistyöstä kiinnostuneiden terveydenhuollon ammatti laisten saatavilla. Sisältöä täydennetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Painettua versiota ei enää tehty. Koulutusvinkkien ja työnhakukanavien lisäksi oppaasta löytyy lääkärien kuvauksia käytännön työstä kehitysmaissa ja kansainvälisten järjestöjen palveluksessa. Suomen Lääkärilehti 17/2010 vsk

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Synkopeen syyt ja selvittely

Synkopeen syyt ja selvittely Ajankohtaista Pekka Raatikainen ja Markku Ellonen Synkopeen syyt ja selvittely Tavoitteet Tunnistetaan hyvänlaatuiset tajunnanhäiriöt, jotka eivät kaipaa laajoja lisätutkimuksia. Tunnistetaan tajunnanhäiriökohtauksen

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen Katsaus Hannu Parikka Pyörtymisessä eli synkopeessa tajunnan menetys johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä, itsestään korjautuvasta pysähtymisestä. Tavallinen pyörtyminen on tilanteeseen liittyvä viaton

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Synkopeen tutkiminen

Synkopeen tutkiminen LUKU 3 Synkopeen tutkiminen Hannu Parikka Synkopeessa on kyse hemodynamiikan romahtamisesta aivojen kannalta. Aivoverenkierron riittävyyteen (perfuusiopaineeseen) vaikuttaa paitsi aivoverenkierron autoregulaatio,

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa?

Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa? Katsaus tieteessä Anita Hiippala LL, osastonlääkäri HUS, Lastenklinikka, kardiologian klinikka anita.hiippala@hus.fi Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa? Lasten

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS

Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Sidonnaisuudet: kongressimatkoja/koulutuksia: UCB Pharma Oy, Genzyme Oy, Eisai AB tuella. tutkija kliinisissä

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Remeron. 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Remeron 13.11.2013, Versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Masennus on sairaus, jossa surullisuuden tunne ja

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito

Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Epilepsia Rettin oireyhtymässä

Epilepsia Rettin oireyhtymässä Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS

EKG:n monitorointi leikkaussalissa. Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG:n monitorointi leikkaussalissa Ville-Veikko Hynninen Anestesiologian el. TYKS EKG leikkaussalissa EKG tulee rekisteröidä teknisesti aina mahdollisimman korkealaatuisena ja virheettömänä. Huonoa EKG-käyrää

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus

Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Kuolintodistusten kieli

Kuolintodistusten kieli Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin

Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin Ambulatorisen oire-ekg:n ja Holterrekisteröinnin vertailua - Mitä hoitajan pitää tietää EKG:n pitkäaikaisrekisteröinneistä Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014, 9.10.2014 Scandic Marina Congress Center

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän?

Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän? LUKU 6 Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän? heikki swan HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikan tehtävinä on potilaiden diagnostiikka

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi Ylilääkäri Outi Pohjola 28.11.2014 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi Mikä on pikapoli? Uusi hoitajavetoinen malli tarjota

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.

Lisätiedot

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka raimo.kettunen@phsotey.fi JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Urheilijan terveyskysely

Urheilijan terveyskysely Urheilijan terveyskysely Nimi: Sukupuoli: M N Sotu: Laji(t): Valmentaja(t): Osoite: Sähköposti: Puhelin: Omalääkäri ja toimipaikka: Lähiomainen + puhelinnumero: Mitkä ovat mielestäsi parhaat saavutuksesi

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Pregabalin Pfizer. 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pregabalin Pfizer. 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Pfizer 8.11.2013, versio 10.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on pitkäaikainen aivoihin

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta

Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet

Lisätiedot