Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä. Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä. Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke"

Transkriptio

1

2 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke Hämeen ammattikorkeakoulu

3 Juhani Keskitalo (toim.) Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä ISBN ISSN HAMKin julkaisuja 5/2005 JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu PL HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 faksi (03) Kannen suunnittelu: HAMK Julkaisut Painopaikka: Saarijärven Offset, Saarijärvi Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, syyskuu 2005

4 SISÄLTÖ ESIPUHE... 9 JOHDANTO...11 Timo Luopajärvi & Juhani Keskitalo TUOTANTOPAINOTTEISEN ISINÖÖRIKOULUTUKSEN EDISTYMINEN Tupa-hankkeen käynnistymisen tausta ja tavoite Määrällinen kehitys Opiskelijamäärät Tarjonta eri koulutusohjelmissa Tarjonta ammattikorkeakouluittain Toteutuman vertailu tavoitteeseen ja tarpeeseen Sisällöllinen kehitys Opetussuunnitelmien kehittyminen Suosio Työpaikat Toimintaa odotusten pohjalta Hyvien käytänteiden esiin tuominen Ohjeistusta ja malleja Linjauksia Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Suosion ja tunnettavuuden lisääminen Työelämäyhteistyö Aikuiskoulutus Koulutustarve Yhteisiä linjauksia Ilmenneitä ongelmia Vetovoimaongelma Resurssointi Paikkojen saatavuus Aikuiskoulutuksen ongelmat Opetuksen järjestämisen ongelmat Asetettujen tavoitteiden täyttyminen Miten edetään... 28

5 Mervi Karikorpi YLIVERTAINEN OSAAMINEN, MOTIVAATIO JA KANSAINVÄLISYYS TULEVAISUUDEN TEKEMISEN KULMAKIVINÄ Teknologiateollisuus panostaa osaamiseen ja kansainvälistyy Kotimarkkinoilta maailmanlaajuiseksi toimijaksi Osaaminen toiminnan lähtökohtana Alan kilpailukyky rakentuu joustavuudelle, nopeudelle ja tuottavuushypyille Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja verkottuvat Asiakaslähtöisyys syvenee Tuottavuutta haetaan ylivertaisesta osaamisesta ja kustannustehokkuudesta Toimintatapojen muuttuminen näkyy teknologiateollisuuden osaamistarpeissa Osaamistasovaatimukset nousevat kaikissa työtehtävissä Laaja-alaisen osaamisen merkitys korostuu Osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää ammattikorkeakouluilta entistäkin tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa Opetuksen kehittämisellä tärkeä rooli osaamisen laatua parannettaessa Opetussisältöjä arvioitava osaamispohjalta ja omaa osaamisprofiilia rakennettava harkiten Lähteet Ossi Jalonen PALVELUALAN INSINÖÖRITARPEET ESIMERKKINÄ AUTOALA Johdanto Jälkimarkkinointi-insinööri Auto- ja kuljetusalan muu insinöörikoulutus Tuotetekniikkainsinööri Autosähkötekniikka Kuljetuslogistiikka Koulutuksen toteutumisesimerkki Määrälliset tarpeet Kokemukset Esimerkkioppilaitoksen kokemukset Työpaikkojen kokemukset Yhteenveto... 49

6 Hannu Saarikangas TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PUUTTUNUT OSA SUOMALAISESSA KORKEAKOULUTUTKINTOJEN PALAPELISSÄ Johdanto Tutkintojen profiileista Kohti kansainvälistä kehitystä Uusia mahdollisuuksia ja käyttötarkoituksia Haasteita ammattikorkeakouluille Veikko Vornanen AIKUISKOULUTUS VÄYLÄNÄ TEKNIIKAN ESIMIESTEHTÄVIIN Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus Aikuiskoulutuksella insinööriksi Erikoisammattitutkinnot Seppo Sääskilahti KETKÄ JOHTAVAT RAKENNUSTYÖMAITA VUONNA 2015? Rakennustekniikan työjohtajien koulutuksen kehitys 1900-luvulla Työjohtajien osaaminen nyt ja kehittyminen vuoteen 2015 mennessä Haastattelututkimus Työmaajohdon jatkokoulutuksen tentti- ja auditointitulosten tarkastelu Kyselytutkimus rakennusmestareille ja -insinööreille Rakennustekniikan koulutettujen työjohtajien määrän kehittyminen vuoteen 2015 saakka Määrän kehittyminen Rakennusalan kiinnostavuus Kyselytutkimus vuonna 2003 rakennustekniikan amk-opinnot aloittaneille Kyselytutkimus rakennustekniikan opiskelun keskeyttäneille Kyselytutkimus rakennusmestareille ja -insinööreille Alan ja koulutuksen haasteet ja niihin vastaaminen Lähteet Pirjo Valokorpi & Terttu Laine VIESTINTÄ OSANA INSINÖÖRIN AMMATTITAITOA Insinööri viestii Työelämä vaatii, asiantuntijuus edellyttää Ydinainesanalyysistä uuteen opsiin Visio suunnitelmasta toteutukseen Vastuullisuus, yhteisöllisyys ja itseohjautuvuus... 80

7 6 Kirjan nimi 6. Työkalu oman viestintäkompetenssin kehittämiseen Tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista ammattitaidon rakentamista Osa insinöörin ammattitaitoa Jaakko Etto TUOTANTOPAINOTTEINEN KOULUTUS KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖTEKNIIKASSA Johdanto Tuotantopainotteiset koulutukset Miten tuotantopainotteinen koulutus on toteutettu Päiväopetus Iltaopetus Tuotantopainotteisuuden sisältö Toteutustavat Kokemuksia ja tulevaisuutta Sakari Sainio EVTEKIN TALOTEKNIIKAN TYÖPAIKKAJAKSOJEN OHJAUS Taustaa Työssäoppimisen työkalut Kehityskeskustelut suuntaavat oppimista työpaikoilla Päiväkirja helpottaa raportin laatimista Työssäoppimisprofiilista hyötyä myöhemminkin Työssäoppimisprojekti tiivistää työpaikkaopinnot Työssäoppimisseminaarit opiskelijoiden tiedonvaihtotilaisuuksia Työnantajan suorittama arvostelu motivoi Lopuksi Antero Stenius TUOTANTOPAINOTTEISEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDON TOTEUTUS OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN RAKENTAMISTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Työpaikalla tapahtuvien opintojen perusteet Oamk:ssa Käytännön opintojaksojen tavoitteet ja toteutus Työpaikkaoppiminen valtakunnallinen suositus-ops Oulun mallin toteutuman vertailu tavoitteisiin Työssäoppimisen resurssointi Työssäoppimisen kehittäminen Lähteet...112

8 Olli Kaikkonen TUOTANTOPAINOTTEISEN MEKATRONIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Historiaa ja vaiheita Vaikeuksia ja tavoitteita Opetussuunnitelma Opinnot ohjatussa harjoittelussa työpaikoilla Työpaikkaopintojen toteutustapa ja ohjaus Arto Huovinen & Tuomo Kettunen TUOTANTOPAINOTTEINEN KONEINSINÖÖRIKOULUTUS POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Taustaa Lähtötilanne Ammatilliset osaamistavoitteet Koulutuksen suunnitteluprosessi Ohjattu harjoittelu ja työpaikkaopinnot Ohjattu harjoittelu Työpaikkaopintoihin kuuluvat projektityöt Kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä TUPA-SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT AMMATTIKORKEAKOULUITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TATUISSA VUODELLE 2004 SOVITUT NUORTEN ALOITUSPAIKAT JA VERTAILU TOTEUTUNEESEEN TUOTANTOPAINOTTEISEN KOULUTUKSEN VALINNEET KOULUTUSOHJELMITTAIN TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLINEN LAATU- JA KEHITTÄMISHANKE Lähtökohdat Tavoitteet Toteuttaminen Organisaatio Tilaisuuksia Lisätietoja KIRJOITTAJAT...145

9

10 ESIPUHE Tuotantopainotteista insinöörikoulutusta on toteutettu nyt yli viisi vuotta tällä nimikkeellä. Vuodesta 1999 lähtien opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut ovat vuosittaisissa tavoite- ja tulossopimuksissa sopineet tuotantopainotteisen koulutuksen aloituspaikoista ja myöhemmin aloittajatavoitteista. Amkota-tilaston mukaan tuotantopainotteiset opinnot valinneiden määrä on vuodesta 2001 vuoteen 2004 yli kaksinkertaistunut ollen nyt opiskelijaa, josta on nuorisoasteelta. Opetusministeriön rahoittama Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhanke on kesästä 2002 lähtien tukenut ja vauhdittanut tämän opetuksen kehittämistä. Seminaarit, julkaisut ja verkkosivut ovat edistäneet kokemusten ja näkemysten siirtymistä koulutusohjelmista toisiin. Vaikka vastuu opetuksen kehittämisestä on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla, on yhteisestä tiedonvaihdosta ollut hyötyä paikallisessa kehittämisessä. Tämä julkaisu on jatkoa ja täydennystä kahdelle aikaisemmalle julkaisulle. Kirjassa esitellään lisää erilaisia toimivia tuotantopainotteisia toteutuksia, päivitettyä tilastotietoa sekä insinöörikoulutuksen kehittämistä eri näkökulmista. Näitä ovat työelämän odotukset insinöörikoulutukselle, insinöörit palveluliiketoiminnassa sekä viestintä insinöörin työkaluna. Tuotantopainotteisen koulutuksen kannalta tarkastellaan ylempää amk-tutkintoa, aikuiskoulutusta väylänä tekniikan esimiestehtäviin sekä rakennustyömaiden esimiestarvetta. Lisäksi tarkastellaan kehitysprojektin tähänastista työskentelyä. Hämeenlinnassa toukokuussa 2005 Juhani Keskitalo projektipäällikkö

11 10 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä

12 Johdanto 11 JOHDANTO Tämä julkaisu on tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen tilannekatsaus kyseisen koulutuksen laatuhankkeen ollessa suurin piirtein puolivälissä. Käynnistimme hankkeen kesällä 2002 ja tätä lukiessasi olemme hankkeen järjestämässä neljännessä seminaarissa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa lokakuussa Täytyy todeta, että tavoitteemme kyseisen insinöörikoulutuksen vetovoiman, tunnettuuden ja tarpeen osalta on ollut menestys, vaikka kaikkia tavoitteita ei olekaan täysin saavutettu. Kun kuitenkin olen alusta asti ollut mukana tuotantopainotteisen koulutuksen kehittämisessä, voin todeta, että moniin aiempiin yrityksiin verraten olemme menestyneet huomattavasti paremmin. Julkaisussamme on katsaus projektin etenemiseen sekä hankkeen tavoitteiden mukaan esimerkkikuvauksia hyvistä käytännöistä. Toivon, että niistä on hyötyä ja ideoita oman alueesi työssä ja insinöörikoulutuksen kehittämisessä laajemminkin. Timo Luopajärvi ja Juhani Keskitalo tarkastelevat artikkelissaan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistymistä kehittämishankkeen aikana. Tuotantopainotteiset insinööriopinnot valinneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yli kaksinkertaiseksi. Vuonna 2001 tuotantopainotteiset opinnot valitsi 5,9 % tekniikan opiskelijoista, ja määrä on vuoteen 2004 mennessä kohonnut 12,8 %:iin. Tekniikassa ja liikenteessä on vuosittain ammattikorkeakouluissa noin aloituspaikkaa. Siitä 18,4 % on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tavoitesopimuksissa sovittu olevan tuotantopainotteista. Opiskelijamäärätavoite on saavutettu 69,7 %:sti. Kirjoittajat toteavat artik-

13 12 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä kelissaan, että TUPA-hanke on pystynyt osaltaan edistämään tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, vaikka varsinainen vastuu opetuksen kehittämisestä on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla. Mervi Karikorpi kuvaa artikkelissaan teknologiateollisuuden toimintaympäristön muutosta ja osaamisen merkitystä. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa. Strateginen verkottuminen, erikoistuminen ja osaamisen syventäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Vaikka osaamispohjainen toiminta edellyttää yritysten erikoistumista, laaja-alaisen osaamisen merkitys korostuu. Vastavalmistuneilta insinööriltä odotetaan omalta alaltaan vahvaa perustaa ja konkreettista osaamista, mutta myös valmiuksia ja halua oppia uutta ja kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Autoalan jälkimarkkinointitehtävät ovat Ossi Jalosen artikkelissa esimerkkinä palvelualan insinööritarpeista. Suurin osa Suomessa autoalalla toimivista insinööreistä ja teknikoista toimii alan jälkimarkkinointitehtävissä, millä tarkoitetaan kaikkea sitä kaupallista toimintaa, joka kohdistuu autoon kaupan jälkeen. Esimerkkinä kuvatussa koulutusohjelmassa työpaikalla opiskellaan asiakaspalvelutoimintaa ja työnjohtotoimintaa. Aikuiskoulutus on Veikko Vornasen mukaan erittäin suositeltava koulutusmuoto sekä tuotantoinsinöörien koulutuksessa että tekniikan ja johtamisen erikoisammattitutkintoina konkreettisten työelämäyhteyksiensä vuoksi. Lyhyempikin työskentely ammattimiehen tehtävissä toisen asteen perustutkinnon jälkeen syventää ammatillista osaamista omalla alalla. Insinöörien aikuiskoulutuksesta suuri osa on ollut opiskelua teknikosta insinööriksi. Usein tämä on liittynyt urasuunnitteluun niin, että uusi tehtävä on ollut jo tiedossa. Sekä yksilö että työnantaja ovat hyötyneet aikuisopiskelusta. Suurin ongelma työn ohessa tapahtuvassa opiskelussa liittyy ajankäyttöön. Työkiireet voivat sotkea opiskelurytmin, ja opiskeluaika on pois perheeltä ja harrastuksista. Seppo Sääskilahti on tehnyt julkaisuun tiivistelmän tutkimuksestaan Ketkä johtavat rakennustyömaita vuonna 2015?. Tutkimuksen mukaan alan keskeisimpänä haasteena on työjohtajien riittävyys ja osaaminen. Ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan koulutusohjelmista valmistuvien määrä ei riitä täyttämään alalta eläkkeelle poistuvien määrää, mikäli rakennustekniikan opiskelupaikkoja ei nopeasti lisätä. Tuotantoon suuntautuneiden insinöörien määrän suhteellisen osuuden

14 Johdanto 13 viimevuosien kasvua on tuettava tiedottamisella ja edistämällä työpaikkaopintojen järjestelyjä. Tutkimuksen mukaan tuotantoon suuntautuneiden insinöörien osaamisalueet ovat oikeita, mikäli noudatetaan ammattikorkeakoulujen ja rakennusteollisuuden yhdessä laatimaa ohjeellista opetussuunnitelmaa. Vanhanmallisen peruskoulupohjaisen teknikkokoulutuksen palauttamiselle ei ole nykyisessä koulutusjärjestelmässä perusteita. Epäilyille, että rakennusalan ammattikorkeakouluista ei valmistuisi aidosti tuotantopainotteisia, työmaaoloihin motivoituneita ja kykeneviä insinöörejä, ei tutkimuksen mukaan löytynyt tukea. Työelämälähtöisyys on avainsana tekniikan alan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloinnissa kirjoittaa Hannu Saarikangas artikkelissaan. Insinööritutkinto on ollut perinteisesti tekniikan koulutusalalla se tutkinto, joka valmistaa työelämään ja antaa tarvittavat valmiudet toimia itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä osallistua työyhteisön kehittämiseen. Tätä asemaa ei ole syytä heikentää, vaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sisältö ja tavoitteet on haettava toisaalta. Kyseessä on selkeästi tutkinto, jolla yksilön näkökulmasta suunnataan ja vauhditetaan urakehitystä. Pirjo Valokorpi ja Terttu Laine kirjoittavat viestinnästä osana insinöörien ammattitaitoa. Organisaation eri toiminnoissa tarvitaan viestintää tuotannon ja myynnin tukemiseen, henkilöstön perehdyttämiseen sekä yritykseen että työtehtäviin, tiedottamiseen ja yhteydenpitoon, tuote- ja yrityskuvan rakentamiseen, rekrytointiin. Insinöörin päivä on täynnä viestintää ja vielä usein illatkin: suhdetoimintaa, valmistautumista, lukemista, kirjoittamista, ongelmanratkaisua, riitojen selvittelyä, epäselvyyksien etsimistä ja selvittämistä, ideoiden markkinointia, vakuuttamista ja vaikuttamista. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on toteutettu tuotantopainotteista koulutusta useissa koulutusohjelmissa ja suuntautumisvaihtoehdoissa ammattikorkeakoulun jatkuvan kehityksen ja muutosten myötä, josta kertoo Jaakko Etto artikkelissaan. Nykyisin sähkötekniikan koulutusohjelmassa päiväopetuksessa on automaatiotekniikan ja sähkövoimatekniikan tuotantopainotteiset suuntautumisvaihtoehdot. Myös konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelijalle halutessaan tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma tuotantopainotteisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisella toteutustavalla. Kaikki iltaopetuksen koulutusohjelmat (sähkö-, tieto- ja konetekniikka) on suunniteltu toteutettavaksi tuotantopainotteisena koulutuksena eli tuotantopainotteisina

15 14 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä suuntautumisvaihtoehtoina. Iltaopetuksessa työpaikkaopinnoissa on kaksi erilaista toteutustapaan: ohjattu työharjoittelu tai projektityöt tai yhdistelmä näistä kahdesta. Sakari Sainio kuvaa artikkelissaan EVTEK ammattikorkeakoulun talotekniikan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen työpaikkajakson ohjausta. Käytännön- ja työelämäläheisyyttä tässä suuntautumisvaihtoehdossa edustavat työssäoppiminen ja harjoittelu sekä toisaalta projektilaboraatiokurssit. Antero Stenius kuvaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan tuotantopainotteista toteutusta. Siinä lähtökohdaksi on määritetty ammatillista kasvua tukevan työosaoppimisen viitekehys, jossa yhdistetään teoriaa ja käytäntöä ajallisesti ja taidollisesti tasajalkaa. Työpaikkajaksot on nimetty käytännön opintojaksoiksi, joiden tavoitteeksi on määritetty, että opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee ammattikuvaansa kuuluvat esimiestoiminnan, rakennustyömaan menetelmä-, kalusto- ja tehtäväsuunnittelun sekä laadunohjauksen työtehtävät ja osaa suorittaa niitä käytännössä todellisissa työtilanteissa. Olli Kaikkonen kuvaa artikkelissaan Lahden ammattikorkeakoulun tuotantopainotteisen mekatroniikan opintojen sisältöä, toteutusta ja ohjausta. Opinnot on tällä hetkellä järjestetty siten, että kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan sekä mekatroniikassa että tuotantopainotteisessa mekatroniikassa saman ohjelman mukaan ja vielä ammattiaineissa käyttäen oppimisessa PBL-menetelmää (ongelmaperustainen oppiminen). Arto Huovinen ja Tuomo Kettunen kertovat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutuksesta. Suuntautumisvaihtoehtoja oli 90-luvun lopulla koneautomaatio, mekaniikkasuunnittelu ja tuotantotekniikka, joista yksi päätettiin suunnata tuotantopainotteiseksi. Valinta kohdistui melkein luonnostaan tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon, koska sen uskottiin palvelevan ja tyydyttävän parhaiten teollisuuden käyttö- ja tuotantoinsinöörin tarpeita. Opetussuunnitelmatyön perustaksi otettiin, että tuotantotekniikan valitsevista opiskelijoista tulee aivan päteviä koneinsinöörejä, joilla on perustaidot myös mm. suunnittelutehtäviin tai vaikka esimerkiksi koneautomaation sovellutusten kehitystehtäviin.

16 Johdanto 15 Kuten voit todeta, olemme jälleen onnistuneet luomaan varsin monipuolisen valikoiman tuotantopainotteisen koulutuksen hyvistä toteutusesimerkeistä. Laajemmin voinkin todeta, että hankkeemme on laajentunut kehittämään koko insinöörikoulutusta eikä ainoastaan tuotantopainotteista vaihtoehtoa. Projektin viimeisten puolentoista vuoden tavoitteeksi voimmekin asettaa näiden hyvien tulosten levittämisen koko insinöörikoulutuksen kenttään niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Toivon, että tämä julkaisu ei pölyty hyllyssäsi, vaan kuluu ja rasvoittuu käytössä. Se on parasta palautetta, mitä niin hanke kuin tämän julkaisun kirjoittajat voivat saada. Parolassa toukokuussa 2005 Timo Luopajärvi Rehtori, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Ohjausryhmän puheenjohtaja

17 16 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä

18 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 17 Timo Luopajärvi & Juhani Keskitalo TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN EDISTYMINEN 1. TUPA-HANKKEEN KÄYNNISTYMISEN TAUSTA JA TAVOITE Tekniikan alalla oli 1990-luvulle asti neliportainen koulutusmalli, kun muilla aloilla oli kolmiportainen. Muilla aloilla oli ammattikoulu, opisto ja korkeakoulu, tekniikassa ammattikoulu, teknikko-, insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutus. Teknikkokoulutus ei mahtunut suunnitteilla olevaan ammattikorkeakouluun eikä koulutusjärjestelmään, joten monimuotoisen ja polveilevan kehityksen tuloksena se lakkautettiin. Tuotannon ja palvelujen esimies- ja asiantuntijatehtävien tarpeisiin päätettiin käynnistää tuotantopainotteinen insinöörikoulutus, joka eroaa perinteisestä siten, että siinä on tavanomaisen 30 opintopisteen (20 ov) harjoittelun lisäksi 30 opintopisteen verran työpaikkaopintoja. Ensimmäiset käytäntöpainotteiset insinöörikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdot käynnistyivät vuonna 1996 sähkö- ja rakennusaloilla. Vuonna 1999 tuotantopainotteiseksi insinöörikoulutukseksi muuttunut vaihtoehto laajeni useimpiin koulutusohjelmiin, ja vuodesta 2000 ammattikorkeakoulut ovat saaneet itse päättää, missä koulutusohjelmissa ne järjestävät tuotantopainotteista koulutusta. Määrälliseksi tavoitteeksi oli asetettu aloituspaikkaa vuosittain, mutta tilaston mukaan vuonna 2001 tuotantopainotteisen vaihtoehdon valitsi vain 472 nuorisoasteen opiskelijaa. Vaihtoehdon suosio ja maine oli paikoitellen huono, vaikka menestystarinoitakin oli. Ammattikorkeakoulujen tarjonta ja pienet ryhmäkoot eivät riittäneet täyttämään asetettuja määrällisiä tavoitteita.

19 18 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä Opetusministeriö halusi käynnistää tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeen (TUPA-hanke), jolla asiaa edistettäisiin. Tarvittiin järjestelmällinen toteutus sekä seuranta- ja arviointitiedon keräämiseen ja analysointiin että hyvien käytäntöjen esille nostamiseen ja laajaan hyödyntämiseen. Hankkeeseen haluttiin kytkeä kaikki tekniikan koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut sekä ohjausryhmän kautta työmarkkinaosapuolet. Tavoitteeksi asetettiin kattava seurantajärjestelmä tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteuttamisesta, keskeisten vastuuhenkilöiden verkosto, vuosiraportit tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen tilasta, hyvien käytäntöjen julkaisut sekä vuosiseminaarit keskeisille toimijoille ja sidosryhmille. Hankkeella on mahdollisuus tehdä esityksiä ja suosituksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen koordinointi ja toteuttaminen annettiin Hämeen ammattikorkeakoulun tehtäväksi tulossopimuksessa olevalla hankerahalla ja sitä edeltäneellä starttirahalla syksyllä Hankkeelle nimettiin laajapohjainen ohjausryhmä. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan hankkeen aikana tapahtunutta tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen määrällistä ja laadullista kehittymistä. 2. MÄÄRÄLLINEN KEHITYS 2.1 Opiskelijamäärät Tuotantopainotteiset insinööriopinnot valinneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yli kaksinkertaiseksi: v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 Nuorten koulutus Aikuiskoulutus Yhteensä Vuonna 2001 tuotantopainotteiset opinnot valitsi 5,9 % tekniikan opiskelijoista, ja määrä on vuoteen 2004 mennessä kohonnut 12,8 %:iin. Tavoite on nykyisin 18,4 %. 2.2 Tarjonta eri koulutusohjelmissa Koulutusohjelmittain suuruusjärjestys on pysynyt suunnilleen samana. Rakennustekniikan sekä kone- ja tuotantotekniikan tuotantopainot-

20 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 19 teisten opiskelun valinneiden määrät ovat kasvaneet yli 200 aloittajaan vuodessa. Tietotekniikassa sekä auto- ja kuljetustekniikassa tuotantopainotteiset opinnot aloittaa nykyisin noin 100 opiskelijaa vuodessa. Seuraavaksi tulevat suuruusjärjestyksessä sähkötekniikka, logistiikka, bio- ja elintarviketekniikka, tekstiili- ja vaatetustekniikka, paperitekniikka, automaatiotekniikka, talotekniikka sekä puutekniikka. Niissä vuotuisia aloittajia on Elektroniikassa tuotantopainotteiset opinnot valinneiden määrä on pudonnut alle kymmeneen vuodessa, mutta osa sen alan opiskelijoista saattaa sisältyä muihin koulutusohjelmiin. Lisäksi on muutamia opiskelijoita energiatekniikan, viestintäteknologian, tuotantotalouden sekä ympäristöteknologian koulutusohjelmista. Edellä kerrotut luvut koskevat nuorisokoulutusta, koska sen osalta on asetettu vuotuinen tavoite aloittajaa. Aikuiskoulutuksen vuosittaiset määrät ovat vaihdelleet. Eniten tuotantopainotteisia opintoja aikuiskoulutuksessa on toteutettu kone- ja tuotantotekniikassa, seuraavaksi rakennustekniikassa, automaatiotekniikassa, tuotantotaloudessa, tietotekniikassa, talotekniikassa, sähkötekniikassa sekä puutekniikassa. Tuotantopainotteisten opintojen tarjonnassa ei ole tapahtunut näennäisesti kolmessa vuodessa suuria muutoksia, sillä tarjolla olevien suuntautumisvaihtoehtojen tai pääaineiden määrä nuorisoasteella on ollut koko ajan vähän yli 50. Joitakin tietotekniikan ja elektroniikan vaihtoehtoja on poistunut tarjonnasta, mutta vastaavasti tilalle on tullut uusia tuotantopainotteisia vaihtoehtoja. Koska tarjonnasta osa on kokonaisia aloitusryhmiä ja osa valintamahdollisuuksia niiden sisällä, on tarjonta laadullisesti lisääntynyt. Aikuisryhmien luku on noussut yhteentoista lukuvuonna Aikuiskoulutuksessa ei perättäisinä vuosina useinkaan ala ryhmää samasta koulutusohjelmasta, vaan niiden aihealueet vaihtelevat vuosittain enemmän kuin nuorisoasteella. 2.3 Tarjonta ammattikorkeakouluittain Ammattikorkeakoulukohtaista kehitystä tuotantopainotteisen opiskelun määrässä on vaikea kuvata, koska puolella oppilaitoksista vuotuinen luku vaihtelee epäsystemaattisesti. Osalla ammattikorkeakouluista vuotuinen määrä on pysynyt suunnilleen samansuuruisena vuodesta 2001 lähtien.

21 20 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä 2.4 Toteutuman vertailu tavoitteeseen ja tarpeeseen Vuotuinen tuotantopainotteisten opintojen valinneiden tavoite vuonna 2004 oli nuorisoasteella 1 450, joten siitä ollaan vielä jäljessä. Aikuispuolella ei määrällistä tavoitetta ole asetettu. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sisältää tavoitteen lisätä aikuisten ammatilliseen toiseen asteeseen pohjautuvaa tuotantopainotteista insinöörikoulutusta. Tekniikassa ja liikenteessä on vuosittain noin 7900 aloituspaikkaa. Siitä 18,4 % on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tavoitesopimuksissa sovittu olevan tuotantopainotteista. Oppilaitoksittain osuus vaihtelee välillä 9,5 66,7 %, ja useimmilla se on välillä %. Valtakunnallinen opiskelijamäärätavoite on saavutettu 69,7 %:sti. Yksittäisten oppilaitosten toteutumat vaihtelevat välillä % sovitusta, ja yleisimmin se on välillä %. Vuonna 1999 työskennellyt opetusministeriön asettama työryhmä esitti arvionaan tuotantopainotteisten insinöörien tarpeen alakohtaisesti oheisen taulukon suuruisiksi. Taulukkoon on rinnalle laskettu vuoden 2004 toteutuma niiltä osin, kuin koulutus on tilastoitu samoin nimikkein. Tuotantopainotteisen koulutuksen alakohtainen tarvearvio: Ala Toivottu osuus Toteutunut osuus insinöörikoulutuksesta 2004 Metalli n. 30 % 18,4 % Energia n. 50 % - Elintarvike n. 100 % 32,1 % Rakennusteollisuus yli 50 % 27,5 % Elektroniikka 0 10 % 3,4 % Kemia % - Metsä n. 100 % 17,7 % Auto ja kuljetus n. 50 % 40,2 % Taulukon mukaan ainoastaan auto- ja kuljetustekniikka sekä elektroniikka täyttävät likimain asetetun tavoitetason. Vuonna 1999 ammattikorkeakoulut saivat tietoteollisuuden lisätoimenpideohjelmasta yhteensä 200 aloituspaikkaa tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen. Vuonna 2004 tietotekniikassa opiskeli tuotantopainotteisesti 119 nuorisoasteen opiskelijaa, joka on 59,5 % em. aloituspaikoista. Tosin tietotekniikan opintoja suoritetaan joissain oppilaitoksissa sähkötekniikan koulutusohjelmassa.

22 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen SISÄLLÖLLINEN KEHITYS 3.1 Opetussuunnitelmien kehittyminen Jo ennen tätä hanketta oli tehty paljon kehitystyötä sekä yksittäisissä koulutusohjelmissa että opetusalojen sisällä. Ainakin auto- ja kuljetustekniikassa sekä rakennusalalla on ollut valtakunnallista yhteistyötä opetussuunnitelmien muokkaamisessa. Lisää virikkeitä ammattikorkeakoulukohtaiseen kehitystyöhön on tullut tämän hankkeen kautta. Eri ammattikorkeakouluissa toteutettujen tuotantopainotteisten vaihtoehtojen esimerkkien esittely valtakunnallisissa seminaareissa ja julkaisuissa on auttanut kaikkia koulutusohjelmia kehittämään sovelluksiaan ja antanut ideoita tuotantopainotteista koulutusta aloitteleville koulutusohjelmille. 3.2 Suosio Tuotantopainotteisten insinööriopintojen suosio on alun perin ollut erilainen eri koulutusohjelmissa ja ammattikorkeakouluissa. Julkinen keskustelu tuotantopainotteisesta koulutuksesta sekä tilannetiedon esittely taulukoin ja tilastoin mm. verkkosivuilla on tuonut esiin tosiasioita tästä vaihtoehdosta. Tämä on osittain hälventänyt ennakkoluuloja tuotantopainotteista koulutusta kohtaan, mutta osa lehtikirjoittelusta on niitä puolestaan ruokkinut. Tietoisuus tuotantopainotteisesta vaihtoehdosta on kasvanut julkisuuden myötä. 3.3 Työpaikat Teollisuus ja työnantajat ovat esittäneet teknikkokoulutuksen lakkauttamisen jälkeen huolensa työnjohtajien pulasta. Tiiminvetäjiksi varsinkaan pk-yrityksiin ei ole riittävästi hakijoita. Tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta valmistuvat hakeutuvat hyvin erilaisiin tehtäviin eivätkä pelkästään tuotannon esimiehiksi. Vaikka kaikki vuotuista aloittajaa hakeutuisivat tuotannon tiiminvetäjiksi, ei teollisuuden määrällinen tarve tulisi tyydytettyä. Tuotantopainotteisista vaihtoehdoista valmistuneet ovat työllistyneet lähes täysin työpaikkaan, jossa ovat suorittaneet työpaikkaopintoja.

23 22 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä 4. TOIMINTAA ODOTUSTEN POHJALTA Hankkeen seminaarien yhteydessä on tehty kyselyjä odotuksista hankeen suuntaan, linjauksista ja esiintyneistä ongelmista toteutuksissa. Sen lisäksi on yhdyshenkilöiltä kysytty sähköpostitse mielipiteitä lukuisista eri asioista. 4.1 Hyvien käytänteiden esiin tuominen Yhteinen toive kaikilla tuotantopainotteisesta koulutuksesta vastaavilla opettajilla on vertailutiedon saaminen hyvistä toteutuksista. Halutaan kuulla erilaisista toteutusmalleista yksityiskohtineen sekä saadusta palautteesta. Tämä on ollut hankkeen keskeinen tavoite alusta alkaen. Keskeisinä toimintamuotoina ovat vuosittaiset kehittämisseminaarit ja julkaisut. Niissä on esitelty yhteensä 18 tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutusmallia. Artikkelit ja esitykset ovat olleet eri koulutusohjelmista ja eri ammattikorkeakouluista. Esityksistä on saatu hyviä ideoita sovellettavaksi omassa koulutusohjelmassa. Tuotantopainotteisen koulutuksen toteutuslinjoista on laadittu kuvaava yhteenvetoartikkeli hankkeen julkaisuun, ja sen päälinjoista esittelykalvot verkkosivuille. 4.2 Ohjeistusta ja malleja Varsinkin hankkeen alkuvaiheessa haluttiin ohjeita kriteeristöstä, tilastoinnista sekä vastuukysymyksistä ja malleja mm. sopimuksista. Varsinaisia määräyksiä ammattikorkeakoulut eivät halua, koska niillä on autonominen valta päättää opetuksesta. Hankkeen ohjausryhmä täsmensi tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen määritelmää niin, että kyse on sekä sisältö- että toteutusratkaisusta, jossa olennaista ovat 20 opintoviikon työelämäintegroidut opinnot. Määritelmän pohjalta ohjeistettiin tilastointi, joka on verkkosivuilla luettavissa. Tilastoinnista on yhdyshenkilöitä muistutettu sähköpostitse aina tilastointihetkinä. Vastuukysymykset perustuvat ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa ja toisen asteen työssäoppimisessa samoihin normeihin, joten hankkeen verkkosivuilta on tehty linkki toisen asteen TONET-sivuille. Verkkosivuilla on lisäksi esimerkkejä eri ammattikorkeakoulujen sopimusmalleista ja työpaikkajakson ohjeista, ja seminaarissa on jaettu työmarkkinajärjestöjen sopimusmallilomake.

24 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen Linjauksia Hankkeelta on pyydetty yhteisiä pelisääntöjä ja linjauksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteuttamiseen, koska koulutusohjelmien toteutukset poikkeavat melko paljon toisistaan jopa samassa ammattikorkeakoulussa. Hankkeella ei kuitenkaan ole määräysvaltaa, vaan se on pyrkinyt ohjaamaan kehitystä eri keinoin. Linjauskeskustelut on käyty seminaarien yhteydessä niin, että toteuttajien kokemukset ja valtakunnalliset tavoitteet on voitu sovittaa yhteen. 4.4 Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Hankkeen puitteissa on toivottu syntyvän yhteistyötä eri toteuttajien välille. Seminaareissa on käyty runsaasti keskustelua sekä yhdessä että opintoaloittain. Opintoalakohtaisesti on ainakin rakennus- sekä auto- ja kuljetusalalla tehty yhteistä kehitystyötä, joten projektin puitteissa ei ole katsottu tarpeelliseksi muodostaa erillisiä alakohtaisia työryhmiä. Tietoja toisten ammattikorkeakoulujen ja koulutusohjelmien tilanteesta saa hyödyntämällä verkkosivuilla olevia linkkejä koulutusohjelmien omille sivuille. Myös kaikkien tuotantopainotteisesta koulutuksesta vastaavien yhdysopettajien yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta, kuten myös seminaareissa tehtyjen kyselyjen yhteenvedot. 4.5 Suosion ja tunnettavuuden lisääminen Tuotantopainotteisen vaihtoehdon suosion ja tunnettavuuden lisääminen on sekä hankkeen että toteuttajien tavoitteena. Avainhenkilöitä tiedonkulussa ovat lukioiden, ammatillisen toisen asteen sekä ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat ja tuotantopainotteisista opinnoista vastaavat opettajat. Heidän toimintansa tukemiseksi on hanke painattanut ja jakanut valtakunnallisia esitteitä. Nämä ja koulutusohjelmakohtaiset esitteet sekä muuta tukimateriaalia on verkkosivuilta kopioitavissa käyttöön. Tunnettavuutta julkisuudessa on pyritty lisäämään laatimalla lisäksi lehtiartikkeleita. 4.6 Työelämäyhteistyö Tunnettavuuden lisäämiseksi ja työpaikkaopintojen kehittämiseksi on kyselyvastauksissa ehdotettu elinkeinoelämäyhteyksien lisäämistä. Sitä tarjoavat vinkkinä kollegoille koulutusohjelmat, joilla on hyviä koke-

25 24 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä muksia työpaikkajaksojen toteuttamisesta. Rakennus- ja autoala osoittavat, että yrityksillä ja toimialoilla itsellään on myös suuri vaikutus tuotantopainotteisen vaihtoehdon suosioon ja tasoon. Osa tuotantopainotteisen koulutuksen vastuuopettajista kritisoi yrityksiä siitä, että paikkoja työpaikkaopinnoille ei yrityksissä ole ollut tarjolla tarvetta vastaavasti. 4.7 Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus nähdään yhdeksi ratkaisuksi tyydyttää teollisuuden tuotannon esimiestarve. Hanke on virittänyt keskustelua tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä aikuiskoulutuksena. 4.8 Koulutustarve Työpaikkaopintojen järjestämisestä ja projektioppimisesta on ilmennyt koulutustarvetta. Hankkeen tavoitteena on ollut organisoida erillinen koulutusprojekti työpaikkaohjauksesta opettajille ja yritysten edustajille. Rahoitusta on pyritty saamaan ESR:stä, mutta siinä ei ole onnistuttu. Koulutustarve on nyt tarkoitus ratkaista kansallisesti rahoitetulla seminaarisarjalla. Työpaikkaopintojen kehittämiseksi on toivottu opettajille työpaikkajaksoja. Lisäksi on toivottu ohjauskoulutusta opettajille ja työpaikkojen edustajille, toteutusten ja vastuunjaon yhteistä suunnittelua yritysten ja opettajien välillä sekä käytännönläheistä koulutusta, jossa hyödynnetään ammatillisen toisen asteen kokemukset työssäoppimisesta. Suunnitteilla oleva koulutustilaisuussarja on linjattu tämän mukaisesti. 5. YHTEISIÄ LINJAUKSIA Syksyn 2003 seminaarissa tehdyn kyselyn mukaan tuotantopainotteisesta koulutuksesta vastaavat opettajat linjasivat toteutuksia seuraavasti: Tuotantopainotteisuus on sekä sisältö-, tavoite- että menetelmäkysymys. Työpaikkajaksolla työelämäkontakti on välttämätön, ja jakso toteutetaan mieluimmin työpaikoilla. Kehitysprojekteja tehtäessä tosin opiskelijat työskentelevät myös ammattikorkeakoulussa. Työpaikkajak-

26 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 25 son pitää olla ohjattua. Työpaikkajakson arviointi tulee suorittaa kolmikantaisesti opiskelijan, työpaikan edustajan sekä opettajan yhteistyönä. Tavoitteena on jatkuva arviointi täydennettynä kirjallisella raportoinnilla sekä suullisella esityksellä. Todistusmerkinnöistä vastaajat olivat useampaa mieltä. Enemmistö linjasi, että tuotantopainotteisuus ilmenee opintojakson tai -kokonaisuuden nimestä. Todistuksesta tulisi ilmetä, että opiskelija on opiskellut tuotantopainotteisesti ja suorittanut työpaikkaopintoja. Opettajat arvioivat, että tuotantopainotteisista vaihtoehdoista valmistuneet insinöörit sijoittuivat töihin varsin erilaisiin tehtäviin, eivätkä opettajat halunneet ohjata opiskelijoidensa uraa erityiseen suuntaan. Syksyn 2004 seminaarin kyselyn vastauksissa toivottiin koko insinöörikoulutuksen kehittymistä käytännönläheisemmäksi. Hankkeen ohjausryhmä määritteli tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen seuraavasti: Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tähtää tuotannon ja palvelujen esimies, johto- ja asiantuntijatehtäviin. Se sisältää 20 opintoviikkoa työpaikalla tapahtuvaa käytännön opiskelua, jonka sisältö on sovittu ja joka poikkeaa työpaikkaharjoittelusta. Menetelmä on kytköksissä sisältöön. Tuotantopainotteisuus voi heijastua sisältöihin ja painotuksiin myös laajemmin. Työelämäintegroidut 20 opintoviikon opinnot voivat olla joko työpaikalla tapahtuvia opintoja tai käytäntöpainotteisia kehitysprojekteja. Kehitysprojektien aiheiden on tultava yrityksestä ja yritysten pitää osallistua ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallista ja sen tavoitteista ja arvioinnista sovitaan ammattikorkeakoulun ja työpaikan kesken. Tavoitteet täsmennetään opettajan, työpaikan yhdyshenkilön ja opiskelijan yhteistyönä. 6. ILMENNEITÄ ONGELMIA Hankkeen aikana on myös keskusteltu ja kartoitettu tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen käytännön toteuttamisessa ilmenneitä ongelmia. Eniten puhuttavat vetovoimaongelmat, resursointi, paikkojen saaminen työpaikkaopintoihin, aikuiskoulutus sekä opetuksen ongelmat.

27 26 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä 6.1 Vetovoimaongelma Tuotantopainotteisen vaihtoehdon vetovoima ja suosio vaihtelee ammattikorkeakouluittain ja koulutusohjelmittain. Vetovoima näyttää olevan parempi sellaisissa koulutusohjelmissa, joissa tuotantopainotteisuudella on selkeä sisällöllinen linjaus. Vetovoima on heikompi niissä tapauksissa, joissa tuotantopainotteisen koulutuksen alkaessa sitä verrattiin teknikkokoulutukseen ja syntyi B-insinöörimaine. Hanke on pyrkinyt kasvattamaan vetovoimaa jakamalla oikeaa tietoa esittein ja lehtiartikkelein. 6.2 Resurssointi Resurssointi on paikoin koettu ongelmaksi. Siinä on kaksi keskeistä kysymystä. Paljonko työpanosta tulee varata työpaikkajaksojen ohjaukseen, ja miten resursoida pieniä opiskelijaryhmiä. 6.3 Paikkojen saatavuus Paikkojen saaminen työpaikkaopintoihin on osoittautunut joillakin aloilla ja alueilla hankalaksi. Myös suhdanteet erityisesti elektroniikkaalalla ovat vaikuttaneet paikkojen saatavuuteen. Joissakin koulutusohjelmissa alan työpaikkojen rakenne on vaikuttanut työpaikkaopintojen organisointiin joko kehitysprojekteiksi tai työskentelyksi. Useimmat koulutusohjelmat kertovat, että tuotantopainotteisen koulutuksen käynnistyessä piti tehdä paljon töitä paikkojen löytymiseksi. Paras tilanne näyttää nyt olevan niillä koulutusohjelmilla, jotka ovat pystyneet keräämään yhteistyöyrityspankin. 6.4 Aikuiskoulutuksen ongelmat Aikuiskoulutuksessa on ilmennyt ongelmia saada kehitysprojektiaiheita omalta työpaikalta. Erityisesti ammattihenkilöstä insinööriksi opiskelevien työnantajat suhtautuvat työntekijöidensä opiskeluun nyreästi. Toisaalta päänvaivaa on tuottanut ratkaista, miten voi tehdä muualla työpaikkajakson, kun on töissä omalla työnantajalla.

28 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen Opetuksen järjestämisen ongelmat Opetuksen järjestämisessä ongelmia on ilmennyt projektien ja työpaikkajakson ohjauksessa, oppimispäiväkirjan laatimisessa, yhteisten opintojen järjestämisestä muiden ryhmien kanssa sekä opintosuoritusten yhdenvertaistamisessa. 7. ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TÄYTTYMINEN Hanketta käynnistettäessä sen tavoitteet asetettiin sekä yleisellä että toimenpidetasolla. Tavoitteena oli saada tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutumismäärät kohoamaan, kehittää toteutusten laatua, kerätä ja analysoida seurantatietoa sekä nostaa esiin hyviä käytänteitä laajasti hyödynnettäväksi. Tehtävinä oli rakentaa seurantajärjestelmä, keskeisten vastuuhenkilöiden verkosto, hyvien käytäntöjen julkaisut sekä vuosiseminaarit keskeisille toimijoille ja sidosryhmille. Nykyisin tuotantopainotteiset opinnot valitsee kaksi kertaa suurempi määrä opiskelijoita kuin ennen hanketta. Ammattikorkeakoulut ovat koko ajan kehittäneet tuotantopainotteisten opintojensa toteutusmalleja. Siihen on vaikuttanut sekä ammattikorkeakoulujen omien käytäntöjen kehittyminen että muilta ammattikorkeakouluilta nähdyt mallit. Hanke on koonnut tiedot tarjolla olevasta tuotantopainotteisesta koulutuksesta verkkosivuilleen. Sivuilla on myös esitetty ja analysoitu tuotantopainoiset opinnot valinneiden määriä verrattuna ammattikorkeakoulujen tulossopimuksissa asetettuihin tavoitteisiin. Tilastoinnin ja keskustelun helpottamiseksi hanke on määritellyt ja ohjeistanut, mikä koulutus lasketaan tuotantopainotteiseksi. Hanke on koonnut vastuuopettajista yhdyshenkilöverkoston sekä ammattikorkeakoulu- että koulutusohjelmatasolta. Verkoston jäsenten kanssa käydään säännöllistä sähköpostikeskustelua. Hanke on järjestänyt vuosittain kehitysseminaarin ja julkaissut niiden yhteydessä julkaisun. Sekä seminaareissa että julkaisuissa on nostettu esiin erilaisia käytänteitä tuotantopainotteisten opintojen järjestämisestä. Toteutusmallit ovat herättäneet vilkasta keskustelua seminaareissa ja samalla on käyty linjakeskustelua. Työelämän järjestöt ovat hyvin mukana hankkeen toiminnassa.

29 28 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä Hanke on pystynyt osaltaan edistämään tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, vaikka varsinainen vastuu opetuksen kehittämisestä on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla. Hanke on nostattanut ja ylläpitänyt kiinnostusta ja keskustelua tätä koulutusvaihtoehtoa kohtaan. Hankkeen piirissä käyty kehityskeskustelu on laajentunut käsittelemään koko insinöörikoulutuksen kehittämistä, ja siten hankkeella on ollut alkuperäistä tavoitettaan laajempi merkitys. Haasteena hankkeella on vielä pureutua entistä syvällisemmin työpaikkaopintojen toteuttamisen kehittämiseen. 8. MITEN EDETÄÄN Projektilla on puolitoista vuotta aikaa edistää tavoitteitaan. Projekti jatkaa tiedon keruuta ja jakamista sekä vaihtoehdon vetovoiman kasvattamista. Vielä keskeneräisiä kysymyksiä ovat työpaikkaohjaajakoulutus sekä tuotantopainotteisen aikuiskoulutusvaihtoehdon kehittäminen. Uutena haasteena on selkiyttää työpaikkajakson ja ohjatun harjoittelun eroa. Näkyvyyttä, vuorovaikutusta, hyvien käytänteiden esille nostoa, tilannetietoa ja analyysiä edistetään seminaarilla ja julkaisulla. Tuotantopainotteisen vaihtoehdon suosiota ja vetovoimaa lisätään lukioihin ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksiin suunnatulla esitekampanjalla sekä laatimalla tiedotteita ajankohtaisista asioista tiedotusvälineille. Hanke käyttää jatkossakin verkkosivuja tiedon ja tiedotusmateriaalin jakamiseen sekä tuotantopainotteista opetusta toteuttaville että kaikille kiinnostuneille. Yhdyshenkilöverkosto pidetään kunnossa, ja sähköpostitse käydään keskustelua sekä tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Elinkeinoelämä odottaa saavansa tuotannon ja palvelujen esimiehiksi päteviä ja pystyviä tuotantopainotteisia insinöörejä. Käytännön hyvin tuntevia ja pitkän työkokemuksen omaavia esimiehiä kouluttautuu erityisesti aikuiskoulutuksen kautta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma esittää erillisohjelmaa tätä toteuttamaan. Hanke jatkaa aikuiskoulutusvaihtoehdon kehittämistä mm. kokemuksia keräämällä ja levittämällä sekä keskustelua herättämällä. Tuotantopainotteisen koulutuksen sisällön kehittämistä edistetään työpaikkaohjaajakoulutuksella. Opettajien ja työpaikan edustajien yhteistyö on keskeistä työpaikkajakson suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin

30 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 29 koulutuksessa. Työpaikkajaksosta pitää kehittää ohjatusta harjoittelusta poikkeava uuden oppimisen väline.

31 30 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä

32 Ylivertainen osaaminen, motivaatio ja kansainvälisyys tulevaisuuden tekemisen kulmakivinä 31 Mervi Karikorpi YLIVERTAINEN OSAAMINEN, MOTIVAATIO JA KANSAINVÄLISYYS TULEVAISUUDEN TEKEMISEN KULMAKIVINÄ 1. TEKNOLOGIATEOLLISUUS PANOSTAA OSAAMISEEN JA KANSAINVÄLISTYY 1.1 Kotimarkkinoilta maailmanlaajuiseksi toimijaksi Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset, niiden toimintatavat ja laadukkaat tuotteet tunnetaan tänä päivänä monilla aloilla maailmanlaajuisesti. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten kuvaan tämän päivän Suomesta ja suomalaisesta osaamisesta. Teknologiateollisuus on teollisuuden päätoimialoista selvästi suurin. Sen tuotanto on kasvanut 1980-luvulta lähtien tuntuvasti nopeammin kuin teollisuuden keskimäärin. Alan osuus koko teollisuuden liikevaihdosta ja jalostusarvosta on tänä päivänä lähes puolet. Se on kemianteollisuuden ohella kasvattanut viimeisen kymmenen vuoden aikana osuuttaan myös tavaraviennistä, jonka osuus Suomen kokonaisviennistä on edelleen noin 90 prosenttia. Viime vuonna teknologiateollisuuden vienti ja liikevaihto kääntyivät jälleen kasvuun. Erot teknologiateollisuuden eri toimialojen ja yritysten välillä ovat kuitenkin suuria. 1.2 Osaaminen toiminnan lähtökohtana Teknologiateollisuus on myös merkittävä työllistäjä. Sen palveluksessa Suomessa työskenteli vuonna 2004 noin henkilöä. Vaikka

33 32 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä henkilöstön määrä on vuoden 2001 huippulukemista pienentynyt, lähes puolet teollisuuden henkilöstöstä työskentelee teknologiateollisuuden palveluksessa. Teknologiateollisuuden palveluostot työllistävät kasvavassa määrin myös muilla toimialoilla työskenteleviä. Alan henkilöstö on hyvin koulutettua miltei puolella on toisen asteen ammatillinen tutkinto ja kolmanneksella vähintään alin korkea-asteen tutkinto. Teknikoita, insinöörejä, diplomi-insinöörejä tai tutkijakoulutuksen omaavia on yli 20 prosenttia henkilöstöstä. Insinööreistä ja diplomi-insinööreistä yli neljännes työskentelee teknologiateollisuuden palveluksessa. Paitsi kiinnostus tulevien insinöörien osaamiseen, teknologiateollisuuden yrityksiä ja korkeakouluja yhdistävät panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alan osuus koko teollisuuden T&K-investoinneista on peräti runsas 80 prosenttia. 2. ALAN KILPAILUKYKY RAKENTUU JOUSTAVUUDELLE, NOPEUDELLE JA TUOTTAVUUSHYPYILLE 2.1 Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja verkottuvat Viime vuosina teknologiateollisuudessa on tapahtunut kilpailukyvyn parantamiseksi voimakasta rakenteellista muutosta, ja tämä kehitys näyttää jatkuvan. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa. Kansainvälisillä markkinoilla jo toimivat yritykset keskittyvät jalostusasteessa pitkälle meneviin tuotteisiin ja tuotekuvien rakentamiseen, globaaliin markkinointiin, asiakashallintaan sekä arvoketjun ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Samalla ne siirtävät vastuutaan ja osaamistaan esimerkiksi komponenttivalmistuksesta omille toimittajilleen. Kumppanuuden kehittämisen haasteellisuutta lisää se, että entistä useammin verkostoissa on toimijoita paljonkin toisistaan eroavista maista. Strateginen verkottuminen, erikoistuminen ja osaamisen syventäminen tarjoavat suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen. Haasteelliseksi verkottumisen tekee suomalaisen alihankintakentän hajanaisuus ja yrityskoon pienuus. Suomessa on vähän keskikokoisia, oman yhteistyöverkoston omaavia teknologiateollisuuden yrityksiä, jotka voisivat ottaa vastuu-

34 Ylivertainen osaaminen, motivaatio ja kansainvälisyys tulevaisuuden tekemisen kulmakivinä 33 ta suuremmista kokonaisuuksista ja osallistua suuremmalla panoksella myös tuotteen kehittämiseen. Ydinosaamiseen keskittymällä ja verkottumalla yritykset pyrkivät parantamaan tuottavuuttaan ja valmiuttaan reagoida joustavasti ja nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Hyöty eri toimijoiden tuntosarvista saadaan koko verkoston käyttöön kuitenkin vain, jos yhteistyö rakentuu eri toimijoiden väliselle luottamukselle ja tietojärjestelmät ja vuorovaikutus toimivat käytännössä. 2.2 Asiakaslähtöisyys syvenee Tuotteiden houkuttelevuutta ja uusia markkinoita haetaan nyt asiakaslähtöisillä liiketoimintakonsepteilla. Entistä useammin asiakkaat haluavat ja voivat osallistua itse tuotteen kokoamiseen ja seurata tilauksen pohjalta käynnistynyttä tuotteen valmistusprosessia. Tuotteiden ominaisuudet ja varusteet räätälöidään asiakastarpeen mukaan laajasta moduulivalikoimasta. Myös muotoilun ja luovan sektorin rooli liiketoimintojen kilpailuetuna on kasvanut. Sisältötuotannon, sovellutusten ja palvelujen merkitystä osana tuotepakettia lisää myös ICT:n käytön yleistyminen eri toimialoilla. Teollisuuden ja palvelujen tuottajien verkottuminen ja ICT-alalla tapahtuva teknologiaintegraatio tulevat varmasti vaikuttamaan radikaalisti yritysverkostoon, työelämän prosesseihin, kuluttajatottumuksiimme ja arjen toimintoihimme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös tuotteen koko elinkaaren ajalle rakennetut palvelumallit ovat viime vuosina yleistyneet teknologiateollisuudessa, ja tämän trendin arvioidaan jatkuvan. Tuotteen elinkaaren hallinnan tärkeys korostuu myös tiukentuvien ympäristökriteereiden johdosta. Uudet ympäristövaatimukset ovat haaste erityisesti pkt-yrityksillemme. 2.3 Tuottavuutta haetaan ylivertaisesta osaamisesta ja kustannustehokkuudesta Kansainvälisen kilpailun myötä tuottavuus ohjaa entistä enemmän yritysten ja niiden yksiköiden sijaintipäätöksiä. Teknologiateollisuuden tuottavuuden kasvun veturina on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut tietoliikennelaiteteollisuus. Kasvu on perustunut onnistuneille tuoteinnovaatioille ja alan yritysten kyvylle hyödyntää ICT:n tarjoamia

35 34 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä mahdollisuuksia monipuolisesti omassa toiminnassaan. Teknologiateollisuus ry:n tekemän selvityksen mukaan ICT-strategian olemassaolo on kuitenkin jopa ICT-alan yritysten keskuudessa vielä suhteellisen uusi ilmiö. Selkeiden ICT:n hyödyntämistä koskevien tavoitteiden asettaminen ja niihin pääseminen onkin kilpailukyvyn näkökulmasta elintärkeää teknologiateollisuuden yrityksille ja kumppanuusverkostoille. Kiina, Intia, Venäjä ja uudet EU-maat ovat viime vuosina olleet näkyvästi esillä teollisuuden rakennemuutoksesta ja henkilöstökehityksestä uutisoitaessa. Suomalaisen teknologiateollisuuden investoinnit ja henkilöstön määrä ulkomailla ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2003 ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli jo noin henkilöä. Edellä mainittujen maiden houkuttelevuutta lisäävät niiden valtava markkinapotentiaali, osaamistason nousu ja työvoimakustannusten taso. Maailmassa valmistuu vuosittain noin kaksi miljoonaa insinööriä, joista yli Intiassa ja Kiinassa. Suomalaisen insinöörikoulutuksen ensisijaisena kilpailuvalttina voi olla vain koulutuksen ja opetuksen laatu. Vaikka yrityksen tuottavuuteen vaikuttavat monet tekijät, menestystarinoiden ydin löytyy erityisesti huippuosaamiseen toimintansa perustavien yritysten tapauksessa viime kädessä yrityksistä itsestään. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että Suomesta löytyy tulevaisuudessakin yrityksiä, jotka yltävät selviin tuottavuushyppyihin ja toimivat toimialansa ja kansantalouden vetureina. Yhtiörakennettaan paraillaan muokkaavalle tai kansainvälistymisprosessin alkuvaiheessa olevalle yritykselle kasvun hallittavuus saattaa sen sijaan olla kasvun suuruutta tärkeämpää ja tuoda toiminnalle kaivattua jatkuvuutta. 3. TOIMINTATAPOJEN MUUTTUMINEN NÄKYY TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISSA 3.1 Osaamistasovaatimukset nousevat kaikissa työtehtävissä Teknologiateollisuus ry selvitti hiljattain alan keskipitkän aikavälin ( ) henkilöstötarpeita. Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset näkyvät selvästi yrityksiltä saadussa palautteessa. Toiminnoittain eniten suhteellista kasvua ennakoidaan tapahtuvan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, huollossa ja kunnossapidossa, johto- ja talous-

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset

Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Työnjohtokoulutuskokeilujen tilannekatsaus ja työnjohto-osaamista koskevat selvitykset Verkostotapaaminen 25.4.2013 Tampere Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK 15.3.2010 Rekrytointipalvelut/PV Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely OPALA-kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna TUPA-SEMINAARI Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma Esityksen sisältö: Opintojen rakenne toteutuneesta koulutuksesta miten toteutunut?

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKIINNUTTAMINEN KOKEILUN PERUSTEELLA

TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKIINNUTTAMINEN KOKEILUN PERUSTEELLA TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN VAKIINNUTTAMINEN KOKEILUN PERUSTEELLA Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen 1.11.2013 Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi KOKEILUN TULOKSET HYVIÄ TYÖNJOHTOKOULUTUSKOKEILUN

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka Osaava työvoima ja koulutuksen uudistukset Mirja Hannula @mirjahannula Elinkeinoelämän foorumi 31.1.2018 Kotka Suomessa ammattityövoiman saatavuus noussut merkittävimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Sampon neuvottelukuntien seminaari, Imatra 6.9.2017 Projektipäällikkö Maija Savolainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto maija.savolainen@sakky.fi

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista

Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa

Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa 1 O S A A M I S E N O S O I T T A M I S E S T A, A R V I O I N N I S T A J A T O D E N T A M I S E S T A - M I T E N H A L L I T S E T L A A T U A? 2 6. 1 1. 2 0 1 8 Yhteistyö työelämän ja muiden sidosryhmien

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen

Henkilöstöselvitys Minna Jokinen Henkilöstöselvitys 21 Minna Jokinen Vastanneiden yritysten henkilöstö toimialoittain ja kokoluokittain Yrityksen koko, henkilöä Toimiala 1-49 5-99 1-249 25-499 5- Yht. Osuus koko alasta, % Elektroniikka-

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Tavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Mikä on ammatillinen tutkinto?

Mikä on ammatillinen tutkinto? Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto Tulokset 1.7.2018-30.6.2019 Opiskelijapalaute - Amispalautekyselyt Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute kuvaa ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen,

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Anna Levy 2016 Sivu 1 Kokeilujen arvioinnin toteuttamisen lähtökohta Tuottaa arviointitietoa osana kokeilujen etenemisprosessia

Lisätiedot

10 askelta onnistumiseen

10 askelta onnistumiseen Askelia yrityksen uudistamiseen, osaamisen kehittymiseen ja yrittäjyyden lisäämiseen 10 askelta onnistumiseen Veli-Matti Lamppu 22.5.2018 Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE 2017-2025 KASVU (SEKTORI) KAIKKI TARKASTELLUT TUTKINTONIMIKKEET YHTEENSÄ 7 116 7 636 6 526 6 662 9 488 10 181 Kaikki tarkastellut tutkintonimikkeet yhteensä,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

matemaattisluonnontieteellisten opinnot tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa

matemaattisluonnontieteellisten opinnot tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa LUMA ja TUPA matemaattisluonnontieteellisten aineiden opinnot tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Marja Mäkinen, matematiikan lehtori matematiikan laitoksen johtaja 8.10.2003 TAMK, Marja Mäkinen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot