ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUSTEN TOIMINNALLISET TULOS- SOPIMUKSET VUODELLE 2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMI- ALAN TEHTÄVISSÄ

Transkriptio

1 MMM Dnro 495/031/2014 Mavi Dnro 3592/52/2014 Evira Dnro 4757/0000/2014 Tukes Dnro 4549/724/ Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUSTEN TOIMINNALLISET TULOS- SOPIMUKSET VUODELLE 2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMI- ALAN TEHTÄVISSÄ Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Maaseutuvirasto (MAVI) ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pyytävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY-keskukset) laatimaan esitykset toiminnallisiksi tulossopimuksiksi vuodelle 2015 maaja metsätalousministeriön toimialan tehtävissä. Esitykset laaditaan liitteen 1 ohjeiden mukaan liitteinä 3 ja 4 oleville pohjille ja toimitetaan sähköpostitse maaja metsätalousministeriöön (kirjaamo@mmm.fi) viimeistään Toiminnallisten tulostavoitteiden valmistelussa otetaan huomioon strateginen tulossopimus ja hallinnonaloittaisten alueellisten suunnitelmien toimeenpano sekä maakuntaohjelmassa ja toteuttamissuunnitelmassa asetetut alueen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Lisäksi otetaan huomioon valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen maaja luonnonvaratalouden vaikuttavuustavoitteet (liite 2). Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskukset, jotka osallistuvat ELY-keskusten ohjauksen ja suunnittelun yksinkertaistamista valmistelevaan pilottihankkeeseen, laativat esitykset tulossopimuksiksi ja käyvät tulosneuvottelut tämän ohjeen mukaisesti. Lisäksi nämä ELYkeskukset osallistuvat pilottihankkeen mukaiseen tulosohjausprosessiin. ELY-keskusten talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö TAHE muodostaa valtion tulostietojärjestelmään (Netra) keskitetysti tulostavoitemittarit, jotka ovat yhdenmukaiset liitteiden 3 ja 4 kanssa. ELY-keskukset vievät tulosneuvotteluissa sovitut, liitteen 4 pohjalta valmistellut luonnonvaratalouden tulostavoitteet Netra-järjestelmään tulosneuvottelujen jälkeen. Pilottihankkeeseen osallistuvat ELY-keskukset noudattavat pilottihankkeen aikataulua. On toivottavaa, että ELYkeskukset järjestävät Netra-järjestelmän käytön tehokkaasti hyödyntäen Y-vastuualueen aiempaa kokemusta järjestelmän käytöstä. Lisätietoja antavat Raisa Ikonen (raisa.ikonen@mavi.fi, p ), Sampsa Heinonen (sampsa.heinonen@evira.fi, p ), Eija Kirjavainen (eija.kirjavainen@mmm.fi, ), Jarmo Vilhunen (jarmo.vilhunen@mmm.fi, p ) ja Leena Westerholm (leena.westerholm@mmm.fi, p ). Tukesin yhteyshenkilönä toimii saakka Marilla Lahtinen (marilla.lahtinen@tukes.fi ja kemikaalivalvonta@tukes.fi, p ). Uuden yhteyshenkilön yhteystiedot ilmoitetaan myöhemmin. MMM:n toimialan vuoden 2015 strategiaseminaari järjestetään Säätytalossa. Tilaisuus koostuu aamupäivän aluehallintovirastoille ja ELY-keskuksille yhteisestä osuudesta sekä

2 2 (9) iltapäivän erillisistä osuuksista. Luonnonvaratalouden tavoitteita käsitellään järjestettävillä Luonnonvarapäivillä Rovaniemellä. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen ELY-keskuksille yhteisistä tulostavoitteista sovitaan tilaisuuden iltapäivän osuudessa, johon toivotaan osallistujiksi ELY-keskusten ylijohtajia, E- vastuualueen johtajia, ME-yksiköiden päälliköitä ja maksatusyksikön päälliköitä tai hallintojohtajia. Tilaisuuden kutsu, ohjelma ja lisämateriaali toimitetaan myöhemmin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tehtävissä järjestetään kolmen ELY-keskuksen kanssa yhteiset videoneuvottelut marraskuussa 2014 liitteen 5 aikataulun mukaisesti. ELY-keskuksen esityksestä voidaan videoneuvottelu toteuttaa myös erillisenä, jolloin erillisneuvottelun kesto on enintään 30 minuuttia/ely-keskus. Siitä pyydetään ilmoittamaan liitteen 3 kohdassa 3, muut esille nostettavat asiat. Videoneuvottelujen kutsut, ohjelmat, mahdollinen lisämateriaali sekä ohjeet neuvotteluun valmistautumisesta toimitetaan lähempänä neuvotteluja. Luonnonvaratalouden toiminnalliset tulosneuvottelut käydään liitteen 5 aikataulun mukaisesti. Ohjaavat tahot ja ELY-keskus solmivat vuodelle 2015 yhden toiminnallisen tulossopimuksen maaja metsätalousministeriön toimialan tehtävissä. Tulossopimuksen liitteiksi liitetään ELYkeskuksen toiminnalliset tulostavoitteet, joista sovitaan toiminnallisissa tulosneuvotteluissa. Tavoitteena on, että toiminnalliset tulossopimukset allekirjoitetaan viimeistään joulukuussa Matti Aho Pääjohtaja Elintarviketurvallisuusvirasto Seppo Ahvenainen Pääjohtaja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Juha Ojala Ylijohtaja Luonnonvaraosasto Maa- ja metsätalousministeriö Leena Tenhola Ylijohtaja Maaseutuvirasto LIITTEET JAKELU TIEDOKSI 1. Tulossopimusesitysten laatiminen 2. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 3. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tulostavoite-esitysten pohja 4. Luonnonvaratalouden tulostavoite-esitysten pohja 5. Neuvotteluaikataulu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Maa- ja metsätalousministeriö / RO, HSO Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö

3 3 (9) Liite 1 TULOSSOPIMUSESITYSTEN LAATIMINEN 1 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET (LIITTEESEEN 3 LIITTYVÄ OHJEISTUS) Pyydämme ELY-keskusta täydentämään esityksensä maatalouden ja maaseudun kehittämisen toiminnalliseksi tulossopimukseksi vuodelle 2015 liitteeseen 3. Se koostuu viidestä osiosta, joiden täydentämistä ohjeistamme esityspohjan mukaisessa numerojärjestyksessä seuraavissa kappaleissa Esityspohjassa on varattu tilaa ohjaavien tahojen kommenteille, jotka esitämme palautteessa ennen neuvotteluja ja neuvottelujen yhteydessä. 1.1 Esityksen kansilehti Esityksen kansilehdellä ELY-keskus kuvaa yhteenvetona 1-5 ELY-keskuksen toiminnallista painopistettä maatalouden ja maaseudun kehittämisen tehtävissä vuodelle Strategia-asiakirjan ja ELY keskuksen strategisen tulossopimusesityksen painopisteiden sekä valtion talousarvion vaikuttavuustavoitteiden huomioonottaminen vuonna 2015 ELY-keskuksen toiminnassa maatalouden ja maaseudun kehittämisen tehtävissä Kevään 2011 aikana valmisteltiin ELY-keskusten yhteinen strategia-asiakirja, jossa linjattiin strategiset tavoitteet ja painopisteet vuosille sekä linjaukset resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön näkökulmat huomioiden. Tämän pohjalta ELY-keskukset laativat strategisen tulossopimusesityksensä vuosille Ohjaavat ministeriöt ovat pyytäneet ELYkeskuksia tarkentamaan strategisia tulossopimuksia vuoden 2015 osalta. Liite 2 sisältää hallinnonalan vuoden 2015 valtion talousarvion vaikuttavuustavoitteet. Pyydämme kohdassa 2 kuvaamaan lyhyesti, miten em. asiakirjojen painopisteet näkyvät vuoden 2015 toimenpiteinä maatalouden ja maaseudun kehittämisen tehtävissä. Pyydämme esittämään toimenpiteet strategia-asiakirjan mukaisesti seuraavin painotuksin: 1. Alueen elinvoimaisuus 2. Elinkeinoelämän menestystekijät 3. Väestön hyvinvointi 4. ELY-keskuksen toiminnan kehittäminen 5. Muut esille nostettavat asiat 1.3 ELY -keskuksen toimenpiteet mm. alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman ja CAP-uudistuksen toimeenpanon edistämiseksi vuonna 2015 ELY-keskukset ovat laatineet alueellisia kehittämissuunnitelmia, jotka liittyvät mm. Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman ohjelmakausien ja alueelliseen toimeenpanoon.

4 4 (9) Pyydämme kohdassa 3 kuvaamaan lyhyesti, 1. Millaisia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueelliseen toimeenpanoon liittyviä painopisteitä ELY-keskus asettaa vuodelle 2015, jotka edistävät ohjelman tavoitteiden toteutumista täysimääräisesti, esim. maksamisen ja ohjelman sulkemisen edistäminen; 2. Millaisia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa edistäviä toimenpiteitä ELY-keskus aikoo toteuttaa vuonna 2015, jotka liittyvät erityisesti sähköisen asioinnin edistämiseen: ELY-keskusten kautta sähköisesti haettavien tukien edistäminen mm. viestinnän, markkinoinnin ja koulutuksen keinoin. toiminnan aktivoimiseen ja muuhun ohjelmaviestintään alueella; 3. Miten ELY-keskus aikoo toteuttaa CAP-uudistuksen toimeenpanossa viljelijätukiin liittyvien koulutusten koordinointia alueellaan ja toteuttaa koulutuksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa; 4. Mitä muita esille nostettavia asioita ELY-keskuksella on? Tässä kohdassa pyydämme esittämään, jos ELY-keskuksella on tarve erillisneuvotteluun syksyllä 2014 ja perustelemaan sen. 1.4 Kaikkia ELY-keskuksia koskevat tulostavoitteet vuodelle 2015 maatalouden ja maaseudun kehittämisen tehtävissä Kohdassa 4 esitetään ELY-keskuksia koskevat yhteiset tulostavoitteet vuodelle Ne ovat: asiakastyytyväisyystavoitteet käsittelyaikatavoitteet yritys- ja hanketukihakemuksille sekä maksamishakemuksille valvontojen suorittamisen tavoitteet laadun ja osaamisen varmistamisen tavoite sähköisen asioinnin edistämisen tavoite Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanon tavoitteet Olemme kirjanneet esityspohjaan neuvotteluja varten kaikille ELY-keskuksille yhtenäiset tulostavoitteet. Pyydämme ELY-keskusta arvioimaan lyhyesti kunkin tulostavoitteen saavuttamisen todennäköisyyttä. Olemme täsmentäneet kohdan 4 lopussa joidenkin tavoitteiden sisältöä ja mittaamista. 1.5 ELY-keskuskohtaiset tulostavoitteet vuodelle 2015 Pyydämme ELY-keskusta kohdassa 5 määrittelemään kaksi keskeistä ympäristökorvauksen toimenpiteiden hehtaaritavoitetta sitoumuksissa/sopimuksissa ja perustelemaan, miksi ELYkeskus valitsee juuri nämä tavoitteet.

5 5 (9) 2 LUONNONVARATALOUDEN TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET VUONNA 2015 ELY-keskukset laativat esityksen luonnonvaratalouden toiminnalliseksi tulossopimukseksi liitteen 4 mukaisesti. Liite 4 muodostuu Word-tiedostosta, johon kirjataan sanalliset tavoitteet, ja Excel-taulukosta, johon kirjataan numeeriset tavoitteet. Taulukoiden ulkonäköä tai rakennetta ei tule muuttaa. Esitys sisältää luonnonvaratalouden sanalliset toiminnalliset tulostavoitteet (liite 4A) luonnonvaratalouden toiminnalliset numeeriset tulostavoitteet, henkilötyövuosisuunnitelman ja seurantamittarit (liite 4B, Tulostavoitteet ja htv -välilehti), esityksen luonnonvaratalouden substanssimäärärahojen tarpeesta (liite 4B, Määrärahat välilehti) ja ohjelman luonnonvaratalouden hankkeista sekä selvitys-, suunnittelu- ja kehittämishankkeista (liite 4B, Hankkeet ja Selvitys-, suunnittelu- ja kehittämishankkeet - välilehdet). Ne ELY-keskukset, joiden toimialueet kala- tai vesitaloustehtävien hoidossa ovat päällekkäiset, valmistelevat tulostavoite-esitykset yhteistyössä. Ne tulostavoitteet, jotka ovat yhteisiä kala- ja vesitaloustehtävissä, kirjataan molempien ELY-keskusten sopimuksiin samansisältöisinä. Muut tulostavoitteet kirjataan sen ELY-keskuksen sopimukseen, joka vastaa tavoitteen toteutumisesta. Toiminnalliset tulostavoitteet ja seurantamittarit Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt liitteessä 4A sanallisten tulostavoitteiden otsikot. Sanallisissa tulostavoitteissa ELY-keskukset kuvaavat lyhyesti tärkeimmät maaja metsätalousministeriön luonnonvaratalouden strategisten linjausten toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet vuonna Tavoitteiden tulee kattaa sekä E-vastuualueen kalatalouden että Y-vastuualueen vesitalouden tehtävät eikä niitä tule eritellä vastuualueittain. On toivottavaa kuvata myös yhteistyötä ELY-keskuksen muun toiminnan sekä muiden kala-, riista-, vesi- ja metsäalan toimijoiden kanssa. Tavoitteissa voi nostaa esiin myös yleisiin luonnonvara-asioihin kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja vieraslajiasioihin liittyviä tavoitteita. Keskitetyistä tehtävistä ja erikoistumistehtävistä kirjataan vain tehtävän nimi ja siihen käytettäväksi sovittu htv-resurssi. Tehtäviin liittyvät sisällölliset tavoitteet kirjataan sanallisiin tulostavoitteisiin. Liitteen 4B numeerisissa tulostavoitemittareissa esitetään tavoitearvo, jonka ELY-keskus pyrkii saavuttamaan. Jos tavoitearvo on riippuvainen ELY-keskuksen siihen esittämästä substanssimäärärahasta, tulee ELY-keskuksen tulosneuvottelussa korjata se vastaamaan neuvottelussa sovittavaa rahoitusta. Seurantamittareille ei aseteta sitovaa tavoitearvoa vaan arvio toteumasta. Seurantamittareilla maaja metsätalousministeriö kerää raportoinnissaan tarpeellista tietoa. ELY-keskus lisää taulukkoon vuosien 2012 ja 2013 toteumatiedot, vuoden 2014 tavoitearvon sekä arvion vuoden 2014 toteumasta, jos mittari on ollut aiemmin käytössä ELY-keskuksen tulossuunnittelussa. Aiempien vuosien toteumatietoja voi esittää muistakin mittareista, jos tiedot ovat helposti saatavissa. Sanalliset tavoitteet ja tulostavoitetaulukko liitetään maaja metsätalousministeriön toimialan toiminnallisen tulossopimuksen liitteeksi. Mittarit, jotka eivät koske ELY-keskuksen toimintaa

6 6 (9) tai josta ELY-keskukselle ei sovita tavoitetta vuodelle 2015, piilotetaan tulosteesta. Seurantamittareita ei liitetä tulossopimukseen. Henkilötyövuosisuunnitelma ELY-keskus esittää liitteen 4 taulukossa vuosien 2012 ja 2013 toteumatiedot, arvion vuoden 2014 toteumasta sekä suunnitelman vuosien ELY-keskusten toimintamenomomentilla sekä erillismäärärahoilla palkattavista htv-määristä kala- ja vesitaloustehtävissä. Momenteille ja , joilta voidaan maksaa myös vakituisella työsuhteella palkattua henkilöstöä, esitetään erikseen vakituinen ja hankkeista aiheutuva henkilöstö. Henkilötyövuosisuunnitelma liitetään maaja metsätalousministeriön toimialan toiminnallisen tulossopimuksen liitteeksi. Määrärahaesitys ELY-keskukset esittävät vuodelle 2014 myönnetyn määrärahan, vuoden 2015 määrärahaesityksensä ja arvionsa vuosien määrärahatarpeesta liitteen 4 taulukon Määrärahatvälilehdellä eriteltynä taulukon mukaisella jaottelulla. Osa myönnettävistä määrärahoista voidaan sopia tulosneuvotteluissa, osa taas vaatii lisävalmisteluja loppuvuoden aikana. Ohjelma luonnonvaratalouden hankkeista sekä selvitys-, suunnittelu- ja kehittämishankkeista ELY-keskus listaa kaikki käynnissä olevat ja vuonna 2015 käynnistettäväksi esitettävät luonnonvaratalouden kalatalous- ja vesistöhankkeet ja niiden tiedot liitteen 3 taulukon välilehdelle Hankkeet. Vastaavasti ELY-keskus listaa luonnonvaratalouden selvitykset, suunnitelmat ja kehittämishankkeet sekä niiden tiedot liitteen 3 taulukon välilehdelle Selvitys-, suunnittelu- ja kehittämishankkeet. Taulukkoihin merkitään rastilla ne tavoitteet, joita hanke, selvitys tai suunnitelma edistää. Hanketaulukoita ei liitetä tulossopimukseen, vaan ne toimivat tulosneuvottelun tausta-aineistona ja suunnittelun ja seurannan työkaluna. Vuonna 2015 käynnistettäväksi esitettävät vesistöhankkeet priorisoidaan ELY-keskuksen esityksessä. Kolmesta tärkeimmäksi priorisoidusta hankkeesta toimitetaan tulossopimusesityksen mukana hankemuistiot, josta käy ilmi hankkeen perustiedot, valtion osallistumisen perusteet, lupatilanne ja yhteistyöosapuolten sitoutuminen. Hanke-esityksissä esitetään myös alustavasti momentti, jolta hanke rahoitetaan, ja rahoitusmahdollisuuksista keskustellaan tulossuunnitteluprosessissa. Hankevalmistelussa tulee ottaa huomioon luonnonvaratalouden kokonaisuuden rahoitusmahdollisuudet ja kiinnittää erityistä huomiota hankkeiden riittävään laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Uusia vesihuoltohanke-esityksiä ei tehdä. Käynnissä olevien vesihuoltohankkeiden rahoitus sisällytetään määrärahaesitykseen. Maaseudun vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen esitetään arvio ELY-keskuksen viemäröintiohjelman mukaisesta tuesta. Momenteilta ja rahoitettavien valtion omien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon ELY-keskusten infrahankintojen kehittämistyön linjaukset. Momentilta rahoitettaviksi esitettävät hankkeet valmistellaan tuettavaksi avustuksena. Vesitalouden hankehallinnassa ei enää käytetä AHJO-järjestelmää.

7 7 (9) 3 RAPORTOINTI VESITALOUSTEHTÄVIEN VUODEN 2014 TULOSTA- VOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA ELY-keskukset ovat tehneet toiminnallisen tulossopimuksen ympäristöministeriön toimialan tehtävistä vuosille ja maaja metsätalousministeriön vesitalouden tehtävistä vuodelle Ympäristöministeriö ohjeistaa erikseen tulossopimuksen tarkistamisesta vuodelle ELY-keskukset laativat raportoinnin vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutumisesta Netrajärjestelmään ympäristöministeriön teknisten ohjeiden mukaan myös maaja metsätalousministeriön asettamista tavoitteista. Tämä raportointi täydentää MMM:n kesäkuussa pyytämää väliraportointia vesivaratehtävien tavoitteiden toteutumisesta.

