LOGISTIIKAN OSAAMISEN YHTEISTYÖ KEMISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOGISTIIKAN OSAAMISEN YHTEISTYÖ KEMISSÄ"

Transkriptio

1 Oulun yliopisto Taloustieteiden tiedekunta Hannu Niskanen LOGISTIIKAN OSAAMISEN YHTEISTYÖ KEMISSÄ Taustatutkimus Kemi 2011

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO MENETELMÄKUVAUS KEMI-TORNION ALUEEN LOGISTINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ SWOT -analyysi Kemi-Tornio alueeseen liittyvät liikennekäytävät Kemin logistiikka-alueet Kemi-Tornion alueen logistiikan koulutus LOGISTIIKAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA LOGISTIIKKAKESKUKSET Logistiikan osaamisen kehittäminen Merikotka (Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus) Neli -ohjelma (Kouvola-Hamina-Kotka) Logistiikkakeskuksen määritelmä Logistiikkakeskusten luokittelu ja toimintamalli Logistiikkakeskuksen toteuttamisvaihtoehdot TUTKIMUSAINEISTON TUOTTAMAT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET Liite 1: Ohjausryhmän jäsenet Liite 2: Haastatellut henkilöt Liite 3: Teemahaastattelurunko 1 Liite 4: Teemahaastattelurunko 2 Liite 5: Logistiikkakeskushankkeita Liite 6: Muistio logistiikkaseminaarin learning cafe -työpajan tuloksista Kannen kuva: Kemin kaupungin kuvapankki

3 3 1. JOHDANTO Tämä on raportti Logistiikan osaamisen yhteistyö Kemissä taustatutkimuksesta, jonka osapuolina ovat Kemin kaupunki, Oulun yliopisto ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Toimeksianto taustatutkimuksen toteuttamisesta päätettiin osapuolten välisellä yhteistyösopimuksella (ajalle ). Taustatutkimusta on ohjannut yhteinen ohjausryhmä. Valmistelutyön tavoitteeksi asetettiin eri toimijoiden yhteinen toteuttamissuunnitelma logistiikan osaamiskeskittymän muodostamiseksi Kemiin ja esitykset ensimmäisiksi käynnistettäviksi tutkimus- ja kehittämishankkeiksi rahoitusmalleineen. Erikseen toteutettavissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on oltava mukana sekä välittömästi alueen elinkeinoelämän kehittämistä palveleva alueellinen ja kansallinen näkökulma että yhä ajankohtaisemmaksi käyvä kansainvälinen, globaali ulottuvuus. Logistiikkaa on tutkittu Suomessa laajasti alueellisesta näkökulmasta. Logistiikan eri kehittämistarpeita ja suuntia on määritetty niin kansallisissa kuin seudullisissakin strategioissa ja suunnitelmissa. Kemi-Tornion alueen logistiikkatoiminnan kannalta keskeisimmät strategiat ovat Pohjois-Suomen logistiikkastrategia (2006) ja Kemi- Tornion logistiikkastrategia (2009). Myös liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on selvittänyt logistiikan kehittämistarpeita Suomessa ja lähialueilla. Viimeisin, järjestyksessään kuudes selvitys vuodelta 2010, tarkastelee teollisuuden ja kaupan logistiikan kustannuksia, tunnuslukuja, logistiikan ulkoistamista sekä sijainnin merkitystä yrityksen toiminnalle. Yksi selvityksen pääteemoista on logistiikan merkitys yrityksille. Logistiikka-osaamista ja osaamistarpeita käsitellään selvityksessä perusteellisemmin verrattuna aiempiin LVM:n logistiikkaselvityksiin. (LVM 2010, 3.) Muiden alueellisten logistiikan kehittämishankkeiden tulokset toimivat hyvinä lähtökohtina, kun etsitään oikeita kehittämisen painopisteitä ja toimenpiteitä Pohjois- Suomen logistiikan tehostamiseksi. Esimerkiksi Barentsin alueen yhteistyöhanke Sustainable Transport in the Barents Region (STBR) on tuottanut runsaasti logistiikan kehittämiseen tähtääviä selvityksiä ja suunnitelmia. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2006, 8) Seuraavaksi esitellään muutamia käynnissä olevia logistiikkahankkeita (Ello, ESLogC, InnoElli ja Satalogis).

4 4 ELLO ( ) on hanke, jonka tavoitteena on kehittää Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukykyä. Hankkeessa luodaan kansainvälinen markkinointikampanja kuljetuskäytävän tunnettuuden lisäämiseksi, tuotetaan uutta tietoa logistiikka-alan suorituskyvystä ja tulevaisuuden liiketoimintaympäristöstä sekä tunnistetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikkakeskittymien ekologisuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi. Hanketta toteuttavat NELI North European Logistics Institute, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskus (MKK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Turku Science Park. (ELLO 2011) ESLogC-hankkeessa ( ) kehitetään Etelä-Suomen logistiikkakeskusten verkostoa, joka on tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena muodostaa tuottava, tehokas ja kansainvälisesti kilpailukykyinen logistiikkapalvelukokonaisuus. Toteuttajina toimivat seuraavat: Teknologiakeskus TechVilla, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Laurea ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Suomen ympäristöopisto (SYKLI) ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia). (ESLogC 2011) SATALOGIS -hankkeella edistetään Satakunnassa toimivien pienten ja keskisuurten logistiikka-alan yritysten kouluttautumista sekä tuotetaan säännöllisesti tietoa alan suhdannetilanteesta koko Lounais-Suomessa. Hankkeen keskeisiä toimintoja ovat logistiikka-alan Pk-yritysten koulutustarpeiden seuranta, niille soveltuvan koulutuksen suunnittelu ja pilottikoulutusten toteutus sekä Lounais-Suomen logistiikkasektorin suhdannebarometrin tuottaminen. (Satalogis 2011.) Lisäksi tähän taustatutkimukseen liittyvää aineistoa löytyy KUULOS- ja LOLLIhankkeista. KUUMA -kuntien ja Sipoon alueen logistiikkaosaamisen kehittäminen KUULOS -hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksena alueella toimivien yritysten ja elinkeinojohdon näkemykset toimialan tulevaisuudesta. Erityisesti haluttiin selvittää työvoiman saatavuuteen sekä henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä kehittämistarpeita. (Manninen 2008, 2.)

5 5 Logistiikan osaamisen laajentaminen liittouman alueella (LOLLI) -hanke oli yksi Etelä-Suomen InnoELLI -ohjelman viidestä hankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella kokonaisvaltaisesti logistiikkaa ja logistiikkapalveluja kohtaavia haasteita sekä niiden toimintaedellytysten muutoksia Etelä-Suomen alueella sekä kehittää uusia logistiikan toimintamalleja ja tietoteknisiä ratkaisuja. Erityisesti tutkimusaiheeseen liittyy LOLLI -projektin kolmannen työpaketin osakokonaisuus Logistiikkakeskukset ja logistiikkayhteistyö, jonka tavoitteena oli selvittää logistiikkapalveluiden markkinoita ja niiden profiloitumista tutkimusalueella (Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Häme ja Päijät-Häme), arvioida transitokuljetusten markkinapotentiaalia ja tulevaa rakennetta logistiikkakeskusten kannalta sekä kehittää logistiikkakeskusten palvelutarjontaa pk-lastinantaja yrityksille. (LT- Konsultit 2003, 3.) Tämä tutkimusraportti muodostuu viidestä luvusta johdannon lisäksi. Luvussa 2 esitellään lyhyesti menetelmäkuvaus, luvussa 3 kuvataan Kemi-Tornion alueen logistista toimintaympäristöä ja luvussa neljä käsitellään logistiikan osaamisen kehittämistä ja logistiikkakeskuksia. Luvussa 5 käsitellään tutkimusaineiston tuloksia ja viimeisessä luvussa esitetään johtopäätökset.

6 6 2. MENETELMÄKUVAUS Raportin aineisto muodostuu alan kirjallisista lähteistä, julkaisuista, www- sivuista, taustatutkimushankkeen ohjausryhmän kokouksista ja logistiikan seminaarien materiaaleista. Edellytyksiä alueen logistiikan osaamisen ja yhteistyön lisäämiseen on selvitetty teemahaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin seitsemän, joista kolme tehtiin kasvokkain ja neljä puhelimitse. Haastatteluissa on käytetty kahta eri haastattelurunkoa, joista toinen painottui tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja koulutukseen (liite 3) sekä toinen logistiikan osaamiskeskittymään/ logistiikkakeskukseen (liite 4). Molemmissa haastattelurungoissa on yhteisenä teemana logistiikan merkitys alueelle ja sen elinkeinoelämälle. Haastateltavat henkilöt ovat vastanneet vain yhteen haastattelurunkoon, jonka haastattelija on etukäteen valinnut. Haastatellut henkilöt haastattelupäivämäärineen on lueteltuina liitteessä 2. Aineiston materiaalia analysoimalla sekä ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella on raporttiin kerätty tietoa ja näkemyksiä Kemi-Tornion alueen logistiikan osaamisen vahvistamiseksi. Tutkimussopimuksessa määritettiin taustatutkimukselle neuvoa antava ohjausryhmä, jonka jäsenet on lueteltuina liitteessä 1.

7 7 3. KEMI-TORNION ALUEEN LOGISTINEN TOIMINTAYMPÄRIS- TÖ Kemi-Tornion alue on Suomen ja Ruotsin rajan läheisyydessä logistiikan solmukohta Perämerenkaaren, Pohjois-Kalotin sekä Barentsin alueella. Liikenneverkon kautta kuljetetaan teollisuuden ja kaupan tavarakuljetusten lisäksi runsaasti kansainvälistä länsi itä- ja etelä pohjoissuuntaisia tavarakuljetuksia. Kemin ja Tornion satamat ovat merkittäviä tavaraliikenteen satamia. Tornio Haaparanta on vilkas rajanylityspaikka, jonka kautta kulkevan rajaliikenteen osuus on noin 60 prosenttia kaikesta läntisen maarajan ylittävästä liikenteestä. Kansallisella tasolla korostuvat yhteydet etelässä Oulun kautta Helsinkiin sekä kaupunkiverkossa yhteydet Rovaniemelle ja Ouluun. (Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus 2009, 8.) 3.1 SWOT -analyysi Kemi-Tornion alueen logistiikan strategiatyön yhteydessä vuonna 2009 laadittiin SWOT-analyysi. Se on pääpiirteissään edelleen ajankohtainen. Kuvassa 1 on tämä SWOT-analyysi mukailtuna.

8 8 Kuva 1. Kemi-Tornion alueen logistiikan SWOT- analyysi (mukailtu, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus 2009, 10.) Lisääntynyt globalisaatio, kiristynyt kilpailu, korkeammat asiakasvaatimukset ja resurssien puute ovat vain muutamia tekijöitä, jotka johtavat yhä turbulentimpaan ja epävarmempaan toimintaympäristöön (Von der Gracht 2010, 46). Globalisaation seurauksena maiden ja alueiden suhteellinen kilpailukyky on jatkuvasti muutospaineiden alaisena. Maan ja alueen kilpailukyky riippuu viime kädessä siitä, miten hyvin yritykset ja instituutiot pystyvät näihin uusiin asetelmiin sopeutumaan (Hjerppe & Honkatukia 2005, 12). Alueiden kilpailukyky on myös kiinni siitä, millaisen toimintaympäristön ne taloudelliselle toiminnalle muodostavat. Kilpailukyvyllä tarkoi-

9 9 tetaan alueiden kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista hyvinvointia. (Huovari & Kangasharju & Alanen, 2001.) Huovari ym. (2001) listaavat neljä osa-aluetta, jotka vaikuttavat alueen kilpailukykyyn: 1. taloudellisen toiminnan rakenne eli käytännössä teollisuus ja palveluelinkeinojen osuus alueella, 2. innovatiivisen toiminnan laajuus, 3. alueiden liikenneyhteydet, 4. työvoiman osaaminen. Alueellisen logistisen kilpailukyvyn tekijöitä ovat sijaintitekijöiden ja liikenne- sekä tietoliikenneinfrastruktuurin lisäksi logistiikkapalvelut; palvelujen saatavuus eri osaalueilla ja kuljetusmuodoissa, kilpailun taso palvelutarjonnassa, logistiikkatoimijoiden kustannusympäristö sekä palvelutarjonnan laatu. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa makrologistinen suunnittelu ja ohjaus eli julkishallinnon kehittämis- ja sääntelytoimet niin paikallisella, alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla (Holma & Kajander 2010, 11). Alueen nykyiset ongelmat, joista primaarisia ovat Kemin noin 16 prosentin tasolla nyt oleva työttömyysprosentti (Kemin kaupunki 2011a, 10) ja väestön poismuutto, ovat seurausta rakennemuutoksesta, joka on vähentänyt suurteollisuuden työpaikkojen kokonaismäärää, mutta ei ole synnyttänyt vastaavaa määrää uusia työpaikkoja pk -sektorilla tai palveluissa. Tosin tällä hetkellä tulevaisuuden näkymät ovat paremmat kuin pitkään aikaan johtuen suurhankkeista, joiden toteutuessa työllisyys- ja talousvaikutukset olisivat merkittävät. Alueen yritysjakaumalle on ominaista, että teollisuuden työpaikoista on suuri osa, yli 500 työntekijää työllistävissä suuryrityksissä ja lisäksi on paljon muutaman työntekijän pienyrityksiä, mutta keskikokoiset ( työntekijää) yritykset puuttuvat lähes kokonaan. (Ståhle & Sotarauta 2003, 148). Alueen suuryritysten logistiikan kannalta keskeisiä ovat Ajoksen ja Röyttän satamat. Ajos palvelee lähinnä metsäteollisuutta ja Röyttän satama on Outokummun terästehtaan käytössä.

10 10 Toimintaympäristö muuttuessa logistiikan haasteet kasvavat. Mahdollisuuksia on paljon mutta myös uhkia. Yhtenä mahdollisuutena on Pohjois-Suomen malmi- ja mineraalivarojen hyödyntäminen, joista saatavat taloudelliset hyödyt kohdistuvat, paitsi kaivosten sijaintikuntiin ja niiden lähialueisiin, myös laajemmaltakin Pohjois- Suomeen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on tarkastellut esimerkkinä neljää kaivoshanketta Lapissa. Suurkuusikon kultakaivos, Outokummun parhaillaan laajennettavakromikaivos, tuotantoaan aloitteleva Kevitsan monimetallikaivos ja Hannukaiseen rautakaivos antavat vuosikymmenen loppuun mennessä arviolta 600 miljoonan euron lisätuotoksen maakuntaan. (Hernesniemi & Berg-Andersson & Rantala & Suni 2011, 11 13; Pohjolan Sanomat 2011.) Lisäksi Northland Resources suunnittelee Kuervitikon esiintymän käyttöönottoa, joka sijaitsee 2,5 kilometrin päässä Hannukaisesta pohjoiseen. Tuotannon on suunniteltu alkavan Hannukaisessa 2014 ja Kuervitikossa noin neljä vuotta Hannukaisen avaamisen jälkeen (Lapin ELY-keskus 2010.) Myös valtaushakemusten määrä osoittaa kaivosteollisuuden elävän voimakasta kasvun aikaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä odottaa käsittelyä kolminkertainen määrä valtaushakemuksia nykyiseen verrattuna eli noin hehtaarin alueelle. Merkittävä osa näistä valtauksista ja hakemuksista sijoittuu Lappiin. Näistä tuhansista valtauksista ei monikaan johda kaivostoimintaan, mutta muutaman uuden kaivoksen syntyminen Lappiin lähivuosikymmeninä on todennäköistä. Kemin kannalta tärkein kaivoshanke on tällä hetkellä Hannukainen Kolarissa. Hannukaisen rautarikasteen kuljetusten ohjautuessa Kemin Ajoksen sataman kautta liikennemäärät saattavat kasvaa n. 3 miljoonalla tonnilla / vuosi eli liikennemäärä olisi yhteensä 5-6 miljoonaa tonnia vuosittain. Ajoksen sataman liikennemäärä kaksinkertaistuisi vuoden 2010 luvuista noin 2,2 miljoonasta tonnista. Laivakäynnit lisääntyisivät 420 käynnistä käyntiin vuodessa. (Viitala 2011.) Päätös on merkittävä sekä Kemin kaupungille että Kemi-Tornion seutukunnan alueelle yleisen taloudellisen kasvun, sataman toiminnasta saatavien tavaramaksujen lisääntymisen sekä seutukunnalle syntyvien työpaikkojen kautta. Yleisestikin voidaan todeta, että kaivoskuljetusten logistiikkaketjussa merikuljetuksilla on merkittävä osuus, jota ilman malmirikastetta ei saada jatkojalostukseen. Meriliikenteen osalta Kemillä on paljon kasvupotentiaalia.

11 11 Merikuljetuksissa suuren kysymysmerkin tällä hetkellä aiheuttaa EU:n rikkidirektiivi, jonka arvioidaan eri lähteistä riippuen nostavan kuljetuskustannuksia Itämerellä prosenttia (Yle 2010). Myös ankarat jäätalvet vaikeuttavat merikuljetuksia. Esimerkiksi viime talvena jäätilanteen takia oli kymmeniä laivoja jumissa kun laivat jouduttiin saattamaan yksitellen satamaan (Yle 2011). Tämän seurauksena kauppalaivojen kuljetukset pohjoisen satamista olivat lähes viikon myöhässä ja vaikuttivat jo teollisuuden tuotannon raaka-aine tuontiin ja vientiin. Koillisväylän avaaminen on arvaamaton tekijä. Kuinka paljon se tulisi vaikuttamaan merikuljetuksiin? Säännöllinen liikennöinti Pohjoista merireittiä pitkin mahdollistaisi merkittävät kuljetus- ja aikasäästöt. Tosin optimistisempienkin arvioiden mukaan turvallinen ympärivuotinen liikennöinti Koillis- ja Luoteisväylällä on mahdollista vasta kymmenien vuosien kuluttua, joten Itämeri säilyy tulevina vuosina Suomen meriliikenteen pääväylänä (Valtioneuvoston kanslia 2010, 24). Suomen satamien osalta elämme myös muutosten aikaa. Vuosaaren uusi satama on toiminnassa. Kotkan ja Haminan satamat ovat yhdistyneet tärkeiden synergiaetujen saavuttamiseksi HaminaKotka Satama Oy:ksi alkaen (HaminaKotka 2011). Yhteistyön tavoitteena on Suomen ylivoimaisesti suurin ja Itämerellä merkittävä satamayksikkö. Kotka on jo nyt Suomen suurin konttisatama. Satamat yrittävät helpottaa yhdistämisellä talouspaineita ja välttää päällekkäisiä investointeja. (Yle 2009.) Lisäksi kunnallislain muutos käynnistää Suomen satamarakenteen murroksen. Satamista on tulossa osakeyhtiöitä vuoden 2014 alusta lähtien. Kemin satama yhtiöitetään joko vuoden 2012 tai 2013 aikana. Kotkan ja Haminan satamien yhdistämistä ja yhtiöittämistä pidetään mallina, jota monet muut satamat voivat seurata. Tällä hetkellä muut kunnalliset satamat toimivat joko liikelaitoksina tai kunnan sisäisenä hallintoyksikkönä. (Kauppalehti 2011). Myös ympäristövaatimusten kiristyminen esim. Euroopan komission tuleva päätös rikkidirektiivistä uhkaa lisätä merkittävästi jo muutoinkin korkeita logistisia kustannuksia tulevaisuudessa. EU:n rikkidirektiiviksi tulossa oleva päätös edellyttää Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa seilaavien laivojen koneissa käytettävän lähes rikitöntä polttoainetta. Toteutuessaan päätös syö Kemi-Tornio alueen suurteollisuuden kilpailukykyä ja lisää vaatimuksia kustannustehokkuudesta. Siirtyminen lähes rikittömään polttoaineeseen vuonna 2015 nostaa Itämeren alueella laivauskus-

12 12 tannuksia selvästi. Asiassa on kuitenkin vielä paljon kysymysmerkkejä, koska lopullista päätöstä ei ole vielä tehty ja määräyksen täyttävää polttoainetta ei ole vielä edes markkinoilla. Arviot kustannusvaikutuksista vaihtelevat rajusti 20 prosentista 70 prosenttiin. Esimerkiksi arvioidut kustannusvaikutukset metsäteollisuudelle ovat vähintään 200 miljoonaa euroa kun rahtihintojen nousun arvioidaan olevan prosenttia (Nietola 2011). Toimintaympäristön kehitys Itämerellä antaa aihetta huoleen Kemi-Tornio alueen tulevasta kustannuskilpailukyvystä merikuljetusten osalta. Voidaankin todeta että kilpailu reittivaihtoehdoista tulee edelleen kiristymään. Suurista energiasektorin hankkeista biodiesellaitos ja ydinvoimala voivat tuoda alueelle ison kasvusysäyksen. Rakentamisvaiheessa ydinvoimala hanke työllistää suoraan useita tuhansia. Hankkeen myötä talousalueen elinkeinoelämä piristyy ja yksityisten ja julkisten palveluiden kysyntä kasvaa muun muassa seuraavaa kautta: 1) uuden infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan paljon paikallista osaamista, 2) luo kysyntää esim. kiinteistö, ravintola-, majoitus-, kuljetus- ja työmaapalveluille ja 3) maakunnan yritykset voivat kilpailla laitosrakentamisen alihankinnoista. Käyttövaiheessa laitoksella olisi pysyviä suoria työpaikkoja (Haikola 2011, 9.) Vastaavasti biodiesellaitos työllistäisi suoraan noin 100 henkilöä ja raaka-aineen hankinta välillisesti noin 500 henkilöä (WSP 2010, 5). SWOT -analyysin vahvuuksia, kehittämisalueita, mahdollisuuksia ja uhkia on arvioitu ristiintaulukoimalla kyseisiä asioita keskenään. Tällä tavoin on arvioitu kaupungin strategista asemaa ja kaupungin kannalta keskeisiä tekijöitä. Vahvuudet + mahdollisuudet: Vahvuuksista ja mahdollisuuksista korostuu erityisesti sijainti sekä suurten kaivoshankkeiden, Luoteis-Venäjän talouden ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys ja energiasektorin suurten investointien (ydinvoimala, biodiesellaitos) konkretisoituminen antavat Kemille mahdollisuuden kehittyä merkittäväksi logistiseksi solmukohdaksi. Näiden suurten hankkeiden myötä elinkeinoelämän kasvunäkymät ovat erittäin suotuisat. Alueella on myös pääosin hyvätasoiset tie- ja rataverkot, jotka omalta osaltaan mahdollistavat suurten hankkeitten toteutumisen. Tulevaisuuden kannalta tärkeä

13 13 on yhteinen tahtotila. Ilman yhteistä tahtotilaa on melko mahdotonta viedä asioita eteenpäin tai vähintäänkin se on erittäin vaikeaa. Kehittämisalueet + mahdollisuudet: Kemi-Tornio alueen kehittämisalueista tällä hetkellä tärkeitä ovat yhteistyön ja verkostoitumisen puute sekä logistiikkakoulutus, jotka vahvistaisivat alueen kilpailukykyä. Väestörakenteen muutos aiheuttaa sen, että jatkossa tulee olemaan entistä vähemmän ns. käsipareja työtä tekemässä. Yhteistyön merkitys tulee entisestään korostumaan. Yhteistyöllä ja verkostoitumisella voidaan saavuttaa merkittäviä synergia etuja. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä liiketoiminnan logistiikassa yksi ryhmä opiskelijoita, jotka suuntautuvat logistiikkaan. Toisen asteen koulutuksesta logistiikka puuttuu kokonaan. Voidaankin kysyä, että onko varauduttu tarpeeksi hyvin tulevaisuuden tuomiin haasteisiin? Toteutumassa oleva biodiesellaitos ja esim. pohjoisen suuret kaivoshankkeet ovat kuljetusintensiivisiä ja tarvitsevat myös logistiikan osaajia siinä missä kaivosalan ja prosessialan osaajia. Myös kuljettajapulasta on esiintynyt huolestuttavia kommentteja. Koulutuksella pystytään vaikuttamaan siihen, että alalla on riittävästi osaavaa työvoimaa. Logistiikkakoulutus ja logistiikan osaamisen kehittäminen tulisikin aloittaa mahdollisimman pian. Mikäli odotetaan isojen hankkeiden konkretisoitumista, niin ollaan jo myöhässä, sillä esimerkiksi tutkintoon johtava koulutus vie 3-4 vuotta. Esimerkiksi Hannukaisen kaivoskuljetusten osalta Kemin satama lienee tällä hetkellä kustannustehokkain, mutta asema voi rikkidirektiivin myötä muuttua oleellisesti. Rikkidirektiivin suhteen lobbausta erityisesti valtiovaltaan ja sen virkamiehiin tulisi ehdottomasti lisätä mahdollisen pysyvän poikkeusjärjestelyn tai tuntuvan siirtymäajan aikaansaamiseksi. Mikäli rikkidirektiivi tulee voimaan suunnitellun kaltaisena Kemi ja koko Suomi menettää kilpailukykyään ja työllisyysvaikutukset ovat negatiiviset. Direktiivin kokonaisvaikutuksia lienee mahdotonta arvioida, kun kuljetuskustannusten nousuarviotkin liikkuvat prosentin välillä. Vaikutukset myös Kemin talouteen ja työllisyyteen voivat olla hyvin negatiiviset. Alueen suuryritykset ovat merkittäviä työnantajia ja kuljetuskustannusten nousun kaltaisia suuria prosenttilukuja on mahdoton siirtää esim. hintaan menettämättä kilpailukykyään ja kannattavuuttaan kilpailijoihin verrattuna. Yhtenä ratkaisuna tulisi tarkastella nesteytetyn kassun (LNG) tuomia mahdollisuuksia.

14 14 Vahvuudet + uhat: Kemi-Tornion alueen suurteollisuutta ja teollisuuden kehitysnäkymiä uhkaa kuljetuskustannusten nousu. Kuljetuskustannusten nousu (EU:n rikkidirektiivi, polttoaineiden hinnat) on todella iso ja konkreettinen uhka, joka vaarantaa Kemi-Tornion alueen työpaikkoja. Arviot tulevista kuljetuskustannusten noususta ovat niin suuria, että niitä ei voi korvata esimerkiksi toimintaa tehostamalla. Menetettyä kilpailuetua pyritään korvaamaan toimintaa tehostamalla ja hyvin usein tämä tapahtuu nykypäivänä henkilöstöä vähentämällä. Lisäksi kohonneet polttoainehinnat nostavat kuljetuskustannuksia. Nämä aiheuttavat sen, että alueen teollisuuden yritysten kilpailukyky pahimpiin ulkomaisiin kilpailijoihin nähden heikkenee merkittävästi. Uhkana on siis alueen teollisuuden tuotteiden menekin vähentyminen, joka voi aiheuttaa yrityksillä henkilöstön vähentämistä sekä lomautuksia. Tätä kautta alueen kuntien ja kaupunkien verokertymä pienenee ja kilpailukyky heikkenee. Kehittämisalueet + uhat: Kemi-Tornio alueen suurimmat uhkatekijät ovat tällä hetkellä yleisen taloustilanteen heikkeneminen, kehitystyön ja yhteistyön puute sekä logistiikkakoulutuksen vähäisyys. Uhkaavin tekijä näistä tällä hetkellä on ehdottomasti yleisen taloustilanteen heikkeneminen. Maailman talouden suuret ongelmat, jotka Euroopassakin vellovat voivat pahimmillaan johtaa uuteen taantumaan juuri kun edellisestä on vasta selvitty. Viime kuukausien kehitys on edennyt kriisistä toiseen ennen kuin edellistäkään kriisiä on saatu selvitettyä. Tuntuu että talouden asiantuntijoillakaan ei ole selkeää käsitystä mihin tilanne johtaa. Uhka uudesta taantumasta kuitenkin kasvaa koko ajan. Suomen taloushan on vientivetoinen, joten taantuma näkyy heti kysynnässä ja heijastuu suoraan työllisyyteen. Tätä kautta myös kaupungin verotulot vähenevät. Tää velkaongelmaki tää on niinku Euroopassa ja eteläisessä Euroopassa niin niitten selvittely kestää niin kauan että se siitä tulee kynsille nyt kyllä helposti kymmenen kakskyt vuotta ei sinällään välttämättä tule romahdusta mutta kasvua ei saada aikaan Alueen logistiikkakoulutus ja logistiikan alan kehitystyö on tällä hetkellä vähäistä ja sitä tulisikin lisätä ottaen huomioon mahdollisesti toteutuvat isot hankkeet.

15 Kemi-Tornio alueeseen liittyvät liikennekäytävät Kemi-Tornio alue sijoittuu usean eri kansainvälisen liikennekäytävän reitille. Valtioneuvoston kanslia on tuonut julkaisussaan Suomen arktinen strategia esille, että tärkeimmät keskusteluissa esillä olevat liikennekäytävät ovat seuraavat: Perämeren kaari, Barentsin käytävä, Murmanskin käytävä, Revontultentie ja Jäämeren käytävä. Kemin kannalta keskeinen liikennekäytävä on myös Itämeren moottoritie. Perämeren kaari muodostuu rata- ja tieyhteydestä välillä Etelä-Ruotsi-Haaparanta- Tornio-Etelä-Suomi. Hanke kuuluu Euroopan unionin TEN-verkkoon (Trans- European Transport Network) (Valtioneuvoston kanslia 2010, 25). Edellytyksenä käytävän onnistumiselle on ollut Ruotsin puolella tapahtuvat ratainvestoinnit tavaraja henkilöliikenteelle. Toteutuessaan tämä mahdollistaisi suoran rautatieyhteyden Helsingistä Tukholmaan Perämerenkaaren liikennekäytävän kautta. Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit ovat seuraavat: Länsi- ja Pohjois-Suomen teollisuuden ja muun elinkeinon kasvu, Pohjois-Suomen ja Ruotsin uudet kaivoshankkeet, Venäjän transitoliikenteen kasvavat kuljetusmäärät ja etenkin matkailun kasvuodotukset. Käytävän kehittäminen mahdollistaa kaaren alueen teollisuuden ja muun elinkeinon kasvun. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008, ) Barentsin käytävä on Ruotsin ja Norjan pohjoisosista Oulun sekä Vartiuksen rajanylityspaikkojen kautta Luoteis-Venäjälle sekä Arkangelin kautta Trans-Siperian (TSR) radalle johtava liikennekäytävä (Valtioneuvoston kanslia 2010, 25). Käytävän esteenä on ollut Salla-Alakurtti rautatieyhteyden puuttuminen Suomen ja Venäjän välillä. Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit ovat Venäjän transitoliikenne ja pidemmällä tähtäimellä Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisten kuljetusten kasvu. Käytävän kehittäminen lisää Pohjoismaiden ja Venäjän välisen kaupan mahdollisuuksia. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008, ) Murmanskin käytävä koostuu tie- ja ratayhteydestä välillä Murmansk-Kantalahti- Salla-Kemi/Tornio, josta yhteydet jatkuvat länteen ja etelään. Käytävä yhdistää Pohjoismaat Murmanskin alueeseen. Salla-Kantalahti rautatien on osa tätä kehityshanketta. (Valtioneuvoston kanslia 2010, 25.) Murmanskin käytävän tavoitteena on yhdistää Luoteis-Venäjä Pohjoismaihin ja se olisi samalla luonnollinen jatke Itämeren

16 16 moottoritielle. Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit ovat Luoteis-Venäjän kaasuja öljyteollisuuden kehittyminen ja Itä-Lapin uusien kaivoksien (Sokli) toimintaedellytysten parantaminen. Lisäksi luodaan edellytyksiä Koillisväylän hyödyntämiselle tulevaisuudessa. Käytävän kehittäminen parantaa myös mahdollisuuksia päästä osallisiksi Luoteis-Venäjän suurhankkeisiin. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008, 24.) Revontulten tie muodostaa tie- ja ratayhteydet välillä Tornio-Kolari sekä tieyhteydet välillä Kaaresuvanto-Kilpisjärvi-Tromssa ja Ruotsissa välillä Haaparanta- Karesuando-Kaaresuvanto. Käytävä yhdistää Perämeren alueen Jäämerelle ja siltä on yhteydet keskeisille Pohjois-Suomen liikennekäytäville. (Valtioneuvoston kanslia 2010, 25.) Jäämeren käytävä on Suomesta Norjaan ja Venäjälle suuntautuva kansainvälinen liikenteen, energiahuollon ja elinkeinojen kehityskäytävä. Se yhdistää Suomen ja Itämeren alueen Jäämeren syväsatamiin, suuriin öljy- ja kaasuteollisuuden tuotantoalueisiin ja Pohjoisen meriväylän länsipäähän. Hankkeeseen kuuluvat mm. Ivalon lentokenttä ja Rovaniemi-Kirkkoniemi -rautatieyhteys. (Valtioneuvoston kanslia 2010, 25) Jäämeren liikennekäytävän vahvuutena ovat sen strateginen sijainti lähellä Kuolan niemimaata sekä EU:n TEN-tieverkosto, joka ulottuu Helsingistä aina Utsjoelle saakka. Tärkeimmät liikenteen kasvupotentiaalit ovat seuraavat: Barentsin alueen miljardihankkeet (Goljatin ja Shtokmanin öljy- ja kaasukentät), Lapin kaivosteollisuuden kasvu (Sokli, Pajala), liikenneyhteyksien rakentaminen välille Kemijärvi- Sokli sekä Soklin ja Kolarin kaivosten työllisyysvaikutukset (Aaltonen Consulting Oy 2010, 4).

17 17 Kuva 2. Pohjois-Suomen kansainväliset liikennekäytävät (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008, 18). 3.3 Kemin logistiikka-alueet Kemin alueella on kolme logistiikka-aluetta, jotka ovat nimeltään Sarana, Kemintulli ja Aeropolis. Alueista Aeropolis sijoittuu Kemin pohjoispuolelle ja Sarana sekä Kemintulli Kemin eteläpuolelle. Sarana yritysalue sijaitsee Lapin syväsataman Ajoksen välittömässä läheisyydessä. Satamasta on nopeat, säännölliset ja luotettavat yhteydet eri puolille maailmaa. Alueen asemakaavassa on teollisuustoiminnoille varattu 59 ha:n suuruinen alue. Sarana tarjoaa hyvän sijaintipaikan erityisesti tuotantoa harjoittaville yrityksille. Myös Kemi-Tornio alueen suurteollisuuden raaka-ainetoimittajat, jatkojalostajat ja muut teollisuuspalvelualan yritykset voivat hyödyntää Saranaa toimintansa logistisena osana tai tukikohtana. Alueella toimii tällä hetkellä huolintayrityksiä ja siellä on myös vapaavarasto. Alueen pinta-ala on 80 hehtaaria. (Kemin kaupunki 2011b)

18 18 Kemintullin yritysalue sijaitsee Kemin moottoritien ja Veitsiluodontien risteysalueella. Liikennevirta on lähes ajoneuvoa vuorokaudessa. Kemintullin yritysalue on tärkeä tieliikenteen raskaiden kuljetusten solmukohta. Vuonna 2010 avattu uusi moottoritieosuus, joka on merkattu punaisella kuvassa 2., tulee entisestään parantamaan maitse tapahtuvan tavarankuljetuksen joustavuutta ja sujuvuutta. Kemintulli sopii liikennettä ja matkailua palvelevien yritysten sijaintipaikaksi. Alueella on tällä hetkellä ainoastaan Nesteen huoltamo. Alueen pinta-ala on 150 hehtaaria. (Kemin kaupunki 2011b) Aeropoliksen yritysalue sijaitsee noin kaksi kilometriä Kemin keskustasta pohjoiseen logistisesti hyvällä paikalla. Alueen koillisosassa on Kemi-Tornion lentokenttä, jonka läheisyys mahdollistaa nopeat ja ruuhkattomat yhteydet maailmalle. Alueen läpi kulkee myös moottoritie. Aeropoliksen läheisyydessä sijaitsevat Vilmilän ja Paattion yritysalueet. Aeropolis tarjoaa hyvän toimintaympäristön mm. palveluyrityksille sekä tuotannollisille pk-yrityksille. Alueen pinta-ala on 125 hehtaaria. (Kemin kaupunki 2011b) Kuva 3. Kemin logistiikka-alueet (Kemin kaupunki 2011b). Suomen viennistä noin 90 prosenttia lähtee ja tuonnista 70 prosenttia tulee laivoilla (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010, 32). Yksi perusedellytys logistiikkakeskuksen

19 19 synnylle on toimiva yhteys vähintään yhteen merkittävään satamaan. Sarana erottuukin edukseen tämän perusteella sekä myös siitä syystä, että aluetta on jo aktiivisesti kehitetty mahdollisena logistiikkakeskus alueena. Lisäksi alueesta on tehty vuoden 2011 kevään aikana yrityksille suunnattu kyselytutkimus sijoittumisesta kyseiselle alueelle. Tulokset olivat hyvät eli alue kiinnosti sekä alueen yrityksiä että myös kyselyssä mukana olleita Etelä-Suomen yrityksiä. Yhtenä syynä lienevät mahdollisten suurten hankkeitten konkretisoituminen. Sarana-alueen vieressä on pohjavesialue, joka sijoittuu myös pieneltä osin suunnitellulle logistiikka-alueelle. Vihreä logistiikka kasvattaa merkitystään ja ympäristöarvojen sekä ekologisuuden kannalta logistiikka-alueen osittainen sijainti pohjavesialueella voi olla riski. Huomioon on otettava mahdollinen onnettomuus, joka voi saastuttaa pohjavesialueen. Kemintulli sopii sijaintinsa puolesta raideliikenteen ja maantieliikenteen yhdyspisteeksi. 3.4 Kemi-Tornion alueen logistiikan koulutus Alueellisesti kattava ja hajautettu koulutusjärjestelmä on ollut yksi Suomen menestystekijöistä, joka on taannut kouluttautumismahdollisuudet ja osaavan työvoiman tarjonnan eri puolilla maata. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu, osaamisen merkityksen kasvu, nopeasti muuttuvat työelämän osaamisvaatimukset, nuorten ikäluokkien pieneneminen, väestön keskittyminen yhä enenevissä määrin suurimmille kaupunkiseuduille ja julkisen sektorin talouden kehitys asettavat myös koulutus- ja osaamisjärjestelmän kehittämiselle uusia haasteita. Suomen koulutusjärjestelmän kehittämisen tavoitteena on, että Suomessa on nykyistä vahvempi, laadukkaampi ja kansainvälisesti vetovoimaisempi korkeakoululaitos, korkeatasoinen tutkijakoulutus ja tutkijakunta sekä maailman luokan tutkimus- ja innovaatioympäristöjä. Tämä on Suomen ja sen alueiden kehityksen kannalta olennaisen tärkeää, sillä osaaminen on tulevaisuudessa edelleenkin yksi Suomen tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nykyisin nopeasti, mikä edellyttää koulutusjärjestelmältä nopeaa reagointikykyä. Siksi koulutustarpeiden ennakointia on tehostettava ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa lisättävä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010, )

20 20 Yhteistyötä ilman muuta lisätä ilman muuta ja tuota tässä on nuo tasot nämä ammattikoulu tai ammattiopisto ja ammattikorkeakoulu ja yliopisto ja yritykset kyllä joo ja sitte vielä se kuntapuolikin tai kunnallinen puoli julkinen puoli yleisesti ottaen laittasin mukaan niin yleensä asiat menee paremmin eteenpäin kun siellä on tää laaja rintama että kaikki keskustelee edes keskenään. Logistiikan korkeakoulutason koulutusta on Kemi-Tornion alueella ollut sekä ammattikorkeakoulun että Oulun yliopiston järjestämänä. Koulutuksiin on liittynyt tutkimus- ja selvitystöitä logistiikan eri osa-alueilta. Erilliset logistiikan koulutusohjelmat ovat kuitenkin toistaiseksi päättyneet, mutta koulutusta järjestetään edelleen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ammatillisena suuntautumisena. Tutkimus- ja kehittämistoiminta jatkuu erillisinä projekteina. Alueen elinkeinoelämä näkee erittäin tärkeänä logistiikkakoulutuksen jatkuvuuden. Tämän hetkinen logistiikan koulutustarjonta on vastannut aika huonosti alueen yritysten tarpeita. Alueellisesti emme ole poikkeustapaus sillä myös muualla mielipiteet ovat varsin yhteneväiset. Logistiikan koulutusohjelmia on lopetettu ja tarjontaa supistettu. No jos yrityksii kuuntelee nii aika huonosti. Meillähän logistiikka on varmaan niinku tuleviin haasteisiin verrattuna tällä hetkellä ihan liian vähän et me ollaan liian myöhään havainnuttu tähän asian tilaan nyt ollaan lisäämässä mutta ennen kuin nää pääsee työmarkkinoille niin aikaa kuluu. Tulevaisuuden toimenpiteissä tulisi ottaa huomioon yhteistyön merkitys. Eri oppilaitosten eli ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston välistä koulutustasorajojen ylittävää keskinäistä yhteistyötä tulisi lisätä. Myös lähialueen ulkopuolelle yltävää yhteistyötä sekä kansallista että kansainvälistä yhteistyötä olisi lisättävä. Yrityksiä pitäisi käyttää myös enemmän sekä koulutuksen suunnittelijoina että mahdollisesti luennoitsijoina. Yrityskohtaisesti räätälöity koulutus nähdään potentiaalisena mahdollisuutena. pitäis tehdä nopeampia koulutustuotteita pitäis tehdä tiiviissä yhteistyössä yritysten elinkeinoelämän kanssa sisällöllisesti ja pitäis käyttää enemmän yritysten ihmisiä myös koulutuksessa koska siellä on se vankka näkemys ja kokemus ja se ajan ajan

21 21 hetkellä oleminen että mikä nyt on juuri tärkeetä ja mikä on ehkä lähitulevaisuudessa tärkeää ei pelkästään riitä tutkintoon johtava se on liian pitkä se kestää kolme ja puol neljä vuotta ennenku saadaan saadaan näitä henkilöitä ja siinä pitää löytää joustavia elementtejä lyhyitä lisäkoulutuksia adhoc räätälöintejä sen mukaan mitä logistiikka alalla tarvitaan ja tähän meidän pitää kehittää niinkun järjestelmiä ja tuotteita. Ei ole selvää, että työvoiman koulutustason jatkuva kasvattaminen nykyisestään johtaisi positiivisiin kasvuvaikutuksiin (Pekkala 2005, 205). Esimerkiksi teknikkokoulutuksen lopettaminen 1990-luvun loppupuolella aiheuttaa edelleen keskustelua kyseisen koulutuksen palauttamiseksi. Koulutuksen saralla korostuukin koulutuksen suuntaaminen. Lisäksi ikääntyvä väestö muuttaa työmarkkinoiden rakenteita ja aikuiskoulutuksen tarve tulee kasvamaan. Ko teknikko koulutus lopetettiin ni niin työnjohtotason koulutus puuttuu kokonaan et tulee joko ihan kenttätason osaajia joita tulee sit ammattikouluista tai ja sit tulee näitä insinöörejä tradenoomei ja korkeamman koulutuksen saaneita et ei tää välitaso puuttuu yritykset joutuu kouluttaa ite joka on sit heijän mielestä kallista ja työlästä. Elinkeinoelämän muutokset ovat nykyään nopeita. Koulutukselle se asettaa suuria vaatimuksia, koska koulutus tuottaa osaajia vasta useiden vuosien kuluttua. Tästä syystä ennakoinnin merkitys kasvaa. Ennakoivalla koulutuksen suunnittelulla ja koulutusresurssien suuntaamisella painopistealueisiin voidaan vaikuttaa osaavan työvoiman alueelliseen tarjontaan. Osaavan työvoiman saatavuus on yksi merkittävä tekijä yritysten sijoittumispäätöksissä (Holma ja Kajander 2010, 49). Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on noussut tärkeimmäksi sijaintiin vaikuttavaksi tekijäksi Suomessa (Keskuskauppakamari 2009, 17).

22 22 4. LOGISTIIKAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA LOGISTIIK- KAKESKUKSET Valtaosa Lapin logistiikka-alan työpaikoista sijaitsee Kemi-Tornion alueella. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että alueella olisi sekä logistiikan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa että logistiikkakoulutusta. 4.1 Logistiikan osaamisen kehittäminen Kemi-Tornion alueen kunnat, satamat, oppilaitokset, Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus ja Meri-Lappi Instituutti muun muassa ovat vuosien saatossa kehittäneet logistiikka-alan yhteistyötä, koulutusta ja osaamista alueella. Logistiikan korkeakoulutason koulutuksesta alueella vastaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, jossa liiketalouden koulutusohjelman sisällä voi suuntautua opiskelemaan logistiikkaa. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa puuttuu kokonaan logistiikassa tutkintoon johtava koulutus. Logistiikka on kuitenkin tärkeässä asemassa kuntien kehittämissuunnitelmissa ja strategioissa. Teollisuus ja logistiikka-alan yritykset ovat tehostaneet logistiikkatoimintojaan viime vuosina. Suurimmat yritykset ovat tehneet merkittäviä investointeja omiin logistiikkajärjestelmiinsä. Yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämiseksi logistiikka-alan yritysten välillä on perustettu myös alan yritysten yhteenliittymä Oy Bothnia Logistic Center Ltd. (BLC). (Kemi-Tornion alueen kehittämiskeskus 2009, 15.) Oy Bothnia Logistic Centre Ltd on perustettu vuonna Tavoitteena perustamisvaiheessa oli saada yhtiölle sekä yhtiön osakkaille tuottavaa liiketoimintaa kansainvälisten kuljetusten kautta. Osakkaita on 19, joista puhtaasti logistiikan toimijoita on 11 yritystä. Kaksi osakasta on kuljetuspalveluita käyttäviä asiakkaita. Loput osakkaat toimivat mm. konsultoinnissa ja tutkimuksessa. BLC ei omista varastohalleja eikä kuljetuskalustoa vaan virtuaalisena sekä verkostomaisena logistiikkakeskuksena se tukeutuu osakkaiden kuljetusosaamiseen. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä päätoimisia työntekijöitä. Yhtiön asioita hoitaa toimitusjohtaja oman päätyönsä ohessa. (Tikkala 2011.)

23 23 Seuraavissa kappaleissa ja on lyhyesti kuvattuna kaksi esimerkkiä, miten muualla on toimittu logistiikan osaamisen vahvistamiseksi Merikotka (Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus) Merikotka tuottaa Suomenlahden olosuhteisiin sovellettua tutkimusta yhteistyöyliopistojen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Merikotka ry:n jäseniä ovat Kotkan kaupunki, Cursor Oy, Kotka Maretarium Oy, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Metsähallituksen luontopalvelut, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto. (Merikotka 2011a). Merikotkan tutkimuksen tavoitteena on parantaa meriliikenteen turvallisuutta, onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja meriympäristön suojelun edellytyksiä Suomenlahden ja koko Itämeren alueella. Merenkulkuun ja logistiikkaan liittyvällä tutkimuksella vahvistetaan yritysten asiantuntemusta ja Kaakkois-Suomen asemaa logistiikan osaajana. Merikotka muodostaa nykyisellään noin 45 hengen tutkijayhteisön. Tavoitteena on, että tutkijaverkosto kasvaa lähivuosina. Tutkimuskeskus muodostuu tutkimusryhmistä ja tutkimuksen tukipalveluista. (Merikotka 2011a.) Merikotkan tutkimus jakautuu merenkulkuun ja satamatoimintoihin, Tutkimusalueeseen kuuluu myös merenkulun logististen järjestelmien tutkimus. Tutkimusryhmissä tutkitaan merenkulun liikennevirtoja, satamatoimintoja, transitoliikennettä sekä kuljetusketjujen tietojärjestelmiä, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia. Merenkulun turvallisuuden tutkimuksessa keskitytään merenkulun riskienhallintaan ja talvimerenkulun turvallisuuteen. Meriympäristön ryhmän tutkimus liittyy merenkulun ympäristövaikutuksiin (öljyonnettomuuden ja vaarallisten aineiden vaikutukset, vaikutukset kalastukselle, uhanalaisille lajeille ja virkistyskäyttöön, liikenteen päästöt) ja meriympäristöön (rehevöityminen, monitieteiset riskitutkimukset). (Merikotka 2011a) Tutkimuskeskuksen ytimenä toimii Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Merikotka ry, joka tuottaa tutkimuksen tukipalveluita, edesauttaa tutkimuskeskuksen toimintaa ja yhteistyötä eri osapuolten välillä. Merikotkan perustamisehdo-

24 24 tuksessa hallintomallin vaihtoehtoina olivat osakeyhtiö ja säätiö. Ratkaisuksi valikoitui myöhemmin kuitenkin yhdistys, joka on ollut toimiva ratkaisu. (Merikotka 2011b) Neli -ohjelma (Kouvola-Hamina-Kotka) NELI - North European Logistics Institute on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoima logistiikan kehitysohjelma ( ). NELI tukee ja täydentää muita logistiikan T&K toimijoita hakemalla konkreettisia tutkimus- ja kehitystuloksia elinkeinoelämää ja koulutusta varten. NELI toimii logistiikan ja siihen liittyvän teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen yhteistyöfoorumina sekä hankehautomona ja innovaattorina. NELI:n toimintamallia on kuvattu seuraavassa (kuva 4): Kuva 4. NELI:n toimintamalli (NELI 2011). NELI:n toiminnan painopistealueet ovat seuraavat: - Kymenlaakson logistiikan ja sen tunnettavuuden kehittäminen kokonaisuutena - Logistisen osaamisen kasvattaminen alueella vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä

25 25 - Yritysten monipuolinen tukeminen asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisessä - Ekologisen ja logistisen ajattelun yhdistäminen käytännön ratkaisuiksi ns. logistiikan ekologinen optimointi. NELI:n tehtävänä on parantaa yritysten logistista kilpailukykyä, kehittää logistiikan osaamista maakunnassa ja luoda edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle ja kasvulle. NELI:n yhteistyöverkosto muodostuu Kymenlaaksossa toimivasta T&K yhteisöistä. Innorail-instituutti, Merikotka sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusja kehitystoiminta muodostavat NELI:n toiminnallisen ytimen. NELI:n oma hankehautomo Innoborder keskittyy uusien rajat ylittävien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen, sekä liikenteen ja logistiikan turvallisuuskysymyksiin. Kansainvälisesti NELI tekee yhteistyötä 3-5 TKI-toimijan kanssa muodostetussa logistiikan yhteistyöverkostossa. Yhteistyöverkoston toimintatapoina ovat seminaarit, benchmarking ja yhteiset hankkeet. NELI:n toimintalogiikan prosessi on kuvattuna kuvassa 5. (NELI 2011.) Kuva 5. NELI:n toimintalogiikan prosessi (NELI 2011).

26 Logistiikkakeskuksen määritelmä Logistiikkakeskus on määrätyllä alueella oleva keskus, johon sisältyvät kuljetus-, logistiikka- ja tuotteiden jakeluun liittyvät toiminnot niin kotimaisessa kuin maiden välisissä kuljetuksissa useiden toimijoiden toimesta kaupallisesti. Toimijat voivat olla joko sinne rakennettujen rakennusten ja palveluiden (varastorakennukset, jakelukeskukset, varastointialueet, toimistot, trukkipalvelut jne.) omistajia tai vuokralaisia. Logistiikkakeskuksessa tulisi olla käytettävissä linkkejä useamman kuljetusmuodon välillä (tie-, rautatie-, meri-, sisäväylä- ja ilmakuljetukset). (Bentzen 2002). Kuvassa 6. on kuvattu logistiikkakeskuksen mahdollisia toimijoita ja palveluita. Kuva 6. Logistiikkakeskuksen mahdollisia toimijoita ja palveluita. (Bentzen 2002). Logistiikkakeskukset ovat palvelualueita, joilla erilaiset kuljetusmuodot ja kuljetusmatkaltaan erilaiset kuljetukset kohtaavat. Keskuksissa pyritään periaatteessa tuottamaan kuljetuksiin liittyviä palveluita niin paljon, kuin asiakas on valmis maksamaan.

27 27 Logistiikkakeskukset syntyvät ja toimivat markkinaehtoisesti eli kysyntä määrittelee palvelukonseptin lopullisen muodon. Käytännössä uuden logistiikkakeskuksen perustaminen vaatii liikeidean mukaisen sopivan sijainnin, jotta keskuksella on edellytykset hoitaa tavaravirtoja, sekä hyvän markkinoinnin ja yhteistyöverkoston, jotta keskus saa ylipäänsä hoitaakseen tavaravirtoja. Suomessa on vireillä lukuisia logistiikkakeskushankkeita ja monet hankkeista ovat keskenään kilpailevia. (Haveri 2008, 3). Meiduten (2005) mukaan logistiikkakeskukset saavuttavat vähitellen yhä kasvavaa merkitystä, koska logistiikkakeskuksen liikeidea perustuu seuraaville kolmelle tärkeälle perusedellytykselle: alueellinen suunnittelu joka kattaa vastaavasti alueen infrastruktuurin, kuljetuspalveluiden laatu ja intermodaalisen liikenteen kehitys. Suomessa logistiikkakeskuksia on syntynyt liikenneväylien solmukohtiin, satamapaikkakunnille, rautateiden risteysasemille, valtateiden risteyspaikkakunnille ja kansainvälisten lentokenttien läheisyyteen. Logistiikkakeskukset ovat syntyneet suurten yritysten ympärille ulkoistamisen ja luonnollisen kasvun kautta. Ajavana voimana ei ole ollut ruuhkautuminen kuten Keski-Euroopassa. Ongelmana on ollut enemmänkin materiaalivirtojen ohuus eli kuljetuksia on ollut pakko yhdistellä riittävän vahvojen suuntakuormien aikaansaamiseksi. Ulkomaan kaupan materiaalivirrat ovat kotimaan sisäisiin materiaalivirtoihin verrattuna paljon tärkeämpiä kuin esimerkiksi Saksassa. Tästä syystä yksi edellytys logistiikkakeskuksen synnylle on toimiva yhteys vähintään yhteen satamaan. (Pirkanmaan liitto 2006, 16). 4.3 Logistiikkakeskusten luokittelu ja toimintamalli Logistiikkakeskuksia voidaan ryhmitellä eri tavoin esimerkiksi avoimiksi ja suljetuiksi logistiikkakeskuksiksi. Avoimella logistiikkakeskuksella tarkoitetaan logistiikkakeskusta, jonka palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Suurin osa Euroopan logistiikkakeskuksista on avoimia. Usein ne palvelevat kaupunkialueille suuntautuvia jakelukuljetuksia ja niiden toiminnassa on julkinen sektori vahvasti mukana. Näillä logistiikkakeskuksilla on liiketoiminnallisten tavoitteiden lisäksi ympäristötavoitteita. Suljetun logistiikkakeskuksen palvelut on rajattu tietyille asiakasyrityksille, jotka usein ovat olleet mukana ja toimineet aloitteentekijänä logistiikkakeskuksen perustamisessa. Suomessa suurilla kaupan keskusliikkeillä on usein omat, pääosin vain niiden asiakasyrityksiä palvelevat, jakelukeskukset. Logistiikkakeskuksia voidaan

28 28 jaotella myös sen perusteella ovatko ne yhden toimijan vai usean toimijan tai ovatko ne pysyvä vai projektiluonteisia logistiikkakeskuksia. Yhden toimijan logistiikkakeskuksessa toimii vain yksi palveluntarjoaja. Projektiluonteisia logistiikkakeskuksia on perustettu koordinoimaan mm. suurten aluerakennushankkeiden tavaratoimituksia ja kuljetuksia. (Sito yhtiöt 2009, 7.) Logistiikkakeskus ei välttämättä ole alueellisesti tarkasti rajatulla alueella, vaan se voi sijaita hajautetusti ja siellä toimivien yritysten yhteistyön varassa eri paikoissa. Logistiikkakeskuksia voidaan luokitella myös sen mukaan, kuinka yhtenäistä niissä toimivien yritysten toiminta on. Logistiikkakeskukset voidaan jaotella esimerkiksi toiminnan yhtenäisyyden perusteella seuraavasti: 1) Virtuaalinen logistiikkakeskus toimii markkinointiorganisaationa, eikä tee konkreettisia logistiikan tehtäviä. 2) Verkostoitunut logistiikkakeskus koostuu erikoistuneiden logistiikkapalveluiden tuottajien välisestä yhteistyöstä. 3) Konkreettisessa logistiikkakeskuksessa osa niissä toimivien yritysten toiminnoista tehdään logistiikkakeskuksen toimesta. Keskuksella voi olla myös omia tiloja. 4) Logistiikkakeskus voi muodostaa myös alueellisesti merkittävän yhteistyöverkoston, jonka taustalla voivat olla esimerkiksi alueen elinkeinoelämä ja oppilaitokset. Tarkoituksena on vahvistaa koko alueen eri toimijoiden yhteistoimintaa ja markkinointia ja sitä kautta houkuttelevuutta mm. investointien kohteena. (Haveri 2008, ) Virtuaalisessa logistiikkakeskuksessa ei tehdä operatiivisia logistiikkatoimintoja, vaan se on eräänlainen palvelun tarjoajien sateenkaarijärjestö, joka auttaa markkinoinnissa. Palvelun tarjoajat toimivat yleensä samalla seudulla, mutta eivät toimi kovin yhtenäisesti, vaikkakin yhtenäisemmin kuin erilliset yritykset. Yritykset ostavat toisiltaan satunnaisesti logistiikkapalveluja, mutta synergiaedut jäävät yleensä melko vähäisiksi. Virtuaalisen logistiikkakeskuksen etu on markkinointivahvuudessa. (Vafídis & Ojala 1999, 55.)

29 29 Verkostoituneessa logistiikkakeskuksessa yritykset ovat sitoutuneet yhteistyöhön. Ne voivat erikoistua omiin vahvuuksiinsa, mutta kokonaisvaltaista palvelua asiakkaille tarjotaan yhteistyöverkoston pohjalta. Yritykset toimivat omissa tiloissa, mutta synergiaetuja haetaan silloin kuin mahdollista. (Vafídis & Ojala 1999, 56.) Konkreettisessa logistiikkakeskuksessa logistiikkayritykset toimivat fyysisesti samoissa tiloissa ja todennäköisesti omistavat logistiikkakeskuksen. Konkreettisella logistiikkakeskuksella on tiloja ja henkilökuntaa, joiden avulla siellä toimivat yritykset voivat sopeuttaa omaa tilan ja henkilökunnan tarvettaan. Ulkopuolisille toimijoille logistiikkakeskusta markkinoidaan yhteisin voimin, jolloin yritykset saavat ainakin jossakin määrin yhteisen imagon. Keskuksessa toimivilla yrityksillä on tosin omat asiakkaansa ja omaakin markkinointia. (Vafidis & Ojala 1999, 56) Logistiikkakeskus voi muodostaa myös yhteistyöverkoston, jolla on suuri alueellinen merkitys. Sen taustalla voivat olla esimerkiksi elinkeinoelämä ja oppilaitokset. Tarkoituksena on vahvistaa koko alueen eri toimijoiden yhteistoimintaa ja markkinointia. Sen avulla voidaan lisätä ja saada uusia investointeja. (Haveri 2008, 17.) Myös näiden perustyyppien sekoitukset ovat mahdollisia. Uusien suurten logististen palvelualueiden muodostamisessa ratkaistavia peruskysymyksiä ovat muun muassa: - Logistiikkakeskuksen sijainti, liikeidea ja markkinat alueellisten ja valtakunnallisten tarpeiden näkökulmasta - Alueen kaavoituskysymykset, maanomistus - Hankkeen organisointi, markkinointi ja rahoitus - Toimija- ja yhteistyöverkoston kokoaminen - Lisäarvon tuottaminen toimijoille - Maantie- ja ratayhteyksien kapasiteetti, järjestelyt sekä investointitarpeet - Tarvittavan muun infrastruktuurin ja terminaalien rakennuttaminen - Logistiikkaoperaattoreiden toiminnan käynnistäminen uudella alueella ja edelleen kehittäminen Käytännössä markkinoiden luomat tarpeet määräävät myös logistiikkakeskuksen tarpeellisuuden ja lopullisen palvelukonseptin. (Haveri 2008, 17.) Meiduten (2005) mukaan logistiikkakeskuksen perustamisvaiheessa tulisi ottaa huomioon seuraavat

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010

MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen MIKÄ ON LOGISTIIKKAKESKUS? heikki.lahtinen@laurea.fi Tulevaisuusverstas Sykli 26.03.2010 Mikä on logistiikkakeskus? Kyläyhdistyksen ylläpitämä kioski

Lisätiedot

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013

NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-OHJELMA (Kouvola-Hamina-Kotka) (North European Logistics Institute) Kymenlaakson logistiikan koulutus-, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2007-2013 NELI-ohjelma 2007-2013 NELI- ohjelma 2007-2013 Kymenlaakson

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kemi Tornion logistiikkastrategia

Kemi Tornion logistiikkastrategia Kemi Tornion logistiikkastrategia LAPIN LIITTO LAPIN TIEPIIRI KEMIN KAUPUNKI TORNION KAUPUNKI KEMIN SATAMA Kannen satamakuva: Kemin satama Sisältö Alkusanat... 4 Strategian lähtökohdat... 5 Kemi Tornio-alue...

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet MERIKLUSTERI Päivitetty: 16.7.2013 2 (5) A30023 ForMeri Projektin kesto: 1.2.2008 30.6.2011 Kustannukset:

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma Kaisa Saario Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma 24.11.2011 Mitä on alueiden kilpailukyky? VERKOSTOT INFRA STRUKTUURI Imago YRITYKSET INSTI OSAAMINEN TUUTIOT ASUIN JA ELINYMPÄRISTÖ Linnamaa

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala

Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala Suomen logistinen kilpailukyky SKAL:n Juhlaseminaari Teppo Mikkola 60 vuotta Helsinki, 12.6.2014 Professori Lauri Ojala LOGISTIIKKA ON MERKITTÄVÄ OSA SUOMALAISYRITYSTEN KOKONAISKILPAILUKYKYÄ 2 Kaupan alalla

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Logistiikkakeskusten kehittämisen. Jorma Härkönen 19.4.2013 Tampereen Logistikkamessut

Logistiikkakeskusten kehittämisen. Jorma Härkönen 19.4.2013 Tampereen Logistikkamessut Logistiikkakeskusten kehittämisen kipupisteet Suomessa Jorma Härkönen 19.4.2013 Tampereen Logistikkamessut LIMOWA Logistiikkakeskusklusteri Valtakunnallisesti toimiva, kansainvälisesti verkottuva logistiikan

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle

Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Työtä vai työttömyyttä Lapin lähiajan näkymät, Lapin liiton tavoitteet tulevalle hallituskaudelle Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 22.2.2011 Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto

SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030. Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto SUOMEN MERILIIKENTEEN SKENAARIOITA VUOTEEN 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto 1 Meriskenaariot 2030 tausta ja tavoite Suomen meriliikenteen strategian valmistelua varten Tietoa

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys

Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys MAL Kuntayhteistyö 17.3.2011 Etelä Kymenlaakson työpaikka alueiden selvitys Kommenttipuheenvuoro elinkeinoelämän roolista MAL yhteistyössä Pauli Korkiakoski, Cursor Oy Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot