VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJA 4/2011

Transkriptio

1 Maakuntahallitus PÖYTÄKIRJA 4/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 57 Pöytäkirjan tarkastaminen 58 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus 59 Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston päätös maakuntavaltuuston varsinaisen jäsenen valitsemisesta 60 Turun kaupunginvaltuuston päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valitsemisesta 61 Aluekehitysjohtajan viran täyttäminen 62 Erikoissuunnittelijan viran lakkauttaminen 63 Maakuntajohtajan palkan tarkistaminen 64 Toimistosihteerin toimen haettavaksi julistaminen ja täyttämistoimet 65 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Varsinais-Suomen liiton osallistuminen Turun messuille Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisen seuranta 68 Tilannekatsaus koulutuksen ennakoinnin suunnittelu (KESU) prosessista 69 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 70 Maakunnan käsikirjan julkaiseminen 71 Vähätoritapahtuman järjestäminen Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä Turussa Yhteispalvelun edistäminen vuosina Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Irlantiin CPMR:n Baltic Sea Comissionin yleiskokous, Tukholma -Helsinki Lausunto Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 vaihtoehtoja niiden arviointia käsittelevästä väliraportista 76 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) -hanke 77 Vaihemaakuntakaavan laatiminen tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden osoittamiseksi Varsinais-Suomessa 78 Teknisen virheen korjaus Loimaan maakuntakaavakartan sähkölinjamerkinnässä 79 Tiedoksi annettavat asiat.1 Maakuntavaltuuston kokous Maankäyttöjaoston käsittelemät ja antamat lausunnot.3 Kielellisten palvelujen toimikunnan ja saaristotoimikunnan pöytäkirjat.4 Lausunto Varsinais-Suomen ELY -keskukseen saapuneista kansallisista ja Etelä-Suomen EAKR -ohjelman työllisyysperusteisista investointitukihakemuksista (A: 2/2011) 80 Kokouksen päättäminen

2 Maakuntahallitus Sivu 88

3 Maakuntahallitus Sivu 89 Maakuntahallitus Pöytäkirja 4/2011 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Antola Jouko Ek-Marjamäki Teija Haijanen Pauliina Helva Mika Hörkko Jaana Koskinen Talvikki Laurèn Anders Maaskola Mika Mutala Tellervo Myllymäki Pekka, 2 vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Ollila Matias Saario Mari Söderlund Nina Taimela Katja, 1. vpj. Virolainen Anne-Mari poistui 75 klo poistui 75 klo ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Kaunisto Timo Rönnholm Mikko Orpo Petteri Rinne Pirjo Nuotio Tarja Ojanen Pekka Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica Rajala Pasi, Pöyry Ilkka Kanerva Katja Taimela puheenjohtaja puheenjohtaja Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Ohjelmajohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Tiedottaja 75 Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Juhani Nummentalo Pekka Myllymäki PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 Maakuntahallitus Sivu KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on postitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu on postitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Ehdotus MR/mk Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä. 57 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että maakuntahallituksen pöytäkirjat tarkastaa kaksi kutakin kokousta varten valittua pöytäkirjantarkastajaa siten, että sen jälkeen kun pöytäkirja on allekirjoitettu, se lähetetään postilähetyksenä toiselle valituista pöytäkirjantarkastajista, joka tarkastettuaan pöytäkirjan lähettää sen postilähetyksenä toiselle pöytäkirjantarkastajalle, joka tarkastettuaan lähettää sen postilähetyksenä takaisin virastoon. Maakuntahallitus (mh ) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. JS/MR/mk Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Juhani Nummentalo ja Pekka Myllymäki. 58 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/lpi Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

5 Maakuntahallitus Sivu 91 Maakuntajohtaja Juho Savo: 1. Hallitusohjelma ja Varsinais-Suomi Eduskuntavaalien tuloksen selvittyä ollaan jo pitkällä hallitustunnusteluissa ja ohjelman sisältöä koskevissa neuvotteluissa. Säätytalon vajaan viikon mittaiseksi ennakoitu ohjelmaneuvottelu pyritään pitämään jo ensi viikolla. Varsinais-Suomen kannalta hallituksen kokoonpanoa ja sen ohjelmatavoitteita arvioitaessa noussevat kärjessä esiin seuraavat asiat: 1. Ministerit: Maakunnan omien ministerien ja muiden ministerien Varsinais-Suomi suhteet (opiskelu, työhistoria, sukulaiset, ystävät, tukijat, harrastukset ). Suhde maakuntaan voi vaihdella asteikon äärilaidasta toiseen. 2. Väyläpolitiikka: Keinot, joilla liikenneinfraa pystytään jatkossa pitkäjänteisesti kehittämään. Ohjelmaan maininta yhteysvälihankkeista, mikä mahdollistaa VT8 Turku Pori yhteysvälihankkeen rahoituksen. Raideliikenteen kehittämismerkintä niin, että se antaa tuen Salo Espoo oikoratahankkeen edistämiselle ja paikallisjunaliikenteen kehittämishankkeillemme. Joukkoliikenteen tuet. Sitoutuminen liikenteen ydinverkon vahvistamiseen ja kehittämiseen. 3. Telakkateollisuus ja Nokia: Meriteollisuuden ja teknologia alan rakennemuutosten tukeminen erityisjärjestelyin. Myös suorat yritystuet mukana valikoimassa. 4. Saaristomeri: Toimenpiteet ja rahoitus hankkeille, joilla ravinnepäästöt pistetään kuriin. EU:n maatalousohjelmaan 2014 viittaaminen ei ole riittävä toimenpide asiassa. 5. Korkeakoulut ja tutkimus: Korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoituksen taso on maakunnan kehittämisen painopistealue. Tutkimuksen huippualojen tiekarttarahoitus niin Suomessa kuin Euroopassa on turvattava. 6. Kulttuuri elinkeinona: Kulttuurin ja yleensä luovien alojen kehitys on Varsinais-Suomen alue- ja elinkeinokehityksen tulevaisuuden kärkialoja. 7. Saaristo: Liikenneyhteyksien kehitys. Lautat ja yhteysalukset. Turismin edellytykset. 8. EU:n rakennepolitiikka 2013 jälkeen: Tuki sellaisen rakennepolitiikan jatkolle, joka kohdistuu myös Varsinais-Suomen tapaiseen kehittyneeseen alueeseen ja sen saaristoon ja maaseutuun. Interreg ohjelmien jatko alueellamme. 9. Talouden realiteetit: Varsinais-Suomi on budjettimenojen nettomaksaja, joten tarkka talous on maakunnan etu. Ohjelmaan kirjataan aina runsaasti koko maata koskevia tavoitteita ja periaatteita ja hallinnon uudistuksia, joita valmistellaan. Konkreettisesti maakuntaan vaikuttavat painopisteet eivät ole kaikki tässä luettelossa, mutta kunhan niissäkin saadaan hyvä tulos, niin jatko on helpompaa. Niin hallitukselle - kuin maakunnallekin. 2. Rakennemuutos jatkuu Varsinais-Suomessa Rakennemuutos syvenee edelleen Varsinais-Suomessa. Nokian ilmoittamat irtisanomiset olivat ennakoitua pienemmät, mutta silti kokoluokaltaan suuret. Irtisanomisia ei vielä kohdennettu paikkakunnittain. Salon osalta positiivisena voidaan nähdä Windows-puhelimen tuotekehityksen suunniteltu sijoittuminen paikkakunnalle. Irtisanomiset koskevat pääosin kansainvälisesti huippuluokan osaamistason ja siten korkean koulutuksen omaavaa työvoimaa. Tälle osaamiselle on paljon tarvetta monilla muillakin aloilla. Joka tapauksessa irtisanomiset tulevat olemaan merkittäviä. Tästä johtuen Salon seutukunta tulee hakemaan jatkoa tällä hetkellä tämän vuoden loppuun saakka voimassa olevalle äkillisen rakennemuutosalueen määritykselle.

