SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*"

Transkriptio

1 SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa 2. Suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellinen menestys ja alueellinen sitoutuminen Ari Karppinen Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A33/2010 ISSN ISBN maaliskuu 2010 * Julkaisu perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä kilpailussa (MENSA) hankkeeseen. Hankkeen toimeksiantajina ovat olleet Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy (POSEK, Aluekeskusohjelma), Prizztech Oy (osaamiskeskusohjelma) ja Rauman Seutu (aluekeskusohjelma).

2 TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja menetelmät Käsillä olevan hankkeen (MENSA) tarkoituksena on tuottaa tietoa aluekehittätämisen tueksi. Erityisesti uudenlaista tietoa tarvitaan olosuhteissa, jossa yritysten omistaminen on kansainvälistynyt ja tuotannon sijaintipäätökset ovat tulleet entistä herkemmin talouden ulkoisiin olosuhteisiin ja yrityksen omiin, usein kansainvälistymiseen liittyviin strategisiin tavoitteisiin reagoiviksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia toimintojaan ulkomaille siirtäneistä suomalaisista yli sadan henkilön teollisuusyrityksistä siirsi toimintojaan oman konsernin sisällä. Aluetalouksien näkökulmasta vaikutukset voivat olla merkittäviä sekä vaikeasti ennakoitavia ns. footloose multinationals aluetalouksissa. Tällaisessa taloudessa yritystoimintaa eivät hallitse autonomiset paikallisesti omistetut ja tuotantotoimintaa harjoittavat yritykset vaan monikansalliset yritykset erityisesti ulkomaalaisomisteiset yritykset ja niiden tytäryhtiöt. Tämän hankkeen perimmäisenä tavoitteena on kartoittaa satakuntalaista tytäryhtiötaloutta. Vastaavaa aluetaloudellista selvitystyötä ei ole Suomessa maakuntatasolla aiemmin tehty. MENSA on kokonaisuudessaan monitieteinen hanke (kansantaloustiede ja liiketaloustiede: laskentatoimi) ja se jakautuu kahteen osaan. Syksyllä 2009 valmistuneen hankkeen ensimmäisen ja aluetaloudelliseen näkökulmaan keskittyvän osan tavoitteet, menetelmät ja tulokset on esitelty julkaisussa Karppinen Käsillä olevan MENSA-hankkeen toisen ja yritysnäkökulmaan keskittyvän osan perustavoitteita on kaksi. Ensiksikin tavoitteena on arvioida alueellisesti merkittävien, Satakunnassa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellista menestystä (kannattavuus) ja alueellista sitoutumista. Lähestymistapa perustuu monikansallisten yritysten teoriaan ja aluetalousteoriaan (ks. tarkemmin hankkeen ensimmäinen osa). Toisen osan kohdeyritysjoukko suurimmat ulkomaalaisomisteisten yritysten toimipaikat (s.o. tytäryritykset) Satakunnassa valikoitui hankkeen ensimmäisen osan perustuloksen perusteella. Havaittiin, että nimenomaan tytäryhtiöasemassa konsernissaan olevilla toimipaikoilla ei kokonaislukumäärä- ja alueellisten kokonaistyöllisyystilastojen valossa ole kovinkaan suurta merkitystä Satakunnassa. Mutta ulkomaalaisomisteiset ja alueellisesti suuren kokoluokan yritykset ovat kasvattaneet 2000-luvulla aluetaloudellista merkitystään huomattavasti toimiessaan pääosin Satakunnan globaalin menestyksen kannalta keskeisessä roolissa olevassa teollisuussektorissa. Tutkimuksen kohdeyrityksiä voidaan luonnehtia alueellisiksi avain- tai veturiyrityksiksi. Perusmenetelminä koskien ensimmäistä tavoitetta ovat tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelmat ja haastattelututkimukset. Tämän vuoksi kohdejoukkoon on valittu 10 suurinta sellaista Satakunnassa toimivaa ulkomaalaisomisteista yritystä, joiden Suomen toimintojen merkittävä osa on Satakunnassa. Tilinpäätösanalyysit koskevat vuosia ja haastattelut on tehty marrasjoulukuussa Tulokset MENSA-hankkeen toisen osan ensimmäisen tutkimustavoitteen osalta tässä raportissa perustuvat Teemu Alangon ja Saija Karjalaisen vuosina Turun yliopiston TuKKK:n Porin yksikössä tekemien laskentatoimen pro gradu -tutkielmien tuloksiin. Molemmat tutkielmat ovat kokonaisuudessaan osa MENSA-hanketta. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 2

3 Tulokset: osa 2 MENSA-hankkeen toisen osion toisena keskeisenä tavoitteena on pyrkiä vastaamaan koko MENSA-hankkeen tarkoitukseen eli tutkimusperusteisen tiedon tuottamiseen aluekehittämistyön hyväksi valitusta aiheesta tässä satakuntalainen tytäryhtiötalous. Tätä tavoitetta varten käsillä oleva raportti sisältää yhteenvetotarkastelun, jossa yhdistetään MENSA-hankkeen ensimmäisen ja toisen osan keskeiset tulokset satakuntalaisen aluekehittämisen näkökulmasta. Tässä yhteydessä esitetään tutkimusperusteiseen ennakointiin perustuva näkemys Satakunnasta ns. footloose multinationals -aluetaloutena ja tulokset siitä, millaisiin aluekehittämistoimiin ulkomaalaisomisteiset, Satakunnassa toimivat kohdeyritykset toivovat alueella ryhdyttävän. Ehdotetuilla toimenpiteillä on roolinsa kohdeyritysten alueellisen sitoutumisen näkökulmasta ja ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä luultavasti on merkittävä rooli Satakunnalle keskeisen globalisaatiomenestyksen kannalta jatkossakin. Ulkomaalaisomisteiset yritykset: kannattavuus Puolella yritysjoukosta liiketoiminnan kannattavuus on ollut keskimäärin vähintään tyydyttävällä tasolla vuosina käytettäessä vertailupohjana Yritystutkimusneuvottelukunnan viitearvoja (5 10 %). Kannattavuuserot tutkittujen kohdeyritysten välillä ovat merkittäviä: joillakin yrityksillä kannattavuus on selvästi ylittänyt vastaavien toimialojen mediaaniyrityksen (Suomessa) kannattavuuden ja joillakin se on ollut selvästi alle mediaanin koko tarkasteluperiodin ja samalla osalla yrityksiä kannattavuus on heikentynyt tarkasteluperiodin loppuvuosina, mutta vastaavasti 4/10 yrityksellä kannattavuus on jopa parantunut 2008 verrattuna edelliseen vuoteen. Ulkomaalais- Tutkimuksessa käytetään useita alueelliseen sitoutumiseen liittyviä indikaattotykset: alueelli- reita. Yhtenä on yritystoiminnan pidempiaikainen kannattamattomuus, toisena nen sitoutumi- toteutunut osin peruuttamattomiin päätöksiin perustuva kasvuhakuisuus, nen/sitoutumat- kolmantena ryhmänä ovat tutkimuksen kohdeyritysten omat näkemykset ultomuus komaisena monikansallisena konsernina toimimisesta, näkemykset tulevista omista ja koko konsernin kasvustrategisioista sekä näkemykset alueellisesti sitouttavista kilpailukykytekijöistä. Tutkimustulokset osoittavat, että kannattamattomuuden vuoksi riski yritysten toiminnan supistamiselle tai siirtämiselle muualle ei ole merkittävä. Toteutuneen kasvuhakuisuuden indikaattorit, joita mitataan henkilöstömäärän ja kiinteiden tuotannollisten investointien kehityksellä ja investointijäämillä , osoittavat, että tutkituilla yrityksillä ei kokonaisuudessaan ole ollut erityisen suurta kasvuhakuisuutta. Erityisesti vuonna 2008 on henkilöstökasvu yrityksittäin ollut vähäistä (s.o. nollan molemmin puolin), vaikkakin suurella osalla tutkituista yrityksistä investointiaste on kasvanut nimenomaan vuonna Tutkittujen yritysten suuri kokoluokka (työllistävät vähintään 100) alueellisesti osoittaa, että tutkitut yritykset ovat paljastuneet sitoutuneeksi toimimaan Satakunnassa (revealed regional commitment). Tutkimuksessa kartoitettiin haastattelututkimuksen avulla alueellisesti sitouttavia tekijöitä (regional commitment factors) erityisesti monikansallisena toimimisen teemasta, strategioiden tasolla ja alueellisten kilpailukykytekijöiden tasolla. Yritykset ensiksikin tunnistavat poikkeuksetta monikansallisena toimimisen mahdollistavan (tulevaisuudessa) tuotannollisten toimintojen nopeatkin sopeuttamismahdollisuudet (ns. footloose multinationals - Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 3

4 hypoteesi). Mutta samalla yritykset näkivät, että ulkomainen monikansallisuus on antanut useita sellaisia strategisiksi luonnehdittavia taloudellisia etuja (osaamisen siirto ja yhteiset t&k-hankkeet, kasvaneet erikoistumismahdollisuudet ydinliiketoimintaan, suurempien kassavarojen tuoma markkinaepävarmuuden parantunut sietokyky) verrattuna toimintaan pelkästään kansallisena huolimatta siitä, että kontrollikustannukset ja kilpailu konsernin sisällä ovat haastatteluiden perusteella kohonneet että yritysten omat liiketoimintaedellytykset Satakunnassa kokonaisuudessaan ovat parantuneet. Toiseksi yritysten omat tulevaisuuteen tähtäävät strategiat ovat pääosin kasvuhakuisia. Samalla kuitenkin tuotiin esiin, että vaikka monikansallisena toimiminen lisää yritysrahoituspotentiaalia, niin käytännössä lisäinvestoinnit ovat sidoksissa satakuntalaisen tulosyksikön omiin kannattavuustavoitteisiin ja omaan tulorahoitukseen. Nämä usein edellyttävät samalla jatkuvaa toiminnan kustannustehokkuutta ja/tai jalostusasteen nostamista. Konsernitason kasvustrategioista ei tutkimuksessa saatu luotettavaa kuvaa, joskin sitoutumisen näkökulmasta mahdollista omistuksen vaihtumista sinänsä ei pidetty ongelmallisena, koska toiminnan jatkuminen Satakunnassa oli sidoksissa enemmänkin kannattavuuteen ja maantieteellisesti jotkin yritykset olivat ainoita lähialueilla (Pohjoismaissa). Erityisesti globaalin talouskriisin olosuhteissa kannattavuuden merkitys myös tuotannon uudelleensijoittumisen suhteen on joidenkin haastateltavien mielestä korostunut. Ulkomaalaisomisteiset yritykset korostivat erityisesti juuri niitä alueellisesti sitouttavia kilpailukykytekijöitä, jotka ovat osoittautuneet aiemmissa tutkimuksissa Satakunnan keskeisiksi kilpailukykyvahvuuksiksi aluetasolla: (1) alueen tarjoamat kasautumisvoimat eli keskittymisedut (teollisuusvaltaisuus, osaava ja toimiva paikallinen alihankintaverkosto ja vientiteollisuusosaaminen); (2) suorittavan työvoiman saatavuus; (3) merellinen/satamasaavutettavuus ja (4) elin- ja tuotannontekijäkustannusten kohtuullisuus suhteessa teollisuusosaamiseen. Ulkomaalaisomisteisten, suurien yritysten sijoittumiseen Satakuntaan näyttää osaltaan vaikuttavan alueellisen liiketoimintaympäristön tarjoamat keskeiset kilpailukykytekijät. Siksi niiden alueellista sitoutumattomuusriskiä voidaan pitää suhteellisen alhaisena. Tulokset: Osa 1 ja 2 Aluekehittämistoimet Aluekehittämisen näkökulmasta valittujen toimenpiteiden tulisi ennakoivasti suuntautua keskeisiin yritysten paikallisia toimintaedellytyksiä parantaviin kohteisiin, jotka joko vahvistavat entisestään alueen vahvoja kilpailukykytekijöitä tai parantavat havaittuja heikkouksia tai lisäävät valmiuksia varautua uhkatekijöihin. Yhdistettäessä Mensa-hankkeen ensimmäisen ja toisen osan keskeiset tulokset ennakoivan aluekehittämistyön näkökulmasta voidaan ensiksikin päätellä, että alueellisesti suuren kokoluokan ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat kasvattaneet huomattavasti taloudellista merkitystä Satakunnan aluetalouden globaalin menestyksen kannalta keskeisillä aloilla. Niinpä näiden yritysten alueellisten toimintaedellytysten vahvistaminen on tehokkaan ja kestävän aluekehittämistyön ydintä. Aluekehittämistyössä suorat vaikutusmahdollisuudet yritysten sisäiseen päätöksentekoon (esim. sijainti- ja kapasiteettipäätöksiin) tai alueen ulko- Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 4

5 puolisiin usein makrotaloudellisiin tekijöihin ovat vähäiset. Tästä huolimatta aluekehittäminen voi kohdistua sellaiseen edunvalvontatyöhön, jossa pyritään edistämään sellaista valtakunnallista politiikkaa, jotka parantavat Satakunnan keskeisiä kilpailukykyvahvuuksia tässä erityisesti alueen globalisaatiomenestystä ja joka edelleen omalta osaltaan tukee tehokkaasti koko maan taloudellista menestystä globaaleilla markkinoilla. Toiseksi yhdistettäessä Mensa-hankkeen ensimmäisen ja toisen osan keskeiset tulokset ennakoivan aluekehittämistyön näkökulmasta, niin voidaan päätellä, että Satakunnan globalisaatiomenestys (1,5-kertainen vientimenestys suhteessa koko Suomeen ja nopeasti kasvava vetovoima ulkomaisten monikansallisten yritysten osalta) on suhteellisen vakaalla pohjalla ja riskit ns. footloose multinationals -aluetaloudelle ovat vähäiset: toiminta ei ole ollut kannattamatonta, tulevaa kasvua haetaan yritystoiminnan kannalta kestävällä yritysten tuottavuutta lisäävällä, erikoistumiseen tähtäävällä strategialla ja vahvalla omalla tulorahoituspohjalla. Lisäksi ulkomaisten yritysten näkemykset alueeseen sitouttavista tekijöistä ovat yhdensuuntaisia alueellisten tutkimuksissa todettujen kilpailukykyvahvuuksien kanssa (ks. s. 4 kohdat 1 4). Keskeisinä alueellista sitoutumista kehittävinä kohteina, jo havaittujen vahvuuksien vahvistamisen lisäksi, nähdään: (1) alueen kokonaisliikennesaavutettavuuden (verkosto ja palvelut) parantaminen, (2) korkeasti koulutetun työvoiman houkutteleminen alueelle, (3) innovaatiojärjestelmän tehokkuuden parantaminen erikoistumalla avainklustereiden innovaatiotoimintaan, (4) edunvalvonnan tehostaminen ja (5) alueellisen yhteistyön ja yksimielisyyden parantaminen. Avainsanat: Ulkomaalaisomisteiset yritykset, globalisaatiomenestys, kannattavuus, alueellinen sitoutuminen, tilinpäätösanalyysi, teemahaastattelu, alueellinen kehittäminen, Satakunta Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 5

6 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 Taulukkoluettelo... 7 Kuvioluettelo JOHDANTO Taustaa Selvityksen tavoitteet, rajaukset ja tutkimukselliset lähtökohdat Selvityksen eteneminen OSA 2. SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS: YRITYSTARKASTELU AINEISTOT JA MENETELMÄT Peruskäsitteitä Aineistot ja menetelmät ULKOMAALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN TALOUDELLINEN MENESTYS SATAKUNNASSA alueellisen sitoutumisen näkökulma Alueellisen sitoutumisen näkökulma Kannattavuus Kasvu ja investoinnit ULKOMAALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN SITOUTUMISTEKIJÄT Monikansallisuuden rooli Strategiat Konsernistrategia Satakuntalaisten toimipaikkojen strategia Alueelliset kilpailukykytekijät JOHTOPÄÄTÖKSET: Satakunnan aluekehittäminen, ulkomaalaisomistus ja tytäryhtiötalous näkökulma Lähtökohtia Alueellisen ennakoinnin perusehdot Mensa-hankkeen 1. osan tulokset aluekehittämisen näkökulmasta Mensa-hankkeen 2. osan tulokset aluekehittämisen näkökulmasta LÄHTEET Liite 1. Linkki Teemu Alangon pro gradu -tutkielmaan (2010) Liite 2. Linkki Saija Karjalaisen pro gradu -tutkielmaan (2010) Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 6