8 Liite 2 Luonnos, luottamuksellinen Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen ELYkeskusten tehtäviin liittyvät yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja keskeiset toimenpiteet Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toimialansa politiikkasektoreille seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja poikkihallinnolliset tavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi sekä kehitystä kuvaavia mittareita. Maaseudun kehittäminen Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä edistetään maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä. Maa- ja elintarviketalous Parannetaan ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä edistetään eläinten hyvinvointia edistetään ruokaketjun vastuullisuutta. Luonnonvaratalous Uusiutuvia luonnonvaroja hoidetaan ja käytetään kestävästi sekä niihin liittyvät riskit hallitaan metsät ovat tuottavia, vesivarojen käytettävyys on hyvä ja kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla. Poikkihallinnolliset tavoitteet Luodaan edellytyksiä kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja taloudelliselle kasvulle ilmastonmuutosta hillitään ja siihen sopeudutaan huolehditaan elinympäristöistä ja luonnon monimuotoisuudesta edistetään kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. 10. Maaseudun kehittäminen Keskeiset toimenpiteet ja keinot yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Maaseudun kehittämisen ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maaja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (jäljempänä maaseutuohjelma). Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Osa maaseudun kehittämisestä (mm. maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työ ja valtakunnalliset kehittämishankkeet) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle. Kauden maaseutuohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä maatalouden kilpailukykyä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, biotalouden kehitykseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan tukemalla palveluita ja saavutettavuutta. Ohjelman varat maaseutuyrityksille, koulutuksiin, palveluihin sekä yhteistyöhön ja innovaatioihin jaetaan ELY-keskusten ja vastaavasti paikallisten Leader-ryhmien käyttöön suhteessa alueiden haasteisiin, mahdollisuuksiin, strategioihin ja suunnitelmiin. Tuki on avoimesti haettavissa ja sen tuloksiin tähtäävää käyttöä ohjaavat säädökset, ohjeistus sekä asetettavat valintakriteerit. Käyttöön otettava sähköinen asianhallinta ja yksinkertaistetut menettelyt helpottavat ja vähentävät sekä asiakkaan että hallinnon työtä.

9 9 (9) Maaseutuohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ohjelmakauden aikana luodaan yhteensä vähintään uutta työpaikkaa, tuetaan yrityksen aloittamista, kehittämistä ja investointeja sekä koulutetaan vähintään henkilöä. Maatalouden rakennetuen tavoitteena on tuettua investointia ja tuettua sukupolvenvaihdosta. Ohjelman tuloksia seurataan vuosittain. Kauden maaseutuohjelman toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan sekä tämän luvun määrärahoin (mom , , ja ) että luvun määrärahoin (mom ja ). Esitys ohjelman rahoitukseksi sisältyy valtioneuvostossa käsiteltyyn ohjelmaehdotukseen. Euroopan komission hyväksyntä maaseutuohjelmalle saataneen loppuvuodesta Kauden ohjelman toteutus jatkuu vuonna 2015 ja siihen liittyvät maksatukset tehdään hakijoille vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on ohjelman mahdollisimman täysimääräinen ja tuloksekas toteuttaminen. 20. Maa- ja elintarviketalous Keskeiset toimenpiteet ja keinot yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Pääluokkaperusteluissa esitettyjen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi maaja puutarhataloutta tuetaan Suomessa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten tukimuotojen lisäksi kansallisilla tukijärjestelmillä. 40. Luonnonvaratalous Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet: Kalatalous Turvataan kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä. Tuetaan kalatalouselinkeinojen uudistumiseen ja kasvuun tähtäävää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kalatalousyritysten kasvua ja kilpailukykyä parantavia investointeja. Luodaan hyvät edellytykset vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille. Kehitetään asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille. Kehitetään hallintojärjestelmää kalataloustehtävien kustannustehokkaaksi hoitamiseksi. Varmistetaan valvonta- ja seurantajärjestelmällä kalakantojen kestävä käyttö sekä arvoketjun vastuullinen ja tuottava toiminta. Vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat Edistetään rakennettujen vesistöjen monipuolista käyttöä ja hoitoa sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä ottaen huomioon tulva- ja kuivuusriskit, kalatalous, virkistyskäyttö, elinympäristöjen tila ja uusiutuvan energian tuotanto. Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja muita riskienhallintaa parantavia vesitaloushankkeita. Vesihuollon tietohuoltopalvelu valmistuu käyttöönotettavaksi. Hyödynnetään uuden tekniikan, innovatiivisten julkisten hankintojen ja kansalaishavainnoinnin käyttöä veden laadun ja määrän seurannassa. Edistetään suomalaiseen vesiosaamiseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja vientiä Suomen vesifoorumin kanssa.