Farmaseuttinen etiikka. Tieteellinen valehtelu ja lääketutkimus

Transkriptio

1 Farmaseuttinen etiikka Tieteellinen valehtelu ja lääketutkimus

2 Kertausta Tutkimusagenda: Mitä tutkitaan Mitä ei tutkita Miten tutkitaan Hyöty vs. haitta Arvot ja filosofiset taustasitoumukset Moraalinen oikeutus Konflikti? Esim.: Moraalinen status? Terveys, sairaus? Tieteellinen tieto? Tutkimustoiminta: Eläinkokeet Ihmiskokeet Tieteellinen julkaiseminen Oikeudet vs. velvollisuudet

3 Ongelma: Useat meta-analyysit (mm. Lexchin et al. 2003, Als-Nielsen et al. 2003) osoittavat, että jos kliinisiä kokeita rahoittaa yritys, tutkimuksen tulos on myönteinen 4-5-kertaisella todennäköisyydellä myönteinen verrattuna ei-kaupalliseen rahoittajaan Miksi?

4 Tieteellinen tieto Tieteen eetos: varmin mahdollinen tieto Edistys ja valistus tieteen julkilausuttuina arvoina Pitkään vallinnut mielikuva ihmiskunnasta, joka etenee kohti parempaa ja viisaampaa tulevaisuutta Esim. juhlapuheet farmasiassa: parempia lääkkeitä kaikkien saatavilla, terveempi ihmiskunta Mutta tiedettä ohjaa muutkin, usein julkilausumattomat arvot Tieteilijöiden kilpailu tunnustuksesta ja rahoituksesta Julkaisupaine, odotukset, dogmaattisuus Rahoittajan markkinoille kohdistuvat intressit Kaikki tiede ei salonkikelpoista: poiketaan totuudesta

5 Hyvä vs. paha tiede Hyvä tieteellinen tieto on: Pätevää (valid) Menetelmävalinnat ovat hyvin perusteltuja Luotettavaa (reliabile) Menetelmiä on harjoitettu uskollisesti Uskottavaa (plausibile) Joko vastaa odotuksia tai perustellusti kumoaa ne Ja toivon mukaan totta Riippumatta siitä, missä puitteissa tai kenen rahoilla sitä tehdään

6 Tieteellinen vilppi Kaksi päälajia: Valehtelu: Rikkoo tieteen normeja Aiheuttaa riskejä Varastaminen Rikkoo tieteen normeja Loukkaa muiden tutkijoiden oikeuksia

7 Valehtelu tieteessä Positiivinen valehtelu: Esitetään tietoisesti väärää ja/tai harhaanjohtavaa informaatiota Esim. tutkimustulosten suora sepittäminen Negatiivinen valehtelu: Jätetään olennaista tietoa pois, jolloin seuraus sama kuin suorassa valehtelussa Esim. valikoiva julkaiseminen Ambiguaatio eli hämärtäminen: Ilmaistaan hämärästi tai monimielisesti, jolloin tiettyjen johtopäätösten tekeminen vaikeutuu

8 Valehtelu tieteessä: Menetelmä Positiivinen Virittäminen Negatiivinen Valikoiminen Tulos Sepittäminen, tekaisu Valikoiva julkaisu Tutkija Haamukirjoitus Kunniamaininta, poisjättäminen Julkaisutapa Silmänkääntö Julkaisukanavan valikoiminen

9 Esimerkki: sepittäminen Lexchin et al. 2003: Jos kliinisten kokeiden rahoittajana yritys, tutkimuksissa 4,05 kertaa todennäköisemmin myönteinen lopputulos aineen kannalta kuin eikaupallisen rahoittamissa Als-Nielsen et al. 2003: 5,3 kertaa... Koko tutkimuksen suoranainen tekaisu verrattaen harvinaista Usein tekaistaan vain osia: polishing the data Tiedeyhteisö vaikenee muista kuin korkean profiilin skandaaleista vaikeaa sanoa, kuinka yleistä

10 Esimerkki: sepittäminen Hey, we all do it... right? Esimerkkejä: Pilkun siirtäminen Kuva-aineiston manipulointi Tutkimusasetelman virittäminen Vertailukohtien ja aikajänteen asettaminen siten, että tulos näyttää halutulta Eli huomaamattomia pikku temppuja, jotka vaikuttavat tutkimuksen totuudellisuuteen

11 Esimerkki: haamukirjoitus Haamukirjoituksessa yritys tekee/tekaisee valmiiksi tutkimuksen, jossa tuote todetaan esim. paremmaksi kuin markkinoilla olevat Esim. yritys maksaa nimekkäälle kliiniselle tutkijalle huomattavan summan pelkästä allekirjoituksesta Tunnettuja tapauksia, joissa epäilty: Masennuslääke Zoloft (Healy & Cattell 2003) Laihdutuslääke Pondimin (Kauffman & Julien 2000) Wyeth (nyk. osa Pfizeriä): Let s go shopping some doctors (vuotanut kirjeenvaihto) JAMA 2009: lehdestä riippuen, 2% - 10% jutuista haamukirjoitettu S. Sismondo: lääketieteen professoreita, joilla 800 julkaisua? Myös ns. karvapäiden (key opinion leaders) käyttö konferensseissa

12 Esimerkki: silmänkääntötemput On lukuisia muitakin tapoja pelata tutkimuksen totuusarvolla suoraan valehtelematta Melander et al 2003 (masennuslääkkeet): Yhden tutkimuksen moninkertainen julkaisu Pelkkien myönteisten tulosten julkistaminen Analyysimenetelmien valikoiminen Merkityksetön ja joutava tutkimus Menee helposti huomaamatta läpi metaanalyyseissä Voi nostaa aineen arvostusta markkinoilla

13 Esimerkki: silmänkääntötemput Kokonaisen vertaisarvioidun julkaisun tekaiseminen: Keväällä 2009 paljastui, että Merck oli ostanut Elsevieriltä kokonaisen julkaisusarjan Julkaisut päällisin puolin näyttivät tieteellisiltä julkaisuilta Nimeltään esim. Australasian Journal of Bone and Joint Medicine jne., mukana Elsevierin hakukatalogeissa jne....mutta olivat itse asiassa Merckin markkinointimateriaalia; vertaisarvioinnista ei tietoakaan Miksi erityisen vakavaa: Tällainen veto kyseenalaistaa koko lääketieteen luotettavuuden! Kuinka paljon pseudotiedettä oikein on liikenteessä? Onko tämä vain jäävuoren huippu? Jne.

14 Esimerkki: yhdistely Selekoksibin suotuisat vaikutukset ruoansulatuskanavan suojaamiseen puolen vuoden hoitojakson seurauksena (Silverstein et al. 2000) Julkaisussa ilmoitetussa kokeessa yhdisteltiin tosiasiassa kaksi eri koetta Jos väitetty koe olisi tosiasiassa tehty, oltaisiin huomattu, ettei aine merkittävästi eroa jo markkinoilla olevista tuotteista Hracovec & Mora 2001

15 Esimerkki: valikoiva julkaisu GSK:n Paxil (paroksetiini) brändättiin erityisesti lapsille sopivaksi masennuslääkkeeksi Tutkimuksissa kuitenkin oli osoittautunut, että lääke on erityisen tehoton juuri tälle kohderyhmälle Lisäsi mm. itsemurha-alttiutta Firman sisäinen muistio toteaa yo. ja kuittaa sen kaupallisesti ei-hyväksyttäväksi Kondro & Sibbald 2004 Vrt. Merck ja Vioxx -skandaali 2004

16 Esimerkki: ambiguaatio eli hämärtäminen Valehtelun ja todenpuhumisen hämärä rajamaasto Ei suoraa tai epäsuoraa vääristelyä Tutkija haluaa ehkäistä tiettyjen, ehkä epäsuotuisten johtopäätösten vetämisen Julkaisusta siivotaan ilmaisut, jotka antaisivat ymmärtää tietyllä tapaa tulkittuina Retorinen ilmaisu hiotaan myönteiseksi haluttuun suuntaan esim. lääketieteelliseen viestintään erikoistuneen firman avustuksella Tarpeen mukaan hämärretään ja vaikeaselkoistetaan kieltä Lähempänä kuitenkin hyväksyttävää