7 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Monikansallisen yrityksen edut ja haitat organisaatiomuotona kohdeyritysten haastattelujen perusteella...35 Taulukko 2. Satakunnan liiketoimintaympäristön kilpailukykyisyyden SWOT-analyysi haastattelujen perusteella (Karjalainen 2010, 67)...51 Taulukko 3. Satakunnan liiketoimintaympäristön kilpailukykyisyyden SWOT-analyysi haastattelujen perusteella (Alanko 2010) Taulukko 4. Satakuntalainen tytäryhtiötalous: Osa 1. Aluetaloudellinen tarkastelu keskeiset tulokset aluekehittämisen näkökulmasta...61 Taulukko 5. Satakuntalainen tytäryhtiötalous: Osa 2. ulkomaalaisomisteisten yritysten tarkastelu keskeiset tulokset aluekehittämisen näkökulmasta...64 Taulukko 6. Satakuntalaisten suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten tarkastelu alueellisen kilpailukyvyn ja aluekehittämisen näkökulma...67 Kuvioluettelo Kuvio 1. Liikevoittoprosentin kehitys kohdeyrityksissä suhteessa YTN viitearvoihin aikavälillä Kuvio 2. Liikevoittoprosentin kehitys kohdeyrityksissä suhteessa vastaavien alojen mediaaniin Kuvio 3. Henkilöstömäärän muutosprosenttien kehitys kohdeyrityksissä aikavälillä Kuvio 4. Kohdeyritysten investointijäämät vuosina Kuvio 5. Henkilöstömäärän muutosprosenttien kehitys kohdeyrityksissä aikavälillä Kuvio 6. Nettoinvestointien rahamääräinen taso ja investointiaste kohdeyrityksissä Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 7

8 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa The ownership structure of Volvo Cars and Saab means that car production in the Västra Götaland region is dependent on the performance and subsequent business strategies of Ford and General Motors respectively. The situation is similar in most other industries. (OECD, 2008, 87) Ulkomainen omistus on lisääntynyt myös Suomen telakkateollisuudessa kuten muillakin meriklusterin päätoimialoilla. Toiminnan jatkuminen Suomessa riippuu keskeisesti käsissämme olevista kilpailukykytekijöistä. Näitä ovat osaaminen ja innovatiivisuus, tuotantoyksiköiden ja verkostojen tehokkuus, joustavuus ja kustannuskilpailukyky, raaka-aineiden ja komponenttien tarjonta sekä yhteiskunnan tarjoamat kilpailukykytekijät, joita ovat mm. koulutus, t&k-rahoitus ja telakkateollisuuden tapauksessa laivojen rahoitustakuut ja muut rahoitusjärjestelyt. (Karvonen, Vaiste ja Hernesniemi, 2008, ) Yllä olevat sitaatit koskien joidenkin toimialojen omistuksen kansainvälistymistä ja sen merkitystä aluetalouden kannalta korostavat, että yritysten omistusrakenteella, mutta myös alueellisilla ja muilla kilpailukykytekijöillä on vaikutusta aluetalouksien kannalta. Viime vuosien aluetalouksien kansainvälistyminen on ollut usein alueellisten avainyritysten ja/tai avaintoimialojen ja -klustereiden omistuksen kansainvälistymistä. Parhaimmillaan ulkomainen omistus tuo alueelle uusia innovaatioita, uutta osaamista, investointeja, rahoitusta, synnyttää uutta yritystoimintaa, lisää työllisyyttä ja tehostaa alueellisten markkinoiden toimintaa. Pidemmällä aikavälillä kansainvälisten yritysten toiminta voi johtaa entistä kestävämpään kansainvälistymiseen perustuvaan tuottavuuden nousuun ja aluetaloudelliseen menestykseen muidenkin alueellisten yritysten tai sinne syntyvien uusien yritysten erikoistuessa toimimaan yhteistyökumppaneina ja osaavina alihankkijoina, mutta myös kilpailijoina kansainvälisesti menestyneiden yritysten kanssa. Parhaimmillaan alueellinen kehittämistoiminta vahvistaa tätä aluetalouden verkostomaiseen kehitykseen perustuvaa kumulatiivista (itse itseään ruokkivaa) kasvuprosessia ja tehostaa oleellisesti aluekehittämisen vaikuttavuutta. (ks. esim. Jones ja Wren 2006 ja OECD 2007). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 8

9 Mutta ulkomainen omistus erityisesti alueellisten (avain)yritysten muuttuminen kansainvälisen yrityksen tytäryhtiöksi saattaa merkitä myös alueellisen kilpailukyvyn pysyvyyden kannalta haastetta: siirtävätkö ulkomaiset yritykset helpommin kokonaisia toimipaikkoja (työpaikkoja ja osaamista) yli rajojen kuin vastaavat kotimaiset yritykset? Tai pystyvätkö muut alueelliset yritykset ja toimijat vastaamaan yhteistyön haasteisiin kansainvälisen yrityksen kanssa? (ks. esim. Bernhard and Jensen, 2006; Bernhard and Sjöholm, 2003; Carlin, Charlton, and Mayer, 2007; Gibson and Harris, 1996; Görg and Strobl, 2003; Jones and Wren, 2006; Peltola, 2008; Radelet and Sachs, 1998; Rodrik, 1997; Van Beveren, 2006). Oleellista olisi selvittää, miksi kansainväliset yritykset ovat sijoittuneet alueelle, ja ennen muuta, mikä on niiden sitoutumisen aste toimimiseen alueella. Tässä suhteessa tärkeässä roolissa ovat ensiksikin yrityksen kannattavuus ja omat pidempiaikaiset sitoumukset tuotannollinen investointitoiminta ja t&k-toiminta. Toiseksi tärkeässä roolissa alueellisen sitoutumisen suhteen on se, millaiset kilpailukykyedellytykset sijaintialue tarjoaa yrityksille. Konkreettisemmin tämä tarkoittaa sitä, millaisia ovat aluetaloudelliset yhteistyö- ja osaamisverkostot avainyritysten alueella toimimisen jatkuvuuden kannalta (agglomeraation eli alueellisen kasautumisen hyödyt), millaista työvoimaa- ja osaamista alueella on tarjolla ja millainen saavutettavuus alueella on suhteessa yrityksen keskeisiin markkinoihin. Näin voidaan ennakoivasti arvioida yritysten sitoutumista sijaintialueelle, ja näin mahdolliset alueelliset yritysten menestysverkostojen vahvistamiseen pyrkivät strategiset kehittämistoimet olisivat mahdollisemman kestävällä tavalla vaikuttavia. (Jones and Wren, 2006; ks. myös Widgren, Alho, Kotilainen, Nikula ja Kaitila, 2007, 15) Selvityksen tavoitteet, rajaukset ja tutkimukselliset lähtökohdat Tämän MENSA-hankkeen toisen osion tavoitteena on ensiksikin arvioida tilinpäätösanalyysin, kassavirtalaskelmien ja haastattelututkimuksen avulla keskeisten Satakunnassa toimivien ulkomaalaisomisteisten tytäryritysten (10 kpl) taloudellista menestystä ja alueellista sitoutumista Satakuntaan. Tutkimuksen toinen osio perustuu vuosien aikana TuKKK Porin yksikössä tehtäviin laskentatoimen pro gradu -opinnäytteisiin. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 9

10 Käsillä olevan MENSA-hankkeen toisen osion toisena perustavoitteena on tehdä kokoava yhteenvetoanalyysi hankkeen ensimmäisen, vuoden 2009 lopulla valmistuneen 1. osan (aluetaloudellinen tarkastelu), ja tämän 2. osan (yritystarkastelu) perusteella ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käsillä olevassa raportissa arvioidaan tutkimuksellisin perustein suurimpien Satakunnassa sijaitsevien ulkomaalaismisteisten tytäryritysten (tulevaa) alueellista sitoutumista ja näiden avainyritysten ehdotuksia alueellisiksi kehittämistoimiksi MENSA-hankkeen ensimmäisessä osassa keskeisenä tavoitteena oli arvioida tutkimusta varten konstruoitujen tilastollisten aineistojen ja talousteorian perusteella tytäryhtiötalouden taloudellista merkitystä Satakunnassa ja osin sen seutukunnissa. Keskeisenä tuloksena hankkeen ensimmäisessä osassa saatiin, että tytäryhtiöiden taloudellinen merkitys kokonaisuudessaan on (vielä) vähäinen, mutta ulkomaalaisomistuksen merkitys on Satakunnassa kasvanut varsin nopeasti 2000-luvulla ja useat alueelliset, suuren kokoluokan yritykset ovat ulkomaalaisomisteisia. (Karppinen, 2009, 2-4). Tuotannon alueellista suuntautumista Suomessa globaalisti laajenevan ja syvenevän hyödykekaupan (avoimuuden lisääntyminen) ja alueellisten agglomeraatio- eli kasautumisvoimien tapauksessa ovat tutkineet Widgren et al. (2007). Heidän empiirinen työ on luonteeltaan pioneeritutkimus, jossa on samanaikaisesti pyritty huomioimaan muuttuvan, suhteelliseen etuun perustuvan erikoistumisen synnyttämät insentiivit suunnata globaalisti tuotantoa uudelleen (esim. työvoimavaltaisia standardinomaista tuotantoa siirretään työvoimarikkaisiin maihin) ja ns. uuden talousmaantieteen korostamien alueellisten kasautumisvoimien antamat insentiivit erikoistua ja keskittää tuotantoa maan sisällä. Widgren et al. (2007, 15) toteavat, että alueelliset tuotannon siirtymät ovat huomattavasti vaikeammin ennakoitavissa kuin siirtymät toimialoittain. Tutkimuksessa päätellään ehkäpä yleisen käsityksen vastaisesti että globalisaation ns. uuden paradigman mukaan tuotannon siirtyminen koskee ennen muuta toimialojen tuotantoon liittyvien palvelujen siirtymistä globaalisti tai alueellisesti, koska palvelutuotos voidaan siirtää lähes kustannuksettomasti paikasta toiseen. Edelleen tutkimuksessa päätellään, että Suomen alueiden kannalta potentiaalisia häviäjiä ovat ne, joissa näiden siirrettävissä olevien toimintojen osuus tuotannossa on suuri. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 10

11 Aluekehittämisen ja käsillä olevan tutkimuksen näkökulmasta voidaan Widgren et al. tutkimuksesta esittää muutama huomio. Ensiksikin tutkimuksessa ei lähestytä tuotannon alueellisia siirtymiä yksittäisen alueen, kuten Satakunnan, näkökulmasta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vaan maatason aluepolitiikan ja talouskasvun näkökulmasta pidemmällä aikavälillä. Pitkä aikaväli tarkoittaa sitä, että alueet maan sisällä onnistuvat erikoistumisessa alueellisten kasautumisvoimien mukaisesti, jolloin parantuneet alueelliset tuottavuuskehitykset johtavat koko maan talouskasvun nopeutumiseen. Aluepolitiikan ensisijaisena tehtävänä ei ole jarruttaa taloudellisen toiminnan kasautumista maan sisällä alueellisesti. Yksittäiset alueet eivät kuitenkaan välttämättä hyödy tästä maatason kehityksestä. Käsillä olevassa tutkimuksessa kuitenkin tarkastellaan tuotannon sijoittautumista yksittäisen alueen, Satakunnan näkökulmasta. Toiseksi Widgren et al. toimiala-aluetason tutkimuksessa palvelutoiminnot on ajateltu ennen muuta sellaisiksi, jotka voidaan ulkoistaa varsinaisen tuotantotoiminnasta. Tutkimuksessa ei ole erityisesti huomioitu sitä mahdollisuutta, että yksittäisen yrityksen strategiset pyrkimykset voivat olla palveluliiketoiminnan internalisoimisessa eli perinteisen tuotantotoiminnan muuntamisessa palveluliiketoiminnaksi. Tällöin tuotannon ja palvelun erottaminen erillisiksi prosesseiksi on vaikeaa ja alueen näkökulmasta tämä merkitsee merkittävämpää alueellista sitoutumista (jos tuotannolla on kasautumisvoimia). Aluekehittämisen näkökulmasta edellytysten luominen tällaiselle kehitykselle saattaa olla nykyglobalisaation valossa keskeistä. Käsillä olevassa tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan yksittäisen yrityksen monikansallisen konsernin tuotanto- ja palveluprosesseja. Kolmanneksi Widgren et al. ovat nykyglobalisaation kansainvälisen hyödykekaupan avoimuuden ja maantieteellisten alueellisten agglomeraatiovoimien (l. kasautumisvoimien) vaikutusta, jotka pyrkivät selittämään tuotannon uudelleen sijoittautumista keskittymishyötyjen perusteella. Tutkimuksessa ei kuitenkaan lähestytä tuotannon siirtymistä nykyglobalisaation kannalta keskeisen ilmiön eli monikansallisen yrityksen näkökulmasta. Kuten tämän tutkimuksen 1 osassa todettiin, monikansallisten yritysten merkitys maailmantaloudessa on nykyään merkittävä. Toisaalta yksittäisen alueen kannalta yritysten monikansallisuuden vaikutukset saattavat Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 11

12 olla merkittäviä ja vaikeasti ennakoitavissa, mikäli monikansallisena toimiminen eli tuotannon hajasijoittaminen perustuu tuotannon siirtomahdollisuuksien tuomaan joustavuuteen. MENSA-tutkimushankkeen 1 osassa tarkasteltiin ulkomaalaisomisteisten yritysten ja tytäryhtiöasemassa olevien yritysten merkitystä Satakunnassa hanketta varten erikseen kootun tilastollisen aineiston valossa. Tuossa yhteydessä todettiin, että aluetasolla tässä Satakunta ei ole systemaattista tilastointia, joka omistusperusteisesti kuvaisi alueella toimivien monikansallisten yritysten toimintaa. Käsillä oleva tutkimusraportti eli MENSAhankkeen osa 2 tarkastelee yksittäisten Satakunnassa toimivien monikansallisiin yrityksiin kuuluvien yritysten (toimipaikkojen) toimintaa Satakunnassa erityisesti niiden alueellisen sitoutumisen näkökulmasta. Tässä ei kuitenkaan tarkastella tilastollisen keinoin sitä, onko yritysten ulkomaalaisomisteisuudesta ollut Satakunnan kannalta hyötyä tai haittaa. Kuten edellisen luvun alussa todettiin, niin talousteoria ei anna kysymykseen yksiselitteistä vastausta, vaan voidaan löytää sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Viime kädessä on empiirisen tutkimuksen asia pyrkiä tarkastelemaan monikansallisten yritysten vaikutuksia aluetalouteen. MENSAhankkeen 1. osassa Karppinen (2009, 25 30) on katsaus keskeisempiin empiirisiin tutkimuksiin aiheesta. Kaiken kaikkiaan kansainvälisten empiiristen tutkimusten perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä siitä, ovatko monikansalliset yritykset vähemmän sitoutuneita sijaintialueella toimimiseen (ns. footloose multinationals -hypoteesi) kuin paikalliset yritykset. Tuoreessa laajaan yritystason aineistoon perustuvassa tutkimuksessa Görg ja Jabbour (2009) esittävät, että vaikka euroalueella toimivista yrityksistä lukumääräisesti vain pienellä osalla on tytäryhtiöitä ulkomailla, niin niiden suhteellinen osuus sijaintialueen tuotannosta, työllisyydestä ja voitoista on suuri (ks. myös Karppinen 2009, koskien Satakuntaa). Görg ja Jabbour esittävät myös tulokset, että ensiksikin ulkomaisilla tytäryhtiöillä on korkeampi selviytymisaste markkinoilla ja niiden tuottavuus on korkeampi kuin eimonikansallisilla yrityksillä. Toiseksi jo monikansallistuneiden yritysten tuottavuus kasvaa nopeammin kuin juuri monikansallistuvilla yrityksillä. Kolmanneksi ne monikansalliset yritykset, joilla on useita ulkomaisia tytäryhtiöitä, ovat kannattavuudeltaan parempia verrattuna monikansallisiin yrityksiin, joilla on vähän ulkomaisia tytäryhtiöitä. Görg ja Jabbourin Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 12

13 tutkimuksessa ei ole huomioitu alueellisia tekijöitä. Toisaalta tässä käsillä olevassa Satakuntaa koskevassa selvityksessä ei tutkita suurta monikansallisten yritysten joukkoa tilastollisin menetelmin, vaan tutkittava kohdejoukko muodostuu 10 suuresta ulkomaalaisomisteista yrityksestä Satakunnassa. MENSA-hankkeen 2. osion keskeiset yrityskohtaiset tulokset ovat tuottaneet kaksi laskentatoimen opiskelijaa kauppatieteen ylioppilaat Teemu Alanko ja Saija Karjalainen omissa pro gradu -tutkielmissaan. Keskeiset menetelmät ovat olleet tilinpäätösaineistoista laskettuihin tunnuslukuihin perustuvat tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelmat ja haastatteluaineistoon perustuva kvalitatiivinen analyysi (ks. luku 2.2). Tarkemmin lähestymistapoja, menetelmiä, kohdeyrityksiä ja aineistolähteitä on esitelty opinnäytetöissä (Alanko, 2010 ja Karjalainen, 2010). Tämän tutkimuksen aineisto ja menetelmät eivät anna mahdollisuutta verrata ulkomaalaisomisteisten yritysten tuottavuuseroja verrattuna kotimaisiin yrityksiin. Sen sijaan kannattavuuden suhteen voidaan tällaista vertailua tehdä. Tuloksia siis tulkitaan pääosin vain alueellisen sitoutumisen näkökulmasta Selvityksen eteneminen MENSA-hanke jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä syksyllä 2009 valmistuneessa osiossa (Karppinen 2009) tarkasteltiin hankkeen yleisiä aluetalousteoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia sekä analysoitiin selvitystä varten erikseen kerätyn aluetaloudellisen tilaston avulla satakuntalaista tytäryhtiötaloutta. Käsillä oleva toinen osio koostuu yritystarkasteluista koskien suurimpia Satakunnassa toimivia ulkomaalaisomisteisia yrityksiä (luvut 2 4) sekä hankkeen molempien osioiden keskeisten tulosten yhteenvedosta ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta (luku 5). Yritystarkastelu perustuu kauppatieteen ylioppilaiden Teemu Alangon ja Saija Karjalaisen Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tekemien laskentatoimen pro gradu -tutkielmien pohjalta koostettuun osioon. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 13

14 Luvussa 2 tarkastellaan Mensa-hankkeen toisen osan kannalta keskeisiä käsitteitä (luku 2.1), aineistoja ja menetelmiä (luku 2.2). Luvussa 3 tarkastellaan valitun kohdeyritysjoukon taloudellista kannattavuutta ja sen perusteella niiden alueellista sitoutumista Satakunnassa toimimiseen. Aluksi luvussa 3.1 esitellään alueellisen sitoutumisen näkökulmaa, jonka jälkeen tarkastellaan valittujen tunnuslukujen avulla yritysten kannattavuutta ja toteutunutta kasvua (luvut 3.2 ja 3.3). Luvun 4 sisältö perustuu marras-joulukuussa 2009 tehtyihin yritysjohtajien haastatteluihin koskien samaa kohdeyritysjoukkoa kuin luvussa kolme. Haastattelut on ennen muuta tulkittu alueellisen sitoutumisen näkökulmasta. Aluksi luvussa 4.1 on tarkasteltu yritysjohtajien käsityksiä monikansallisena toimimisesta, toiseksi on tarkasteltu konsernitason (luku 4.2.1) ja satakuntalaisen toimipaikan tason (luku 4.2.2) kasvustrategioita sitoutumisen näkökulmasta. Luku 4.3 tarkastelee vastaavasti alueellisia kilpailukykytekijöitä. Luku 5 on koko Mensa-hankkeen (osa 1 ja 2) johtopäätösluku, jossa tulkinnan painopiste on kestävässä, ennakoivassa aluekehittämistyössä. Luvussa 5.2 on esitelty alueellisen ennakoinnin perusehdot liittyen Mensa-hankkeen fokukseen eli satakuntalaiseen tytäryhtiötalouteen. Edelleen luvussa 5.3 on koottu yhteen Mensa-hankkeen 1. osan (aluetaloudellinen tarkastelu) keskeiset tulokset ja tulkittu niitä ennakoivan aluekehittämistyön näkökulmasta. Lopuksi luvussa 5.4 on tehty vastaava tarkastelu Mensa-hankkeen 2. osan (yritystarkastelu) ja koko hankkeen näkökulmasta. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 14

15 OSA 2. SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS: YRITYSTARKASTELU 2. AINEISTOT JA MENETELMÄT 2.1.Peruskäsitteitä Tarkastellaan seuraavaksi muutamaan selvitykseen liittyvää yleistä avainkäsitettä. Muilta osin tutkimuskäsitteistöä on esitelty tutkimuksen edetessä. Pääosin tytäryhtiötalouteen, ulkomaalaisomistukseen ja tuotannon kansainvälistymiseen liittyvät tilastolliset ja taloudelliset käsitemäärittelyt on esitetty MENSA-hankkeen 1. osassa (Karppinen 2009, 18 20). yhteenvetoraportin kannalta keskeisiä ovat: Tämän Monikansallinen yritys (MNE) Yritys on monikansallinen, jossa sillä on tuotanto- tai muuta liiketaloudellista toimintaa vähintään kahdessa eri maassa. Tämä on yleisin ja mm. OECD:n käyttämä määritelmä. Tytäryritys Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti. (Tilastokeskus) Ulkomaalaisomisteinen yritys Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa. (Tilastokeskus) Varsinaisia yritystarkasteluiden tutkimusmenetelmiin liittyviä tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysien määritelmiä esitetään seuraavassa luvussa sekä tarkemmin Alanko (2010, 35 37) ja Karjalainen (2010, 33 35). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 15

16 2.2. Aineistot ja menetelmät Aineistot Tutkimusaineistoja ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin tämän yhteenvetoraportin taustana olevissa tutkimuksissa Alanko (2010, 14 22) ja Karjalainen (2010, 14 22). Tässä esitetään em. tutkimusten aineisto- ja menetelmätiivistelmä. Tilinpäätösanalyysiin kuuluvan tunnuslukuanalyysin aineistona käytetään tutkimuksissa kymmenen suurimman ulkomaalaisomisteisen Satakunnassa toimivan yrityksen tilinpäätöksiä vuosilta Toimipaikat työllistävät vähintään 100 henkilöä Satakunnassa ja toimivat lähes kaikki teollisuudessa. Tilinpäätökset on tilattu Patentti- ja rekisterihallituksesta vuoden 2009 aikana. Tilinpäätökset sisältämistä asiakirjoista aineistona käytettiin tuloslaskelman, taseen sekä liitetietojen lisäksi yrityksen toimintakertomusta, josta saatiin arvokasta tietoa yrityksen tilikauden aikaisista toimista. Haastatteluaineisto pyrittiin kokoamaan samoista yrityksistä, joita analysoitiin tilinpäätösanalyysin keinoin. Tutkimusta varten haastateltavaksi saatiin yhdeksän 1 eri yrityksen edustajat. Haastateltaviksi valittiin ylimmän johdon edustajia, jotta haastateltavan käytettävissä olisi tutkimusongelmien kannalta riittävät ja oikeat tiedot. Tilastokeskuksen yritysrekisterin (2008) mukaan Satakunnassa on 19 yksityisen yrityksen toimipaikkaa, jotka työllistävät vähintään 250 henkilöä. Näistä 7 on ulkomaalaisomistuksessa. Kokoluokassa henkilöä työllistäviä ulkomaalaisomisteisia toimipaikkoja on Satakunnassa 6, joista puolet toimii teollisuudessa. (Karppinen 2009, 44). Haastattelut sisälsivät siis valtaosan suurten ulkomaalaisomisteisten yritysten kohdejoukosta ja päätelmät niiden sitoutumisesta Satakuntaan voidaan pitää haastattelumenetelmän ja kassavirta-analyysin antamissa rajoissa varsin luotettavina. Haastattelut tehtiin vuoden 2009 marras-joulukuulla. Tarkemmat yrityskohtaiset aineistokuvaukset löytyvät Alanko 2010, ja Karjalainen 2010, Yksi tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä, joita tarkasteltiin tilinpäätösanalyysin avulla, ei suostunut haastatteluun. Tämän tilalla haastateltiin toista tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluvaa yritystä. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 16

17 Haasteen tutkimusongelmaan vastaamiseksi aiheutti se, että joidenkin keskeisten tietojen saaminen haastateltavilta oli mahdotonta. Haastateltavat ilmaisivat jo ennen varsinaista haastattelua, että eivät keskustele yksikkökohtaisista luvuista tai konsernin sisäisestä kaupasta. Toiseksi yritykset ovat tytäryhtiömuotoisia toimijoita ja joissain tapauksissa tilinpäätöksiin sisältyi myös Satakunnan ulkopuolisia yksiköitä. (Alanko 2010, 19 20; Karjalainen 2010, 19 21). Menetelmät Tilinpäätöksen laadinta on eri yhteisömuotoisille toimijoille pakollista. Tilinpäätösanalyysi on hyvä keino tuottaa tietoa yrityksen toiminnasta useista eri näkökulmista. (Kallunki ja Kytönen 2002, 14.). Tilinpäätösanalyysin synonyymeinä käytetään usein yritystutkimusta ja tunnuslukuanalyysia, mutta käytännössä tilinpäätösanalyysi on osa yritystutkimusta ja tunnuslukuanalyysi taas osa tilinpäätösanalyysiä. Tämän tutkimuksen taloudellista menestystä mittaavassa osiossa ei siis ole kyse suoranaisesta yritystutkimuksesta, sillä tarkoituksena on pääasiassa kuvata jo tapahtunutta taloudellista menestystä. Apuna käytetään toteutuneita lukuja sekä tilinpäätöksen yhteydessä julkaistuja, muun muassa toimintaympäristön muutoksista kertovia, toimintakertomuksia (Leppiniemi ja Leppiniemi 2006, 18 19). Tilinpäätösten luvut syötetään Navita Yritysmalli -tietokoneohjelmaan, jonka avulla lasketaan tunnusluvut yritysten taloudellisesta menestymisestä. Navitaohjelmistosta saaduista tunnusluvuista pyritään muodostamaan yleistyksiä ja kaavioita siitä, miten taloudellinen tilanne on vuosien aikana kehittynyt. Tuloksia pyritään edelleen vertaamaan vertailuaineistoon, joka tyypillisesti muodostuu saman toimialan yrityksistä. Koska tutkimuksen yritysjoukko on usealta eri toimialalta (lähinnä teollisuudesta), on vertailuaineiston valinta vaativaa. Kuten Karppinen (2009, 4) toteaa, virallinen tilastointi (Tilastokeskus, Suomen Pankki) on sijaintiperusteista, eikä omistusperusteisia tilastoja ei ole juurikaan saatavilla. Suomessa toimivista ulkomaisista tytäryhtiöistä on olemassa lukumäärää, henkilöstömäärää ja liikevaihdon määrää kuvaavia maatason tilastoja, mutta niiden perusteella ei voida muodostaa tilinpäätösanalyysin kannalta riittävän vertailukelpoisia Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 17

18 tunnuslukuja (Karppinen 2009, 71). Toisaalta myöskään vertailu Satakunnan alueella toimiviin kotimaisiin yrityksiin toimialoittain ei onnistu, koska toimialoista on vaihtelevaa aineistoa. Satakunnassa toimivien kotimaisten yritysten tunnuslukujen vertailu koko teollisuuden alalta olisi myös varteenotettavaa, mutta teollisuuden alan tilinpäätöstilastoja ei ole olemassa maakuntatasolla. Edellä esitettyjen ongelmien pohjalta päädytään vertailemaan tutkimuksen kohteena olevien yritysten tunnuslukuja koko Suomen teollisuuden tunnuslukuihin sekä Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN, 2005) viitearvoihin (Ks. Alanko 2010, 20 21; Karjalainen 2010, 20). Tilastokeskuksen vertailuaineisto sisältää n yritystä. Analysoitavat yritykset tietysti sisältyvät myös (Tilastokeskuksen) vertailuaineistoon, mutta koko maan vertailu antaa varsin luotettavia tuloksia. Tutkimuksissa käytetään vertailuaineistona myös Voitto+tietokannan (2009) toimialakohtaisia lukuja, mutta käyttö on melko rajattua, koska yritykset ovat yksittäisiä toimijoita eri aloilta ja lisäksi toimialojen luokitukset ovat muuttuneet analyysikauden aikana. Aikasarjaulottuvuus tuloksissa on neljä vuotta Haastattelut tehtiin teemahaastatteluna ja tulokset raportoidaan teemojen mukaan. Teemoja esitellään tarkemmin haastattelutulosten yhteydessä (luku 4). Haastattelun teemat lähetettiin haastateltaville etukäteen, jonka jälkeen suoritettiin yrityksen tiloissa noin tunnin kestäneet haastattelut, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin analysointia varten. Lisäksi sitoutumista alueelliseen toimintaympäristöön tarkastellaan SWOT-analyysin avulla. Siinä tutkimuksen kohteena olevista ongelmista pyritään erottelemaan organisaation sisäisen ympäristön vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoisen ympäristön uhat ja mahdollisuudet (Lussier 2006, ). Sekä kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistot pyritään lopussa saattamaan yhteen ja muodostamaan näistä yleistettävät tutkimustulokset aiheesta. Tarkemmat kuvaukset haastateltavista löytyvät tutkimuksista Alanko (2010, 21 22) ja Karjalainen (2010, 21). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 18

19 Tulokset raportoidaan tässä keskeisten kuvioiden ja taulukoiden sekä haastatteluiden osalta erikseen siten, kuin ne ovat Alangon (2010) ja Karjalaisen (2010) tutkimuksissa 2. Tuloksista tehdään kootusti yhteiset johtopäätökset. 2 Tilastollisten keskilukujen (keskiarvo, mediaani) tai kvartiilien käyttö aineistossa on vain ohjeellista, koska ensinnäkin tutkimuksen kohteena on ainoastaan kymmenen yritystä (5 per tutkimus) ja lisäksi Tilastokeskuksesta saatavat vertailutunnusluvut ovat niin sanottu aggregaattiaineisto eikä yrityskohtainen mikroaineisto. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 19

20 3. ULKOMAALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN TALOUDELLINEN MENESTYS SATAKUNNASSA alueellisen sitoutumisen näkökulma 3.1. Alueellisen sitoutumisen näkökulma Alueellista sitoutumista tarkastellaan tässä toimintalähtöisesti. Se voidaan tehdä toteutuneen kehityksen perusteella (revealed regional commitment) ikään kuin jälkikäteen. Toisaalta sitoutumista voidaan pyrkiä ennakoimaan tarkastelemalla niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten alueelliseen sitoutumiseen (regional commitment factors). Ensin mainittua on helpompi tilastojen avulla kvantitatiivisesti tarkastella (ks. alla). Jälkimmäinen lähestymistapa on kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin vaikeammin todennettavissa. Tämä johtuu siitä, että alan teoreettinen tutkimus ei anna yksiselitteistä tai operationaalisesti riittävän täsmällistä kuvaa alueellisen sitoutumisen tekijöistä. Toiseksi alan empiirinen taloustutkimus antaa ristiriitaisia tuloksia. Tutkimushankkeen 1. osassa (Karppinen 2009, 21 30) tarkasteltiin lyhyesti sitä keskeistä talousteoreettista ja empiiristä kirjallisuutta, joka pyrkii tarkastelemaan (alueellisen) sitoutumisen eroja ulkomaalaisomisteisten ja sijaintialueen (-maan) kotimaisten yritysten kesken. Regional commitment factors -lähestymistavan mukaiset yrityksiä alueelle sitouttavat tekijät ovat viime kädessä aina alueellisesti erilaisia ja samatkin alueelliset tekijät ovat eri merkityksellisiä eri yrityksille. Tämä vaikeuttaa entisestään kvantitatiivisen analyysin tekemistä koskien Satakuntaa. Yrityksen sitoutuneisuus (riipumatta omistuksesta) alueeseen oletetaan olevan paljastunutta (revealed regional commitment) sen mukaan, toimiiko se alueella ja missä määrin se toimii alueella (yrityskoko). Toisaalta paljastettu alueellinen sitoutuminen muuttuu yrityksen reaalisen toiminnan tason muuttuessa. Tyypillisesti tässä tarkastellut ulkomaiset yritykset voivat supistaa toimintojaan siirtämällä tuotannon ja tuotannon osia ulkomaille tai vähentämällä kapasiteettia ja henkilöstöä alueellisissa toimipaikoissa. Vastaavat reaaliset muutokset voivat tietysti mennä toiseen suuntaan ja yritys kasvattaa sitoutumistaan alueeseen siirtymällä alueelle tai kasvamalla sijaintialueellaan. Tuoreen empiirisen tutkimuksen mukaan jopa 80 % suomalaisista suurimmista (vähintään 100 henkilöä työllistävistä) teollisuusyrityksistä, joilla on ulkomailla tytäryhtiöitä, Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 20

21 ovat sopeuttaneet tuotannollista toimintaansa konsernin sisällä (Peltola 2008). Tutkimuksia, jossa vastaavaa olisi analysoitu Suomessa puhumattakaan jollakin sen alueista sijaitsevien ulkomaisten yritysten osalta, ei ole ollut käytettävissä. MENSA-tutkimushankkeen ensimmäisessä aluetalouteen keskittyvässä osiossa (Karppinen 2009) käytettiin toimipaikkakohtaista mikroaineistoa, mutta ulkomaalaisomisteisten yritysten toimintaa ei ollut mahdollisuus tarkastella ajansuhteen (muutos ajassa) muutoin kuin 50 suurimman sellaisen Satakunnassa toimivan toimipaikan osalta, jotka ovat ulkomaalaisomisteisia. Kyseisessä tutkimuksessa esitettiin, että suurimmat ulkomaalaisomisteiset yritykset 3 ovat kasvattaneet henkilöstö- ja liikevaihto-osuuttaan Satakunnan teollisuuden henkilöstöstä ja liikevaihdosta runsaasta 20 %:sta lähes 35 %:iin (molemmissa) (Karppinen 2009, 48 51). Tästä voitiin tehdä kolme keskeistä päätelmää: 1. Suurimmat Satakunnassa toimivat yritykset ovat osoittaneet kasvavaa sitoutumista 2000-luvulla toimimiseen Satakunnassa. 2. Tarkastelujen ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminnan muutosten alueellisten vaikutusten kannalta niiden merkitys on kasvanut. 3. Päätelmästä 2 seuraa, että aluekehittämisen näkökulmasta on syytä kiinnittää entistä suurempaa huomiota siihen, että a. toiminnallisesti kasvavia yrityksiä (tässä ulkomaalaisomisteisia) onnistutaan edelleenkin houkuttelemaan Satakuntaan; b. pyritään löytämään mekanismeja, joilla yritysten alueellisen sitoutumisen mahdollista vähenemistä pienennetään. Ts. halukkuutta siirtää toimintoja muualle tai lakkauttaa toimintoja ilman korvaavia toimintoja vähennetään. Tutkimushankkeen 1. osassa tarkasteltiin keskeisiä talousteoriaperusteisia syitä aktiiviselle aluekehittämiselle ym. tapauksessa. Sikäli, kun tiedämme syitä ulkomaalaisomisteisten yritysten Satakuntaan siirtymiselle, toimimiselle ja 3 TOP50 eli 50 suurinta Satakunnassa olevaa ulkomaalaisomistuksen yrityksen omistamaa toimipaikkaa. Henkilöstö- ja liikevaihtomäärän kokojakauma tässä 50 yrityksen ryhmässä on merkittävästi vino suurimpien yritysten suuntaan. Nämä suurimmat yritykset vuosien osalta kuuluvat samaan kohdejoukkoon kuin tässä käsillä olevassa tutkimuksessa (10 suurinta). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 21

22 mahdollisesti toimintojen vähentämiselle voisimme aktiivisen aluekehittämistyön avulla kestävästi vaikuttaa aluekehitykseen. Tämän tutkimushankkeen 1. osassa pyrittiin tilastollisin menetelmin kuvaamaan ulkomaalaisomisteisten yritysten ja tytäryhtiötalouden merkitystä Satakunnan aluetaloudelle. Tutkimus oli sikäli uraauurtava, että vastaavaa aluetalouteen (tässä Satakunta) suuntautuvaa tarkastelua ei ole Suomessa tehty. Tämä johtuu siitä, että virallinen tilastointi on sijainti- eikä omistusperusteista. Tutkimushankkeen ensimmäisessä osassa olevalla aineistolla sen sijaan ei voitu tarkastella yrityskohtaisesti ulkomaalaisomisteisten yritysten toimintaa eli sitoutumista Satakuntaan. Se tehdään käsillä olevassa tutkimuksen 2. osassa. Koska tarkasteltava yritysjoukko (10 suurinta ulkomaalaisomisteista toimipaikka) on suppea, toiminnallisen sitoutuneisuuden arvioimiseen voidaan käyttää tilinpäätösanalyysia ja kassavirtalaskelmia (kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä) ja haastatteluita (kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä). Määrällisin tunnusluvuin tuloksia tulkittaessa on syytä pitää mielessä yritystarkasteluiden ajallisesti lyhyt tarkastelujakso ( ) ja tilinpäätösmenetelmiin liittyvät haasteet. Kuitenkin, kuten edellä todettiin, koska TOP50 yritysten taloudellinen merkitys Satakunnassa on kasvanut ja koska suurimmilla yrityksillä on suhteellisesti suurempi merkitys, niin käsillä olevan tutkimushankkeen 2. osan (yritystarkastelu) kohdeyritysten voidaan päätellä paljastuneen sitoutuneeksi Satakuntaan. Mutta tässä MENSA-hankkeen yritysosiossa (osa 2) pyritään hahmottamaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sitoutuneisuuteen (regional commitment factors) ja siten voimme ennakoivasti arvioida aluekehittämistoiminnan kestävää pohjaa. (Kohta 3.b. edellinen sivu.) Aluekehittämisen näkökulmasta tutkimushankkeen 1. osan tulos ulkomaalaisomisteisuuden merkityksen kasvusta Satakunnassa (TOP50) merkitsee, että Satakunta on paljastunut kasvavissa määrin houkuttelevaksi alueeksi ulkomaalaisten yritysten näkökulmasta Mutta samalla tutkimushankkeen 1. osan perusteella ei voida sanoa, millaisista tekijöistä sitoutuminen koostuu. Tässä tutkimushankkeen 2. osassa yritetään osaltaan (tutkimusmenetelmien ja aineiston antamissa rajoissa) vastata tähän kysymykseen. Parhaimmassa tapauksessa tutkimuksessa osoitetut tekijät osoittaisivat, millaisiin globaalitaloudessa toimivien ja Satakunnassa sijaitsevien yritysten toimintaedellytysten kehittämistoimiin olisi syytä ryhtyä. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 22

23 Keskeiset tässä tutkittavat sitoutumisen tekijät kohdejoukossa ovat 4 : 1. yritysten kannattavuus 2. yritysten kasvu/investoinnit 3. yritysten monikansallisuus 4. yritysten konserni- ja yritystason (Satakunta) strategiat 5. alueelliset (sitouttavat) kilpailukykytekijät. Jatkossa kohtia 1-2 tarkastellaan etupäässä tilinpäätösanalyysin avulla ja kohtia 3-5 haastatteluiden avulla. Tekijöiden vaikutusmekanismeja alueellisen sitoutumisen näkökulmasta perustellaan lyhyesti kunkin osion yhteydessä erikseen. On syytä muistaa, että koska kohdejoukko koostuu vain ulkomaalaisomisteisista yrityksistä, niin tutkimuksessa ei voida vertailla sitoutumistekijöitä vastaaviin kotimaisiin yrityksiin. Lukujen 3.2 ja 3.3 tarkastelut perustuvat Alangon (2010) ja Karjalaisen (2010) opinnäytteisiin Kannattavuus Alueellisen sitoutumisen näkökulmasta hyvä tai ainakin tyydyttävä pidemmän aikavälin kannattavuus vähintään voitollinen tulos merkitsee sitä, että tutkittavalla yrityksellä ei ole välttämätöntä syytä poistua markkinoilta tai sopeuttaa liiketoimintaansa kannattavuuden parantamiseksi. Sopeuttaminen voi tapahtua monella tapaa, mutta usein seurauksena on tuotannon vähentäminen, siirtäminen muualle ja tältä osin työvoiman alueellisen tarpeen väheneminen, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Toisaalta hyvästä kannattavuudesta voi olla seurauksena yrityksen reaalinen kasvu ja siten tiukempi sitoutuminen sijaintialueeseen. Hyväkään kannattavuus ei silti ole riittävä ehto erityisesti globaaliin kilpailuun osallistuvalle monikansalliselle yritykselle alueellisilla markkinoilla pysymiselle. 4 Alanko (2010, 55 61) ja Karjalainen (2010, 43 48) ovat lisäksi tutkineet tilinpäätösanalyysin avulla yritysten vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Näilläkin on tietysti vaikutusta yritysten pysymiseen markkinoilla ja erityisesti vakavaraisuus heijastelee yrityksen kykyä sopeutua markkinoilta tuleviin negatiivisiin yllätyksiin. Tässä yhteenvetoraportissa tarkastelu on kuitenkin kohdistettu pidemmän aikavälin kannattavuuteen. On lopulta syytä huomata, että vaatisi erillisen ekonometrisen tutkimuksen (jota tässä ei ole tehty) jotta näiden alueellisen sitoutumisen tekijöiden tilastollinen merkitys voitaisiin empiirisesti tutkia Satakunnassa. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 23

24 Yrityksen tulos on kannattavuuden absoluuttinen mittari, mutta suhteelliset mittarit antavat vertailun kannalta informatiivisemman kuvan. Kannattavuuden suhteelliset tunnusluvut ovat joko erilaisia, suhteellisen helposti ymmärrettävissä olevia voittoprosentteja tai pääoman tuottoa mittaavia prosentuaalisia lukuarvoja. Ensin mainitut tuloksen liikevaihtoon suhteuttavat luvut ovat laskennallisesti tarkemmin määriteltävissä mutta antavat heikompaa vertailutietoa. Jälkimmäisessä suhteutetaan resursseja saavutettuun tulokseen ja näin saadut luvut ovat epätarkempia mutta monikäyttöisempiä esimerkiksi erimuotoisten rahoittajien kannalta. (Leppiniemi ja Leppiniemi 2006, 217.) Yksittäiset tunnusluvut kertovat lyhyen aikavälin kannattavuudesta (Niskanen ja Niskanen 2003, 112). Näin ollen ajallisen muutosten vuoksi on perusteltua seurata peräkkäisten vuosien analyysituloksia aikasarjatarkastelua hyväksikäyttäen. Voittoprosenttimuotoisia tunnuslukuja ovat esimerkiksi käyttökateprosentti, liikevoittoprosentti sekä tilikauden voittoprosentti. Kaikissa näissä tunnusluvuissa niiden nimen mukainen jäämä poimitaan tilinpäätöksen tulostiedoista ja suhteutetaan se liikevaihtoon. Voittoprosentin kohdalla tämä suhdeluku kertoo prosentuaalisen määrän, joka jokaisesta myynnin eurosta jää yritykselle. (Leppiniemi ja Leppiniemi 2006, 218.) Tilikauden voittoprosentti koetaan helposti ainoaksi oleelliseksi muuttujaksi mutta asia ei ole näin mustavalkoinen. Tilikauden voiton yläpuolelle sijoittuvat tuloslaskelmakaavassa kaikki erät, satunnaisista eristä ja tilinpäätössiirroista lähtien, ja tämä mahdollistaa erimuotoisen tuloksenjärjestelyn. Esimerkiksi tämän tutkimuksen kohdalla analysoidaan tytäryhtiöitä, jotka yksinkertaisimmillaan saattavat muokata lopullista tulosta esimerkiksi konserniavustuksen avulla, vaikkakin se oli aineistossa harvinaista mahdollisesti kansainvälisen käytännön ja asetusten vuoksi. Joka tapauksessa tunnusluvun informatiivinen arvo kärsii helposti ja tilikauden voittoprosenttia ei oteta tässä tutkimuksessa tarkemman analyysin kohteeksi. Sen sijaan liikevoittoprosenttia käsitellään myöhempänä omissa kappaleissaan yhdessä kohdeyritysten analyysitulosten kanssa. (Alanko 2010, 37 39; Karjalainen 2010; 35 36) 5 5 Alanko (2010) ja Karjalainen (2010) käyttävät tutkimuksissaan tässä esitettävän liikevoitto prosentti - tunnusluvun lisäksi muita kannattavuuden tunnuslukuja kohdeyritysten tilinpäätösanalyysissä (käyttökateprosentti, sijoitetun pääoman tuottoprosentti). Tämän lisäksi Alanko ja Karjalainen tarkastelevat kohdeyritysten maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Näitä vertailuja ei tässä yhteenvetoraportissa raportoida. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 24

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* OSA 1. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A31/2009 ISSN 1459-1332 ISBN 978-951-564-954-6 * Julkaisu

Lisätiedot

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ 1 SATOJEN KOULUTUSTEN SATAKUNTA - VERKOSTOSEMINAARI Aika to 24.1.2013 klo 8:30 15.30 Tutkimus saatavilla: http://www.satamittari.fi ARI KARPPINEN TUTKIJA TURUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU, PORIN YKSIKKÖ

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Ulkomaiset yritykset Suomessa Invest in Finlandin, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastoissa

Ulkomaiset yritykset Suomessa Invest in Finlandin, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastoissa Ulkomaiset yritykset Suomessa Invest in Finlandin, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tilastoissa Helmikuu 2008 Tilastokeskus Työpajankatu 13 00022 Tilastokeskus Puh. (09) 17 341 Invest in Finland Kaivokatu

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Liiketaloustiede: laskentatoimen pro gradu -tutkielma. Laatija Saija Karjalainen 12759

Liiketaloustiede: laskentatoimen pro gradu -tutkielma. Laatija Saija Karjalainen 12759 KANSAINVÄLISTEN YRITYSTEN SATAKUNNASSA TOIMIVIEN TYTÄRYH- TIÖIDEN TALOUDELLINEN MENESTYMINEN VUOSINA 2005-2008 JA NIIDEN TOIMINNAN ALUEELLISEEN SITOUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Liiketaloustiede: laskentatoimen

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus

Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin. henkilöstötiedonkeruuseen. Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus Työssäkäyntitilaston ja yritysrekisterin huomiot OKM:n toimipisteja henkilöstötiedonkeruuseen Korkeakoulujen KOTA-seminaari 21.8.2013 Aura Pasila, Jukka Pakola Tilastokeskus OKM:n tiedonkeruu yliopistojen

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Antti Fredriksson Assistant Professor Authorized Public Accountant antfre@utu.fi. Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

Antti Fredriksson Assistant Professor Authorized Public Accountant antfre@utu.fi. Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics 1 Antti Fredriksson Assistant Professor Authorized Public Accountant antfre@utu.fi TILINPÄÄTÖKSEN PIKA-ANALYYSI JA LUOTTOKELPOISUUDEN ARVIOINTI Hankintaosaaminen kasvun tukena projekti 22.11.2013 3 OSA

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

käytännön suunnittelussa ja

käytännön suunnittelussa ja Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa t Case: Oulu Inspiroi - innovaatiostrategia 2007-2013 Olli Löytynoja Varatoimitusjohtaja Oulu Innovation Oy 29.10.2009 TILASTOSEURANNAN

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007

Ohjelmistoyrityskartoitus 2007. Demo Oy. Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 52 Yrityskohtainen vastausanalyysi Ohjelmistoyrityskartoitus 2007 Ohjelmistoyrityskartoitus on vuosittain toteutettava ohjelmistoalaa mittaava kansallinen tutkimus. Vuonna 2007 tutkimukseen vastasi yhteensä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Puhelin: +358 9 148861 Telefax: +358 9 735338 Kaupparekisterinumero: 161689 Rekisteröity: 10.11.1961

Puhelin: +358 9 148861 Telefax: +358 9 735338 Kaupparekisterinumero: 161689 Rekisteröity: 10.11.1961 Tulosta Ohje Rating Alfa Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki PL 16, 00581 Helsinki Tiedot luovutettu 20.05.2007 Yhteenveto Puhelin: +358 9 148861 Telefax: +358 9 735338 Kaupparekisterinumero:

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen

Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy. Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen Raivaaja Yritysten kasvun ja alueelle sijoittumisen esteet pois Itä-Uudellamaalla 2014 Posintra Oy Jani Listenmaa Henriikka Mujunen Helena Kultanen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot