ASIAKKAANA MESSUILLA -ViiniExpo 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAANA MESSUILLA -ViiniExpo 2004"

Transkriptio

1 ASIAKKAANA MESSUILLA -ViiniExpo 2004 Hannakaisa Patrikainen Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) PATRIKAINEN, Hannakaisa Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 70 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Salainen saakka ASIAKKAANA MESSUILLA VIINIEXPO 2004 Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja RANTASUO, Helena Toimeksiantaja(t) Viini-lehti, Viinilehti Oy Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä, millainen oli tyypillinen vuoden 2004 ViiniExpossa vieraileva asiakas. Tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman paljon tietoa messuvieraista ViiniExpon järjestäjälle, Viinilehti Oylle. Tärkeänä asiana olivat messuvieraiden mielipiteet ViiniExpon järjestelyistä ja palveluista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ViiniExpossa Viini-lehden messuosastolla Viinin Ystävän Päivänä vierailevat messuasiakkaat. Messuvieraiden toiveiden ja odotusten kartoitus tapahtui messuilla jaettavan kyselylomakkeen avulla. Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselylomakkeiden lisäksi henkilökohtaista haastattelua. Kyselylomakkeita jaettiin 200 ja niistä palautui 196, joten vastausprosentti kohosi erittäin korkeaksi. Tulokset osoittivat, että messuasiakkaat ovat monilta osin tyytyväisiä ViiniExpon palveluihin. Viinilehden tulee markkinoida itseään voimakkaammin ViiniExpon järjestäjänä, ja tätä kautta myös ViiniExpo saisi lisää näkyvyyttä. Messujen monipuolinen ja laadukas tarjonta sai paljon kiitosta. Myös mielenkiintoiset messuosastot olivat jääneet messuvieraiden mieleen. Suurin ViiniExpossa vieraileva ikäryhmä olivat vuotiaat. Yhä useampi messuvieras on työelämässä johtavassa asemassa oleva naishenkilö, joka asuu Etelä-Suomessa, todennäköisimmin Helsingissä. Opinnäytetyö antoi ViiniExpon järjestäjälle viitteitä siitä, mitä osa-alueita messujen markkinoinnissa tulee kehittää ja mitä messuvieraat ViiniExpolta odottavat. Viininharrastajien määrä Suomessa kasvaa nopeasti, ja jos ViiniExpo haluaa yhä toimia viinikulttuurimme edistäjänä, sen on otettava myös suuren yleisön tarpeet huomioon. Avainsanat (asiasanat) Viini-lehti, ViiniExpo, messut, mielikuvat, asiakastyytyväisyys, asiakasprofiili Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) PATRIKAINEN, Hannakaisa Type of Publication Bachelor s thesis Pages 70 Language Finnish Confidential Title Until CUSTOMER AT A TRADE FAIR WINE EXPO 2004 Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor RANTASUO, Helena Assigned by Viini-lehti, Viinilehti Ltd. Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to define a typical customer participating in the Wine Expo organised in March 2004 at Helsinki Fair Center. The principal aim of the present study was to produce as much information on the customer as possible to the organiser of the Wine Expo, Viinilehti Ltd. The target group of the study consisted of the fair visitors at the Wine Magazine fair department on the Wine Lover s day The data were collected through a questionnaire created for this purpose. The empirical research was quantitative, although some additional information was collected through individual interviews. The survey revealed that in many cases fair visitors were quite happy with the services of the Wine Expo, especially with the quality of the fair and interesting exhibitors. The results of the research showed that the typical visitor at Wine Expo was 40 to 49 year old highly educated female living in Helsinki. This bachelor s thesis could be applied when planning the marketing of the Wine Expo in the future. The more the fair organiser knows about its customer, the more effective marketing can be. If the Wine Expo wants to be educationally important to Finnish wine culture, it has to pay attention not only to professional wine lovers, but all the wine lovers in the country. Keywords Wine Magazine, Wine Expo, fairs, images, customer service, customer profile Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN HISTORIAA Viini-lehti työn toimeksiantajana ViiniExpo VIININ HARRASTUKSEN NYKYTRENDIT SUOMESSA VIINIEXPO MARKKINOI MIELIKUVIA MESSUILLA Messut markkinointikeinona Mielikuvamarkkinointia VIINIEXPON 2004 KÄVIJÄTUTKIMUS Tutkimusongelma Tutkimusote Kyselylomake Perusjoukko ja otos Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti TUTKIMUKSEN TULOKSET Asiakasprofiili Mielikuvat ViiniExposta Messujen oheispalvelut ja hinnat ViiniExpossa ViiniExpon tarjonta ja yleiset messujärjestelyt Muita tietoja messuvieraista ASIAKASTYYTYVÄISYYDEN RAKENTUMINEN VIINIEXPOSSA Messuasiakkaan profiili Messuvieraana ViiniExpossa...55

5 2 8 POHDINTA...58 LÄHTEET...61 LIITTEET...63 Liite 1. Kyselylomake...63 Liite 2. Alkon Etikettiklubin asiakaskortti ViiniExpoon...67 Liite 3. Viini-lehden Viinihaku-esite...69 KUVIOT KUVIO 1. Samppanjan huumaa...18 KUVIO 2. Messuvieraat jaoteltuna asuinpaikan mukaan...30 KUVIO 3. Messuvieraiden rahankulutus ViiniExpossa...38 KUVIO 4. Millaisella pääsylipulla messuvieraat saapuivat messuille...41 KUVIO 5. Riedelin osastolla...44 KUVIO 6. Vuoden viinit TAULUKOT TAULUKKO 2. ViiniExpon kehitys

6 1 JOHDANTO 3 Tutkimukseni tavoitteena oli saada yleisöä aktiivisesti osallistumaan Viinilehti Oy:n järjestämään valtakunnalliseen viinialan tapahtumaan, ViiniExpoon. Tänä vuonna messuille saapuva yleisö osallistuisi näin ollen myös ViiniExpon kehittämiseen vastaamalla kyselylomakkeessa tiedusteltuihin asioihin. Tutkimuksessa olen kartoittanut viinimessuilla käyvien vieraiden mielipiteitä messujen annista. Olen etsinyt keinoja työn toimeksiantajalle ViiniExpon palvelujen parantamiseen ja tarkoituksena on löytää selkeät epäkohdat markkinoinnissa. Tätä kautta markkinointia voidaan olenna i- sesti kehittää. Tutkimusaineistoa messujen järjestämisestä näytteilleasettajan näkökulmasta on olemassa paljon. Messuvieraista ja messuvieraiden kokemuksista asiakkaina puolestaan tietoa on vähän, tai tieto on hyvin hajallaan eri paikoissa, kuten kirjoissa, lehdissä, viinialan julkaisuissa, internetissä tai televisiossa. Viineistä ja viininvalmistuksesta on kirjallisuutta paljon, mutta ViiniExposta tehtyjä tutkimuksia on olemassa vain yksi ja sekin on tehty näytteilleasettajan näkökulmasta. Messuvierasta ei ole ViiniExpossa koskaan tutkittu. Siispä tämä tutkimus on hyvin tarpeellinen. Tarpeellisen ja ajankohtaisen aiheesta tekee myös se, että ViiniExpon kävijämäärä kasvaa vuosi vuodelta ja tapahtuma laajenee. Tarkempaa tietoa messuasiakkaasta tarvitaan kipeästi, jotta messujen markkinointi voidaan suunnata oikein. Eri yritykset ja näytteilleasettajat ovat tehneet omilla osastoillaan asiakastyytyväisyyskyselyjä, mutta vastaavanlaista tutkimusta koko ViiniExpon asiakkaista ei ole aikaisemmin julkaistu. Tutkimuksen tietoperusta on suunniteltu johdattelemaan lukijaa tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. Tietoperusta on kirjoitettu perinteistä tapaa käyttäen. Etsin tietolä h- teitä koko opinnäytetyöprosessin ajan. Tietolähteitä etsiessäni pyrin löytämään mahdollisimman monipuolista tietoa erilaisia tietolähteitä hyödyntäen. Vielä tuloksia analysoidessani etsin materiaalia täydentämään tietoperustaa ja varmistin joidenkin tietojen ajankohtaisuuden.

7 4 Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössäni käytin pääasiassa kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja tutkimuksen toteutin kyselytutkimuksena ViiniExpossa Tutkimusvälineenä käytin kyselylomaketta, jossa oli monivalinta- eli strukturoituja kysymyksiä ja muutamia avoimia kysymyksiä. Kvalitatiivista tutkimusta työssäni edusti alan asiantuntijan haastattelu. Haastattelun avulla saatiin tietoa tietoperustan kirjoittamiseen ja kyselylomakkeen laatimiseen. Rajasin työni koskemaan ViiniExpossa 2004 Viini-lehden kojulla vierailevia asiakkaita, sillä koko ViiniExpon kävijäkunta olisi ollut aivan liian suuri määrä tutkittavaksi. 2 TUTKIMUKSEN HISTORIAA 2.1 Viini-lehti työn toimeksiantajana Kiinnostukseni viineihin ja viininvalmistukseen syttyi keväällä 2003 suoritettuani WSET Level 2 Intermediate Certificate in Wines, Spirits and Other Alcoholic Beverages -tutkinnon. Kyseessä oli viini- ja alkoholijuomatuotteiden peruskurssilla vapaaehtoisesti suoritettava kansainvälinen viini- ja alkoholijuomien sertifikaatti. Seuraavana syksynä läpäisin hyväksytysti myös WSET Level 3 Advanced Certificate in Wines and Spirits -kurssin ja kiinnostukseni viineihin ja viininvalmistukseen syveni entisestään. Niinpä päätin tehdä viiniaiheisen opinnäytetyön. Keskustelin opinnäytetyön aiheesta viini- ja alkoholitietouden opettajan Helena Ra n- tasuon kanssa ja mietin mahdollisia toimeksiantajia työlleni. Joulukuun 2003 ja tammikuun 2004 aikana olin yhteydessä moniin eri tahoihin, joiden uskoin olevan kiinnostuneita asiasta. Lähestyin asian tiimoilta muun muassa Suomen Messuja, Alkoa, Alkon Etikettiklubia, Glorian Viini ja Ruoka -lehteä, Maku -lehteä ja Viinilehteä. Viini-lehti osoitti kiinnostusta asiaan ja sain helmikuussa 2004 viimein aiheen opinnäytetyölleni. Tulisin tekemään kävijätutkimuksen Viini-lehden isännöimässä ViiniExpo tapahtumassa. Selventääkseni asiaani ja tarkentaakseni oikeinkirjoitusta kerron, että työssäni myös ilmenevä Viinilehti Oy on voittoa tavoittelematon yksityinen viinialan yritys, jonka toimenkuvaan kuuluu muun muassa ViiniExpon järjestäminen yhdessä Helsingin

8 Messukeskuksen kanssa. Viini-lehti siis isännöi ViiniExpon, mutta Viinilehti Oy toimii varsinaisena messut järjestävänä yrityksenä taustalla. 5 Vuosittain Helsingin Messukeskuksessa järjestettävän ViiniExpon isäntänä toimii siis valtakunnallinen Viini-lehti. Viini-lehden järjestämän messutapahtuman markkinoinnista vastaava Timo Muttonen toimii joka vuosi messujen organisoijana. Hän ehdotti, että pureutuisin tarkemmin tutkimaan messujen asiakkaita ja kartoittaisin heidän mielipiteitään ViiniExposta. Viini- lehti on kuusi kertaa vuodessa julkaistava valtakunnallinen viiniaiheinen aikakausilehti. Se on maamme suurin riippumaton viinialan julkaisu. Viini-lehden levikki ja irtonumeromyynti ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Muttosen (2004) mukaan lehden tilaajat voidaan jakaa neljään eri ryhmään: viiniharrastajat, työnsä vuoksi lehteä tilaavat, ruoka-aiheisista artikkeleista kiinnostuneet sekä muista syistä lehteä tilaavat henkilöt. Viini- lehti sisältää artikkeleita viineistä, viininviljelystä, viinitilojen elämästä, viinistä ja ruoasta, alan ajankohtaisista asioista ja uutuuksista sekä tarvikkeista. Viini- lehdessä on myös henkilöhaastatteluja, viinisuosituksia, ruokaohjeita, matkakertomuksia ja paljon muuta viiniaiheista luettavaa. Viini-lehdellä on oma viiniseura, Bouquet Club, johon kuuluu jäseniä lähinnä pääkaupunkiseudulta. Bouquet Club järjestää vuosittain viinimatkan jäsenilleen joho n- kin kiinnostavaan viinimaahan. Bouquet Clubin jäsenet saavat jäsenyydestään erilaisia etuja kuten esimerkiksi joka vuosi ViiniExpon yleisöpäivälipun puoleen hintaan. Klubi-isäntänä toimii Antti Rinta-Huumo. Viini- lehti julkaisee vuosittain Viinistä Viiniin -kirjaa, jossa kirjan kirjoittajat Viinilehden julkaisija Juha Berglund ja Bouquet Clubin isäntä Antti Rinta-Huumo arvioivat puolueettomasti lähes tuhat Alkossa myytävää viiniä. Mukana on myös ruokasuosituksia viineille ja viinien hinnat. Kirjassa kerrotaan, mitkä viinit ovat hintansa arvoisia, ja lukija voi sen avulla valita hinta- laatusuhteeltaan parhaimman mahdollisen ruokaan tai seurusteluun sopivan viinin. Mukana kirjassa on myös vuosikertataulukoita, viinisanasto, viinityyppien esittelyt, tietoa viinien säilytyksestä. Lisäksi se sisältää myös vinkkejä eri maiden ravintoloista, viinikaupoista ja herkkupuodeista. (Viini-lehti 2005)

9 2.2 ViiniExpo 6 ViiniExpon kehitystyö aloitettiin jo vuonna 1992 Otaniemessä sijaitsevan Dipoli Oy toimesta. Dipolissa oli tarve kehittää uusia tapahtumia ja viinimessut valittiin erääksi jatkokehittelyn arvoiseksi tuotteeksi. Dipoli Oy toimi aloitteentekijänä toiminnalle ja lähestyi Viinilehden toimitusjohtajaa Juha Berglundia. ViiniExpo järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 Otaniemen Dipolissa. Järjestäjinä toimivat silloin Dipoli Oy ja Viinilehti Oy. ViiniExpoa olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa alkuperäisen idean keksijä johtaja Timo Muttonen ja toimitusjohtaja Juhani Korpikallio Dipolista sekä päätoimittaja Juha Berglund ja markkinointipäällikkö Lauri Pyhälä Viini-lehdestä. (Muttonen 2004.) Viinimessujen kaltaista tapahtumaa ei oltu Suomessa koskaan aikaisemmin järjestetty, vaikka Tampereen Resta- messujen yhteydessä oli ollut jonkinlaista agenttien esillepanoa. ViiniExpon tavoitteet muotoutuivat seuraaviksi: ViiniExpo tulee olemaan ainoa ja suurin viinitapahtuma Suomessa. ViiniExpon tavoitteena on nostaa viinikulttuuria Suomessa. ViiniExpossa tarjotaan aina myös suurelle yleisölle mahdollisuus tutustua uusiin viineihin ja viinimaihin. Lainsäädäntö oli 90-luvun alussa erittäin kankea ja Alko oli ylin valvova viranomainen. Messujärjestäjien oli tasapainoiltava alkoholin mainontasäännösten, anniskelusäädösten, maahantuontisäännösten sekä joustavuuden ja kaupallisuuden välillä. Dipoli kuitenkin hallitsi itse oman talonsa tilojen anniskelua, joten asiat hoituivat sujuvasti. Ensimmäisillä viinimessuilla oli runsas ohjelma sekä viinialan ammattilaisten pitämiä luentoja ja messut saivat paljon julkisuutta. Näytteilleasettajia oli noin kaksikymmentä ja myytyjä näyttelyneliöitä yli 400. Viinilehti Oy vastasi näyttelytilojen myynnistä ja koko tapahtuman markkinoinnista ja Dipoli tiloista, anniskelusta ja henkilökunnan rekrytoinnista. (Muttonen 2004.) Tapahtuman oikeudet siirtyivät Viinilehti Oy:lle Dipoli Oy:n lopettaessa toimintansa. Viinilehti Oy ja Suomen Messut tekivät tapahtuman järjestämisestä sopimuksen ja tapahtuma siirtyi Helsingin Messukeskukseen. Tapahtuman järjestämisessä työnjako jatkui entisen kaltaisena. Viinilehdellä oli vastuu tapahtuman tilamyynnistä,

10 7 ohjelmasta ja markkinoinnista. Helsingin Messukeskus vastasi tiloista, hallinnosta, messujen käytännön asioista ja pystytyksestä. Uudet tilat mahdollistivat tapahtuman voimakkaan kasvattamisen. (Muttonen 2004.) ViiniExpo oli jo tuossa vaiheessa muotoutunut Suomen suurimmaksi ammattilaisille järjestettäväksi tapahtumaksi. Lainsäädännön muutokset, tukkukaupan vapauttaminen ja eurooppalaisen viinikulttuurin leviäminen tukivat voimakkaasti tapahtuman kasvua ja sen saamaa positiivista palautetta niin ammattilaisten keskuudessa kuin mediassa. Tapahtuma oli pohjoismaiden suurin, sillä vastaavia messuja on ainoastaan Ruotsissa Tukholmassa järjestettävä VinNordic. Sitä on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. ViiniExpon myydyt näyttelyneliöt ovat vuosien kuluessa kasvaneet 500 neliömetristä lähes neliömetriin. Näytteilleasettajien määrä on noussut parista kymmenestä lähes 70:een. Myös kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisen varmasti. Dipolin aikaiset kävijämäärät eivät ole tiedossa, mutta vuonna 1996 viinimessut olivat nelipäiväiset ja kävijöitä oli yhteensä Vuonna 2004 ViiniExpo oli jälleen nelipäiväinen ja kävijöitä oli Pelkästään Viinin Ystävän Päivänä kävijöitä oli Viinin Ystävän päivä on yleisölle avoin päivä, jolloin jokainen viineistä kiinnostunut voi ottaa osaa ViiniExpoon. Tapahtuma on muotoutunut luonteeltaan viinien esittelystä aktiiviseksi kauppatapahtumaksi. Kilpailevat tapahtumat ovat kuihtuneet olemattomiksi ja ViiniExpo on lunastanut paikkansa ainoana varteenotettavana viinitapahtumana Suomessa. (Muttonen 2004.) ViiniExpo on toteutettu Messukeskuksen vuosien aikana vuorotellen kolmen ja ne l- jän päivän aukiololla. Joka toinen vuosi Gastro-messujen kanssa yhtä aikaa järjestettävä ViiniExpo on nelipäiväinen tapahtuma, jossa mukana ovat myös väkevät alkoholijuomat. Joka toinen vuosi messut ovat kolmepäiväiset. Jokaisena vuonna ainakin yksi messupäivä, messujen viimeinen päivä, on tarkoitettu kaikille viineistä kiinnostuneille kuluttajille, jolloin sisään pääsee pelkän pääsymaksun maksamalla. Erillistä kutsua ei tällöin tarvita. Niin kutsuttuna Viinin Ystävän Päivänä esillä ovat ainoastaan miedot alkoholijuomat. Muina eli ammattilaispäivinä sisään pääsevät ainoastaan alkoholialan ammattilaiset, jolloin esitellään myös väkeviä alkoholijuomia. ViiniExpossa on joka vuosi jokin teema, johon luennot ja muut tapahtumat liittyvät. Vuonna 2004 teema oli Ranska ja se oli messuilla näkyvimmin esillä. Luennoilla tätä teemaa sivuttiin aiheella ranskalainen paradoksi, joka tarkoittaa kohtuukäytön

11 8 suotuisia vaikutuksia terveyteen. Viinistä ja sen vaikutuksista terveyteen luennoi dosentti Kari Poikolainen. Vuonna 2004 messuilla olivat esillä myös väkevät alkoholijuomat. ViiniExpon on tarkoitus tarjota näytteilleasettajilleen mahdollisuus esitellä tuotteitaan ja toimintaansa muille, tutustua muiden osallistujien edustamiin tuotteisiin, kilpailijoihin ja yhteistyökumppaneihin. Messuilla myös luodaan uusia suhteita, solmitaan yhteistyösopimuksia ja vahvistetaan vanhoja asiakassuhteita. ViiniExpossa esittäytyvät monet kotimaiset maahantuojat, tuottajat, tukut ja valmistajat, mutta yhä enemmän myös ulkomaiset yritykset näyttäytyvät omilla osastoillaan tapahtumassa. (Muttonen 2004.) Vuoden 2004 ViiniExpossa esillä oli 43 suomalaista ja seitsemän ulkomaalaista näytteilleasettajaa. Juomia oli esillä yhteensä 23 maasta. Myös yleisöpäivänä messukävijät pääsivät maistamaan suuren joukon viinejä, joita ei Alkon valikoimista saa. Lisäksi Viini-lehden järjestämällä, joka vuosi uudistuvalla testiradalla Matka omiin aisteihin kävijä saattoi käytännössä havainnoida erilaisten ruoka-aineiden vaikutusta viinin makuun. Yleisöpäivänä ohjelmassa oli myös Sauternes n ja muiden makeiden ranskalaisten viinien maistelu. Tastingin luennoitsijana toimi Juha Berglund. Asiakkaita messuilla käy vuosi vuodelta enemmän. Vuoden 2004 messuilla kolmena ammattilaispäivänä kävijöitä oli ja Viinin Ystävän Päivänä Yhteensä kävijöitä oli siis Vertailun vuoksi olen alla olevassa kuviossa tuonut esille näytteilleasettajat, näyttelyn pinta-alan neliöt, ammattikävijät, yleisökävijät ja kaikki kävijät yhteensä aina vuodesta 1996 asti. Kuviosta näemme myös, että jo toisena Messukeskuksen vuonna kävijöitä oli kolmen päivän aikana yhteensä yli Taulukko 1. ViiniExpon kehitys Vuosi Näyttelyn pinta-ala Näytteilleasettajat Ammattikävijät Yleisökävijät Kävijät yhteensä

12 3 VIININ HARRASTUKSEN NYKYTRENDIT SUOMESSA 9 Vielä 1980-luvun alkupuolella suomalaiset joivat pääosin makeita ja väkeviä viinejä. Vähitellen matkustus lisääntyi ja suomalaisten juomatavat alkoivat eurooppalaistua humalahakuisuuden sijaan. Ihmisillä oli rahaa käytössään ja maailmalta oli haettu kaupunkikulttuuria, ravintolakokemuksia ja trendikkäitä vaatteita. Haluttiin tutustua enemmän myös mietoihin viineihin. Tällä hetkellä maailman viinintuotanto on huipussaan sitten vuoden 1992 ennätyssadon. Viinintuotanto on jopa suurempi kuin viinien kulutus. Euroopan viinialueilla on jo valmiiksi ylituotantoa, ja lisäksi viime vuosina niin sanottujen uuden maailman viinialueiden viinintuotanto on kasvanut valtavasti. (Viini-lehti 2005.) 2000-luvun suomalainen viininystävä ei eroa kovin paljon samanhenkisestä seurasta muissa maissa. Tosin viininkulutus henkeä kohti Suomessa on viidesosa siitä, mitä esimerkiksi Ranskassa kulutetaan, mutta suomalaisten viinimaku noudattelee samoja linjoja muiden nuorten viinimarkkinoiden kanssa. (Kärki 2004.) Suomi eurooppalaistuu yhä enemmän, elintaso nousee ja viinin kohtuukäytön terveyttä edistävät vaikutukset tunnustetaan. Suomessa on tarjolla hyvin monenlaisia viinejä kaikkialta maailmasta. Tämän pitäisi entisestään lisätä suomalaisten kiinnostusta viineihin. Viinien saatavuus on parantunut vuosi vuodelta ja viinien hinnat laskevat suhteessa laatuun. Vuonna 2004 alkoholijuomien verotus muuttui, ja muutos laski väkevien alkoholijuomien ja oluen veroja. Viinien verotus ei käytännössä laskenut lainkaan, mikä on vähentänyt jälleen jo niin hyvään nousuun päässyttä viininkulutusta Suomessa. (Berglund & Rinta-Huumo 2005, 3.) Alkoholijuomien verotus on ollut yksi vuoden 2004 kuumimmista puheenaiheista Suomessa. Alkoholikaupan ammattilaiset, mukaan lukien Viini- lehti, ovat kritisoineet verouudistusta sangen voimakkaasti. Viini-lehden päätoimittaja Satu kärki kommentoi Viini-lehden 2004 kolmannen numeron pääkirjoituksessa, että lehden viisitoistavuotisen historian aikana ensimmäisen kerran mietojen alkoholijuomien kulutus on laskussa. Hän on myös sitä mieltä, että pitkän tähtäimen alkoholipolitiikkaa olisi ollut alentaa viinien veroa yhtä reippaasti kuin väkevien juomien. Se olisi

13 10 ollut myös sosiaali- ja terveyspoliittinen ratkaisu. Tällöin mietojen alkoholijuomien kulutus ei olisi korvautunut väkevillä, ja suomalaisella viinikulttuurilla voisi olla paremmat mahdollisuuden jatkaa kehittymistään. (Kärki 2004.) Väkevien alkoholijuomien myynti Alkossa nousi maalikuussa 2004 lähes 50 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkon koko alkuvuoden (tammielokuu) tilastot osoittavat, että väkevien myynti on noussut yli 22 prosenttia. Viineillä ei sen sijaan ole mennyt aivan niin hyvin; niiden myynti kasvoi vain puolitoista prosenttia, kun edellisenä vuonna vastaavaan aikaan kasvu oli yhdeksän prosentin luokkaa. Viime vuonna suomalainen kulutti viiniä keskimäärin 10 litraa henkeä kohden. Kansainvälisesti vertailtuna luku on pieni. Väkevien alkoholijuomien veronalennus vaikutti siis valtavasti viininkulutukseen Suomessa. Jos sama kehitys jatkuu, suomalaisen viininkulutuksen kasvu hidastuu tai voi pysähtyä kokonaan. (Hirvonen 2004.) Suomalaisten makumieltymykset viininkuluttajina ovat muuttuneet kansainvälisten trendien mukaisesti. Uuden maailman viinien suosio on kasvanut merkittävästi. Suomalaiset ostavat tällä hetkellä eniten chileläisiä punaviinejä. Muita voimakkaasti nousevia punaviinimaita ovat Australia, Argentiina ja Yhdysvallat. Espanjalaisten punaviinien menekki on laskenut huomattavasti viime vuosina, minkä vuoksi Espanja menetti pitkään hallitsemansa kärkisijan Chilelle. Valkoviinien menekki on ollut laskussa vuonna Eniten ostetaan eteläafrikkalaisia valkoviinejä. (Alko 2004.) Monet ovat viime vuosina joutuneet viinin lumoihin, myös suomalaiset. Vielä kymmenen vuotta sitten viininharrastajia pidettiin erityisenä ihmisryhmänä ja tavalliset kansalaiset eivät viineistä paljon tienneet. Viinikulttuuri oli hyvin eurooppalaista ja vasta saapumassa Suomeen. Nykyisin viinejä harrastaa yhä useampi ja vaikka henk i- lö ei itseään harrastajana pitäisikään, hän nauttii viineistä monin eri tavoin; haistellen, maistellen, ruoan kanssa tai ilman. Viinipullo avataan muinakin kuin erityisinä juhlapäivinä. Tästä nautintoaineesta on tullut osa elämäntyyliä, yhtä tärkeä kuin musiikki, teatteri tai kirjallisuus. (Priewe 2001, 6.) Viinin harrastamisen yksi melko uusi muoto on viinimatkailu. Se on opettavainen ja informatiivinen tapa nauttia viineistä. Viiniturismi käsitteenä on melko uusi. Se on kuitenkin herättänyt kiinnostusta matkailun tutkijoiden keskuudessa. Viinimatkailun

14 11 merkitys on huomattu niin matkailu- kuin viiniteollisuudessakin. (Hall, Sharpez, Cambourne & Macionis 2000, 2.) Viini ja turismi on yhdistetty toisiinsa jo monien vuosien ajan. Viinimatkoja järjestävät kuitenkin vielä melko harvat matkanjärjestäjät. Usein viiniseurat ja -kerhot järjestävät itse viinimatkansa, jotka ovat lähinnä tarkoitettu oman seuran jäsenille. Viinimatkailu tarkoittaa viininviljelyalueelle suuntautuvaa matkailua niin, viinit ovat pääosassa matkalla. Viinimatkalla viini on olennainen osa matkan tarkoitusta ja ohjelmassa on tutustumista viinialueisiin, viinitiloihin ja tiettyjen alueiden viineihin ja viininviljelyyn. Myös erilaisiin viinitapahtumiin osallistuminen voi olla viinimatkailua. (Hall, Sharpez, Cambourne & Macionis 2000, 3.) Viininharrastuksen suosion kasvu on huomattu ViiniExpon järjestäjien lisäksi myös muiden tapahtumanjärjestäjien keskuudessa. Nykyisin maassamme järjestetään pääasiassa kesäaikaan viiniaiheisia tapahtumia eri paikkakunnilla. Yksi suurimmista on Kuopion viinifestivaalit, jotka keräävät joka vuosi joukon viinin ystäviä Kuopion matkustajasatamaan. Myös laivayhtiöt, kuten Silja Line ovat osoittaneet kiinnostusta viininharrastajia kohtaan. Silja Line järjestää toukokuussa 2004 yhteistyössä Viinilehden kanssa suuren viiniristeilyn. Risteilyllä ohjelmassa on luentoja, minimessut, workshoppeja sekä maittavia aterioita viineineen. Mukana on myös Viini- lehden asiantuntijoita ja ulkomaisia luennoitsijoita. (Rinta-Huumo 2004.) Viiniä on aikaisemmin pidetty ylellisyystuotteena, josta nauttivat henkilöt, joilla oli korkea sosiaalinen asema yhteiskunnassa. Viinin käyttö saattoi rajoittua alempien sosiaaliluokkien keskuudessa pelkästään juhlatilaisuuksiin. Nykyään viiniä juovat kaikki ja sitä pidetään mainiona seurustelujuomana. Nykyisin viininharrastus ei ole enää rajoittunut ammattilaisten keskuuteen vaan viineistä ovat kiinnostuneita yhä useammat tavallisetkin ihmiset. Kotimaisia viinikulttuuria tukevia trendejä ovat olleet viinibaaribuumi ja viinien suosion kasvu ravintolamaailmassa. Vuonna 2004 on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ruoan ja viinin yhdistämiseen. Ruoka on ollut voimakkaasti esillä, televisioillat ovat täynnä ruokaohjelmia, ja markkinoille ilmestyy uusia ruokaa ja viinejä käsitteleviä kirjoja sekä Internet- ja matkapuhelinpalveluja. Viini-lehti on kehittänyt yhteistyössä Elisan kanssa Suomen ainoat riippumattomat, Alkon valikoimaan perustuvat Viinistä viiniin ja Ruoasta viiniin - palvelut (liite 3),

15 12 jotka toimivat -sivuston lisäksi plussa.com sivustolla. Saman palvelun löytää myös -osoitteesta. Tämä uusi verkkopalvelu tarjoaa asiakkaille Suomen suurimmat tietokannat ja käyttöön Viini-lehden arviot ja suositukset. Sivustoilla on laaja reseptipankki ja monipuolinen ruokahaku auttaa asiakasta sekä arki- että juhlaruokien valmistuksessa. Matkapuhelimen näytölle voi hakea koko Alkon viinin valikoiman arvosteluineen. Viinistä viiniin ja Ruoasta viiniin haut perustuvat Juha Berglundin ja Antti Rinta-Huumon kirjoittamaan Viinistä viiniin oppaaseen. (http://www.elisa.net/ruokajaviini/lisaominaisuudet) Viinistä puhutaan kaikkialla, sitä käsitellään kaikissa medioissa niin sähköisissä viestimissä kuin lehdissäkin. Viinit ja viinin ja ruoan yhdistäminen on suosittu aihe lukuisissa televisio-ohjelmissa, kuten ruokaohjelmissa ja ajankohtaisissa ohjelmissa. Keskustellaan siitä, millainen viini sopii tietynlaisen ruoan kanssa, ja asiantuntijat antavat suosituksia siitä, mitkä viinit sopivat ruoanlaittoon, mitkä seurustelujuomiksi ja mitä viinejä tulee nauttia erilaisten ruokalajien kanssa. Lisätietoa viineistä voi jokainen löytää viinialan ulkomaisista ja kotimaisista ammattilehdistä, kuten esimerkiksi Decanterista, Wine Magazinesta, Viini-lehdestä, Alkon Etiketti- lehdestä, Alkoholikaupan ammattilehti Avecista, Glorian Ruoka ja viini - lehdestä ja lukuisista muista alan julkaisuista. Myös ravintola-alan ammattilaisille suunnattu Aromi julkaisee paljon viiniaiheisia juttuja. Altian viinitalolla on oma AltiaWines -lehti, jossa on paljon ajankohtaista viinimaailman asiaa. Viinejä käsitellään myös baarimestareiden ja muiden alkoholialan ammattilaisten omissa julkaisuissa. Viineistä ei kuitenkaan kirjoiteta enää pelkästään alan ammattilehdissä, vaan monet aikakausilehdet, viikkolehdet ja sanomalehdet pursuavat erilaisten viinien esittelyjä, viinipruuveja ja viinialan ammattilaisten antamia viinisuosituksia. Lehtien henkilöhaastatteluissa kerrotaan, miten joku julkisuuden henkilö juo lasillisen viiniä joka ilta lukiessaan lehteä tai katsoessaan televisiota. Viinejä opiskellaan myös ammattilaisten järjestämillä erityisillä viinikursseilla, joilla tutustutaan niin viininvalmistukseen kuin viinin maisteluunkin. Monet pitävät kotonaan omien ystävien seurassa viinipruuveja, joissa arvostellaan erilaisia viinejä. Viinien harrastamisesta on tullut trendikästä nykypäivän ihmisten silmissä.

16 4 VIINIEXPO MARKKINOI MIELIKUVIA MESSUILLA 13 Suomeen perustettiin vuonna 1919 valtakunnallisesti toimiva Suomen Messut Osuuskunta. Osuuskunta syntyi tällöin Suomeen koko silloisen talouselämän yhteisen toiveen ansiosta. Kansainvälisen mallin mukaisesti Suomen oli saatava valtakunnalliset messut. Suomen ensimmäiset messut järjestettiin vuonna (Holopainen 1990, 6.) Helsingin Töölöön rakennettiin aikakautensa Pohjoismaiden suurin näyttelytila eli Messuhalli vuonna Nykyään halli tunnetaan nimellä Töölön Kisahalli. Messuhallin valmistumiseen mennessä Suomen Messut oli järjestänyt jo 19 messutapaht u- maa historiansa aikana. (Holopainen 1990, 25.) 50-luvulla messutapahtumat kasvoivat ja lisää tilaa tarvittiin kipeästi. Kisahallin tarjoamat tilat tilapäisrakennuksista huolimatta eivät riittäneet yhä enemmän tilaa vaativille messuille. Suuremmat tilat oli saatava, ja tätä kautta etulyöntiasema maan huipputapahtumien järjestämiselle. (Vesikansa 1999, ) Helsingin Pasilaan aloitettiin vuonna 1973 rakentaa uutta Messukeskusta. Jo ennen valmistumista ilmenneet kannattavuusongelmat varjostivat Messukeskuksen alkutaivalta. Messukeskus kuitenkin selviytyi ongelmista ja nykyisin se pitää sisällään kokonaiset kuusi näyttelyhallia ja 34 kongressi- ja kokoustilaa, joista kymmenen yli neljälle tuhannelle hengelle. Messukeskuksessa on myös 11 ravintolaa ja kahvilaa sekä hotelli. (Vuosikertomus 2002 Suomen Messut, 4-8.) Helsingin Messukeskus tukee toiminnallaan merkittävästi Suomen elinkeinoelämää ja edistää maamme kilpailukykyä järjestämällä messuja ja tapahtumia. Messukeskus tarjoaa korkeatasoiset tilansa käyttöön niin yksityisiä juhlia, kuin valtioiden välisiä kokouksiakin varten. Helsingin Messukeskuksen tapahtumien määrä on moninkertaistunut 80-luvulta tähän päivään. (Vesikansa 1999, ) Suomessa suurimmat Messujärjestäjien Unioniin kuuluvat messujen järjestäjät ovat Suomen Messut, Turun messukeskus ja Tampereen Messut. Suomen Messut on 2000 luvun alussa kiistaton markkinajohtaja tapahtumien järjestäjänä Suomessa.

17 Suomen Messujen kunnia-asiana on tarjota asiakkailleen moniosaamistaan hyväksi käyttäen täysipainoisia, hyvin suunniteltuja tapahtumia. (Vuosikertomus 2002, 3-8.) Messut markkinointikeinona Messutoiminta on tärkeä osa suomalaisten yritysten markkinointia, myynninedistämistä ja ulkomaan vientitoimintaa. Messuille osallistumiseen panostetaan päivä päivältä enemmän, jotta kaikki messutoiminnasta saatava hyöty voitaisiin maksimoida. Useimmat messut ovat ammattilaismessuja, sekä rajattuja toimialakohtaisia yleisömessuja. Messut ovat monelle yritykselle mitä mainioin keino tehdä tuotteita tai palveluja tunnetuksi kansainvälisesti. Yrityksen on suunniteltava messutoimintaansa johdonmukaisesti ja pitkällä aikavälillä. Tuloksia ei saavuteta hetkessä. Messujen suunnittelu ja toteutus vaatii huolellista paneutumista muun muassa käytännönjärjestelyihin, osaston rakentamiseen, henkilökunnan työskentelyyn messuilla ja kustannuslaskentaan. Messuille osallistuminen vaatii valtavat määrät etukäteen tapahtuvaa suunnittelutyötä. (Keinonen & Koponen 2001, 9-10.) Messutapahtuman suurin vahvuus on sen mahdollistama välitön vuorovaikutus yr i- tyksen ja asiakkaan välillä. Henkilökohtaisen kontaktin luominen yrityksen tarjoamassa kohtauspaikassa on edelleen ylivoimainen tekijä nykyisessä sähköisten viestintävälineiden maailmassa. Messut ovat luonteeltaan yleensä hyvin ajankohtaiset ja ne sisältävät asiakkaalleen paljon uutuusarvoa. Se houkuttelee sekä kuluttajia että ammattilaisia osallistumaan tapahtumaan. (Messujärjestäjien Unioni 2004.) Messuille osallistuminen tulee suunnitella huolellisesti jo hyvissä ajoin, osana yrityksen koko markkinointisuunnitelmaa. Pelkästään itse messuille osallistuminen ei takaa hyvää lopputulosta. Messut nähdään usein pelkkänä mainontakeinona, jossa tavaroita myydään markkinamaisesti ihmisille. Messut voivat olla kuitenkin mitä monipuolisin yrityksen tuotteiden ja palvelujen esittely- ja näyttelytilaisuus. Jotta messutapaht u- masta saatava hyöty kyettäisiin maksimoimaan, pitäisi suunnittelun lähteä ymmärryksestä, että messut ovat myös osa myyntiä, menekinedistämistä ja suhdetoimintaa. (Keinonen & Koponen 2001, 11.) Messutoiminta on tehokas ja usein myös melko edullinen vaihtoehto jos yritys havittelee itselleen laajempia markkinoita. Messuilla yritys tavoittaa sekä jälleenmyyjät

18 15 eli niin sanotut ostaja-asiakkaat, ja jos kyseessä on yleisömessut, myös suuren yleisön. Messuista saatavia hyötyjä on paljon, mutta niistä aiheutuu aina yritykselle myös kuluja. Messuista aiheutuvia kustannuksia yritykselle ovat muun muassa suunnittelukulut, osallistumiskulut, toteutus- ja matkakulut sekä palkat. Hyvin onnistuneen messutapahtuman kustannukset ovat kuitenkin pieniä verrattuna saatuihin hyötyihin. Kontaktihinta asiakasta kohti on messuilla edullisempi kuin vastaavan myynnin aikaansaamiseksi tarvittavan markkinoinnin kustannuksilla. (Keinonen & Koponen 2001,13.) Ammattimessuihin usein mielletään uutuustuotteiden ja -palveluiden esittelyä ja mahdollisuutta tarkastella alan markkinoita kokonaisvaltaisesti. Monien asiakaskyselyiden mukaan messuvieraat odottavat messuilta eniten uutuuksia, ja ne voivat myös olla pääasiallinen motivaatio messuille osallistumiseen. Ammattimessut ova t- kin uutuuksille mainio lanseerauspaikka, sillä oikeiden kohderyhmien edustajia on paikalla runsaasti. Ammattimessuilla tulisi keskittyä ensisijaisesti asiakaskontaktien luomiseen, tuotteiden ja palveluiden esittelemiseen sekä yrityksen tietoisuuden lisäämiseen. Onnistuneet kontaktit messuilla takaavat kauppojen syntymisen myöhemmässä vaiheessa. Laajalle yleisölle suunnatuilla yleisömessuilla näytteilleasettajat esittelevät tuotteitaan suoraan kuluttajille ja sielläkin uutuuksien ensiesittelyt ovat suosittuja. Yleismessuilla pääpaino on usein suorassa kaupanteossa jo messuilla. (Rope 2000, 377.) Messuille osallistumisen päätavoite on, että messuilla tavoitettaisiin mahdollisimman monta potentiaalista asiakasta hyvin nopeassa ajassa. Messuilla yritys siis hakee tuo t- teilleen tunnettuutta asiakkaiden keskuudessa. Asiakas pääsee messuilla tutustumaan yrityksen tuotteisiin ja niiden toimivuuteen, sekä voi mahdollisesti testata niitä jo siellä. Henkilökohtaisten asiakaskontaktien luominen messuilla on yritykselle olennaista messutapahtumassa. Henkilökohtaisissa kontakteissa messuosastolla sekä asiakkaat että ostajat voivat luoda lyhyessä ajassa luottamuksellisen liikesuhteen toisiinsa. Tämä auttaa oleellisesti kaupankäyntiä jatkossa. (Keinonen & Koponen 2001, 15.) Erityisen tärkeänä pidetään myös vanhojen asiakassuhteiden ylläpitämistä ja suhteen parantamista. Tulee perehtyä vanhojen asiakkaiden tarpeisiin ja parantaa palvelua entisestään. Asiakkaalle on messuilla aina tarjottava jotain uutta, jotta asiakas tuntisi

19 16 messutapahtuman hyödylliseksi. Uusien potentiaalisten asiakkaiden hankinta messutapahtuman yhteydessä on myös hyvin tärkeää. Myynnillisten tavoitteiden lisäksi yrityksen muita tavoitteita messuilla ovat muun muassa imagon säilyttäminen ja parantaminen asiakkaiden, yleisön, kilpailijoiden ja lehdistön keskuudessa, tunnettuuden parantaminen sekä yhteyksien luominen uusiin asiakkaisiin ja edustajiin. (Keinonen & Koponen 2001, ) 4.2 Mielikuvamarkkinointia Mielikuvalla tarkoitetaan ihmisten kokemusten, tietojen, asenteiden, tunteiden ja uskomusten summaa tietystä kohteesta. Markkinoinnin tavoite ei ole myydä vaan saada mahdollisimman moni asiakas haluamaan ja ostamaan yrityksen tuotteita. Yrityksen tulee kyetä luomaan asiakkaalle sitä lisäarvoa, mitä tämä tuotteelta haluaa. Tämä näkökulma edellyttää asiakaskeskeistä, asiakkaan tarpeista lähtevää markkinointia. Rope ja Mether (1991) toteavat, että käytännössä mielikuvamarkkinoinnilla tarkoitetaan sitä yrityksen ulkoisen kuvan luomista potentiaalisten asiakkaiden mieliin, minkä avulla yritys pyrkii saavuttamaan myynnilliset tavoitteensa. Olennaista mielikuvamarkkinoinnin kanna lta on se, että ihmiselle ainoa totuus on minkä hän uskoo oikeaksi eli se, millainen mielikuva hänellä on kyseisestä asiasta. Se millainen mielikuva asiakkaalla on yrityksestä tai sen tuotteesta, ohjaa hänen käytöstään. Juuri tästä syystä mielikuvatasoilla toimiminen markkinoinnin keinoin on ainoa toimiva tapa vaikuttaa kohdeasiakkaan käyttäytymiseen halutulla suunnalla. (Rope & Mether 1991, ) Abraham Maslow on esittänyt tunnetuimman teorian ihmisen tarpeista ja niiden va i- kutuksesta käyttäytymiseen. Maslown teorian mukaan kaikki ihmisen toiminta on pyrkimystä päästä ylöspäin hierarkiassa, kohti itsensä toteuttamisen tarvetta. Maslown hierarkia tulisi nähdä kokonaisuutena, jotta ihmisen käyttäytymistä voidaan ymmärtää. Jos alemman tason tarpeet eivät ole tyydyttyneet, eivät ylemmän tason tarpeetkaan voi tyydyttyä. Kuitenkaan kaikkien alempien tarpeiden ei tarvitse välttämättä olla kokonaan tyydytetyt, vaan että tarvehierarkiassa alempien tarpeiden tulee olla suhteessa tyydytetympiä, jotta ylemmät tarpeet voivat tyydyttyä. Yhden tarvetason saavutettuaan ihminen haluaa aina jotain muuta, joten ihminen ei koskaan ole nykytilaansa täysin tyytyväinen. (Rope & Mether 1991, 42.)

20 17 Viinimessuilla tarpeiden tyydyttäminen voi tarkoittaa sitä, että asiakkaan alempien tarpeiden, kuten fysiologisten ja turvallisuuden tarpeiden ollessa tyydytetyt, hän hakee messuilta ylemmän tason tarpeiden tyydytystä. Yhteenkuuluvuuden tarve muun muassa toteutuu messutapahtumassa, jossa suuri joukko ihmisiä on kokoontunut yhteen saman asian tai harrastuksen vuoksi. Seuraavan tason arvostetuksi tulemisen tarpeet voivat myös tyydyttyä messuilla, koska ViiniExpon asiakkaalle viinien opiskelu ja maistelu tuottavat mielihyvää, ja asiakas pääsee mahdollisesti näyttämään muille todella tietävänsä viineistä ja niihin liittyvistä asioista. Tällöin hän kokee tulevansa arvostetuksi muiden messuvieraiden silmissä. Samalla hänen itsensä toteuttamisen tarpeet tulevat myös tyydytetyiksi. Maslown teorian ja muiden vastaavanlaisten teorioiden mukaan tällaisella tarveperustalla on varsin merkittävä vaikutus ihmisen mielikuvien muodostumiseen. Tarpeiden kenttä ohjaa ihmisen sisäistä halua ja kykyä ottaa viestitetty sanoma vastaan, ja muodostaa siitä oman arvomaailmansa mukainen mielikuva. Jos tuote ei tunnu vastaavan tarvemaailmaa, viesti tulee helposti torjutuksi, vaikka asiakas olisi sen huomioinutkin. Toisaalta asiakkaan erilaisiin tarpeisiin voidaan vedota aivan erilaisilla mielikuvilla. On välttämätöntä, että yrityksen viestittämän mielikuvan sisällöllinen sanoma istuu kohderyhmän tarveperustaan ja arvomaailmaan. Mielikuvia asiakkaille markkinoidessa yksi tärkeä tekijä on se miten eri ihmiset mieltävät asioita. Ihmiset havainnoivat asioita visuaalisesti eli näön avulla, auditiivisesti eli kuuloaistin avulla ja kinesteettisesti eli tuntoaistin avulla sekä digitaalisesti. Digitaalisesti havainnoivat käyttävät kaikkia kolmea aistia ja muuttavat tiedon esimerkiksi sanoiksi tai numeroiksi. Niinpä pyrittäessä vaikuttamaan asiakkaiden käytökseen joko mainonnalla tai muilla keinoilla viestittäjän tulisi pyrkiä hyödyntämään niin monta aistikanavaa kuin mahdollista. Markkinoitaessa jotain tuotetta ei siis voida turvautua vai yhteen asiakkaan havainnointikanavaan. (Rope & Mether 1991, ) Myös ihmisen persoonallisuus tulee ottaa huomioon mielikuvamarkkinointia käytettäessä, sillä asiakkaalle suunnattujen viestien tulee toimia sekä tiedostetuilla että tiedostamattomalla ihmismielen alueella. Tunnetuin persoonallisuuspsykologiaan vaikuttanut henkilö on Sigmund Freud, jonka mukaan ihmismieli on jakautunut tiedostamattomaan, tiedostettuun ja näiden kahden alueen välillä olevaan sensuroivaan ker-

21 18 rokseen. Ihmisen monet tarpeet ovat tiedostamattomalla ihmismielen alueella. Markkinoinnin yhtenä tehtävänä voidaankin pitää näiden piilevien tarpeiden nostamista toiminnalliselle tasolle. Lisäksi mielikuvia markkinoidessa asiakkaiden arvot, normit ja asenteet tulee huomioida. Ne ovat hyvin merkityksellisiä asiakkaiden mielikuvien muodostumisessa. Opiskelijalla, työelämässä olevalla ja eläkeläisellä on varmasti erilainen arvomaailma, vaikka heitä kaikkia yhdistäisikin kiinnostus viineihin. Havaintojen tekemisessä on myös ihmisten välillä eroja. Havaitseminen edellyttää ärsykettä ja ärsykkeet herättävät ihmisten tarkkaavaisuuden. Se millaisiksi eri ihmiset eri ärsykkeet kokevat, johtuu muun muassa yksilön persoonallisuudesta, ympäröivästä yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä henkilön sosiaalisesta ympäristöstä. ViiniExpon alkuperäinen tarkoitushan on viinikulttuurin kehittäminen Suomessa, ja että suurella yleisöllä olisi mahdollisuus tutustua erimaalaisiin viineihin ja viinimaihin. Markkinoidessaan ViiniExpoa järjestäjä haluaa markkinoinnin tavoittavan mahdollisimman suuren määrän potentiaalisia asiakkaita. (Rope & Mether 1991, 55.) KUVIO 1. Samppanjan huumaa

22 19 Tärkeintä kuitenkin on se, että viinimessuja markkinoitaessa halutaan luoda ihmisille mielikuva siitä, kuinka kuka tahansa voi nauttia viinin haistelusta ja maistelusta. Halutaan, että ihmisten mieliin kehittyisi kuva hänestä itsestään viinimessuilla tuoksuttelemassa ja maistelemassa laadukasta viiniä kansainvälisessä seurassa. Tai arvostelemassa, mikä viini hänen mielestään näyttää, tuoksuu ja maistuu parhaimmalta. Olisiko se jokin puna-, rose-, valko- vai kuohuviini? Miellyttäisikö makea, puolimakea, puolikuiva, kuiva vai erittäin kuiva viini eniten? Pyritään muodostamaan asiakkaille mielikuva siitä, miten hyvältä viinin kaunis punainen väri näyttää hienossa lasissa ja kuinka hyvältä viini tuoksuukaan, kun sitä hetki pyöritellään lasin pohjalla, jotta se hieman hengittäisi ja siitä saisi kaikki tuoksun eri vivahteet esille. Tämän jälkeen viiniä maistellaan ja myös maku on hienostunut ja viinin koostumus tuntuu suussa miellyttävälle. Tällaisilla mielikuvilla ViiniExpoa myydään. ViiniExpossa tarjotaan ihmisten kaikille aisteille ärsykkeitä. Asiakas näkee, haistaa ja maistaa viinejä, hän kuulee viineistä puhuttavan ja tuntoaistillaan havaitsee esimerkiksi kauniin viinilasin kädessään. Mielikuvien, joita luodaan asiakkaiden mieliin, toivotaan ja uskotaan houkuttelevan heitä messuille. Mitä vahvemmaksi nämä miellyttävät tuntemukset ihmisten mielissä muodostuvat, sitä varmemmin hän tulee ViiniExpoon.

23 5 VIINIEXPON 2004 KÄVIJÄTUTKIMUS Tutkimusongelma Tutkimuksessani halusin selvittää, millainen mielikuva asiakkailla on ViiniExposta, mitä asiakas tulee hakemaan messuilta ja kohtaavatko kysyntä ja tarjonta toisensa. Tarkoituksena on tutkia, miksi asiakas valitsee juuri ViiniExpon sen sijaan, että osallistuisi johonkin muuhun messutapahtumaan. Työssä pyritään saamaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millainen on ViiniExpossa yleisöpäivänä vierailevan asiakkaan profiili? Mitkä ovat asiakkaan ennakko-odotukset? Vastaako asiakkaan messujen mainonnasta saama mielikuva todellisuutta? Millaisia elämyksiä messut tarjoavat asiakkaille? Mitä mieltä messuvieraat ovat messujen oheispalveluista? Saako messuasiakas rahoilleen vastinetta? Onko ViiniExpon tarjonta riittävän monipuolista messuasiakkaille? Mitä mieltä vieraat ovat yleisistä messujärjestelyistä? Tutkimuksen tavoitteena on saada asiakkaasta mahdollisimman paljon tietoa messujen järjestäjien käyttöön. Kyselyllä selvitetään millainen asiakas osallistuu ViiniExpoon ja onko hän jo ennestään esimerkiksi jonkin viiniseuran jäsen tai Viini- lehden tilaaja. Mitä ene m- män tietoa asiakkaista saadaan, sen paremmin kyetään suuntaamaan markkinointia kohderyhmälle sopivammaksi. Olennaista, on kohtaavatko asiakkaan mielikuvat ja messujen liikeidea toisensa ja toteutuuko liikeidea käytännössä? Työn yhtenä tavoitteena on myös ViiniExpon palvelujen parantaminen asiakastietojen tarkemman kartoittamisen avulla. 5.2 Tutkimusote Kvantitatiivisilla tutkimusmenetelmillä ymmärretään nimensä mukaisesti määrällisiä mittausmenetelmiä. Kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä sen sijaan mitataan laatua. Kvantitatiivisilla menetelmillä tuotetaan yleensä sellaista aineistoa, joka on esitettävissä lukuina ja siten analysoitavissa tilastomatemaattisin keinoin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineisto on kuvailevaa ja sitä on vaikeampaa muuntaa tilastomatemaattisin menetelmin laskettavaan muotoon. (Erätuuli, Leino & Yli-Luoma 1994, 36.) Kvantitatiivinen tutkimus suunnitellaan etukäteen varsin tehokkaasti ja kiinteästi, eikä suunniteltua toimintaa tutkimusprosessin aikana enää muuteta. (Holopainen & Pulkkinen 2003, 18.)

24 21 Tutkimuksessani käytin pääasiassa määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja kvalitatiivista tutkimusotetta käytetään selventämään itse tutkimusaihetta. Tutkimuksen aineisto sisältää pääosin muuttujia, joita on helppo vertailla kvantitatiivisesti. Tähän tutkimusmenetelmään päädyttiin, koska tavoitteena oli saada selville 200 messuvieraan mielipide ViiniExposta. Messujärjestäjän haastattelun vastauksia ja asiakkaiden vastausten palautteen osia analysoidessani sovellan laadullista tutkimusotetta. Tutkimuskohteena olivat ViiniExpossa Viinin Ystävän Päivänä vierailevat asiakkaat. Tutkimusvälineenä käytin kyselylomaketta (liite 1), jossa oli monivalintakysymyksiä eli strukturoituja kysymyksiä ja muutamia avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymysten vaihtoehdot kattoivat kaikki mahdollisuudet, koska lähes kaikissa oli muu, mikä -vaihtoehto. Näin ollen aineiston analysointi oli helpompaa. Kyselylomaketta käytettiin, koska totesin sen olevan nopea ja edullinen tapa hankkia tietoa suuresta joukosta asiakkaita. Henkilökohtaiset haastattelut olisivat olleet tällaisessa messutilanteessa lähes mahdottomia toteuttaa asiakkaiden nopean vaihtuvuuden vuoksi. Osan tutkimuksen tiedoista hankin asiantuntijahaastattelun avulla. Haastattelin ViiniExpon toteutuksesta ja markkinoinnista vastaavaa Timo Muttosta. Haastattelun toteutin puhelimitse maaliskuussa Haastattelun avulla saatiin tarvittavia tietoja tutkimuksen tietoperustan suunnitteluun ja kyselylomakkeen laatimiseen. Tein haastattelua varten vapaamuotoisen kyselylomakkeen, jonka mukaan haastattelu eteni. Asiantuntijahaastattelu nojautui suurelta osin kysymyksiin, joita tuli mieleeni kyselylomaketta laatiessani. 5.3 Kyselylomake Kyselylomake laadittiin toimeksiantajan kanssa yhteistyössä niin, että ensin keskusteltiin puhelimitse, mitä tietoja kyselylomakkeessa tulisi kysyä. Päädyttiin kysymään vain tutkimuksen ja toimeksiantajan kannalta ehdottoman olennaisia tietoja. Lomakkeesta ei haluttu tehdä liian pitkää, jotta asiakkaat täyttäisivät sen huolellisesti loppuun saakka. Messuilla vierailevilla asiakkailla oli valtavasti nähtävää lyhyessä ajassa, joten lomakkeen täyttämiseen ei saanut mennä liikaa aikaa. Lomakkeesta tuli kolmesivuinen ja kysymyksiä oli yhteensä 25. Lopussa oli tilaa myös palautteelle ja parannusehdotuksille. Testatessani kyselylomaketta muutamilla koehenkilöillä, sen

25 22 täyttämiseen meni noin 5-10 minuuttia riippuen siitä, miten huolellinen koehenkilö oli ja täyttikö hän palauteosuuden vai ei. Koehenkilöt eivät kuulu lopulliseen otokseen. Kyselylomakkeen esitestauksen perusteella tein lomakkeeseen joitakin tarpeellisia lisäyksiä ja täsmennyksiä. Kysymysten tekemisessä tulee olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen onnistumiselle. Kysymysten muoto voikin aiheuttaa eniten virheitä tutkimustuloksiin jos vastaaja ei ajattele samalla tavalla kuin kysyjä. Lomakkeen kysymysten tulee siis olla mahdollisimman yksiselitteisiä, kuitenkin niin että kysyttävä asia tulee selväksi. Tutkimusongelman täsmentyessä tiedetään, mitä aineistoa tahdotaan kerätä ja näin ollen mitä tulee kysyä. Samalla vältytään turhilta kysymyksiltä ja muistetaan kysyä kaikki olennainen. (Aaltola & Valli 2001, 100.) Laatiessani lomaketta kiinnitin huomiota sen selkeyteen ja ulkoasuun. Lomakkeen tuli olla miellyttävä silmälle. Liian raskas tai sekava lomake johtaa usein siihen, että täyttäjän mielenkiinto herpaantuu. Hän voi tällöin täyttää lomakkeen huolimattomasti, jättää vastaamatta osaan kysymyksistä tai kokonaan keskeyttää lomakkeen täyttämisen. Kyselylomakkeet monistettiin messupäivän aamuna messutoimistossa. Jaoin kyselylomakkeita sitä mukaa, kun messuvieraat saapuivat Viini-lehden kojulle. Kerroin vieraille, että oli kysymys Viini- lehden kävijätutkimuksesta ja että vastaukset tullaan käsittelemään luottamuksellisesti. Valvoin vastaajia heidän täyttäessään lomakkeita. Vastaaja täytti kyselylomakkeen kysymysten mukaisesti. En puuttunut asiaan muutoin, kuin siinä tapauksessa jos asiakkailla oli jotain kysyttävää kysymyksistä. Kysymystyyppeinä lomakkeessa käytin lähinnä strukturoituja eli erilaisia vaihtoehtoja antavia kysymyksiä. Kyselylomake sisälsi myös muutamia avoimia kysymyksiä, mutta niiden osuus supistettiin mahdollisimman vähäiseksi messuvieraiden kiireen vuoksi. Kysymykset 1-3 käsittelivät vastaajien demografisia tietoja. Niissä haluttiin selvittää vastaajien taustaa. Kysymyksessä 1 haluttiin tietää vastaajan sukupuoli. Kysymyksessä 2 tiedusteltiin vastaajan asemaa yhteiskunnassa. Vaihtoehtoina olivat johtava asema, ylempi toimihenkilö, alempi toimihenkilö, työntekijä, opiskelija, eläkeläinen ja muu, mikä -vaihtoehto. Kysymyksessä 3 selvitettiin vastaajan ikää. Kysymys 3 olisi voinut olla myös avoin kysymys, mutta koska Viini-lehden asiakasrekisterissä

26 23 asiakkaiden ikä on luokiteltu juuri tällä tavoin, toimeksiantaja halusi myös kyselylomakkeen vastausvaihtoehtojen olevan rekisterin mukaisia. Viini-lehden asiakasrekisteri on salainen, joten siihen en voinut tuloksiani vertailla. Kysymyksessä 4 pyydettiin täyttämään asuinpaikan postinumero ja postitoimipaikka. Tämä kysymys oli olennaisen tärkeä, sillä sen avulla pystyi selvittämään, mistä messuvieraat pääsääntöisesti olivat kotoisin. Kysymyksessä 5 tiedusteltiin, mistä tiedotusvälineestä messuvieras oli kuullut ViiniExposta. Vaihtoehtoina olivat Tv, radio, lehdet, ystävät, jäsentiedote tai muu, mikä. Kysymys 6 ja 7 kartoittivat messuvieraan mielikuvia ViiniExposta ja sen markkinoinnista. Selvitettiin myös, erosiko itse messukokemus aiemmasta mielikuvasta. Kysymyksessä 8 ja 9 kysyttiin, montako kertaa asiakas oli vieraillut ViiniExpossa ja aikoiko hän tulla myös ensi vuonna. Lisäksi kysymyksessä 9 esitettiin tarkentava kysymys miksi ei jos asiakas vastasi kieltävästi. Kysymys 10 pyrki selvittämään, tiesikö messuasiakas kuka toimii ViiniExpon järjestäjänä. Kysymyksessä 11 tiedusteltiin, käyttikö asiakas messuilla hyväkseen oheispalveluita. Asiakkaan vastatessa kyllä, haluttiin tarkentaa, mitä oheispalveluita hän käytti. Vaihtoehtoina olivat luennot, aistirata, ravintolapalvelut, opastetut kierrokset tai jotain muuta, mitä. Kysymykset käsittelivät asiakkaan mielipiteitä sisäänpääsymaksusta ja raha n- käytöstä messuilla. Kysymyksessä 12 tiedusteltiin, onko 10 euron sisäänpääsymaksu asiakkaan mielestä edullinen, sopivan hintainen, hieman kallis vai kallis. Kysymys 13 selvitti, kuinka paljon asiakas käytti rahaa messuilla sisäänpääsymaksun lisäksi. Kysymys 14 käsitteli lasipanttia (10 euroa), kysymys 15 lasipalautusmaksua (2 euroa) ja kysymys 16 maistelulippuja (1,40 euroa). Kaikissa kolmessa kysymyksessä vastausvaihtoehdot olivat edullinen, sopivan hintainen, hieman kallis ja kallis. Kysymyksessä 17 haettiin tietoa siitä, millaisella pääsylipulla asiakas tuli ViiniExpoon. Vaihtoehdot olivat: ostin ovelta, ostin Lippupalvelusta, käytin Etikettiklubin lippua, käytin Bouquet Clubin lippua, käytin Juustoseuran lippua tai muulla lipulla; millä. Tämä kysymys oli erittäin olennainen, jotta saataisiin selville mahdollisimman tarkkaan, mitä lippuja messuvieraat enimmäkseen käyttävät. Kysymys 18 pyysi vastaajaa määrittelemään, onko ViiniExpon tarjonta riittävän monipuolista hänen viiniharrastuksensa kannalta. Asiakkaan vastatessa ei, hän sai ehdottaa muutoksia. To i-

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 MESSUKESKUKSESSA 4.-6.11.2011 EXPO 2010 - SUURMENESTYS Kävijöitä virpoi yhteensä lähes 67 000. Aiemmat ennätykset rikottiin + 35 %! Ei huono, kun posse oli enimmäkseen tyytyväinenkin.

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA 2.-4.11.2012

LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA 2.-4.11.2012 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2012 MESSUKESKUKSESSA 2.-4.11.2012 LÄTKÄ&SÄBÄ-EXPO 2011 TYYTYVÄISIÄ NÄYTTEILLEASETTAJIA, KUMPPANEITA JA KÄVIJÖITÄ Edellisvuoden tapaan Lätkä&Säbä-Expossa 2011 viihdyttiin pitkään (3,9 h)

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla

Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla Tutkimuksen toteutus: Expo Expert Oy info@expoexpert.fi www.expoexpert.fi puh. 040 530 5500 MESSUOSASTOJEN YLEISILME Näytteilleasettajilla sommittelun

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana?

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana? LIITE 1 1(8) FIRST WEEK FESTIVAL PALAUTEKYSELY VAMOK järjesti lukuvuoden alussa First Week Festivalin, joka piti sisällään 5 erilaista tapahtumaa. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa opiskelijoiden

Lisätiedot

MATKA 2010 tilastotietoa

MATKA 2010 tilastotietoa MATKA 2011 MATKA 2010 tilastotietoa 11,249 m² näyttelypinta-alaa 1,202 näytteilleasettajayritystä 366 päänäytteilleasettajayritystä 836 alanäytteilleasettajayritystä 72 maata edustettuna lisäksi messuilla

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11. FinnBuild Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.2012 Suomen Messujen Tiedote 25.9.2012 FinnBuildissa tehdään toimialakartoitus

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Ostavia asiakkaita Facebookista. Verkkoseminaari 20.4.2012

Ostavia asiakkaita Facebookista. Verkkoseminaari 20.4.2012 Ostavia asiakkaita Facebookista Verkkoseminaari 20.4.2012 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennus-ohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi Facebook.com/markkinointiopas

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki

Suomalaisen Työn Liitto, Joulututkimus 2013, tekijä: Kopla Helsinki Joulututkimus Metodit Kopla Juttutuvat (ryhmäkeskustelu verkossa) 1 kpl Otos n=10 20-65-vuotiaita ympäri Suomea Keskustelun kesto oli 1,5 tuntia per ryhmä. Osallistujat osallistuivat keskusteluun omalta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille -

Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Studentum.fi - Opas opinto-ohjaajille - Kävijämäärät vahvassa kasvussa Kävijämäärän kasvu 2009-2011 (kävijöitä per kuukausi) 35 423 72 293 141 802 lokakuu 2009 lokakuu 2010 lokakuu 2011 Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Terve.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Joulukuu 2012

Terve.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Joulukuu 2012 Terve.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Joulukuu 2012 Tutkimuksen toteutus Terve.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Terve.fi-sivuston 20. marraskuuta - 9. joulukuuta 2012 välisenä

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011 Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Syyskuu 2011 Tutkimuksen toteutus Vertaa.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Vertaa.fi-sivuston 29. elokuuta 3. syyskuuta 2011 välisenä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016

TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 TAVARANTOIMITTAJA- TILAISUUS 14.4.2016 Tervetuloa! OHJELMA 9.30 Tilaisuuden avaus - Tervetuloa ja ajankohtaiset - Valikoimastrategia 2017-2020 - Verkkokaupan tilannekatsaus 11.15 Tauko ja siirtyminen 11.30

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä 25.11.2015 Tuhat suomalaista /0 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille Mediapäivä..0 SFS ISO0 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 Tutkimus kotimaisen mediatarjonnan merkityksestä tehtiin

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006

Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Kurikka-lehti Lukijatutkimus 2006 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Kurikka-lehden lukemiseen liittyviä asioita ja asemaa paikallisena tietolähteenä. Haastattelut tehtiin puhelimitse

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Asiakkuusindeksi 2009

Asiakkuusindeksi 2009 1 Asiakkuusindeksi 2009 Selvitettiin suomalaisten yritysten asiakasuskollisuutta: Kuinka paljon eri yritysten kanssa asioidaan Millainen asiointi- ja asiakassuhde suomalaisilla kuluttajilla on yrityksiin

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tervetuloa Iggloilemaan

Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Igglon tarina - Mikko Ranin, toimitusjohtaja Kiinteistönvälitysmarkkinat Turussa - Matti Kasso, varatoimitusjohtaja, Igglo Oy Igglo-palvelun esittely - Tuire Iso-Kouvola,

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä ja mielikuvia

Lisätiedot

MESSUILLE OSALLISTUMISESTA

MESSUILLE OSALLISTUMISESTA MESSUILLE LÄHES KAIKKI TARVITSEMASI TIEDOT PAREMMASTA OSALLISTUMISESTA - PIENI OPAS FAIRLINK.SE - SUUNNITTELU SEURANTA TOTEUTUS Messuille kannattaa osallistua monesta hyvästä syystä: henkilökohtainen tapaaminen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot