2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät 11

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma

2 SISÄLTÖ 1. Toimintaympäristö Väestötavoitteet ja kunnan osa-alueiden kehittäminen Työpaikat ja työvoima Maankäyttö ja asuntorakentaminen 8 2. Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Limingan kunnan talousnäkymät Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelmat Talousarvion rakenne ja sitovuus 14 Talousarvion seuranta 14 Tuloslaskelma 15 Rahoituslaskelma 17 Valtionosuudet ja verotulot 18 Toimintakatteen kehitys 21 Lainanotto ja antolainat 21 Rahoitustulot ja menot 22 Henkilöstömenot 24 Käyttötalous 26 Investointiohjelma 30 Kokonaismenot ja tulot 33 Limingan kunnan talouden kehitys Strategiset linjaukset, valtuustokauden tavoitteet ja sitovat tavoitteet Limingan visio ja toimintaa ohjaavat arvot Strategiset päämäärät, valtuustokauden tavoitteet ja kaikkia tulosalueita koskevat sitovat tavoitteet v Käyttötalous tulosalueittain 41 Yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen 41 Perusturvapalvelut 45 Sivistyspalvelut 51 Tekniset palvelut 56 Vaalit 60 Tarkastustoiminta 60 Työllistäminen ja jakamattomat varhemaksut Kuntakonsernille asetetut tavoitteet 61 2

3 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuntien toimintaympäristön muutokset edellyttävät vahvaa kehitystyötä ja muutosherkkyyttä. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia, joka edellyttää muutoshaasteisiin vastaamista. Kuntastrategiassa Limingan muutoshaasteiksi on todettu: - kasvukunnan haasteet - palvelutarpeiden kasvu - ennaltaehkäisevien ja asukaslähtöisten palvelujen kehittäminen - kunnan maanhankinta - kuntatalouden tasapainon varmistaminen - lasten ja nuorten syrjäytyminen - palvelujen priorisointitarve - yhteisöllisyyden ja osallisuuden väheneminen - osaavan henkilöstön saaminen - kasvavat tuottavuusvaatimukset - alueen kilpailukyky - kunta- ja palvelurakenteen muutos - valtion kiristyvä ohjaus ja kansantalouden heikkeneminen Strategiassa mainittujen haasteiden lisäksi digitalisaatio leimaa yhä enemmän yhteiskunnan toimintatapoja, ja kunnan tulisi pystyä vastaamaan myös näihin haasteisiin. Kuntien toimintaympäristö on vahvassa murroksessa taloussuunnitelmakaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus vaikuttavat merkittävästi niin kuntien toimintaan kuin rahoitukseenkin. Tulevaisuuden ennustaminen muutaman vuoden päähänkin on erittäin haastavaa. Kuntien tuleekin olla valmiita reagoimaan nopeasti muutoksiin. Kuntalain 110 mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2019 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä vaan on tukeuduttava voimassa olevaan lainsäädäntöön. Talousarvio 2017 ja suunnitelma on täten Kuntaliiton suosituksen mukaisesti laadittu suunnitelmavuoden 2019 osalta siten, että luvuissa ei ole huomioitu mahdollista tulevaa uudistusta VÄESTÖTAVOITTEET JA KUNNAN OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN Limingan kunta on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kunnan asukasluku on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vajaalla asukkaalla eli 33 %. Asukasluvun kasvu on kyseisenä aikana perustunut noin 35 % muuttovoittoon ja 65 % luonnolliseen väestönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastrategian mukainen väestönkasvutavoite on keskimäärin 2-3 % vuodessa. 3

4 Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Asukasluku Muutos- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste , , , , , , , , , , ,0 *) Asukasluku Tilastokeskuksen väestöennuste (2015) *) arvio Asukasluku Kunnan tavoite Tk:n ennuste *) arvio 4

5 Luonn. väestönkasvu Muuttovoitto 0 (100) Viime vuosina rakentaminen on keskittynyt Tupoksen Saunarantaan sekä kirkonkylällä Ojanperänkankaan ja Okkosenrannan alueille. Vuonna 2017 kunnalla on tavoitteena käynnistää rakentaminen ensisijaisesti Kirkonrannan alueella. Tulevina vuosina kuntaa tullaan kehittämään kuntastrategian kehityskuvan mukaisesti. Maankäytön suunnittelun painopisteenä on kuntakeskuksen kehittäminen, uusien vetovoimaisten asuntoalueiden suunnittelu ja kilpailukykyisten työpaikka-alueiden mahdollistaminen liikenteellisesti hyville paikoille. Kylät pidetään edelleen elinvoimaisina ohjaamalla kyläalueille täydennysrakentamista kysynnän mukaan. Limingan kunnan ikärakenne painottuu lapsiin ja nuoriin sekä työikäiseen väestöön. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Tilastokeskuksen väestörakennevuosikatsauksen (2015) mukaan Limingan väestön keski-ikä (31,0 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 42,3 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 34,7 % ja koko maassa 16,3 %. Alle 7-vuotiaita oli 16,0 % väestöstä, koko maan luvun ollessa 7,6 %. Vanhusten osuus on puolestaan alhainen. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 9,1 % ja koko maassa 20,5 %. Lasten ja nuorten suuri määrä aiheuttaa myös haasteita palvelujen järjestämiselle. Limingan kunnan väestöllinen huoltosuhde vuonna 2015 oli 77,8 %, kun koko maan keskiarvo oli 58,2 %. Samoin väestönkasvu luo paineita palvelujen järjestämiselle. Muuttajat ovat nuoria lapsiperheitä ja syntyvyys on korkea, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten palvelujen lisääntyvänä tarpeena. Palvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi väestönkasvua seurataan tiiviisti v v v 0-6 v 5

6 Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys ja tavoitteet Ikäryhmä % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 16,0 % 16,0 % 16,0 % 16,0 % % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 20,7 % 20,7 % 20,7 % 20,8 % % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 4,5 % 4,5 % 4,5 % 4,6 % % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 8,4 % 8,4 % 8,4 % 8,1 % % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 % 41,6 % 41,4 % 41,1 % 41,1 % 41,4 % % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 5,0 % 5,3 % 5,4 % 5,3 % 5,2 % % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,7 % 3,7 % 3,9 % 4,1 % 3,9 % Yhteensä V. 2016, 2017 ja 2020 tavoitteita 1.2. TYÖPAIKAT JA TYÖVOIMA Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 71 % ja 30 %. Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat kehitys Tavoite Kehitys Tavoite * * v viimeisin tilastokeskuksen tieto Viimeisimmät Tilastokeskuksen työpaikkatiedot ovat vuodelta Limingan työpaikkojen määrä nousi vuonna työpaikalla ollen 2156 (vuonna ). Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,4 %, kun 6

7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 se edellisvuonna oli 57,8 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Omassa kunnassa työssäkäyviä oli yhteensä 1197 (32,4 % työssäkäyvistä). Vuonna ,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 12,5 % jalostuselinkeinoissa ja 77,5 % palvelualoilla (1,7 % tuntemattomia) Työpaikat ja työvoima Työvoima Työpaikat Limingan työttömyysaste on vuodesta 2007 lähtien ollut Oulunseudun alhaisimpia. Vuonna 2015 Limingan keskimääräinen työttömyysaste oli 10,6 % (v ,9 %). Tammi-lokakuussa 2016 keskimääräinen työttömyysaste oli 9,6 % (vuonna ,7 %). Lokakuussa Limingan työttömyysaste oli 9,3 % (v ,5 % ja vuoden 2015 alussa 12,6 %). Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 390, joista miehiä 184 ja naisia 206. Pitkäaikaistyöttömiä oli 84 (edellisvuonna vastaavana ajankohtana 95 ja vuoden alussa 98) ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä 57 (edellisvuonna 47). Limingan työllisyystilanne on kuluvana vuonna ollut tuntuvasti koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata parempi. Lokakuussa 2016 koko maan työttömyysaste oli 12,5 % ja Pohjois-Pohjanmaan 13,8 %. Työttömyysaste Alle 25-vuotiaat työttömät

8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Pitkäaikaistyöttömät Työttömyysasteet ,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Liminka PP- maa Koko maa MAANKÄYTTÖ JA ASUNTORAKENTAMINEN Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2017 keskittymään kirkonkylässä ensisijaisesti Kirkonrannan ja Okkosenrannan sekä Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntakeskuksessa on valmistunut loppuvuodesta 2016 Temotek Oy:n kerrostalohanke. Tavoitteena on saada toinen kerrostalohanke käyntiin vuoden 2017 aikana. Kuntastrategian asuntotuotantotavoite on vajaat 80 asuntoa vuodessa. 8

9 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Maailmankaupan kasvun odotetaan jäävän kahteen prosenttiin vuonna Kaupan odotetaan hieman piristyvän, mutta ennustejakson lopussakin kasvu jää neljään prosenttiin. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet, ja heikentyminen heijastuu myös muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin. Venäjän talouskehityksessä ei ole nähtävissä nopeaa toipumista. Useiden Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouksien ennustetaan kuitenkin kehittyvän suotuisasti. Iso-Britannian eroaminen EU:sta on ensisijaisesti maata itseään koskettava negatiivinen shokki. Iso-Britannian talouskasvu tulee selvästi hidastumaan lähitulevaisuudessa ja siten sillä on myös jossain määrin vaikutusta kauppakumppanien taloudelliseen kehitykseen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,1 % vuonna 2016 ja seuraavina kahtena vuotena BKT:n kasvun ennustetaan olevan prosentin luokkaa. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vuonna % pienempi kuin vuonna 2008 ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna hieman yli viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on edelleen maailmankauppaa vaisumpaa. Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelee etupäässä yksityinen kulutus. Työttömyysasteen kehitys on kääntynyt hienoiseen laskuun. Vuonna 2015 työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, mutta vuoden 2016 työttömyysasteen vuosikeskiarvo on laskemassa 9 prosenttiin ja ennuste vuodelle 2017 on 8,8 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin edelleen nousussa. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan vuonna ,1 %. Huolimatta talouden hienoisesta piristymisestä Suomen talouden heikko kehitys jatkuu seuraavien parin vuoden aikana. Taulukko 4. Kansantalouden kehitys * 2017* BKT, muutos % -0,8-0,7 0,2 1,1 0,9 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,1 68,5 68,8 Työttömyysaste, % 8,2 8,7 9,4 9,0 8,8 Inflaatio, % 1,5 1,0-0,2 0,4 1,1 Ansiotason muutos, 2,1 1,4 1,3 1,2 0,8 % * ennuste Lähde VM Taloudellinen katsaus. Syksy KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kuntatalouden tila oli vuonna 2015 tiukka, mutta ennusteisiin nähden odotettua parempi. Hitaasta talouskasvusta, valtionosuusleikkauksista sekä lisääntyneestä pitkäaikaistyöttömyydestä huolimatta kuntien ja kuntayhtymien tulos oli noin 300 miljoonaa euroa. Tulos heikkeni kuitenkin edellisestä vuodesta reippaasti. Myös kuntien velkaantuminen oli odotettua hitaampaa, mutta lisääntyi kolmen prosentin vuosivauhtia. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä edellisellä vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähivuosinakin tasapainossa. 9

10 Kuntien toimintamenot laskivat vuonna 2015 noin prosentin. Menojen kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. Henkilöstömenoja kunnissa leikattiin vuonna 2015 noin 300 miljoonalla eurolla. Vuoden 2017 tammikuun loppuun voimassa olevien kunta-alan työehtosopimusten toisella jaksolla tuli voimaan yleiskorotus 0,47 % tai 16 euroa palkkatasosta riippuen. Talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella kuntien henkilöstömenoihin ja palkansaajien tuloon vaikuttaa olennaisimpana tekijänä syksyllä 2016 solmittu kilpailukykysopimus. Kunta-alan uudet virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Kilpailukykysopimuksen mukaiset virka- ja työehtosopimukset eivät tuo korotuksia palkkoihin, ja samalla leikataan julkisen sektorin ajalla maksettavia lomarahoja 30 prosentilla. On arvioitu, että sopimuksen myötä julkisen sektorin työvoimakustannukset pienenevät 1,46 % eli 309 milj. euroa vuonna Kilpailukykysopimuksen myötä myös vuosityöaika pitenee 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Vuosityöajan pidennys on lomarahaleikkauksesta poiketen pysyvä muutos. Lisäksi kilpailukykysopimuksella on sovittu myös eräiden työnantajamaksujen alentamisesta siirtämällä maksuvelvollisuutta palkansaajille. Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin lomarahasäästöllä. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykysopimus ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä syntyvät säästöt leikataan kunnilta tulopuolelta pois. Lomarahasäästö sekä laskennallinen työajan pidennyksestä aiheutuva säästö leikataan kuntien valtionosuuksista. Palkkojen nollakorotukset ja lomarahaleikkaus puolestaan vaikuttavat kunnallisveron tuoton alenemiseen välillisesti. Samoin palkansaajien sosiaalimaksujen korotus lisää palkansaajien verovähennyksiä tuloverotuksessa, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa Kuntaliiton arvion mukaan noin 356 milj. eurolla vuonna Kuntien verorahoitus kasvoi vuonna 2015 yhteensä noin 2 prosenttia. Lokakuussa 2016 valmistuneen vuoden 2015 verotuksen mukaan koko maan kunnallisverot kasvoivat vain 1,6 %, vaikka 98 kuntaa nosti veroprosenttiaan. Heikentyneestä työllisyystilanteesta ja sekä palkkojen matalista yleiskorotuksista johtuen palkkasumman kasvuvauhti on hyytynyt viimeisten vuosien aikana alle prosenttiin, ja ansiotulojen yhteismäärän kasvuvauhti on hidastunut alle kahteen prosenttiin. Vuoden 2016 kunnallisveron kokonaiskertymän kasvun arvioidaan olevan edelleen heikompi, noin 1,3 %. Vuodelle 2017 kunnallisveron kokonaistuoton arvioidaan olevan vuotta 2016 heikompi (-1,6 %). Kuntien määräaikainen, vuosina voimassa ollut yhteisöveron jako-osuuden korotus päättyi vuoden 2015 lopussa, mikä vaikuttaa kuntien yhteisöveron kertymään vuodesta 2016 alkaen. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulivat voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Kiinteistöverolain vuoden 2015 muutos puolestaan toi korotuksia veroprosenttien vaihteluväleihin muun asuinrakennuksen, voimalaitosten ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentteihin verovuodelle 2016 ja yleisen kiinteistöveron sekä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien ala- ja ylärajoihin verovuodelle Vuoden 2016 kiinteistöverolain muutos korotti vielä vaihteluvälejä verovuodelle 2017 yleisen kiinteistöveroprosentin, vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin vaihteluväleihin. Lisäksi muiden asuinrakennusten veroprosentin sidos vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttiin on poistettu. Vuosittaisiksi vakiintuneet valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien tulopohjaa merkittävästi. Viiden vuoden takainen vuoden 2012 valtionosuusleikkaus, 631 miljoonaa euroa, on ollut lähivuosien merkittävin. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eikä tuolloin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 362 milj. euroa, vuoden 2015 leikkaus 276 miljoonaa euroa ja vuonna milj. euroa. Vuonna 2016 indeksikorotusten jäädyttämisen lisävaikutus oli 35 milj. euroa. Vuoden 2012 jälkeen seuraavaksi suurimmat leikkaukset ovat kohdistumassa talousarviovuodelle 2017 ja suunnitelmavuosille vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen sekä muiden muutosten ja leikkausten myötä. Kuten todettu, kilpailukykysopimuksen kunta-alan lomarahaleikkauksen 10

11 synnyttämä säästö leikataan valtionosuuksista. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kunnilta KELAlle alkaen, jolloin kustannusten siirtymisen myötä valtion osuus 50 % rahoituksesta myös siirtyy. Kunnan osuus 50 % puolestaan vähennetään valtionosuuksista. Toimeentulotukimenojen osalta on odotettavissa edelleen kasvua perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle. Siirron on ennustettu nostavan toimeentulotuen kustannuksia, kun yhä useampi toimeentulotukeen oikeutettu jatkossa hakenee toimeentulotukea. Vuodelle 2017 ajoittuu myös edellisen hallituksen päättämä leikkaus 50 milj. euroa sekä syksyn 2016 kehysriihen lisäleikkaukset 75 milj. euroa. Kokonaisuutena peruspalveluiden valtionosuusrahoitus vähenee vuonna 2017 noin 575 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen leikkaus -190 milj. euroa puolestaan parantaa kuntien tilannetta pienentämällä kuntien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kunnan maksuosuutta. Olennaisin kuntien toimintaympäristöön lähivuosina vaikuttava tekijä on sosiaali- ja terveydenhuollon - sekä maakuntauudistus. Sote-uudistuksen myötä vastuu julkisista sote-palveluista siirtyy 18 uudelle maakunnalle alkaen, ja maakunnille siirtyy myös vastuu muun muassa pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta ja alueellisista kehittämistehtävistä. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa tulee käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään keväällä Sote-uudistuksen myötä noin puolet kuntien budjeteista siirtyy perustettaville itsehallintoalueille. Sote-alueille siirtyy niin rahoitus, tehtävät kuin henkilöstökin. Uudistukseen liittyen on edelleen paljon kysymysmerkkejä niin rahoituksen, valinnanvapauden kuin omaisuusjärjestelyidenkin suhteen. Lausuntoaika sote-lakipaketista päättyi Lausuntoja kertyi yli 700 kappaletta. Kuntien tehtäväksi jää paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman tehtävät. Kunnat vastaavat jatkossakin työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnilla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta LIMINGAN KEHITYSNÄKYMÄT Limingassa toimintamenojen kasvu on viime vuosina ollut suuri, joskin vuosi 2014 oli poikkeuksellinen kasvuprosentin ollessa negatiivinen. Vuonna 2016 menojen kasvu on ollut lokakuun loppuun mennessä huima 6,7 %. Valtionosuusleikkausten myötä lähivuosina joudutaan tekemään merkittäviä rakenteellisia ratkaisuja, palveluverkon ja palvelutason tarkastelua kunnan talouden tasapainottamiseksi. Valtuustosopimuksessa kunnan taloudelle on asetettu seuraavat tavoitteet: - vuosikate > suunnitelman mukaiset poistot - toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu - lainamäärä e/asukas < koko maan keskiarvo - tuloveroprosentti (20,5) ja kiinteistöveroprosentit ennallaan - investointien tulorahoitusprosentti > 80 % Tilinpäätöksessä 2015 kunnan toimintakate kasvoi 4,2 %, mutta verorahoitus vain 3,8 %, joten tältä osin taloustavoitteita ei saavutettu vuonna Vuonna 2016 menokehitys on ollut poikkeuksellisen korkea, ja lokakuun loppuun mennessä toimintakate on kasvanut 7,6 %. Samaan aikaan verorahoitus on kasvanut puolta hitaammin kasvun ollen lokakuun lopun tilanteessa 3,5 %. Talousarvion 2017 osalta taloustavoite jää myös saavuttamatta: talousarviossa kunnan toimintakate kasvaa kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta 0,3 %, mutta verorahoitus puolestaan pienenee 0,2 % siitä huolimatta, että tuloveroprosenttia päätettiin nostaa vuodelle ,0 prosenttiin. Tulove- 11

12 roprosentin nosto 0,5 prosenttiyksiköllä vastaa noin 0,6 milj. euron kunnallisveron tuottoa. Ilman veroprosentin korotusta kunnallisverotuoton ennuste olisi negatiivinen kilpailukykysopimuksen tuomien muutosten myötä. Verorahoituksen heikkoon kehitykseen vaikuttaa myös valtionosuusuudistus. Uudistuksen myötä Limingan kunta on menettänyt valtionosuuksia muiden valtakunnan tason leikkausten lisäksi vuosina ,5 milj. euroa per vuosi. Uudistuksen vaikutukset jatkuvat edelleen talousarviovuonna 2017 ja suunnitelmavuonna 2018 vähentäen kunnan valtionosuuksia 0,8 milj. euroa per vuosi. Valtionosuusuudistuksen myötä kunnan kokonaismenetys on 2,6 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kahta tuloveroprosenttiyksikköä. Kunnanhallitus on vuonna 2009 päättänyt tuottavuuden kehittämisohjelman laatimisesta vuosille Valtuustosopimuksessa on sitouduttu jatkamaan tuottavuusohjelman toteuttamista. Hallintokuntien on vuoden 2014 talousarvioon saakka tullut sisällyttää ohjelma omien toimialojensa tavoitteisiin. Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen valtionosuusuudistuksen myötä tuottavuusohjelmien toimenpiteet todettiin riittämättömiksi ja kunnanhallitus päätti keväällä 2014 perustaa työryhmän laatimaan toimenpideohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi. Laadittu tasapainotusohjelma hyväksyttiin toimeenpantavaksi talousarvion 2015 yhteydessä ja toimenpideohjelmaa on toteutettu vuosina Tuottavuusohjelmia on siis toteutettu jo pitkään, mutta niiden toimenpiteet eivät ole riittävät kunnan talouden tasapainottamiseksi. Valtionosuusuudistuksen myötä menetettyjen ja menetettävän tulovirran paikkaamiseksi vaaditaan rakenteiden ja palveluverkon kriittistä tarkastelua, aktiivista toimintatapojen kehittämistä ja digitalisaation hyödyntämistä sekä asukkaiden omavastuun vahvistamista. Kunnanvaltuusto asetti kokouksessaan tulevaisuustyöryhmän valmistelemaan kunnan talouden tasapainottamisohjelman. Lautakunnat valmistelivat tulevaisuustyöryhmän toimeksiantona säästöesityksiä talouden tasapainottamiseksi. Syksyllä 2016 säästöesitykset jätettiin kuitenkin pöydälle jatkovalmistelua varten. Tulevaisuustyöryhmä jatkaa työskentelyään loppuvuonna 2016 ja alkuvuodesta 2017, ja säästöesitykset on tarkoitus saada valtuustokäsittelyyn kevään 2017 aikana. Vuoden 2017 talousarviossa ei ole käytännössä yhtään liikkumavaraa vuoden 2016 tilinpäätösennusteeseen nähden, joten toimenpiteitä on toteutettava jo talousarviovuonna. Limingan investointivauhti on 2000-luvulla ollut merkittävä. Vuosina kunnan investointimenot ovat olleet yhteensä 39,5 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 33,0 milj. euroa. Viimeisin suuri investointi, uusi terveyskeskus, valmistui keväällä Vuonna 2014 laaditussa talouden tasapainottamisohjelmassa investointitasoa hillittiin reippaasti, eikä vuosien talousarvioihin sisältynyt suuria investointeja. Matalan investointitason myötä on kyetty lyhentämään aikaisempien investointien lainoja, jolloin taloustavoite lainamäärän suhteen on pystytty saavuttamaan. Matala investointitaso on vaikuttanut myös poistojen määrään, jolloin vuosikate on kattanut poistot kokonaan ja investointeja on pystytty kattamaan tulorahoituksella. Investointitahti kiihtyy kuitenkin jälleen taloussuunnitelmakaudella. Sisäilmaongelmien myötä Linnukan koulu on päätetty purkaa, ja tilalle tulee kaksi uutta koulua toinen purettavan koulun tilalle ja toinen Ojanperänkankaalle. Lisäksi uuden Linnukan koulun läheisyyteen rakennetaan erillinen liikuntahalli, jonka toteutukseen on tarkoitus hakea valtion avustusta. Yhteensä nämä investoinnit rasittavat kunnan taloutta noin 20 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelman investointimenot ovat yhteensä 26,6 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 24,9 milj. euroa. Investointien toteuttamiseksi kunta joutuu ottamaan lainaa. Ohjelmakauden lainanotto on yhteensä 31,0 milj. euroa, eli kunta joutuu ottamaan suunnitelmakaudella myös syömävelkaa, mikäli käyttötalousmenojen kehitystä ei saada kuriin. Lainamäärä nousee suunnitelmakaudella lähes kaksinkertaiseksi, noin eurosta/asukas noin euroon/asukas. Investointien tulorahoitusprosentti tippuu yli sadasta vajaaseen 40 prosenttiin. Kunnanvaltuusto on tarkistanut poisto-ohjetta marraskuussa 2012 ja uudet poistoajat on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta valmistuvaan käyttöomaisuuteen. KILA:n kuntajaoston suosituksen mukainen poisto-ohje on kiristänyt poistoaikoja muiden paitsi kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta. Poistot ovat suunnittelukaudella vuosittain noin 4,0-4,5 milj. euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi kunta joutuu alaskirjaamaan vanhojen, käytöstä poistettujen rakennusten menojäännöksiä. Vuonna 2016 tilinpäätöksessä alaskirjattavia ovat käytöstä poistettu 12

13 Lintupuiston päiväkoti ja käytöstä poistettu osa Linnukan koulusta. Sisäilmaongelmat luovat merkittävän riskin myös tuleville vuosille, mikäli pitkien poistoaikojen rakennuksia joudutaan ottamaan ennenaikaisesti pois käytöstä. Talousarviossa 2017 toimintatulot tippuvat 2,5 %, noin 0,2 milj. euroa, vuoden 2016 tilinpäätösarviosta. Toimintamenot puolestaan pysyvät vuoden 2016 tasossa, mikäli talousarviovuonna toteutetaan lautakuntien esityksiä säästöistä tai palvelutarve laskee. Toimintakate kasvaa 0,3 % kuluvan vuoden tilinpäätösarviosta. Verorahoitus puolestaan pienenee 0,2 % (verotulot 0,0 % ja valtionosuudet -0,5 %) vuoden 2016 tilinpäätösarviosta. Talousarviovuoden vuosikate on yhteensä 3,8 milj. euroa, mikä tekee 374 euroa/asukas. Taloussuunnitelmassa vuosikate on v ,4 milj. euroa ja v ,9 milj. euroa. Suunnitelmavuosien vuosikatteet eivät riitä kattamaan poistoja, jolloin edellisten tilikausien ylijäämää (8,8 milj. euroa tilinpäätöksessä 2015) syödään suunnitelmakaudella noin 5,0 milj. euroa ilman toimenpiteitä. Lähtökohtana kunnan toimintojen kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Tavoitteen toteutuminen tulevina vuosina vaatii palvelujen tuotantoprosessien ja palveluverkon arviointia ja kehittämistä. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on mahdollista vain rakenteisiin puuttumalla ja toimintatapoja kehittämällä. Tuloksellisuuden parantaminen on keskeinen johtamisen ja suunnittelun tavoite. Toimintakatteen kasvun hillitseminen vastaamaan vähenevää verorahoitusta asettaa tulevina vuosina suuren haasteen Limingan taloudelle. Talousarvioon sisältyy useita riskitekijöitä. Olennaisimman riskin luo tuleva sote- ja maakuntauudistus sekä sen rahoitusmalli. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys ja sen tuomat mahdolliset lisäleikkaukset kuntien rahoitukseen sekä vaikutukset kuntien verotuloihin, Limingan velkamäärä, talouskehityksen vaikutus korkotasoon, erikoissairaanhoidon osuuksien kasvu, asukkaiden palvelutarpeen kasvu ja asukasluvun kasvun hiipuminen. Päätökset rakenteellisista muutoksista sekä palvelutasosta tulisi tehdä kevään 2017 aikana, jotta talousarvio toteutuu ja suunnitelmavuodet saadaan tasapainoon. 13

14 3. TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAT TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Valtuuston hyväksymän talousarvioasetelman mukaan käyttötalouden sitovuustasona on tulosalueen toimintakate (= ulkoiset nettomenot). Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Kiinteistönhoito-, puhdistus-, ruokahuolto-, liikunta- ja kuljetuspalvelut, it-palvelut sekä osa hallintopalveluista on sisällytetty ko. palveluja ostavien tulosalueiden talousarvioihin sisäisinä palveluina (sisäiset vuokrat, puhdistuspalvelut, ruokahuoltopalvelut, liikuntapalvelut, kuljetuspalvelut, it-palvelut ja hallintopalvelut). Sisäiset vuokrat muodostuvat hoitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Jos tila vuokrataan siivottuna, myös puhdistuspalvelut sisältyvät käyttäjältä laskutettavaan vuokraan. Hallintopalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimistopalvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut näkyvät sisäisinä tuloina palveluja myyvien tulosalueiden (tekniset palvelut sekä yleishallinto ja elinkeinojen kehittäminen) talousarvioissa. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. TALOUSARVION SEURANTA Talousarvio vuodelle 2017 on erittäin tiukka. Talousarvio edellyttää hallintokunnilta säännönmukaista talousarvion seurantaa kuukausittain ja raportointia hallitukselle ja valtuustolle neljännesvuosittain. Hallintokuntien on osattava ennakoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintaansa talousarvion mukaiseksi. Hallintokuntien tulee toteutumissaan huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. 14

15 TULOSLASKELMA (ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ) Tuloslaskelma 2015 Tp 2016 Tpa 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 1000 e 1000 e e 1000 e 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 640 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut (* Toimintatulot/toimintamenot, % 14,5 12,3 12,0 12,0 12,0 Vuosikate/poistot, % 146,3 109,4 100,0 62,1 19,9 Vuosikate poistonalaisista investoinneista, % 415,9 190,1 33,7 20,7 65,3 Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä e/asukas Asukasluku Vuosikate e/asukas: tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla: Limingassa tavoitetaso on noin 580 euroa. Talousarviovuoden ennuste on vain noin 65 % tavoitteesta, ja suunnitelmakauden viimeisenä vuonna enää noin 15 % ilman toimenpiteitä. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista: 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot. Kunnan tavoite, ja tasapainossa olevan talouden tavoite on kattaa poistot vuosikatteella. Limingassa näin ei tapahdu suunnitelmakaudella ilman toimenpiteitä. 15

16 Kertynyt ylijäämä e/asukas: tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). Tavoitearvo on Limingassa perinteisesti toteutunut, mutta kertyneitä ylijäämiä syödään suunnitelmakaudella niin, että tavoite ei toteudu vuonna 2019 ilman toimenpiteitä. Limingassa investointitaso on viime vuosina ollut suuri ja investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään vierasta pääomaa. Myös vuosina vuosikate on keskimäärin vain 60 % poistonalaisten investointien omahankintamenosta, jolloin investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan lainaa. TULOSLASKELMA (ML. SISÄISET ERÄT) Tuloslaskelma 2015 Tp 2016 Tpa 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 1000 e 1000 e e 1000 e 1000 e Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 640 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelmassa mukana sisäisten palvelujen (hallinto- ja it-palvelujen, ruokahuoltopalvelujen, sisäisten vuokrien sekä liikunta- ja kuljetuspalvelut) myynti ja osto. 16

17 RAHOITUSLASKELMA Rahoitusosa 2015 Tp 2016 Tpa 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 1000 e 1000 e e 1000 e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -96 Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 2,1 1,4 1,4 0,8 0,3 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti 317,6 183,2 32,6 20,2 54,2 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän tulisi suunnitelmakauden lopussa olla > 0, jotta tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Limingassa näin ei ole viime vuosina ollut, vaan investointien rahoittamiseen on jouduttu käyttämään tuntuvasti vierasta pääomaa. Syynä tähän ovat olleet poikkeuksellisen suuret investoinnit sekä valtionosuuksien leikkaukset. Taloussuunnitelmakausi heikentää tilannetta edelleen hälyttävästi mittavan investointiohjelman myötä. Investointien tulorahoitusprosentti kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. ( = 100 * vuosikate/(investointimenot investointien rahoitusosuudet)). Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun (= (vuosikate + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhennykset)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /Kassasta maksut varainhoitovuonna) 17

18 VALTIONOSUUDET JA VEROTULOT Vuosittaisiksi vakiintuneet valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien tulopohjaa merkittävästi. Viiden vuoden takainen vuoden 2012 valtionosuusleikkaus, 631 miljoonaa euroa, on ollut lähivuosien merkittävin. Limingassa leikkaus merkitsi 1,1 milj. euron tulonvähennystä. Lisäksi vuonna 2012 kiinteistövero poistettiin verotulojen tasauksen laskentapohjasta. Limingan valtionosuudet vähenivät tämän uudistuksen myötä 1,0 milj. euroa. Vuoden 2013 peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa, eikä tuolloin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuuksiin tehty indeksitarkistuksia. Vuoden 2014 osalta peruspalveluiden valtionosuusleikkaus oli 67 euroa/asukas, eli Limingassa noin 0,5 milj. euroa. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusleikkaukset kunnilta olivat 276 miljoonaa euroa ja vuonna milj. euroa. Vuonna 2016 indeksikorotusten jäädyttämisen lisävaikutus oli 35 milj. euroa. Vuoden 2012 jälkeen seuraavaksi suurimmat leikkaukset ovat kohdistumassa talousarviovuodelle 2017 ja suunnitelmavuosille vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen sekä muiden muutosten ja leikkausten myötä. Kilpailukykysopimuksella kunta-alan lomarahoja leikataan vuosina prosenttia. Leikkauksen synnyttämä säästö ei kuitenkaan jää kuntien hyväksi, vaan se leikataan tulopuolelta valtionosuuksista. Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyy kunnilta KELAlle alkaen, jolloin kustannusten siirtymisen myötä valtion osuus 50 % rahoituksesta myös siirtyy. Kunnan osuus 50 % puolestaan vähennetään valtionosuuksista. Vuodelle 2017 ajoittuu myös edellisen hallituksen päättämä leikkaus 50 milj. euroa sekä syksyn 2016 kehysriihen lisäleikkaukset 75 milj. euroa. Kokonaisuutena valtionosuusrahoitus vähenee vuonna 2017 noin 575 milj. euroa. Ammatillisen koulutuksen leikkaus -190 milj. euroa puolestaan parantaa kuntien tilannetta pienentämällä kuntien opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kunnan maksuosuutta. Vuosien leikkaukset kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. euroa. Lähde: Kuntaliitto. Valtakunnan tason leikkausten lisäksi Limingan kuntaa kurittaa edelleen voimaan astunut valtionosuusuudistus. Uudistuksen myötä kunta menettää valtionosuuksia yhteensä 2,6 milj. euron edestä jaksotettuna vuosille Vuosina leikkaus on ollut vuotta kohden 0,5 milj. euroa, ja vuosina 2017 ja 2018 toteutettavat leikkaukset ovat 0,8 milj. euroa vuotta kohden. Kokonaisuutena leikkaus merkitsee noin kahden tuloveroprosenttiyksikön suuruista tulonmenetystä. 18

19 Valtionosuudet, e Muutos Verotulojen tasaus ,8 % Peruspalveluiden valtionosuus ,6 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 % Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo ,9 % Valtionosuudet yhteensä ,5 % * tilinpäätöstietoja, 2016 tilinpäätösarvio, 2017 talousarvio Valtionosuusuudistusta ennakoiden Limingan kunta laati vuonna 2014 talouden tasapainottamisohjelman. Osana laadittua tasapainottamisohjelmaa linjattiin, että Limingan kunnan tuloveroprosenttia nostetaan vuosina ,25 prosenttiyksikkö/vuosi. Olosuhteisiin nähden odotettua suotuisammin kuluneen vuoden 2015 vuoksi veroprosentin korottamispäätöstä kuitenkin lykättiin, ja Limingan tuloveroprosentti oli vuonna ,5 %. Valtionosuusuudistuksen myötä menetettävä tulonvähennys on kuitenkin niin merkittävä, että sitä ei kyetä kattamaan edes merkittävillä rakenteellisilla uudistuksilla ja palvelutason leikkaamisella, vaan tarvitaan myös tulojen lisäämistä. Lisäksi kunnan investointipaineet ovat olennaisesti kasvaneet Linnukan koulun sisäilmaongelmien vuoksi. Alakoulun käytössä ollut rakennus puretaan kesällä 2017 ja alakoulun tilalle rakennetaan kaksi uutta koulua, toinen vanhan koulun tilalle ja toinen Ojanperänkankaan alueelle. Samalla rakennetaan Linnukan koulun läheisyyteen erillinen liikuntahalli. Kokonaispakettina investointien arvo on noin 20 milj. euroa. Merkittävät investoinnit luovat painetta kunnan vuosikatteelle, jolloin myös tulorahoitusta pitäisi olla riittävästi kattamaan uusien investointien myötä kasvavat poistot. Valtionosuusleikkauksista, massiivisesta investointiohjelmasta ja kunnan menokehityksestä johtuen kunnan veroprosentti on päätetty nostaa vuoden 2017 alusta 0,5 prosenttiyksiköllä 21,0 prosenttiin. Puolen prosenttiyksikön vaikutus kunnallisveron tuottoon on noin 0,6 milj. euroa. Verotulot, e Muutos Kunnan tulovero ,0 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,0 % Kiinteistövero ,0 % Verotulot yhteensä ,0 % * tilinpäätöstietoja, 2016 tilinpäätösarvio, 2017 talousarvio Lokakuussa 2016 valmistuneen vuoden 2015 verotuksen mukaan Limingan kunnallisverot kasvoivat 2,1 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat puolestaan vain 1,6 %, vaikka 98 kuntaa nosti veroprosenttiaan vuodelle Vuonna 2014 Limingan kunnan kunnallisveron kasvu oli vielä 3,6 %. Vuonna 2016 suuren maksuunpanon mukaisen tilityksen johdosta (-2,2 milj. euroa) kunnallisverojen kasvu pienenee edelleen jääden arviolta noin 1,2 prosenttiin. Kilpailukykysopimus ei vaikuta kuntien tulopohjaan vain valtionosuuksien kautta, vaan myös kunnallisverojen kautta. Kilpailukykysopimuksen myötä kunta-alan lomarahaleikkaus vähentää kunnallisveron tuottoa. Kunta-alan lomarahaleikkauksella rahoitettava työnantajamaksujen siirtäminen työntekijän vastuulle oikeuttaa työntekijät vähennyksiin kunnallisverotuksessa, mikä edelleen vähentää kuntien verotuloja. Leikkausten lisäksi vuonna 2017 ei tule palkankorotuksia ja työaikaa pidennetään vastikkeettomasti, jolloin kunnallisveron perustana olevat tulot eivät kasva. Vuonna 2017 kunnallisveron arvioidaan laskevan valtakunnan tasolla noin 1,6 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,91 (muutos 0,05 % -yksikköä). Tuloveroprosenttiaan korottaa vuodelle kuntaa ja veroprosenttiaan laskee 14 kuntaa. Laskijoita voi luonnehtia korkean kunnallisveroprosentin kunniksi. Tuloveroprosenttiaan laskevien määrä on vuodelle

20 poikkeuksellisen suuri. Viimeksi veroprosentin laskijoita oli näin paljon vuonna Korkein veroprosentti on 22,50 ja matalin 16,50. Kuntien määräaikainen, vuosina voimassa ollut yhteisöveron jako-osuuden korotus päättyi vuoden 2015 lopussa. Muutoksen seurauksena vuoden 2016 yhteisöveron tuotto on Limingan kunnan osalta noin 17 % edellisvuotta alhaisempi. Vuodelle 2017 ei ole tulossa veroperustemuutoksia yhteisöveron osalta. Kiinteistöverojen osalta vuoden 2015 alusta tulivat voimaan kiinteistöverolain yleisten ja vakituisten asunrakennusten veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotukset. Näiden rajojen korotusten vaikutus Limingan kunnassa oli noin 40 tuhatta euroa, mutta ala- ja ylärajojen korotuksesta aiheutuvat verotuotot ohjautuivat valtiolle valtionosuusleikkausten kautta. Osana vuonna 2014 laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa kunnan kiinteistöveroprosentit nostettiin maan keskiarvoon (keskiarvo 2014) alkaen. Kiinteistöverolain vuoden 2015 muutos toi korotuksia veroprosenttien vaihteluväleihin sekä verovuodelle 2016 että vuodelle Vuoden 2016 alusta alkaen muun asuinrakennuksen veroprosentti on saanut olla 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen prosenttiyksikköä suurempi (ent. 0,60), voimalaitosten veroprosentti on saanut olla maksimissaan 3,10 % (ent. 2,85 %) ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti enintään 4,00 % (ent. 3,00 %). Vuoden 2017 osalta lakimuutos vaikutti yleisen kiinteistöveron sekä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveron veroprosentin vaihteluväli muuttui lakimuutoksella 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin vaihteluväli 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Vuoden 2016 kiinteistöverolain muutos korotti vielä vaihteluvälejä vuodelle Vuoden 2016 kiinteistöverolain muutoksen myötä vuonna 2017 yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,93 1,80 %, vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli 0,41 0,90 % ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin vaihteluväli 2,00 6,00 %. Lisäksi muiden asuinrakennusten veroprosentin sidos vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttiin on poistettu. Limingan kunnan osalta edellä mainitut lakimuutokset eivät aiheuta pakkoa kiinteistöveroprosenttien tarkistukselle. Vuoden 2017 kiinteistöveroprosentit säilytetään vuoden 2015 korotuksen jälkeisessä tasossa, ja näin ollen veroprosentti vakituisista asuinrakennuksista on 0,43 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,03 % ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti on 0,00, rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 % ja voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 %. Koko maan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit ovat vuodelle 2017 yleinen kiinteistöveroprosentti 1,06, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,49 ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 %. Taulukko 5. Kiinteistöveroprosentit Liminka K-a Koko Suomi (2017) Lain ala-ja ylärajat Vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,49 0,41-0,90 Yleinen kiinteistövero 0,94 1,06 0,93-1,80 Muu asuinrakennus 1,03 1,15 0,93-1,80 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00-1,80 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,00-6,00 Voimalaitokset 2,85 0,93-3,10 20

21 Valtionosuusleikkausten ja valtionosuusuudistuksen vuodelle 2017 kohdistuvan osuuden myötä Limingan kunnan valtionosuuksien ennakoidaan vähenevän 0,5 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Kiinteistöveron ja yhteisöveron tuoton ennakoidaan pysyvän kutakuinkin vuoden 2016 tasossa, mutta ilman tuloveroprosentin korotusta kunnallisveron tuotto laskisi noin kaksi prosenttia vuoden 2016 tasosta. Tuloveroprosentin korotuksella 21,0 prosenttiin kunnallisveron tuoton ennakoidaan pysyvän vuoden 2016 tasossa. Kaikkiaan Limingan kunnan verorahoituksen (valtionosuuksien ja verotulojen) arvioidaan vähenevän 0,2 %. TOIMINTAKATTEEN KEHITYS Yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi on kuntastrategiassa asetettu, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna toimintakate kasvaa 0,3 % vuoden 2016 tilinpäätösarviosta, mutta verorahoitus puolestaan pienenee 0,2 % eikä taloustavoitetta tulla näin ollen saavuttamaan. Ongelma on pidempiaikainen, sillä viiden vuoden tarkastelujaksolla tavoite on toteutunut vain vuonna Toimintakate e Verorahoitus, e Toimintakatteen muutos, % 6,1 % 4,2 % -0,6 % 4,2 % 5,3 % 0,3 % Verorahoituksen muutos, % 2,8 % 10,1 % -1,6 % 3,8 % 1,6 % -0,2 % * tilinpäätöstietoja, 2016 tilinpäätösarvio, 2017 talousarvio Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos % 10,0 % 7,0 % 4,0 % Verorahoituksen muutos, % Toimintakatteen muutos, % 1,0 % -2,0 % LAINANOTTO JA ANTOLAINAT Hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman ja talousjohtaja lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2017 lainatarve on 12,0 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2017 vanhoja lainoja yhteensä 2,6 milj. euroa. Lainamäärä on vuoden 2017 lopussa 28,0 milj. euroa, euroa/asukas. Lainamäärä nousee edelleen suunnitelmavuosina merkittävästi mittavan investointiohjelman vuoksi. 21

22 Limingan kunta on ostanut Koy Limingan Liikekeskuksen koko osakekannan omistukseensa. Tavoitteena on, että vanha liikekeskusrakennus puretaan ja tilalle aletaan rakentaa Lakeustaloa vuoden 2017 aikana. Talousarviossa on varauduttu 1 miljoonan euron antolainan myöntämiseen Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskukselle rakennusprojektin välirahoitusta varten Lainanotto, Lainojen lyhennys Lainamäärä, Lainamäärä /as Lainojen korot, Lainojen hoitokust., /as tp-tietoja, 2016 tilinpäätösarvio ja suunnitelmatietoja RAHOITUSTULOT JA -MENOT Rahoitustulot ja - menot, Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Yhteensä tilinpäätöstietoja, 2016 tilinpäätösarvio, suunnitelmatietoja Limingan kunnalla on vuoden 2016 lopussa lainaa yhteensä noin 18,6 milj. euroa. Vuoden 2016 aikana ei ole nostettu uusia pitkäaikaisia lainoja, vaan rahoitustarve on hoidettu lyhytaikaisilla kuntatodistuksilla. Matalan investointitason myötä vanhoja lyhytaikaisia lainoja on kyetty myös lyhentämään. Taloussuunnitelmaan sisältyy 24,9 milj. euron investointiohjelma, jonka rahoittamiseen joudutaan käyttämään merkittävä määrä vierasta pääomaa. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2017 vajaa 40 prosenttia ja suunnitelmavuosina 2018 noin 20 % ja 2019 noin 50 %. Talousarviossa korkomenoihin on varattu 0,35 milj. euroa ja taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna ,0 milj. euroa. Korkomenoihin vaikuttaa luonnollisesti tuleva talouskehitys. Mittavien investointien myötä nouseva lainamäärä aiheuttaa kunnalle korkoriskin kasvua tulevina vuosina. Lainojen korot, 1000 Lainamäärä /as

23 Nettoinvestoinnit, teur Vuosikate, teur Lainojen lyhennykset, teur 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Investointien tulorahoitus% Vuosikate, teur Nettoinvestoinnit, teur 23