6 Maakuntahallitus Sivu 92 Valtioneuvosto jakoi 14. huhtikuuta äkillisen rakennemuutoksen torjumiseksi meriteollisuuden toimialan yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin 4,5 miljoonaa euroa. Rahat osoitettiin ELY keskuksille seuraavasti: Uusimaa euroa, Varsinais-Suomi 2 miljoonaa euroa, Satakunta euroa, Pohjanmaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaa euroa. Rakennemuutoksen kautta on Turun seudun teollisuudenalan PK yrityksillä ensimmäistä kertaa laajalti mahdollisuus saada valtion tukea investointien toteuttamiseen. Tuen suuruus voi olla alle 50 henkeä työllistäville yrityksille 20 % ja henkeä työllistäville yrityksille 10 %. Tavoitteena on edistää teollisuusyritysten kasvu- ja kansainvälistymishakuista toimintaan. Tukea voi saada vuonna 2011 toteutettaviin investointeihin. Investoinnin arvon on oltava vähintään euroa. Rahoitusta haetaan Varsinais-Suomen ELY keskukselta. 3. Varsinais-Suomi ja ProSaaristomeri työ mallina muille maakunnille Turussa järjestetään seminaari, jossa etsitään uutta toimintatapaa maakuntien TOTSU työlle. TOTSU on maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, jossa maakunnan esitykset konkretisoituvat ja muuttuvat rahaksi. Hankkeista tulee teitä, rautateitä, viemäreitä, vesijohtoja, yliopiston laitoksia jne. Tässä työssä Varsinais-Suomi on ansioitunut aikaisempina vuosina niin paljon, että Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on päättänyt käyttää sitä hyvänä esimerkkinä muille maakunnille. Konkreettinen esimerkki on Pro Saaristomeri toiminta, jonka lähtölaukaus oli jo 11 vuotta sitten solmittu yhteistyösopimus. Kerron seminaarissa työn eri vaiheista mm. vastaanotosta maa- ja metsätalousministeriössä. Pääministeri Vanhanenhan esitti koko Suomen antina laajalle Itämeriseminaarille juuri ProSaaristomeri konseptia. Tästä ja monesta muusta saavutuksesta on syytä olla ylpeitä. Työtä Saaristomeren hyväksi jatketaan kaikin keinoin. Seminaarissa käydään läpi myös muita TOTSU-työn vaihtoehtoja. Muun muassa miten kunnat voisivat nopeuttaa tärkeiden tieyhteyksiensä rahoitusta sitoutumalla rahoitukseen omalla osuudellaan. 4. Puolen Suomen meriliikennekeskus kootaan Turkuun Pitkään valmisteltu merivalvonnan siirto Länsi-Turunmaan Pärnaisista, Porista ja Vaasasta Turkuun sai sinetin, kun liikenneministeri teki Länsi-Suomen meriliikennekeskuksen perustamista koskevan päätöksen. Varsinais-Suomen liitto on tukenut hanketta. Samalla liitto on korostanut, että siirrolla ei saa olla maakunnan sisäistä aluepoliittista vaikutusta. Pärnaisten asemaa on edelleen kehitettävä. Kun VTS-toiminnot siirtyvät Turkuun, tulee muiden valtion viranomaisten mm. väylien kunnostuksesta vastaavien toimijoiden lisätä läsnäoloaan Pärnaisissa ja siellä on tehtävä tarpeellisia investointeja. Meriliikennekeskus perustetaan Turun satamassa olevaan Linnakiinteistöön. Tässä yhteydessä tulee voida harkita myös koko Suomen meriliikennettä ohjaavan toiminnan keskittämistä Turkuun. Tilaratakisulla tämä tulisi voida tehdä mahdolliseksi. Nyt voimassa olevilla päätöksillä on toteutettu jako kahteen: Länsi-Suomi ja Suomenlahti mukaan lukien Saimaa. 5. Salo-Lohja-Espoo -oikoradan suunnittelu etenee Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto on tänään käsitellyt Salo-Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavaehdotusta (SaLora). Liiton viraston valmistelema maakuntakaavaratkaisu perustuu Mkratalinjavaihtoehtoon, joka osin tukeutuu moottoritiehen. Perustelut kaavaratkaisulle on kirjattu kaavaselostukseen. Valinta perustuu laajaan suunnitteluun. Kaavatyön taustaksi on laadittu ennen

7 Maakuntahallitus Sivu 93 kaava-asiakirjoja mm. alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Ratalinjan maakuntakaavoitus on käynnissä myös Uudellamaalla. Maakuntahallitus käsittelee kaavaehdotusta , jonka jälkeen ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Optimiaikataululla kaava on mahdollista hyväksyä maakuntavaltuustossa joulukuussa 2011 ja saattaa sen jälkeen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 6. Central Baltic Interreg IV A ohjelman toteutus etenee Varsinais-Suomen liitossa hyvin Ohjelmassa on tähän mennessä järjestetty yhteensä viisi (5) hakukierrosta, joista juuri viidennen osalta myönteiset rahoituspäätökset on tehty huhtikuussa hankkeelle sitoen samalla 18,5 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja. Huhtikuun 2011 loppuun mennessä ohjelmassa oli kaikkiaan 105 hyväksyttyä hanketta ja käytettävissä olevan EAKR-rahoituksen sidonta-aste on runsaat 85 % ottaen huomioon aiemmin päätetyn 10 % rahoituksen ylibuukkauksen (Ylibuukkauksella varmistetaan että palautuvat/käyttämättömät varat tulevat käytetyiksi tekemällä rahoituspäätöksiä yli virallisen rahoituskehyksen). Reaalinen sidonta-aste on siis selvästi korkeampi (95%). Eri alaohjelmien välillä hyväksytyt hankkeet jakautuvat seuraavasti: Central Baltic pääohjelma: yhteensä 53 kpl Etelä-Suomi-Viro alaohjelma: yhteensä 36 kpl Saaristo-ohjelma: yhteensä 16 kpl Ohjelman kokonaistoteutumaa voidaan tällä hetkellä luonnehtia kohtuullisen hyväksi sekä rahoituksen sidonta-asteen että hyväksyttyjen hankkeiden laadullisenkin sisällön puolesta. Erityisenä haasteena rahoituksen osalta on EU:n rakennerahastoasetusten decommitment sääntö, jonka mukaan vuosittaisten EAKR-rahoituksen maksatusten hankkeille yhteensä tulee ylittää tietty taso, jotta ohjelmalle päätettyä EAKR -rahoitusta ei vähennetä. Erityismaininnan ansaitsee ohjelman aktiivinen rooli EU:n Itämeristrategian soveltamisessa. Ohjelman kuudes (6) hakukierros järjestetään touko-elokuun aikana ja päätökset kuudennen kierroksen hankkeista tehdään hallintokomiteoissa lokakuussa Puheenjohtaja Kanervan esittelystä maakuntahallitus merkitsi tiedoksi seuraavat asiat: 1) Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on valinnut puheenjohtajakseen Ilkka Kanervan, 2) lähitulevaisuudessa tullaan järjestämään Varsinais-Suomen maakuntahallituksen ja kansanedustajien yhteispalaveri ja 3) jatkossa Varsinais-Suomen kansanedustajille lähetetään maakuntavaltuuston kutsu ja esityslista. HALL:187 / UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARSINAISEN JÄSENEN VALITSEMISESTA Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto on todennut Pirkkoliisa Suomisen menettäneen vaalikelpoisuutensa Uudenkaupungin kaupungin luottamustoimiin. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäseneksi valitaan Anja Savolainen. Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan todennut, että Anja Savolainen ei voi ottaa tehtävää vastaan, koska hän ei ole valtuutettu. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäseneksi valitaan Mauri Rostèn.

8 Maakuntahallitus Sivu 94 MR/MK Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Uudenkaupungin kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Uudenkaupungin kaupunki on valinnut uudeksi jäseneksi Mauri Rostènin jäljellä olevaksi toimikaudeksi maakuntavaltuustoon. HALL:60 / TURUN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON VARAJÄSENEN VALITSEMISESTA Turun kaupunginvaltuusto on todennut Mika Helvan menettäneen vaalikelpoisuutensa Varsinais- Suomen maakuntavaltuustoon. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston henkilökohtaiseksi varajäseneksi valitaan Anita Birstolin. MR/MK Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Turun kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Turun kaupunki on valinnut uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Anita Birstolinin jäljellä olevaksi toimikaudeksi maakuntavaltuustoon. Hallintosihteeri Marja Karttunen p , 61 ALUEKEHITYSJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN HALL:12 /2011 Maakuntahallitus päätti kokouksessaan julistaa haettavaksi aluekehitysjohtajan viran. Viran nykyinen hoitaja, aluekehitysjohtaja Pekka Ojanen jää eläkkeelle alkaen. Aluekehitysjohtaja johtaa Varsinais-Suomen liiton aluekehittämistoimintaa, jolla edistetään maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä. Omatoimisuuden ohjenuorana toimii maakuntavaltuuston päättämä maakuntaohjelma. Toimialoittaiset ja sektorikohtaiset strategiat tarkentavat maakuntaohjelman sisältöä. Näihin kuuluvat myös kaikki EU-ohjelmat. Toteuttamisen vipuvarsina käytetään valtion aluehallinnon määrärahoja. Maakunnan käytettävissä olevilla hankemäärärahoilla pyritään pysyvän toiminnan aikaansaamiseen. Virkaan valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulun loppututkintoa sekä tehtävien menestyksellisen hoitamisen kannalta sopivaa työkokemusta.

9 Maakuntahallitus Sivu 95 Alueen kaksikielisyys ja vilkkaat kansainväliset suhteet edellyttävät hyvää molempien kotimaisten kielten suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito katsotaan eduksi. Lisäksi arvostetaan kunnallishallinnon tuntemusta sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja. Hakuilmoitus julkaistiin Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä sekä työvoimatoimiston ja Oikotien verkkosivuilla. Viran hakuun saatiin määräaikaan mennessä 29 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin: Harri Haarikko, Jarkko Heinonen, Janne Hyvärinen, Tarja Nuotio, Petteri Partanen ja Misa Törmä. Haastateltavien valinnassa painotettiin aluekehittämiseen liittyvää työkokemusta ja perehtyneisyyttä. Haastattelijoina toimivat maakuntajohtaja Juho Savo ja hallintojohtaja Markku Roto. Haastattelujen perusteella soveltuvuustestiin lähetettiin Janne Hyvärinen, Tarja Nuotio, Petteri Partanen ja Misa Törmä. Oheismateriaalina on yhteenveto hakijoista. Hakemukset liitteineen ovat nähtävillä kokouksessa. JS/MR/mk 1. Maakuntahallitus päättää valita aluekehitysjohtajan virkaan ohjelmajohtaja Tarja Nuotion. 2. Maakuntahallitus päättää, että Nuotio toimii maakuntajohtajan varamiehenä. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Merkittiin, että ohjelmajohtaja Tarja Nuotio poistui asiakohdan käsittelyn ajaksi kokouksesta. Maakuntajohtaja täydensi ehdotustaan seuraavasti: Maakuntahallitus päättää, että Tarja Nuotion siirtyessä aluekehitysjohtajan virkaan hänen toimenkuvansa ja palkkauksensa ovat samat kuin viran nykyisen hoitajan, Pekka Ojasen. Maakuntajohtaja Juho Savo p , 62 ERIKOISSUUNNITTELIJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN HALL:64 /2011 Erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniitty jäi eläkkeelle alkaen. Saari-Lahoniitty oli virkasuhteessa. Maakuntahallitus (mh ) päätti julistaa haettavaksi erikoissuunnittelijan toimen, jonka toimenkuva vastaa Saari-Lahoniityn tehtäviä. Erikoissuunnittelijan tehtäviin ei sisälly sellaista julkisen vallan päätöksentekoa, joka edellyttäisi virkasuhdetta. Tällöin oli tarkoituksenmukaista perustaa tehtävien hoitoa varten erikoissuunnittelijan toimi ja vastaavasti lakkauttaa erikoissuunnittelijan virka.

10 Maakuntahallitus Sivu 96 Erikoissuunnittelija toimii aluekehittämisen osaamisryhmässä. Tehtäviin kuuluvat mm. maakunnan koulutustarpeiden arviointi ja ennakointi sekä osaamiskeskus-, matkailu- ja kulttuuriasiat. Maakuntahallitus (mh ) päätti valita ko. erikoissuunnittelijan toimeen VTM Esa Högblomin. JS/MR/mk Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että Eira Saari-Lahoniityn asti hoitama erikoissuunnittelijan virka lakkautetaan. Hallintojohtaja Markku Roto p , 63 MAAKUNTAJOHTAJAN PALKAN TARKISTAMINEN HALL:65 /2011 Varsinais-Suomen liitossa on käytössä menettely, jossa paikallisten järjestelyvarojen kohdentaminen perustuu lähimmän esimiehen arviointiin koskien työntekijän tehtävien vaativuutta ja henkilökohtaista työsuoritusta. Vuosittain jaettavien järjestelyvarojen kohdennuksessa on edellä mainitusta syystä jätetty maakuntajohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet tarkastelun ulkopuolelle, jolloin he voivat jäävittömämmin suorittaa työtehtävien vaativuuden ja työntekijöiden työsuorituksen arvioinnin. Tällöin on perusteltua, että johdon palkkausta tarkastellaan aika ajoin erillisinä päätöksinä, jotta voidaan turvata palkkojen suhteellinen kilpailukyky. Viimeisin maakuntajohtajan palkan harkinnanvarainen korotus (600 euroa/kk) on tehty alkuvuonna 2006 (mh ). Osaamisryhmien johtajille on tehty harkinnanvaraisia palkantarkistuksia vuosina 2006, 2008 ja Vertailu muiden maakunnan liittojen maakuntajohtajien palkkoihin osoittaa Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajan palkkatasossa selkeää jälkeenjääneisyyttä suhteessa vastaavan tyyppisiin liittoihin. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää korottaa maakuntajohtaja Juho Savon tehtäväkohtaista palkkaa 800 euroa/kk alkaen. Hallintojohtaja Markku Roto p

11 Maakuntahallitus Sivu 97 HALL:37 / TOIMISTOSIHTEERIN TOIMEN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN JA TÄYTTÄMISTOIMET Maakuntahallitus Hallinnon osaamisryhmä huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk- ja tekstinkäsittelypalveluista sekä hankinnoista. Suunnitteluavustaja Marja-Leena Sonkki on kirjeellään ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle alkaen. Hänen nykyiseen toimenkuvaansa sisältyvät postin käsittely ja kirjaaminen, asiakirjojen monistus, kokouskattaukset sekä sijaisuutena puhelinkeskus- ja neuvontapalvelut. Sonkin eläkkeelle siirtyminen edellyttää, että hänen hoitamansa toimi täytetään ja liittoon palkataan henkilö, jonka toimenkuvaan sisällytetään seuraavat tehtävät: Taloushallinnon avustavia tehtäviä, erityisesti ostoreskontraan liittyviä kirjojen monistus ja postitus Kokouskattaukset ja asiakaspalvelu Tehtävien vaativuus edellyttää soveltuvaa taloushallinnon perustutkintoa ja työkokemusta erityisesti ostoreskontran hoidosta, atk-taitoja sekä suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoja. Toimen nimike muutetaan toimistosihteeriksi. Toimen täytössä pyritään järjestelyihin, joissa Sonkki voi perehdyttää uutta työntekijää toimen tehtäviin. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettavaan tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa 30 % tehtäväkohtaisesta palikasta. MR/mk Maakuntahallitus päättää 1. julistaa haettavaksi toimistosihteerin toimen. 2. että toimen palkkaus määritellään KVTES:n mukaan (2 050 euroa/kk) 3. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään toimen täyttöä koskevan päätöksen. Maakuntahallitus päätti jättää Matias Ollilan ehdotuksesta ja Mika Helvan kannattamana asian pöydälle. Maakuntahallitus Maakuntahallitus päättää 1. julistaa haettavaksi toimistosihteerin toimen. 2. että toimen palkkaus määritellään KVTES:n mukaan (2 050 euroa/kk) 3. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään toimen täyttöä koskevan päätöksen.

12 Maakuntahallitus Sivu 98 Mika Helva ehdotti Mari Saarion kannattamana, että ehdotus hylätään. Puheenjohtaja Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen: ne jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät ja ne jotka kannattava Helvan tekemää ja Saarion kannattamaa hylkäysehdotusta äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Antola Jouko Ek-Marjamäki Teija Haijanen Pauliina Helva Mika Hörkkö Jaana Koskinen Talvikki Laurèn Anders Maaskola Mika Mutala Tellervo Myllymäki Pekka, 2 vpj. Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Ollila Matias Saario Mari Söderlund Nina Taimela Katja, 1 vpj Virolainen Anne-Mari Kanerva Ilkka, pj EI EI Puheenjohtaja Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun kuusitoista (16) -ääntä ja kaksi (2) EI-ääntä, jolloin pohjaesitys oli hyväksytty maakuntahallituksen päätökseksi. Hallintojohtaja Markku Roto p etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi 65 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALL:17 /2009 Maakuntahallitus (mh ) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2011 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarvion toteutumaraportin perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla ei talousarvion 2011 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia poikkeamia, jotka edellyttäisivät toimenpiteitä. Myöskään ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Oheismateriaali: Kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toteutuminen ajalta MR/PK/mk

13 Maakuntahallitus Sivu 99 Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla Hallintojohtaja Markku Roto p , EDUNV:11 / VARSINAIS-SUOMEN LIITON OSALLISTUMINEN TURUN MESSUILLE Turun Messu- ja kongressikeskus järjestää Länsi-Suomen suurimman yleismessutapahtuman, Turun Messut. Tapahtuma juhlistaa samalla messu- ja kongressikeskuksen 50- vuotista taivalta. Teemoja ovat mm. rakentaminen, sisustaminen, työ, ympäristö, koulutus ja viestintä, vapaa-aika & hyvinvointi ja maanpuolustus. Vahvasti maakunnan kehittämisessä ja hyvinvoinnin rakentamisessa mukana olevat yhteistyökumppanit suunnittelevat yhteistä näkymistä messuilla, yhteisellä osastolla hyvinvointiteemaan keskittyen. Nämä yhteistyökumppanit ovat Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, Lounais- Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) sekä Turun työ- ja elinkeinotoimisto edustaen alueen kaikkia TE-toimistoja. Messuilla organisaatiot voivat lisäksi esitellä omaa toimintaansa ja tätä kautta vahvistaa imagoaan ja tunnettuuttaan kansan keskuudessa. Yhteisesiintyminen messuilla saa aikaan kustannussäästöjä ja päivystys voidaan hoitaa yhteistyössä. Panostus yhteistyöhön olisi yhteensä euroa (alv 0). Lisäksi tulee messuosaston rakentaminen, johon on varattu euroa. Kaikkiaan yhden yhteistyökumppanin osuus messuyhteistyön kustannuksista olisi noin euroa. JS/JÅ-Å Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liitto osallistuu yhteistyössä muiden aluekehittäjäorganisaatioiden kanssa Turun Messuille. Tiedottaja Jessica Ålgars-Åkerholm p , jessica@varsinais-suomi.fi 67 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA ALUEK:76 /2010 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisesta on vuosittain annettu raportti kesäkuun maakuntavaltuustolle. Seurantaa varten on asetettu seurantaindikaattorit ja jokaiselle ohjelman toimenpiteelle on Varsinais-Suomen liitosta määrätty yhdyshenkilö, jonka tehtävänä on toimenpiteen etenemisen seuraaminen ja tarvittaessa myös hankkeen edistäminen. Maakuntaohjelmassa on kolme toimintalinjaa: 1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot

14 Maakuntahallitus Sivu Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö 3. Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Toimenpidekohtaisen raportin ja maakuntaohjelman seurantaindikaattorien perusteella on laadittu ohjelman toteuttamista koskeva yhteenveto Miten Varsinais-Suomi makaa, Maakunnan kehittämisen näkökulmia vuonna 2011 (oheismateriaalina 1). Aineistoa täydennetään maakuntavaltuustoa varten. Yhdyshenkilöiden laatimat toimenpidekohtaiset seurannat on koottu oheismateriaaliin 2 Miten maakunta makaa, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin vuonna Raportti on käsitelty liitossa yhdyshenkilöiden yhteiskokouksessa (MOT). PO/PP/MKy Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman toteutumisen seurannan. Maakuntajohtaja muutti päätösehdotustaan siten, että oheismateriaalin Vastuuhenkilöiden raportit maakuntaohjelman toteutumistilanteesta keväällä 2011 sivulta 23 toimenpiteen Kootaan kuntien yhteinen esteettömyyteen erikoistunut tieto yhteen paikkaan (resurssikeskus) arviolaatikosta poistetaan virke: Esteettömyystoiminnan näkökulma on ollut kapea, esim. näkövammaisia ei ole huomioitu. Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi ALUEK:27 / TILANNEKATSAUS KOULUTUKSEN ENNAKOINNIN SUUNNITTELU (KESU) PROSESSISTA Koulutuksen ennakointia, erityisesti nuorten koulutuksen määrällistä ennakointia, on tehty Varsinais-Suomen liitossa nykyisen kaltaisessa muodossaan jo vuodesta 2002 lähtien. Tällöin maakunnan liitot pääsivät ensimmäisen kerran osallistumaan valtakunnalliseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman päivitysprosessiin (KESU-prosessi). Maakunnat saivat esittää oman alueensa koulutukselliset tavoitteet (aloituspaikat) vuodelle 2008 (MH ) ja neljä vuotta myöhemmin vuodelle 2012 (MH ). Nyt on käynnissä kolmas KESU-kierros, johon maakunnat pääsevät mukaan. Vuonna 2011 valtioneuvosto hyväksyy loppuvuonna uuden koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallisen kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelmasta annetun asetuksen (987/1998) mukaan suunnitelma sisältää mm. koulutuksen määrälliset kehittämistavoitteet vuodelle Päätöksenteon pohjaksi on valmistelua tehty opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla Koulutustarjonta ryhmässä (KT 2016). Ryhmän ehdottamien koulutustarjonnan tavoitteiden perustana on ollut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Opetushallituksen laskentatyö. Opetushallitus on toimittanut maakuntiin uudet alueelliset laskennalliset työvoimatarpeeseen perustuvat koulutustarvelaskelmat, joiden perusteella maakunnat antavat lausunnon maakuntaryhmittäin/yhteistyöalueittain valtakunnallista KESU -prosessia varten. Maakuntiin toimitetut laskelmat ovat suuntaa antavia arvioita koulutustarpeiden mitoittamisesta.

15 Maakuntahallitus Sivu 101 KESU -prosessin alueellinen perusaikataulu vuonna 2011 on seuraava: 1) Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto käsittelee laskentatuloksia ; 2) Touko-kesäkuun vaihteessa oppilaitosten edustajat kokoontuvat palautetilaisuuteen liiton kutsumana (erilliset tilaisuudet ammatillista peruskoulutusta antaville oppilaitoksille sekä ammattikorkeakouluille ja yliopistoille); 3) Kesäkuun alussa järjestetään neuvottelu Satakuntaliiton kanssa yhteismitallisesta esityksestä suhteessa alueellisiin koulutustarvelaskelmiin; 4) Voimassa olevan aikataulun mukaan maakuntaryhmien/yhteistyöalueiden (Varsinais-Suomi ja Satakunta) yhteinen esitys tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön , mikä edellyttää Varsinais-Suomen maakuntahallituksen käsittelyä ; 5) Varsinainen lausunto valtakunnallisesta KESUsta tulee antaa mennessä, mikä edellyttää Varsinais-Suomen maakuntahallituksen käsittelyä viimeistään Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston asettama Varsinais-Suomen liiton ja keskeisten sidosryhmien muodostama KESU-työryhmä on lisäksi kokouksissaan valmistellut asiaa. Oheismateriaalina vertailutaulukko (kooste) koskien Varsinais-Suomen sekä Satakunnan että koko maan tavoitekehitystä. KESU-laskelma kokonaisuudessaan täydennettynä alueellisella työvoiman koulutusaloittaisella tarvearviolla on kokonaisuudessaan nähtävillä Varsinais-Suomen www-sivuilla koulutuksen ennakoinnin alla. Liiton www-sivua päivitetään tarvittaessa. PO/EH/MKy Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi ajankohtaiskatsauksen KESU prosessista. Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p , Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä, p , 69 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE EDUNV:30 /2009 Maakuntavaltuustossa on perinteisesti ollut ajankohtainen poliittinen katsaus. LP/mk Maakuntajohtajan esitys Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula.

16 Maakuntahallitus Sivu 102 Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen , 70 MAAKUNNAN KÄSIKIRJAN JULKAISEMINEN EDUNV:12 /2011 Varsinais-Suomen liitto on neljän vuoden välein julkaissut Varsinais-Suomen käsikirjan. Kirjassa on esitelty maakunnan kunnat. Lisäksi teoksessa on tilastotietoja ja erilaisia luetteloita Varsinais- Suomesta. Kaksi vuotta sitten julkaistu kirja on ollut pitkään loppu. Sitä kysytään jatkuvasti, joten uuden kirjan tekeminen on perusteltua. Varsinais-Suomen käsikirja 2011 tehdään Varsinais-Suomen liiton omana työnä, joten kustannukset ovat painokustannuksia. Kirjan painos on 3000 kappaletta ja painokustannukset ovat noin 8000 euroa. Kustannukset otetaan julkaisu- ja markkinointimomenteilta. LP/mk Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liitto julkaisee Maakunnan käsikirjan Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen p , EDUNV:13 / VÄHÄTORITAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN VALTAKUNNALLISTEN KOTISEUTUPÄIVIEN YHTEYDESSÄ TURUSSA Turun kesä 2011 on täynnä tapahtumia. Kulttuuripääkaupunkivuoden juhlatarjontaa rikastuttavat myös Valtakunnalliset kotiseutupäivät Päivien teema on Eurooppalainen kulttuuri Suomessa. Päivien järjestelyistä vastaa Turun kaupunki yhdessä Suomen Kotiseutuliiton ja Turku-seuran kanssa. Varsinais-Suomen liitto osallistuu myös kotiseutupäivien järjestelyihin. Kotiseutupäivien avajaisia vietetään perjantaina klo Vanhalla Suurtorilla. Lauantaina järjestetään retkiä, joilla pääsee tutustumaan esimerkiksi Turun saaristoon, lähiseudun kartanoihin ja puutarhoihin sekä lukuisiin taide- ja kulttuurikohteisiin. Illalla kokoonnutaan pääjuhlaan Turun messukeskukseen. Sunnuntaina järjestetään juhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkossa. Varsinais-Suomen liitto haluaa tehdä kotiseututyötä ja varsinaissuomalaista käsityötaitoa tunnetuksi ja järjestää siksi kotiseutupäivien yhteydessä ja yhteistyössä Event Companyn sekä Turkuseuran kanssa maakunnallisen tapahtuman klo 9-21 Turun Vähätorilla.

17 Maakuntahallitus Sivu 103 Maakunnan kotiseutuyhdistykset esittelevät toimintaansa. Maakunnan käsityöläiset tuovat torille korkeatasoisia käsityötuotteita eri puolilta maakuntaa. Tapahtuman kustannukset ovat euroa ohjelman laajuudesta riippuen. Kustannukset katetaan Kotiseutupäiviin varatusta määrärahasta. LP/HH/mk Maakuntahallitus päättää järjestää Valtakunnallisten Kotiseutupäivien yhteydessä maakunnallisen tapahtuman Vähätorilla Kulttuurisihteeri Hannele Hartikainen, p , 72 YHTEISPALVELUN EDISTÄMINEN VUOSINA EDUNV:4 /2011 Kirjeellään valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto viittaa PARAS-hankkeen selonteon linjauksiin, joiden mukaan: Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tulee laatia suunnitelma lähipalvelujen turvaamiseksi hyödyntäen erityisesti yhteispalvelun ja tietoteknologian mahdollisuuksia. Maakunnan liittojen tulee koordinoida tätä työtä alueellaan. Yhteispalvelua kehitetään voimakkaasti muun muassa yhteispalvelun laajentamishankkeella tavoitteena se, että vuoden 2011 loppuun mennessä jokaisessa kunnassa on yhteispalvelupiste, ellei palveluja ole muuten saatavissa. Vuoden 2011 loppua pidetään epärealistisena, joten aikajana on ulotettu vuoteen Tarkoituksena on, että tavoitteisiin päästään vuoden 2012 loppuun mennessä. Valtionhallinnon uudistuksen myötä maakunnan liitoille tuli tehtäväksi mm. yhteispalvelun edistäminen. Julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) mukaan yhteispalvelu on tapa tarjota julkishallinnon ja muita palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Kunnan ja valtion palveluntuottajien yhteistyöllä voidaan turvata monipuoliset ja laadukkaat palvelut niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa. Lakia sovelletaan valtion viranomaisille, kunnallisille viranomaisille ja Kansaneläkelaitokselle kuuluvien avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestämiseen ja hoitamiseen viranomaisten yhteistyönä. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta (1096/2010) lisäsi lakiin vielä säännöksen, jonka mukaan valtiovarainministeriö johtaa yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä ja sovittaa yhteen viranomaisten palvelua koskevia toimenpiteitä. Valtioneuvosto on myös antanut asetuksen yhteispalvelurekisteristä. Molemmat säädökset tulivat voimaan Edellä mainitulla kirjeellään valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosasto pyytää maakunnan liittoja laatimaan yhdessä aluehallintovirastojen kanssa maakuntakohtaiset yhteispalvelun toimintasuunnitelmat. Suunnitelmassa tulee käydä läpi jokainen kunta mitä valtion palveluja kunnassa on

18 Maakuntahallitus Sivu 104 saatavilla ja miten palvelutarjontaa voitaisiin lisätä. Suunnitelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle mennessä. Kuten edellä on todettu, ensi vuoden loppuun mennessä jokaisessa kunnassa tulisi olla yhteispalvelupiste. n merkitys tulee jatkossa kasvamaan: käynnissä olevan Sähköinen asiointi ja demokratia (SADe) projektin myötä valtio tulee tarjoamaan palvelujaan entistä enemmän tietotekniikan avulla verkossa. Alustavasti on sovittu, että Varsinais-Suomen liitto ja paikkatietoportaali Lounaispaikka tulevat olemaan projektissa mukana alueellisena pilottina. Kunnissa nämä etäpalvelut tullaan sijoittamaan yhteispalvelupisteisiin. Kunta, jossa yhteispalvelupistettä ei ole, on vaarassa jäädä ilman näitä palveluja. Etäpalvelun käyttöönoton pilotointi alkaa kuluvan kevään aikana Keski-Suomen ja Etelä- Pohjanmaan maakunnissa. Tuloksia saataneen kesän jälkeen ko. pilotteihin olisi varsinaissuomalaistenkin syytä tutustua. LP/RK/mk Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi yhteispalvelun edistämisen vuosina sekä, että maakuntakohtainen yhteispalvelun toimintasuunnitelma tuodaan maakuntahallitukseen kesäkuussa. Kunta-asiamies Raimo Korhonen p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi HALL:66 / MAAKUNTAHALLITUKSEN NEUVOTTELU- JA TUTUSTUMISMATKA IRLANTIIN Maakuntahallituksen tutustumis- ja neuvottelumatkan kohteeksi on valmisteltu Irlantia. Matkan ajankohta on (lähtö keskiviikkona aamulennolla Turku-Kööpenhamina-Dublin, paluu Turkuun lauantaina päivällä lennoilla Dublin-Kööpenhamina Helsinki ja bussilla Helsinki-Turku. Monipuoliseen aluekehittämistä, hallinnollisia ja EU-näkökulmia sisältävään ohjelmaan on suunniteltu seuraavaa: suurlähettiläs Pertti Majasen vastaanotto, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound, Institue for International and European Affairs, Dun Laoghairen pormestarin tapaaminen, The Mid-East Regional Authority (= liittoa hyvin pitkälti vastaava aluekehitysviranomainen), maaseutukierros. Ohjelma tarkentuu kevään ja kesän aikana. TN/KS Maakuntahallitus päättää tehdä tutustumis- ja neuvottelumatkan Irlantiin Erikoissuunnittelija Kirsi Stjernberg, ; etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

19 Maakuntahallitus Sivu 105 HALL:67 / CPMR:N BALTIC SEA COMISSIONIN YLEISKOKOUS, TUKHOLMA -HELSINKI Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n Baltic Sea Commission pitää tänä vuonna yleiskokouksensa ja samalla 15-vuotisjuhlakokouksensa laivalla Tukholmasta Helsinkiin (to-pe) Varsinais-Suomen liitto on järjestön jäsen. Maakuntahallituksen jäsen Talvikki Koskinen on CPMR:n Political Bureaun jäsen. Kokouksen teemat keskittyvät yleisten asioiden ohella erityisesti Itämeren ympäristön tilaan sekä Itämeren alue EU Venäjä suhteisiin. Ohjelma on oheismateriaalina. Tilaisuuteen rekisteröityminen on päättynyt JS/KS Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n Baltic Sea Comissionin yleiskokoukseen Erikoissuunnittelija Kirsi Stjernberg, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi MAANK:42 / LAUSUNTO TURUN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2035 VAIHTOEHTOJA NIIDEN ARVIOINTIA KÄSITTELEVÄSTÄ VÄLIRAPORTISTA Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto on päivätyllä kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Turun kaupunginseudun rakennemalli työn toisesta väliraportista, jossa käsitellään rakennemallivaihtoehtoja ja niiden arviointia. Lausunto on pyydetty mennessä. Lausuntopyynnössä pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota seudun elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn sekä siihen mikä rakennemallivaihtoehto tai mitkä vaihtoehtojen osatekijät toteuttavat parhaiten rakennemallityölle asetettuja yleistavoitteita. Väliraportti on asetettu julkisesti nähtäville ja kommentoitavaksi väliseksi ajaksi. Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialueen kuntiin Aura, Kaarina, Lieto, Länsi-Turunmaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku laaditaan kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemallia. Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, eli PARAS -hankkeen kaupunkiseutusuunnitelmalle. Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien maankäyttöä yleispiirteisesti. Luonteeltaan rakennemalli on kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Rakennemallia on jatkossa tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen pohjana. Työ jakautuu kolmeen vaiheeseen, joista kustakin järjestetään työpaja sekä laaditaan raportti, joka asetetaan nähtäville samanaikaisesti kun siitä pyydetään lausunnot ja esitellään yleisölle: 1. Suunnittelun lähtökohdat ja rakennemallin tavoitteet (väliraportti 1) 2. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi (väliraportti 2) 3. Rakennemalli 2035 ja toteuttamisohjelma (loppuraportti) Maakuntahallitus antoi kokouksessaan lausunnon nykytilanteen inventoinnin ja analyysin sekä tavoiteosan sisältäneestä rakennemallityön ensimmäisestä väliraportista:

20 Maakuntahallitus Sivu 106 Maakuntahallitus toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Turun kaupunkiseudun rakennemalli työn Lähtökohdat ja tavoitteet väliraportista. Tavoitteisto yhdessä siihen sisällytettyjen Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden kanssa luovat hyvät edellytykset maankäytön ja liikenteen yhdistävän suunnittelun onnistumiselle. Samalla maakuntahallitus esittää huolensa kiristetyn aikataulun vaikutuksista suunnittelun laatuun ja työltä edellytettävän sitouttavan suunnitteluprosessin läpivientiin. Rakennemalli työn ohjausryhmä hyväksyi palautteen perusteella tarkistetun väliraportin ja työn tavoitteet kokouksessaan Työn yleistavoitteet hyväksytyssä muodossa: - Aluerakenteella vastataan globalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja otetaan huomioon maakunnan asema Itämeren alueella osana Eurooppaa - Kaupunkiseudun kilpailukykyä suhteessa muihin kaupunkiseutuihin parannetaan - Elinkeinoelämän kehittymistä vahvistetaan - Imagoa ja omaleimaisuutta vahvistetaan tuomalla esiin alueen laatutekijöitä ja vahvuuksia - Nopean junaliikenteen yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja edelleen Pietarin suuntaan kehitetään - Kehitetään seudun vetovoimaa parantamalla rakennetun ympäristön laatua ja huomioimalla ympäristötekijöiden kasvava merkitys - Alueidenkäyttöä kehitettäessä vaalitaan alueen rikasta kulttuuriperintöä ja -maisemaa - Kaupunkiseudun kokonaisetua priorisoidaan - Kaupunkiseutua suunnitellaan toiminnallisena kokonaisuutena - Muodostetaan yhteinen näkemys kaupunkiseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen pitkän tähtäyksen päälinjoista - Luodaan kunnille ja alueille luontevat roolit ja profiilit osana seudun kokonaisuutta ja strategista kehittämistä - Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelulla edistetään kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen varautumista - Suunnitelmien toteuttaminen varmistetaan laatimalla konkreettiset toteuttamisohjelmat ja aiesopimukset Rakennemallityön toisessa vaiheessa on suunniteltu rakennemallivaihtoehdot ja arvioitu niiden vaikutuksia suhteessa työn tavoitteisiin. Rakennemallivaihtoehtoja käsiteltiin laajapohjaisessa työpajassa Vaihtoehtoasetelma hyväksyttiin työn ohjausryhmässä Toiseen väliraporttiin on koottu vaihtoehtovaiheen keskeiset vaikutukset. Turun kaupunkiseudun mahdollisten kasvusuuntien ja tiivistämismahdollisuuksien selvittämiseksi on laadittu työohjelman mukaisesti toisistaan eroavia rakennemallivaihtoehtoja. Vaihtoehtojen tarkoituksena on saada aikaan perusteltu linjapäätös kasvun suuntaamiselle sekä seudun liikenne- ja palveluratkaisuille. Vaihtoehtoasetelman selkeyttämiseksi alustavia vaihtoehtoja on työn aikana yhdistetty ja niiden kuvauksia on muokattu kärjistetympään suuntaan. Vaihtoehtoasetelma on kehittynyt työn aikana siten, että alustavista seitsemästä vaihtoehdosta on päädytty lopulta neljään, selvästi toisistaan eroavaan, vaihtoehtoon. Kahdessa vaihtoehdossa on alavaihtoehtoja, joissa kasvusta aiheutuva rakentaminen on suunnattu hieman erilaisin painotuksin. Vaihtoehdossa 1 Kotilo kasvu on suunnattu joko Turun, Raision ja Kaarinan muodostamalle ydinkaupunkialueelle (alavaihtoehto City) tai Naantalista Piikkiöön ulottuvalle ydinkaupunkialueen rannikkovyöhykkeelle (alavaihtoehto Merikaupunki). Vaihtoehdossa 2 Verkko kasvu on jaettu Naantalin, Turun, Raision ja Kaarinan muodostaman ydinkaupunkialueen ja ympäröivän alueen kuntakeskusten välillä kahdella erilaisella painotuksella. Vaihtoehdossa 3 Mustekala kasvu on painottunut ydinkaupunkiseudulta pääliikenneväylien suuntiin sormimaisesti kasvaville maankäyttövyöhykkeille. Vaihtoehdossa 4 Helmet kasvu painottuu radanvarsille asemataajamien yhteyteen.

21 Maakuntahallitus Sivu 107 Ohjausryhmä tekee linjapäätöksen varsinaisen rakennemallin sisältökysymyksistä kesäkuussa 2011 vaihtoehtoraportista saatavan palautteen perusteella. Ehdotus lopulliseksi rakennemalliksi valmistuu syksyllä Tavoitteena on, että visio Turun kaupunkiseudun kestäväksi kaupunkirakenteeksi vuonna 2035 on kuntien ja Varsinais-Suomen liiton käsiteltävänä alkuvuodesta Oheismateriaali: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Väliraportti 2 Rakennemallivaihtoehdot ja vaikutusten arviointi on toimitettu maakuntahallituksen varsinaisille jäsenille työpajakutsun ( ) yhteydessä. (Varajäsenet saavat raportin listan mukana). Lisäksi raportti on nähtävillä kokouksessa ja ladattavissa internet-sivuilta: Sivuilla on myös muuta rakennemallityöhön liittyvää aineistoa. HS/JV/pv Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus toteaa lausuntonaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Väliraportti 2 Rakennemallivaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -selvityksestä seuraavaa: Vaihtoehdot Rakennemallityön tavoitteiden mukaisesti kaupunkiseudulla tulee varautua uuden asukkaan väestönkasvuun ja uuteen työpaikkaan. Väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää rakennemallityön muiden, ympäristön laatua, toiminnallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantavien tavoitteiden toteutumista. Ainoastaan niiden avulla voidaan Turun kaupunkiseudun vetovoimaa kehittää suhteessa Suomen ja Itämeren alueen muihin kaupunkiseutuihin. Lopulliseen rakennemalliin tulee luonnosvaihtoehdoista valita ne elementit ja ensisijaisesti kehitettävät alueet, jotka parhaiten tukevat em. laatutavoitteiden toteutumista ja mahdollistavat varautumisen myös tavoiteltua hitaampaan kasvuun. Tavoiteltua hitaampi kasvu edellyttää selkeää yhteistä näkemystä kehitettävien alueiden priorisoinnista. Ilman priorisointia tapahtuva kehitys johtaa resurssien tuhlautumiseen ja kaupunkiseudun rakenteen hajoamiseen. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten vertailu osoittaa, että voimakaskaan kasvu ei vaihtoehtojen kärjistämisestä huolimatta tuota suuria numeerisia eroja mm. liikenteen laskennallisiin päästöihin. Kestävien kulkutapojen (jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne) kulkumuoto-osuustavoitteita ei saavuteta pelkästään uuden asumisen ja työpaikkojen sijoittamisella eri kaupunkirakenteen vyöhykkeille. Tämän vuoksi onkin tärkeää löytää eri vaihtoehdoista ne toimenpiteet, joilla on vaikutusta myös olemassa olevien alueiden kehittymiseen sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Asumisen sijoittumisen perusteella vaihtoehto Kotilo luo parhaat edellytykset kulkumuoto-osuustavoitteiden edistämiselle, silloin kun uutta väestöä sijoitetaan erityisesti jalankulku- ja jalankulun reunavyöhykkeille sekä joukkoliikennevyöhykkeille. Näille vyöhykkeille tehtävät kehittämistoimenpiteet hyödyttävät samalla vyöhykkeen olemassa olevaa rakennetta ja väestöä sekä vaikuttavat myönteisesti kulkumuoto-osuuksiin koko vyöhykkeellä. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 joukkoliikenteen liikennöintituki muodostuu Kotilo-vaihtoehtoa suuremmaksi. Maakunnan menestys perustuu sen alueiden vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Maakunnan keskuksen kehittäminen on koko maakunnan kehittymisen edellytys. Kasvun osoittaminen kaupunkiseudun ydinalueille vaihtoehdon 1 Kotilo mukaisesti tuo menestystä koko Turun kaupunkiseudulle ja edelleen muualle maakuntaan. Merikaupunki ja City alavaihtoehtojen sisältämistä elementeistä voidaan rakentaa toimiva yhdistelmä, jossa huomioidaan alueen erityispiirteet ja luodaan edellytykset modernille kaupunkirakenteelle joukkoliikennejärjestelmineen. Vaihtoehdossa Kotilo esitetty rai-