Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä. Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä. Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke"

Transkriptio

1

2 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä Juhani Keskitalo (toim.) Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen valtakunnallinen laatuhanke Hämeen ammattikorkeakoulu

3 Juhani Keskitalo (toim.) Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä ISBN ISSN HAMKin julkaisuja 5/2005 JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu PL HÄMEENLINNA puh. (03) 6461 faksi (03) Kannen suunnittelu: HAMK Julkaisut Painopaikka: Saarijärven Offset, Saarijärvi Tämän teoksen kopioiminen on tekijäinoikeuslain (404/61, muut. 897/80) ja valokuvauslain (405/61, muut. 898/80) sekä Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemän sopimuksen mukaisesti kielletty. Hämeenlinna, syyskuu 2005

4 SISÄLTÖ ESIPUHE... 9 JOHDANTO...11 Timo Luopajärvi & Juhani Keskitalo TUOTANTOPAINOTTEISEN ISINÖÖRIKOULUTUKSEN EDISTYMINEN Tupa-hankkeen käynnistymisen tausta ja tavoite Määrällinen kehitys Opiskelijamäärät Tarjonta eri koulutusohjelmissa Tarjonta ammattikorkeakouluittain Toteutuman vertailu tavoitteeseen ja tarpeeseen Sisällöllinen kehitys Opetussuunnitelmien kehittyminen Suosio Työpaikat Toimintaa odotusten pohjalta Hyvien käytänteiden esiin tuominen Ohjeistusta ja malleja Linjauksia Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Suosion ja tunnettavuuden lisääminen Työelämäyhteistyö Aikuiskoulutus Koulutustarve Yhteisiä linjauksia Ilmenneitä ongelmia Vetovoimaongelma Resurssointi Paikkojen saatavuus Aikuiskoulutuksen ongelmat Opetuksen järjestämisen ongelmat Asetettujen tavoitteiden täyttyminen Miten edetään... 28

5 Mervi Karikorpi YLIVERTAINEN OSAAMINEN, MOTIVAATIO JA KANSAINVÄLISYYS TULEVAISUUDEN TEKEMISEN KULMAKIVINÄ Teknologiateollisuus panostaa osaamiseen ja kansainvälistyy Kotimarkkinoilta maailmanlaajuiseksi toimijaksi Osaaminen toiminnan lähtökohtana Alan kilpailukyky rakentuu joustavuudelle, nopeudelle ja tuottavuushypyille Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja verkottuvat Asiakaslähtöisyys syvenee Tuottavuutta haetaan ylivertaisesta osaamisesta ja kustannustehokkuudesta Toimintatapojen muuttuminen näkyy teknologiateollisuuden osaamistarpeissa Osaamistasovaatimukset nousevat kaikissa työtehtävissä Laaja-alaisen osaamisen merkitys korostuu Osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää ammattikorkeakouluilta entistäkin tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa Opetuksen kehittämisellä tärkeä rooli osaamisen laatua parannettaessa Opetussisältöjä arvioitava osaamispohjalta ja omaa osaamisprofiilia rakennettava harkiten Lähteet Ossi Jalonen PALVELUALAN INSINÖÖRITARPEET ESIMERKKINÄ AUTOALA Johdanto Jälkimarkkinointi-insinööri Auto- ja kuljetusalan muu insinöörikoulutus Tuotetekniikkainsinööri Autosähkötekniikka Kuljetuslogistiikka Koulutuksen toteutumisesimerkki Määrälliset tarpeet Kokemukset Esimerkkioppilaitoksen kokemukset Työpaikkojen kokemukset Yhteenveto... 49

6 Hannu Saarikangas TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PUUTTUNUT OSA SUOMALAISESSA KORKEAKOULUTUTKINTOJEN PALAPELISSÄ Johdanto Tutkintojen profiileista Kohti kansainvälistä kehitystä Uusia mahdollisuuksia ja käyttötarkoituksia Haasteita ammattikorkeakouluille Veikko Vornanen AIKUISKOULUTUS VÄYLÄNÄ TEKNIIKAN ESIMIESTEHTÄVIIN Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus Aikuiskoulutuksella insinööriksi Erikoisammattitutkinnot Seppo Sääskilahti KETKÄ JOHTAVAT RAKENNUSTYÖMAITA VUONNA 2015? Rakennustekniikan työjohtajien koulutuksen kehitys 1900-luvulla Työjohtajien osaaminen nyt ja kehittyminen vuoteen 2015 mennessä Haastattelututkimus Työmaajohdon jatkokoulutuksen tentti- ja auditointitulosten tarkastelu Kyselytutkimus rakennusmestareille ja -insinööreille Rakennustekniikan koulutettujen työjohtajien määrän kehittyminen vuoteen 2015 saakka Määrän kehittyminen Rakennusalan kiinnostavuus Kyselytutkimus vuonna 2003 rakennustekniikan amk-opinnot aloittaneille Kyselytutkimus rakennustekniikan opiskelun keskeyttäneille Kyselytutkimus rakennusmestareille ja -insinööreille Alan ja koulutuksen haasteet ja niihin vastaaminen Lähteet Pirjo Valokorpi & Terttu Laine VIESTINTÄ OSANA INSINÖÖRIN AMMATTITAITOA Insinööri viestii Työelämä vaatii, asiantuntijuus edellyttää Ydinainesanalyysistä uuteen opsiin Visio suunnitelmasta toteutukseen Vastuullisuus, yhteisöllisyys ja itseohjautuvuus... 80

7 6 Kirjan nimi 6. Työkalu oman viestintäkompetenssin kehittämiseen Tavoitteellista ja tarkoituksenmukaista ammattitaidon rakentamista Osa insinöörin ammattitaitoa Jaakko Etto TUOTANTOPAINOTTEINEN KOULUTUS KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN SÄHKÖTEKNIIKASSA Johdanto Tuotantopainotteiset koulutukset Miten tuotantopainotteinen koulutus on toteutettu Päiväopetus Iltaopetus Tuotantopainotteisuuden sisältö Toteutustavat Kokemuksia ja tulevaisuutta Sakari Sainio EVTEKIN TALOTEKNIIKAN TYÖPAIKKAJAKSOJEN OHJAUS Taustaa Työssäoppimisen työkalut Kehityskeskustelut suuntaavat oppimista työpaikoilla Päiväkirja helpottaa raportin laatimista Työssäoppimisprofiilista hyötyä myöhemminkin Työssäoppimisprojekti tiivistää työpaikkaopinnot Työssäoppimisseminaarit opiskelijoiden tiedonvaihtotilaisuuksia Työnantajan suorittama arvostelu motivoi Lopuksi Antero Stenius TUOTANTOPAINOTTEISEN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDON TOTEUTUS OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN RAKENTAMISTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA Työpaikalla tapahtuvien opintojen perusteet Oamk:ssa Käytännön opintojaksojen tavoitteet ja toteutus Työpaikkaoppiminen valtakunnallinen suositus-ops Oulun mallin toteutuman vertailu tavoitteisiin Työssäoppimisen resurssointi Työssäoppimisen kehittäminen Lähteet...112

8 Olli Kaikkonen TUOTANTOPAINOTTEISEN MEKATRONIIKAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Historiaa ja vaiheita Vaikeuksia ja tavoitteita Opetussuunnitelma Opinnot ohjatussa harjoittelussa työpaikoilla Työpaikkaopintojen toteutustapa ja ohjaus Arto Huovinen & Tuomo Kettunen TUOTANTOPAINOTTEINEN KONEINSINÖÖRIKOULUTUS POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Taustaa Lähtötilanne Ammatilliset osaamistavoitteet Koulutuksen suunnitteluprosessi Ohjattu harjoittelu ja työpaikkaopinnot Ohjattu harjoittelu Työpaikkaopintoihin kuuluvat projektityöt Kokemuksia ja tulevaisuuden näkymiä TUPA-SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOT AMMATTIKORKEAKOULUITTAIN AMMATTIKORKEAKOULUJEN TATUISSA VUODELLE 2004 SOVITUT NUORTEN ALOITUSPAIKAT JA VERTAILU TOTEUTUNEESEEN TUOTANTOPAINOTTEISEN KOULUTUKSEN VALINNEET KOULUTUSOHJELMITTAIN TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLINEN LAATU- JA KEHITTÄMISHANKE Lähtökohdat Tavoitteet Toteuttaminen Organisaatio Tilaisuuksia Lisätietoja KIRJOITTAJAT...145

9

10 ESIPUHE Tuotantopainotteista insinöörikoulutusta on toteutettu nyt yli viisi vuotta tällä nimikkeellä. Vuodesta 1999 lähtien opetusministeriö ja ammattikorkeakoulut ovat vuosittaisissa tavoite- ja tulossopimuksissa sopineet tuotantopainotteisen koulutuksen aloituspaikoista ja myöhemmin aloittajatavoitteista. Amkota-tilaston mukaan tuotantopainotteiset opinnot valinneiden määrä on vuodesta 2001 vuoteen 2004 yli kaksinkertaistunut ollen nyt opiskelijaa, josta on nuorisoasteelta. Opetusministeriön rahoittama Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatuhanke on kesästä 2002 lähtien tukenut ja vauhdittanut tämän opetuksen kehittämistä. Seminaarit, julkaisut ja verkkosivut ovat edistäneet kokemusten ja näkemysten siirtymistä koulutusohjelmista toisiin. Vaikka vastuu opetuksen kehittämisestä on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla, on yhteisestä tiedonvaihdosta ollut hyötyä paikallisessa kehittämisessä. Tämä julkaisu on jatkoa ja täydennystä kahdelle aikaisemmalle julkaisulle. Kirjassa esitellään lisää erilaisia toimivia tuotantopainotteisia toteutuksia, päivitettyä tilastotietoa sekä insinöörikoulutuksen kehittämistä eri näkökulmista. Näitä ovat työelämän odotukset insinöörikoulutukselle, insinöörit palveluliiketoiminnassa sekä viestintä insinöörin työkaluna. Tuotantopainotteisen koulutuksen kannalta tarkastellaan ylempää amk-tutkintoa, aikuiskoulutusta väylänä tekniikan esimiestehtäviin sekä rakennustyömaiden esimiestarvetta. Lisäksi tarkastellaan kehitysprojektin tähänastista työskentelyä. Hämeenlinnassa toukokuussa 2005 Juhani Keskitalo projektipäällikkö

11 10 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä

12 Johdanto 11 JOHDANTO Tämä julkaisu on tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen tilannekatsaus kyseisen koulutuksen laatuhankkeen ollessa suurin piirtein puolivälissä. Käynnistimme hankkeen kesällä 2002 ja tätä lukiessasi olemme hankkeen järjestämässä neljännessä seminaarissa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa lokakuussa Täytyy todeta, että tavoitteemme kyseisen insinöörikoulutuksen vetovoiman, tunnettuuden ja tarpeen osalta on ollut menestys, vaikka kaikkia tavoitteita ei olekaan täysin saavutettu. Kun kuitenkin olen alusta asti ollut mukana tuotantopainotteisen koulutuksen kehittämisessä, voin todeta, että moniin aiempiin yrityksiin verraten olemme menestyneet huomattavasti paremmin. Julkaisussamme on katsaus projektin etenemiseen sekä hankkeen tavoitteiden mukaan esimerkkikuvauksia hyvistä käytännöistä. Toivon, että niistä on hyötyä ja ideoita oman alueesi työssä ja insinöörikoulutuksen kehittämisessä laajemminkin. Timo Luopajärvi ja Juhani Keskitalo tarkastelevat artikkelissaan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistymistä kehittämishankkeen aikana. Tuotantopainotteiset insinööriopinnot valinneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yli kaksinkertaiseksi. Vuonna 2001 tuotantopainotteiset opinnot valitsi 5,9 % tekniikan opiskelijoista, ja määrä on vuoteen 2004 mennessä kohonnut 12,8 %:iin. Tekniikassa ja liikenteessä on vuosittain ammattikorkeakouluissa noin aloituspaikkaa. Siitä 18,4 % on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tavoitesopimuksissa sovittu olevan tuotantopainotteista. Opiskelijamäärätavoite on saavutettu 69,7 %:sti. Kirjoittajat toteavat artik-

13 12 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä kelissaan, että TUPA-hanke on pystynyt osaltaan edistämään tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, vaikka varsinainen vastuu opetuksen kehittämisestä on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla. Mervi Karikorpi kuvaa artikkelissaan teknologiateollisuuden toimintaympäristön muutosta ja osaamisen merkitystä. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa. Strateginen verkottuminen, erikoistuminen ja osaamisen syventäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Vaikka osaamispohjainen toiminta edellyttää yritysten erikoistumista, laaja-alaisen osaamisen merkitys korostuu. Vastavalmistuneilta insinööriltä odotetaan omalta alaltaan vahvaa perustaa ja konkreettista osaamista, mutta myös valmiuksia ja halua oppia uutta ja kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä. Autoalan jälkimarkkinointitehtävät ovat Ossi Jalosen artikkelissa esimerkkinä palvelualan insinööritarpeista. Suurin osa Suomessa autoalalla toimivista insinööreistä ja teknikoista toimii alan jälkimarkkinointitehtävissä, millä tarkoitetaan kaikkea sitä kaupallista toimintaa, joka kohdistuu autoon kaupan jälkeen. Esimerkkinä kuvatussa koulutusohjelmassa työpaikalla opiskellaan asiakaspalvelutoimintaa ja työnjohtotoimintaa. Aikuiskoulutus on Veikko Vornasen mukaan erittäin suositeltava koulutusmuoto sekä tuotantoinsinöörien koulutuksessa että tekniikan ja johtamisen erikoisammattitutkintoina konkreettisten työelämäyhteyksiensä vuoksi. Lyhyempikin työskentely ammattimiehen tehtävissä toisen asteen perustutkinnon jälkeen syventää ammatillista osaamista omalla alalla. Insinöörien aikuiskoulutuksesta suuri osa on ollut opiskelua teknikosta insinööriksi. Usein tämä on liittynyt urasuunnitteluun niin, että uusi tehtävä on ollut jo tiedossa. Sekä yksilö että työnantaja ovat hyötyneet aikuisopiskelusta. Suurin ongelma työn ohessa tapahtuvassa opiskelussa liittyy ajankäyttöön. Työkiireet voivat sotkea opiskelurytmin, ja opiskeluaika on pois perheeltä ja harrastuksista. Seppo Sääskilahti on tehnyt julkaisuun tiivistelmän tutkimuksestaan Ketkä johtavat rakennustyömaita vuonna 2015?. Tutkimuksen mukaan alan keskeisimpänä haasteena on työjohtajien riittävyys ja osaaminen. Ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan koulutusohjelmista valmistuvien määrä ei riitä täyttämään alalta eläkkeelle poistuvien määrää, mikäli rakennustekniikan opiskelupaikkoja ei nopeasti lisätä. Tuotantoon suuntautuneiden insinöörien määrän suhteellisen osuuden

14 Johdanto 13 viimevuosien kasvua on tuettava tiedottamisella ja edistämällä työpaikkaopintojen järjestelyjä. Tutkimuksen mukaan tuotantoon suuntautuneiden insinöörien osaamisalueet ovat oikeita, mikäli noudatetaan ammattikorkeakoulujen ja rakennusteollisuuden yhdessä laatimaa ohjeellista opetussuunnitelmaa. Vanhanmallisen peruskoulupohjaisen teknikkokoulutuksen palauttamiselle ei ole nykyisessä koulutusjärjestelmässä perusteita. Epäilyille, että rakennusalan ammattikorkeakouluista ei valmistuisi aidosti tuotantopainotteisia, työmaaoloihin motivoituneita ja kykeneviä insinöörejä, ei tutkimuksen mukaan löytynyt tukea. Työelämälähtöisyys on avainsana tekniikan alan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiloinnissa kirjoittaa Hannu Saarikangas artikkelissaan. Insinööritutkinto on ollut perinteisesti tekniikan koulutusalalla se tutkinto, joka valmistaa työelämään ja antaa tarvittavat valmiudet toimia itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä sekä osallistua työyhteisön kehittämiseen. Tätä asemaa ei ole syytä heikentää, vaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sisältö ja tavoitteet on haettava toisaalta. Kyseessä on selkeästi tutkinto, jolla yksilön näkökulmasta suunnataan ja vauhditetaan urakehitystä. Pirjo Valokorpi ja Terttu Laine kirjoittavat viestinnästä osana insinöörien ammattitaitoa. Organisaation eri toiminnoissa tarvitaan viestintää tuotannon ja myynnin tukemiseen, henkilöstön perehdyttämiseen sekä yritykseen että työtehtäviin, tiedottamiseen ja yhteydenpitoon, tuote- ja yrityskuvan rakentamiseen, rekrytointiin. Insinöörin päivä on täynnä viestintää ja vielä usein illatkin: suhdetoimintaa, valmistautumista, lukemista, kirjoittamista, ongelmanratkaisua, riitojen selvittelyä, epäselvyyksien etsimistä ja selvittämistä, ideoiden markkinointia, vakuuttamista ja vaikuttamista. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on toteutettu tuotantopainotteista koulutusta useissa koulutusohjelmissa ja suuntautumisvaihtoehdoissa ammattikorkeakoulun jatkuvan kehityksen ja muutosten myötä, josta kertoo Jaakko Etto artikkelissaan. Nykyisin sähkötekniikan koulutusohjelmassa päiväopetuksessa on automaatiotekniikan ja sähkövoimatekniikan tuotantopainotteiset suuntautumisvaihtoehdot. Myös konetekniikan koulutusohjelmassa opiskelijalle halutessaan tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma tuotantopainotteisen suuntautumisvaihtoehdon mukaisella toteutustavalla. Kaikki iltaopetuksen koulutusohjelmat (sähkö-, tieto- ja konetekniikka) on suunniteltu toteutettavaksi tuotantopainotteisena koulutuksena eli tuotantopainotteisina

15 14 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä suuntautumisvaihtoehtoina. Iltaopetuksessa työpaikkaopinnoissa on kaksi erilaista toteutustapaan: ohjattu työharjoittelu tai projektityöt tai yhdistelmä näistä kahdesta. Sakari Sainio kuvaa artikkelissaan EVTEK ammattikorkeakoulun talotekniikan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen työpaikkajakson ohjausta. Käytännön- ja työelämäläheisyyttä tässä suuntautumisvaihtoehdossa edustavat työssäoppiminen ja harjoittelu sekä toisaalta projektilaboraatiokurssit. Antero Stenius kuvaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun rakentamistekniikan tuotantopainotteista toteutusta. Siinä lähtökohdaksi on määritetty ammatillista kasvua tukevan työosaoppimisen viitekehys, jossa yhdistetään teoriaa ja käytäntöä ajallisesti ja taidollisesti tasajalkaa. Työpaikkajaksot on nimetty käytännön opintojaksoiksi, joiden tavoitteeksi on määritetty, että opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee ammattikuvaansa kuuluvat esimiestoiminnan, rakennustyömaan menetelmä-, kalusto- ja tehtäväsuunnittelun sekä laadunohjauksen työtehtävät ja osaa suorittaa niitä käytännössä todellisissa työtilanteissa. Olli Kaikkonen kuvaa artikkelissaan Lahden ammattikorkeakoulun tuotantopainotteisen mekatroniikan opintojen sisältöä, toteutusta ja ohjausta. Opinnot on tällä hetkellä järjestetty siten, että kaksi ensimmäistä vuotta opiskellaan sekä mekatroniikassa että tuotantopainotteisessa mekatroniikassa saman ohjelman mukaan ja vielä ammattiaineissa käyttäen oppimisessa PBL-menetelmää (ongelmaperustainen oppiminen). Arto Huovinen ja Tuomo Kettunen kertovat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kone- ja tuotantotekniikan tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutuksesta. Suuntautumisvaihtoehtoja oli 90-luvun lopulla koneautomaatio, mekaniikkasuunnittelu ja tuotantotekniikka, joista yksi päätettiin suunnata tuotantopainotteiseksi. Valinta kohdistui melkein luonnostaan tuotantotekniikan suuntautumisvaihtoehtoon, koska sen uskottiin palvelevan ja tyydyttävän parhaiten teollisuuden käyttö- ja tuotantoinsinöörin tarpeita. Opetussuunnitelmatyön perustaksi otettiin, että tuotantotekniikan valitsevista opiskelijoista tulee aivan päteviä koneinsinöörejä, joilla on perustaidot myös mm. suunnittelutehtäviin tai vaikka esimerkiksi koneautomaation sovellutusten kehitystehtäviin.

16 Johdanto 15 Kuten voit todeta, olemme jälleen onnistuneet luomaan varsin monipuolisen valikoiman tuotantopainotteisen koulutuksen hyvistä toteutusesimerkeistä. Laajemmin voinkin todeta, että hankkeemme on laajentunut kehittämään koko insinöörikoulutusta eikä ainoastaan tuotantopainotteista vaihtoehtoa. Projektin viimeisten puolentoista vuoden tavoitteeksi voimmekin asettaa näiden hyvien tulosten levittämisen koko insinöörikoulutuksen kenttään niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Toivon, että tämä julkaisu ei pölyty hyllyssäsi, vaan kuluu ja rasvoittuu käytössä. Se on parasta palautetta, mitä niin hanke kuin tämän julkaisun kirjoittajat voivat saada. Parolassa toukokuussa 2005 Timo Luopajärvi Rehtori, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Ohjausryhmän puheenjohtaja

17 16 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä

18 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 17 Timo Luopajärvi & Juhani Keskitalo TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN EDISTYMINEN 1. TUPA-HANKKEEN KÄYNNISTYMISEN TAUSTA JA TAVOITE Tekniikan alalla oli 1990-luvulle asti neliportainen koulutusmalli, kun muilla aloilla oli kolmiportainen. Muilla aloilla oli ammattikoulu, opisto ja korkeakoulu, tekniikassa ammattikoulu, teknikko-, insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutus. Teknikkokoulutus ei mahtunut suunnitteilla olevaan ammattikorkeakouluun eikä koulutusjärjestelmään, joten monimuotoisen ja polveilevan kehityksen tuloksena se lakkautettiin. Tuotannon ja palvelujen esimies- ja asiantuntijatehtävien tarpeisiin päätettiin käynnistää tuotantopainotteinen insinöörikoulutus, joka eroaa perinteisestä siten, että siinä on tavanomaisen 30 opintopisteen (20 ov) harjoittelun lisäksi 30 opintopisteen verran työpaikkaopintoja. Ensimmäiset käytäntöpainotteiset insinöörikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdot käynnistyivät vuonna 1996 sähkö- ja rakennusaloilla. Vuonna 1999 tuotantopainotteiseksi insinöörikoulutukseksi muuttunut vaihtoehto laajeni useimpiin koulutusohjelmiin, ja vuodesta 2000 ammattikorkeakoulut ovat saaneet itse päättää, missä koulutusohjelmissa ne järjestävät tuotantopainotteista koulutusta. Määrälliseksi tavoitteeksi oli asetettu aloituspaikkaa vuosittain, mutta tilaston mukaan vuonna 2001 tuotantopainotteisen vaihtoehdon valitsi vain 472 nuorisoasteen opiskelijaa. Vaihtoehdon suosio ja maine oli paikoitellen huono, vaikka menestystarinoitakin oli. Ammattikorkeakoulujen tarjonta ja pienet ryhmäkoot eivät riittäneet täyttämään asetettuja määrällisiä tavoitteita.

19 18 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä Opetusministeriö halusi käynnistää tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeen (TUPA-hanke), jolla asiaa edistettäisiin. Tarvittiin järjestelmällinen toteutus sekä seuranta- ja arviointitiedon keräämiseen ja analysointiin että hyvien käytäntöjen esille nostamiseen ja laajaan hyödyntämiseen. Hankkeeseen haluttiin kytkeä kaikki tekniikan koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut sekä ohjausryhmän kautta työmarkkinaosapuolet. Tavoitteeksi asetettiin kattava seurantajärjestelmä tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteuttamisesta, keskeisten vastuuhenkilöiden verkosto, vuosiraportit tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen tilasta, hyvien käytäntöjen julkaisut sekä vuosiseminaarit keskeisille toimijoille ja sidosryhmille. Hankkeella on mahdollisuus tehdä esityksiä ja suosituksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen koordinointi ja toteuttaminen annettiin Hämeen ammattikorkeakoulun tehtäväksi tulossopimuksessa olevalla hankerahalla ja sitä edeltäneellä starttirahalla syksyllä Hankkeelle nimettiin laajapohjainen ohjausryhmä. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan hankkeen aikana tapahtunutta tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen määrällistä ja laadullista kehittymistä. 2. MÄÄRÄLLINEN KEHITYS 2.1 Opiskelijamäärät Tuotantopainotteiset insinööriopinnot valinneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yli kaksinkertaiseksi: v 2001 v 2002 v 2003 v 2004 Nuorten koulutus Aikuiskoulutus Yhteensä Vuonna 2001 tuotantopainotteiset opinnot valitsi 5,9 % tekniikan opiskelijoista, ja määrä on vuoteen 2004 mennessä kohonnut 12,8 %:iin. Tavoite on nykyisin 18,4 %. 2.2 Tarjonta eri koulutusohjelmissa Koulutusohjelmittain suuruusjärjestys on pysynyt suunnilleen samana. Rakennustekniikan sekä kone- ja tuotantotekniikan tuotantopainot-

20 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 19 teisten opiskelun valinneiden määrät ovat kasvaneet yli 200 aloittajaan vuodessa. Tietotekniikassa sekä auto- ja kuljetustekniikassa tuotantopainotteiset opinnot aloittaa nykyisin noin 100 opiskelijaa vuodessa. Seuraavaksi tulevat suuruusjärjestyksessä sähkötekniikka, logistiikka, bio- ja elintarviketekniikka, tekstiili- ja vaatetustekniikka, paperitekniikka, automaatiotekniikka, talotekniikka sekä puutekniikka. Niissä vuotuisia aloittajia on Elektroniikassa tuotantopainotteiset opinnot valinneiden määrä on pudonnut alle kymmeneen vuodessa, mutta osa sen alan opiskelijoista saattaa sisältyä muihin koulutusohjelmiin. Lisäksi on muutamia opiskelijoita energiatekniikan, viestintäteknologian, tuotantotalouden sekä ympäristöteknologian koulutusohjelmista. Edellä kerrotut luvut koskevat nuorisokoulutusta, koska sen osalta on asetettu vuotuinen tavoite aloittajaa. Aikuiskoulutuksen vuosittaiset määrät ovat vaihdelleet. Eniten tuotantopainotteisia opintoja aikuiskoulutuksessa on toteutettu kone- ja tuotantotekniikassa, seuraavaksi rakennustekniikassa, automaatiotekniikassa, tuotantotaloudessa, tietotekniikassa, talotekniikassa, sähkötekniikassa sekä puutekniikassa. Tuotantopainotteisten opintojen tarjonnassa ei ole tapahtunut näennäisesti kolmessa vuodessa suuria muutoksia, sillä tarjolla olevien suuntautumisvaihtoehtojen tai pääaineiden määrä nuorisoasteella on ollut koko ajan vähän yli 50. Joitakin tietotekniikan ja elektroniikan vaihtoehtoja on poistunut tarjonnasta, mutta vastaavasti tilalle on tullut uusia tuotantopainotteisia vaihtoehtoja. Koska tarjonnasta osa on kokonaisia aloitusryhmiä ja osa valintamahdollisuuksia niiden sisällä, on tarjonta laadullisesti lisääntynyt. Aikuisryhmien luku on noussut yhteentoista lukuvuonna Aikuiskoulutuksessa ei perättäisinä vuosina useinkaan ala ryhmää samasta koulutusohjelmasta, vaan niiden aihealueet vaihtelevat vuosittain enemmän kuin nuorisoasteella. 2.3 Tarjonta ammattikorkeakouluittain Ammattikorkeakoulukohtaista kehitystä tuotantopainotteisen opiskelun määrässä on vaikea kuvata, koska puolella oppilaitoksista vuotuinen luku vaihtelee epäsystemaattisesti. Osalla ammattikorkeakouluista vuotuinen määrä on pysynyt suunnilleen samansuuruisena vuodesta 2001 lähtien.

21 20 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä 2.4 Toteutuman vertailu tavoitteeseen ja tarpeeseen Vuotuinen tuotantopainotteisten opintojen valinneiden tavoite vuonna 2004 oli nuorisoasteella 1 450, joten siitä ollaan vielä jäljessä. Aikuispuolella ei määrällistä tavoitetta ole asetettu. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sisältää tavoitteen lisätä aikuisten ammatilliseen toiseen asteeseen pohjautuvaa tuotantopainotteista insinöörikoulutusta. Tekniikassa ja liikenteessä on vuosittain noin 7900 aloituspaikkaa. Siitä 18,4 % on ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välisissä tavoitesopimuksissa sovittu olevan tuotantopainotteista. Oppilaitoksittain osuus vaihtelee välillä 9,5 66,7 %, ja useimmilla se on välillä %. Valtakunnallinen opiskelijamäärätavoite on saavutettu 69,7 %:sti. Yksittäisten oppilaitosten toteutumat vaihtelevat välillä % sovitusta, ja yleisimmin se on välillä %. Vuonna 1999 työskennellyt opetusministeriön asettama työryhmä esitti arvionaan tuotantopainotteisten insinöörien tarpeen alakohtaisesti oheisen taulukon suuruisiksi. Taulukkoon on rinnalle laskettu vuoden 2004 toteutuma niiltä osin, kuin koulutus on tilastoitu samoin nimikkein. Tuotantopainotteisen koulutuksen alakohtainen tarvearvio: Ala Toivottu osuus Toteutunut osuus insinöörikoulutuksesta 2004 Metalli n. 30 % 18,4 % Energia n. 50 % - Elintarvike n. 100 % 32,1 % Rakennusteollisuus yli 50 % 27,5 % Elektroniikka 0 10 % 3,4 % Kemia % - Metsä n. 100 % 17,7 % Auto ja kuljetus n. 50 % 40,2 % Taulukon mukaan ainoastaan auto- ja kuljetustekniikka sekä elektroniikka täyttävät likimain asetetun tavoitetason. Vuonna 1999 ammattikorkeakoulut saivat tietoteollisuuden lisätoimenpideohjelmasta yhteensä 200 aloituspaikkaa tuotantopainotteiseen insinöörikoulutukseen. Vuonna 2004 tietotekniikassa opiskeli tuotantopainotteisesti 119 nuorisoasteen opiskelijaa, joka on 59,5 % em. aloituspaikoista. Tosin tietotekniikan opintoja suoritetaan joissain oppilaitoksissa sähkötekniikan koulutusohjelmassa.

22 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen SISÄLLÖLLINEN KEHITYS 3.1 Opetussuunnitelmien kehittyminen Jo ennen tätä hanketta oli tehty paljon kehitystyötä sekä yksittäisissä koulutusohjelmissa että opetusalojen sisällä. Ainakin auto- ja kuljetustekniikassa sekä rakennusalalla on ollut valtakunnallista yhteistyötä opetussuunnitelmien muokkaamisessa. Lisää virikkeitä ammattikorkeakoulukohtaiseen kehitystyöhön on tullut tämän hankkeen kautta. Eri ammattikorkeakouluissa toteutettujen tuotantopainotteisten vaihtoehtojen esimerkkien esittely valtakunnallisissa seminaareissa ja julkaisuissa on auttanut kaikkia koulutusohjelmia kehittämään sovelluksiaan ja antanut ideoita tuotantopainotteista koulutusta aloitteleville koulutusohjelmille. 3.2 Suosio Tuotantopainotteisten insinööriopintojen suosio on alun perin ollut erilainen eri koulutusohjelmissa ja ammattikorkeakouluissa. Julkinen keskustelu tuotantopainotteisesta koulutuksesta sekä tilannetiedon esittely taulukoin ja tilastoin mm. verkkosivuilla on tuonut esiin tosiasioita tästä vaihtoehdosta. Tämä on osittain hälventänyt ennakkoluuloja tuotantopainotteista koulutusta kohtaan, mutta osa lehtikirjoittelusta on niitä puolestaan ruokkinut. Tietoisuus tuotantopainotteisesta vaihtoehdosta on kasvanut julkisuuden myötä. 3.3 Työpaikat Teollisuus ja työnantajat ovat esittäneet teknikkokoulutuksen lakkauttamisen jälkeen huolensa työnjohtajien pulasta. Tiiminvetäjiksi varsinkaan pk-yrityksiin ei ole riittävästi hakijoita. Tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta valmistuvat hakeutuvat hyvin erilaisiin tehtäviin eivätkä pelkästään tuotannon esimiehiksi. Vaikka kaikki vuotuista aloittajaa hakeutuisivat tuotannon tiiminvetäjiksi, ei teollisuuden määrällinen tarve tulisi tyydytettyä. Tuotantopainotteisista vaihtoehdoista valmistuneet ovat työllistyneet lähes täysin työpaikkaan, jossa ovat suorittaneet työpaikkaopintoja.

23 22 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä 4. TOIMINTAA ODOTUSTEN POHJALTA Hankkeen seminaarien yhteydessä on tehty kyselyjä odotuksista hankeen suuntaan, linjauksista ja esiintyneistä ongelmista toteutuksissa. Sen lisäksi on yhdyshenkilöiltä kysytty sähköpostitse mielipiteitä lukuisista eri asioista. 4.1 Hyvien käytänteiden esiin tuominen Yhteinen toive kaikilla tuotantopainotteisesta koulutuksesta vastaavilla opettajilla on vertailutiedon saaminen hyvistä toteutuksista. Halutaan kuulla erilaisista toteutusmalleista yksityiskohtineen sekä saadusta palautteesta. Tämä on ollut hankkeen keskeinen tavoite alusta alkaen. Keskeisinä toimintamuotoina ovat vuosittaiset kehittämisseminaarit ja julkaisut. Niissä on esitelty yhteensä 18 tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutusmallia. Artikkelit ja esitykset ovat olleet eri koulutusohjelmista ja eri ammattikorkeakouluista. Esityksistä on saatu hyviä ideoita sovellettavaksi omassa koulutusohjelmassa. Tuotantopainotteisen koulutuksen toteutuslinjoista on laadittu kuvaava yhteenvetoartikkeli hankkeen julkaisuun, ja sen päälinjoista esittelykalvot verkkosivuille. 4.2 Ohjeistusta ja malleja Varsinkin hankkeen alkuvaiheessa haluttiin ohjeita kriteeristöstä, tilastoinnista sekä vastuukysymyksistä ja malleja mm. sopimuksista. Varsinaisia määräyksiä ammattikorkeakoulut eivät halua, koska niillä on autonominen valta päättää opetuksesta. Hankkeen ohjausryhmä täsmensi tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen määritelmää niin, että kyse on sekä sisältö- että toteutusratkaisusta, jossa olennaista ovat 20 opintoviikon työelämäintegroidut opinnot. Määritelmän pohjalta ohjeistettiin tilastointi, joka on verkkosivuilla luettavissa. Tilastoinnista on yhdyshenkilöitä muistutettu sähköpostitse aina tilastointihetkinä. Vastuukysymykset perustuvat ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa ja toisen asteen työssäoppimisessa samoihin normeihin, joten hankkeen verkkosivuilta on tehty linkki toisen asteen TONET-sivuille. Verkkosivuilla on lisäksi esimerkkejä eri ammattikorkeakoulujen sopimusmalleista ja työpaikkajakson ohjeista, ja seminaarissa on jaettu työmarkkinajärjestöjen sopimusmallilomake.

24 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen Linjauksia Hankkeelta on pyydetty yhteisiä pelisääntöjä ja linjauksia tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteuttamiseen, koska koulutusohjelmien toteutukset poikkeavat melko paljon toisistaan jopa samassa ammattikorkeakoulussa. Hankkeella ei kuitenkaan ole määräysvaltaa, vaan se on pyrkinyt ohjaamaan kehitystä eri keinoin. Linjauskeskustelut on käyty seminaarien yhteydessä niin, että toteuttajien kokemukset ja valtakunnalliset tavoitteet on voitu sovittaa yhteen. 4.4 Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Hankkeen puitteissa on toivottu syntyvän yhteistyötä eri toteuttajien välille. Seminaareissa on käyty runsaasti keskustelua sekä yhdessä että opintoaloittain. Opintoalakohtaisesti on ainakin rakennus- sekä auto- ja kuljetusalalla tehty yhteistä kehitystyötä, joten projektin puitteissa ei ole katsottu tarpeelliseksi muodostaa erillisiä alakohtaisia työryhmiä. Tietoja toisten ammattikorkeakoulujen ja koulutusohjelmien tilanteesta saa hyödyntämällä verkkosivuilla olevia linkkejä koulutusohjelmien omille sivuille. Myös kaikkien tuotantopainotteisesta koulutuksesta vastaavien yhdysopettajien yhteystiedot löytyvät hankkeen verkkosivuilta, kuten myös seminaareissa tehtyjen kyselyjen yhteenvedot. 4.5 Suosion ja tunnettavuuden lisääminen Tuotantopainotteisen vaihtoehdon suosion ja tunnettavuuden lisääminen on sekä hankkeen että toteuttajien tavoitteena. Avainhenkilöitä tiedonkulussa ovat lukioiden, ammatillisen toisen asteen sekä ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat ja tuotantopainotteisista opinnoista vastaavat opettajat. Heidän toimintansa tukemiseksi on hanke painattanut ja jakanut valtakunnallisia esitteitä. Nämä ja koulutusohjelmakohtaiset esitteet sekä muuta tukimateriaalia on verkkosivuilta kopioitavissa käyttöön. Tunnettavuutta julkisuudessa on pyritty lisäämään laatimalla lisäksi lehtiartikkeleita. 4.6 Työelämäyhteistyö Tunnettavuuden lisäämiseksi ja työpaikkaopintojen kehittämiseksi on kyselyvastauksissa ehdotettu elinkeinoelämäyhteyksien lisäämistä. Sitä tarjoavat vinkkinä kollegoille koulutusohjelmat, joilla on hyviä koke-

25 24 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä muksia työpaikkajaksojen toteuttamisesta. Rakennus- ja autoala osoittavat, että yrityksillä ja toimialoilla itsellään on myös suuri vaikutus tuotantopainotteisen vaihtoehdon suosioon ja tasoon. Osa tuotantopainotteisen koulutuksen vastuuopettajista kritisoi yrityksiä siitä, että paikkoja työpaikkaopinnoille ei yrityksissä ole ollut tarjolla tarvetta vastaavasti. 4.7 Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus nähdään yhdeksi ratkaisuksi tyydyttää teollisuuden tuotannon esimiestarve. Hanke on virittänyt keskustelua tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä aikuiskoulutuksena. 4.8 Koulutustarve Työpaikkaopintojen järjestämisestä ja projektioppimisesta on ilmennyt koulutustarvetta. Hankkeen tavoitteena on ollut organisoida erillinen koulutusprojekti työpaikkaohjauksesta opettajille ja yritysten edustajille. Rahoitusta on pyritty saamaan ESR:stä, mutta siinä ei ole onnistuttu. Koulutustarve on nyt tarkoitus ratkaista kansallisesti rahoitetulla seminaarisarjalla. Työpaikkaopintojen kehittämiseksi on toivottu opettajille työpaikkajaksoja. Lisäksi on toivottu ohjauskoulutusta opettajille ja työpaikkojen edustajille, toteutusten ja vastuunjaon yhteistä suunnittelua yritysten ja opettajien välillä sekä käytännönläheistä koulutusta, jossa hyödynnetään ammatillisen toisen asteen kokemukset työssäoppimisesta. Suunnitteilla oleva koulutustilaisuussarja on linjattu tämän mukaisesti. 5. YHTEISIÄ LINJAUKSIA Syksyn 2003 seminaarissa tehdyn kyselyn mukaan tuotantopainotteisesta koulutuksesta vastaavat opettajat linjasivat toteutuksia seuraavasti: Tuotantopainotteisuus on sekä sisältö-, tavoite- että menetelmäkysymys. Työpaikkajaksolla työelämäkontakti on välttämätön, ja jakso toteutetaan mieluimmin työpaikoilla. Kehitysprojekteja tehtäessä tosin opiskelijat työskentelevät myös ammattikorkeakoulussa. Työpaikkajak-

26 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 25 son pitää olla ohjattua. Työpaikkajakson arviointi tulee suorittaa kolmikantaisesti opiskelijan, työpaikan edustajan sekä opettajan yhteistyönä. Tavoitteena on jatkuva arviointi täydennettynä kirjallisella raportoinnilla sekä suullisella esityksellä. Todistusmerkinnöistä vastaajat olivat useampaa mieltä. Enemmistö linjasi, että tuotantopainotteisuus ilmenee opintojakson tai -kokonaisuuden nimestä. Todistuksesta tulisi ilmetä, että opiskelija on opiskellut tuotantopainotteisesti ja suorittanut työpaikkaopintoja. Opettajat arvioivat, että tuotantopainotteisista vaihtoehdoista valmistuneet insinöörit sijoittuivat töihin varsin erilaisiin tehtäviin, eivätkä opettajat halunneet ohjata opiskelijoidensa uraa erityiseen suuntaan. Syksyn 2004 seminaarin kyselyn vastauksissa toivottiin koko insinöörikoulutuksen kehittymistä käytännönläheisemmäksi. Hankkeen ohjausryhmä määritteli tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen seuraavasti: Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tähtää tuotannon ja palvelujen esimies, johto- ja asiantuntijatehtäviin. Se sisältää 20 opintoviikkoa työpaikalla tapahtuvaa käytännön opiskelua, jonka sisältö on sovittu ja joka poikkeaa työpaikkaharjoittelusta. Menetelmä on kytköksissä sisältöön. Tuotantopainotteisuus voi heijastua sisältöihin ja painotuksiin myös laajemmin. Työelämäintegroidut 20 opintoviikon opinnot voivat olla joko työpaikalla tapahtuvia opintoja tai käytäntöpainotteisia kehitysprojekteja. Kehitysprojektien aiheiden on tultava yrityksestä ja yritysten pitää osallistua ohjaukseen ja arviointiin. Työpaikalla tapahtuva opiskelu on suunnitelmallista ja sen tavoitteista ja arvioinnista sovitaan ammattikorkeakoulun ja työpaikan kesken. Tavoitteet täsmennetään opettajan, työpaikan yhdyshenkilön ja opiskelijan yhteistyönä. 6. ILMENNEITÄ ONGELMIA Hankkeen aikana on myös keskusteltu ja kartoitettu tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen käytännön toteuttamisessa ilmenneitä ongelmia. Eniten puhuttavat vetovoimaongelmat, resursointi, paikkojen saaminen työpaikkaopintoihin, aikuiskoulutus sekä opetuksen ongelmat.

27 26 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä 6.1 Vetovoimaongelma Tuotantopainotteisen vaihtoehdon vetovoima ja suosio vaihtelee ammattikorkeakouluittain ja koulutusohjelmittain. Vetovoima näyttää olevan parempi sellaisissa koulutusohjelmissa, joissa tuotantopainotteisuudella on selkeä sisällöllinen linjaus. Vetovoima on heikompi niissä tapauksissa, joissa tuotantopainotteisen koulutuksen alkaessa sitä verrattiin teknikkokoulutukseen ja syntyi B-insinöörimaine. Hanke on pyrkinyt kasvattamaan vetovoimaa jakamalla oikeaa tietoa esittein ja lehtiartikkelein. 6.2 Resurssointi Resurssointi on paikoin koettu ongelmaksi. Siinä on kaksi keskeistä kysymystä. Paljonko työpanosta tulee varata työpaikkajaksojen ohjaukseen, ja miten resursoida pieniä opiskelijaryhmiä. 6.3 Paikkojen saatavuus Paikkojen saaminen työpaikkaopintoihin on osoittautunut joillakin aloilla ja alueilla hankalaksi. Myös suhdanteet erityisesti elektroniikkaalalla ovat vaikuttaneet paikkojen saatavuuteen. Joissakin koulutusohjelmissa alan työpaikkojen rakenne on vaikuttanut työpaikkaopintojen organisointiin joko kehitysprojekteiksi tai työskentelyksi. Useimmat koulutusohjelmat kertovat, että tuotantopainotteisen koulutuksen käynnistyessä piti tehdä paljon töitä paikkojen löytymiseksi. Paras tilanne näyttää nyt olevan niillä koulutusohjelmilla, jotka ovat pystyneet keräämään yhteistyöyrityspankin. 6.4 Aikuiskoulutuksen ongelmat Aikuiskoulutuksessa on ilmennyt ongelmia saada kehitysprojektiaiheita omalta työpaikalta. Erityisesti ammattihenkilöstä insinööriksi opiskelevien työnantajat suhtautuvat työntekijöidensä opiskeluun nyreästi. Toisaalta päänvaivaa on tuottanut ratkaista, miten voi tehdä muualla työpaikkajakson, kun on töissä omalla työnantajalla.

28 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen Opetuksen järjestämisen ongelmat Opetuksen järjestämisessä ongelmia on ilmennyt projektien ja työpaikkajakson ohjauksessa, oppimispäiväkirjan laatimisessa, yhteisten opintojen järjestämisestä muiden ryhmien kanssa sekä opintosuoritusten yhdenvertaistamisessa. 7. ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TÄYTTYMINEN Hanketta käynnistettäessä sen tavoitteet asetettiin sekä yleisellä että toimenpidetasolla. Tavoitteena oli saada tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen toteutumismäärät kohoamaan, kehittää toteutusten laatua, kerätä ja analysoida seurantatietoa sekä nostaa esiin hyviä käytänteitä laajasti hyödynnettäväksi. Tehtävinä oli rakentaa seurantajärjestelmä, keskeisten vastuuhenkilöiden verkosto, hyvien käytäntöjen julkaisut sekä vuosiseminaarit keskeisille toimijoille ja sidosryhmille. Nykyisin tuotantopainotteiset opinnot valitsee kaksi kertaa suurempi määrä opiskelijoita kuin ennen hanketta. Ammattikorkeakoulut ovat koko ajan kehittäneet tuotantopainotteisten opintojensa toteutusmalleja. Siihen on vaikuttanut sekä ammattikorkeakoulujen omien käytäntöjen kehittyminen että muilta ammattikorkeakouluilta nähdyt mallit. Hanke on koonnut tiedot tarjolla olevasta tuotantopainotteisesta koulutuksesta verkkosivuilleen. Sivuilla on myös esitetty ja analysoitu tuotantopainoiset opinnot valinneiden määriä verrattuna ammattikorkeakoulujen tulossopimuksissa asetettuihin tavoitteisiin. Tilastoinnin ja keskustelun helpottamiseksi hanke on määritellyt ja ohjeistanut, mikä koulutus lasketaan tuotantopainotteiseksi. Hanke on koonnut vastuuopettajista yhdyshenkilöverkoston sekä ammattikorkeakoulu- että koulutusohjelmatasolta. Verkoston jäsenten kanssa käydään säännöllistä sähköpostikeskustelua. Hanke on järjestänyt vuosittain kehitysseminaarin ja julkaissut niiden yhteydessä julkaisun. Sekä seminaareissa että julkaisuissa on nostettu esiin erilaisia käytänteitä tuotantopainotteisten opintojen järjestämisestä. Toteutusmallit ovat herättäneet vilkasta keskustelua seminaareissa ja samalla on käyty linjakeskustelua. Työelämän järjestöt ovat hyvin mukana hankkeen toiminnassa.

29 28 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä Hanke on pystynyt osaltaan edistämään tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, vaikka varsinainen vastuu opetuksen kehittämisestä on yksittäisillä ammattikorkeakouluilla. Hanke on nostattanut ja ylläpitänyt kiinnostusta ja keskustelua tätä koulutusvaihtoehtoa kohtaan. Hankkeen piirissä käyty kehityskeskustelu on laajentunut käsittelemään koko insinöörikoulutuksen kehittämistä, ja siten hankkeella on ollut alkuperäistä tavoitettaan laajempi merkitys. Haasteena hankkeella on vielä pureutua entistä syvällisemmin työpaikkaopintojen toteuttamisen kehittämiseen. 8. MITEN EDETÄÄN Projektilla on puolitoista vuotta aikaa edistää tavoitteitaan. Projekti jatkaa tiedon keruuta ja jakamista sekä vaihtoehdon vetovoiman kasvattamista. Vielä keskeneräisiä kysymyksiä ovat työpaikkaohjaajakoulutus sekä tuotantopainotteisen aikuiskoulutusvaihtoehdon kehittäminen. Uutena haasteena on selkiyttää työpaikkajakson ja ohjatun harjoittelun eroa. Näkyvyyttä, vuorovaikutusta, hyvien käytänteiden esille nostoa, tilannetietoa ja analyysiä edistetään seminaarilla ja julkaisulla. Tuotantopainotteisen vaihtoehdon suosiota ja vetovoimaa lisätään lukioihin ja ammatillisen toisen asteen oppilaitoksiin suunnatulla esitekampanjalla sekä laatimalla tiedotteita ajankohtaisista asioista tiedotusvälineille. Hanke käyttää jatkossakin verkkosivuja tiedon ja tiedotusmateriaalin jakamiseen sekä tuotantopainotteista opetusta toteuttaville että kaikille kiinnostuneille. Yhdyshenkilöverkosto pidetään kunnossa, ja sähköpostitse käydään keskustelua sekä tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Elinkeinoelämä odottaa saavansa tuotannon ja palvelujen esimiehiksi päteviä ja pystyviä tuotantopainotteisia insinöörejä. Käytännön hyvin tuntevia ja pitkän työkokemuksen omaavia esimiehiä kouluttautuu erityisesti aikuiskoulutuksen kautta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma esittää erillisohjelmaa tätä toteuttamaan. Hanke jatkaa aikuiskoulutusvaihtoehdon kehittämistä mm. kokemuksia keräämällä ja levittämällä sekä keskustelua herättämällä. Tuotantopainotteisen koulutuksen sisällön kehittämistä edistetään työpaikkaohjaajakoulutuksella. Opettajien ja työpaikan edustajien yhteistyö on keskeistä työpaikkajakson suunnittelun, ohjauksen ja arvioinnin

30 Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen edistyminen 29 koulutuksessa. Työpaikkajaksosta pitää kehittää ohjatusta harjoittelusta poikkeava uuden oppimisen väline.

31 30 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä

32 Ylivertainen osaaminen, motivaatio ja kansainvälisyys tulevaisuuden tekemisen kulmakivinä 31 Mervi Karikorpi YLIVERTAINEN OSAAMINEN, MOTIVAATIO JA KANSAINVÄLISYYS TULEVAISUUDEN TEKEMISEN KULMAKIVINÄ 1. TEKNOLOGIATEOLLISUUS PANOSTAA OSAAMISEEN JA KANSAINVÄLISTYY 1.1 Kotimarkkinoilta maailmanlaajuiseksi toimijaksi Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset, niiden toimintatavat ja laadukkaat tuotteet tunnetaan tänä päivänä monilla aloilla maailmanlaajuisesti. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi eri puolilla maailmaa asuvien ihmisten kuvaan tämän päivän Suomesta ja suomalaisesta osaamisesta. Teknologiateollisuus on teollisuuden päätoimialoista selvästi suurin. Sen tuotanto on kasvanut 1980-luvulta lähtien tuntuvasti nopeammin kuin teollisuuden keskimäärin. Alan osuus koko teollisuuden liikevaihdosta ja jalostusarvosta on tänä päivänä lähes puolet. Se on kemianteollisuuden ohella kasvattanut viimeisen kymmenen vuoden aikana osuuttaan myös tavaraviennistä, jonka osuus Suomen kokonaisviennistä on edelleen noin 90 prosenttia. Viime vuonna teknologiateollisuuden vienti ja liikevaihto kääntyivät jälleen kasvuun. Erot teknologiateollisuuden eri toimialojen ja yritysten välillä ovat kuitenkin suuria. 1.2 Osaaminen toiminnan lähtökohtana Teknologiateollisuus on myös merkittävä työllistäjä. Sen palveluksessa Suomessa työskenteli vuonna 2004 noin henkilöä. Vaikka

33 32 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä henkilöstön määrä on vuoden 2001 huippulukemista pienentynyt, lähes puolet teollisuuden henkilöstöstä työskentelee teknologiateollisuuden palveluksessa. Teknologiateollisuuden palveluostot työllistävät kasvavassa määrin myös muilla toimialoilla työskenteleviä. Alan henkilöstö on hyvin koulutettua miltei puolella on toisen asteen ammatillinen tutkinto ja kolmanneksella vähintään alin korkea-asteen tutkinto. Teknikoita, insinöörejä, diplomi-insinöörejä tai tutkijakoulutuksen omaavia on yli 20 prosenttia henkilöstöstä. Insinööreistä ja diplomi-insinööreistä yli neljännes työskentelee teknologiateollisuuden palveluksessa. Paitsi kiinnostus tulevien insinöörien osaamiseen, teknologiateollisuuden yrityksiä ja korkeakouluja yhdistävät panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alan osuus koko teollisuuden T&K-investoinneista on peräti runsas 80 prosenttia. 2. ALAN KILPAILUKYKY RAKENTUU JOUSTAVUUDELLE, NOPEUDELLE JA TUOTTAVUUSHYPYILLE 2.1 Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa ja verkottuvat Viime vuosina teknologiateollisuudessa on tapahtunut kilpailukyvyn parantamiseksi voimakasta rakenteellista muutosta, ja tämä kehitys näyttää jatkuvan. Yritykset keskittyvät ydinosaamiseensa. Kansainvälisillä markkinoilla jo toimivat yritykset keskittyvät jalostusasteessa pitkälle meneviin tuotteisiin ja tuotekuvien rakentamiseen, globaaliin markkinointiin, asiakashallintaan sekä arvoketjun ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Samalla ne siirtävät vastuutaan ja osaamistaan esimerkiksi komponenttivalmistuksesta omille toimittajilleen. Kumppanuuden kehittämisen haasteellisuutta lisää se, että entistä useammin verkostoissa on toimijoita paljonkin toisistaan eroavista maista. Strateginen verkottuminen, erikoistuminen ja osaamisen syventäminen tarjoavat suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen. Haasteelliseksi verkottumisen tekee suomalaisen alihankintakentän hajanaisuus ja yrityskoon pienuus. Suomessa on vähän keskikokoisia, oman yhteistyöverkoston omaavia teknologiateollisuuden yrityksiä, jotka voisivat ottaa vastuu-

34 Ylivertainen osaaminen, motivaatio ja kansainvälisyys tulevaisuuden tekemisen kulmakivinä 33 ta suuremmista kokonaisuuksista ja osallistua suuremmalla panoksella myös tuotteen kehittämiseen. Ydinosaamiseen keskittymällä ja verkottumalla yritykset pyrkivät parantamaan tuottavuuttaan ja valmiuttaan reagoida joustavasti ja nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Hyöty eri toimijoiden tuntosarvista saadaan koko verkoston käyttöön kuitenkin vain, jos yhteistyö rakentuu eri toimijoiden väliselle luottamukselle ja tietojärjestelmät ja vuorovaikutus toimivat käytännössä. 2.2 Asiakaslähtöisyys syvenee Tuotteiden houkuttelevuutta ja uusia markkinoita haetaan nyt asiakaslähtöisillä liiketoimintakonsepteilla. Entistä useammin asiakkaat haluavat ja voivat osallistua itse tuotteen kokoamiseen ja seurata tilauksen pohjalta käynnistynyttä tuotteen valmistusprosessia. Tuotteiden ominaisuudet ja varusteet räätälöidään asiakastarpeen mukaan laajasta moduulivalikoimasta. Myös muotoilun ja luovan sektorin rooli liiketoimintojen kilpailuetuna on kasvanut. Sisältötuotannon, sovellutusten ja palvelujen merkitystä osana tuotepakettia lisää myös ICT:n käytön yleistyminen eri toimialoilla. Teollisuuden ja palvelujen tuottajien verkottuminen ja ICT-alalla tapahtuva teknologiaintegraatio tulevat varmasti vaikuttamaan radikaalisti yritysverkostoon, työelämän prosesseihin, kuluttajatottumuksiimme ja arjen toimintoihimme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös tuotteen koko elinkaaren ajalle rakennetut palvelumallit ovat viime vuosina yleistyneet teknologiateollisuudessa, ja tämän trendin arvioidaan jatkuvan. Tuotteen elinkaaren hallinnan tärkeys korostuu myös tiukentuvien ympäristökriteereiden johdosta. Uudet ympäristövaatimukset ovat haaste erityisesti pkt-yrityksillemme. 2.3 Tuottavuutta haetaan ylivertaisesta osaamisesta ja kustannustehokkuudesta Kansainvälisen kilpailun myötä tuottavuus ohjaa entistä enemmän yritysten ja niiden yksiköiden sijaintipäätöksiä. Teknologiateollisuuden tuottavuuden kasvun veturina on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut tietoliikennelaiteteollisuus. Kasvu on perustunut onnistuneille tuoteinnovaatioille ja alan yritysten kyvylle hyödyntää ICT:n tarjoamia

35 34 Insinöörikoulutuksen tiennäyttäjä mahdollisuuksia monipuolisesti omassa toiminnassaan. Teknologiateollisuus ry:n tekemän selvityksen mukaan ICT-strategian olemassaolo on kuitenkin jopa ICT-alan yritysten keskuudessa vielä suhteellisen uusi ilmiö. Selkeiden ICT:n hyödyntämistä koskevien tavoitteiden asettaminen ja niihin pääseminen onkin kilpailukyvyn näkökulmasta elintärkeää teknologiateollisuuden yrityksille ja kumppanuusverkostoille. Kiina, Intia, Venäjä ja uudet EU-maat ovat viime vuosina olleet näkyvästi esillä teollisuuden rakennemuutoksesta ja henkilöstökehityksestä uutisoitaessa. Suomalaisen teknologiateollisuuden investoinnit ja henkilöstön määrä ulkomailla ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2003 ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli jo noin henkilöä. Edellä mainittujen maiden houkuttelevuutta lisäävät niiden valtava markkinapotentiaali, osaamistason nousu ja työvoimakustannusten taso. Maailmassa valmistuu vuosittain noin kaksi miljoonaa insinööriä, joista yli Intiassa ja Kiinassa. Suomalaisen insinöörikoulutuksen ensisijaisena kilpailuvalttina voi olla vain koulutuksen ja opetuksen laatu. Vaikka yrityksen tuottavuuteen vaikuttavat monet tekijät, menestystarinoiden ydin löytyy erityisesti huippuosaamiseen toimintansa perustavien yritysten tapauksessa viime kädessä yrityksistä itsestään. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että Suomesta löytyy tulevaisuudessakin yrityksiä, jotka yltävät selviin tuottavuushyppyihin ja toimivat toimialansa ja kansantalouden vetureina. Yhtiörakennettaan paraillaan muokkaavalle tai kansainvälistymisprosessin alkuvaiheessa olevalle yritykselle kasvun hallittavuus saattaa sen sijaan olla kasvun suuruutta tärkeämpää ja tuoda toiminnalle kaivattua jatkuvuutta. 3. TOIMINTATAPOJEN MUUTTUMINEN NÄKYY TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN OSAAMISTARPEISSA 3.1 Osaamistasovaatimukset nousevat kaikissa työtehtävissä Teknologiateollisuus ry selvitti hiljattain alan keskipitkän aikavälin ( ) henkilöstötarpeita. Edellä kuvatut toimintaympäristön muutokset näkyvät selvästi yrityksiltä saadussa palautteessa. Toiminnoittain eniten suhteellista kasvua ennakoidaan tapahtuvan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä, huollossa ja kunnossapidossa, johto- ja talous-

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto

Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto Verkkosivut toiminnassa: taustoja, benchmarkkausta, ajankohtaistietoa, numerotietoa TUPA-tarjonnasta ja opiskelijamääristä Yhdyshenkilöverkosto toimii Amk-tutustumisvierailuja tehty Seminaari 8.10.2003

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna

TUPA-SEMINAARI. Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma. Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna TUPA-SEMINAARI Torstai 24.10.2002 Hämeenlinna Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennusosasto Rakennustuotannon koulutusohjelma Esityksen sisältö: Opintojen rakenne toteutuneesta koulutuksesta miten toteutunut?

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Jatko-opintoja fysiikasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5-4v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

HAMK:n TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMISSA TUOTANTOPAINOT- TEISEEN AMK-TUTKINTOON KUULUVAT TYÖPAIKKAOPINNOT

HAMK:n TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMISSA TUOTANTOPAINOT- TEISEEN AMK-TUTKINTOON KUULUVAT TYÖPAIKKAOPINNOT Sivu 1 (8) HAMK:n TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMISSA TUOTANTOPAINOT- TEISEEN AMK-TUTKINTOON KUULUVAT TYÖPAIKKAOPINNOT SISÄLTÖ 1. Ohjeen tarkoitus ja soveltamisala 2. Työpaikkaopintojen määrittelyä 2.1 Työpaikkaopintojen

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita Mukana on tällä hetkellä noin 30 kaupan alan oppilaitosta sekä noin 30 vähittäis- ja tukkukaupan yritystä.

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Kirjoittajat TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN TUOTANTOPAINOTTEISEN INSINÖÖRIKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLINEN LAATUHANKE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 Juhani Keskitalo (toim.) TYÖELÄMÄLÄHTÖISEN

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014

Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Yritysselvitys tulevaisuuden osaamistarpeista teknologiateollisuuden alalla 6.11.2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää teknologiateollisuuden toimijoilta alan tulevaisuuden koulutus-

Lisätiedot

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA Kulttuuri ja luova toimiala 1 Koulutusohjelman tehtävät 1. Jatkuvassa muutoksessa olevan vaatetusalan työvoimatarpeen täyttäminen 2. Kouluttaa vaatebisneksen tuntevia asiantuntijoita

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk

Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana. Jari Kähkönen, Kajaanin amk Kaivannais- ja kiviainesosaamisen ammattikorkeakouluverkosto kaivosteollisuushenkilöstön kouluttajana Jari Kähkönen, Kajaanin amk Koulutusjärjestelmä Suomen ammattikorkeakoulut >20 ammattikorkeakoulua

Lisätiedot