TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖISTÄ
|
|
- Antero Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖISTÄ Susanna Below & Hanna-Leena Lakovaara PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu
2 2 Pro Forma Didactica Tiivistelmä TEKIJÄT Susanna Below ja Hanna-Leena Lakovaara OHJAAJA Tuulikki Viitala OTSIKKO Työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä Työn tavoite Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää työelämän edustajien näkemyksia ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä, niiden tekemiseen liittyvistä prosesseista sekä opinnäytetöihin ja niiden prosesseihin liittyviä kehittämisehdotuksia, jotta opinnäytetyöt vastaisivat aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin. Menetelmä Tutkimus toteutettiin osoittamalla web-pohjainen kyselylomake yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonalan, luonnonvara-alan, tekniikan ja liikenteenalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työelämän edustajille, jotka olivat osallistuneet ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaukseen viimeisen kahden vuoden aikana. Lomakkeessa käytettiin suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä määrällistä frekvenssi- ja prosenttijakautumien tarkastelua että laadullista sisällönanalyysia. Aineisto pohjautuu 56 työelämän edustajan näkemykseen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä. Tulokset Tutkimuksen tulosten mukaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat aihepiireiltään olleet pääasiallisesti tutkimuksia sekä erilaisia selvitys- ja kehittämistöitä. Opinnäytetöitä pidetään yleisesti ottaen melko hyvälaatuisina, mutta opinnäytetöihin liitetyt odotukset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Tutkimuksessamme selvisi myös, että, opinnäytetyöprosessit eivät ole vielä tarpeeksi vakiintuneet ja hioutuneet taatakseen parhaan mahdollisen yhteistyötuloksen opinnäytetöissä. Tutkimuksemme mukaan ammattikorkeakoulujen opettajilta odotetaan nykyistä näkyvämpää roolia työelämässä. Työelämän edustajat kehittäisivät ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosesseja siten, että yhteistyö työelämän ja opettajien välillä olisi nykyistä tiiviimpää. Avainsanat Ammattikorkeakoulu, kyselytutkimus, opinnäytetyö, opiskelija, työelämän edustaja.
3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖT TYÖELÄMÄSSÄ TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN OPINNÄYTETYÖ JA TYÖELÄMÄN EDUSTAJA AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETYÖT TYÖELÄMÄN NÄKÖKULMASTA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSJOUKON KUVAUS TUTKIMUSMENETELMÄT TULOKSET TUTKIMUKSEN TAUSTAMUUTTUJAT TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN KÄSITYKSET OPINNÄYTETÖISTÄ JA OPINNÄYTETYÖPROSESSEISTA TYÖELÄMÄN EDUSTAJAT AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖIDEN JA OPINNÄYTETYÖPROSESSIEN KEHITTÄJINÄ POHDINTA LÄHTEET LIITE... 55
4 4 1 JOHDANTO Eräs tämän hetken polttavista puheenaiheista Suomessa ja maailmalla on globalisaatio sen aiheuttamine negatiivisine ja positiivisine ilmiöineen. Eräs nopean kansainvälistymisen ilmiöistä on, että teollisuudesta on siirretty työtä maihin, joissa on omaa maatamme edullisemmat työvoimakustannukset. Julkisessa keskustelussa pohditaan, millaista osaamista Suomessa tarvitaan, jotta pysymme jatkossakin yhtenä maailman kilpailukykyisimmistä maista. Lampinen (1995, 174) kirjoittaa kirjassaan Ammattikorkeakoulut vaihtoehto yliopistolle työelämämme kansainvälisen kilpailukyvyn ja oppilaitosmaailman välisestä yhteydestä. Hänen mukaansa työelämämme kansainvälinen kilpailukyky edellyttää nopeaa ja joustavaa sopeutumiskykyä jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Tämä on mahdollista mikäli työelämän ja oppilaitosmaailman välistä yhteistyötä pystytään lisäämään. Tulevaisuuden työelämän haasteista selviäminen edellyttää koulutusjärjestelmältämme ammattikoulut mukaan lukien kykyä ja halua ymmärtää työelämän jatkuvasti muuttuvia osaamistarpeita sekä edellytyksiä vastata niihin. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiset opinnäytetyöt vastaavat osaltaan koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhaasteeseen, sillä opinnäytetyön tavoitteet liittyvät sekä opiskelijan oppimiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen että työ- ja ammattialan kehittämisen tavoitteisiin (Rissanen 2003). Myös Leinonen ja Korhonen (1995, 2) kirjoittavat ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisestä tutkimustyöstä osana kehittämistyön ja opetuksen muodostamaa kiinteää kolmiota, jossa ammattikorkeakoulu voi kehittyä omintakeisena ja relektiivisenä oppilaitoksena hyödyttäen samalla työ- ja elinkeinoelämää. Heidän mukaansa on tämän vuoksi pohdittava, mitä vaatimuksia opinnäytetyölle ja sen tekemiselle asetetaan. Ammattikorkeakouluissa kiinnitetään tällä hetkellä erityistä huomiota opetuksen kehittämiseen ja opinnäytetöihin. Tämä opinnäytetyö on osa opetuksen kehittämishanketta Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen
5 5 opinnäytetyökilpailu. Hanke on Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteisesti koordinoima. Hanke toteutetaan vuosien välisenä aikana. Hankkeella pyritään opetuksen laadun nostamiseen ammattikorkeakouluissa samoin kuin viidellä muulla Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen sopimista valtakunnallisista verkostomaisista hankkeista. (Opinnäytetöiden kehittäminen, Hankekuvaus.) Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille eräänä tavoitteena on opetuksen kehittäminen. Se koskee myöskin opinnäytetöiden kehittämistä. Kartoittamalla työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä ja opinnäytetyöprosesseista sekä kehittämisehdotuksia liittyen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin ja opinnäytetyöprosesseihin voidaan opinnäytetöitä kehittää vastaamaan aikaisempaa paremmin työelämän tarpeisiin. Tutkimuksemme on tärkeä kaikille opettajille ja opettaopiskelijoille, jotka nykyisessä tai tulevassa työssään ohjaavat opinnäytetöitä ja tekevät yhteistyötä työelämän kanssa. Tämän opinnäytetyön aluksi tarkastelemme ammattikorkeakoulussa tehtävää opinnäytetyötä muun muassa ammattikorkeakoululain (351/2003) näkökulmasta ja määrittelemme tutkimuksemme kannalta keskeisimmät käsitteet, jotka ovat työelämälähtöinen opinnäytetyö ja työelämän edustaja. Luomme myös katsauksen aikaisempiin opinnäytetyötä käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusongelmien esittelyn jälkeen kuvaamme tutkimusjoukkoa ja tarkastelemme tutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Tämän jälkeen raportoimme tutkimuksemme tulokset sekä pohdimme lopuksi tulosten luotettavuutta ja merkitystä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden kehittämiselle.
6 6 2 OPINNÄYTETYÖT TYÖELÄMÄSSÄ Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyö on keskeinen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Opinnäytetyötä ohjaavat Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003). Asetuksen mukaan työn tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 7 ). Opinnäytetyöaiheiden on suositeltavaa olla työelämälähtöisiä ja vastata työelämän todellisiin tarpeisiin (Korhonen & Leinonen 1995, 1), koska ammattikorkeakouluopiskelija kasvaa osaksi opinnäytetyönsä myötä ammatilliseksi asiantuntijaksi. Opiskelijan tavoitteena on kehittää alansa ja erityisesti alueensa työelämää eikä niinkään kasvattaa kansainvälistä tietovarantoa (Salo, Söderqvist & Toikko 2004). Ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle luovat perustan työelämän tieto- ja taitovaatimukset. Ammattikorkeakoulussa opiskelleet toimivat valmistumisensa jälkeen asiantuntijaroolissa mm. oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä. (Koulutus ja tutkimus ) Ammattikorkeakoulujen toiminnan peruslähtökohtana on yhteistyö toimintaympäristön kanssa. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on toimia oman alueensa osaamistason kohottajana. Ammattikorkeakoulujen haasteena on löytää työmuotoja, joiden avulla ne pystyvät rakentavasti ja monipuolisesti toimimaan alueidensa parhaaksi. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004.) Eräs tällainen työmuoto on työelämälähtöisten opinnäytetöiden laatiminen, joiden avulla ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä alueensa työelämän kanssa vastaten kaikkien kolmen toimijan tarpeisiin ja hyödyttäen siten kutakin osapuolta. Rissasen (2003, 247) mukaan työelämälähtöisellä opinnäytetyöprosessilla on kaksi tehtävää: työelämän ja ammattien kehittämisen ja tutkimisen tehtävä sekä opiskelijan oppimisen ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen tehtävä. Rissanen (2003, 17; 2001, 17) kuvaa ammattikorkeakoulun työelämälähtöistä opinnäytetyötä kolmikantailmiönä, jossa opiskelija, työelämä ja ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä kunkin
7 7 osapuolen tuottaessa tai siirtäessä uutta tietoa, kokemuksia, asiantuntijuutta ja osaamista toistensa käyttöön (Rissanen 2003, 17). Opiskelijoiden opinnäytetyöt voivat olla ja useimmiten ovatkin osa ammattikorkeakouluyksikössä tehtävää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan olisi syytä olla soveltavaa ja työelämän tarpeista lähtevää. Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteiseen kehittämishankkeeseen liittyvät opettajien tutkimukset ja opiskelijoiden opinnäytetyöt, jotka luovat hankkeelle teoreettista pohjaa ja edistävät hankkeen toteutumista. (Laakkonen 2003, 277.) Opinnäytetyön laatimisen avulla pyritään opiskelijalle antamaan käsitys tutkimustyön luonteesta ja metodeista sekä valmiudet soveltaa tutkimusmetodeja ja tuloksia omassa ammatissa toimiessaan (Korhonen & Leinonen 1995, 1). Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvan opinnäytetyön olisi syytä olla työelämälähtöisyyden lisäksi käytännönläheinen, riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava sekä tutkimuksellisella asenteella toteutettu (Vilkka & Airaksinen 2003, 10). Opinnäytetyö voi olla Vilkan ja Airaksisen (2003, 9) mukaan ns. toiminnallinen opinnäytetyö, joka on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö on alasta riippuen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu perehdyttämisopas, ympäristöohjelma tai turvallisuusohjeistus, jonkin tapahtuman toteuttaminen kuten messuosaston, konferenssin tai näyttelyn järjestäminen. Kohderyhmän mukainen toteutustapa voi olla esimerkiksi kirja, kansio, opas, cd-rom, kotisivut tai tapahtuman järjestäminen jossakin tilassa. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Opinnäytetyö on mahdollista toteuttaa myös työelämälähtöisenä projektina, jolloin opinnäytetyö voi olla osa laajempaa projektia tai integroituna yksikön kehittämisprojektiin. Se voidaan tehdä myös eri alojen opiskelijoiden yhteistyönä. (Korhonen & Leinonen 1994).
8 8 2.1 Työelämälähtöinen opinnäytetyö ja työelämän edustaja Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä ja opinnäytetyöprosesseista sekä kerätä työelämän edustajilta ehdotuksia opinnäytetöiden ja opinnäytetyöprosessien kehittämiseksi. Tutkimuksessamme keskeisiä käsitteitä ovat työelämälähtöinen opinnäytetyö ja työelämän edustaja. Tässä opinnäytetyössä työelämälähtöisellä opinnäytteellä tarkoitetaan opinnäytetyötä, joka täyttää opetusministeriön asettamat edellytykset hankkeistetulle opinnäytetyölle ja on tehty ammattikorkeakoulun perusopintoihin kuuluvana opinnäytteenä. AMKota 2004 käsikirjassa on esitelty nämä opetusministeriön asettamat vaatimukset. Työelämälähtöisellä opinnäytetyöllä tarkoitetaan sellaisia opinnäytetöitä, joissa toteutuu jokin seuraavista ehdoista: 1. Työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön tekemistä. 2. Opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. 3. Työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. 4. Opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. Tässä opinnäytteessä tarkoitetaan työelämälähtöistä opinnäytetyötä myös silloin, kun käytetään termejä työelämäsuuntautunut opinnäytetyö tai hankkeistettu opinnäyte. Työelämälähtöisen opinnäytetyön määritteleminen AMKota 2004 käsikirjan mukaan on perusteltua etenkin siksi, että aineistomme hankintaan pohjautuvat työelämän edustajien tiedot on pääsääntöisesti kerätty ammattikorkeakoulujen heidän kanssaan tekemistä kirjallisista sopimuksista. Tässä tutkimuksessa tarkoitamme työelämän edustajalla henkilöä, joka toimiessaan jonkin organisaation palveluksessa, on osallistunut ammattikorkeakouluopiskelijan työelämälähtöiseen opinnäytetyöhön.
9 9 2.2 Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt työelämän näkökulmasta Työelämän näkökulmasta ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä tarkastelevia tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän. Tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi työelämälähtöisen opinnäytetyön tehtävää ammattikorkeakoulussa (Rissanen 2003), ns. akateemisen ja käytännöllisen opinnäytetyökulttuurin sisältöjä ammattikorkeakouluopettajien käsityksinä (Stenvall 1999), ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työelämäyhteyksien eroja vuosina (Virolainen & Valkonen 2002) sekä keskipohjalaisen työelämän näkemyksiä Kokkolan ammattikorkeakoulusta (Heikkilä 1996). Rissanen (2003) on fenomenografisessa tutkimuksessaan tarkastellut työelämälähtöisen opinnäytetyön tehtävää ammattikorkeakoulussa, työelämälähtöisyyden merkitystä sekä mitä opinnäytetyössä opitaan ja millaista osaamista opinnäytetyö kehittää työelämäkontekstissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu opiskelijoiden kokemuksia sekä työelämän edustajien odotuksia ja käsityksiä työelämälähtöisestä opinnäytetyöstä. Edellä mainittuja tekijöitä selvitettiin 19 haastattelun avulla kymmenen työelämän edustajan kanssa yhteistyössä toteutetun tradenomin opinnäytetyön perusteella. Työelämän edustajat odottivat opinnäytetöiltä käytännöllisyyttä ja hyödynnettävyyttä. Rissasen (2003, 241) mukaan opinnäytetyön tavoitteet on syytä sopia yhdessä, jotta opiskelijan oppimistavoitteet ja työelämän käytännöllisen tutkimustiedon tavoitteet voidaan yhdistää. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöllä voidaan aidosti kehittää työn ja ammattien käytäntöjä erityisesti silloin, kun vuorovaikutus työyhteisön ja opinnäytetyöntekijän välillä perustuu avoimeen dialogiin. Väitöstutkimuksen perusteella työelämälähtöinen opinnäytetyö kaventaa teorian ja käytännön oppimisen kuilua ja tuottaa työelämään soveltuvaa tietoa. Työelämälähtöinen opinnäytetyö kehittää laajaalaista ammattitaitoa, kuten oppimaan oppimisen taitoja ja ns. työelämätaitoja yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoineen sekä työelämän asiantuntijaosaamista. (Rissanen 2003, )
10 10 Stenvall (1999, 5) on kartoittanut ammatillisen opinnäytetyön asemaa ammattikorkeakouluissa opettajakyselyn avulla. Tutkimuksen mukaan suomalaisessa ammattikorkeakoulujärjestelmässä on kaksi opinnäytetyökulttuuria, jotka ovat perinteinen akateeminen ja käytännöllinen. Käytännöllistä opinnäytetyökulttuuria edustavien ammattikorkeakouluopettajien mielestä opinnäytetyö merkitsee ensisijaisesti koulutusohjelman ja työelämän yhteistyötä. Osalle akateemista työkulttuuria edustaville opettajille opinnäytetyö on lähes ainoastaan kirjallinen tutkielma, kun taas toiselle osalle se on myös väylä ylläpitää työelämäyhteyksiä. Opinnäytetöiden merkitystä työelämän yhteistyönä korostivat erityisesti kulttuurin, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalojen opettajat. Kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan opettajat luonnehtivat opinnäytetöitä tutkimuksen tekemisenä. (Stenvall 1999, ) Käytännöllinen opinnäytetyökulttuuri huomioi Stenvallin (1999, 36) mukaan keskeisesti opinnäytetyön yhteyden työelämään. Tällöin opinnäytetöiden aiheet saadaan suoraan työpaikoilta, työ on usein koulutusohjelman ja työelämän yhteistyöhanke ja opinnäytetyöt palvelevat yhteistyötoimijoita työelämässä. Akateemiseen opinnäytetyökulttuuriin puolestaan kuuluu, että työelämä palvelee opinnäytetöitä. Opettajat pitävät tutkimusta palveluna työelämälle, koska työelämä saa niistä tutkimustuloksia. (Stenvall 1999, ) Heikkilä (1996, 13) on kartoittanut keskipohjalaisen työelämän näkemyksiä Kokkolan ammattikorkeakoulusta. Heikkilä haastatteli tutkimukseensa 35: ttä keskipohjalaista yrittäjää kartoittaen heidän mielipiteitään mm opinnäytetöistä. Haastatelluissa yrityksissä oli edustajia tekniikan alalta, hallinnon ja kaupan alalta, terveysalalta sekä vaatetusalalta. Tekniikan alan edustajista valtaosa piti opinnäytetöitä hyödyllisinä toimintansa kannalta. Parhaiten opinnäytetöiden katsottiin palvelevan silloin, kun ne liittyvät yrityksen tuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Ainoastaan yksi haastatelluista oli sitä mieltä, että opinnäytetyöt voisivat tuoda jotain uutta yrityksen tuotekehitykseen. Tekniikan alan yritykset olivat kiinnostuneita myös kaupan- ja hallinnonalan opinnäytetöistä, jotka liittyvät markkinointiin ja logistiikkaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ainoastaan jotkut heistä haluasivat opinnäytetyön alkuvaiheessa kertoa, mitä he odottavat opinnäytetyöltä. Monet olivat kuitenkin valmiita
11 11 järjestämään ohjausta. Myös opinnäytteen tekijälle annettiin vastuuta oman työnsä edistymisestä. Hänen olisi osattava tarpeen mukaan hyödyntää opettajan ja yrityksen asiantuntemusta. (Heikkilä 1996, 27-28). Kaupan ja hallinnon alan yritykset katsoivat, että heitä palvelisivat parhaiten opinnäytetyöt, joissa käsiteltäisiin markkinointia ja logistiikkaa. Osa haastatelluista piti ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin ja työntekijöiden työhön liittyviä tutkimuksia tärkeinä. Kaupan ja hallinnon alan yritykset halusivat itse antaa opinnäytetyön aiheen, osallistua työn suunnitteluun ja huolehtia opiskelijoiden käytäntöön perehdyttämisestä. Osa haastatelluista oli myös sitä mieltä, että opiskelija olisi hyvä esittää tutkimussuunnitelma. Kaupan ja hallinnon alan yritykset katsoivat, että vastuu opinnäytetyön ohjauksesta kuuluu viime kädessä ohjaavalle opettajalle. (Heikkilä 1996, 38-39). Terveydenhuollon alan edustajien mielestä heidän tarpeitaan palvelevat parhaiten asiakkaisiin kohdistuvat tutkimukset. Alan edustajat kaipasivat lisää laadullisten tutkimusmenetelmien käyttöä. Lisäksi haluttiin, että valmiit opinnäytetyöt esiteltäisiin mukana olleille osastoille. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että vastuu opinnäytteen ohjaamisesta kuuluu opettajalle ja käytäntöön perehdyttäminen puolestaan työpaikan henkilökunnalle. Terveydenhuollon alan edustajat katsoivat, että opiskelijoiden olisi tehtävä tutkimussuunnitelma, osallistuttava opettajien antamaan ohjaukseen ja käytävä henkilökohtaisesti keskustelemassa tutkimusluvan antajan kanssa. Lisäksi terveydenhuollon alan edustajat katsoivat, että opiskelijoiden olisi hyvä tutustua tutkimuksentekoon jo ennen päättötyötä jonkin pienimuotoisemman tutkimuksen avulla. (Heikkilä 1996, 46-47). Vaatetusalan edustajien mielestä heidän yritystään hyödyttäisivät eniten tuotesuunnitteluun ja markkinointiin liittyvät opinnäytetyöt. Haastatellut katsoivat, että opinnäytetöiden ohjaus pitäisi järjestää niin, että ohjaavalla opettajalla on päävastuu ja yritys puolestaan vastaa käytäntöön perehdyttämisestä. Muutamasta yrityksestä löytyi halua olla mukana työn suunnitteluvaiheessa. Pääasiassa vaatetusalan edustajien mielestä
12 12 opiskelijoiden tulisi kuitenkin tehdä töitä mahdollisimman itsenäisesti. (Heikkilä 1996, 55). Virolainen ja Valkonen (2002) ovat selvittäneet tutkimuksessaan mm. ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työelämäyhteyksien eroja vuosina yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneilta kerätyn kyselyaineiston (n=4935) avulla. Tulosten perusteella sosiaali- ja terveysalan sekä kaupallisen alan ammattikorkeakoulun opiskelijoista noin 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin yliopisto-opiskelijoista oli tehnyt opinnäytteitä yrityksille, yhteisöille tai julkisille laitoksille. Tutkimuksen perusteella lähes 80 prosenttia diplomiinsinööri- ja insinööriopiskelijoista oli tehnyt opinnäytetyön yhteistyössä työelämän kanssa. Ekonomiopiskelijoista hiukan yli 40 %, tradenomiopiskelijoista noin 60 % ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista puolet oli tehnyt työelämälähtöisen opinnäytetyön. (Virolainen & Valkonen 2002, ) Työelämälähtöisten opinnäytetöiden painottuminen opinnäytetyömuotona heijastuu esim. Opetusministeriön ylläpitämästä AMKOTA-tietokannasta. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2003 yhteensä 1042 opinnäytetyötä, joista 907 kpl eli 87 prosenttia oli ns. hankkeistettuja opinnäytetöitä. Opetusministeriön alaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä noin 70 prosenttia oli hankkeistettuja vuonna (OPM/AMKOTA 2004.) Kuvio 1 havainnollistaa eri alojen hankkeistettujen opinnäytetöiden määriä vuosien aikana.
13 13 Hankkeistetut opinnäytetyöt aloittain vuosina Hankkeistetut 2000 Hankkeistetut 2001 Hankkeistetut 2002 Hankkeistetut Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala KUVIO 1. Ammattikorkeakoulujen hankkeistetut opinnäytetyöt aloittain vuosina
14 14 3 TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä, niiden tekemiseen liittyvistä prosesseista sekä opinnäytetöihin ja niiden prosesseihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimustehtävinä on selvittää: 1. Mitkä ovat työelämän edustajien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä, 2. mitkä ovat työelämän edustajien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tekemiseen liittyvistä prosesseista sekä 3. miten työelämän edustajat kehittäisivät ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja niiden prosesseja.
15 15 4 TUTKIMUSJOUKON KUVAUS Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu hankkeen ensimmäisenä päävaiheena on opinnäytetöiden nykytilan selvitys. Tämän ensimmäisen päävaiheen mukaisesti tutkimukseen mukaan rajautuivat ne työelämän edustajat, jotka olivat olleet mukana välisenä aikana valmistuneissa opinnäytetöissä. Tutkimuksemme ollessa osittain kvalitatiivinen, keräsimme tietoja laadullisen tutkimuksen periaatteiden mukaan sellaisilta henkilöiltä, joilla on kokemusta tutkittavasta ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 87-88). Tutkimuksessamme oli tarkoituksena olla osallisena kaikki opetusministeriön alaiset ammattikorkeakoulualat ammattikorkeakoulututkintoineen. Rajasimme otostamme siten, että ammattikorkeakoulututkinnoittain mukana olisivat aloituspaikkamääriltään suurimmat koulutusohjelmat, joiden opinnäytetöissä mukana olleille työelämän edustajille osoittaisimme kyselyn. Lähtökohtana oli osoittaa kysely niille työelämän edustajille, jotka olivat osallistuneet Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri alojen suurimmista koulutusohjelmista valmistuneiden opinnäytetöiden ohjaukseen. Hankimme näitä yhteystietoja sekä opinnäytetöitä ohjaavien opettajien avustuksella että myös itse keräämällä yhteystietoja valmiista opinnäytetöistä. Muiden kuin Oulun seudun ammattikorkeakoulussa olevien alojen osalta tiedustelimme työnantajien yhteystietoja valtakunnallisesti eri ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ohjaavilta opettajilta em. periaatteen mukaisesti. Yhteyshenkilöiltä saamamme tiedot sisälsivät lähinnä opinnäytetyössä mukana olleen työelämän edustajan ja hänen edustamansa organisaation nimen. Tarkistimme kyseisten henkilöiden sähköpostiosoitteet yksitellen internetin avulla. Kerättyjen sähköpostiosoitteiden perusteella kysely osoitettiin suunniteltua suppeammalle joukolle yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnonvara-alan, tekniikan- ja liikenteen alan, sosiaali-, terveysja liikunta-alan sekä kauneudenhoitoalan opinnäytetöissä mukana olleille työelämän edustajille.
16 16 5 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksessa käytetty kyselylomake (liite) laadittiin yhteistyössä toimeksiantajana toimineen opetuksen kehittämishankkeen opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytyökilpailu projektiryhmän kanssa. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin myös Rissasen (2004) väitöstutkimuksessaan käyttämiä kysymyksiä. Kyselylomakkeen valmistuttua lopulliseen muotoonsa lomake esitestattiin kahdella kaupallisella alalla työskentelevällä henkilöllä. Toinen lomakkeen esitestaajista on osallistunut työelämän edustajana pro gradu työn ohjaamiseen. Esitestauksen jälkeen kyselylomaketta muutettiin yhden taustakysymyksen osalta perustuen esitestauksessa esillenousseeseen ongelmaan. Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin ZEF Solutions Oy:n web-työkalua. Lähetimme web-pohjaisen kyselylomakkeen (liite 1) yhteensä 155 työelämän edustajalle välisenä aikana. Alhaisen vastausprosentin vuoksi teimme uusintakyselyn Kyselyyn vastasi yhteensä 58 työelämän edustajaa. Jouduimme hylkäämään kauneudenhoitoalan edustajien vastaukset, koska vastaajien niukkuuden vuoksi web-työkalu ei sallinut heidän vastauksiaan analysoitavan tunnistamattomuuden säilyttämiseksi. Analysoitavanamme oli lopulta yhteensä 56 vastausta kyselyn vastausprosentin ollessa 37. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 35 kysymystä, joista suljettuja kysymyksiä oli 20 ja avoimia 15. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajan taustatietoja. Näitä olivat muun muassa vastaajan toimiala ja organisaation koko sekä asema organisaatiossa. Tiedustelimme työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä kysymällä esimerkiksi, mikä on heidän mielestään opinnäytetöiden tavoite/tavoitteet, laajuus suhteessa 10 opintoviikkoon, käytännönläheisyys, laadukkuus ja tulosten hyödynnettävyys. Työelämän edustajien näkemyksiä opinnäytetyöprosessista kartoitettiin muun muassa kysymällä, olivatko he osallistuneet opinnäytetöiden aikataulujen ja
17 17 opinnäytesuunnitelmien laatimiseen ja olivatko opinnäytetyöt valmistuneet suunnitellussa aikataulussa. Kysyimme myös, olivatko työelämän edustajat osallistuneet opinnäytetöiden ohjaamiseen ja millainen kokemus se oli ollut heille sekä olivatko he arvioineet opinnäytetöitä ja mihin tekijöihin he kiinnittivät arvioinnissa huomiota. Työelämän edustajilla oli mahdollisuus avoimen kysymyksen avulla kertoa kokemuksistaan opinnäytetyöprosesseista. Työelämän edustajilta tiedusteltiin kyselylomakkeen lopussa avointen kysymysten avulla heidän näkemyksiään siitä, miten opinnäytetöitä ja opinnäytetyöprosesseja pitäisi heidän mielestään kehittää, jotta opinnäytetyöt palvelisivat nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Käyttämämme ZEF Solutions Oy:n web-työkalu tallensi aineiston ja suoritti siitä karkeita analyyseja kuten tulosten prosenttiosuuksien laskemisen eri vastausvaihtoehdoille. Yksiulotteisen ZEF-taulun avulla kyselyyn osallistunut antoi vastauksensa valitsemalla jana-asteikolta 0-10 sopivan kohdan kahden ääripään väliltä. ZEF-taulujen tulokset on valittu normitetuilla arvoilla, jolloin ohjelma prosessoi arvot niin, että keskiarvot asettuvat keskelle tauluja ja pisteet hajoavat tasaisesti tauluihin, jolloin tuloksista saadaan poistettua asennevääristymät. Saadussa ZEF-taulussa on yhteenveto vastaajien vastauksista siten, että numerot vastaavat kysymysnumeroa ja numeron ympärillä oleva ellipsi vastaushajontaa normituksen jälkeen. (ZEF Solutions Oy.) Käytimme aineiston käsittelyssä myös Microsoft Excel ohjelmaa mm. taulukoiden laadinnassa. Avointen kysymysten vastaukset analysoimme puolestaan kvalitatiivisesti sisällönanalyysin avulla. Lomakkeen kysymykset toimivat analyysissämme teemoina ja joissakin teemoiteltujen kysymysten vastauksissa ilmeni uusia teemoja. Sisällönanalyysin yhteydessä olemme myös kvantifioineet aineistoa laskemalla esimerkiksi kuinka moni tutkittava ilmaisee saman asian, jotta laadullisen aineiston tulkinnan näkökulmat monipuolistuvat (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, 119). Laadullisen tutkimuksen mukaisesti pyrimme muun muassa kuvailemaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin ja niiden prosesseihin liittyvää ilmiötä emmekä tekemään tilastollisia yleistyksiä (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, 87).
18 18 Aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti olemme aluksi tutustuneet aineistoon lukemalla sen useaan kertaan ja perehtymällä sen sisältöön. Tämän jälkeen olemme pelkistäneet aineiston eli karsineet aineistosta pois tutkimukselle epäolennaiset asiat informaatiota tiivistäen. Tämän jälkeen olemme listanneet pelkistetyt ilmaukset ja etsineet niistä sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Olemme ryhmitelleet samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ja yhdistäneet ne yhteisen päätöksen pohjalta omaksi luokakseen nimeten ne luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Käsitteitä yhdistelemällä olemme saaneet aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä vastaukset tutkimustehtäviimme. (Vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Esitellessämme tuloksia käytämme vastaajien autenttisia tekstikatkelmia perustelemaan tekemiämme tulkintoja. Sitaatit toimivat myös aineistoa kuvaavina esimerkkeinä (Eskola & Suoranta 2001, 175) silloin, kun se tuo lisäarvoa aineiston käsittelylle, ja on muusta aineistosta selvästi ajatuksia herättelevän poikkeava tai kun se havainnollistaa yleistä näkemystä asiasta. Aineistossa edustettuna olevien eri alojen edustajien määrien ollessa selvästi poikkeavia toisistaan, emme voi juurikaan vertailla eri alojen edustajien vastauksia keskenään. Mikäli vastauksissa on selvästi havaittavissa eroja, ilmoitamme ne kyseisen tuloksen yhteydessä.
19 19 6 TULOKSET Tutkimus lähetettiin sähköpostitse sadalleviidellekymmenelleviidelle (155) vastaanottajalle. Kyselyyn vastasi 58 henkilöä, joista kaksi jouduttiin jättämään tutkimuksen ulkopuolelle tunnistettavuuden vuoksi. Tutkimuksen vastausprosentti oli 37,3 %. 6.1 Tutkimuksen taustamuuttujat Tutkimuksen taustatietoina tiedusteltiin vastaajan organisaation toimialaa, organisaation kokoa, sekä kuinka kauan kyseinen organisaatio on ollut toiminnassa. Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan oma organisaatioasemansa sekä organisaatiossa tehtyjen opinnäytteiden määrä vuosina 2003 ja Lisäksi kysyimme, minkä koulutusalan opinnäytetöitä organisaatiolle on enimmäkseen tehty vuosina 2003 ja Vastaajien edustamat toimialat käyvät selville kuviosta 2. Toimialajako noudattelee tilastokeskuksen toimialajakoa vuodelle 2002 (
20 20 KUVIO 2. Tutkimukseen vastanneet toimialoittain KUVIO 2. Tutkimukseen vastanneet toimialoittain Ammattikorkeakoulualoittain tarkasteltuna tutkimukseen osallistui yhteensä 25 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonalan työelämän edustajaa, 15 luonnonvara-alan edustajaa, seitsemän (7) tekniikan- ja liikenteenalan edustajaa sekä kuusi (6) terveys- ja kolme (3) liikunta-alan edustajaa. Tutkimukseen vastanneiden henkilöiden organisaatiot olivat vaihtelevia henkilömääriltään. Opinnäytetöitä on selvästi teetetty niin pienissä kuin suurissakin organisaatioissa. Vastaajien jakautumista eri kokoisiin organisaatioihin havainnollistaa taulukko 1. Lisäksi mukana oli yksi vastaaja, joka ilmoitti, ettei tiedä organisaationsa kokoa.
21 21 TAULUKKO 1. Vastaajien edustamien organisaatioiden koko (n= 42) Kuinka monta työntekijää organisaatioonne kuuluu? Työntekijöiden määrä organisaatiossa Organisaatioita/kpl Tutkimus osoitti, että opinnäytetöitä teetetään myös eri ikäisissä organisaatioissa. Taulukko 2 havainnollistaa vastaajien jakautumista eri ikäisiin organisaatioihin. Lisäksi mukana oli yksi vastaaja, joka ilmoitti, ettei tiedä, minkä ikäinen hänen edustamansa organisaatio on. TAULUKKO 2. Vastaajien edustamien organisaatioiden ikä (n= 44) Kuinka monta vuotta organisaationne on ollut toiminnassa? Vuosia toiminnassa Organisaatiota/kpl Tutkimuksesta ilmeni, että vastaajien selvä enemmistö kuului ylempiin toimihenkilöihin sekä johtoon. Vastaajista 27 oli ylempiä toimihenkilöitä. Organisaation johtotehtävissä työskenteli 16 vastaajaa, toimihenkilöitä vastaajissa oli kuusi (6), työntekijöitä kaksi (2) sekä omistajia yksi (1).
22 Työelämän edustajien käsitykset opinnäytetöistä ja opinnäytetyöprosesseista Suurin osa tutkimukseen vastanneista henkilöistä oli ollut viimeisen kahden vuoden aikana mukana 1-3:ssa opinnäytetyössä. Tosin mukana oli myös yksi tekniikan alan vastaaja, joka kertoi olleensa mukana yli kuudessatoista (16) opinnäytetyössä vuosien aikana. Vastausjakauma käy ilmi kuviosta 2. Opinnäytetyöt joihin vastaajat ovat osallistuneet vuosina (N=52) vastaajat kpl opinnäytetyöt kpl KUVIO 3. Vastaajien osallistuminen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin (kpl) vuosina Opinnäytetöitä oli teetetty vaihtelevasti vastaajien edustamissa organisaatioissa. Eniten oli sellaisia organisaatioita, joissa oli teetetty yhdestä kolmeen (1-3) opinnäytetyötä vuosien välisenä aikana. Mukana oli myös kaksi tekniikan alan vastaajaa, joiden organisaatioissa oli teetetty yli 16 opinnäytetyötä tarkasteluajanjakson aikana. Organisaatiossa tehtyjen opinnäytetöiden määrää havainnollistaa kuvio 4.
23 23 Organisaatiossa tehtyjen opinnäytetöiden määrä vuosina (N=51) 25 organisaatiot kpl opinnäytetyöt kpl KUVIO 4. Vastaajien organisaatiossa tehtyjen opinnäytetöiden määrä vuosina Vertaamalla kuvioita kaksi ja kolme keskenään voidaan päätellä, että vastaajien organisaatioissa on heidän lisäkseen myös muita opinnäytetöiden ohjaajia, sillä teetettyjä opinnäytetöitä on kappalemääräisesti enemmän kuin niitä opinnäytetöitä, joissa vastaajat ovat olleet mukana. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan, minkä alan opinnäytetöissä he olivat enimmäkseen olleet mukana vuosien välisenä aikana. Tällä halusimme selvittää, minkä verran vastaajat teettävät eri alojen tutkimuksia. Tutkimukseen vastanneet jaoteltiin ammattikorkeakouluilta saamiemme yhteistietojen perusteella ammattikorkeakoulujen edustamille koulutusaloille. Oli mielenkiintoista huomata, että vastaajat eivät olleet olleet mukana pelkästään yhden koulutusalan tutkimuksissa, vaan esimerkiksi kaupan- ja hallinnonalan vastaajaryhmässä (n=23) oli myös tekniikan- ja liikenteenalan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan opinnäytetöitä. Samoin luonnonvara- ja ympäristöalan vastaajat (n=14) olivat olleet mukana matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opinnäytetöissä. Myös liikunta-alalta (n=3) oli oltu mukana matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opinnäytetöissä. Ainoastaan tekniikan ja liikenteen alan vastaajat (n=5) sekä sosiaali-ja terveysalan vastaajat (n=5) olivat olleet
24 24 mukana pelkästään oman alansa opinnäytetöissä. Kuviosta 4 käy ilmi, minkä alan opinnäytetöitä organisaatioissa oli tehty vuosien aikana. 16 Organisaatiossa tehdyt opinnäytteet koulutusaloittain vuosina Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara-ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KUVIO 5. Vastaajien organisaatiossa tehdyt opinnäytteet koulutusaloittain vuosina Tiedusteltaessa työelämän edustajilta, keneltä opinnäytetöiden aloitteet olivat enimmäkseen tulleet viimeisen kahden vuoden aikana, suurin osa vastaajista ilmoitti aloitteen tulleen heidän organisaatiostaan (17) tai opiskelijalta, joka ei ole ollut organisaatiossa harjoittelussa tai työssä (15). Kahdeksan (8) vastaajaa ilmoitti aloitteen opinnäytetyöhön tulleen opiskelijalta työssäoppimisen aikana. Kuusi (6) työelämän edustajaa vastasi aloitteen tulleen organisaatiolta opiskelijan työssäoppimisen aikana. Tarkasteltaessa vastauksia eri alojen kesken erityisesti liikunta-, terveys- ja tekniikanalojen edustajat olivat vastanneet aloitteen tulleen enimmäkseen opiskelijalta, joka ei ole ollut organisaatiossa harjoittelussa tai työssä. Kuvio 6 havainnollistaa vastausten jakautumista kaikkien vastaajien kesken.
25 25 KUVIO 6. Opinnäytetöiden aloitteentekijät viimeisen kahden vuoden aikana. Kysyttäessä työelämän edustajilta, millaisia opinnäytetöiden aihepiirit ovat olleet, 26 vastaajaa mainitsi aiheena olleen tutkimuksen, yhdeksän (9) vastaajaa mainitsi oppaan ja seitsemän (7) vastaajaa mainitsi opinnäytetyön olleen selvitystyön. Opinnäytetyönä oli tuotettu uusi tuote seitsemän (7) vastaajan mukaan ja myöskin seitsemässä (7) vastauksessa oli maininta opinnäytetyön olleen kehittämistyö. Viisi (5) vastaajaa mainitsi opinnäytetyön olleen tilaisuuden tai tapahtuman järjestämisen. Kaksi (2) vastaajaa ilmoitti opinnäytetyön olleen markkinointityön. Erityisesti liikunta- ja terveysalan edustajien mukaan tehdyt opinnäytetyöt olivat olleet tapahtumia, oppaita tai uusia tuotteita. Työelämän edustajien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tavoitteista jakaantuivat sekä työelämän että opiskelijan näkökulmiin. Vastaajista 20 mainitsi opinnäytetyön tavoitteeksi työelämän hyötymisen. Yhdeksän (9) vastaajaa mainitsi tavoitteeksi uuden, tutkitun tiedon saamisen ja kaksi (2) vastaajaa työntekijöiden rekrytoimisen. Opiskelijoiden näkökulmasta tarkasteltuna kahden (2) työelämän edustajan mukaan opinnäytetyön tavoitteena on tehdä alaa tunnetuksi opiskelijoille. Muita opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuja opinnäytetyön tavoitteita olivat opiskelijan oppiminen tekemään tutkimustyötä (13 mainintaa). Neljä (4) mainintaa sai opiskelijan oppiminen soveltamaan tietojaan ja taitojaan käytännön työhön. Eräs työelämän edustaja kuvaili opinnäytetöiden tavoitteita seuraavasti: Käytännön läheisesti tutustua aiheeseen. Joissakin AMK-tason (esim. sosiaali- ja terveysala)harjoitustöissä ja lopputöissä on menty aivan liian teoreettisiin aiheisiin. Mitä merkitystä sillä on
26 26 käytännön osaamisen kannalta onko lähdeviittaukset tehty juuri oikein (usein varsin monimutkaiset) ja mitä lajia teoria edustaa. Onkohan opettajakunnassa liiaksi tohtorin väitöksiä tekeviä, joilla itsellään vain väitöskirjan teoreettiset asiat ovat mielessä. Usein itse substanssiosaaminen on heillä hukassa. AMK:ssa tulisi muistaa, että se ei ole tiedekorkeakoulu, sitä varten ovat yliopistot. Ammattikorkeakoulussa tulisi saada osaamista käytännöllisempiin asioihin. Onhan nimessäkin sana "Ammatti". Työelämän edustajista seitsemän (7) oli sitä mieltä, että opinnäytetyön tavoitteena on edistää opiskelijan ymmärrystä työelämästä sekä perehdyttää ja motivoida häntä työelämään. Kaksi (2) vastaajaa mainitsi tavoitteeksi opiskelijan kontaktien luomisen työelämään. Kaksi (2) vastaajaa mainitsi myös opiskelijan mahdollisuuden osoittaa pätevyytensä hallita alansa. Tiedustelimme työelämän edustajilta myöskin sitä, olivatko he osallistuneet opinnäytetöiden tavoitteiden asettamiseen. Vastaajista 34 oli osallistunut ja kahdeksan (8) ei ollut osallistunut tavoitteiden asettamiseen. Työelämän edustajien mielestä opinnäytetöiden tavoitteet oli asetettu melko hyvin, mutta opinnäytetyöt vastasivat tavoitteisiin heidän mukaansa melko huonosti (kuvio 7). KUVIO 7. Työelämän edustajien näkemys opinnäytetöiden vastaavuudesta asetettuihin tavoitteisiin (3) ja siitä, miten hyvin opinnäytetöiden tavoitteet on asetettu (4). Tarkasteltaessa eroja vastauksissa eri alojen välillä, ainoastaan liikunta-alan vastaajien (n=3) mielestä opinnäytetöiden tavoitteet oli asetettu melko huonosti. Sen sijaan opinnäytetyöt vastasivat liikunta-alan vastaajien mielestä tavoitteisiin melko hyvin.
27 27 Pyrimme kartoittamaan opinnäytetyöprosessia opinnäytetyöskentelyn aloittamisesta työn valmistumiseen ja arvioimiseen saakka. Onnistuaksemme tässä kartoitimme vastaajien osallistumista opinnäytetöiden aikatauluttamiseen, suunnitteluun ja ohjaamiseen. Lisäksi pyysimme vastaajia kertomaan, ovatko he osallistuneet opinnäytetöiden arviointiin ja mikäli ovat, millaisiin asioihin he kiinnittävät arvioinnissaan huomiota. Pyysimme vastaajia myös arvioimaan opinnäytetyöprosessin mielekkyyttä. Vastaajista 37 kertoi olleensa mukana laatimassa opinnäytetöille aikatauluja. Kahdeksan (8) vastaajaa ilmoitti, etteivät ole osallistuneet opinnäytetöiden aikataulujen laatimiseen. Vastaavasti 35 vastaajaa kertoi, että opinnäytetyöt ovat valmistuneet suunnitellussa aikataulussa ja yhdeksän (9) ilmoitti, etteivät opinnäytetyöt ole valmistuneet suunnitelluissa aikatauluissa. Vastaajista 32 ilmoitti olleensa mukana opinnäytetyösuunnitelman laatimisessa. Vastaajista 12 ei ollut osallistunut opinnäytetyösuunnitelman laatimiseen. Suurin osa vastaajista (39) ilmoitti osallistuneensa opinnäytetöiden ohjaamiseen. Viisi (5) vastaaja ilmoitti, ettei ole osallistunut opinnäytetöiden ohjaamiseen. Kysyttäessä ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin antamaa ohjauksen riittävyyttä 32 vastaajaa ilmoitti, että ohjaus on ollut riittävää. Yhdeksän (9) vastaajaa puolestaan oli sitä mieltä, että ohjaus ei ole ollut riittävää. Vastaajat olivat sitä mieltä, että opiskelijat valmistautuvat riittävästi opinnäytetöiden tekemiseen. Ainoastaan neljä (4) vastaajaa (n=43) oli sitä mieltä, että opiskelijoiden valmistautuminen ei ole riittävää. Kysyttäessä opinnäytetöiden arvioinnista 31 vastaajaa ilmoitti osallistuvansa opinnäytetöiden arviointiin. Vastaajista 11 ilmoitti, ettei osallistu arviointiin. Pyysimme vastaajia kertomaan, millaisiin asioihin he kiinnittävät huomiota arvioidessaan opinnäytetöitä. Analysoidessamme vastauksia nousi selkeästi esille, että töiden arvioinnissa vastaajat kiinnittävät eniten huomiota taulukossa 3 mainittuihin seikkkoihin.
28 28 TAULUKKO 3. Opinnäytetyön arvioinnissa vaikuttavat tekijät Mihin tekijöihin kiinnitätte huomiota arvioidessanne opinnäytetöitä (n=35)? Arvioitava asia Mainintoja Ulkoasu ja kieliasu 15 Tavoitteisiin pääseminen 13 Sisältö 12 Työn tulos 12 Merkitys käytäntöä palvelevana, hyödynnettävyys 7 Innovatiivisuus 4 Työprosessi 4 Kokonaisuus 3 Tutkimusmenetelmät ja niiden luotettavuus 3 Viitteiden määrä 1 Kysyimme vastaajilta, millaisena he ovat kokeneet opinnäytetyöprosessin. Kysymykseen vastasi yhteensä 35 vastaajaa. Vastaajien kokemukset olivat pääosin positiivisia. Täysin positiivisia kommentteja oli yhteensä 20. Eräs vastaaja kommentoi omia kokemuksiaan näin: Erittäin hyvä ja hienona kokemuksena. Tehdyistä opinnäytetöistä on olllut projektimme onnistumisen kannalta eroittäin suuri merkitys. työskentely opiskelijoiden kanssa on ollut anoitsaa ja merkityksellistä. Huomiomme kiinnittyi myös erään vastaajan kommenttiin, jossa hän korostaa myös omaa oppimistaan. Organisaation saaman hyödyn lisäksi hän on kertoi hyötyneensä ohjausprosessista myös henkilökohtaisesti:
29 29 erittäin onnistuneena ja hyödyllisenä nimenomaan meidän l. asiakkaan näkökulmasta, aina olen myös itse oppinut jotakin uutta ja saanut tietoa, jota voin hyödyntää omassa työssäni. Osa vastaajista (5 vastaajaa) näki opinnäytetyöprosessin kaksijakoisena: kokemukset olivat pääosin positiivisia, mutta kokivat ohjaamiseen liittyvän paljon työtä. Eräs vastaaja vastasi kysymykseen näin: Pääasiassa onnistuneena. Ohjaus vaatii huomattavan paljon aikaa, jota ei aina ole terpeeksi käytettävissä. Joskus aika työlästä, riippuu paljon koululta saatavasta ohjauksesta. Vastaajien joukossa oli myös seitsemän (7), joiden kohdalle oli osunut sekä positiivisia että negatiivisia opinnäytetöiden ohjauksia. He eivät niinkään niputtaneet omaa arvioitaan opinnäytetyöprosessin onnistumisesta / epäonnistumisesta yhteen, vaan arvioivat erikseen sekä onnistuneita että epäonnistuneita projekteja: Olen ohjannut niin monia opinnäytetöitä, että joukkoon mahtuu sekä onnistuneita, että vähemmän onnistuneita. Jos opiskelijalla ei työssäkäynnin tai muun syyn vuoksi ole aikaa tehdä työtä, siitä ei yllensä tule kovin hyvää. Toisaalta selkeä projektisuunnitelma ja sen noudattaminen tuottaa hyvän tuloksen. Seli opiskelijan panostus ja sitoutuminen työn loppuun sattamiseen yleensä ratkaisee. Kolmenkymmenenviiden (35) vastaajan joukkoon mahtui ainoastaan kaksi (2) sellaista vastaajaa, jotka olivat kokeneet opinnäytetyöprosessin enimmäkseen epäonnistuneena. Eräs vastaaja oli pettynyt siihen, että kiire valmistua vaivasi opiskelijoita. Toinen opinnäytetyöprosessin epäonnistuneena kokenut vastaaja kertoi kokemuksestaan näin: Osittain epäonnistuneena, koska oppaasta ei tullut sellaisenaan käyttökelpoinen. Yämä johtuu mielestäni siitä, että opiskelijalla ei ollut riittävää käytännön kokemusta asiasta.
30 30 Tutkimuksessamme kartoitimme myös työelämäohjaajien mielipidettä opinnäytetöiden ohjaamisen mielekkyydestä. Arvioitaessa opinnäytetöiden ohjaamista akselilla turhauttava vs antoisa asteikolla 1-10 työelämän edustajat päätyivät arvioon viisi. Avointen kysymyksten vastausten perusteella voi päätellä, että vaikka prosessi koetaan pääosin onnistuneena on opinnäytetyöprosessi työelämän edustajille kuitenkin aika työläs. Vastausta havainnollistaa kuvio 8. KUVIO 8. Vastaajien kokema opinnäytetöiden ohjaamisen turhauttavuus/ antoisuus (n=39) Toimeksiantajanamme olevan hankkeen piirissä oltiin kiinnostuneita siitä, pystyvätkö opiskelijat edistämään omaa työllistyvyyttään opinnäytetöiden avulla. Tutkimuksessa tiedusteltiinkin opiskelijoiden työllistyvyyttä opinnäytetöiden avulla. Osa opiskelijoista työllistyy opinnäytetyötä teettävän yrityksen palvelukseen. Keskimäärin yritykset olivat pystyneet työllistämään yhdestä kahteen (1-2) opinnäytetyön tekijää vuosien aikana. Mukana ovat sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tehneet että määräaikaisenn työsuhteeseen palkatut opiskelijat. Taulukko 1 havainnollistaa opinnäytetyöntekijöiden työllistyvyyttä toimeksiantajana olleeseen yritykseen tai organisaatioon. TAULUKKO 4. Opinnäytetöiden avulla työllistyneet opiskelijat vuosina Työllistyneitä Vastaajia (n=26) ei yhtään 5
31 > 1 Eniten opiskelijoita oli opinnäytetyön avulla työllistynyt tekniikan alalle. Tämä on ymmärrettävää, koska tekniikan alan organisaatioihin oli tehty eniten opinnäytetöitä. Kaksi tekniikan alan vastaajista ilmoitti tehtyjen opinnäytetöiden määriksi neljä kuusi (4-6) kpl, yksi 7-10 kpl ja kaksi vastaajaa vähintään 16 kpl. Kaupan ja hallinnon sekä luonnonvara-alalle oli työllistynyt pääsääntöisesti yhdestä kahteen (1-2) opiskelijaa viimeisen kahden vuoden aikana. Kaupan ja hallinnon alalle tehtyjen opinnäytetöiden määrät jakautuivat siten, että yhdeksän (9) vastaajaa ilmoitti määriksi yhdestä kolmeen (1-3), kuuden (6) vastaajan mukaan opinnäytetöitä oli tehty neljä kuusi (4-6), viiden (5) vastaajan mukaan 7-10 ja kahden vastaajan mukaan opinnäytetyötä. Luonnonvara-alan edustajien mukaan tehtyjä opinnäytetöitä oli kahdeksan vastaajan mukaan yksi kolme (1-3) kappaletta, neljän vastaajan mukaan neljä kuusi (4-6) kappaletta ja yhden vastaajan mukaan vähintään 16 opinnäytetyötä. Tiedustelimme työelämän edustajilta heidän näkemyksiään opettajan roolista opinnäytetyöprosessissa. Vastaajista suurin osa (16) mainitsi opettajan olevan ohjaaja. Eräs vastaajista kuvaili opettajan haasteellista roolia seuraavasti: Hänen tulisi ymmärtää tutkimusongelma ja ohjata opiskelijaa tekemään oikeita asioita oikein. Vastaajista kymmenen (10) mielestä opettajan rooli on tärkeä, jotta työ etenee ja kulkee oikeaan suuntaan kuten eräs vastaajista mainitsi. Opettaja kuvailtiin neljässä (4) vastauksessa myös opinnäytetyön vaatimusten täyttymisten valvojaksi. Opettajan rooli on viiden (5) vastaajan mukaan olla tukihenkilö. Opettaja on vierellä kulkija ja tukija tarvittaessa
32 32 kuten eräs työelämän edustaja kirjoitti vastauksessaan. Kaksi (2) vastaajaa mainitsi opettajan olevan yhteyshenkilö opiskelijan ja työelämän välillä. Kolme (3) työelämän edustajaa oli vastannut opettajan jääneen etäiseksi opinnäytetyöprosessin aikana. Eräs vastaajista mainitsi opettajan roolin olleen: hyvin etäinen. Ei ole ollut juurikaan kontaktia opettajan kanssa. Valtaosa työelmän edustajista oli sitä mieltä, että opettajan roolia opinnäytetyöprosessissa pitäisi kehittää siten, että opettaja olisi nykyistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa prosessin aikana. Tämän asian mainitsi kaiken kaikkiaan yhdeksän (9) vastaajaa. Neljän (4) vastaajan mielestä opettajien pitäisi kehittää yhteyksien luomistaan työelämään. Eräs työelämän edustaja vertasi kokemuksiaan yhteistyöstä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opettajien kesken seuraavasti: Teen yhteistyötä sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Näiden kahden laitoksen toiminnassa on selkeä ero yliopiston henkilökunnan hyväksi tilaajan kannalta. Yo:lla opettajat hakevat opiskelijoille hyviä opinnäyte aiheita ja osallistuvat niiden eteenpäinvientiin sekä ovat aktiivisesti yhteydessä työnanatajaan. Oamk:ssa asenne on liian usein että opikelija hoitakoot itselleen jostain jonkin aiheen ja katsotaan sitten lopputulosta. Tärkeintä tuntuu olevan että opiskelija saa joskus paperit ulos, kiirettä ei tosin ole. AMk:n opettajien tulisi ottaa enemmän roolia HYVIEN (opiskelijaa kehittävien)opinnäytteiden hakemisessa ja yhteyksien luonnissa työelämään. Tämä on sinällään mielenkiintoista koska alunperin amk:n piti olla se työelämälähtöinen oppilaitos ja nyt se on tosiasiassa aivan toisinpäin ainakin meidän kohdallamme. Vastauksessa heijastuu työelämän edustajan näkemys ammattikorkeakoulun opinnäytetyön luonteen ja opettajan roolin selkiintymättömyys suhteessa yliopistojen päättötöihin. Eräs vastaaja kaipasi opettajilta avointa asennetta työelämää kohtaan ja toinen hyvää työelämän tarpeiden tuntemusta ja työkokemusta. Tiedustelimme työelämän edustajilta heidän näkemystään työelämäohjaajan roolista opinnäytetyöprosessissa. Vastaajista 11 mainitsi työelämänohjaajan
33 33 olevan opinnäytetyön ohjaaja. Eräs vastaajista kuvaili työelämänohjaajan roolia seuraavasti: Mielestäni parhaan ohjauksen opiskelija saa opinnäytetyön tekemiseen vakavasti suhtautuvalta tilaajalta. Seitsemän (7) vastaajaa mainitsi työelämän edustajan olevan vastuussa työn lopputuloksesta. Työelämäohjaaja oli kolmen vastaajan mukaan resurssoija. Eräs vastaaja kuvaili edellä mainittuja työelämäohjaajan rooleja vastauksessaan: Hän kantaa vastuun työn tuloksesta ja varaa siihen tarkoitukseen riittävät resurssit. Viisi (5) vastaajaa mainitsi työelämäohjaajan olevan työelämään perehdyttäjä. Erään vastaajan mukaan Työelämässä oleva voi tutustuttaa oppilaan organisaationsa toimintaan ja omaan työtehtäväänsaä ja vähän muidenkin -. Työelämäohjaajan rooli nähtiin myös keskeiseksi oppilaan tueksi, opiskelun innostajaksi ja avuksi työelmään siirryttäessä. Työelämäohjaajan rooliin kuuluvaksi mainittiin myös sopivien opiskelijoiden omatoiminen hankkiminen organisaatioon. Työelämäohjaajan tehtäviin mainittiin kuuluvan opinnäytetöiden tavoitteiden asettaminen, seuraaminen ja arviointi sekä työelämän tarpeiden esille tuominen. Työelämäohjaajan rooli rinnastettiin myös opettajan rooliin. Eräs vastaajista kirjoitti: Sama kuin opettajallakin; asiantuntijuus, motivointi. Aloitteet tutkimusaiheiksi. Toinen työelämän edustajista mainitsi kohdanneensa arvostuksen puutetta: Joskus tuntuu, että ei niin arvosteta työelämän edustajan näkökulmaa.
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotOPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006
1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotAMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta
AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta M/S Mariella 4.5.2017 Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Maiju Korhonen #AMIS2016 Mikä on AMIS-tutkimus? Miten aineistonkeruu toteutettiin? Mitkä
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotKeväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.
Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA
KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.
LisätiedotPaja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros
Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotKOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu
KOKEMUKSELLA THESIKSESTÄ 6.11.07 Yliopettaja Lea Rissanen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Thesis kilpailua vuodesta 2000 V 2000 sosiaali- ja terveysala pääsi mukaan Thesis-opinnäytetyö-kilpailuun Lähdeniemi
LisätiedotOpiskelijamäärätiedot 20.9.2005
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
LisätiedotOPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotSIJOITTUMISSEURANTA 2011
SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT
LisätiedotRAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely
RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK 15.3.2010 Rekrytointipalvelut/PV Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely OPALA-kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotSijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista
Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotOPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015
OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan
LisätiedotTohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1
Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat
LisätiedotKansainvälinen tradenomi
Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotPotilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus
Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotOpinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.
OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Jani Tervo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
Lisätiedotnumeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa
2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes
LisätiedotOulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA
LisätiedotAMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala
AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala KYSELYN TAUSTATIEDOT Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotNuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu
Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat
LisätiedotAMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotTradenomit työmarkkinoilla
Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu
LisätiedotInsinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.
Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot
LisätiedotAMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN
AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotThesis-hankkeen tavoitteet
Thesis-hankkeen tavoitteet Kehittää opinnäytetöiden laatua Vahvistaa opinnäytetyökulttuuria ammattikorkeakouluissa Lisätä ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen tunnettuutta ja tuoda esille niiden
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotKone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:
Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotOPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.
OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn
LisätiedotEeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja
Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotOPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA
OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten
LisätiedotMaailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012
Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotHarjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt
Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen
LisätiedotLaadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma
Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Prosessi -produkti Opinnäyte prosessi p r o d u k t i aiheen valinta esitys Lopetus
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotKÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa
KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS
Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme
LisätiedotSOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN
HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotEnnakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011
Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä
LisätiedotNäyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen
Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä
LisätiedotTyössäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset
Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.
LisätiedotAmmattikorkeakoulun opinnäytetyön laatusuositusehdotukset. Tuulikki Viitala, AMOK
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön laatusuositusehdotukset Tuulikki Viitala, AMOK Tuulikki Viitala, 20.4.2006 Mikä on sinun kokemuksesi ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä? Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
Lisätiedot15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia
15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotNuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet
Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Global Entrepreneurship Monitor (2003-2016) Osuus suomalaisista, joka arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa 20% 8% 5% 7% 6% 6% 7% 7% 9% 8% 8% 7%
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotTaidelaitokset opettajan työn näkökulmasta
Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotAMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA
AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen
LisätiedotSAATEKIRJE KYSYMYKSET. Taustakysymykset. Hei!
SAATEKIRJE Hei! Olemme TAOK:in ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijoita ja teemme koulutukseemme liittyvän kehittämistyön yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto, Tredun aikuiskoulutuksen ja
Lisätiedot