Vaikuttavuus ja sen arviointi

Transkriptio

1 Vaikuttavuus ja sen arviointi FL, tutkija SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaikuttavuus ja Suomi tänään Viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa on tapahtunut massiivinen muutos: nykyisin esimerkiksi sosiaalityössä vaikuttavuuden arviointi sisältyy lainsäädännössä itse sosiaalityön määritelmään (SHL 14 ) ja voimaan tullut laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä määrittelee sosiaalityön erityisiksi velvollisuuksiksi (9 ) vaikutusten seurannan ja arvioinnin 2 1

2 Vaikuttavuus ja Suomi tänään Samaan aikaan näyttää vallitsevan sekä yleinen hämmennys siitä, mitä vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan tai miten sitä tehdään että täysin virheellisiä päähänpinttymiä vaikuttavuuden arvioinnista 3 Tämän esityksen tavoite: Kirkastaa se, mitä vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan Selventää sitä, miksi se, edes jollain tavalla toteutettuna, ei ole vain hyödyllistä ja järkevää vaan usein TÄYSIN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ Korjata yleisimmät asiaa koskevat myytit ja väärinkäsitykset Bonuksena vielä joitain vinkkejä, jos tarkoitus on arvioida henkilökohtaisen budjetoinnin vaikuttavuutta 4 2

3 Mitä tarkoitetaan vaikuttavuuden arvioinnilla? Toisin kuin yleensä Suomessa esitetään, vaikuttavuus on hyvin selkeä, kirkas ja yksinkertainen käsite SE TARKOITTAA RIITTÄVÄN LUOTETTAVAA TIETOA (luotettavia havaintoja) IHMISTEN (asiakkaiden, asukkaiden, perheiden, yhteisöjen) HYVINVOINNISTA ja SEN MUUTOKSESTA 5 VAIKUTTAVUUS = Tietoa asiasta: Outcome Ja erityisesti sitä, että tämä tieto on keskeinen tuotannontekijä tai input TUOTTAVUUDESTA 6 3

4 Jos siis meinaat lausua jotain vaikuttavuudesta varaudu riittävän luotettavasti tarjoamaan havaintoja ainakin kahdesta asiasta: MIKÄ on ihmisten hyvinvoinnin tila MITEN se on muuttunut 7 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ: Jos asiakkaiden tai kohdeväestön hyvinvointi on vakavasti vaarantunut (eli kun virheisiin ei ole varaa -> jokaisen asiakkaan hyvinvoinnin systemaattinen seuranta on ainoa tehokas tapa HAVAITA virheet ja oppia) Jos panostetaan jonkin toimintatavan tai intervention kehittämiseen tai testaamiseen ja halutaan tietää, missä määrin siitä on hyötyä ja minkälaista 8 4

5 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN liittyvä ensimmäinen kaksinkertainen väärinkäsitys Vaikuttavuuden osoittaminen on jotain jälkikäteen tehtävää raportointia Jos näin ajattelee, asiassa EPÄONNISTUU 100% VARMASTI 9 Ongelmat liittyvät 1. Tiedon intressiin Minkä tahansa intervention osoittaminen vaikuttavaksi on tuhoon tuomittu hanke koska mikään interventio ei ole sinänsä vaikuttava tai ei vaikuttava vaikka moni on haitallinen Vaikuttavuus ei ole olotila vaan suhde: jotain verrataan johonkin Vaikuttavuuden arvioinnissa voi onnistua mikäli on kiinnostunut: keiden osalta interventio (tai palvelu) oli vaikuttava, millä lailla ja miksi 10 5

6 Ongelmat liittyvät 2. Aikaperspektiiviin Vaikuttavuuden kannalta keskeiset seikat pitäisi ottaa haltuun ENNEN KUIN MITÄÄN MUUTA TEHDÄÄN Kokenut lukija pystyy mistä tahansa hankesuunnitelmasta nopeasti lukemaan, onko hankkeella edellytyksiä onnistua (muuta kuin sattuman kautta) Suomessa säästyisi runsaasti tuskaa, hikeä ja kyyneleitä sekä euroja, mikäli hallittaisiin ennen hankkeen aloittamista keskeiset vaikuttavuuteen liittyvät käsitteet ja välineet 11 Joista tärkein on Program Theory Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan oletukset siitä, miten palvelu tai hanke meinaa onnistua eli miten se lisää ihmisten hyvinvointia Jo teknisesti ihmisten hyvinvoinnin muutoksen luotettava havaitseminen ei ole mahdollista, jos ei ole aavistustakaan millä hyvinvoinnin ulottuvuuksilla muutosta voisi olettaa havaitsevansa. 12 6

7 Joista tärkein on Program Theory Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan oletukset siitä, miten palvelu tai hanke meinaa onnistua eli miten se lisää ihmisten hyvinvointia Jo teknisesti ihmisten hyvinvoinnin muutoksen luotettava havaitseminen ei ole mahdollista, jos ei ole aavistustakaan millä hyvinvoinnin ulottuvuuksilla muutosta voisi olettaa havaitsevansa. 13 Chen (2005) Conceptual Framework of Program Theory Resurssit Ympäristö Toimintamalli, preskriptiivinen Toteuttaja organisaatiot Toteuttajat Yhteistyö organisaatiot ja yhteisökumppanit Ekologinen konteksti Interventio ja palvelun protokollat Kohdeväestö Toteutus Interventio Determinantit Outcomes Muutosmalli, deskriptiivinen, kausaalinen 14 7

8 Sovellettuna henkilökohtaiseen budjetointiin Aina haastavin osa on ihmisen hyvinvoinnin muutosta koskevan hypoteesin (muutosmalli) kirkastaminen JA SE EI KOSKAAN OLE PALVELUJEN KULUTTAMINEN Siis, mikä on se juju HB:ssa, joka mahdollistaa ihmisten ja perheiden hyvinvoinnin lisääntymisen No, tähän ei voi vastata jos ei ole kuvaa kunkin kohderyhmän hyvinvoinnin keskeisistä ongelmista 15 Sovellettuna henkilökohtaiseen budjetointiin HB:n yksi keskeinen ajatus lienee se, että asiakkaan rooli tai asema muuttuu anelijasta aktiiviseksi toimijaksi. Vaikka ihmisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että voi luottaa siihen, että perustarpeet tulee hoidetuiksi, varsinainen hyvinvointi ei kuitenkaan rakennu jonkin saamiseen vaan toimintaan Nyt jos kyetään mobilisoimaan ihmisten omista tarpeista lähtevää toimintaa ja aktiviteettia, on täysi syy olettaa tällä olevan heidän kokonaishyvinvointiaan edistävä vaikutus erityisesti silloin, kun tämän aktiviteetin taso on olennaisesti alentunut 16 8

9 Sovellettuna henkilökohtaiseen budjetointiin Josta seuraa väistämättä kohderyhmää koskeva krittinen menestystekijä: TAVOITETAANKO OIKEAT ASIAKKAAT vai kohdentuuko palvelu jo valmiiksi touhukkaille ja aktiivisille ihmisille. 17 Sovellettuna henkilökohtaiseen budjetointiin Josta päästään TOIMINTAMALLIIN. Millainen toteutus on ratkaisevaa? Seuraavat prosessin ominaisuudet saattaisivat olla keskeisiä (vaikuttavuutta ei prosessilla ole, jos se ei kykene edistämään oletettua hyvinvoinnin muutoksen dynamiikkaa) muuttuuko asiakkaan asema tosiasiassa anojasta toimijaksi saavatko asiakkaat avun sellaiseen kokonaisvaltaiseen elämäntilanteensa tilannearvioon, että löytyy heille yksilöllisiä hyvinvoinnin rakentumisen suuntia ja tavoitteita, joiden toteutumisessa HB mahdollistamaa palvelujen käyttöä voi käyttää instrumenttina saavatko asiakkaat tukea siihen, että havaitaan mahdollinen hyvinvoinnin muutos kyetäänkö edistämään markkinoiden rakentumista palveluille, jotka toimivat tällä logiikalla (siis ei vain erilaisten palvelujen tarjoajien olemassaoloa) 18 9

10 Toinen kaksinkertainen harhaluulo Vaikuttavuuden arvioinnissa on kysymys siitä, että voidaan osoittaa hyvinvoinnin muutoksen johtuvan juuri tietyn palvelun käytöstä ja tämä edellyttää tietynlaista koeasetelmaa Joskus näin on mutta hyvin usein näin ei ole. Vaikuttavuus (effectiveness) viittaa todellisten asiakkaiden tosiasiallisen hyvinvointiin ja silloin pitää panokset laittaa juuri tähän hyvinvoinnin muutoksen seurantaan. On kokonaan eri kysymys tuottaa luotettavaa tietoa siitä mikä interventioista x, y ja z on vaikuttavin tai onko niiden välillä eroja. 19 jotain mittaamisesta Vaikuttavuuden arviointi laadullisin menetelmin on mahdollista mutta siinä on kolme keskeistä ongelmaa Vie aivan tolkuttomasti aikaa (niin asiakkaan aikaa kuin työntekijän aikaa ja koko työyhteisön aikaa) Virheiden määrä on suuri: nähdään positiivista kehitystä vaikka sitä ei ole, ei nähdä negatiivista kehitystä, vähäinen mutta strategisesti ensiarvoisen tärkeä positiivinen kehitys jää huomaamatta Raportointi ja työyhteisön ulkopuolinen oppiminen vaikeutuu kun viestintä monimutkaistuu MUTTA ennen kuin ryhtyy edes miettimään laadullista vaikuttavuuden arviointia pitäisi ymmärtää jotain mittaamisesta 20 10

11 vaikeus ymmärtää mittaamista Vaikeaa tämä ei ole siksi, että itse mittaaminen ja mittarit olisivat erityisen vaikeita ymmärtää. Vaikeaa tämä on siksi, että erityisesti Suomessa hyvin laajasti on lähes mahdotonta ymmärtää, mistä mittaamisessa on kysymys Lisäksi asiaan liittyy valtavasti ennakkoluuloja esim. Ei kaikkea voi mitata Eikä tietenkään voi MUTTA KAIKKEA TODELLISTA VOI MITATA 21 pitäisi ymmärtää jotain mittaamisesta Mittaaminen on AINA mahdollisimman luotettavien HAVAINTOJEN tekemistä todellisuudesta, siten että havainto asettuu jollekin skaalalle, jonka seurauksena eri havainnot tulevat toisiinsa nähden vertailukelpoisiksi Pelkästään lukuarvon antaminen jollekin asialle, on harvoin mittaamista asiakas x kuuluu kiireellisyysluokkaan 4 olen iloinen asteikolla 1-5 arvon 4 verran Tämä LUOKITTELEMISTA Yhteiskuntatieteilijöiden on vaikea usein nähdä tätä eroa koska olemme tottuneet kyselemään MIELIPITEITÄ tietyllä skaalalla. Vaikuttavuudella EI OLE kuitenkaan MITÄÄN TEKEMISTÄ mielipiteen kanssa vaan se koskee havaintoja käyttäytymisestä, toiminnasta tai muista omaan tai läheisen elämään liittyvistä tosiasioista 22 11

12 TÄRKEIMMÄT ERI MITTAREIDEN LUOKAT 1. Väestötasoisia ilmiöitä mittaavat esim. hyvinvointiindikaattorit, jotka INDIKOIVAT jotain esim. eri väestöryhmien hyvinvoinnista mutta pääsääntöisesti eivät kerro YHTÄÄN MITÄÄN yksittäisen henkilön hyvinvoinnista (työttömyysaste, koulutustaso) 2. Toiminta- ja palveluprosesseja koskevat mittarit, jotka ovat tärkeitä toiminnanohjaukselle ja prosessien hallinnalle mutta yksinään eivät kerro paljokaan tärkeimmästä asiasta eli ihmisten tosiasiallisesta hyvinvoinnista 3. Asiakkaan itsensä tuottamat strukturoidut havainnot omasta elämästään, joiden perustella voidaan tehdä päätelmiä hänen hyvinvointinsa laadusta, määrästä ja sen muutoksesta 23 vaikuttavuuden arvioinnin ulottuvuudet Olisi hyvä havaita, että tätä jokaisessa asiakasprosessissa hyödynnettävää tietoa syntyy kahdesta eri lähteestä Käyttämällä systemaattisesti kunkin asiakkaan hyvinvoinnin kannalta relevantteja, testattuja mittareita Hyödyntämällä kussakin asiakasprosessissa hänen tilanteensa kannalta relevanttia tutkimuskirjallisuutta. Tämä on ns. näyttöön perustuvaa käytäntöä (Evidence- Based Practice) ja se on hyvin vaativa osaamislaji, jota pitäisi nyt vain ryhtyä opiskelemaan

13 vaikuttavuuden arvioinnin ulottuvuudet Vaikuttavuuden vipuvarret EBP, tutkitun tiedon käyttö systemaattisesti jokaisessa asiakastapauksessa Asiakasprosessi Outcome monitoring, asiakaskohtaisen havaitun tiedon käyttö systemaattisesti jokaisessa asiakastapauksessa 25 Käytännön esimerkit TÄRKEIN MITTARIEN TYYPPI on ihmisensi itsensä täyttämä lomake, joka on kuitenkin strukturoitu tapa tuottaa omasta elämästään riittävän tarkkoja havaintoja Näitä on sosiaali- ja terveydenhuollossa kahta päätyyppiä: 1. Spesifiä ongelmaa mittaavat (onko tätä ongelmaa, kuinka vakava se on, ja tapahtuuko siinä muutoksia) Vakavuus (tai määrä) saadaan esiin vertaamalla yksittäisen henkilön tulosta populaatiotason jakaumaan ja vaikuttavuus taas vertaamalla kahden ajanhetken välistä eroa 26 13

14 Käytännön esimerkit Mitataan voimavaraa Mitataan ongelmaa Esiintyvyys väestössä Esiintyvyys väestössä Skaala Skaala Esim. perheen ongelmanratkaisukyky Esim. lapsen käytöshäiriö 27 esimerkki Perheen ongelmanratkaisukyvyllä on ratkaiseva merkitys koko perheen pitkäaikaiseen hyvinvointiin Miten arvioisitte perheen kanssa heidän ongelmanratkaisukykyään? Onnistuuko se kysymällä siitä (vrt. Gordon Ramsay)? Mistä sinä ammattilaisena TUNNISTAT PERHEEN ongelmanratkaisukyvyn? 28 14

15 Käytännön esimerkki Perhesysteemin toimintakyky FAD(Family Assessment Device) Ongelmanratkaisukyky 2. Selvitämme useimmat jokapäiväiset ongelmat kotona. 12. Toimimme yleensä ongelmia koskevien päätöstemme mukaan. 24. Sen jälkeen, kun perheemme on yrittänyt ratkaista ongelman keskustelemme yleensä siitä toimiiko se vai ei. 38. Selvitämme useimmat sellaiset asiat, jotka saavat meidät pois tolaltamme. 50. Voimme käsitellä ongelmia, joihin liittyy tunteita. 60. Yritämme miettiä erilaisia keinoja ratkaista ongelmat Kommunikaatio Roolit Tunne vastaanottavaisuus (affective responsiveness) Tunne osallisuus (affective involvement) Käyttäytymisen kontrolli (hallinta). Yleinen toimintakyky Käytännön esimerkit FAD Ongelmanratkaisu-ulottuvuuden pistemäärien esiintyvyys 1000 ihmistä kohden normaaliväestö kliininen aineisto ,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4,

16 5. Käytännön esimerkit FAD(Family Assessment Device) Ongelmanratkaisukyky Laaja-alaisia jopa ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuutta kartoittavia mittareita Ne tuottavat yleensä profiilin, esim. 5 Skaala A B C D E F G H I J Hyvinvoinnin ulottuvuudet 16

17 NYT VARSINAINEN HAASTE VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNISSA ON SE, ETTÄ MOLEMPIA TARVITAAN, spesifejä hyvinvointimittareita ja hyvinvoinnin kokonaisuutta kuvaavia mittareita Mittaamisesta ja mittareista Tämä ei ole vain mittaamiskysymys vaan nykyisen rakenneongelman ydin (täysin identtinen sosiaali- ja terveydenhuollossa) Henkilöillä, joilla on monenlaista ongelmaa, juoksevat siellä ja täällä ja jokainen ammattilainen hoitaa omaa osa-aluettaan mutta kenenkään vastuulla ei ole kokonaisuus. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin kokonaisuus (ja siitä kertova mittari) on kaikkia yhdistävä näkökulma ja toimintaa ohjaava tieto. Sen puitteissa sovitaan erityiskysymysten hoidosta ja niiden vaikuttavuutta mitataan spesifeillä mittareilla. 17

18 Mittaamisesta ja mittareista Vaikuttavuuden arvioinnissa tämä tarkoittaa, että meillä on kaksi toisiaan täydentävää näkökulmaa vaikuttavuuteen. Toinen on ongelmaspesifi vaikuttavuus: jos kärsin ongelmasta X, vaikuttavuus on sitä, että tämä X häviää tai ainakin sen aiheuttama taakka vähenee. Joskus nämä X:t ovat suhteellisen yksinkertaisia: infektio hoituu, asunnoton saa asunnon. Todellisuudessa asiat usein ovat paljon monimutkaisempia: infektio toistuu toistumistaan, asunnon saanut menettää uudelleen asuntonsa. Tällöin varsinaisen spesifin ongelman hoitaminen edellyttää paljon kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ihmisen elämään. Ja juuri tähän tarvitaan hyvinvoinnin kokonaisuuden haltuun ottava näkökulma ja mittari. Myös terveydenhuollon puolella on alettu määritellä VARSINAINEN VAIKUTTAVUUS niin, että se ihmisen arjessa selviytymistä ja hyvinvointia ja oman elämän hallintaa (Koivuniemi ym. Terveydenhuollon kompassi 2014) Mittaamisesta ja mittareista Näitä spesifejä mittareita on loputun määrä mutta ongelmana on näiden kokonaisvaltaisten, geneeristen mittareiden saatavuus Terveydenhuollon puolella tällainen ihmisen terveydellisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittari on olemassa 15D Mutta tarvitaan sen vastinpariksi hyvinvoinnin kokonaisuutta kartoittavaa välinettä, jossa painottuvat elämän psykososiaaliset ominaisuudet. Tällaisen teimme yhteistyönä pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön edustajien kanssa. Oman elämäntilanteeni ja hyvinvointini itsearvioinnin tarkastelun kehikko 18

19 Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä tehty aikuisväestön hyvinvointimittari Sen yksinkertainen idea on, että sitä voi jokainen ihminen käyttää kun haluaa tarkastella oman hyvinvointinsa kokonaisuuden rakennetta (tarkoitus saada nettiin). Samalla se toimii myös aikuissosiaalityössä sosiaalityön ydinalueen eli palvelutarpeen arviointiin liittyvän tilannearvion kehikkona ja mittarina ja vaikuttavuuden arvioinnin välineenä (koska kaikki vaikuttavuutta koskeva tieto on tietoa asiakaan hyvinvoinnin muutoksesta ja se syntyy toistetussa tilannearvioinnissa) Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä tehty aikuisväestön hyvinvointimittari Siinä 4 keskeistä rakennetta ja ominaisuutta, joiden innovatiivisyys lisääntyy askel askeleelta Jokainen askel nojaa myös käsitykseen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin tai kärsimyksen rakentumisen luonteesta, vaikka itse mittari ei perustu mihinkään spesifiin hyvinvointiteoriaan 19

20 Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä tehty aikuisväestön hyvinvointimittari, rakenne 1 Hyvinvointia tarkastellaan 9 kokonaisuuden kautta. Ne ovat elämän alueita tai toimintakenttiä, joilla hyvinvointi rakentuu Työ, osaaminen ja toimeentulo Arki ja vapaa-aika Perhe ja läheiset Elämän orientaatio Osallisuus Asuin- ja toimintaympäristö Koettu terveydentila Palvelujärjestelmän käyttö Kriisit Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä tehty aikuisväestön hyvinvointimittari, rakenne 2 Jokainen ulottuvuus muodostuu 2-4 muuttujasta eli kysymyksestä (paitsi Kriisit vain yhdestä: kontrollimuuttuja) Työ, osaaminen ja toimeentulo työssä käynti taloudellinen tilanne oppiminen kielitaito Perhe ja läheiset parisuhde suhteet lapsiin perhe-elämän toimivuus ystävät Elämän orientaatio suhtautuminen tulevaisuuteen ilonaiheet/huumori käsitys omasta itsestä muiden suhtautuminen itseen Asuin- ja toimintaympäristö asumistilanne asumisympäristö mahdollisuus liikkua paikasta toiseen asuinalueen palvelujen saatavuus 20

21 Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä tehty aikuisväestön hyvinvointimittari, rakenne 3 Jokaisen muuttujan skaalat on määritelty. Eli EI kysytä tyytyväisyyttä tai mielipidettä asteikolla 1-5 vaan kunkin muuttajan kukin arvo on määritelty niin että se tuottaa suurin piirtein samanlaisen havainnon eri vastaajien omasta elämästä. Esimerkki: Onko sinulla perhettä ja millainen on perhe-elämän toimivuus? 1. Perheemme on meidän kaikkien hyvinvoinnin keskeinen kulmakivi ja saan mielihyvää perheeni kanssa toimimisesta 2. Perheeni on minulle melko tärkeä 3. Minulla ei ole perhettä tai sen merkitys ei ole minulle erityisen tärkeä 4. Perheessäni on vakavia pitkäaikaisia ongelmia tai ilmapiiri on hyvin huono 5. Elän perhehelvetissä 3. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä tehty aikuisväestön hyvinvointimittari, rakenne 4 Mittarin tärkein innovaatio liittyy muuttujien skaaloihin Tarkoitus ei ole laskea hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin pisteitä Tarkoitus on tunnistaa hyvinvoinnin rakentumisen, ei rakentumisen ja pahoinvoinnin rakentumisen ulottuvuudet ja muuttujat Jos henkilöllä ei ole työtä, tai ei ole lapsia tai ei ole parisuhdetta, ei tämä tässä mittarissa tarkoita mitään muuta, kuin että näillä toiminnan kentillä potentiaalinen hyvinvointi jää rakentumatta Samalla se kuitenkin tarkoittaa myös, että jää pois potentiaalinen pahoinvointi ja kärsimys, joka voi liittyä parisuhteeseen tai suhteeseen omiin lapsiin Jokaisen muuttujan arvon vaihtoehdot (riippumatta tosiasiallisten vaihtoehtojen lukumäärästä) ovat +1, 0 tai -1. Ja nolla ei tarkoita, että ihminen on nolla, vaan sitä ettei kyseisellä toiminnan kentällä rakennu mainittavaa hyvinvointia ihmisen elämässä Ulottuvuudet saavat vastaavan +1-1 vaihteluvälin arvon yksinkertaisesti laskemalla kyseisen ulottuvuuden muuttujista keskiarvo 21

22 3. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä tehty aikuisväestön hyvinvointimittari, esimerkki On mahdollista, että mittarilla voi olla merkittävä panos hyvinvointipolitiikan ja sosiaalityön käytäntöjen muutokseen kts. Päivi Rissasen väitöskirja Toivoton tapaus? (2015) On suuri riski sille, että jos asiakas on työtön, päihdeongelmainen tai kärsii vakavista mielenterveyden ongelmista, muuta ei sitten nähdäkään Seuraavassa kuvitteellinen esimerkki henkilöstä, joka onneton on sekä työtön ja hänellä on sekä päide- että mielenterveysongelmia Kuinka hänen tilanteensa saataisi näyttäytyä kun hän on täyttänyt Oman elämäntilanteeni ja hyvinvointini tarkastelun kehikon 1 Henkilön X hyvinvoinnin profiili: kaikki muuttujat 0,5 0 1A 1B 1C 1D 2A 2B 3A 3B 3C 3D 4A 4B 4C 4D 5A 5B 5C 6A 6B 6C 6D 7A 7B 7C 8A 8B -0,5-1 jj 22

23 5. Käytännön esimerkit Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä tehty aikuissosiaalityön hyvinvoinnin kokonaisuuden mittari 1 Henkilön X hyvinvoinnin profiili: ulottuvuudet 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0, KIITOS! petteri.paasio@hus.fi 46 23