sosiaali- ja TErvEysalaN EETTiNEN perusta ETENE-julkaisuja 32

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sosiaali- ja TErvEysalaN EETTiNEN perusta ETENE-julkaisuja 32"

Transkriptio

1 sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta ETENE-julkaisuja 32

2 ETENE-julkaisuja 32 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN EETTINEN PERUSTA ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (nid.) ISBN (PDF) URN:ISBN: Julkaisija: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2011 Taitto: ETENE 2

3 SISÄLLYS Lukijalle...4 Eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle...5 Sosiaali- ja terveysalan etiikka - miksi eettistä keskustelua tarvitaan...8 Tavoitteiden ristiriita asiakkaiden ja potilaiden auttamistyössä...9 Periaatteet ja arki Etiikka on osa yhteiskunnan rakentamista Eettisten näkemysten pysyvyys ammattihenkilöstön työssä Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys eettisen toiminnan lähtökohtana Johtamisen ja työyhteisön etiikka...25 Eettisen ajattelun välittyminen käytäntöön Lopuksi - aina on kysymys ihmisestä Kannanottoja, oppikirjoja ja eettisiä ohjeita viime vuosilta...34 Julkaisut

4 LUKIJALLE Kymmenen vuotta sitten ETENE julkaisi raportin nimeltä Oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo suomalaisessa terveydenhuollossa. Neuvottelukunta lähetti sen avoimeen ja yleiseen keskusteluun, johon se kutsuu hoidon kaikkia osapuolia, päättäjiä, julkista sanaa ja suurta yleisöä. Silloin esitetyt kannanotot ovat edelleen varteenotettavia. Ympäristön muutos ei ole tehnyt niistä museotavaraa. Sen jälkeen neuvottelukunta on julkaissut raportteja ja esittänyt kannanottoja kymmenistä kohteista ja näin pyrkinyt tarjoamaan aineksia keskustelun syventämiseksi. Sähköinen tiedonvälitys tarjoaa tämän aineiston ja runsaasti muuta aineistoa kaikkien nettiä käyttävien ulottuville. Materiaalia keskusteluun on siis olemassa. Tämä julkaisu pyrkii laajentamaan eettisen pohdinnan terveydenhuollon lisäksi sosiaalihuoltoon: mikä on oikein ja mikä on hyvää silloin kun ihmistä tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa. Keskustelun antina voi olla uusia oivalluksia tai varmistuminen siitä, etteivät arkirutiinit ole irronneet eettiseltä perustaltaan. Eettistä osaamista voi edistää monilla tavoilla. Perustyö julkaisun laatimiseksi on tehty työryhmässä, johon ovat kuuluneet LL Kari Eskola, TM Jaakko Heinimäki, VTT Markku Lehto, OTT Irma Pahlman, TtT Aira Pihlainen, YTT Tarja Pösö, LKT Raimo Sulkava ja VTT Päivi Topo. Ryhmän sisällä suositusten valmistelusta olivat vastuussa ensi sijassa Aira Pihlainen ja Jaakko Heinimäki. Eettisten perusteiden kirjoittamisesta on vastannut Markku Lehto. Käytännön esimerkkejä on koonnut Kari Eskola. Ryhmä on käynyt aktiivista keskustelua ja kirjeenvaihtoa, mikä näkyy teksteissä. Lopullisen muotonsa julkaisu on saanut neuvottelukunnan kesäseminaarissa käydyn perusteellisen pohdinnan jälkeen. FT, professori Veikko Launis kommentoi tekstiä sen viime vaiheessa. 4

5 EETTISET SUOSITUKSET SOSIAALI- JA TERVEYSALALLE (1) Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen ovat sosiaali- ja terveysalan toiminnan perusta. Siihen sisältyvät ihmisen perusoikeudet, ihmisoikeudet, itsemääräämisoikeus ja valinnanvapaus. Asiakkaalla ja potilaalla on valinnanvapaus ja oikeus itsenäisiin päätöksiin omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Hoito ja palvelu edellyttävät asiakkaan ja potilaan osallisuutta ja suostumusta. Itsemääräämisoikeudella on lain suoja ja sen rajoittamiseen ryhdytään ensisijaisesti vain vaaratilanteissa. Yhdenvertaisuus, tasapuolisuus, tasaarvo, syrjimättömyys ja yksityisyyden suoja ovat myös keskeisiä ihmisarvoon ja perusoikeuksiin liittyviä arvoja ja periaatteita. Ihmisarvon ja perusoikeuksien kunnioituksen tulee näkyä myös asiakkaan ja potilaan omaisten ja läheisten kohtelussa. (2) Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan etu Jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palvelua. Hoidon ja palvelun keskeisinä tavoitteina on hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen. Hyvän tekeminen ohjaa ratkaisuihin, jotka tukevat hoivaa ja hoitoa tarvitsevan ihmisen tarpeita, odotuksia ja tavoitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että hoito ja palvelu ovat luotettavia ja turvallisia ja toiminta pohjaa perusteltuun tietoon ja ammattitaitoon. Vahingon välttäminen merkitsee sitä, että toiminnasta on potilaille ja asiakkaille enemmän hyötyä kuin haittaa. Asiakkaan ja potilaan etu edellyttää oikeudenmukaista, kaikille yhtäläisin perustein järjestettyä hoitoa ja palvelua. Hoidon ja palvelun tulee olla laadultaan hyvää, jatkuvaa sekä ajallisesti ja etäisyydeltään kohtuullisesti 5

6 saatavissa. Hyvää hoitoa ja palvelua on asiakkaan ja potilaan inhimillinen ja yksilöllinen kohtelu, suvaitsevaisuus, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa kokonaisvaltainen tarkastelu sekä hänen kielellisen ja vakaumuksellisen taustansa huomioon ottaminen. (3) Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kysymys vuorovaikutuksesta Sekä asiakkaiden ja potilaiden ja ammattilaisten välinen että ammattilaisten keskinäinen vuorovaikutus on toista arvostavaa ja inhimillistä. Hyvä vuorovaikutus edellyttää keskinäistä luottamusta, rehellisyyttä ja molemminpuolista sitoutumista sovittuihin tavoitteisiin ja toimintaan. Vuorovaikutukseen sisältyy toinen toisensa tietämisen, osaamisen ja kokemuksen arvostaminen sekä kuulluksi tulo ja tiedonsaanti omassa asiassaan. Asiakkaan tai potilaan henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuvat asianosainen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tarvittaessa tähän voi asianosaisen suostumuksella osallistua hänen myös omaisensa, läheisensä tai edustajansa. (4) Ammattihenkilöstö vastaa työnsä laadusta Ammattilaiset huolehtivat palvelujen laadusta, palvelukokonaisuuden oikeudenmukaisesta tarjonnasta ja jatkuvuudesta. Työssään sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ottavat huomioon asiakkaan ja potilaan iän, kehitystason ja voimavarat sekä kohdistavat erityishuomion herkästi haavoittuviin asiakkaisiin ja potilaisiin kuten lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin ihmisiin. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaaminen on ajan tasalla, heillä on mahdollisuus kehittyä työssään sekä kehittää työtään ja siihen liittyviä käytäntöjä. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöltä ja johdolta sitä, että he tarjoavat työntekijöille tukea, perehdytystä ja turvallisuutta sekä koulutusmahdollisuuksia. Eettinen osaaminen kuuluu olennaisesti alan ammattitaitoon. Sosiaali- ja 6

7 terveysalan ammattilaiset tuntevat hyvällä tavalla ylpeyttä omasta alastaan ja osaamisestaan. Heidän ammattitaitoaan arvostetaan yhteiskunnallisessa toiminnassa sosiaali- ja terveysalalla ja myös laajemmin. (5) Hyvä hoito ja palvelu edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja toimintakulttuuria Eettisyys toteutuu sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää etiikan ja talouden välisiin jännitteisiin. Osoitettujen voimavarojen tulee olla realistisessa suhteessa toiminnan vaatimuksien kanssa. Muilla yhteiskunnan osa-alueilla toteutetun lainsäädännön ja noudatettujen eettisten arvojen ja periaatteiden tulee osaltaan tukea sosiaali- ja terveydenhuollon pyrkimystä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon hyvä toimintakulttuuri edellyttää, että työnantajan päätökset ja linjaukset ovat sopusoinnussa ammattihenkilöstön eettisten periaatteiden kanssa. Sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjen järkevästi toteutetut valinnat, resursoinnit ja työnjako tuottavat asiakkaille ja potilaille parhaan mahdollisen tuloksen. Hyvä työilmapiiri on kannustava ja sallii erilaisuutta. Työhyvinvointi puolestaan edistää ammattihenkilöstön työn tuloksellisuutta. 7

8 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ETIIKKA - MIKSI EETTISTÄ KESKUSTELUA TARVITAAN? Eettinen keskustelu virisi joitakin vuosikymmeniä sitten terveydenhuollossa lähinnä lääketieteen ja tietotekniikan nopean kehityksen sekä potilaan oikeuksia korostavan ajattelutavan yleistymisen takia. Ihmisen syntymään, elämään ja kuolemaan vaikuttamiseen samoin kuin ihmisen terveyttä koskevan tiedon tuottamiseen, tallentamiseen ja hyödyntämiseen avautui aivan uusia keinoja. Enää ei ollut yksiselitteistä, miten potilaan etua tuli tavoitella, miten perimään saisi vaikuttaa, miten ja millä keinoilla elämää voisi pidentää. Tieteen kehitys ei pysähdy, ja yhä uusia eettisiä kysymyksiä viriää uusien hoitomahdollisuuksien myötä. Fyysistä terveyttä koskevien eettisten kysymysten rinnalle ovat nousseet ongelmat, jotka liittyvät elämän hallintaan, oma- ja läheisvastuun rajaamiseen, tahdonvastaisiin toimiin, hoidon inhimillisyyteen ja riittävyyteen sekä asiakkaan ja potilaan kuulemiseen tai paremminkin kuuntelemiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat usein saman ihmisen, mutta näkevät hänen elämäntilanteensa hieman eri näkökulmasta. Tavoite on kuitenkin yhteinen: miten tarjota hyvä hoito, hoiva ja palvelu oikeudenmukaisesti. Sen takia on tarpeellista tarkastella etiikan merkitystä tekemättä rajaa eri näkökulmien välille. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarjonta, palveluiden järjestäminen ja toimintakulttuuri poikkeavat toisistaan. Terveydenhuolto korostaa terveyttä ja sosiaalihuolto hyvinvointia ja elämän hallintaa. Terveydenhuollossa puhutaan yleensä potilaasta, kun tarkoitetaan palvelun käyttäjää. Sosiaalihuollossa puhutaan asiakkaasta. Potilas terminä kuvastaa perinteisesti hoitavan henkilöstön ammatillista vastuuta potilaan edun vartijana. Tämä ei rajoita potilaan itsemääräämisoikeutta. Asiakastermi korostaa asiakkaan ja ammattihenkilöstön tasavertaisuutta ja asiakkaan päätösvaltaa. Kummassakin tapauksessa voidaan ääritilanteessa päätyä myös tahdonvastaisiin toimiin, jos potilaan tai asiakkaan etu sitä vaatii. 8

9 Tavoitteiden ristiriita asiakkaiden ja potilaiden auttamistyössä Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden eettisenä lähtökohtana on kunnioittaa asiakkaidensa ja potilaidensa perusoikeuksia, arvostaa itsemääräämistä ja oikeutta tehdä valintoja sekä kohdella heitä yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Ihmisen käyttäytymistä ohjaava moraali saa aineksensa monesta lähteestä, kulttuuriperinteistä ja kasvuympäristöstä lähtien. Näiden suurelta osin kirjoittamattomien moraalilähteiden rinnalla on virallisesti hyväksyttyä normistoa. Eettisten valintojen yhtenä lähtökohtana voi pitää ihmisen perusoikeuksia sellaisina kuin ne määritellään perustuslaissa ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa. Perusoikeudet rakentuvat länsimaisen ihmisoikeuskäsityksen pohjalle, ja ne ovat saaneet kansainvälisesti kattavan muodon YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Oikeuksia on täsmennetty lapsen oikeuksien julistuksella ja YK:n vammaisten ihmisten julistuksella. Perusoikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, yksityiselämän suoja, uskonnon ja omantunnon vapaus, sananvapaus ja julkisuus, sivistykselliset oikeudet, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeus työhön ja elinkeinovapaus, oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeusturva. Perustuslaissa taataan jokaiselle oikeus perustoimeentuloon myös työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Samoin julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Eettiseksi ongelmaksi mielletään Usein jostakin hyvästä on luovuttava, arkipuheessa usein tapaus, jossa jotta toinen hyvä toteutuisi. ihmisen perusoikeuksia on selvästi loukattu. Jos kyseessä on selvä normirikkomus, tapaus on eettisesti ongelmaton. Näin ei olisi pitänyt tehdä. Eettisiä ongelmia syntyy esimerkiksi silloin, kun monta hyvää asiaa pitäisi toteuttaa yhtä aikaa, eikä tämä syystä tai toisesta ole mahdollista. Joudutaan vertailemaan tavoiteltujen asioiden painoa, pohtimaan niiden yhteensovittamista. Usein jostakin hyvästä on luovuttava, jotta toinen hyvä toteutuisi. Potilaan tai asiakkaan kyky harkita omaa etuaan voi tuntua kysymyksenalaiselta, mutta toisaalta hänen itsemääräämisoikeutensa on 9

10 kiistaton. Potilaan tai asiakkaan oikeus päättää omista asioistaan voi olla ristiriidassa hyvän hoidon ja palvelun periaatteiden kanssa. Toisentyyppinen eettinen ongelma syntyy silloin, kun uudet hoidolliset ja teknologiset mahdollisuudet avautuvat eteemme ilman, että kykenemme niitä arvottamaan. Emme osaa arvioida niiden eettistä hyväksyttävyyttä tai ongelmallisuutta joko sinällään tai suhteessa muihin jo käytössä oleviin mahdollisuuksiin. Tällaisia ongelmia kutsutaan merkityksellisyysongelmiksi. Esimerkkinä käy moderni aivokuvantaminen tai sukusoluihin kohdistuva geeniterapia. Eri suuntaan vetävien tahtojen yhteensovitus voi saada monia muotoja. Lapsen huostaanottoon liittyy usein ristiriitaisia väitteitä. Kipuja kärsivän ja elämänsä päättymistä toivovan ihmisen tahdon tulkitseminen voi olla ahdistavaa omaisille ja hoitajille. Väkivaltaisen asiakkaan perusongelmien käsitteleminen oikeudenmukaisella tavalla voi osoittautua eettisesti haastavaksi tehtäväksi. Kaikki nämä kuvaavat hyvän toteuttamiseen liittyviä vaikeuksia silloinkin, kun voimavarojen niukkuus ei ole ongelman perimmäinen syy. Etiikka etsii vastausta kysymykseen, Eettinen keskustelu johtaa usein mikä on oikein. Kokemusperäinen arvojen ja päämäärien perimmäisiin tutkimus kuvaa ja selittää, miten ja kysymyksiin ja sen selvittämiseen, mitä miksi asiat ovat niin kuin ovat, mutta se ei anna vastausta siihen, miten oikeastaan halutaan. asioiden tulisi olla. Tutkimustiedon ja tahdonmuodostuksen välinen yhteys on monipolvinen. Päätöksentekoon kuten kaikkiin tietoisiin tekoihin liittyy aina tahto, joka ei ole vain tietoon ja kokemukseen, vaan myös eettiseen harkintaa perustuva osa päättelyketjua. Eettinen keskustelu johtaakin usein arvojen ja päämäärien perimmäisiin kysymyksiin ja sen selvittämiseen, mitä oikeastaan halutaan. Käytännössä päätöksentekoon vaikuttavat myös ihmisen tunteet. Eettisessä pohdinnassa voidaan esittää, että vammaisen henkilön perusoikeus on tehdä työtä sillä työkyvyllä, joka hänellä on. Ajatusta perustellaan sillä, että työ parantaa toimeentuloa ja kohentaa ihmisen arvostusta ja itsetuntoa. Eettisesti oikeana pidetään toimia, jotka parantavat vammaisen henkilön työllistymistä. Työelämän todellisuus kertoo, että vammaisen henkilön työhön sijoittuminen on vaikeaa, koska työnantajat suhtautuvat epäilevästi hänen palkkaamiseensa tai työyhteisö torjuu osatyökykyiset. Tämä torjunta aiheuttaa sen, että oikealta tuntuukin 10

11 työllistymisen sijasta toimeentuloturva. Päädytään siis aivan toiseen toimintalinjaan. Jos päädytään parantamaan vammaisen ihmisen sosiaaliturvaa, voidaan saada aikaan työttömyysloukku: hyvän sosiaaliturvan takia ei taloudellisesti kannata ottaa työtä vastaan, vaikka olisi halu ja tarve osallistua työelämään. Juhlapuheissa etiikka on yleensä Arvoristiriita on kuten muutkin ongelmat. Etsi sen syitä, tutki seurauksia ja ongelmatonta, kun taas arkipäivän eettiselle pohdinnalle on ominaista punnitse etuja, haittoja, uhkia, mahdollisuuksia, vaihtoehtoja sekä taloudelli- epävarmuus, kiistanalaisuus ja ongelmakeskeisyys. Vaihtoehtoja on usein sia ja inhimillisiä kustannuksia. monia, eikä mikään niistä ole täysin tyydyttävä. Keskustelussa on usein mukana voimakkaita tunteita ja pelkoa siitä, onko valinta lainmukainen, eettisesti oikea ja potilaan tai asiakkaan parasta tavoitteleva. Arvoristiriitaa ei kuitenkaan tulisi pelätä, vaan sitä tulee käsitellä kuten muitakin ongelmia, etsiä syitä, tutkia seurauksia ja punnita etuja, haittoja, uhkia, mahdollisuuksia, vaihtoehtoja sekä taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia. Eettinen keskustelu voi tuntua turhauttavalta ja hyödyttömältä, jos käsitykset oikeasta lähestymistavasta ja parhaasta toimintalinjasta poikkeavat toisistaan. Epäselvyys tai erimielisyys tavoitteista ei kuitenkaan poistu vaikenemalla. Vain keskustelemalla voidaan löytää yhteisesti hyväksytyt linjaukset. Kun päästään sopimukseen siitä, mikä on oikein ja tavoiteltavaa, on vielä löydettävä eettisesti hyväksyttävät keinot ja vaihtoehdot, jolla tavoiteltava tulos saavutetaan. Keskustelu ei voi perustua vain tosiseikkoihin, koska eettiset arvioinnit sisältävät myös arvostuksia. Siksi ne ehkä koetaan subjektiivisiksi mielipidekysymyksiksi, joista voi olla mitä mieltä haluaa. Näin ei kuitenkaan ole vaan valinnoissa on pyrittävä perusarvoihin perustuvaan johdonmukaisuuteen. Eettisiä ongelmia kohdataan päivittäin sosiaali- ja terveysalan järjestämisessä sekä hoito- ja hoivatyössä. Työntekijöiden, esimiesten ja poliittisten päättäjien on löydettävä eettisiin ongelmiin ratkaisut tavalla tai toisella. Hyvän hoidon ja palvelun, asianmukaisen johtamisen ja demokraattisen päätöksenteon hengen mukaista on perustella ratkaisut, ei vain määrätä lopputulosta. Luottamus ja oikeudenmukaisuus nojaavat eettisyyteen ja johdonmukaisuuteen. 11

12 Alussa esitettyjen suositusten tarkoituksena on antaa tienviittoja, jotka Eettisiä ongelmia kohdataan päivittäin. Tarjoamme virikkeitä eettiselle keskustelulle ja pohdinnalle, jotka parhaim- auttavat arvioimaan toiminnan eettistä tasoa eri ulottuvuuksilla sosiaalimillaan muodostuvat pysyviksi osiksi ja terveydenhuollossa. Niitä voidaan toimintakulttuuria. soveltaa yksilölliseen toimintaan, työyhteisöön, johtamiseen ja voimavarojen jakamiseen. Tavoitteena on tarjota virikkeitä eettiselle pohdinnalle, joka parhaimmillaan muodostuu pysyväksi osaksi toimintakulttuuria. Periaatteet ja arki Eettisillä pohdinnoilla on pitkä historiallinen tausta. Ihmistä on aina kiinnostanut kysyä, mikä on oikein. Siihen on aikojen kuluessa annettu erilaisia vastauksia. Lääketieteen historiasta tunnetaan Hippokrateen vala, jossa sitoudutaan palvelemaan lähimmäisiä ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Valassa sitoudutaan myös vaitiolovelvollisuuteen sekä asettamaan potilaan hyvä etusijalle. Valan synnyn aikana elettiin kreikkalaisen filosofian kultakautta, josta voidaan edelleen ammentaa eettisen keskustelun aineksia. Myöhemmin monet muut ammattikunnat, kuten sosiaalihuollon työntekijät, ovat ottaneet käyttöön ammatillisia valoja ja eettisiä ohjeita. Moraalietiikan klassikkona pidetään nykyisinkin Aristotelesta, jonka etiikan perusajatus oli se, että yksilön tulee kehittää hyveitä, ei vain toteuttaa yksittäisiä hyviä tekoja. Aristoteles liitti hyveen ihmisen toimintaan sosiaalisessa yhteisössä. Ihmisen hyveeseen kuului järjen käyttö ja tunteiden hallinta tasapainoisen yhteisöelämän edistämiseksi. Luonteenpiirteinä korostuivat muun muassa anteliaisuus ja oikeudenmukaisuus. Ajattelua oli kehitettävä käytännöllisen ja teoreettisen viisauden lisäämiseksi. Hyveellinen ihminen tavoitteli yhteisöä, jossa kaikkien oli mahdollista elää onnellista elämää. Aristoteleen ajattelu on kokenut monta uutta tulemista viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana, jolloin onnellisuus on noussut vahvasti esille hyvinvoinnista puhuttaessa. Onnellisuus oli mittarina myös 1700-luvulla alkunsa saaneella utilitaristeilla ajatustavalla, tosin toisessa muodossa. Utilitaristeille sana hyöty 12

13 tarkoitti muuta kuin mitä sanalla yleensä tarkoitetaan. J.S. Millin mukaan hyödyllä kuvataan "suurimman onnellisuuden periaatetta ; moraalisesti kelvollisen teon on tuotettava mahdollisimman suuri määrä onnellisuutta mahdollisimman suurelle määrälle ihmisiä. Tekoa punnittiin siis seurausten perusteella. Onnellisuudeksi ei kuitenkaan kelpuutettu mitä tahansa nautintoa tuottavaa tekoa. Mill korostaa henkisten pyrkimysten asemaa onnellisuutta määriteltäessä ja sitä havainnollistaakseen hän esittää kuuluisan vertauksensa: on parempi olla tyytymätön Sokrates kuin onnellinen sika. Tavoite onnellisuutta mahdollisimman suurelle määrälle kuulostaa demokraattiselta ja ajankohdan huomioon ottaen hyvinkin edistykselliseltä, mutta se sisältää samalla riskin jättää vähemmistö vaille suojaa. Silloisessa yhteiskunnassa enemmistö eli köyhyydessä, joten riski ei vaikuttanut yhtä suurelta kuin nykyisin, jolloin syrjäytyminen koskee vähemmistöä. Yhteisöllisyyden korostaminen ja Hyväksyttävän teon yhtenä kriteerinä onnellisuuden painottaminen jättää on se, että yleistettynäkin se on paljon tulkinnan varaa teon hyvyyttä punnittaessa. Immanuel Kantin oikeudenmukainen. velvollisuusetiikan perusajatuksena on asettaa sellainen kriteeri, joka auttaa määrittämään yksittäisen teon oikeutuksen. Tämän kriteerin täytyttyä sitä on noudatettava eivätkä seuraukset oikeuta sen hylkäämistä. Kantilaisen ajattelutavan mukaan ihmistä ei pidä käsitellä vain välineenä, vaan päämääränä. Hyväksyttävän teon yhtenä kriteerinä on se, että yleistettynäkin se on oikeudenmukainen. Et voi sallia itsellesi tai läheisellesi sellaista, mitä et hyväksyisi jonkun toisen tekemänä. Pelkistetysti sanottuna Aristoteles oli kasvattaja, joka korosti yksilön kasvua ja kehitystä muutoksen lähtökohtana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon sovellettuna aristoteelinen ajattelutapa korostaa kapean ammatillisen osaamisen ohella tarvetta ymmärtää avarasti potilaan ja asiakkaan elämäntilannetta ja pyrkimyksiä ja tukea elämäntilanteen hallinnassa. Mill tarkasteli asioita kuten yhteiskuntapoliitikko, joka korostaa toimien yhteisöllisiä vaikutuksia. Taloustieteilijöiden uudelleen herännyt kiinnostus onnellisuuteen osoittaa, että utilitarismi tavoitti jotain olennaista korostaessaan toiminnan tulosten ihmiselle antamaa tunnetta hyvästä elämästä. Ratkaisevaa sosiaali- ja terveydenhuollossakaan eivät ole suoritteet, vaan tulos: terveys ja hyvinvointi. Kant katsoi asioita tuomarin näkökulmasta; 13

14 miten rakentaa normi, joka johtaa Ratkaisevaa sosiaali- ja terveydenhuollossa eivät ole suoritteet, vaan tulos: oikeudenmukaisuuteen. Hänen mittapuunsa, jonka mukaan tekosi pitää terveys ja hyvinvointi. olla sovellettavissa muihinkin, ohjaa edelleen ajatteluamme asiakkaiden ja potilaiden oikeudenmukaisesta käsittelystä. Normeja tarvitaan edelleen. Toimintojen eriytyessä tarvitaan pelisääntöjä kokonaisuuden hallitsemiseksi. Näistä hoito-ohjelmat ovat hyviä esimerkkejä. Etiikan suuntauksiin perehtyminen auttaa myös ymmärtämään, miksi oikean ja hyvän määritteleminen on vaikeaa. Elävässä elämässä ajaudumme tavan takaa kysymään onko kantilaisittain seurattava normia ehdottomasti ja seurauksista välittämättä vai voisiko tarkastella tuloksia ja lipsua normista, jos teon seuraukset näyttävät hyväksyttäviltä. Pyhittääkö oikea tulos sääntöjä rikkovan menettelytavan? Viime vuosikymmeninä oikeudenmukaisuutta on tarkasteltu usein resurssien jakautumisen perusteella. Tähän keskusteluun tuo merkittävän panoksen 1900-luvun arvostetuimpiin filosofeihin kuuluva John Rawls. Hänen oikeudenmukaisuusajattelunsa muistuttaa Kantin velvollisuusetiikkaa siinä suhteessa, että hänkin etsii oikeudenmukaisuuden takaavaa sopimusta. Hän otaksuu, että jos emme tietäisi, mihin asemaan yhteiskunnassa joudumme, mutta näemme kaikki mahdolliset vaihtoehdot, mihin saattaisimme päätyä, pidämme oikeana heikkojen aseman kohentamista. Hän menee päättelyssään niin pitkälle, että katsoo eriarvoisuuden olevan hyväksyttävää vain silloin, kun se auttaa heikoimman asemaa. Rawlsia tulkittaessa on muistettava, että hän asettaa yksilön vapausoikeudet ehdottomaan etuoikeusasemaan. Niistä ei voida tinkiä missään olosuhteissa eikä käyttää niistä tinkimistä perusteluna paremman tasaarvon saavuttamiseksi. Rawlsin ajattelussa korostuu ihmisen tarve saada turvaa ja apua elämään liittyvien riskien toteutuessa. Samalla hän tunnustaa tarpeen kasvattaa voimavaroja ja siihen liittyvän inhimillisen dynamiikan: eriarvoisuudelle on annettavaa tilaa, koska se toimii talouden kannustimena. Eriarvoisuus on kuitenkin sallittua vain siihen asti, kun sen tuoman lisäpanoksen avulla voidaan parantaa heikompiosaisten asemaa. Tämä ajatuskulku voidaan liittää kansanterveystyötä ja työterveyshuoltoa koskevaan keskusteluun. 14

15 Sanotaan, että työterveysasemien asiakkaat ovat etuoikeutetussa asemassa verrattuna kunnallisten terveyskeskusten asiakkaisiin. Menemättä näiden erilaiseen historiaan, tarkoitusperään ja rahoituspohjaan, voidaan kysyä, auttaako erilaisuus vähäväkisimpiä vai ei. Vastaus ei ole itsestään selvä. Hyvä työterveyshuolto saattaa ehkäistä sairauksia ja vähentää työstä poissaoloja ja sitä kautta vahvistaa sosiaaliturvan rahoituspohjaa ja näin koitua huonompiosaisten eduksi. Mutta oikeuttaako tämä laiminlyömään työelämän ulkopuolella olevien sairauksien ehkäisyn ja hoitamisen? Ei tietenkään; voimavarat on jaettava niin, että tarpeellinen hoito taataan kaikille. Mutta entä silloin, kun sama sairaus ei aiheuta sanottavaa haittaa eläkeläiselle, mutta estää työntekijän työssä käynnin? Oikeuttaako saman sairauden erilainen seuraus erilaiseen käsittelynopeuteen? Voimavarojen jakamisella on yhteys oikeudenmukaisuuteen, mutta kuinka voimakas tämä yhteys on ja kuinka pitkälle on pyrittävä yhdenmukaisuuteen? Nykyfilosofeista Amartaya Sen muistuttaa, että ihmisen tarpeiden ja olosuhteiden erot edellyttävät yksilöllistä punnintaa. Yhteiskunta luo puitteita, mutta valinta on Senin mukaan jätettävä yksilölle. Tästä syystä Sen asettaa ensisijaiseksi oikeudenmukaisuuden kriteeriksi sen, että ihmisen kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia (capability) vahvistetaan, jotta hän selviytyy itseensä kohdistuvista vaatimuksista ja hänellä on mahdollisuus toteuttaa niitä tavoitteita, joita hän järkevästi elämälleen asettaa. Ihminen tarvitsee valintojen tekemiseen riittävästi tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista ja kohtuulliset edellytykset toteuttaa pyrkimyksiään ilman ylhäältä tulevaa ohjailua oikeaan ratkaisuun. Valintoja ei siis pakoteta esimerkiksi tietyn tasa-arvomallin kaavaan. Lähestymistapa korostaa yksilön panosta oman hyvinvointinsa rakentajana. Se on melko lähellä sitä, mitä tavoitellaan puhuttaessa elämänhallinnan edistämisestä, mutta jättää vielä enemmän vapautta yksilölle. Todellisen vapauden ehtona ovat kuitenkin yhteiskunnan antamat mahdollisuudet ja niiden tasa-arvoinen jakautuminen. Senin ajattelumallia ei pidä yhdistää Ihmisen oman kyvykkyyden korostamisella halutaan luoda aitoa vapautta, suoraviivaisesti markkinatalouteen. Ihmisen oman kyvykkyyden korostamisella halutaan luoda aitoa vapaut- jota eivät ohjaa markkinat eikä julkinen valta. ta, jota eivät ohjaa markkinat eikä julkinen valta. Yhteiskunnan toimet ymmärretään tarjouksiksi, jotka myötävaikuttavat kyvykkyyden käyttämiseen. Lopputulos muotoutuu valistuneiden ihmisen valintojen mukaiseksi. Eri ammattikuntien, professioiden, hallitsemassa sosiaali- ja terveydenhuollossa tälle ajattelulle on tarjottu tilaa varovaisesti. Hyväksytyt mallit 15

16 ovat syntyneet lukuisten työryhmien pohdintojen tuloksena ja kulloinkin pinnalla olevien poliittisten näkemysten värittäminä. Tilanteen voi nähdä hieman ristiriitaisena: sosiaali- ja terveydenhuolto sanoo auttavansa ihmisiä, mutta ei oikein luota heidän kykyynsä itse arvioida, mikä heille on hyväksi. Ehkä olisi hyvä herkistää mieltä kysymällä, miten voitaisiin tarjota paremmat eväät ihmisten oman kyvykkyyden toteutumiselle. Kyvykkyyden vahvistaminen soveltuu niihin tilanteisiin, joissa ihmisen Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen on perustuttava tietoisuus ja vastuunkantokyky ovat potilaan tai asiakkaan etuun. riittäviä. Eettisesti vaativia tilanteita syntyy silloin, kun ammattihenkilö Ihmisten oikeutta itsemääräämiseen on joutuu ottamaan autettavalle kuuluvan vastuun päätöksestä. Itsemäärää- kunnioitettava, vaikka tietoisuus ja vastuunkantokyky olisivat heikentyneet. misoikeuden rajoittamisen on perustuttava potilaan tai asiakkaan etuun. Ristiriitaiset väitteet ja niiden todentamisen hankaluus tai mahdottomuus tekevät päätöksistä kaikille osapuolille vaikeita. Kysymys ei ole vain psyykkisesti sairastuneista tai muistisairaista ihmisistä tai lapsista. Erityisen ongelmallinen on syntymättömän lapsen asema silloin, kun odottavan äidin elämäntapa muodostaa uhan hänen terveydelleen. Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta rajoittavat toimintatavat vaihtelevat alueellisesti ja toimintayksiköittäin, mikä kuvaa tilanteiden tulkinnan ja hallinnan eroja. Ihmisten oikeutta itsemääräämiseen on kunnioitettava, vaikka tietoisuus ja vastuunkantokyky olisivatkin heikentyneet. Itsemääräämisoikeuden rajojen vaikeutta kuvaa nuoren, lievästi kehitysvammaisen, skitsofreniaa sairastavan miehen kohtalo. Alkoholin käyttö on ollut ajoittain hallitsematonta ja kaverit ovat käyttäneet hyväuskoisuutta hyväkseen. Hän ei sopeudu asumisyksikön asettamaan alkoholin nollatoleranssiin. Vaarana on, että hän ajautuu asunnottomaksi alkoholistiksi. Tässä tapauksessa alkoholinkäytön kaikkine seurannaisvaikutuksineen katsottiin johtavan terveyden vaarantumiseen ja sillä perusteella hänet määrättiin erityishuoltoon vastoin tahtoa. Skitsofrenian lääkitystä tehostettiin ja hänelle järjestettiin päivittäistä mielekästä ohjelmaa. Vähitellen hän alkoi sitoutua kuntoutusprosessiin tukikeskuksen pitkäkestoisen kuntoutuksen ryhmässä. Maantieteellinen etäisyys aiemmasta asuinpaikasta auttoi häntä irrottautumaan epäsosiaalisesta seurasta, ja nykyisessä asuinympäristössä muodostui uusi sosiaalinen verkosto. Myöhemmin tahdonvastainen erityishuolto on purettu. Alkoholin käyttö ei enää aiheuta suuria ongelmia. Elämäntilanteiden monimuotoisuuden takia suurten linjojen hallinta ei aina anna vastausta käytännön kysymyksiin. Vastaukset jäävät usein ylei- 16

17 selle tasolle, etäisiksi päämääriksi. Todellisuus ja päämäärä ovat kaukana toisistaan, eikä lähentämisen keinoja tunnu löytyvän hyvän olemusta tutkimalla. Eriarvoisuus on tästä pysyvä esimerkki. Päinvastaisista tavoitteista huolimatta terveyserot kasvavat ja pienituloiset kuolevat keskimäärin suurituloisia nuorempina. Onko eettisesti oikein tyytyä valittamaan tilannetta vai tulisiko etsiä keinoja erojen kaventamiseen? Jälkimmäinen tuntuu oikeammalta tavalta. Silloin on siirryttävä empirian maailmaan, pohtimaan mahdollisia vaikutuskeinoja. Olettakaamme, että erojen kaventamiseksi olisi voimakkaasti puututtava elämäntapoihin ja terveydenhuollon resurssien jakamiseen. Ensin mainittu herättää kysymyksen oikeudesta puuttua ihmisten valintoihin, jälkimmäinen todennäköisesti synnyttää hyvätuloisten vastarinnan. Jokaisella kansalaisella on oma, hänen elämäntapaansa tai elinkeinoonsa liittyvä mielipide asiaan. Alkuperäinen eettinen pohdinta hukkuu poliittiseen ja taloudelliseen kuohuntaan. Keskustelun julistaminen eettiseksi Pyrkimys säilyttää eettinen johdonmukaisuus antaa henkisen selkänojan, ei siis pelasta raadolliselta väittelyltä, jossa tavoitteena on oma etu joka ajan oloon saattaa muuttaa eikä yleinen hyvä. Pyrkimys säilyttää ajattelutapaa. eettinen johdonmukaisuus antaa kuitenkin henkisen selkänojan, joka ajan oloon saattaa muuttaa ajattelutapaa. Palaamalla ongelman ytimessä vallitsevaan epäoikeudenmukaisuuteen keskustelun johdonmukaisuutta voidaan kohentaa. Voidaan esittää uusia täsmentäviä kysymyksiä, jotka auttavat toisaalta ymmärtämään ongelman taustalla olevia tekijöitä ja toisaalta käytettävien keinojen sivuvaikutuksia. Täsmentävän keskustelun tarkoituksena ei ole hävittää ongelmaa. Tavoitteena on sen sijaan säilyttää johdonmukaisuus ja osoittaa, että ongelma voidaan ratkaista vain toimintatapoja muuttamalla ja välttämällä muutoksesta aiheutuvia haittoja. Eettisessä keskustelussa voidaan kantaa huolta myös sellaisista ongelmista, jotka tosiasiassa eivät estä onnellisuutta ja hyvää elämää. Silloin voidaan puhua ylieettisyydestä. Ihmiset voivat elää hyveellisesti ja täysipainoista elämää yhteisönsä jäsenenä, vaikka olosuhteissa on toivomisen varaa eikä terveyskään ole paras mahdollinen. Eettisyys on tässäkin suhteessa hyvä yhdistää kokemusperäiseen tietoon, päätöksentekoon ja käytäntöön eikä vain filosofisiin pohdintoihin. 17

18 Etiikka on osa yhteiskunnan rakentamista Eettisillä näkemyksillä on pitkä historia, mutta yhteiskunnan tilanne ja vallitsevat aatteet ovat aina vaikuttaneet tulkintoihin. Länsimaiselle kulttuurille on ominaista yksilön vapauden ja yksilösuorituksen korostaminen toisin kuin esimerkiksi kungfutselaiselle ajattelulle, jossa yhteisö ja yleisarvio korostuvat. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnan mallissa yhteisöllä on myös merkittävä rooli, mutta siinä yhteisö toimii avustajana eikä nouse yksilön ihmisarvon edelle. Pohjoismaisen, asumiseen perustuvan sosiaaliturvan taustalla on vuosisatainen historia, jossa varsinainen orjuus oli kielletty ja henkilökohtainen vapaus tässä mielessä taattu. Kunnilla on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä asema yhteisvastuun kantajina. Yhteisvastuun eetos saa käytännön sisältönsä paikallisena sovellutuksena. Pieni mittakaava on alun perin korostanut veljeyttä turvan lähteenä. Ajan myötä on syntynyt jännitteitä valtakunnallisen tasa-arvon ja paikallisen autonomian välille. Pohjoismaisille yhteiskunnille on Luottamuksen säilyttäminen ja ominaista se, että ihmiset luottavat sosiaalisen pääoman vahvistaminen yhteiskunnan toimivuuteen ja toisten ihmisten lain ja normien kunni- ovat edellytyksiä etiikan toteutumiselle yhteiskunnassa. oitukseen. Se tekee mahdolliseksi kattavan sosiaaliturvan, joka puolestaan pitää yllä käsitystä oikeudenmukaisesta kohtelusta. Tämän sosiaalisen pääoman on todettu edistävän terveyttä ja parantavan elämän hallintaa. Monesta eri syystä perinteiset toimintamallit ovat muuttumassa. Tärkeimpänä muutosvoimana on kansainvälistyminen, joka yhdessä tietoyhteiskunnan välineiden kanssa muokkaa yhteiskunnan arvopohjaa. Välityskanavien runsaus ja viestinnän pidäkkeettömyys saattavat hämmentää maailmankuvaansa rakentavia lapsia ja nuoria ja synnyttää turvattomuutta ja vahvistaa epäluottamuksen tunnetta ikääntyneissä ihmisissä. Luottamuksen säilyttäminen ja sosiaalisen pääoman vahvistaminen edellyttävät vakavaa eettistä keskustelua erityisesti siitä, miten varhaislapsuudessa rakentuvia kiintymyssuhteita voidaan vahvistaa ja ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytyminen. 18

19 Talouden perussäännöt määräytyvät markkinatalouden dynamiikan mukaan. Kysyntään ja tarjontaan nojautuva kilpailu määrittelee hyödykkeiden, pääoman ja työpanoksen hinnan. Hyvinvointivaltion tehtävänä on tasata riskejä järjestämällä toimeentuloturva sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut kaikille. Markkinatalous rakentuu monien vapauksien ja erityisesti elinkeinon harjoittamisen vapauden pohjalle. Sosiaaliturva tuo vapauden rinnalle tavoitteeksi tasa-arvon. Markkinatalous on tullut myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kunnat Kilpailutuksen ehdoissa tulee ottaa huomioon myös asiakkaan ja potilaan kilpailuttavat palvelujen tuottajia oikeus turvalliseen ja jatkuvaan hoivatavoitteena taloudellisempi lopputulos. Tässä toiminnan kohteena ovat ja hoitosuhteeseen. tavallista haavoittuvaisemmat ihmiset. Siksi kilpailutuksen ehdoissa tulee ottaa huomioon myös asiakkaan ja potilaan oikeus turvalliseen ja jatkuvaan hoiva- ja hoitosuhteeseen. Kodinomaisten olojen ja kestävien kiintymyssuhteiden luomiseksi muutaman vuoden välein toteutettava kilpailutus on kyseenalainen keino. Yli kansallisten rajojen tapahtuva yhteydenpito on jokapäiväistä erityisesti tietotekniikan ansiosta. Tavaroiden ja palvelujen sekä työvoiman ja pääoman liikkeet ovat vapautuneet, mikä heijastuu monella tavalla sosiaalija terveydenhuoltoon. Kansainväliset palveluketjut ovat tulleet Suomen markkinoille. Palveluita voidaan hakea myös toisesta maasta, joka voi synnyttää vaikeita tulkintakysymyksiä. Miten eettistä normistoa sovelletaan silloin, kun kansalliset periaatteet poikkeavat toisistaan? Tavaroiden liikkuvuuden edistämiseksi työturvallisuutta varmistavien normien säätäminen Euroopan Unionissa on muuttanut dramaattisesti kansallisvaltion toimintatapoja yhden vuosikymmenen kuluessa. Kansallisvaltion sisälle rakennetun hyvinvointivaltion on opittava toimimaan uusissa puitteissa. Asioiden väliset yhteydet käyvät entistä monimutkaisemmiksi. Myös hoitotyön ja palveluiden järjestämisen ratkaisuja perustellaan usein hämäräksi jäävillä markkinavoimilla, kansainvälisellä ja globaalilla kilpailulla sekä kansallisen kilpailukyvyn turvaamisella. Eettisissä valinnoissa tulisi punnita väestön oloja maailmanlaajuisesti ja kansallisesti ja yhdistää tämä talouden dynamiikkaan ja ympäristön tilan kehitykseen. 19

20 Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyydestä keskusteltaessa on toistuvasti esillä väestön ikärakenteen muutos sekä julkisen talouden kyky selvitä tulevista haasteista. Tässä keskustelussa voidaan vedota eettiseen velvollisuuteen huolehtia tulevista sukupolvista. Samalla voidaan kuitenkin pohtia, kuinka paljon taustalla vaikuttaa itsekäs pyrkimys estää verojen korottaminen nyt ja sen sijaan niukentaa julkisia palveluja. Vanhustenhuoltoon liittyvät kysymykset nousevat yhä useammin esille ja kilpailutus tuo niihin oman lisäpiirteensä. Hoidettavan toiveiden mukaista on huolehtia hoidon jatkuvuudesta ja välttää tarpeetonta siirtelyä toimintakyvyn heikennyttyä. Olemassa olevat palvelut eivät kuitenkaan ole virittäytyneet sen mukaisesti. Monet palvelun tuottajat näkisivät mieluummin palvelujen standardoimisen siten, että hoidosta aiheutuvat kustannukset voidaan ennakoida. Erityisen ongelmalliseksi kustannuslaskenta muodostuu kilpailutuksen yhteydessä. Usean vuoden sopimuskauden aikana asiakkaiden toimintakyky ja samalla heidän hoidostaan ja apuvälineistään aiheutuvat kustannukset saattavat merkittävästi muuttua. Kilpailuttamisehtojen tulisi ottaa huomioon hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja kohtuullinen riskinkanto tilaajan ja tuottajan välillä. Eettisiä näkemyksiä muuttaa myös tutkimustiedon muovaama kuva todellisista oloista sekä syiden ja seurausten suhteista. Lääketieteen ja psykososiaalisten tukitoimien kehittyminen on muuttanut dramaattisesti käsityksiä hyvän hoidon sisällöstä varsinkin puhuttaessa mielenterveyden häiriöistä. Kysymys ei ole vain hoitomenetelmistä, vaan tietyn sairauden luomasta stigmasta eli kielteisestä leimasta. Stigmaa on vanha säilyttävä hoitotapa ollut omiaan ylläpitämään. Yhä pidemmälle etenevä erikoistuminen on väistämätön osa tuottavuu- Eettistä harkintaa tarvitaan silloin, kun on arvioitava kokonaisvaltaisesti tilannetta, joka on enemmän kuin osiensa den kasvua ja tieteellisten ongelmien käsittelyä. Eettisiä ongelmia syntyy summa. silloin, kun tarvitaan kykyä arvioida kokonaisvaltaisesti tilannetta, joka on enemmän kuin osiensa summa. Hoidossa tavoitellaan potilaan ja asiakkaan elämänhallinnan kannalta parasta tulosta. On arvioitava riskit ja edut, kustannukset ja hyödyt, on tunnettava ihmisen arvot ja tavoitteet, hänen koko elämäntilanteensa. Pätevien erityisosaajien lisäksi tarvitaan yleisosaamista ja sen arvostamista. 20

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

sosiaali- ja TErvEysalaN EETTiNEN perusta ETENE-julkaisuja 32

sosiaali- ja TErvEysalaN EETTiNEN perusta ETENE-julkaisuja 32 sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta ETENE-julkaisuja 32 ETENE-julkaisuja 32 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN EETTINEN PERUSTA ISSN-L 1458-6193 ISSN 1458-6193 (painettu) ISSN 1797-9889 (verkkojulkaisu) ISBN

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Toimittanut SuPerin eettinen työryhmä 2015 Helsinki 2015 Copyright SuPer ry www.superliitto.fi E S I P U H E Sosiaali- ja terveysalan työ luo perustan yhteiskunnan toimivuudelle.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö Esipuhe...3 Sosiaali- ja terveysala...4 Lähihoitajan ammatti...5 Lähihoitajan eettiset periaatteet...5 Ihmisarvon kunnioittaminen...5 Itsemääräämisoikeus...6 Oikeudenmukaisuus...6

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit

Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit Yksilöllisen tuen laatuvaatimukset ja -kriteerit K U V A V E R S I O 2 0. 1 2. 2 0 1 1 K E H I T Y S V A M M A - A L A N A S U M I S E N N E U V O T T E L U K U N T A 1. PALVELUNI VASTAAVAT YKSILÖLLISIÄ

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi 1.12.2009 Anneli Pohjola

SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi 1.12.2009 Anneli Pohjola SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi 1.12.2009 Anneli Pohjola Eri aikakausien ratkaisuvaihtoehdot Lainsäädäntö Organisaatiomuutokset Verkostot Kehittämisprojektit

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot