Loppuraportti Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat.

Transkriptio

1 Loppuraportti Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat. Tarja Meristö Elokuu 2008 ISBN Julkaisija: Länsi-Uudenmaan yrityskeskus/ako Länsi-Uusimaa 1

2 Tarja Meristö (päivitetty elokuu 2008) Länsi-Uudenmaan Hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat Sisällysluettelo Esipuhe...3 Tiivistelmä Johdanto Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuusprosessin tavoitteet ja toteutus Kuka ja missä me olemme? Klusterin toiminta, perususkomukset ja tabut Mihin maailma on menossa? Muutostekijät, PESTE-haasteet ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet Mitkä ovat alueen omat toimintavaihtoehdot eri skenaarioissa? Minne päätämme mennä? Visio ja tahtotila...30 Viitattu kirjallisuus ja linkit

3 Esipuhe Läntisellä Uudellamaalla on tutkittu eri toimialojen yritysten, yrittäjien ja julkisten toimijoiden muodostamia klusterikokonaisuuksia. Tässä työssä on nyt jatkettu siitä, mihin klusteriselvityksessä jäätiin Hyvinvointi- ja hoivatoimialan osalta. Tämä työ on toteutettu osana AKO-ohjelmaa ja sen tilaajana on ollut Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus. Työ on toteutettu toimintaskenaariotyöskentelyn prosessina siten, että toimijoita edustavaan työryhmään ovat alueelta osallistuneet yritysten edustajina Tero Eskola, Maarit Källman ja Heikki Tiitinen, tutkimus- ja edunvalvontapuolelta Christer Gustafsson ja Merja Sillanpää, julkisten toimijoiden puolelta Marja Salmi, Simo Juva, Erja Vaarala ja Outi Nyman. Prosessin vastuullisena vetäjänä on ollut futurologi Tarja Meristö. Vetäjän puolesta lämmin kiitos kaikille työskentelyyn osallistuneille. On ollut ilo olla mukana tekemässä kanssanne todeksi hyvinvoipaa Läntistä Uuttamaata, jossa hyvinvointi on sekä tavoite että keino alueen tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämä raportti on yhteenveto työpajatyöskentelystä, joka toteutettiin maaliskuun 2008 aikana. Tulokset kertovat, millaisia haasteita hyvinvoinnin toimijat tulevaisuudessa voivat kohdata ja miten haasteisiin voi vastata ja varautua jo etukäteen. Lopuksi työssä on hahmoteltu visio alueen hyvinvointiklusterin tulevaisuudesta arvioimalla, mikä on haluttu tahtotila ja millaisille arvoille sen pitäisi perustua. Toivon, että raportin antamat suuntaviivat muuttuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi eri toimijoiden strategioissa ja suunnitelmissa, niin että visio yrittäjyysvetoisesta, maailmallakin tunnetusta Länsi- Uudenmaan hyvinvointiklusterista on pian totta! Turussa 9. huhtikuuta Antoisia lukuhetkiä toivottaen, Tarja Meristö Pieni epilogi Hyvinvointiklusterin tulevaisuuden vaihtoehtojen taustalla olevia olettamuksia ja uskomuksia on tarkennettu alueen hyvinvointitoimijoille suunnatulla www-kyselyllä elokuussa Kyselyn ja koko hankkeen tuloksia työstettiin vielä hankkeen loppuseminaarissa järjestetyssä pienryhmätyöskentelyssä ja paneelikeskustelussa. Nämä tulokset ovat myös muokanneet tätä raporttia. Vielä kerran lämmin kiitos kaikille työhön osallistuneille henkilöille. 3

4 Tiivistelmä Hyvinvointiklusteri muodostuu sosiaali- ja terveysalasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä teollisesta liiketoiminnasta. Klusteriin kuuluvat myös hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset sekä itsenäisen ja virikkeisen suoriutumisen infrastruktuurin rakentaminen. Läntinen Uusimaa ja sen eri klusterit joutuu sopeutumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joista yhä suurempi osa tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Jotta muutoksiin osataan ajoissa reagoida, on tärkeä pohtia toimintavaihtoehtoja eri olosuhteissa hyvissä ajoin. Hyvinvointi ja hoivaklusterin tulevaisuustyöskentelyssä kartoitettiin tulevaisuutta seuraavan 20 vuoden ajanjaksolle. Tulevaisuustyöskentely toteutettiin maaliskuun 2008 aikana. Tulevaisuustyöryhmä muodostui alueen toimijoista kootusta joukosta, jonka vetäjänä toimi yritysfuturologi Tarja Meristö. Lopullisia tulevaisuusskenaarioita Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterille rakennettiin kolme: 1.Pienimuotoiset hyvinvointipalvelut matkailijoille skenaario. 2.Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslähtöinen ekoskenaario 3.Yrittäjyys voimissaan -skenaario. Keskeistä alueen hyvinvointiklusterin menestymisen kannalta on visio yrittäjyysvetoisesta alueesta, jossa toimintaedellytykset ovat kunnossa ja kaikenkokoisten yrittäjien toiminnan tukena. Olennaista on yrittäjien oma aktiivisuus yhteistyökuvioiden rakentamisessa ja ennakkoluulottomien asiakassegmenttien ja uusien liiketoimintamallien muodostamisessa. Kansalaisten peruspalvelut hyvinvoinnin alalla kuuluvat yhteiskunnan tehtäviin, samoin osaajien saannin turvaaminen yrittäjille sopivilla koulutusvalinnoilla, mutta yrittäjien tehtävänä on rakentaa myönteisiä mielikuvia alueesta kansainvälisestikin, mikä voisi houkutella asiakkaita sekä kuluttaja- että yrittäjäpuolelta muualtakin kuin Pietarin ja Itämeren altaan alueelta. 4

5 1. Johdanto Hyvinvointiklusteri muodostuu sosiaali- ja terveysalasta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä teollisesta liiketoiminnasta. Klusteriin kuuluvat myös hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset sekä itsenäisen ja virikkeisen suoriutumisen infrastruktuurin rakentaminen. Hyvinvointiklusteri on keskeisessä roolissa kehitettäessä suomalaista yhteiskuntaa kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Sen tehtäviin kuuluvat ikääntymisen ja väestörakenteen muutosten vaikutusten hoito ja ennaltaehkäisy tavalla, jossa otetaan huomioon yksilöllinen ja inhimillinen näkökulma. On turvattava palvelujen sekä hoidon ja hoivan saatavuus kehittämällä palvelujärjestelmää toimivuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Globalisoituvassa maailmassa, jossa ihminen nähdään paljolti oman elämänsä subjektina ja jossa ihmiset myös jakaantuvat yhä heterogeenisemmin ja muodostavat omia pienryhmiä, on kehitettävä uudenlaisia toimintamalleja, joissa yhdistyvät toisaalta hyväksi koetut yleiset käytännöt, toisaalta hyvinkin yksilölliset ratkaisut. On kehitettävä uudenlaisia kumppanuuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, poistettava rakenteellisia esteitä ja uudistettava asenteita. Tarvitaan myös uutta osaamista ja uusia toimijoita, jotta pystytään vastaamaan myös kasvavaan ennaltaehkäisyn tarpeeseen ja terveyttä edistävien ja hyvää oloa tuottavien vapaa-ajan palvelujen kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Uudenlaiset arvoverkostot koostuvat yrityksistä, yrittäjistä, julkisista toimijoista, kolmannen sektorin toimijoista, mutta myös aktiivisista yksilöistä, joille elämän hallinta ja laatu ovat keskeisessä asemassa. Näin hyvinvointkilusteri koskee meitä kaikkia ja sen kiinnostuksen kohteena ja asiakkaina ovat ihmiset arjessa ja työelämässä. Palvelujen käyttäjät ja loppuasiakkaat voivat siten olla yksittäisiä kuluttajia ja kansalaisia, mutta myös yritys- ja muita organisaatiotoimijoita, ns. B to B -asiakkaita. Klusterin rajat myös hämärtyvät ja monet toimijat ovatkin useamman klusterin rajapinnoilla aktiivisia. Esimerkiksi hyvinvointi- ja hoivaklusterin ja matkailuklusterin yhteisessä leikkauskohdassa on yksi kasvava kysynnän alue eli hyvinvointimatkailu. Tämä raportti kuvaa toteutetun tulevaisuusprosessin tulokset. Luvussa 2 kuvataan työn etenemisvaiheet ja käytetyt menetelmät. Luvussa 3 kuvataan lähtötilanne eli Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin nykytila ja siihen liittyvät perususkomukset ja tabut. Luvussa 4 hahmotetaan tulevaisuuden vaihtoehtoiset kehityskulut eli skenaariot ja luvussa 5 esitellään hyvinvointiklusterin omat toimintavaihtoehdot eri skenaarioissa ja lopuksi luvussa 6 kuvataan alueen hyvinvointiklusterin tahtotila tulevaisuudessa vision avulla ja annetaan toimenpidesuositukset työn eteenpäin viemiseksi. 5

6 2. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuusprosessin tavoitteet ja toteutus Läntinen Uusimaa ja sen eri klusterit joutuu sopeutumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joista yhä suurempi osa tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Jotta muutoksiin osataan ajoissa reagoida, on tärkeä pohtia toimintavaihtoehtoja eri olosuhteissa hyvissä ajoin. Hyvinvointi ja hoivaklusterin tulevaisuustyöskentelyssä kartoitettiin tulevaisuutta seuraavan 20 vuoden ajanjaksolle. Tavoitteena oli tuottaa klusterille pitkän aikavälin strategiavaihtoehtojen pohjaksi perusteltuja näkemyksiä, joita kukin toimija voi hyödyntää omassa työssään. Näkökulmana oli klusterin tulevaisuus siitä näkökulmasta, millaisilla strategisilla toimenpiteillä alueen hyvinvointiyritykset voivat yhteisesti kehittää omaa toimintaansa ja lisätä markkinoiden kiinnostusta koko alueeseen myös kansainvälisesti. Hyvinvointiklusterin tulevaisuus TAVOITTEET: Hyvinvointi- ja hoivaklusterin tulevaisuuden vaihtoehdot seuraavan 20 vuoden ajanjaksolle. Strategiavaihtoehtojen pohjaksi perusteltuja näkemyksiä, joita kukin toimija voi hyödyntää omassa työssään. Näkökulmana koko klusterin tulevaisuus siitä näkökulmasta, miten alueen hyvinvointitoimijat voivat tehdä yhteistyötä ja siten lisätä omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Kuvio 1. Hankkeen tavoitteet. Tulevaisuustyöskentely toteutettiin maaliskuun 2008 aikana. Tulevaisuustyöryhmä muodostui alueen toimijoista kootusta joukosta, jonka vetäjänä toimi yritysfuturologi Tarja Meristö. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu tehdyt työvaiheet ja koko prosessi. Toimintaympäristön muutoksia on kartoitettu PESTE -analyysilla, joka kattaa toimintaympäristön monipuolisesti ja poikkitieteellisesti Poliittisesta, Ekonomisesta, Sosiaalisesta, Teknologisesta ja Ekologisesta perspektiivistä. Tarkastelutasoina toimivat globaalitaso, blokkitaso, alueellinen taso, maantaso ja paikallistaso sekä maantieteestä riippumaton toimialataso, johon kuuluu myös kilpailutilanne. Skenaariot on rakennettu suodatinmallin avulla. Lähtökohdaksi otettiin kolme perspektiiviä, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. Ensinnäkin, teknologian kehitys ja taustalla tehtävä tutkimustyö luovat edellytyksiä uusille ratkaisuille ja asettavat samalla vanhat ratkaisut uudenlaiseen 6

7 kilpailutilanteeseen. Toiseksi, markkinat vaikuttavat uusien ratkaisujen läpimenoon ja hyväksyttävyyteen (varhaiset omaksujat: yrityksistä uuden idean tuotteistajat ja liiketoimintamallien kehittäjät ja kuluttajista uuden käyttöönottajat). Kolmanneksi, yhteiskunnallinen perspektiivi tuo mukaan päätösten taustalla olevat arvomaailmat, infrastruktuurin ja myös lainsäädäntökysymykset. Vaihtoehtoiset skenaariot voivat lähteä liikkeelle mistä tahansa perspektiivistä, mutta toteutuakseen uskottavana ja perusteltuna kehityskulkuna skenaarion täytyy kulkea läpi kaikkien perspektiivien, tai muuten vallitseva tilanne on alhainen hyväksyntä, liian kallis tai vanhanaikainen ratkaisu. Toimintaskenaariotyöskentely on kehikko, joka vaiheistaa prosessin, jossa rakennetaan vaihtoehtoisia skenaarioita ja kytketään ne osaksi strategista päätöksentekoa. Oletuksena on, että ei ole mahdollista rakentaa yleisiä, kaikille yhteisiä skenaarioita, vaan tarvitaan asianomistajan tarkastelunäkökulma, joka vaikuttaa laadittavien skenaarioiden sisältöön. Samalla varmistetaan se, että tehty työ otetaan myös huomioon todellisessa päätöksenteossa. Työssä toteutetut työpajat on sijoitettu seuraavassa kuviossa niiden sisällön mukaiseen vaiheeseen koko toimintaskenaariotyöskentelyn kaaviossa. Huomionarvoista on, että varsinainen strategiatyö toteutuu yksittäisten toimijoiden omissa pohdinnoissa ja tässä työssä tarkasteltiin vain koko klusterille mahdollisesti yhteisiä toimenpiteitä. PESTE Mitkä ovat mahdolliset maailmat? 2. istunto klo 9-12 Hopeaniemi 1. istunto klo LYKES Kuka ja missä me olemme? Perususkomukset Tabut Ydinpätevyydet AIHE- SKENAARIOT SWOT Minne voimme mennä ja kuinka? 3. istunto Klo 9-12 Siuntion hyvinvointikeskus Toimenpideohjelma MISSION- SKENAARIOT Visio Minne päätämme mennä? Loppuraportti TOIMINTA- SKENAARIOT www-kysely ja loppuseminaari Joustavuus Strategia Reimarit Tarja Meristö 1991 Kuvio 2. Toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehys. (Hyvinvointiklusteri-istuntojen päivämäärät ja pitopaikat on merkitty kuvioon.) Tässä työssä toteutetut vaiheet muodostavat perustan, jonka varassa tehdään visio- ja strategiatyötä eteenpäin, ja kehitetään joustovaraa valitsematta jääneiden vaihtoehtojen varalle. 7

8 Lähtötilanteessa rajattiin tehtävä ja asetettiin työlle johtoryhmä, joka toimi työssä tukiryhmänä ja toi kentän näkemyksiä työhön sekä työsti aineistoa yhdessä vetäjän kanssa. Ryhmässä olivat vetäjä Tarja Meristön lisäksi mukana: Tero Eskola, Kisakallio Christer Gustafsson, MTK Simo Juva, Lohjan kaupunki, sivistystoimi Maarit Källman, Hopeaniemi Outi Nyman, Lykes Marja Salmi, Sosiaalitaito Merja Sillanpää, TTS Heikki Tiitinen, Siuntion hyvinvointikeskus Erja Vaarala, AKO Länsi-Uusimaa Loppuseminaarin ohjelma ja osallistujat ovat tämän raportin liitteenä. 8

9 3. Kuka ja missä me olemme? Klusterin toiminta, perususkomukset ja tabut Hyvinvointiklusteria hahmotetaan tässä useammalla eri konseptilla: ydinpätevyyspuu,, perususkomukset ja tabut sekä strateginen tehtävä.. Ydinpätevyyspuu on osaamisanalyysin konsepti, joka jakaa osaamisen kolmeen erikoisalueeseen: tiedot, taidot, arvot, asenteet, kontaktit, kokemukset. Nämä muodostavat ydinpätevyyspuun juuret. Puun runko muodostetaan ydinpätevyyksistä eli asioista, joita ei voi helposti kopioida ja jotka koostuvat useammasta erikoisalueen tekijästä ja joiden aikaansaaminen yleensä kestää pitkään. Rungon osatekijät vastaavat kysymykseen, millä ylivoimatekijällä? Puun latva ja oksisto koostuvat eri toiminta-alueista, joita tunnistetaan vastaamalla kysymyksiin, mitä, kenelle? Ydinpätevyyspuu Yhteiskunnan peruspalvelut Hyvinvoivat perheet Perheille ja kansalaisille HYVINVOINTIA Ongelmaiset perheet Perheiden nuoret TYÖIKÄISILLE KUNTOUTUS- JA VIRKISTYSPALVELUT Kuntoutuspalvelut veteraaneille Ikäihmisille HYVINVOINTI- JA VIRKISTYSPALVELUT Tiedot & taidot Kehittämishankkeet Kuntoutusosaaminen Tutkimustieto ikäihmisistä ja kotityöpalveluista Alan oppilaitoksia opetusta 3 kielellä Ennaltaehkäisy- /ennakointiosaaminen Seudullinen asemointi Koko elinkaaren ajalle Vaikuttavuus (asiakkaan hyvinvointikokemus) Oikeudenmukaisuus Laatu (hinta/laatu-suhde) Arvot & Asenteet Rehellisyys Bisneslähtöisyys, kannattava toiminta Vaikuttavuus mittarein Ammattitaitoisuus ja sen kunnioittaminen Hymy Asenne Asiakaslähtöisyys, palvelualttius Yrittäjyys Kontaktit & Kokemukset Oppilaitokset (Laurea, Innofocus, Sydväst, Aronia, Axel, Novia) Osaamiskeskukset (sos.taito + FSKC) Yritykset Järjestöt paikallistoiminta 3. sektori Sairaalat, HUS, kehitysvammalaitos Yrityspalvelukeskukset Sosiaaliset verkostot Tarja Meristö Kuvio 3. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin ydinpätevyyspuu. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin osa-alueiksi eli puun oksiksi hahmottiin sekä yhteiskunnan peruspalvelut että erilaisten markkinatoimijoiden tarjoamat virkistys-, kuntoutus- ja vapaa-ajan palvelut. Koska asiakkaina ovat alueen asukkaiden lisäksi kauempaakin tulevat palveluiden käyttäjät, linkittyy hyvinvointi- ja hoivaklusteri vahvasti matkailuun, ns. hyvinvointimatkailuun. 9

10 Lähtötilannetta kuvataan myös sen avulla, mitä ovat ne varmat asiat, joihin uskotaan ilman epäilyä ja jotka ohjaavat päätöksentekoa valintatilanteessa (= ns. perususkomukset). Samoin, lähtötilannetta kuvataan kartoittamalla ns. tabut. Tabu tarkoittaa kiellettyä tai ainakin vaiettua puheenaihetta. Tabujen kehittymisessä on yleensä kolme tasoa: I Asioista vaietaan ylimalkaan. II Asioista käydään kevyttä saunakeskustelua, mutta se ei johda mihinkään. III Asian esille ottoa vastustetaan voimakkaasti. Seuraavassa on työskentelyn aikana kerätyt perususkomukset ja tabut. Perususkomukset kartoitettiin sekä hyvinvointiklusterin tarjonnan ja kysynnän osalta että yleisellä PESTE-tasolla (poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset perususkomukset). Tabut puolestaan tunnistettiin niiden kolmen kehitysvaiheen I-III mukaisesti. Tunnistetut perususkomukset Kysynnän perususkomukset Suomi on itsepalveluyhteiskunta Aina löytyy ihmisiä, joilla on tarvetta hoivaan ja hoitoon Ihmiset odottavat, että yhteiskunta maksaa Jokaiseen vaivaan löytyy lääke ihmisen ei itse tarvitse ylläpitää terveyttä Kuntien maksukyky heikkenee ja kansalaiset eriarvoiseen asemaan Kun kansalaiset pelkäävät taantumaa, hyvinvointipalveluista karsitaan ensimmäiseksi Ihmiset käyttävät pääkaupunkiseudun palveluita Tarjonnan perususkomukset Tarjonta kasvaa Toiminta ketjuuntuu Kansainvälistyminen ulottuu tarjontapuolelle Yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö = verkostoituminen kasvaa Osaamisten erikoistuminen oltava hyvä jossakin Palveluodotukset kasvavat Toiminnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden pakko Sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn Kasvu ja panostus vapaa-ajan palveluihin Tarjonta 1. Tarjonta kasvaa 2. Toiminta ketjuuntuu Kohtaavatko 3. Kansainvälistyminen ulottuu tarjontapuolelle 4. Yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö? = verkostoituminen kasvaa 5. Osaamisten erikoistuminen oltava hyvä jossakin Nyt ja 6. Palveluodotukset kasvavat tulevaisuudessa 7. Toiminnallisen ja taloudellisen vaikuttavuuden pakko 8. Sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn 9. Kasvu ja panostus vapaa-ajan palveluihin Kysyntä 1. Suomi on itsepalveluyhteiskunta 2. Aina löytyy ihmisiä, joilla on tarvetta hoivaan ja hoitoon 3. Ihmiset odottavat, että yhteiskunta maksaa 4. Jokaiseen vaivaan löytyy lääke ihmisen ei itse tarvitse ylläpitää terveyttä 5. Kuntien maksukyky heikkenee ja kansalaiset eriarvoiseen asemaan 6. Kun kansalaiset pelkäävät taantumaa, hyvinvointipalveluista karsitaan ensimmäiseksi 7. Ihmiset käyttävät pääkaupunkiseudun palveluita Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän perususkomusten kohtaaminen. 10

11 PESTE-perususkomukset yleisestä toimintaympäristöstä Poliittiset: Vanhuspommi Ostopalvelut (yhteiskunta hoitaa kaiken yksityinen vain täydentää Ekonomiset: Rahat loppuu:20% asiakkaista käyttää 80% rahoista Sosiaaliset: Diagnosointi oireet lisääntyy Professiointi Teknologiset: Tekniset ratkaisut pelastaa hoito-ongelmat Teknologia ratkaisee kaiken Ekologiset: Luontoa voi verottaa Ekologinen jalanjälki korostuu Perususkomusten perusteella näyttää siltä, että hyvinvointiklusteri valmistautuu kohtaamaan kansainvälisen kilpailun kasvavilla markkinoilla, ml. vapaa-ajan kasvu, uskoo erikoistumiseen, mutta myös teknologian voimaan ja pelkää, että hyvinvointiyhteiskunnan alasajo lisää syrjäytymistä samalla kun hyvin toimeentulevilla palveluodotukset ja laatuvaatimukset kasvavat. Tabut Tabut ovat asioita, joita syystä tai toisesta ei haluta keskustelun piirin aivan riippumatta siitä, mitä niistä tiedetään. Tabujen synnyssä on erotettavissa kolme tasoa: I. Asiasta vaietaan ylimalkaan kaikissa olosuhteissa II. Asiasta käydään keskustelua, mutta se ei johda mihinkään. III. Asian esille ottoa vastustetaan voimakkaasti. I asteen tabut: Asiasta vaietaan ylimalkaan kaikissa olosuhteissa Ihmisten maksettava itse erikoispalveluista, yhteiskunta tarjoaa perustason. Taloudellisuuspakko! Euron tähden täällä ollaan! Kaikkia ei voida kuntouttaa II asteen tabut: Asiasta käydään keskustelua, mutta se ei johda mihinkään. Markkinatalouden tuleminen hyvinvointialalle: - tehokkuus, tuloksellisuus nähdään uhkana - tehokkuus revitään työntekijöiden selkänahasta - pelko yhteistyöstä = luottamuksen puute kilpailijayhteistyössä Jos järjestelmä ei tunnista subjektiiviset oikeudet Tammisaaressa rikkaita eläkeläisiä, muualla suuret menot ikääntymisen takia (valtava kysyntä) III asteen tabut: Asian esille ottoa vastustetaan voimakkaasti. Palvelujen yksityistäminen Ostopalvelut Priorisointi Julkisella rahalla tehdyt palvelut Kieliolosuhteet estävät yhteistyötä pelkoa KELA omistaa tai hallinnoi, kytkökset Ray 11

12 Ulkomaisen työvoiman mukaantulo - koulutus ja työkulttuurien yhdenmukaistaminen - lääkäripalvelut Edunvalvontajärjestöt pitävät asemista kiinni (ja ovat esteenä kv. yhteistyölle) Geenimuuntelu ruokapuolella (modernit 7 kuolemansyntiä katolisessa kirkossa sis. myös GMO:n!) Yrittäjyys vs. isot yritykset ruokatuotannossa Tabujen osalta keskeistä on markkinatalouden mukaantulo Suomessa perinteisesti yhteiskunnan peruspalveluihin kuuluvalla alueella. Sekä palvelujen käyttäjillä että niiden tuottajilla on oppimista uudessa tilanteessa. Strateginen tehtävä määrittelee, mitä, kenelle, millä ylivoimatekijällä. Hyvinvointiklusterin strateginen tehtävä määrittelee ainakin sen, mitkä ovat ne arvot, joille toiminta perustuu ja miten eri palvelut kohdistetaan eli miten määritellään asiakassegmentit. Huomionarvoista on pitkällä tähtäimellä miettiä myös sitä, mistä saadaan kasvua ja lisäksi sitä, mistä eri tehtäväalueille saadaan tekijöitä eli osaajia. Seuraavassa on kuvattu työryhmän näkemys alueen hyvinvointiklusterin strategisesta tehtävästä ryhmittelyllä mitä, kenelle, millä ylivoimatekijällä. Kuviossa kunkin kohdan alussa oleva symboli (viiva, ympyrä, neliö, salmiakki) yhdistää asiakassegmentin ja ylivoimatekijän sitä vastaavaan tarjontaan, esim. toimiva yhdyskunta asukkaille elinkaaren vaiheita myötäillen. 12

13 Mitä? Hyvinvointi on kokonaisuus, jossa ihmisen olo ei saa olla stressattu Lakisääteiset palvelut Huom! О Kuntoutuspalvelut Onnellisuus palvelujen tuotanto Nykyiset v. tulevaisuudessa Kuntoutusta nykyiset vanhukset Toimiva yhdyskunta Kenelle? Kuntalaisille О Työikäisille Ikäihmisille Lohjan seudulla, pääkaupunkiseudulla, matkojen päähän Asukkaille Millä ylivoimatekijällä? Oikeudenmukaisella priorisoinnilla Kuntien eri toimialojen yhteistyöllä/työnjaolla О Kelan tukemana Virkistävästi innostaen Elinkaaren vaiheita myötäillen, akuuteissa kriiseissä apua tarjoten Sosiaaliset verkostot tärkeitä Kuvio 5. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin strateginen tehtävä. Aikaisemmin toteutetut klusteritarkastelut (Matkailu sekä Hyvinvointi- ja hoivapalvelut, kumpikin päivätty ) hahmottavat alueelle miniklusterirakenteen, jonka ytimessä on palvelujen tuotanto. Hyvinvointiklusterin osalta Läntisellä Uudellamaalla ko. selvitys hahmottaa liikevaihdossa 30%:n kasvua v ja matkailuklusterissa n. 8%:n kasvua. Hyvinvointiklusterin yrityksiä ko. selvityksen mukaan alueella on n. 600, jotka työllistävät reilut 500 henkeä. Yritykset ovat siten pieniä, tyypillisesti yhden hengen palveluyrityksiä. Koska merkittävä osa hyvinvointipalveluista on henkilökohtaista palvelua, merkitsee kasvu samalla myös työllisten määrän kasvua tai kääntäen, pula osaajista voi muodostua kasvun pullonkaulaksi. 13

14 4. Mihin maailma on menossa? Muutostekijät, PESTEhaasteet ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet Skenaarioiden rakentamista varten määriteltiin skenaarion eli näytelmän käsikirjoituksen kulissit, näyttämö ja näyttelijät. KULISSIT käsittävät laajasti koko maailman, mutta siihen kuuluvat eriteltyinä myös Eurooppa, Itämeren allas, Suomi ja Läntinen Uusimaa. NÄYTTÄMÖn päärajaus on alueen hyvinvointi- ja hoivaklusteri. NÄYTTELIJÄT JA ROOLIT puolestaan valitaan seuraavasta joukosta: asukkaat, yritykset, kuntien päättäjät, hallinto, järjestöt, matkailijat. KATSOMO varmistaa sen, että toiminta on järkevää eli tarvitaan katsojia kuten asiakkaat/markkinat, asukkaat tai matkailijat. MAKSAJAT voivat sitten olla joko katsojat itse tai vaihtoehtoisesti EU, valtio, kunnat, Tekes, Suomen Akatemia tai esim. Sitra. KUISKAAJA kuuluu myös näytelmään ja sen rooli voi olla Lykesillä, Laurealla tai sitten käytetään apuna ulkopuolisia kuiskaajia jopa kansainvälisesti. P E S T E EU ja maailma Suomi ja lähialueet Tarkasteltava aihepiiri Oma toiminta-alue Kuiskaajat Käsikirjoittajat Näyttelijät Ohjaajat Katsojat Rahoittajat Tarja Meristö Kuvio 6. Skenaario on näytelmän käsikirjoitus, johon hahmotetaan kulissit ja näyttämö aiheeseen sovitettuna. Vaihtoehtoisina näkökulmina skenaarioiden laatimiseksi työssä käytettiin skenaarioiden suodatinmallin mukaista jakoa markkinat, teknologia ja yhteiskunta. Vasta sellaista ratkaisua voidaan kutsua todelliseksi innovaatioksi, joka läpäisee kaikki kolme suodatinta. Seuraavassa on ensin esitetty ensin kulissit ja näyttämö näistä kolmesta eri näkökulmasta. 14

15 MARKKINAT lyhyt tähtäin Alhainen hyväksyntä Vanhanaikainen INNO- VAATIO TUTKIMUS JA TEKNOLOGIA pitkä tähtäin YHTEISKUNTA Epä-taloudellinen HUOM! ERI AKTORIT JA INTRESSIT keskipitkä tähtäin Mukaeltu alunperin Kruppin kaaviosta 1976; ks. myös Vihreä valtakunta, Kettunen, Jyrki (1998), s Tarja Meristö Kuvio 7. Tulevaisuuden vaihtoehtoiset näkökulmat, markkinat, teknologia, yhteiskunta, innovaation lähteenä. Markkinat näkökulmasta katsottuna korostuu hyvinvointimatkailu ja erityisesti sen kansainvälinen ulottuvuus kasvun moottorina. Kotimarkkinoita laajennetaan luontevasti Itämeren altaalle ja erityisesti Venäjälle, mutta kasvua haetaan myös Aasian suunnasta Intiasta, Kiinasta ja Japanista. Markkinointivalttina pidetään luonnonmukaisuutta, rauhallisuutta, puhtautta ja tiettyä pienimuotoisuutta myös asiakkaan silmin. Teknologia-näkökulmasta katsottuna työryhmä korosti logistiikkaan liittyviä asioita läpi koko arvoketjun. Se merkitsee ihmisten liikkumista, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta sekä tiedon kulkua. Tästä näkökulmasta katsottuna alueen hyvinvointiklusteri voisi profiloitua korkean teknologian hyödyntäjäksi, joka on luontevasti integroitu myös osaksi globaalia verkostoa. Yhteiskunta näkökulmasta tehdyt skenaariokuvaukset painottuvat eniten kotimarkkinoille eli pääkaupunkiseudun muodostamalle metropolialueelle. Lähtökohtana ovat eettiset toimintaperiaatteet ja jopa turhakkeiden välttäminen. Tavoitteena on hyvinvointi, jossa ihmisellä on elämä omassa hallussa ja jossa lähiyhteisöstä muodostuu yksilölle tavallaan oma perhe. 15

16 Markkinat P E S T E Kiina, Intia, Japani Venäjä, Itämeren allas Hyvinvointipalvelut pienesti, luonnonmukaisesti, puhtaasti, vapaasti Painopiste matkailutoimijoissa Yhteistyökumppanit: yritykset, yhteisöt (yhdistykset, harrastuskerhot) Tiedontuottaminen/markkina-analyysit: yhteistyössä oppilaitosten kanssa Median hyödyntäminen Yhteiskunnan tehtävät: perusterveydenhuolto kuntoon Tarja Meristö Kuvio 8. Markkina-näkökulmasta Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin toimintaympäristö ja tehtävät. Teknologia P E S T E EU ja Suomi Kuiskaajat: T. Sukari Tutkijat Liike-elämä Yhdistykset Länsi-Uudenmaan kunnat Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusteri Kotipalveluyrittäjyys tekniikka mahdollistaa yhteydenpidon Logistiikka (vrt. lähiruoka) liikennejärjestelyt, juna! Geenimuunneltu ruoka (alkuperän todentaminen) Etätyökeskukset (ICT-teknologia, energiatuotanto) Viivakoodit kaikkiin elintarvikkeisiin Käsikirjoittajat: Valtio, kunnat, yritykset (ml. Teknologiapolitiikka) Alueen ihmiset verkko yhteisöissä ja yhdistyksissä Ohjaaja: Kunnallispolitiikka Liike-elämä Katsojat: Asukkaat Matkailijat Rahoittajat: Veronmaksajat Palvelujen ostajat talouselämä Tarja Meristö Kuvio 9. Teknologia-näkökulmasta Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin toimintaympäristö ja tehtävät. 16

17 Yhteiskunta P E S T E Ekologia tukee yhteiskuntaa Hyvinvointiklusteri -eettiset periaatteet, ei turhaa tarjontaa kunnat Metropolialue asukkaat Sosiaalipohjainen perhekäsitys Kuiskaajat: Tieto- ja arvopohjalta tekniikka Käsikirjoitus ja ohjaus: Elämä omassa hallussa Yrittäjyys voimissaan yritykset 3. sektori Katsojat: Konservatiivisuus Yksinkertaisuus Humanismi Rahoittajat: Julkinen huolenpito, ei vakuutuskorttipohjaisuus Tarja Meristö Kuvio 10. Yhteiskunta-näkökulmasta Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin toimintaympäristö ja tehtävät. Kunkin näkökulman pohjalta skenaarioiden lähtökohdaksi tunnistetaan ajurit, joiden suhteen erilaiset skenaariot voivat kehittyä. Markkinat-puolella ajureina nähtiin asiakaspainopiste (kuluttajat vs. B to B asiakkaat) sekä markkinoiden painopiste (lähimarkkinat vs. globaalit markkinat). Teknologialähtöiset ajurit suuntaavat ICT-teknologian joko tiedon välitykseen tai myös osaksi palvelujen tarjontakonseptia, mutta tuovat esille myös kansalaislähtöisyyden palvelujen saatavuudessa (kaikkien ulottuvilla vs. vain rajatun ryhmän tiedossa). Yhteiskuntalähtöiset ajurit puolestaan jakavat hyvinvointipalvelut puhtaasti markkinavetoisiin tai osaksi hyvinvointiyhteiskuntaa ja vastaavasti vähentävät erityisryhmien saamaa yhteiskunnan tukea tai kytkevät sen entistä vahvemmin yhteiskuntapolitiikan osaksi. Seuraavissa nelikentissä on työryhmän luonnoksia skenaariomoduleiksi, joiden pohjalta sitten rakennettiin lopulliset tulevaisuudenkuvat strategiatyön suuntaamiseksi ja joustovaran kehittämiseksi. 17

18 Teknologia Palvelut vain pienen ryhmän tiedossa Tavoitteena hoitaa vaikeimmat tapaukset? Vain tiedonvälitykseen Myös osana palvelutarjontaa Tietoa saatavilla, jos osaa etsiä Tieto hyvinvoinnin edistäjänä Palvelutieto laajasti, helposti kaikkien saataville Markkinat Pääpaino kuluttajissa Yhteiskunta: panostus voimakkaasti Maantiet. Fokus: perusterveydenhuoltoon Venäjä, Kiina, Intia, Yritykset: lisä- ja tukipalvelut Japani, gatewaymatkaajat Globaali toimintaympäristö Valitut kuluttajasegmentit globaalisti Vetovoimatekijät: luonnonmukaisuus, pienuus, turvallisuus, puhtaus, jokamiehenoikeus/vapaus Valitut kumppanuusyritykset maailmalta +vaatii taustaselvityksen markkinoista esim. opinnäytetyö +kumppaneita voi hakea myös kohdennetussa mediassa ilmoituksen kautta (esim. Pietarin alue) Alueen asukkaiden hyvinvointipalvelut Tiivis yhteistyö alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa Pääpaino lähiympäristössä B to B -asiakaskunta Yhteiskunta Hyvinvointipalvelut osa yhteiskuntaa Nykytila, jossa 3. sektori merkittävässä roolissa Mennyt maailma Erityisryhmien tuki vähenee/ poistuu Tämä on negatiivinen kehityskulku Maksavat asiakkaat, polarisaatio kasvaa Mahdollisuuksien tasa-arvo Erityisryhmien tuki kasvava osa yhteiskuntapolitiikkaa Tämä on todennäköinen ja haluttu alue Markkinalähtöinen yhteiskunta Kuvio 11. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin skenaarioluonnoksia markkina-, teknologia- ja yhteiskunta-perspektiiveistä. 18

19 Skenaariomoduleiksi näistä eri lähtökohdista saatiin seuraavat kuusi vaihtoehtoa, joista lopulliseen strategiatarkasteluun kehitettiin 3 erilaista kehityskulkua, joista kerrotaan enemmän luvussa 5. Markkinalähtöiset Skenaario 1 Pietarin markkinoille mukaan Oletukset Siellä on potentiaalia ja maksukykyisiä asiakkaita (yksilöt, perheet, yritykset) Vetovoimatekijät (lähellä, rauha, turvallisuus, puhtaus) sellaisia, joista valmiita maksamaan Seuraukset Voimakkaasti suuntauduttava itään ja etsittävä kumppaneita Tehtävä markkinatutkimus, löydettävä segmentit, joille suunnataan Verkostoiduttava vahvasti alueellakin koon/näkyvyyden kasvattamiseksi Skenaario 2 Laajennettu Metropolialue päämarkkinana Oletukset Puolet Suomen kansasta asuu Hki-Tre-Tku kolmiossa Lähimatkailu ja kestävän kehityksen arvot vahvistuvat Seuraukset Verkottuminen Erikoistuminen, segmenttien valinta, markkinatutkimus Konseptointi, tuotteistaminen Näkyvyyden lisääminen, voimakas viestintä, mmm. BlueWings, Venäjän kauppatie Teknologialähtöiset Skenaario 3 Kasvuhaluinen Länsi-Uusimaa Oletukset Yhteistyö kuntien kesken sujuu Tieto eri toimijoiden kesken kulkee (teknologiainvestoinnit!) Seuraukset Alueen vetovoima kasvaa Palvelut kehittyvät, joukkoliikenne kannattaa Alueelle uusia asukkaita ( as.) Skenaario 4 Epäonnistunut Länsi-Uudenmaan kuntayhteistyö Oletukset Epäluulo ja kilpailu ehkäisevät yhteistyötä ( omaan napaan tuijottaminen ) Päällekkäisyyksiä Kilpailu asukkaista Seuraukset Menetetään synergiaedut Veroprosentti nousee Vetovoimaisuus kärsii 19

20 Yhteiskuntalähtöiset Skenaario 5 Kapitalismi jyllää Oletukset Raha sanelee, tarpeet ja tarjonta eivät kohtaa Yhteisöllisyys on hävinnyt Seuraukset Polarisoituva kehitys Pinnallisuus, materialismi, turhia tuotteita ja palveluita (kuten soittoäänet) Ihmisarvo mitataan rahassa Skenaario 6 Suvaitsevaisuus tuo monivärisyyttä Oletukset Erityisryhmien palvelut taataan (mielenterveys, vammaiset, rajoittunut toimintakyky) Lainsäädännön oltava joustava markkinapuolelle Tietopohjainen arvoperusta, suhteellisuudentaju eduissa tarpeen ei holhousta Seuraukset Löyhempi yhteiskunta, toimivat markkinat Mahdollisuus toteuttaa yksinkertaista elämää Tuottamistavat uudistuvat oma rooli yhteiskunnassa aktiivisempi Kuvio 12. Skenaariomodulit lopullisten skenaarioiden rakennuspalikoiksi. 5. Mitkä ovat alueen omat toimintavaihtoehdot eri skenaarioissa? Lopullisia skenaarioita Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterille tarkennettiin kolme: 1. Markkinalähtöiset skenaariot, Pienimuotoiset hyvinvointipalvelu matkailijoille Kuluttaja keskeisessä roolissa Laajenee kansainvälisille markkinoille, erit. Itämeren alueella Korostaa hyvinvointimatkailua klusterin moottorina, kuitenkin pienimuotoisesti 2. Teknologialähtöiset skenaariot, Ympäristö-, terveys. ja turvallisuuslähtöinen ekoskenaario Verkottuminen, tiedonsaanti ja logistiikka avainasemassa Kansalainen ja kuluttaja kumpikin keskeisessä roolissa Korostaa ICT-pohjaisia ratkaisuja palvelujen konseptoinnissa myös kuntapuolella, ympäristö, terveys ja turvallisuus ajureina 3. Yhteiskuntalähtöiset skenaariot, Yrittäjyys voimissaan Yhteiskunnan arvovalinnat nousevat keskiöön Mahdollisuuksien tasa-arvo varmistetaan erityisryhmien tukitoimin Julkisen puolen markkinaosaamista kehitettävä, jotta yhteistyö pienyrittäjien kanssa mahdollista 20

21 1. skenaario: Pienimuotoiset hyvinvointipalvelut matkailijoille Lähtökohtana tälle skenaariolle ovat alueen luontaiset piirteet, kuten luonnonläheisyys, monipuolinen kulttuuritarjonta, paikallisuus sekä vanhat Ruukkialueet lähellä metropolialueita. Aktiivisina toimijoina tässä skenaariossa ovat alueen vahvat palveluyritykset, joiden on panostettava vahvasti yhteismarkkinointiin ja osallistuttava yhdessä esim. messuille myös Suomen ulkopuolella. Kansainvälisiä asiakasryhmiä houkutellaan pienimuotoisuudella, ts. alueen rauhallisuus ja turvallisuus, kuitenkin lähellä metropolialuetta rakennetaan vetovoimatekijäksi kehittämällä alueen hahmojen ja tapahtumien varaan nojaavaa tarinankerrontaa. Vahvuudet Lähellä metropolialuetta / suuria asutuskeskuksia, ml. Pietari Fiskars; Ruukki-alueet Vahvat palveluyritykset Monipuoliset palvelut (Suolahuone) Heikkoudet Huonot poikittaiset kulkuyhteydet, ei opasteita Toimijat huonosti verkottuneita? Mahdollisuudet Lähilogistiikan kehittäminen Kestävän kehityksen korostaminen Tarinoiden rakentaminen, kesäteatteri ym. (paikalliset hahmot) Yhteismarkkinointi (messut, esitteet, yhteisosastot ym.) Median hyödyntäminen valtakunnan tasolla Uhat Kuntien keskinäinen kilpailu Taantuma Ei tulekaan yöpyjiä Näkökulma: Mielikuvien systemaattinen rakentaminen yhteisesti Kuvio 13. Skenaarion 1 SWOT-taulukko. 21

22 Offensiiviset/defensiiviset toimintavaihtoehdot Näkökulma: Päivämatkaajat päälle Skenaario: 1. Pienimuotoiset hyvinvointipalvelut matkailijoille Toimintavaihtoehdot Offensiivinen toimintavaihtoehto: aggressiivinen, proaktiviinen strategia, pioneeri Paikallisten hahmojen tarinat mediaan Tutkittu tieto + yrittäjät yhteen Historioitsijat penkomaan entisajan taustat Yhteinen messuosasto Pietariin / Moskovaan Kulttuuritapahtumat (jokaiselle toimijalle oma) Defensiivinen toimintavaihtoehto: rauhallinen, reaktiivinen strategia, seurailija Matkailuportaali Avoimet ovet; hyvinvointipäivät Tarja Meristö Kuvio 14. Skenaarion 1 toimintavaihtoehdot. 2. skenaario: Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslähtöinen ekoskenaario. Lähtökohtana tälle skenaariolle on alueen maaseutumiljöö sekä alueen maatalous, erityisesti lähiruuan tuotanto. Skenaarion vetovoima haetaan gastronomian nousutrendistä. Aktiivisia toimijoita tässä skenaariossa ovat ympäristöasioista huolehtivat viljelijät, mutta myös luonnonmukaisuutta läpi koko ketjun korostavat palveluyritykset, jotka panostavat myös ravintolapalveluihin. Vaikka palveluyritysten menestyksellinen toiminta tarvitsee myös yöpyjiä, panostetaan tässä vaihtoehdossa myös läheltä tuleviin päiväkävijöihin, joita houkutellaan luonnonmukaisten palvelujen parin päivämatkan päähän. 22

23 Vahvuudet Lähiruuan tuottajat alueella Maaseutualue, lähellä metropolia Heikkoudet Huonot poikittaiset kulkuyhteydet lähilogistiikka ei pelaa eli lähiruuan saatavuus varmistettava Huono verkottumisaste Mahdollisuudet Logistiikkayrittäjäketjun kehittäminen ( Luomunautti ) Gastronomian nousun hyödyntäminen (life style hyödyt) Pikkutapahtumat viikonloppuisin Verkkoyhteisöjen luonti (wikipedia) Blogi: omat mansikkapaikat Länsi-Uudellamaalla Uhat Energiaintensiivinen ala (talojen lämmitys, altaiden lämmitys) Kuljetusmatkat (pesulapalvelut Virossa) Jätehuolto / lajittelu Näkökulma: Luonnonmukaisuuden korostaminen Kuvio 15. Skenaarion 2 SWOT-taulukko. Offensiiviset/defensiiviset toimintavaihtoehdot Näkökulma: ympäristö Toimintavaihtoehdot Skenaario: 2. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslähtöinen ekoskenaario. Offensiivinen toimintavaihtoehto: aggressiivinen, proaktiviinen strategia, pioneeri Blogi Ekologian aktiivinen esilletuonti Defensiivinen toimintavaihtoehto: rauhallinen, reaktiivinen strategia, seurailija Luomuvaihtoehdot pienesti Tarja Meristö Kuvio 16. Skenaarion 2 toimintavaihtoehdot. 23

24 3. Skenaario: Yrittäjyys voimissaan Lähtökohtana tälle skenaariolle on julkisen puolen toimijoiden markkinaosaamisen kehittäminen, esim. kilpailutusosaaminen. Samalla kiinnitetään huomiota julkisten toimijoiden toiminnan yksinkertaistamiseen tavoitteena pykäläviidakon harventaminen, jotta yrittäjät olisivat yhteistyössä tasavertaisessa asemassa kuin isotkin yritykset. Aktiivisina toimijoina tässä skenaariossa ovat alueen yrittäjät. Olennaista on kehittää ja vahvistaa yrittäjyyttä hyvinvointi- ja hoivasektorilla ja luoda lähtökohtaisesti brändin voimalla visiota luovaa uutta yrittäjyyttä. Alueen yhteisöt, kuten Kauppakamari voivat luoda uusia mahdollisuuksia yrittäjille vahvistaa omaa toimintaansa ja myös tarjota vertaistukea. Vahvuudet Verkostojen alkuja olemassa Ruukkien brändi Kylpylöiden ja hyvinvointikeskusten brändi Heikkoudet Hyvinvointiyrittäjien hinnoittelu säädelty (ei nähdä kokonaisuutta) Kilpailutusosaaminen Lyhyen tähtäimen ajattelu Yrittäjyysosaaminen heikkoa Brändiyrittäjän puute? Mahdollisuudet Markkinavetoisuuden hyödyntäminen Länsi-Uudenmaan yrittäjät vertaistukiryhmät (ml. Kauppakamari) E18 tunnetuksi hyödyt täysimääräisiksi Uhat Kunta ei ostakaan palveluja (kilpailutus!) Isot yritykset jyräävät Liika monimutkaisuus pykäläviidakossa Näkökulma: Julkiset päättäjät ja isot toimijat eivät saa sanella ehtoja erit. hoiva/palvelualueella irti pitkästä siimasta Kuvio 17. Skenaarion 3 SWOT-taulukko. 24

25 Offensiiviset/defensiiviset toimintavaihtoehdot Näkökulma: yrittäjyys Skenaario: 3. Yrittäjyys voimissaan Toimintavaihtoehdot Offensiivinen toimintavaihtoehto: aggressiivinen, proaktiviinen strategia, pioneeri Aktiivinen vertaisverkosto Brändiyrittäjät esiin Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (lobbaus) Defensiivinen toimintavaihtoehto: rauhallinen, reaktiivinen strategia, seurailija Sopeutuminen isojen toimijoiden sääntöihin Pienesti esille Kuvio 18. Skenaarion 3 toimintavaihtoehdot. Tarja Meristö Skenaariopolut voidaan sitoa todelliseen maailmaan ja ajan kulumiseen reimarien avulla. Reimarit ovat tietylle skenaariolle ominaisia tapahtumia, joiden avulla voidaan tunnistaa, mikä skenaario on toteutumassa. Skenaarioissa aika kuluu sitä mukaa, kun reimareiksi merkityt tapahtumat toteutuvat: reimareiden ajoitus jollekin vuodelle ei tarkoita kyseistä vuotta, vaan tapahtumaa siihen mennessä. Aika kuluu, kun reimareiksi merkityt tapahtumat toteutuvat. Kyse on tapahtuma-ajan käsitteestä. Seuraavassa on kunkin skenaarion osalta kuvattu ne askeleet ja toimenpiteet, jotka on tehtävä, jotta ko. kehityskulku on mahdollinen. Kunkin skenaarion osalta on samalla arvioitu, miltä alue ja sen hyvinvointiklusteri tulevaisuudessa näyttävät, jos sitä lähdetään kehittämään ko. skenaarion ehdoilla. 25

26 Toimenpiteet aika-akselilla 1. Pienimuotoiset hyvinvointipalvelut matkailijoille VISIO VISIO Paikallisten Paikallisten hahmojen hahmojen tarinat tarinat ryydittävät ryydittävät tunnettuutta tunnettuutta Esteet: lainsäädäntö tiehallinto ym. suurten yritysten ehdoilla Yhteinen messuponnistus Itämeren altaalla (Pietari/Moskova) -- monialainen yhteistyö, verkottuminen tarinat medialle ja teatteriin hahmojen tunnistus 2020 Toimenpiteet aika-akselilla 2. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuslähtöinen ekoskenaario. VISIO VISIO Ympäristöystävällisen Ympäristöystävällisen yritystoiminnan yritystoiminnan alue, alue, luonnonmukaisuus luonnonmukaisuus myös myös elintavoissa, elintavoissa, ml. ml. ruoka ruoka Luonnonläheinen / luomu Lähiruoka - brändinrakennus Ekomerkki alueelle Ympäristöliiketoiminta oppiaineeksi alueen kouluihin / tutkimustoimintaa Ekotehokkuus / ympäristövastuu yrittäjien / yritysten toimintatavaksi Lähilogistiikka kuntoon (ml. poikittaisliikenne) (joukkoliikennepanostukset?)

27 Toimenpiteet aika-akselilla 3. Yrittäjyys voimissaan VISIO VISIO Yrittäjyydestä Yrittäjyydestä tunnettu tunnettu alue alue Valtakunnalliset yrittäjäpäivät paikalle! Brändiyrittäjät esiin mediassa Yrittäjätalo Kilpailutusosaaminen (kunnat; yrittäjät) Löyhät liittymät, vertaistukiryhmät case by case Kuvio 19. Skenaarioiden toimenpiteet kohti visiota Yhteistä kaikille skenaarioille on klusterin yrittäjävetoisuuden vahvistaminen, logistiikan kehittäminen ja brändin rakentaminen. Skenaarioita ja niiden taustalla olevia oletuksia tarkennettiin vielä työn lopuksi järjestetyllä wwwkyselyllä, joka lähetettiin elokuun 2008 alussa ( ) loppuseminaarin kutsutuille toimijoille laajasti alueen hyvinvointiklusterin eri osista. Vastauksia saatiin 29 kappaletta loppuseminaarin alkuun mennessä, joka pidettiin Vastaajista lähes puolet (48%) oli yksityisellä sektorilla ja vastaajien kotipaikka Läntisellä Uudellamaalla oli 31%:lla Lohja ja 17%:lla Karkkila (kuviot 20 ja 21). 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Yksityisyritys 48% Kunta 39% Valtio 0% Yksityishenkilö 13% Kuvio 20. Vastaajan asema hyvinvointitoimialalla 27

28 0% 10% 20% 30% 40% Karkkila Karjalohja Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Hanko Inkoo Karjaa Tammisaari Pohja 3% 3% 7% 10% 0% 10% 7% 7% 3% 17% 31% Kuvio 21. Vastaajan sijaintikunta. Vastaajien kanta esitettyihin väitteisiin isiin oli pääosin jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Selkeästi e niten eri mieltä oltiin väitteestä On parempi, että yksittäinen yrittäjä jättää Länsi-Uudenmaan alueen kehittämiseen julkisen sektorin huoleksi (90% jokseenkin tai täysin eri mieltä). Samoin väite Hyvinvointiyrittäjän kannattaa keskittyä mahdollisimman paljon yritysasiakkaisiin keräsi 55% jokseenkin tai täysin eri mieltä vastauksia. Tosin tässä väitteessä viidennes (20%) vastaajista oli myös jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Eniten epätietoisuutta herättivät väitteet Länsi-Uudellemaalle pitäisi luoda yhtenäinen tarina, jota yksittäiset tapahtumat tukevat, johon 17% ei osannut ottaa kantaa ja Hyvinvointimatkailun kannattaa panostaa ennemmin läheltä tuleviin päiväkävijöihin kuin kauempaa tuleviin yöpyviin matkailijoihin (14% ei osaa sanoa). Lähes kaikkien mielestä Läntisen Uudenmaan näkyvyyttä pitää lisätä aktiivisesti mediassa, samoin luonnonläheisyyttä pidettiin alueen matkailun valttina, ja vastaajat uskoivat, että kannattaa valita luontoa säästävä toimintatapa, vaikka se olisi selvästi perinteistä tapaa kalliimpi. Uskottiin myös, että julkisten toimijoiden pitää kehittää markkinaosaamistaan, sillä hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa lähivuosina ja on kyettävä saamaan haaviin myös pääkaupunkiseudulla työskentelevät alueen palvelujen asiakkaiksi. Tässä tarvitaan myös pienten toimijoiden verkottumista ja tiivistä yhteistyötä. 28

29 Kuvio 22. Kyselyn väittämät ja vastaajien jakauma (%) 29

30 6. Minne päätämme mennä? Visio ja tahtotila Lopullinen tahtotila alueen hyvinvointiklusterin tulevaisuuden visiosta tarvitsee laajempaa sitoutumista kuin mitä työryhmä edusti. Loppuseminaarissa elokuussa 2008 tulokset esiteltiin laajemmalle joukolle. Pienryhmässä työskennellen muotoiltiin myös suositukset tahtotilan käytännön saavuttamisen varmistamiseksi. Myös www-kysely toi uusia toimijoita pohtimaan asiaa. VISIO: Hyvinvointiklusteri alueella on yrittäjyysvetoinen kokonaisuus, jolla on selkeästi määritellyt kohderyhmät eli asiakassegmentit. Asiakkaat ovat pääosin metropolialueella toimivia yksilöitä ja yrityksiä. Kasvua haetaan verkostoyhteistyön ja palvelujen tuotteistamisen avulla myös kansainvälisiltä markkinoilta. Yhteiskunnan rooli on turvata peruspalveluilla hyvä elämänlaatu sekä tukea erityisryhmiä. Yhteiskunnan vastuulla on myös huolehtia säädösten yrittäjämyönteisyydestä sekä turvata osaajien saanti huolehtimalla koulutustarjonnasta. Tunnettuus ja vahva brändi ovat välttämättömiä menestykselliselle toiminnalle. Kuvio 23. Visio alueen hyvinvointiklusterista maaliskuun 2008 työskentelyn perusteella. Skenaariotyöskentelyssä työstetyssä visiossa on erotettavissa selkeät piirteet: Yrittäjyysvetoinen kokonaisuus Selkeät kohderyhmät eli asiakassegmentit Metropolialueen toimija Kasvuhakuinen o Tuotteistaminen o Verkostoyhteistyö o Kansainväliset markkinat Työnjako yhteiskunta - yritykset toimii Tunnettuus tärkeä menestymiselle Vision saavuttamista tarkasteltiin elokuun loppuseminaarissa pienryhmissä eri näkökulmista: kansalainen (1 ryhmä) yksityinen sektori (2 ryhmää) kuntasektori (3 ryhmää) 30

31 Kansalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta korostettiin moniammatillista osaamista ja ennalta ehkäisevää toimintaa, niin ettei tule säröjä tai putoamisia pois hyvinvoinnin ytimestä. Yksilön auttaminen ongelmatilanteessa tai sen kynnyksellä nähtiin erityisesti palveluohjauksen tehostamisasiana. Se on työtä, joka paitsi lisää hyvinvointia, on myös taloudellisesti kannattavaa, ja näin rahat kokonaisuutena riittävät paremmin. Yksityisellä sektorilla toimenpiteet haluttiin suunnata kuntapäättäjiin ja virkamiehiin, joiden markkinaosaamista pitää lisätä, ja joiden pitää myös oikeasti tutustua yksityisen palvelusektorin tarjontaan. Parhaiten yhteistyö etenee, jos tiedonvaihtoa ja töiden suunnittelua voidaan toteuttaa yhteisissä palavereissa ja verkostoissa, kuntien toimiessa koordinaattorina. Näin toiminnasta tulee myös avoimempaa ja läpinäkyvämpää, jolloin esim. kilpailutusprosesseja voidaan yksinkertaistaa. Suositukset osoitetaan näin sekä kunnille että yrittäjille itselleen, mutta myös yritysten kehittämistahoille, kuten yrityskeskukset, kauppakamari ja elinkeinokeskus. Asioiden ymmärtäminen ja yrittäjämyönteisen kulttuurin luominen pitää ottaa yhteiseksi asiaksi, ja mukaan voidaan kytkeä myös paikallinen media ja kolmas sektori. Kuntasektorin puolella alan työpaikat on saatava houkutteleviksi (palkka kohdalleen, henkilökuntaa riittävästi, työhyvinvointi), jotta voidaan oikeasti toimia kansalaisten hyvinvoinnin puolesta. Kuntapuolella nähtiin vastuu kansalaisesta keskeisenä, ja toimenpiteitä ehdotettiinkin siihen suuntaan, millä yhteisöllisyyttä ja kansalaisten omaa aktiivisuutta voitaisiin lisätä panostamalla katuparlamentteihin, kaavoitukseen, julkisen liikenteen mahdollisuuksiin ja maalaisjärjen kunniaan nostamiseen liian yleisen suunnittelemisen sijaan. Vastuu on paitsi kunnilla, myös kansalaisilla ja järjestöillä, sekä yrityksillä, medialla ja lainsäätäjillä. Kuntapuolella ja kansalaisille toivottiin myös liiketoimintaosaamisen perusosaamista, joka voisi toteutua yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Työryhmät pohtivat myös hyvinvoinnin mittareita eri näkökulmista. Kansalaisen kokema hyvinvointi, onnellisuus, puhututti. Kansalaisnäkökulma oli selvästi vaikeampi arvioitava kuin yritys- tai kuntapuolen arviointi. Yrityspuolella hyvinvointiklusterin menestymisen mittareiksi esitettiin menestyvien yritysten lukumäärää alueella, asiakastyytyväisyyttä ja hoitoketjujen toimivuutta ja tehokkuutta. Kuntapuolen mittareita voisivat olla kansalaisten luottamus terveydenhuollon järjestelmiin ja myös palvelujen löytäminen. Myös terveenä pysyminen ja esim. kotona asumisen tukeminen ovat hyvinvoinnin hyviä mittareita. Kunnat hyvinvointityönantajina ovat menestyneet, jos toimet saadaan täytettyä ammattitaitoisilla ihmisillä ja henkilöt viihtyvät työssään, kehittävät työtään ja ovat innovatiivisia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointitoimialalla toivotaan tulevaisuudessa monenlaisia uudistuksia, toimenpiteitä ja uusia yhteistyön muotoja. Toteutetun kyselyn perusteella toivotaan esimerkiksi julkisen terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä laajalla alueella, järvialueen tunnettavuuden lisäämistä, koulutusta ja osaamista, laajaa näkemystä kuntien yhteistyölle, todellista yhteistyötä erilaisten projektien suhteen ja yhteistä foorumia yhteydenpitoa ja tiedotusta varten. 31

32 Viitattu kirjallisuus ja linkit Tulevaisuus on osaamisessa. Teknologia strategia näkemys valinnoista. Tekes, Matkailu. AKO-ohjelman klusteriselvitys Hyvinvointi- ja hoivapalvelut. AKO-ohjelman klusteriselvitys Liitteet: 1. Www-kyselylomake. 2. Www-kyselyn tulokset kokonaisuutena. 3. Tulevaisuus ja hyvinvointi seminaarin ohjelma 4. Tulevaisuus ja hyvinvointi seminaarin osallistujat ja puhujat 32

33 Liite 1. Www-kyselynlomake. Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusteri Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää Länsi-Uudenmaan alueen toimijoiden näkemyksiä hyvinvointitoimialan tulevaisuudesta. Aineistoa kerätään pidettävää seminaaria varten. Vastaathan viimeistään perjantaina Kiitos! Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asemaasi hyvinvointi-toimialalla? [ ] Yksityisyritys [ ] 1-4 hengen yritys [ ] 5-9 hengen yritys [ ] hengen yritys [ ] hengen yritys [ ] hengen yryitys [ ] vähintään 250 hengen yritys [ ] Kunta [ ] Sivistystoimi [ ] Sosiaalitoimi [ ] Terveystoimi [ ] Tekninen toimi [ ] Muu [ ] Valtio [ ] Yksityishenkilö Sijainti: ( ) Karkkila ( ) Karjalohja ( ) Lohja ( ) Nummi-Pusula ( ) Sammatti ( ) Siuntio ( ) Hanko ( ) Inkoo ( ) Karjaa ( ) Tammisaari ( ) Pohja ( ) Jokin muu Uudenmaan kunta, mikä? ( ) Jokin muu, mikä? Arvioi alla olevia väitteitä sen mukaan, oletko väitteiden kanssa täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä. 33

34 Pienet toimijat pärjäävät tulevaisuudessa vain tekemällä tiivistä yhteistyötä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin Täysin En eri osaa eri mieltä mieltä sanoa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Hyvinvointimatkailu kasvaa merkittävästi ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) lähivuosina Liiallinen markkinalähtöisyys on uhka suomalaiselle hyvinvointivaltiolle Tietotekniikan kehitys avaa hyvinvointipalveluille paljon uusia toimintamahdollisuuksia Taloudellisen taantuman tullessa kuluttajat karsivat ensimmäisenä hyvinvointipalveluiden käytöstä Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää kaikenkokoisille toimijoille Länsi-Uudenmaan kunnat houkuttelevat tulevaisuudessa yhä enemmän Helsingin seudulla työskenteleviä Hyvinvointiyrittäjän kannattaa keskittyä mahdollisimman paljon yritysasiakkaisiin ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Arvioi alla olevia väitteitä sen mukaan, oletko väitteiden kanssa täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä. Luonnonläheisyys on Länsi-Uudenmaan Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa Jokseenkin eikä eri eri mieltä mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 34