17 Hyvä vs. paha tiede Koska kannustimet eli insentiivit vääristävät pyrkimystä objektiivisuuteen, on hyväksyttävä petoksen mahdollisuus Joskus jopa todennäköisyys Tieteellisten väitteiden totuusarvo on riippumaton: Sanojasta (esim. kuuluisuus) Retorisesta ilmaisutavasta Tarkoitusperästä (esim. rahanahneus) Se voi myös olla riippumaton: Sen tueksi annetusta todistusaineistosta

18 Eli: Arvot Taustaoletukset Tutkimustoiminta Taloudelliset ja henkilökohtaiset paineet Vääristely Vääristely Tulos Tutkimusraportti Tieteellinen julkaisu Tieteellinen julkisuus

19 Muutamia tutkimuksia: Tieteelliset petkutukset suhteellisen yleisiä Ainakin vähäiset ( polishing the data ) Ainakin sen perusteella, mitä meta-analyysit voivat paljastaa: Elsevier/Merck skandaali MSD pdf Huomattavasti kimurantimpi case, kuin esim. uutisoitu: MECC-kontraktointi ilmeisesti yleinen tapa teollisuudessa Ghost management : kuinka laajalle yritysten vaikutusvalta tieteessä ylipäänsä ulottuu? (ks. esim. Sismondo 2007: journal.pmed )

20 Miksi ylipäänsä julkaistaan? Tieteellinen näkökulma: Vertaisarvioinnin tarkoitus seuloa esiin totuus Totuus ja tiedeyhteisön konvergenssi Tutkijan ura: publish or perish Tutkija = julkaisuluettelo Tieteelliset henkilökultit ruokkivat läpimurtojen glooriaa Lääketeollinen näkökulma: Tieteelliset julkaisut ovat (tärkein?) osa markkinointia

21 Tiede vs. markkinointi Toisinaan intressien välinen ristiriita Tieteelliset intressit: Kaikki tulokset julkaistava Tulokset julkaistava mahdollisimman nopeasti Taloudelliset intressit: Julkaistaan vasta, kun patentti myönnetty Julkaistaan vain ne tulokset, jotka tuovat myönteistä julkisuutta tuotteelle Lääkefirmojen sisällä usein ristiriidat tutkimus- ja markkinointiosastojen välillä Alttiita voimasuhteiden heilahteluille ja yksittäisten päätöstentekijöiden moraalisen harkinnan pettämisille

22 Tiede vs. markkinointi Kummassakin itsessään kyse raa asta kilpailutilanteesta Tiede: Tutkimuksen volyymi valtava (ja kasvaa yhä) Ensimmäisenä julkaisseet saavat kaiken kunnian Paineet fuskata mullistavien tulosten nimissä Markkinointi: Kova kilpailu hittilääkkeistä (joilla rahoitetaan myös ei-hittilääkkeiden tutkimus) Ensimmäinen patentoija saa (mahdolliset) myyntiluvat Mitä enemmän rahaa palaa, sitä suuremmaksi paineet kasvaa fuskaamiseen

23 Tiede vs. markkinointi Lääkeyrityksiä johdetaan usein kuin mitä tahansa yrityksiä Eikä kuten tutkimusorganisaatioita Usein ammattijohtajat, joilla ei tutkimustaustaa tai tarkkaa käsitystä siitä, minkälaista tutkimustyö on Pahimman tapauksen skenaario: Markkinointijohtaja T&K-osastolle: Nyt tarvittaisiin tällainen helposti markkinoitava lääke tilaan X. Kehittäkääpä sellainen! Kasvava trendi lääketutkimuksessa (ainakin joidenkin lausuntojen mukaan) Taustalla patenttien keskeisyys lääkeyritysten ansaintalogiikassa