VARHAINEN TURKU. Turun varhaisvaiheet tutuiksi kaikille kaupunkilaisille

Transkriptio

1 VARHAINEN TURKU 1 Turun varhaisvaiheet tutuiksi kaikille kaupunkilaisille Tiedottaminen ja yleisön huomioonottaminen Varhainen Turku tutkimushankkeen aikana Kirsi Majantie

2 Varhainen Turku tutkimushanke ja sen tavoitteet 2 Ajatus Turun kaupungin varhaisvaiheita selvittelevästä arkeologisesta kaivaushankkeesta lähti liikkeelle kaupungin juhlavuoden valmistelujen ja kulttuuripääkaupunkikilvoittelun innoittamana. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kolmivuotisen hankkeen käynnistämisen vuoden 2004 alussa. Hanke sai nimekseen Varhainen Turku, ja se alkoi Turun maakuntamuseon suorittamilla arkeologisilla kaivauksilla tuomiokirkon vieressä elokuussa Kaivaukset jatkuivat seuraavan vuoden kesällä ja vuosi 2007 varattiin jälkitöiden tekemiseen ja tutkimustulosten kokoamiseen. Hankkeen päärahoittaja on Turun kaupunki, ja sen muita tukijoita ovat olleet Turun kaupungin Kunnallis- tekniikka, Tilalaitos ja Kulttuurikeskus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun yliopiston maaperägeologian ja museologian laitokset, Turun maakuntamuseon ystävät ry, Turkuseura Åbosamfundet ry, Aboa Vetus & Ars Nova museot, Aurajoen Puhelin oy, SparkNet, WSOY, Stiftelsen för Åbo Akademi ja HIT History in Town -hanke. Turun kaupungin iästä, syntyhistoriasta ja varhaisen asutuksen laajuudesta on esitetty erilaisia tulkintoja vuosikymmenten aikana luvun alussa kaupungin arveltiin syntyneen Unikankareen kummun eli nykyisen tuomiokirkon ympärille jo 1200-luvun alkupuolella. Ajatus perustui paavin bullaan vuodelta 1229, jossa määrättiin piispanistuimen siirrosta sopivammalle paikalle. Myöhemmin vakiintui kuitenkin käsitys, että tämä olisi tarkoittanut piispanistuimen siirtoa sen ensimmäiseltä paikalta Nousiaisista Koroisiin, ja että kaupunkia olisi alettu rakentaa Unikankareen kummun ympärille vasta vuosisadan jälkipuoliskolla. Paikalla ajateltiin olleen saksalaisten kauppiaiden siirtokunta ja puinen kirkko. Tämäkin ajatus on myöhemmin hylätty ja uudemman tutkimuksen mukaan kirkon rakentaminen ja kaupunkiasutuksen syntyminen ajoittuisivat vasta 1200-luvun lopulle. Varhainen Turku - tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää kaupungin varhaisia vaiheita arkeologian keinoin. Aikaisemmat kaupunkialueella tehdyt kaivaukset ovat liittyneet erilaisiin rakennushankkeisiin, eivätkä ne ole ulottuneet tuomiokirkkoa ympäröiville puistoille, aukioille ja katualueille eli aivan keskiaikaisen kaupungin ytimeen. Pieniä kadunparannustöitä ja viemäröintitöitä alueella on toki tehty, mutta ei vanhimpiin kulttuurikerroksiin ulottuvia kaupunkiarkeologisia tutkimuksia. Myös kirjallinen lähdeaineisto, joka voisi valaista kaupungin rakentamisen ajoitusta, on niukkaa. Varhainen Turku tutkimushanke antoi näin ollen ainutlaatuisen mahdollisuuden kaupungin varhaisvaiheiden tutkimiseen aivan keskiaikaisen kaupungin ydinalueella.

3 3 Kaivauksia suoritettiin vuonna 2005 eli ensimmäisenä kaivausvuotena välisenä aikana ja vuonna 2006 kaivauksia jatkettiin välisenä aikana. Yhteensä kaivauksia suoritettiin siis noin kuuden kuukauden ajan. Lisäksi molempina vuosina tehtiin talviaikana myös jälkitöitä. Ensimmäisenä vuotena kaivausalueita oli kolme. Niistä laajin sijaitsi tuomiokirkon ja Vanhan Akatemiantalon välisellä alueella. Toinen alueista sijaitsi kirkon ja Brahenpuiston välisellä alueella ja kolmas Tuomiokirkonpuistossa. Toisena vuotena kaivaukset jatkuivat kahdella ensin mainitulla alueella. Kaivausalueiden yhteinen laajuus oli 126 m². Kaivausvuosien välissä ja jälkeen hanke on jatkunut jälkitöillä, joiden aikana tutkijat ovat analysoineet kaivausten aikana saatua tietoa ja talteen otettua aineistoa. Vuoden 2007 aikana jälkityöt valmistuvat lopulliseksi raportiksi, tietokoneelle piirretyiksi kartoiksi, kaavioiksi ja luetteloiksi. Kentällä käsin piirretyt kartat täytyy piirtää puhtaiksi tietokoneella ja kaivauksilla tulkitut havainnot löydetyistä rakenteista ja maakerroksista siirtää tietokantaan. Lopulta näiden pohjalta kirjoitetaan kaivausraportti, jossa muodostetaan kokonaiskäsitys tutkitun alueen asutus- ja rakennusvaiheista. Myös kentällä taltioidut löydöt täytyy luetteloida, niin että jokainen niistä saa oman numeronsa museon kokoelmiin siirtymistä varten. Löydöt vaativat luetteloinnin lisäksi myös konservointia, jonka aikana ne puhdistetaan, kuivataan ja käsitellään erilaisin kemiallisin ainein, jotta ne säilyvät myös tulevien sukupolvien nähtäviksi, ja jotta ne voidaan laittaa esille esimerkiksi näyttelyihin. Erityisesti orgaanisista materiaaleista (kuten puu, luu ja nahka) valmistetut esineet vaativat useiden kuukausien hitaan konservoinnin. Kaivausten aikana otettiin lisäksi lukuisia maa- ja ajoitusnäytteitä, jotka päätyvät eri alojen tutkijoiden analysoitaviksi, ja joiden tulokset lisätään lopulta raportteihin. Esimerkiksi kaivausten puunäytteet on ajoitettu dosentti Pentti Zetterbergin toimesta Joensuun Yliopiston Dendrokronologian laboratoriossa ja kasvinäytteet on analysoinut dosentti Terttu Lempiäinen Turun yliopiston biologian laitokselta.

4 Kaivausten etenemisestä ja niiden alustavista tuloksista tiedottaminen 4 Usein kaivausten tulokset jäävät museon seinien sisälle ja vain pienen tutkijajoukon tietoisuuteen. Kaivausten tulokset julkaistaan tavallisesti vain museossa säilytettävissä raporteissa ja kaivauksilta löytyneet esineet paljastavat merkityksensä vasta huolellisen puhdistuksen ja konservoinnin jälkeen. Varhainen Turku tutkimushankeen tavoitteena oli tuoda tietoa kaivausten tuloksista jo kaivausten aikana ja asettaa esille mahdollisuuksien mukaan kunkin viikon mielenkiintoisimpia löytöjä. Kaivausten edistymisestä ja niiden aikana tehdyistä löydöistä kertominen oli tärkeällä sijalla jo kaivauksia suunniteltaessa. Koska kaivaukset olivat kaupungin lahja kaupunkilaisille, katsottiin tiedottamisen olevan yksi tärkeä osa kaivausten toteuttamista. Kaivauksille järjestettiin yleisökierroksia, niiden tuloksista pidettiin lehdistötilaisuuksia tiedotusvälineiden edustajille ja niiden etenemisestä kerrottiin nettisivuilla. Kaivauksilta tehtyjä esinelöytöjä asetettiin lisäksi esille Aboa Vetus & Ars Nova museon aulaan ja Vanhalle Raatihuoneelle, ja kaivausten tuloksia esiteltiin erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Viikon löydöt olivat esillä myös Turun Sanomien viikkoliitteen palstalla ja niistä kirjoitettiin säännöllisesti Åbo Underrättelser lehteen. Myös koululaisille tarjottiin mahdollisuus tutustua kaivauksille oppaan kanssa ja kaivauksilla oli mukana kaupunkilaisista valittuja vapaaehtoiskaivajia. Jotta kaivausalueiden reunoille olisi ollut mahdollisimman helppo pysähtyä seuraamaan kaivausten edistymistä, rajattiin alueet mahdollisimman kevyin aidoin. Myös löytöjä pyrittiin konservoimaan jo kaivausten aikana, niin että ne saatiin esille mahdollisimman pian löytymisensä jälkeen. Koska kaivauksilla työskentelevillä tutkijoilla ei aina ole mahdollisuutta irrottautua työstään kertomaan yleisölle kaivausten edistymisestä, palkattiin tähän tehtävään erityinen pr-arkeologi. Ensimmäisenä kaivausvuotena paikalla oli yksi pr-arkeologi ja toisena kaivausvuotena heitä oli jo kaksi. Kaivausten aikana pyrittiin niiden edistymisestä ja alustavista tuloksista tiedottamaan sekä ohikulkeville ihmisille että yleisöopastusten välityksellä paikalle varta vasten kaivauksia katsomaan tulleille ihmisille. Lehtijuttujen, radiohaastattelujen ja tv-uutisointien välityksellä kaivauksista saivat tietoa myös ne ihmiset, jotka eivät välttämättä päässeet tutustumaan niiden edistymiseen paikanpäällä. Koska tavoitteena oli saada uutta tietoa Turun varhaisvaiheista ja iästä, olivat kiinnostuneet ihmiset sekä tavallisia ohikulkijoita että asiasta kiinnostuneita tutkijoita. Kaivaukset etenivät suunnitelmien mukaan ja niiden aikana kaivausten alussa asetettuihin tutkimuskysymyksiin saatiin runsaasti uutta valoa.

5 Kaivausalueiden valinta ja kaivausten tulokset 5 Kaivausalueiden valintaan vaikuttivat tietyt kaupungin syntyyn ja kehittymiseen liittyvät tutkimuskysymykset. Tuomiokirkonpuistossa sijainneen kaivausalueen valinnan takana oli selvittää joen ja kirkon välisten kaupunkitonttien ikää. Aikaisemmin on oletettu, että kirkon ja joen välinen alue olisi ollut varhaisinta kaupunkialuetta, ja että se olisi ollut tiheään rakennettu aina jokirantaan asti jo 1200-luvun lopulla. Alueelta löytyi luvuille ajoittuvaa esineistöä, mutta rakenteita vain muutama, jonka perusteella alue näyttää olleen pihaaluetta keskiajalta aina 1700-luvulle asti. Löytöaineiston perusteella vanhimmat kaupunkirakentamiseen liittyvät kerrostumat ajoittuivat 1300-luvun alkupuolelle. Niiden alta tuli esiin koukkuauran jälkiä, jotka viittaavat alueen olleen ennen kaupunkitonttien rakentamista viljelyskäytössä. Tuomiokirkon ja Brahenpuiston välisellä alueella tutkittiin Kirkkokadun ja sen varrella sijainneiden rakennusten vaiheita. Katu kulki tuomiokirkolta Suurtorille. Se näkyy 1630-luvun kaupunkikartassa ja sen tiedetään olleen yhden Turun tärkeimmistä kaduista jo keskiajalla. Kaivausten tavoitteena oli selvittää kadun ikä ja sen kuuluminen kaupungin varhaisimpaan asemakaavaan sekä tutkia rakennuksia sen varrella. Ensimmäisenä vuotena kaivettiin esiin Kirkkokadun eriaikaisia pintoja ja toisena vuotena kaivettiin aluetta kadun joenpuoleisella tontilla. Kaivausten perusteella katu rakennettiin aikaisintaan 1300-luvun alussa. Se oli ensin maapäällysteinen, 1300-luvun lopulta tai 1400-luvun alusta lähtien puilla katettu ja luvuilla mukulakivipäällysteinen. Rakennukset kadun varrella olivat ensin puisia ja 1400-luvun lopussa tai 1500-luvun alussa paikalle rakennettiin kivitalo. Kivitalo oli käytössä aina vuoden 1827 suurpaloon

6 6 asti. Talon sisäosissa oli säilynyt eriaikaisia lattiatasoja, joista toiseksi vanhimman alta löytyi 14 klippinkiä eli neliskanttista rahaa sisältänyt rahakätkö. Rahat ajoittuvat vuosien väliseen aikaan. Kivitalon alta paljastui esiin usean eriaikaisen puurakennuksen jäännöksiä. Vanhimmasta rakennuksesta löytyi polttamattomista tiilistä muuratun uunin perustus. Löytöaineiston perusteella rakennus oli pystytetty aivan 1300-luvun alussa. Se alta tuli esiin koukkuauran jälkiä, samoin kuin Tuomiokirkonpuistossa. Tuomiokirkon ja Vanhan Akatemiantalon välisellä alueella selviteltiin keskiaikaisen Koulutorin muodostumista. Alueella tiedetään 1630-luvun kartan mukaan sijainneen torin, ja paikalla on ajateltu olleen torin jo kaupungin varhaisessa vaiheessa. Kaivausten tavoitteena olikin selvittää torin ikä. Kaivausten aikana selvisi, että vanhimmat torikerrostumat ajoittuvat 1400-luvun puoliväliin, ja että ennen toria paikalla oli sijainnut puurakennuksia. Niistä vanhin ajoittuu 1300-luvun alkuun ja nuorin luvun lopulle. Vanhimman puurakennuksen alta tuli esiin viljelystä kertovien koukkuauran jälkiä, samoin kuin muilta kaivausalueilta luvun alussa paikalle oli rakennettu kiviperustainen rakennus, joka tuhoutui tulipalossa 1400-luvun puolivälissä ja paikalle muodostui tori. Tori oli ensin maapintainen ja sen reunassa kulki mukulakivillä päällystetty kulkutaso, joka johti tuomiokirkon muurissa sijainneeseen katedraalikouluun. Myöhemmin kulkutaso päällystettiin tiilillä luvulla tori päällystettiin kauttaaltaan kivillä. Torikiveyksen lounaisreuna sijaitsi hieman eri paikoilla eri aikoina. Se uusittiin viimeisen kerran luvulla. Tutkimushankkeen aikana siis selvisi, että rakentaminen Unikankareen kummun vieressä alkoi 1300-luvun alussa, ja että ennen tätä paikalla oli ollut peltoja. Vasta 1300-luvun ensimmäiset vuodet näyttävät olleen voimakkaan kaupunkirakentamisen aikaa. Kaupungin varhaisvaiheita valaisevan tiedon lisäksi kaivaukset tuottivat runsaan löytömateriaalin, joka kertoo turkulaisten elämästä, heidän harjoittamistaan käsitöistä ja kaupasta eri vuosisadoilla. Vanhimmat löydöistä ajoittuvat ja 1300-lukujen vaihteeseen ja nuorimmat 1700-luvulle. Kaivauksilla taltioitiin kaiken kaikkiaan esineen palaa, ja suurimpia löytöryhmiä olivat keramiikka-, lasi-, nahka-, ja puuesineet. Löydöt kertovat muun muassa siitä minkälaisista tavaroista turkulaisten talous koostui, miten heidän kotinsa sisustettiin ja lämmitettiin, mitä käsitöitä he harjoittivat, mitä kotieläimiä kodeissa pidettiin ja minkälaisia kasveja niiden mailla kasvatettiin. Tuontitavaroina Turkuun kulkeutuneet esineet kertovat kauppakontakteista ja muualta omaksuttujen esinemuotojen mukanaan tuomista uusista ruoka- ja juomatavoista sekä talojen sisustuksen ja lämmityksen uudistumisesta.

7 Lehdistötilaisuudet tiedotusvälineille 7 Kaivausten etenemisestä ja alustavista tuloksista pidettiin lehdistötilaisuuksia ensimmäisenä kaivausvuotena kahden viikon väliajoin ja toisena kaivausvuotena kolmen viikon väliajoin. Kaivaukset saivat erittäin kiitettävästi julkisuutta ja ne olivat lehdistötilaisuuksien jälkeen esillä sekä paikallisissa lehdissä, tv-uutisissa että radiokanavilla. Myös valtakunnalliset lehdet ja tv-kanavat uutisoivat kaivauksista muutamaan otteeseen. Vuonna 2005 paikanpäällä kävi lisäksi TV1 kuvausryhmä tekemässä ohjelmaa Ylen avoimen yliopiston arkeologiaa käsittelevään sarjaan. Vuonna 2006 Yle kuvasi kaivauksilla pätkiä myös Agricolaa käsittelevään ohjelmaan. Vuonna 2005 kaivausten johtajaa Aki Pihlmania haastateltiin suorassa lähetyksessä MTV3:n Ihana Aamu lähetykseen ja Aki Pihlman sekä tutkija Liisa Seppänen kertoivat kaivausten tuloksista ja niihin liittyvistä tutkimuksista Turku-Tv:n puolentunnin mittaisessa erikoislähetyksessä. Aki Pihlman kertoi kaivausten edistymisestä ja tuloksista myös Turun yliopiston tiedetoimittajille järjestetyssä tiedotustilaisuudessa vuoden 2006 Tiede- ja Kirjamessuilla. Myös kaivausvuosien välisenä talvena tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita kaivausten tulosten analysoinnista ja löytöjen konservoinnista, ja jälkimmäisestä kirjoitettiin laaja juttu Turun Sanomiin keväällä 2006, ennen uuden kaivauskauden alkua. Kaukaisin juttu kirjoitettiin joulukuussa 2005 Floridassa ilmestyvään Finlandia Weekly -lehteen, jonka toimittaja oli löytänyt tietoa kaivauksista museon nettisivuilta, ja pyysi lupaa jutun tekoon ja kaivauskuvien julkaisuun. Myös vuoden 2006 kaivaukset tavoittivat tiedotusvälineitä Suomen ulkopuolelta, kun heinäkuussa löydettyä rahakätköä uutisoitiin aina venäjänkielisillä nettisivuilla asti. Myös pr-arkeologin työnkuva kiinnosti tiedotusvälineitä, ja siitä tehtiin juttuja myös erikseen. Kaivausten päätyttyä oli Varhainen Turku -hanke esillä myös vuoden 2007 Taide- ja Antiikkimessuilla, joissa kaivausten esineistöä esiteltiin Turun maakuntamuseon messuosastolla. Lehdistötilaisuuksia pidettiin vuonna 2005 seitsemän kappaletta, ja vuonna 2006 viisi kappaletta. Yksi lehdistötilaisuus järjestettiin lisäksi vuoden 2005 kaivausten päätyttyä Turun yliopistossa pidetyn yleisötilaisuuden yhteydessä. Lehdistötilaisuuksien jälkeisiä lehtikirjoituksia ilmestyi ensimmäisenä

8 8

9 9 kaivausvuotena 48 kappaletta ja toisena vuotena 39 kappaletta. Tässä lukumäärässä ovat mukana myös viikon löydöistä Turun Sanomien viikkoliitteeseen Extraan kirjoitetut jutut, mutta siinä eivät ole mukana mahdollisesti pienten paikallislehtien kirjoitukset, jotka eivät tulleet tiedottajien tietoisuuteen. Myös radiojuttuja ja tv-uutisten haastatteluja tehtiin jokaisen lehdistötilaisuuden aikana. Ensimmäisenä vuotena radiohaastatteluja tehtiin 20 kappaletta ja tv-lähetyksissä kaivaukset mainittiin 10 kertaa. Toisena vuotena vastaavat luvut olivat 17 ja 7. Lisäksi kaivauksista tehtiin juttuja myös pieniin erikoislehtiin, kuten Turun kaupungin ja Åbo Akademin henkilöstölehtiin, Turun yliopiston Aurora lehteen, Turun maakuntamuseon museotiedote lehteen, esihistoriamatkailua käsittelevään Louhittua lehteen ja Turun maakuntamuseon ystävien jäsenlehteen Arkeologia Nyt!. Myös erilaisilla nettipalstoilla kirjoitettiin kaivauksista ja tehtiin haastatteluja niiden etenemisestä. Kaivauksista kirjoitettiin esimerkiksi Turun yliopiston Argumentit palstalle ja Unikankare nimiseen nettijulkaisuun. Kaivaukset pääsivät myös yhdeksi kohteeksi Virtual Turku nettisivuille, jossa turkulaisia kohteita on kuvattu 360 astetta pyörivän kameran avulla. Uutiskynnys rikottiin myös Ilta-Sanomia myöten, kun heinäkuussa löydetty rahakätkö pääsi lehden sivuille viittauksena sillä saadun oluen määrään. Vuosi 2005 Lehtijuttuja 48 kpl Radiohaastatteluja 20 kpl Lyhyitä artikkeleja 5 kpl Nettijuttuja 7 kpl TV-uutisointeja 10 kpl Yhteensä 90 kpl Vuosi 2006 Lehtijuttuja 39 kpl Radiohaastatteluja 17 kpl Lyhyitä artikkeleja 6 kpl Nettijuttuja 6 kpl TV-uutisointeja 7 kpl Yhteensä 75 kpl

10 Viikon löydöt esillä Aboa Vetus & Ars Nova museon aulassa ja Vanhalla suurtorilla 10 Viikon löydöt olivat esillä molempina vuosina Aboa Vetus & Ars Nova museon aulassa ja Vanhan Raatihuoneen ikkunassa. Uudet löydöt laitettiin esille joka perjantai, ja niistä kertovat nettisivut uusittiin samana päivänä. Viikon löydöille oli varattu palsta myös Turun Sanomien viikkoliitteessä Extrassa ja niistä kirjoitettiin säännöllisesti Åbo Underrättelser lehdessä. Ensimmäisenä kaivausvuotena esillä ehti olla 20 löytöä ja toisena vuotena 22 löytöä. Esille pyrittiin asettamaan viikon mielenkiintoisimmat esinelöydöt, mutta konservoinnista johtuen, laitettiin jotain löytöjä esille myös muutaman viikon viiveellä, koska niitä ei voitu asettaa esille ilman asianmukaista kuivausta ja konservointia. Viikon löydöistä kertovat tekstit pyrittiin yhdistämään kaivauksilla löydettyihin rakenteisiin ja tonteilla asuneisiin ihmisiin. Esineteksteissä pyrittiin selvittämään mahdollisimman lyhyesti ja kiinnostavasti, miksi juuri kyseinen esine oli valittu viikon löydöksi, mikä sen ajoitus ja käyttöhistoria olivat, ja minkälaista tietoa sen avulla on mahdollista saada aikakauden historiasta ja erityisesti paikalla asuneiden turkulaisten elämästä, käsitöistä ja kaupasta. Rahoista esillä oli Juhana III:n aikaisia hopearahoja vuosilta 1573 ja 1578 sekä 14 kappaletta vuosien välisenä aikana lyötyjä neliskanttisia kolikoita eli klippinkejä. Jälkimmäiset olivat erityisen kiinnostavia, koska ne löytyivät Kirkkokadun varrella sijainneen kivitalon tiililattian alta, jonne ne oli todennä- köisesti kätketty pian rahojen lyöntivuosien jälkeen. Kaivausten alkuvaiheissa esillä oli liitupiippujen katkelmia, uunikaakeleita ja ikkunalasien sirpaleita. Liitu- eli tupakkapiiput tulivat käyttöön 1600-luvun alussa, joten sitä vanhemmista kerroksista niitä ei luonnollisesti enää löytynyt. Nuorimpiin löydöistä kuuluivat myös 1600-luvun lopulle ajoittuva miekan rystyssuoja ja 1700-luvun alkuun ajoittuvat barokkikaakeleiden palat. Nuorimmista kerroksista löytyi myös runsaasti ikkunalasien sirpa-

11 11 leita, mutta ikkunalasia löytyi myös keskiajan kerroksista. Hienoimmat esillä olleista ikkunalasien paloista olivat maalauskoristeltuja, ja ne olivat todennäköisesti peräisin tuomiokirkon ikkunoista. Muita esillä olleita kaakeleiden paloja olivat 1500-luvun loppupuolelle ajoittuvat reliefikoristeisten levykaakeleiden palat ja luvuille ajoittuvat ruukkukaakeleiden palat. Vanhimmat kaakeleista ajoittuvat löytöyhteytensä perusteella 1400-luvun puoliväliin ja ovat vanhimpia Suomesta tähän mennessä löytyneitä uunikaakeleita. Myös 1400-luvuille ajoittuvia rakennustiiliä ja muototiiliä oli esillä viikon löytöinä. Muototiilet löytyivät Koulutorin poikki kulkeneesta kävelytasosta. Ne oli siis otettu uusiokäyttöön kadun päällysteinä, mutta alun perin ne olivat todennäköisesti kuuluneet tuomiokirkon holveihin. Vapaa-ajanvietosta kertovista löydöistä esillä olivat luuluistin, munniharppu ja arpakuutio. Ne ajoittuivat luvuille. Luuluistimia ja suulla soitettavia munniharppuja löytyi kaivauksilta vai yhdet kappaleet, mutta arpakuutioita, shakkinappuloita ja muita pelinappuloita löytyi sitä vastoin useita. Ratsastukseen liittyi 1400-luvulle ajoittuva tähdenmuotoinen kannuksen pyörä. Käsitöiden har-

12 12 joittamisesta voitiin kertoa esillä olleiden värttinänpyörien sekä silmä- ja nuppineulojen avulla, ja kaivausalueiden lähettyvillä ammattiaan harjoittaneesta sepästä kertoi kaivauksilta löytynyt valinmuotti. Esillä oli myös puusta veistetty verkonkoho, jonka toiselle tasaiselle pinnalle oli kaiverrettu puumerkki. Jälkimmäiset ajoittuivat 1400-luvulle. Asuntojen sisustukseen ja huonekaluihin liittyviä esineitä löytyi kaivauksilta vain hyvin vähän. Edellä mainitut kaakelit olivat osa si- sustusta, mutta puisista huonekaluista ei ole tavallisesti jäänyt jäljelle kuin arkkujen heloja ja avaimia. Kaunein ja erikoisin arkun tai lipaston koristeheloista oli myös viikon löytönä. Sen keskustaa koristi ristikuvio ja se voitiin ajoittaa 1400-luvulle. Kaunistautumisesta kertovat myös ja 1400-luvuille ajoittuvat luinen kampa ja rengassolki. Jälkimmäinen oli erityisen mielenkiintoinen, koska sen kehään oli kuvattu yhteen liitetyt kädet ja kirjoitettu teksti AVE MARIA. Sen tulkittiin olevan niin sanottu

13 13 uskollisuussolki, joka symbolisoi kihlaparin uskollisuutta ja rakkautta. Kaivausten suurimpia löytöryhmiä olivat keramiikka- ja lasiesineiden palat, ja niitä oli eniten esillä myös viikon löytöinä. Keramiikka-astioista esillä oli keskiajalle tavallisia kolmijalkapatoja ja kivisavikannujen paloja, mutta myös erikoinen lavabon eli käsienpesuastian kaatonokan katkelma. Sen pää oli possun muotoinen ja se voitiin ajoittaa 1500-luvun alkupuoliskolle. Muita erikoisia keramiikka-astioita olivat muun muassa 1400-luvun alkupuolelle ajoittuvat ruudukkokuvioisten kivisaviastioiden palat. Sekä esillä olleet keramiikkaastioiden palat että lasipikarien sirpaleet olivat tuontia Saksasta tai Alankomaista. Lasiastioista löydöissä esiintyi erilaisia lasilangoin ja -nypyin koristeltuja pikareita, joista vanhimmat ajoittuvat 1300-luvulle. Kaivausten loppua kohden löytöjen esille asettamisen ongelmaksi nousi niiden kon-

14 14 servointi. Keskiajan kosteista kerroksista löydetyistä esineistä suuri osa oli orgaanisista materiaaleista, kuten puusta, luusta tai nahasta valmistettuja, eikä niitä voitu asettaa esille ilman konservointia. Joitain esineitä laitettiin kuitenkin esille vesiastioissa, jolloin niiden kosteusolosuhteet pysyivät samoina kuin maasta löydettäessä. Yksi sarvesta valmistettu veitsen kahva saatiin kuitenkin laitettua esille konservoituna, mutta puisten kimpiastioiden palat ja stylusten eli kirjoituspuikkojen katkelmat asetettiin esille veteen upotettuina. Nahkaesineiden kohdalla esineiden esillepano ei kuitenkaan onnistunut, koska maasta löytyessään esimerkiksi nahkakenkä on lysähtänyt lähes tunnistamattomaan muotoon. Vuonna 2005 ei sen vuoksi voitu asettaa esille lainkaan nahkaesineitä, mutta vuonna 2006 esille asetettiin yksi edellisen vuoden nahkakenkä ja veitsen tuppi.

15 Infotaulu ja nettisivut 15 Kaivausten edistymisestä tiedotettiin vuonna 2005 museon nettisivuilla osoitteessa ja vuonna 2006 Aurajoen Puhelin Oy sponsoroi projektille omat nettisivut osoitteessa Nettisivuilla oli sekä pysyvä osuus, jossa kerrottiin laajemmin Turun maakuntamuseon toiminnasta, Turun kaupungin historiasta ja Varhainen Turku -tutkimushankkeesta, sekä kaivausten edistymisestä kertova vaihtuva osuus, jossa esiteltiin myös viikon löytöjä ja tiedotet- tiin kaivauksiin liittyvistä opastuksista ja tapahtumista. Nettisivuilla oli myös pr-arkeologin yhteystiedot, joihin yleisö saattoi kirjoittaa kaivauksiin liittyviä kysymyksiä. Niitä tulikin kiitettävästi, sekä tapahtumiin että löydettyihin esineisiin liittyen. Kaivausten edistymisestä tiedotettiin myös kaivausalueiden vieressä sijainneessa infotaulussa. Sekä nettisivujen että infotaulun tekstit uusittiin samaan aikaan lehdistötilaisuuksien kanssa eli kahden tai kolmen viikon väliajoin. Nettisivut olivat sekä suomen että ruotsinkieliset, ja englanniksi nettisivuilta löytyivät tärkeimpien tietojen lyhennelmät. Myös infotaulun tekstit olivat suomen- ja ruotsinkielisiä, ja englanniksi teksteistä tehtiin lyhennelmät. Lisäksi WSOY piti vuonna 2005 yllä valtakunnallista koulujen opettajille suunnattua nettisivustoa, jossa kerrottiin kaivausten edistymisestä. Kouluille lähetettiin tietoa kaivauksista ja opastuksista myös Turun maakuntamuseon kautta.

16 Yleisötilaisuudet ja esitelmät 16 panina oli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Vuoden 2005 yleisötilaisuuksissa oli noin 200 kuulijaa ja vuoden 2006 yleisötilaisuuteen osallistui noin 70 kuulijaa. Muita esitelmiä pidettiin pyynnöstä muun muassa Turun kaupungin vieraille, Turun maakuntamuseon senioriklubille, Varsinais-Suomen sukututkimusseuralle, Turun murrekerholle, Tukholman Riksantikvarieämbetetin henkilökunnalle, Varsinais-Suomen sihteeriyhdistykselle, Turun Proviisorikerholle, Humakin opiskelijoille, Turun seudun mobilisteille, Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokouksen osallistujille, Turun ja Porin työväenopistojen arkeologian kurssilaisille, harrastaja-arkeologeille, Valokuvahistoriallisen yhdistyksen vuosikokouksen kuulijoille, Saviyhdistys ry:n syyskokoukseen osallistuneille ja Turun Lyceumklubin vuosikokouksen kuulijoille. Kaivausten tuloksia esiteltiin myös Museoviraston vuosittain järjestettävissä kaivausten esittelytilaisuuksissa. Näissä pienemmissä esitelmätilaisuuksissa oli noin kuulijaa per tilaisuus. Myös pr-arkeologin työn onnistumisesta ja siihen liittyvistä kokemuksista pyydettiin esitelmiä sekä yliopiston museologian oppiaineen että eri museoiden ja yhdistysten tahoilta. Varhainen Turku -tutkimushanke liittyi myös HIT History in Town hankkeeseen, joka on Turun maakuntamuseon hallinnoima Varsinais-Suomen ja Viron museoiden sekä käsityöläisten välinen kehittämishanke. HIT -hanke Kaivausten alustavista tuloksista pidettiin molempina kaivausvuosina useita pieniä esitelmätilaisuuksia ja muutama suurempi yleisötilaisuus. Vuonna 2005 ensimmäinen suurempi yleisötilaisuus järjestettiin yhteistyössä Turun Kulttuurikeskuksen ja Turkuseuran kanssa. Toinen tilaisuuksista järjestettiin yhteistyössä Turun yliopiston ja Turun maakuntamuseon ystävät ry:n kanssa. Vuonna 2006 yleisötilaisuuden järjestäjäkumpjärjesti kaksipäiväisen seminaarin arkeologiasta, jossa esiteltiin Varhainen Turku -tutkimushankkeen tuloksia. HIT -hankkeeseen liittyi lisäksi tutkijavaihtoa, jonka aikana virolaiset arkeologit kävivät tutustumassa Varhainen Turku -kaivauksille ja Turun maakuntamuseon arkeologit vierailivat Virossa. Vuosi 2005 ja 2006 Yleisötilaisuuksien kuulijat Muiden esitelmien ja esitysten kuulijat Yhteensä 270 henkeä 510 henkeä noin 780 henkeä

17 Yleisöopastukset 17 Yleisöopastuksia järjestettiin vuonna 2005 aluksi yhtenä päivänä viikossa ja myöhemmin kahdesti viikossa. Aluksi opastuksia oli torstaisin klo 10 ja 11 suomeksi sekä klo 12 ruotsiksi. Myöhemmin yksi opastus järjestettiin myös tiistaina klo suomeksi. Vuonna 2006 opastusten määrää lisättiin. Niitä järjestettiin heti alusta lähtien kahtena päivänä viikossa kolme kertaa päivässä. Niitä pidettiin keskiviikkoisin ja torstaisin suomeksi klo ja klo sekä ruotsiksi klo Kaivauksia esiteltiin myös tiistaisin klo Turun maakuntamuseon järjestämillä kaupunkikävelyillä. Opastusten lukumäärän kasvaessa, myös pr-arkeologin työpanos lisääntyi ja vuonna 2006 kaivauksilla työskenteli yhden sijasta kaksi pr-arkeologia. Toinen heistä saattoi keskittyä nettisivujen ja infotaulun tekstien kirjoittamiseen sekä viikon löydöistä tiedottamiseen, ja toinen saattoi olla koko ajan kaivausalueella pitämässä opastuksia ja vastaamassa ohikulkijoiden kysymyksiin. Kaivauksia esiteltiin yleisölle myös Arkeologian päivinä ja sekä Turun päivänä Kaivauksille järjestettiin erikseen opastuksia myös yhden yhteistyökumppanin eli Aurajoen Puhelin oy:n yritysasiakkaille. Yleisöopastuksilla oli heti alusta lähtien runsaasti kuuntelijoita, ja osasta heistä tuli opastusten vakiokävijöitä koko kaivausten ajaksi. Yleisömäärä vaihteli noin viidestä kuulijasta Turun päivän seitsemäänkymmeneen kuulijaan. Kaiken kaikkiaan opastuksille osallistui vuonna 2005 noin 390 kuulijaa ja vuonna 2006 noin 885 kuulijaa. Myös Aboa Vetus & Ars Nova museo järjesti molempina vuosina opastettuja kierroksia kaivausalueelta Vanhan Suurtorin kautta Aboa Vetus & Ars Nova museon aulaan. Vuonna 2005 kaupunkikävelyjä järjestettiin ensin joka päivä paitsi torstaisin klo ja kaivausten loppuvaiheessa lauantaisin ja sunnuntaisin klo Vuonna 2006 kaupunkikävelyjä järjestettiin perjantaista sunnuntaihin klo Ensimmäisenä vuotena kaupunkikävelyille osallistui noin 280 henkilöä ja toisena vuotena noin 265 henkilöä. Suuri joukko ihmisiä kävi päivittäin tutustumassa kaivauksille myös itsenäisesti, joko ohikulkumatkallaan töihin, kouluun tai lähei-

18 18 seen kotiin tai varta vasten kaivauksilla vieraillakseen. Parhaimpina päivinä arviolta runsaat sata ihmistä pysähtyi katsomaan kaivausten edistymistä ja kyselemään lisää löytyneistä esineistä ja rakenteista. Kaivauksilla vieraili vuonna 2005 kahdentoista kaivausviikon aikana arvoilta noin 4000 kiinnostunutta ohikulkijaa, joista osa seurasi kaivauksia itsekseen, mutta joista osa jäi kyselemään tarkempia tietoja kaivausten edistymisestä joko pr-arkeologilta tai kaivauksilla työskennelleiltä muilta tutkijoilta ja kaivajilta. Vuonna 2006 ohikulkijoita oli neljäntoista kaivausviikon aikana arviolta saman verran, jos ei enemmänkin, koska kaivausten ajankohta ajoittui parhaaseen turistiaikaan. Ohikulkijoiden kysymyksiin pyrittiin vastaamaan mahdollisuuksien mukaan. Osasta ohikulkijoista tuli jopa aivan tuttuja kaivauksilla työskenteleville kaivajille ja tutkijoille, ja he vierailivat kaivauksilla lähes päivittäin. Koska kyseessä on tuomiokirkon edusta, jossa vierailee myös lukuisia busseilla matkustavia turistiryhmiä, saivat kaivaukset huomiota myös ulkopaikkakuntalaisten ja ulkomaisten turistien taholta. Kaukaisimmat vierailijat tulivat Aasian maista, Amerikasta ja Uudesta-Seelannista. Kaivausten tavoitteista ja tuloksista pidettiin esitelmätilaisuus ennen molempien kaivauskausien alkua myös Turun kaupungin matkailuoppaille, jotka esittelivät kaivauksia itsenäisesti omille ryhmilleen. Vuosi 2005 Yleisöopastukset 390 henkeä AV & AN museon opastukset 280 henkeä Ryhmät 60 henkeä Kaivauksilla vierailleet ohikulkijat 4000 henkeä Yhteensä noin 4500 henkeä Vuosi 2006 Yleisöopastukset 885 henkeä AV & AN museon opastukset 265 henkeä Ryhmät 100 henkeä Kaivauksilla vierailleet ohikulkijat 4500 henkeä Yhteensä noin 5750 henkeä

19 Koululaisopastukset ja muut ryhmät 19 Koululaisopastuksia järjestettiin vuonna 2005 ensin yhtenä päivänä viikossa, mutta kysynnän kasvaessa myös muulloin sopimuksen mukaan. Vuonna 2006 koululaisopastuksia järjestettiin pääasiassa kahtena päivänä viikossa, mutta myös sopimuksen mukaan. Koululaisryhmiä tai muita opiskelijaryhmiä vieraili kaivauksilla keskimäärin 6 10 ryhmää viikossa. Viides- ja kuudesluokkalaiset koululaiset pääsivät tutustumaan kaivauksille Turun kaupungin Koulutoimintakeskuksen mahdollistaman Kulttuuripolkuhankkeen tiimoilta ja myös muun ikäisiä koululaisia kävi tutustumassa kaivauksille joko itsenäisesti tai opastuksen kera. Nuorimmat koululaisista olivat peruskoulun toisella luokalla ja vanhimmat lukiossa. Opastusten avustuksella kaivauksille tutustui vuonna 2005 noin 1150 oppilasta ja vuonna 2006, jolloin kaivauksia suoritettiin pääasiassa kesäaikaan, noin 440 oppilasta. Lisäksi monet luokat kävivät tutustumassa kaivauksille myös itsenäisesti. Tavallisten koululuokkien lisäksi kaivauksilla kävi tutustumassa molempina vuosina myös Aboa Vetus & Ars Nova museon iltapäiväkerhon eli Spöring-klubin oppilaita ja Topeliuksen koulun viidesluokkalaisia oppilaita. Näistä jälkimmäiset tekivät vuoden 2005 kaivausten aikana näyttelyn Aboa Vetus museoon keskiajan ihmisten elämästä. Koululaiset tutustuivat keskiaikaan sekä Aboa Vetus museon museolehtorin avustuksella että Varhainen Turku -kaivauksiin tutustuen. He kirjoittivat käyntiensä pohjalta tarinan jostain keskiajalla eläneestä ihmisestä ja ottivat mukaan tarinoihinsa myös kaivauksilta löydettyjä esineitä. Nämä tulivat myös esille Aboa Vetus museossa avattuun Kaverimme keskiajalta -nimiseen näyttelyyn. Koululaisopastuksien lisäksi kaivauksille kävi tutustumassa myös Turun yliopiston kulttuurihistorian, historian, arkeologian ja museologian opiskelijoita, harrastaja-arkeologeja ja työväenopistossa arkeologiaan opiskelevia oppilaita. Vuosi 2005 Koululaisryhmät Opiskelijat ja harrastajat Yhteensä noin Vuosi 2006 Koululaisryhmät Opiskelijat ja harrastajat 1150 oppilasta 100 henkeä 1250 henkeä 440 oppilasta 110 henkeä Yhteensä noin 550 henkeä

20 Vapaaehtoisten osallistuminen kaivauksille 20 Kaivauksilla oli molempina vuosina mukana myös vapaaehtoiskaivajia, jotka arvottiin mukaan yli 300 halukkaan joukosta. Vapaaehtoiseksi saattoi ilmoittautua keväisin ennen kaivausten alkua Turun pääkirjastossa, Kauppahallissa ja Kulttuurikeskuksessa Vanhalla Raatihuoneella. Vapaaehtoisia oli vuonna 2005 mukana välisenä aikana 54 henkeä. Vuonna 2006 heitä oli mukana välisenä aikana 40 henkeä. He olivat mukana joko kolme, neljä tai viisi päivää viikossa, niin että per päivä vapaaehtoisia oli mukana enintään 6 henkeä. Vapaaehtoisten ikäjakauma vaihteli opiskelijoista eläkeläisiin. Vapaaehtoiset olivat mukana maan seulonnassa. Heidät perehdytettiin työhönsä paikanpäällä ja heille annettiin käyttöön työssä tarvittavat työvälineet. Monet vapaaehtoisista kävivät ahkerasti seuraamassa kaivausten edistymistä myös oman työjaksonsa jälkeen. Vapaaehtoisille jaettiin molempina vuosina kaivausten päätyttyä diplomi heidän osallistumisestaan Varhainen Turku - hankkeeseen.

21 Kävijät kertovat kiinnostuksen määrästä 21 Kaiken kaikkiaan kaivauksille tutustui molempina kaivausvuosina lukuisia ihmisiä joko yleisöopastusten, esitelmätilaisuuksien, nettisivujen, infotaulun tietojen tai kaivauksilla työskennelleiden kaivajien ja tutkijoiden kertomusten välityksellä. Kaikkien kaivauksia seuranneiden lukumäärää ei ole mahdollista laskea, koska esimerkiksi museon nettisivuilla ei ollut kävijöitä rekisteröinyttä laskuria. Myös kaiva- uksia seuranneiden ohikulkijoiden määrää on vaikea laskea, mutta parhaimpina päivinä se kohosi todennäköisesti runsaaseen sataan henkilöön. Erityisesti lehdistötilaisuuksien jälkeisinä päivinä kaivauksia kävi katsomassa lukuisia ihmisiä, kun he olivat lukeneet tai kuulleet asiasta lehdestä, radiosta tai tv:stä. Kaiken kaikkiaan kaivauksille tutustui pelkästään paikanpäällä molempina vuosina arviolta reilu 6000 ihmistä eli kahtena vuotena Varhainen Turku -tutkimushankkeeseen ja kaivausiin tutustui lähes henkeä. Tähän on lisättävä sekä tv:n, radion että lehtien kautta kaivauksista tietoa saaneet ihmiset. Vuosi 2005 Omat yleisöopastukset 390 henkeä AV & AN museon opastukset 280 henkeä Koululaisryhmät 1150 henkeä Opiskelijat ja harrastajat 100 henkeä Muut ryhmät 60 henkeä Yleisötilaisuudet ja esitelmät 300 henkeä Kaivauksille tutustuneet ohikulkijat 4000 henkeä Yhteensä yli 6200 henkeä Vuosi 2006 Omat yleisöopastukset 885 henkeä AV & AN museon opastukset 265 henkeä Koululaisryhmät 440 henkeä Opiskelijat ja harrastajat 110 henkeä Muut ryhmät 100 henkeä Yleisötilaisuudet ja esitelmät 440 henkeä Kaivauksille tutustuneet ohikulkijat 4500 henkeä Yhteensä yli 6700 henkeä Kaikkiaan lähes henkeä

22 Näyttely kaivausten tuloksista Turun linnassa 22 Kahden onnistuneen kaivausvuoden jälkeen on hienoa todeta tiedottamisen sujuneen hyvässä yhteistyössä sekä tiedotusvälineiden edustajien että yleisön kanssa. Positiivista palautetta tuli sekä opastuksista, tiedotustilaisuuksista että ohikulkeneiden kaupunkilaisten tiedottamisesta. Myös koulujen taholta tuli erittäin positiivista palautetta siitä, että luokat saattoivat ottaa arkeologisille kaivauksille tutustumisen osaksi historian opiskelua ja elävöittää näin koulussa tapahtuvaa opetusta. Varhainen Turku -tutkimushankkeen viimeinen vuosi eli 2007 on varattu kaivausten jälkitöille ja koko tutkimushankkeen tuloksista koottujen päätelmien tekoon. Alustavia tuloksia on jo esitelty seminaareissa ja niistä on kirjoitettu esimerkiksi Suomen keskiajan arkeologian julkaisusarjaan (SKAS 1/2006). Lopullisia tutkimustuloksia ja kaivausten esinelöytöjä esitellään HIT History in Town -hankkeen puitteissa Turun linnaan avattavassa näyttelyssä. Näyttely kulkee nimellä HIT History in Turku: tietoja, taitoja ja löytöjä. Näyttely on esillä Turussa välisen ajan. Tämän jälkeen se siirtyy hankkeen kumppanikaupunkiin Tarttoon, jonka kaupunginmuseossa se on esillä välisen ajan. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös pieni näyttelykatalogi, johon on koottu tärkeimmät Varhainen Turku -hankeen tutkimustulokset ja esitelty mielenkiintoisimmat löydöt. Tutkimushankkeen aineistosta ja tuloksista on lisäksi suunnitteilla laaja artikkelijulkaisu, joka tullaan julkaisemaan Turun maakuntamuseon julkaisusarjassa. Koska Varhainen Turku -tutkimushanke on ensimmäinen moderni kaupunkiarkeologinen tutkimuskaivaus, joka ulottui keskiaikaisen kaupungin ydinalueella aivan varhaisimpiin kulttuurikerroksiin saakka, luo se täysin uudenlaisen pohjan kaupungin varhaisvaiheita koskeville tutkimuksille sekä alueen myöhemmille arkeologisille kaivauksille myös tulevaisuudessa. Myös kaivausten edistymisestä tiedottaminen oli ainutlaatuista Suomessa. Koskaan aikaisemmin ei kaivauksille ole ollut palkattuna yksinomaan tiedottamisesta ja opastamisesta vastaavaa henkilöä. Kokemukset yleisön palvelusta olivat pelkästään positiivisia, ja toivottavasti myös jatkossa kaivauksilla on mahdollista toteuttaa vastaavaa toimintaa.