TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖISTÄ"

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖISTÄ Susanna Below & Hanna-Leena Lakovaara PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2005 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 2 Pro Forma Didactica Tiivistelmä TEKIJÄT Susanna Below ja Hanna-Leena Lakovaara OHJAAJA Tuulikki Viitala OTSIKKO Työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä Työn tavoite Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää työelämän edustajien näkemyksia ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä, niiden tekemiseen liittyvistä prosesseista sekä opinnäytetöihin ja niiden prosesseihin liittyviä kehittämisehdotuksia, jotta opinnäytetyöt vastaisivat aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin. Menetelmä Tutkimus toteutettiin osoittamalla web-pohjainen kyselylomake yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonalan, luonnonvara-alan, tekniikan ja liikenteenalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työelämän edustajille, jotka olivat osallistuneet ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaukseen viimeisen kahden vuoden aikana. Lomakkeessa käytettiin suljettuja ja avoimia kysymyksiä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä määrällistä frekvenssi- ja prosenttijakautumien tarkastelua että laadullista sisällönanalyysia. Aineisto pohjautuu 56 työelämän edustajan näkemykseen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä. Tulokset Tutkimuksen tulosten mukaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ovat aihepiireiltään olleet pääasiallisesti tutkimuksia sekä erilaisia selvitys- ja kehittämistöitä. Opinnäytetöitä pidetään yleisesti ottaen melko hyvälaatuisina, mutta opinnäytetöihin liitetyt odotukset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Tutkimuksessamme selvisi myös, että, opinnäytetyöprosessit eivät ole vielä tarpeeksi vakiintuneet ja hioutuneet taatakseen parhaan mahdollisen yhteistyötuloksen opinnäytetöissä. Tutkimuksemme mukaan ammattikorkeakoulujen opettajilta odotetaan nykyistä näkyvämpää roolia työelämässä. Työelämän edustajat kehittäisivät ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöprosesseja siten, että yhteistyö työelämän ja opettajien välillä olisi nykyistä tiiviimpää. Avainsanat Ammattikorkeakoulu, kyselytutkimus, opinnäytetyö, opiskelija, työelämän edustaja.

3 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖT TYÖELÄMÄSSÄ TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN OPINNÄYTETYÖ JA TYÖELÄMÄN EDUSTAJA AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETYÖT TYÖELÄMÄN NÄKÖKULMASTA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSJOUKON KUVAUS TUTKIMUSMENETELMÄT TULOKSET TUTKIMUKSEN TAUSTAMUUTTUJAT TYÖELÄMÄN EDUSTAJIEN KÄSITYKSET OPINNÄYTETÖISTÄ JA OPINNÄYTETYÖPROSESSEISTA TYÖELÄMÄN EDUSTAJAT AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPINNÄYTETÖIDEN JA OPINNÄYTETYÖPROSESSIEN KEHITTÄJINÄ POHDINTA LÄHTEET LIITE... 55

4 4 1 JOHDANTO Eräs tämän hetken polttavista puheenaiheista Suomessa ja maailmalla on globalisaatio sen aiheuttamine negatiivisine ja positiivisine ilmiöineen. Eräs nopean kansainvälistymisen ilmiöistä on, että teollisuudesta on siirretty työtä maihin, joissa on omaa maatamme edullisemmat työvoimakustannukset. Julkisessa keskustelussa pohditaan, millaista osaamista Suomessa tarvitaan, jotta pysymme jatkossakin yhtenä maailman kilpailukykyisimmistä maista. Lampinen (1995, 174) kirjoittaa kirjassaan Ammattikorkeakoulut vaihtoehto yliopistolle työelämämme kansainvälisen kilpailukyvyn ja oppilaitosmaailman välisestä yhteydestä. Hänen mukaansa työelämämme kansainvälinen kilpailukyky edellyttää nopeaa ja joustavaa sopeutumiskykyä jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Tämä on mahdollista mikäli työelämän ja oppilaitosmaailman välistä yhteistyötä pystytään lisäämään. Tulevaisuuden työelämän haasteista selviäminen edellyttää koulutusjärjestelmältämme ammattikoulut mukaan lukien kykyä ja halua ymmärtää työelämän jatkuvasti muuttuvia osaamistarpeita sekä edellytyksiä vastata niihin. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöiset opinnäytetyöt vastaavat osaltaan koulutuksen ja työelämän väliseen yhteistyöhaasteeseen, sillä opinnäytetyön tavoitteet liittyvät sekä opiskelijan oppimiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen että työ- ja ammattialan kehittämisen tavoitteisiin (Rissanen 2003). Myös Leinonen ja Korhonen (1995, 2) kirjoittavat ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisestä tutkimustyöstä osana kehittämistyön ja opetuksen muodostamaa kiinteää kolmiota, jossa ammattikorkeakoulu voi kehittyä omintakeisena ja relektiivisenä oppilaitoksena hyödyttäen samalla työ- ja elinkeinoelämää. Heidän mukaansa on tämän vuoksi pohdittava, mitä vaatimuksia opinnäytetyölle ja sen tekemiselle asetetaan. Ammattikorkeakouluissa kiinnitetään tällä hetkellä erityistä huomiota opetuksen kehittämiseen ja opinnäytetöihin. Tämä opinnäytetyö on osa opetuksen kehittämishanketta Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen

5 5 opinnäytetyökilpailu. Hanke on Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteisesti koordinoima. Hanke toteutetaan vuosien välisenä aikana. Hankkeella pyritään opetuksen laadun nostamiseen ammattikorkeakouluissa samoin kuin viidellä muulla Opetusministeriön ja ammattikorkeakoulujen sopimista valtakunnallisista verkostomaisista hankkeista. (Opinnäytetöiden kehittäminen, Hankekuvaus.) Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille eräänä tavoitteena on opetuksen kehittäminen. Se koskee myöskin opinnäytetöiden kehittämistä. Kartoittamalla työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä ja opinnäytetyöprosesseista sekä kehittämisehdotuksia liittyen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin ja opinnäytetyöprosesseihin voidaan opinnäytetöitä kehittää vastaamaan aikaisempaa paremmin työelämän tarpeisiin. Tutkimuksemme on tärkeä kaikille opettajille ja opettaopiskelijoille, jotka nykyisessä tai tulevassa työssään ohjaavat opinnäytetöitä ja tekevät yhteistyötä työelämän kanssa. Tämän opinnäytetyön aluksi tarkastelemme ammattikorkeakoulussa tehtävää opinnäytetyötä muun muassa ammattikorkeakoululain (351/2003) näkökulmasta ja määrittelemme tutkimuksemme kannalta keskeisimmät käsitteet, jotka ovat työelämälähtöinen opinnäytetyö ja työelämän edustaja. Luomme myös katsauksen aikaisempiin opinnäytetyötä käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusongelmien esittelyn jälkeen kuvaamme tutkimusjoukkoa ja tarkastelemme tutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Tämän jälkeen raportoimme tutkimuksemme tulokset sekä pohdimme lopuksi tulosten luotettavuutta ja merkitystä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden kehittämiselle.

6 6 2 OPINNÄYTETYÖT TYÖELÄMÄSSÄ Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyö on keskeinen osa ammattikorkeakoulututkintoa. Opinnäytetyötä ohjaavat Ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (352/2003). Asetuksen mukaan työn tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 352/2003, 7 ). Opinnäytetyöaiheiden on suositeltavaa olla työelämälähtöisiä ja vastata työelämän todellisiin tarpeisiin (Korhonen & Leinonen 1995, 1), koska ammattikorkeakouluopiskelija kasvaa osaksi opinnäytetyönsä myötä ammatilliseksi asiantuntijaksi. Opiskelijan tavoitteena on kehittää alansa ja erityisesti alueensa työelämää eikä niinkään kasvattaa kansainvälistä tietovarantoa (Salo, Söderqvist & Toikko 2004). Ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle luovat perustan työelämän tieto- ja taitovaatimukset. Ammattikorkeakoulussa opiskelleet toimivat valmistumisensa jälkeen asiantuntijaroolissa mm. oman työnsä tutkijoina ja kehittäjinä. (Koulutus ja tutkimus ) Ammattikorkeakoulujen toiminnan peruslähtökohtana on yhteistyö toimintaympäristön kanssa. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on toimia oman alueensa osaamistason kohottajana. Ammattikorkeakoulujen haasteena on löytää työmuotoja, joiden avulla ne pystyvät rakentavasti ja monipuolisesti toimimaan alueidensa parhaaksi. (Salo, Söderqvist & Toikko 2004.) Eräs tällainen työmuoto on työelämälähtöisten opinnäytetöiden laatiminen, joiden avulla ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä alueensa työelämän kanssa vastaten kaikkien kolmen toimijan tarpeisiin ja hyödyttäen siten kutakin osapuolta. Rissasen (2003, 247) mukaan työelämälähtöisellä opinnäytetyöprosessilla on kaksi tehtävää: työelämän ja ammattien kehittämisen ja tutkimisen tehtävä sekä opiskelijan oppimisen ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen tehtävä. Rissanen (2003, 17; 2001, 17) kuvaa ammattikorkeakoulun työelämälähtöistä opinnäytetyötä kolmikantailmiönä, jossa opiskelija, työelämä ja ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä kunkin

7 7 osapuolen tuottaessa tai siirtäessä uutta tietoa, kokemuksia, asiantuntijuutta ja osaamista toistensa käyttöön (Rissanen 2003, 17). Opiskelijoiden opinnäytetyöt voivat olla ja useimmiten ovatkin osa ammattikorkeakouluyksikössä tehtävää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan olisi syytä olla soveltavaa ja työelämän tarpeista lähtevää. Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteiseen kehittämishankkeeseen liittyvät opettajien tutkimukset ja opiskelijoiden opinnäytetyöt, jotka luovat hankkeelle teoreettista pohjaa ja edistävät hankkeen toteutumista. (Laakkonen 2003, 277.) Opinnäytetyön laatimisen avulla pyritään opiskelijalle antamaan käsitys tutkimustyön luonteesta ja metodeista sekä valmiudet soveltaa tutkimusmetodeja ja tuloksia omassa ammatissa toimiessaan (Korhonen & Leinonen 1995, 1). Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvan opinnäytetyön olisi syytä olla työelämälähtöisyyden lisäksi käytännönläheinen, riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava sekä tutkimuksellisella asenteella toteutettu (Vilkka & Airaksinen 2003, 10). Opinnäytetyö voi olla Vilkan ja Airaksisen (2003, 9) mukaan ns. toiminnallinen opinnäytetyö, joka on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö on alasta riippuen esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu perehdyttämisopas, ympäristöohjelma tai turvallisuusohjeistus, jonkin tapahtuman toteuttaminen kuten messuosaston, konferenssin tai näyttelyn järjestäminen. Kohderyhmän mukainen toteutustapa voi olla esimerkiksi kirja, kansio, opas, cd-rom, kotisivut tai tapahtuman järjestäminen jossakin tilassa. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Opinnäytetyö on mahdollista toteuttaa myös työelämälähtöisenä projektina, jolloin opinnäytetyö voi olla osa laajempaa projektia tai integroituna yksikön kehittämisprojektiin. Se voidaan tehdä myös eri alojen opiskelijoiden yhteistyönä. (Korhonen & Leinonen 1994).

8 8 2.1 Työelämälähtöinen opinnäytetyö ja työelämän edustaja Tutkimuksemme tarkoitus on selvittää työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä ja opinnäytetyöprosesseista sekä kerätä työelämän edustajilta ehdotuksia opinnäytetöiden ja opinnäytetyöprosessien kehittämiseksi. Tutkimuksessamme keskeisiä käsitteitä ovat työelämälähtöinen opinnäytetyö ja työelämän edustaja. Tässä opinnäytetyössä työelämälähtöisellä opinnäytteellä tarkoitetaan opinnäytetyötä, joka täyttää opetusministeriön asettamat edellytykset hankkeistetulle opinnäytetyölle ja on tehty ammattikorkeakoulun perusopintoihin kuuluvana opinnäytteenä. AMKota 2004 käsikirjassa on esitelty nämä opetusministeriön asettamat vaatimukset. Työelämälähtöisellä opinnäytetyöllä tarkoitetaan sellaisia opinnäytetöitä, joissa toteutuu jokin seuraavista ehdoista: 1. Työelämä maksaa joko ammattikorkeakoululle tai opiskelijalle työn tekemisestä ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön tekemistä. 2. Opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. 3. Työyhteisön tarkoituksena on alusta lähtien hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. 4. Opinnäytetyölle on nimetty ohjaajaksi työelämän edustaja ja tästä on kirjallisesti sovittu ennen opinnäytetyön aloittamista. Tässä opinnäytteessä tarkoitetaan työelämälähtöistä opinnäytetyötä myös silloin, kun käytetään termejä työelämäsuuntautunut opinnäytetyö tai hankkeistettu opinnäyte. Työelämälähtöisen opinnäytetyön määritteleminen AMKota 2004 käsikirjan mukaan on perusteltua etenkin siksi, että aineistomme hankintaan pohjautuvat työelämän edustajien tiedot on pääsääntöisesti kerätty ammattikorkeakoulujen heidän kanssaan tekemistä kirjallisista sopimuksista. Tässä tutkimuksessa tarkoitamme työelämän edustajalla henkilöä, joka toimiessaan jonkin organisaation palveluksessa, on osallistunut ammattikorkeakouluopiskelijan työelämälähtöiseen opinnäytetyöhön.

9 9 2.2 Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt työelämän näkökulmasta Työelämän näkökulmasta ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä tarkastelevia tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän. Tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi työelämälähtöisen opinnäytetyön tehtävää ammattikorkeakoulussa (Rissanen 2003), ns. akateemisen ja käytännöllisen opinnäytetyökulttuurin sisältöjä ammattikorkeakouluopettajien käsityksinä (Stenvall 1999), ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työelämäyhteyksien eroja vuosina (Virolainen & Valkonen 2002) sekä keskipohjalaisen työelämän näkemyksiä Kokkolan ammattikorkeakoulusta (Heikkilä 1996). Rissanen (2003) on fenomenografisessa tutkimuksessaan tarkastellut työelämälähtöisen opinnäytetyön tehtävää ammattikorkeakoulussa, työelämälähtöisyyden merkitystä sekä mitä opinnäytetyössä opitaan ja millaista osaamista opinnäytetyö kehittää työelämäkontekstissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu opiskelijoiden kokemuksia sekä työelämän edustajien odotuksia ja käsityksiä työelämälähtöisestä opinnäytetyöstä. Edellä mainittuja tekijöitä selvitettiin 19 haastattelun avulla kymmenen työelämän edustajan kanssa yhteistyössä toteutetun tradenomin opinnäytetyön perusteella. Työelämän edustajat odottivat opinnäytetöiltä käytännöllisyyttä ja hyödynnettävyyttä. Rissasen (2003, 241) mukaan opinnäytetyön tavoitteet on syytä sopia yhdessä, jotta opiskelijan oppimistavoitteet ja työelämän käytännöllisen tutkimustiedon tavoitteet voidaan yhdistää. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöllä voidaan aidosti kehittää työn ja ammattien käytäntöjä erityisesti silloin, kun vuorovaikutus työyhteisön ja opinnäytetyöntekijän välillä perustuu avoimeen dialogiin. Väitöstutkimuksen perusteella työelämälähtöinen opinnäytetyö kaventaa teorian ja käytännön oppimisen kuilua ja tuottaa työelämään soveltuvaa tietoa. Työelämälähtöinen opinnäytetyö kehittää laajaalaista ammattitaitoa, kuten oppimaan oppimisen taitoja ja ns. työelämätaitoja yhteistyö- ja ongelmanratkaisutaitoineen sekä työelämän asiantuntijaosaamista. (Rissanen 2003, )

10 10 Stenvall (1999, 5) on kartoittanut ammatillisen opinnäytetyön asemaa ammattikorkeakouluissa opettajakyselyn avulla. Tutkimuksen mukaan suomalaisessa ammattikorkeakoulujärjestelmässä on kaksi opinnäytetyökulttuuria, jotka ovat perinteinen akateeminen ja käytännöllinen. Käytännöllistä opinnäytetyökulttuuria edustavien ammattikorkeakouluopettajien mielestä opinnäytetyö merkitsee ensisijaisesti koulutusohjelman ja työelämän yhteistyötä. Osalle akateemista työkulttuuria edustaville opettajille opinnäytetyö on lähes ainoastaan kirjallinen tutkielma, kun taas toiselle osalle se on myös väylä ylläpitää työelämäyhteyksiä. Opinnäytetöiden merkitystä työelämän yhteistyönä korostivat erityisesti kulttuurin, luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalojen opettajat. Kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveysalan opettajat luonnehtivat opinnäytetöitä tutkimuksen tekemisenä. (Stenvall 1999, ) Käytännöllinen opinnäytetyökulttuuri huomioi Stenvallin (1999, 36) mukaan keskeisesti opinnäytetyön yhteyden työelämään. Tällöin opinnäytetöiden aiheet saadaan suoraan työpaikoilta, työ on usein koulutusohjelman ja työelämän yhteistyöhanke ja opinnäytetyöt palvelevat yhteistyötoimijoita työelämässä. Akateemiseen opinnäytetyökulttuuriin puolestaan kuuluu, että työelämä palvelee opinnäytetöitä. Opettajat pitävät tutkimusta palveluna työelämälle, koska työelämä saa niistä tutkimustuloksia. (Stenvall 1999, ) Heikkilä (1996, 13) on kartoittanut keskipohjalaisen työelämän näkemyksiä Kokkolan ammattikorkeakoulusta. Heikkilä haastatteli tutkimukseensa 35: ttä keskipohjalaista yrittäjää kartoittaen heidän mielipiteitään mm opinnäytetöistä. Haastatelluissa yrityksissä oli edustajia tekniikan alalta, hallinnon ja kaupan alalta, terveysalalta sekä vaatetusalalta. Tekniikan alan edustajista valtaosa piti opinnäytetöitä hyödyllisinä toimintansa kannalta. Parhaiten opinnäytetöiden katsottiin palvelevan silloin, kun ne liittyvät yrityksen tuotantoon ja tuotantotekniikkaan. Ainoastaan yksi haastatelluista oli sitä mieltä, että opinnäytetyöt voisivat tuoda jotain uutta yrityksen tuotekehitykseen. Tekniikan alan yritykset olivat kiinnostuneita myös kaupan- ja hallinnonalan opinnäytetöistä, jotka liittyvät markkinointiin ja logistiikkaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että ainoastaan jotkut heistä haluasivat opinnäytetyön alkuvaiheessa kertoa, mitä he odottavat opinnäytetyöltä. Monet olivat kuitenkin valmiita

11 11 järjestämään ohjausta. Myös opinnäytteen tekijälle annettiin vastuuta oman työnsä edistymisestä. Hänen olisi osattava tarpeen mukaan hyödyntää opettajan ja yrityksen asiantuntemusta. (Heikkilä 1996, 27-28). Kaupan ja hallinnon alan yritykset katsoivat, että heitä palvelisivat parhaiten opinnäytetyöt, joissa käsiteltäisiin markkinointia ja logistiikkaa. Osa haastatelluista piti ajankohtaisiin kehittämishankkeisiin ja työntekijöiden työhön liittyviä tutkimuksia tärkeinä. Kaupan ja hallinnon alan yritykset halusivat itse antaa opinnäytetyön aiheen, osallistua työn suunnitteluun ja huolehtia opiskelijoiden käytäntöön perehdyttämisestä. Osa haastatelluista oli myös sitä mieltä, että opiskelija olisi hyvä esittää tutkimussuunnitelma. Kaupan ja hallinnon alan yritykset katsoivat, että vastuu opinnäytetyön ohjauksesta kuuluu viime kädessä ohjaavalle opettajalle. (Heikkilä 1996, 38-39). Terveydenhuollon alan edustajien mielestä heidän tarpeitaan palvelevat parhaiten asiakkaisiin kohdistuvat tutkimukset. Alan edustajat kaipasivat lisää laadullisten tutkimusmenetelmien käyttöä. Lisäksi haluttiin, että valmiit opinnäytetyöt esiteltäisiin mukana olleille osastoille. Kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että vastuu opinnäytteen ohjaamisesta kuuluu opettajalle ja käytäntöön perehdyttäminen puolestaan työpaikan henkilökunnalle. Terveydenhuollon alan edustajat katsoivat, että opiskelijoiden olisi tehtävä tutkimussuunnitelma, osallistuttava opettajien antamaan ohjaukseen ja käytävä henkilökohtaisesti keskustelemassa tutkimusluvan antajan kanssa. Lisäksi terveydenhuollon alan edustajat katsoivat, että opiskelijoiden olisi hyvä tutustua tutkimuksentekoon jo ennen päättötyötä jonkin pienimuotoisemman tutkimuksen avulla. (Heikkilä 1996, 46-47). Vaatetusalan edustajien mielestä heidän yritystään hyödyttäisivät eniten tuotesuunnitteluun ja markkinointiin liittyvät opinnäytetyöt. Haastatellut katsoivat, että opinnäytetöiden ohjaus pitäisi järjestää niin, että ohjaavalla opettajalla on päävastuu ja yritys puolestaan vastaa käytäntöön perehdyttämisestä. Muutamasta yrityksestä löytyi halua olla mukana työn suunnitteluvaiheessa. Pääasiassa vaatetusalan edustajien mielestä

12 12 opiskelijoiden tulisi kuitenkin tehdä töitä mahdollisimman itsenäisesti. (Heikkilä 1996, 55). Virolainen ja Valkonen (2002) ovat selvittäneet tutkimuksessaan mm. ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työelämäyhteyksien eroja vuosina yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuneilta kerätyn kyselyaineiston (n=4935) avulla. Tulosten perusteella sosiaali- ja terveysalan sekä kaupallisen alan ammattikorkeakoulun opiskelijoista noin 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin yliopisto-opiskelijoista oli tehnyt opinnäytteitä yrityksille, yhteisöille tai julkisille laitoksille. Tutkimuksen perusteella lähes 80 prosenttia diplomiinsinööri- ja insinööriopiskelijoista oli tehnyt opinnäytetyön yhteistyössä työelämän kanssa. Ekonomiopiskelijoista hiukan yli 40 %, tradenomiopiskelijoista noin 60 % ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista puolet oli tehnyt työelämälähtöisen opinnäytetyön. (Virolainen & Valkonen 2002, ) Työelämälähtöisten opinnäytetöiden painottuminen opinnäytetyömuotona heijastuu esim. Opetusministeriön ylläpitämästä AMKOTA-tietokannasta. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta valmistui vuonna 2003 yhteensä 1042 opinnäytetyötä, joista 907 kpl eli 87 prosenttia oli ns. hankkeistettuja opinnäytetöitä. Opetusministeriön alaisten ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä noin 70 prosenttia oli hankkeistettuja vuonna (OPM/AMKOTA 2004.) Kuvio 1 havainnollistaa eri alojen hankkeistettujen opinnäytetöiden määriä vuosien aikana.

13 13 Hankkeistetut opinnäytetyöt aloittain vuosina Hankkeistetut 2000 Hankkeistetut 2001 Hankkeistetut 2002 Hankkeistetut Luonnonvara- ja ympäristöala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikuntaala Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala KUVIO 1. Ammattikorkeakoulujen hankkeistetut opinnäytetyöt aloittain vuosina

14 14 3 TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä, niiden tekemiseen liittyvistä prosesseista sekä opinnäytetöihin ja niiden prosesseihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimustehtävinä on selvittää: 1. Mitkä ovat työelämän edustajien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä, 2. mitkä ovat työelämän edustajien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tekemiseen liittyvistä prosesseista sekä 3. miten työelämän edustajat kehittäisivät ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja niiden prosesseja.

15 15 4 TUTKIMUSJOUKON KUVAUS Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu hankkeen ensimmäisenä päävaiheena on opinnäytetöiden nykytilan selvitys. Tämän ensimmäisen päävaiheen mukaisesti tutkimukseen mukaan rajautuivat ne työelämän edustajat, jotka olivat olleet mukana välisenä aikana valmistuneissa opinnäytetöissä. Tutkimuksemme ollessa osittain kvalitatiivinen, keräsimme tietoja laadullisen tutkimuksen periaatteiden mukaan sellaisilta henkilöiltä, joilla on kokemusta tutkittavasta ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2002, 87-88). Tutkimuksessamme oli tarkoituksena olla osallisena kaikki opetusministeriön alaiset ammattikorkeakoulualat ammattikorkeakoulututkintoineen. Rajasimme otostamme siten, että ammattikorkeakoulututkinnoittain mukana olisivat aloituspaikkamääriltään suurimmat koulutusohjelmat, joiden opinnäytetöissä mukana olleille työelämän edustajille osoittaisimme kyselyn. Lähtökohtana oli osoittaa kysely niille työelämän edustajille, jotka olivat osallistuneet Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri alojen suurimmista koulutusohjelmista valmistuneiden opinnäytetöiden ohjaukseen. Hankimme näitä yhteystietoja sekä opinnäytetöitä ohjaavien opettajien avustuksella että myös itse keräämällä yhteystietoja valmiista opinnäytetöistä. Muiden kuin Oulun seudun ammattikorkeakoulussa olevien alojen osalta tiedustelimme työnantajien yhteystietoja valtakunnallisesti eri ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ohjaavilta opettajilta em. periaatteen mukaisesti. Yhteyshenkilöiltä saamamme tiedot sisälsivät lähinnä opinnäytetyössä mukana olleen työelämän edustajan ja hänen edustamansa organisaation nimen. Tarkistimme kyseisten henkilöiden sähköpostiosoitteet yksitellen internetin avulla. Kerättyjen sähköpostiosoitteiden perusteella kysely osoitettiin suunniteltua suppeammalle joukolle yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnonvara-alan, tekniikan- ja liikenteen alan, sosiaali-, terveysja liikunta-alan sekä kauneudenhoitoalan opinnäytetöissä mukana olleille työelämän edustajille.

16 16 5 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksessa käytetty kyselylomake (liite) laadittiin yhteistyössä toimeksiantajana toimineen opetuksen kehittämishankkeen opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytyökilpailu projektiryhmän kanssa. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin myös Rissasen (2004) väitöstutkimuksessaan käyttämiä kysymyksiä. Kyselylomakkeen valmistuttua lopulliseen muotoonsa lomake esitestattiin kahdella kaupallisella alalla työskentelevällä henkilöllä. Toinen lomakkeen esitestaajista on osallistunut työelämän edustajana pro gradu työn ohjaamiseen. Esitestauksen jälkeen kyselylomaketta muutettiin yhden taustakysymyksen osalta perustuen esitestauksessa esillenousseeseen ongelmaan. Tutkimuksen toteutuksessa käytettiin ZEF Solutions Oy:n web-työkalua. Lähetimme web-pohjaisen kyselylomakkeen (liite 1) yhteensä 155 työelämän edustajalle välisenä aikana. Alhaisen vastausprosentin vuoksi teimme uusintakyselyn Kyselyyn vastasi yhteensä 58 työelämän edustajaa. Jouduimme hylkäämään kauneudenhoitoalan edustajien vastaukset, koska vastaajien niukkuuden vuoksi web-työkalu ei sallinut heidän vastauksiaan analysoitavan tunnistamattomuuden säilyttämiseksi. Analysoitavanamme oli lopulta yhteensä 56 vastausta kyselyn vastausprosentin ollessa 37. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 35 kysymystä, joista suljettuja kysymyksiä oli 20 ja avoimia 15. Kyselyn alussa tiedusteltiin vastaajan taustatietoja. Näitä olivat muun muassa vastaajan toimiala ja organisaation koko sekä asema organisaatiossa. Tiedustelimme työelämän edustajien näkemyksiä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöistä kysymällä esimerkiksi, mikä on heidän mielestään opinnäytetöiden tavoite/tavoitteet, laajuus suhteessa 10 opintoviikkoon, käytännönläheisyys, laadukkuus ja tulosten hyödynnettävyys. Työelämän edustajien näkemyksiä opinnäytetyöprosessista kartoitettiin muun muassa kysymällä, olivatko he osallistuneet opinnäytetöiden aikataulujen ja

17 17 opinnäytesuunnitelmien laatimiseen ja olivatko opinnäytetyöt valmistuneet suunnitellussa aikataulussa. Kysyimme myös, olivatko työelämän edustajat osallistuneet opinnäytetöiden ohjaamiseen ja millainen kokemus se oli ollut heille sekä olivatko he arvioineet opinnäytetöitä ja mihin tekijöihin he kiinnittivät arvioinnissa huomiota. Työelämän edustajilla oli mahdollisuus avoimen kysymyksen avulla kertoa kokemuksistaan opinnäytetyöprosesseista. Työelämän edustajilta tiedusteltiin kyselylomakkeen lopussa avointen kysymysten avulla heidän näkemyksiään siitä, miten opinnäytetöitä ja opinnäytetyöprosesseja pitäisi heidän mielestään kehittää, jotta opinnäytetyöt palvelisivat nykyistä paremmin työelämän tarpeita. Käyttämämme ZEF Solutions Oy:n web-työkalu tallensi aineiston ja suoritti siitä karkeita analyyseja kuten tulosten prosenttiosuuksien laskemisen eri vastausvaihtoehdoille. Yksiulotteisen ZEF-taulun avulla kyselyyn osallistunut antoi vastauksensa valitsemalla jana-asteikolta 0-10 sopivan kohdan kahden ääripään väliltä. ZEF-taulujen tulokset on valittu normitetuilla arvoilla, jolloin ohjelma prosessoi arvot niin, että keskiarvot asettuvat keskelle tauluja ja pisteet hajoavat tasaisesti tauluihin, jolloin tuloksista saadaan poistettua asennevääristymät. Saadussa ZEF-taulussa on yhteenveto vastaajien vastauksista siten, että numerot vastaavat kysymysnumeroa ja numeron ympärillä oleva ellipsi vastaushajontaa normituksen jälkeen. (ZEF Solutions Oy.) Käytimme aineiston käsittelyssä myös Microsoft Excel ohjelmaa mm. taulukoiden laadinnassa. Avointen kysymysten vastaukset analysoimme puolestaan kvalitatiivisesti sisällönanalyysin avulla. Lomakkeen kysymykset toimivat analyysissämme teemoina ja joissakin teemoiteltujen kysymysten vastauksissa ilmeni uusia teemoja. Sisällönanalyysin yhteydessä olemme myös kvantifioineet aineistoa laskemalla esimerkiksi kuinka moni tutkittava ilmaisee saman asian, jotta laadullisen aineiston tulkinnan näkökulmat monipuolistuvat (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, 119). Laadullisen tutkimuksen mukaisesti pyrimme muun muassa kuvailemaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin ja niiden prosesseihin liittyvää ilmiötä emmekä tekemään tilastollisia yleistyksiä (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, 87).

18 18 Aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti olemme aluksi tutustuneet aineistoon lukemalla sen useaan kertaan ja perehtymällä sen sisältöön. Tämän jälkeen olemme pelkistäneet aineiston eli karsineet aineistosta pois tutkimukselle epäolennaiset asiat informaatiota tiivistäen. Tämän jälkeen olemme listanneet pelkistetyt ilmaukset ja etsineet niistä sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Olemme ryhmitelleet samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ja yhdistäneet ne yhteisen päätöksen pohjalta omaksi luokakseen nimeten ne luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Käsitteitä yhdistelemällä olemme saaneet aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä vastaukset tutkimustehtäviimme. (Vrt. Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Esitellessämme tuloksia käytämme vastaajien autenttisia tekstikatkelmia perustelemaan tekemiämme tulkintoja. Sitaatit toimivat myös aineistoa kuvaavina esimerkkeinä (Eskola & Suoranta 2001, 175) silloin, kun se tuo lisäarvoa aineiston käsittelylle, ja on muusta aineistosta selvästi ajatuksia herättelevän poikkeava tai kun se havainnollistaa yleistä näkemystä asiasta. Aineistossa edustettuna olevien eri alojen edustajien määrien ollessa selvästi poikkeavia toisistaan, emme voi juurikaan vertailla eri alojen edustajien vastauksia keskenään. Mikäli vastauksissa on selvästi havaittavissa eroja, ilmoitamme ne kyseisen tuloksen yhteydessä.

19 19 6 TULOKSET Tutkimus lähetettiin sähköpostitse sadalleviidellekymmenelleviidelle (155) vastaanottajalle. Kyselyyn vastasi 58 henkilöä, joista kaksi jouduttiin jättämään tutkimuksen ulkopuolelle tunnistettavuuden vuoksi. Tutkimuksen vastausprosentti oli 37,3 %. 6.1 Tutkimuksen taustamuuttujat Tutkimuksen taustatietoina tiedusteltiin vastaajan organisaation toimialaa, organisaation kokoa, sekä kuinka kauan kyseinen organisaatio on ollut toiminnassa. Vastaajia pyydettiin myös ilmoittamaan oma organisaatioasemansa sekä organisaatiossa tehtyjen opinnäytteiden määrä vuosina 2003 ja Lisäksi kysyimme, minkä koulutusalan opinnäytetöitä organisaatiolle on enimmäkseen tehty vuosina 2003 ja Vastaajien edustamat toimialat käyvät selville kuviosta 2. Toimialajako noudattelee tilastokeskuksen toimialajakoa vuodelle 2002 (http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/index_talous_keh.html).

20 20 KUVIO 2. Tutkimukseen vastanneet toimialoittain KUVIO 2. Tutkimukseen vastanneet toimialoittain Ammattikorkeakoulualoittain tarkasteltuna tutkimukseen osallistui yhteensä 25 yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnonalan työelämän edustajaa, 15 luonnonvara-alan edustajaa, seitsemän (7) tekniikan- ja liikenteenalan edustajaa sekä kuusi (6) terveys- ja kolme (3) liikunta-alan edustajaa. Tutkimukseen vastanneiden henkilöiden organisaatiot olivat vaihtelevia henkilömääriltään. Opinnäytetöitä on selvästi teetetty niin pienissä kuin suurissakin organisaatioissa. Vastaajien jakautumista eri kokoisiin organisaatioihin havainnollistaa taulukko 1. Lisäksi mukana oli yksi vastaaja, joka ilmoitti, ettei tiedä organisaationsa kokoa.

21 21 TAULUKKO 1. Vastaajien edustamien organisaatioiden koko (n= 42) Kuinka monta työntekijää organisaatioonne kuuluu? Työntekijöiden määrä organisaatiossa Organisaatioita/kpl Tutkimus osoitti, että opinnäytetöitä teetetään myös eri ikäisissä organisaatioissa. Taulukko 2 havainnollistaa vastaajien jakautumista eri ikäisiin organisaatioihin. Lisäksi mukana oli yksi vastaaja, joka ilmoitti, ettei tiedä, minkä ikäinen hänen edustamansa organisaatio on. TAULUKKO 2. Vastaajien edustamien organisaatioiden ikä (n= 44) Kuinka monta vuotta organisaationne on ollut toiminnassa? Vuosia toiminnassa Organisaatiota/kpl Tutkimuksesta ilmeni, että vastaajien selvä enemmistö kuului ylempiin toimihenkilöihin sekä johtoon. Vastaajista 27 oli ylempiä toimihenkilöitä. Organisaation johtotehtävissä työskenteli 16 vastaajaa, toimihenkilöitä vastaajissa oli kuusi (6), työntekijöitä kaksi (2) sekä omistajia yksi (1).

22 Työelämän edustajien käsitykset opinnäytetöistä ja opinnäytetyöprosesseista Suurin osa tutkimukseen vastanneista henkilöistä oli ollut viimeisen kahden vuoden aikana mukana 1-3:ssa opinnäytetyössä. Tosin mukana oli myös yksi tekniikan alan vastaaja, joka kertoi olleensa mukana yli kuudessatoista (16) opinnäytetyössä vuosien aikana. Vastausjakauma käy ilmi kuviosta 2. Opinnäytetyöt joihin vastaajat ovat osallistuneet vuosina (N=52) vastaajat kpl opinnäytetyöt kpl KUVIO 3. Vastaajien osallistuminen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöihin (kpl) vuosina Opinnäytetöitä oli teetetty vaihtelevasti vastaajien edustamissa organisaatioissa. Eniten oli sellaisia organisaatioita, joissa oli teetetty yhdestä kolmeen (1-3) opinnäytetyötä vuosien välisenä aikana. Mukana oli myös kaksi tekniikan alan vastaajaa, joiden organisaatioissa oli teetetty yli 16 opinnäytetyötä tarkasteluajanjakson aikana. Organisaatiossa tehtyjen opinnäytetöiden määrää havainnollistaa kuvio 4.

23 23 Organisaatiossa tehtyjen opinnäytetöiden määrä vuosina (N=51) 25 organisaatiot kpl opinnäytetyöt kpl KUVIO 4. Vastaajien organisaatiossa tehtyjen opinnäytetöiden määrä vuosina Vertaamalla kuvioita kaksi ja kolme keskenään voidaan päätellä, että vastaajien organisaatioissa on heidän lisäkseen myös muita opinnäytetöiden ohjaajia, sillä teetettyjä opinnäytetöitä on kappalemääräisesti enemmän kuin niitä opinnäytetöitä, joissa vastaajat ovat olleet mukana. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan, minkä alan opinnäytetöissä he olivat enimmäkseen olleet mukana vuosien välisenä aikana. Tällä halusimme selvittää, minkä verran vastaajat teettävät eri alojen tutkimuksia. Tutkimukseen vastanneet jaoteltiin ammattikorkeakouluilta saamiemme yhteistietojen perusteella ammattikorkeakoulujen edustamille koulutusaloille. Oli mielenkiintoista huomata, että vastaajat eivät olleet olleet mukana pelkästään yhden koulutusalan tutkimuksissa, vaan esimerkiksi kaupan- ja hallinnonalan vastaajaryhmässä (n=23) oli myös tekniikan- ja liikenteenalan sekä luonnonvara- ja ympäristöalan opinnäytetöitä. Samoin luonnonvara- ja ympäristöalan vastaajat (n=14) olivat olleet mukana matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opinnäytetöissä. Myös liikunta-alalta (n=3) oli oltu mukana matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opinnäytetöissä. Ainoastaan tekniikan ja liikenteen alan vastaajat (n=5) sekä sosiaali-ja terveysalan vastaajat (n=5) olivat olleet

24 24 mukana pelkästään oman alansa opinnäytetöissä. Kuviosta 4 käy ilmi, minkä alan opinnäytetöitä organisaatioissa oli tehty vuosien aikana. 16 Organisaatiossa tehdyt opinnäytteet koulutusaloittain vuosina Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnonvara-ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala KUVIO 5. Vastaajien organisaatiossa tehdyt opinnäytteet koulutusaloittain vuosina Tiedusteltaessa työelämän edustajilta, keneltä opinnäytetöiden aloitteet olivat enimmäkseen tulleet viimeisen kahden vuoden aikana, suurin osa vastaajista ilmoitti aloitteen tulleen heidän organisaatiostaan (17) tai opiskelijalta, joka ei ole ollut organisaatiossa harjoittelussa tai työssä (15). Kahdeksan (8) vastaajaa ilmoitti aloitteen opinnäytetyöhön tulleen opiskelijalta työssäoppimisen aikana. Kuusi (6) työelämän edustajaa vastasi aloitteen tulleen organisaatiolta opiskelijan työssäoppimisen aikana. Tarkasteltaessa vastauksia eri alojen kesken erityisesti liikunta-, terveys- ja tekniikanalojen edustajat olivat vastanneet aloitteen tulleen enimmäkseen opiskelijalta, joka ei ole ollut organisaatiossa harjoittelussa tai työssä. Kuvio 6 havainnollistaa vastausten jakautumista kaikkien vastaajien kesken.

25 25 KUVIO 6. Opinnäytetöiden aloitteentekijät viimeisen kahden vuoden aikana. Kysyttäessä työelämän edustajilta, millaisia opinnäytetöiden aihepiirit ovat olleet, 26 vastaajaa mainitsi aiheena olleen tutkimuksen, yhdeksän (9) vastaajaa mainitsi oppaan ja seitsemän (7) vastaajaa mainitsi opinnäytetyön olleen selvitystyön. Opinnäytetyönä oli tuotettu uusi tuote seitsemän (7) vastaajan mukaan ja myöskin seitsemässä (7) vastauksessa oli maininta opinnäytetyön olleen kehittämistyö. Viisi (5) vastaajaa mainitsi opinnäytetyön olleen tilaisuuden tai tapahtuman järjestämisen. Kaksi (2) vastaajaa ilmoitti opinnäytetyön olleen markkinointityön. Erityisesti liikunta- ja terveysalan edustajien mukaan tehdyt opinnäytetyöt olivat olleet tapahtumia, oppaita tai uusia tuotteita. Työelämän edustajien näkemykset ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tavoitteista jakaantuivat sekä työelämän että opiskelijan näkökulmiin. Vastaajista 20 mainitsi opinnäytetyön tavoitteeksi työelämän hyötymisen. Yhdeksän (9) vastaajaa mainitsi tavoitteeksi uuden, tutkitun tiedon saamisen ja kaksi (2) vastaajaa työntekijöiden rekrytoimisen. Opiskelijoiden näkökulmasta tarkasteltuna kahden (2) työelämän edustajan mukaan opinnäytetyön tavoitteena on tehdä alaa tunnetuksi opiskelijoille. Muita opiskelijan näkökulmasta tarkasteltuja opinnäytetyön tavoitteita olivat opiskelijan oppiminen tekemään tutkimustyötä (13 mainintaa). Neljä (4) mainintaa sai opiskelijan oppiminen soveltamaan tietojaan ja taitojaan käytännön työhön. Eräs työelämän edustaja kuvaili opinnäytetöiden tavoitteita seuraavasti: Käytännön läheisesti tutustua aiheeseen. Joissakin AMK-tason (esim. sosiaali- ja terveysala)harjoitustöissä ja lopputöissä on menty aivan liian teoreettisiin aiheisiin. Mitä merkitystä sillä on

26 26 käytännön osaamisen kannalta onko lähdeviittaukset tehty juuri oikein (usein varsin monimutkaiset) ja mitä lajia teoria edustaa. Onkohan opettajakunnassa liiaksi tohtorin väitöksiä tekeviä, joilla itsellään vain väitöskirjan teoreettiset asiat ovat mielessä. Usein itse substanssiosaaminen on heillä hukassa. AMK:ssa tulisi muistaa, että se ei ole tiedekorkeakoulu, sitä varten ovat yliopistot. Ammattikorkeakoulussa tulisi saada osaamista käytännöllisempiin asioihin. Onhan nimessäkin sana "Ammatti". Työelämän edustajista seitsemän (7) oli sitä mieltä, että opinnäytetyön tavoitteena on edistää opiskelijan ymmärrystä työelämästä sekä perehdyttää ja motivoida häntä työelämään. Kaksi (2) vastaajaa mainitsi tavoitteeksi opiskelijan kontaktien luomisen työelämään. Kaksi (2) vastaajaa mainitsi myös opiskelijan mahdollisuuden osoittaa pätevyytensä hallita alansa. Tiedustelimme työelämän edustajilta myöskin sitä, olivatko he osallistuneet opinnäytetöiden tavoitteiden asettamiseen. Vastaajista 34 oli osallistunut ja kahdeksan (8) ei ollut osallistunut tavoitteiden asettamiseen. Työelämän edustajien mielestä opinnäytetöiden tavoitteet oli asetettu melko hyvin, mutta opinnäytetyöt vastasivat tavoitteisiin heidän mukaansa melko huonosti (kuvio 7). KUVIO 7. Työelämän edustajien näkemys opinnäytetöiden vastaavuudesta asetettuihin tavoitteisiin (3) ja siitä, miten hyvin opinnäytetöiden tavoitteet on asetettu (4). Tarkasteltaessa eroja vastauksissa eri alojen välillä, ainoastaan liikunta-alan vastaajien (n=3) mielestä opinnäytetöiden tavoitteet oli asetettu melko huonosti. Sen sijaan opinnäytetyöt vastasivat liikunta-alan vastaajien mielestä tavoitteisiin melko hyvin.

27 27 Pyrimme kartoittamaan opinnäytetyöprosessia opinnäytetyöskentelyn aloittamisesta työn valmistumiseen ja arvioimiseen saakka. Onnistuaksemme tässä kartoitimme vastaajien osallistumista opinnäytetöiden aikatauluttamiseen, suunnitteluun ja ohjaamiseen. Lisäksi pyysimme vastaajia kertomaan, ovatko he osallistuneet opinnäytetöiden arviointiin ja mikäli ovat, millaisiin asioihin he kiinnittävät arvioinnissaan huomiota. Pyysimme vastaajia myös arvioimaan opinnäytetyöprosessin mielekkyyttä. Vastaajista 37 kertoi olleensa mukana laatimassa opinnäytetöille aikatauluja. Kahdeksan (8) vastaajaa ilmoitti, etteivät ole osallistuneet opinnäytetöiden aikataulujen laatimiseen. Vastaavasti 35 vastaajaa kertoi, että opinnäytetyöt ovat valmistuneet suunnitellussa aikataulussa ja yhdeksän (9) ilmoitti, etteivät opinnäytetyöt ole valmistuneet suunnitelluissa aikatauluissa. Vastaajista 32 ilmoitti olleensa mukana opinnäytetyösuunnitelman laatimisessa. Vastaajista 12 ei ollut osallistunut opinnäytetyösuunnitelman laatimiseen. Suurin osa vastaajista (39) ilmoitti osallistuneensa opinnäytetöiden ohjaamiseen. Viisi (5) vastaaja ilmoitti, ettei ole osallistunut opinnäytetöiden ohjaamiseen. Kysyttäessä ammattikorkeakoulun opinnäytetöihin antamaa ohjauksen riittävyyttä 32 vastaajaa ilmoitti, että ohjaus on ollut riittävää. Yhdeksän (9) vastaajaa puolestaan oli sitä mieltä, että ohjaus ei ole ollut riittävää. Vastaajat olivat sitä mieltä, että opiskelijat valmistautuvat riittävästi opinnäytetöiden tekemiseen. Ainoastaan neljä (4) vastaajaa (n=43) oli sitä mieltä, että opiskelijoiden valmistautuminen ei ole riittävää. Kysyttäessä opinnäytetöiden arvioinnista 31 vastaajaa ilmoitti osallistuvansa opinnäytetöiden arviointiin. Vastaajista 11 ilmoitti, ettei osallistu arviointiin. Pyysimme vastaajia kertomaan, millaisiin asioihin he kiinnittävät huomiota arvioidessaan opinnäytetöitä. Analysoidessamme vastauksia nousi selkeästi esille, että töiden arvioinnissa vastaajat kiinnittävät eniten huomiota taulukossa 3 mainittuihin seikkkoihin.

28 28 TAULUKKO 3. Opinnäytetyön arvioinnissa vaikuttavat tekijät Mihin tekijöihin kiinnitätte huomiota arvioidessanne opinnäytetöitä (n=35)? Arvioitava asia Mainintoja Ulkoasu ja kieliasu 15 Tavoitteisiin pääseminen 13 Sisältö 12 Työn tulos 12 Merkitys käytäntöä palvelevana, hyödynnettävyys 7 Innovatiivisuus 4 Työprosessi 4 Kokonaisuus 3 Tutkimusmenetelmät ja niiden luotettavuus 3 Viitteiden määrä 1 Kysyimme vastaajilta, millaisena he ovat kokeneet opinnäytetyöprosessin. Kysymykseen vastasi yhteensä 35 vastaajaa. Vastaajien kokemukset olivat pääosin positiivisia. Täysin positiivisia kommentteja oli yhteensä 20. Eräs vastaaja kommentoi omia kokemuksiaan näin: Erittäin hyvä ja hienona kokemuksena. Tehdyistä opinnäytetöistä on olllut projektimme onnistumisen kannalta eroittäin suuri merkitys. työskentely opiskelijoiden kanssa on ollut anoitsaa ja merkityksellistä. Huomiomme kiinnittyi myös erään vastaajan kommenttiin, jossa hän korostaa myös omaa oppimistaan. Organisaation saaman hyödyn lisäksi hän on kertoi hyötyneensä ohjausprosessista myös henkilökohtaisesti:

29 29 erittäin onnistuneena ja hyödyllisenä nimenomaan meidän l. asiakkaan näkökulmasta, aina olen myös itse oppinut jotakin uutta ja saanut tietoa, jota voin hyödyntää omassa työssäni. Osa vastaajista (5 vastaajaa) näki opinnäytetyöprosessin kaksijakoisena: kokemukset olivat pääosin positiivisia, mutta kokivat ohjaamiseen liittyvän paljon työtä. Eräs vastaaja vastasi kysymykseen näin: Pääasiassa onnistuneena. Ohjaus vaatii huomattavan paljon aikaa, jota ei aina ole terpeeksi käytettävissä. Joskus aika työlästä, riippuu paljon koululta saatavasta ohjauksesta. Vastaajien joukossa oli myös seitsemän (7), joiden kohdalle oli osunut sekä positiivisia että negatiivisia opinnäytetöiden ohjauksia. He eivät niinkään niputtaneet omaa arvioitaan opinnäytetyöprosessin onnistumisesta / epäonnistumisesta yhteen, vaan arvioivat erikseen sekä onnistuneita että epäonnistuneita projekteja: Olen ohjannut niin monia opinnäytetöitä, että joukkoon mahtuu sekä onnistuneita, että vähemmän onnistuneita. Jos opiskelijalla ei työssäkäynnin tai muun syyn vuoksi ole aikaa tehdä työtä, siitä ei yllensä tule kovin hyvää. Toisaalta selkeä projektisuunnitelma ja sen noudattaminen tuottaa hyvän tuloksen. Seli opiskelijan panostus ja sitoutuminen työn loppuun sattamiseen yleensä ratkaisee. Kolmenkymmenenviiden (35) vastaajan joukkoon mahtui ainoastaan kaksi (2) sellaista vastaajaa, jotka olivat kokeneet opinnäytetyöprosessin enimmäkseen epäonnistuneena. Eräs vastaaja oli pettynyt siihen, että kiire valmistua vaivasi opiskelijoita. Toinen opinnäytetyöprosessin epäonnistuneena kokenut vastaaja kertoi kokemuksestaan näin: Osittain epäonnistuneena, koska oppaasta ei tullut sellaisenaan käyttökelpoinen. Yämä johtuu mielestäni siitä, että opiskelijalla ei ollut riittävää käytännön kokemusta asiasta.

30 30 Tutkimuksessamme kartoitimme myös työelämäohjaajien mielipidettä opinnäytetöiden ohjaamisen mielekkyydestä. Arvioitaessa opinnäytetöiden ohjaamista akselilla turhauttava vs antoisa asteikolla 1-10 työelämän edustajat päätyivät arvioon viisi. Avointen kysymyksten vastausten perusteella voi päätellä, että vaikka prosessi koetaan pääosin onnistuneena on opinnäytetyöprosessi työelämän edustajille kuitenkin aika työläs. Vastausta havainnollistaa kuvio 8. KUVIO 8. Vastaajien kokema opinnäytetöiden ohjaamisen turhauttavuus/ antoisuus (n=39) Toimeksiantajanamme olevan hankkeen piirissä oltiin kiinnostuneita siitä, pystyvätkö opiskelijat edistämään omaa työllistyvyyttään opinnäytetöiden avulla. Tutkimuksessa tiedusteltiinkin opiskelijoiden työllistyvyyttä opinnäytetöiden avulla. Osa opiskelijoista työllistyy opinnäytetyötä teettävän yrityksen palvelukseen. Keskimäärin yritykset olivat pystyneet työllistämään yhdestä kahteen (1-2) opinnäytetyön tekijää vuosien aikana. Mukana ovat sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tehneet että määräaikaisenn työsuhteeseen palkatut opiskelijat. Taulukko 1 havainnollistaa opinnäytetyöntekijöiden työllistyvyyttä toimeksiantajana olleeseen yritykseen tai organisaatioon. TAULUKKO 4. Opinnäytetöiden avulla työllistyneet opiskelijat vuosina Työllistyneitä Vastaajia (n=26) ei yhtään 5

31 > 1 Eniten opiskelijoita oli opinnäytetyön avulla työllistynyt tekniikan alalle. Tämä on ymmärrettävää, koska tekniikan alan organisaatioihin oli tehty eniten opinnäytetöitä. Kaksi tekniikan alan vastaajista ilmoitti tehtyjen opinnäytetöiden määriksi neljä kuusi (4-6) kpl, yksi 7-10 kpl ja kaksi vastaajaa vähintään 16 kpl. Kaupan ja hallinnon sekä luonnonvara-alalle oli työllistynyt pääsääntöisesti yhdestä kahteen (1-2) opiskelijaa viimeisen kahden vuoden aikana. Kaupan ja hallinnon alalle tehtyjen opinnäytetöiden määrät jakautuivat siten, että yhdeksän (9) vastaajaa ilmoitti määriksi yhdestä kolmeen (1-3), kuuden (6) vastaajan mukaan opinnäytetöitä oli tehty neljä kuusi (4-6), viiden (5) vastaajan mukaan 7-10 ja kahden vastaajan mukaan opinnäytetyötä. Luonnonvara-alan edustajien mukaan tehtyjä opinnäytetöitä oli kahdeksan vastaajan mukaan yksi kolme (1-3) kappaletta, neljän vastaajan mukaan neljä kuusi (4-6) kappaletta ja yhden vastaajan mukaan vähintään 16 opinnäytetyötä. Tiedustelimme työelämän edustajilta heidän näkemyksiään opettajan roolista opinnäytetyöprosessissa. Vastaajista suurin osa (16) mainitsi opettajan olevan ohjaaja. Eräs vastaajista kuvaili opettajan haasteellista roolia seuraavasti: Hänen tulisi ymmärtää tutkimusongelma ja ohjata opiskelijaa tekemään oikeita asioita oikein. Vastaajista kymmenen (10) mielestä opettajan rooli on tärkeä, jotta työ etenee ja kulkee oikeaan suuntaan kuten eräs vastaajista mainitsi. Opettaja kuvailtiin neljässä (4) vastauksessa myös opinnäytetyön vaatimusten täyttymisten valvojaksi. Opettajan rooli on viiden (5) vastaajan mukaan olla tukihenkilö. Opettaja on vierellä kulkija ja tukija tarvittaessa

32 32 kuten eräs työelämän edustaja kirjoitti vastauksessaan. Kaksi (2) vastaajaa mainitsi opettajan olevan yhteyshenkilö opiskelijan ja työelämän välillä. Kolme (3) työelämän edustajaa oli vastannut opettajan jääneen etäiseksi opinnäytetyöprosessin aikana. Eräs vastaajista mainitsi opettajan roolin olleen: hyvin etäinen. Ei ole ollut juurikaan kontaktia opettajan kanssa. Valtaosa työelmän edustajista oli sitä mieltä, että opettajan roolia opinnäytetyöprosessissa pitäisi kehittää siten, että opettaja olisi nykyistä enemmän yhteistyössä työelämän kanssa prosessin aikana. Tämän asian mainitsi kaiken kaikkiaan yhdeksän (9) vastaajaa. Neljän (4) vastaajan mielestä opettajien pitäisi kehittää yhteyksien luomistaan työelämään. Eräs työelämän edustaja vertasi kokemuksiaan yhteistyöstä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opettajien kesken seuraavasti: Teen yhteistyötä sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Näiden kahden laitoksen toiminnassa on selkeä ero yliopiston henkilökunnan hyväksi tilaajan kannalta. Yo:lla opettajat hakevat opiskelijoille hyviä opinnäyte aiheita ja osallistuvat niiden eteenpäinvientiin sekä ovat aktiivisesti yhteydessä työnanatajaan. Oamk:ssa asenne on liian usein että opikelija hoitakoot itselleen jostain jonkin aiheen ja katsotaan sitten lopputulosta. Tärkeintä tuntuu olevan että opiskelija saa joskus paperit ulos, kiirettä ei tosin ole. AMk:n opettajien tulisi ottaa enemmän roolia HYVIEN (opiskelijaa kehittävien)opinnäytteiden hakemisessa ja yhteyksien luonnissa työelämään. Tämä on sinällään mielenkiintoista koska alunperin amk:n piti olla se työelämälähtöinen oppilaitos ja nyt se on tosiasiassa aivan toisinpäin ainakin meidän kohdallamme. Vastauksessa heijastuu työelämän edustajan näkemys ammattikorkeakoulun opinnäytetyön luonteen ja opettajan roolin selkiintymättömyys suhteessa yliopistojen päättötöihin. Eräs vastaaja kaipasi opettajilta avointa asennetta työelämää kohtaan ja toinen hyvää työelämän tarpeiden tuntemusta ja työkokemusta. Tiedustelimme työelämän edustajilta heidän näkemystään työelämäohjaajan roolista opinnäytetyöprosessissa. Vastaajista 11 mainitsi työelämänohjaajan

33 33 olevan opinnäytetyön ohjaaja. Eräs vastaajista kuvaili työelämänohjaajan roolia seuraavasti: Mielestäni parhaan ohjauksen opiskelija saa opinnäytetyön tekemiseen vakavasti suhtautuvalta tilaajalta. Seitsemän (7) vastaajaa mainitsi työelämän edustajan olevan vastuussa työn lopputuloksesta. Työelämäohjaaja oli kolmen vastaajan mukaan resurssoija. Eräs vastaaja kuvaili edellä mainittuja työelämäohjaajan rooleja vastauksessaan: Hän kantaa vastuun työn tuloksesta ja varaa siihen tarkoitukseen riittävät resurssit. Viisi (5) vastaajaa mainitsi työelämäohjaajan olevan työelämään perehdyttäjä. Erään vastaajan mukaan Työelämässä oleva voi tutustuttaa oppilaan organisaationsa toimintaan ja omaan työtehtäväänsaä ja vähän muidenkin -. Työelämäohjaajan rooli nähtiin myös keskeiseksi oppilaan tueksi, opiskelun innostajaksi ja avuksi työelmään siirryttäessä. Työelämäohjaajan rooliin kuuluvaksi mainittiin myös sopivien opiskelijoiden omatoiminen hankkiminen organisaatioon. Työelämäohjaajan tehtäviin mainittiin kuuluvan opinnäytetöiden tavoitteiden asettaminen, seuraaminen ja arviointi sekä työelämän tarpeiden esille tuominen. Työelämäohjaajan rooli rinnastettiin myös opettajan rooliin. Eräs vastaajista kirjoitti: Sama kuin opettajallakin; asiantuntijuus, motivointi. Aloitteet tutkimusaiheiksi. Toinen työelämän edustajista mainitsi kohdanneensa arvostuksen puutetta: Joskus tuntuu, että ei niin arvosteta työelämän edustajan näkökulmaa.

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Opinnäytetöiden kehittäminen Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005

Opinnäytetöiden kehittäminen Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005 1 Opinnäytetöiden kehittäminen Työpaperi Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 29.9.2005 Teemaryhmien osallistujille Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön nykytila Työpaperin tausta ja tavoite Opinnäytetöiden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma

Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Laadukas opinnäytetyöprosessi? Ari Jolkkonen Turun ammattikorkeakoulu Bioalat ja liiketalous Liiketalouden koulutusohjelma Prosessi -produkti Opinnäyte prosessi p r o d u k t i aiheen valinta esitys Lopetus

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY

VASTUULLINEN KESÄDUUNI 2011 -KYSELY VASTUULLINEN KESÄDUUNI 20 -KYSELY TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.5.20 kesäduuni 20 - kysely / T-Media Oy 2 TAUSTAMUUTTUJAT Mukana vastuullinen kesäduuni 20 -kampanjassa Työnantajan tyyppi Työnantajan koko

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot