Terveiset koko Norssin rehtorilta!

Transkriptio

1 REHTORIN TERVEHDYS Terveiset koko Norssin rehtorilta! Olemme työstäneet koko vuoden uusia opetussuunnitelmia. Luonnon ja ympäristön painoarvoa on lisätty huomattavasti perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien perusteissa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Tavoitteena on oppia 1) ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden, 2) havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, 3) arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintamuotoja, 4) edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ja 5) ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Ympäristö- ja luonnontiedon (vuosiluokilla 1-4) opetuksen tavoitteena on oppia tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Tämä edesauttaa oppilasta ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Tavoitteina on, että oppilas oppii mm. tuntemaan luontoa, hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä sekä tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita. Biologian (vuosiluokilla 5-6) opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Biologian tunneilla opitaan mm. 1) tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöönsä, 2) liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa, 3) ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta ja 4) toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa. Fysiikan ja kemian (vuosiluokilla 5-6) opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa luonnontieteiden opiskeluun, auttaa pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa huolehtimaan ympäristöstä ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Tavoitteet ovat hyvin haastavia. Innostavat, ammattitaitoiset, kokeilu- ja kehittämishalukkaat opettajat tulevat tarjoamaan lapsillenne upeita oppimiskokemuksia luonnon ja ympäristön parissa. Oppimista ja opetusta tukevat myös erittäin ajanmukaiset opetusvälineistöt. Toivotan teille kaikille mukavaa ja rauhallista joulun odotusta! Pekka Ruuskanen Normaalikoulun johtava rehtori 1

2 KENTÄN REUNALTA Syyskuinen eräretki Inarin pohjoisosiin lähelle Muotkatuntureita ohjasti jängän tallaajan riimiratsun kohtalaiseen laukkaan. Kaksi yötä turvekammissa sekä siian kalastuksen lumo piirsivät hänen muistiinsa kultakehyksiset kuvat. Kammipoikien laulu Auto parkkiin, rinkat selkään kartat näyttää läntiseen. Voimalinjan alta mennään, valo viistää rinteeseen. Pankkaoksin mäntyvaari, ikää vuosisatoja. Vaaran päältä Muotkan kaari, kaukaa lumihuippuja. Jänkää polkee askel reipas, yli puron taiteillaan. Kaukaa siintää kammikeidas, elämä on raiteillaan. Aurinkoinen pihapiiri ihmetyksen aikaan saa. Liehuu tunnekehän viiri, karu, kaunis Lapin maa. Tulet hellaan, verkot esiin, alkaa touhu tarmokas. Veneen keula kylmiin vesiin, liekö siika innokas. Kolmen tunnin pyyntiaika, iltaverkot koetaan. Yhdentoista siian taika. Ystäville soitetaan. Perkuu alkaa, suomu lentää, kylmä hiipii tuntumaan. Savut kieppuu, ilta entää taivaan värit seuranaan. Ystävykset ääreen pöydän yhteistuumin asettuu. Riimit retkirunoon löydän, kertomus näin hahmottuu Kämpän lämpö viimein heitä höyhensaareen kuljettaa. Uni kulkee tuulten teitä, aamuun asti oijustaa. 2

3 3 Kahvin tuoksu kulkumiehen varpaisilleen nostattaa. Vaikk jäi runot puolitiehen päivä voidaan aloittaa. Pakkasyö se veitikkainen riitteen järveen luonut on. Verkon koku, siikamainen, saalis aivan mahdoton. Kolmenkympin siikamäärä verkon silmät pullistaa. Vaikk ois vanhempikin jäärä, kehua kai joskus saa. Jälleen perkaa poikaa kaksi saalista niin näyttävää. Kävi meilläkin nyt flaksi, kauniit muistot mieleen jää. Kammikämpän isännille kiitoslause laitetaan. Veikolle ja Petterille: Tulla saan kai uudestaan. Kammielo tämänlainen lataa akun ruosteisen, väsynytkin matkalainen käyntiin lähtee, uskon sen.

4 LUONTORETKELLÄ Haukanniemi luontoretkikohteena Viidennet luokat kävivät viime toukokuussa linturetkellä Haukanniemessä. Pyörillä ajettiin Tuomiojärven rantaan, mistä patikoitiin polkuja pitkin Haukanniemen kärkeen. Seuraavassa 6aluokan oppilaiden kokemuksia sekä mielipiteitä Haukanniemen kehittämisestä. Haukanniemi on rauhaisa ja viihtyisä paikka. Ihmiset käy lenkillä ja ulkoiluttamassa koiria. Lähellä on myös lintutorni, eli siellä voi siis bongata lintuja. Siellä voi käydä uimassa ja mennä vaikka picnikille perheen kanssa ja ottaa eväitä mukaan. Maastossa voi käydä myös juoksulenkillä. Siellä voi tehdä nuotion ja paistaa makkaraa, samalla siellä voi leikkiä kaikenlaisia leik- kejä. Meidän luokka kävi myös siellä. Me enimmäkseen katsoimme lintuja ja kiertelimme metsässä. Näimme joutsenia, silkkiuikkuja ja monia lokkeja. Pysähdyimme eväspaikkaan ja söimme eväitä. Siellä löytyy paljon perhoslajeja - minä näin sitruunaperhosia. Silja Hassinen, 6a 4

5 Minusta Haukanniemi on ihanteellinen retkeilypaikka. Siellä ihmiset voivat rentoutua vaikkapa työpäivän jälkeen. Siis se on kuin kaunis puisto, joka on kauniina päivänä kirkas paratiisi. Haukanniemi sijaitsee Tuomiojärven rannalla. Haukanniemi on myös Kortesuon uuden kaupunginosan jatke. Olin luokkani kanssa retkellä Haukanniemessä ja minusta se on upea paikka, jossa voi vaikka vain kävellä. Voi siellä myös käydä vaikka piknikillä. Kun pääsimme perille, niin kyllä eväät maistuivat. Tuomiojärven kiiltävän veden rannalla voisi vaikka kalastaa ahvenia. Haukanniemeen voisi rakentaa kunnon polut ja lintutornin, josta voisi katsella lintuja. Voisi siellä olla myös kunnon makkaranpaistopaikka. Atte Hokkanen, 6a Haukannimi on virkistysalue Laajavuoren ja keskustan välissä. Ihmiset voivat katsoa värikkäitä perhosia ja ihanaa luontoa ja uida. Haukanniemeä ei pitäisi tuhota rakennusalueeksi ja saasteilla, koska se on eläinten elinympäristö ja useiden koulujen retkeilykohde. Koska se on myös perheitten retkeily- ja lenkkeilykohde, pitäisi sitä edelleen kohentaa. Se on Kortesuon uuden kaupunginosan jatke. Haukanniemessä voi lenkkeillä ja kävelyttää koiria. Minun luokkani kävi Haukanniemessä retkellä. Etsimme erilaisia lintuja ja söimme hieman pieniä eväitä. Siellä on kaikenlaisia mahdollisuuksia kohentaa kuntoa tai retkeillä. Voi uida, pyöräillä, retkeillä ja lenkkeillä. Valtteri Lumela, 6a Haukanniemi on retkeily- ja virkistysalue. Siellä voi lenkkeillä, tehdä lintuhavaintoja ja paljon muuta. Se on lähes ainut paikka, jota koneet eivät ole saastuttaneet. Haukanniemi on Schildtin kartanon entisillä mailla. Se on Kortesuon uuden kaupunginosan jatke. Niin kuin aiemmin mainitsin, Haukanniemessä voi tehdä vaikka mitä. Jos on kiikarit mukana, niin voi bongata lintuja. Haukanniemessä voi myös lenkeillä, hiihtää, pyöräillä ja samalla ihailla maisemia. Se on myös hyvä paikka rentoutumiseen ja siellä voi myös pitää opetusta. Minun luokkani kävi siellä retkellä viime keväänä toukokuussa. Lintuhavaintoja oli hyvä tehdä ja säät olivat suotuisat. Haukanniemeä ei minun mielestäni oikeastaan pitäisi rakentaa. Haukanniemessä on myös helppokulkuiset tiet. Paula Sopanen, 6a 5

6 LEIRIKOULUMUISTOJA 6a-luokan luontoleirikoulu Partiokolkassa, Toivakassa Maanantai Kokoonnuimme luokkaamme ja siirryimme sieltä linja-autoon. Reilun puolen tunnin kuluttua saavuimme Partiokolkkaan ja majoituimme huoneisiimme. Opettajat Sari ja Juhani esittelivät meille alueen. Sen jälkeen söimme omat eväämme ja opettajat selittivät meille eläintutkimuspaikat. Sitten etsimme kasveille samanlaiset parit. Noin kello aloitimme peilin tapaisen hiipimispelin ja laudalla yli Tyynenmeren nimisen pelin. Sitten pidimme kahvitauon. Sen jälkeen tutkimme pienellä lammella pieniä vesieläimiä. Kun olimme saaneet tutkinnat päätökseen, aloitimme makaronilaatikon syönnin. Päivällisen jälkeen pelasimme mölkkiä ja jalkapalloa, siis noin kellon Sitten vietettiin nuotioiltaa kodassa, paistettiin makkaraa ja kerrottiin tarinoita. Sitten oli vuorossa iltatoimet ja nukkumiset. Tiistai Kun aamiainen oli syöty ja reput pakattu, lähdimme kello 9.00 metsävaellukselle. Kävelimme soratietä pitkin ja tapasimme kaksi sammakkoa. Lepotauolla söimme leipää ja banaania, 6

7 7 sekä joimme mehua. Sitten piirsimme kaunista luontoa kohdasta, mistä halusimme. Osan matkaa kävelimme metsässä. Metsäreitillä oli paljon suuria mustikoita. Löysimme myös kostealta alueelta soratien vierestä osmankäämiä, joita jotkut keräsivät mukaan. Sen jälkeen opettajat opastivat meitä metsäntutkimustehtävien pariin. Sitten me mentiin takaisin Partiokolkkaan kahville. Palasimme metsätutkimuspaikalle tekemään tehtäviä. Sitten oli päivällinen - ruokana oli perunaa ja jauhelihakastiketta. Pelattiin lipunryöstöä ja oli lilat ja valkoiset joukkueet, lilat voitti. Seuraavaksi oli sauna valmiina ja me mentiin saunaan. Iltapalana oli karjalanpiirakoita. Sitten pelattiin Aliasta ja se oli hauskaa. Kello piti mennä nukkumaan. Keskiviikko Ensin oli aamiainen, söimme puuroa ja leipää. Kello 9.00 oli runomatinea. Siinä luettiin runot, jotka metsätutkimusalueella kirjoitimme. Kello 9.30 aloitimme Suomi-tietovisan, jossa kysyttiin esim. historiasta ja urheilusta. Kuvaamataito aloitettiin kello Me piirrettiin kaikkea, mitä leirikoulun aikana oli tapahtunut. Kello oli lounaaksi makkarakeittoa, josta kaikki pitivät. lähtökahvilla oli kääretorttua ja mehua. Linja-auto oli puolituntia myöhässä, mutta sitten lähdimme kouluun ja koululta kotiin. Irene Lohman ja Jennifer Henderson

8 Kolmansien luokkien luontoleirikoulu Vesalassa. Haastateltavana Eveliina Taavitsainen ja Topi Viinikainen 3A-luokalta Kuvailkaa Vesalan luontoa. Eveliina: Metsää, järviä, mökkialue. Kaunis ja hiljainen paikka. Kolme rakennusta ja leikkipuisto. Leikkipuisto oli kiva ja iso. Oli aika vähän puita, juuria siellä oli paljon. Ei siellä autolla kuljettu. Topi:Vesala oli avoin, metsää, järviä, teitä. Oli aika vähän isoja taloja ja siellä oli puisto. Talot olivat tiilitaloja. Paikka oli rannassa. Ei ollut korkeita mäkiä. Mitä kaikkea opiskelitte leirikoulussa? Eveliina: Suurimmaksi osaksi oli ympäristötietoa ja kuvista. Kasvatettiin kasveja. Vesihyönteisiä kalastettiin haaveilla, ja niistä piti kirjoittaa. Löysimme vesiluteen ja vesikirppuja. Siellä oli myös leiriolympialaiset, niissä oli kivoja leikkejä! Topi: Tarkkailimme lintuja, vesikirppuja ja toukkia. Oli myös jotain pisteitä, missä oli mm. mittaamista, askartelua, kuvista ja kaikenlaisia pelejä. Tutustuimme moniin eri asioihin. oli leipää ja mandariinia. Aamupalaksi oli muroja ja puuroa. Topi: Keittoa, perunoita, kanakastiketta. Juomina oli mehu, maito ja vesi. Ruokien kanssa oli leipää. Söimme kakkua. Mikä oli mukavinta leirikoulussamme? Eveliina: Välillä oli vapaa-aikaa, mutta muuten oli ohjattua. Siellä oli liian vähän omaa aikaa. Huoneet olivat viihtyisät. Sängyt olivat kauheita. Olimme leirillä kaksi päivää. Topi: Kivointa oli jalkapallon pelaaminen, uinti ja kortin pelaaminen illalla. Ruoat olivat hyviä. Miten muuttaisit leirikouluanne? Topi: Leirikoulua olisi voinut olla pidempään ja vapaa-aikaa enemmän. Ei muuttaisi asumaan sinne! Haastattelijat: Pinja Vaasala ja Nanna Myllys, 6a. Mitä muuta toimintaa teillä oli? Eveliina: Sai tehdä vapaasti ja leikkiä. Sai käydä uimassa ja saunassa. Illalla sai pelata korttia. Kymmeneltä piti olla hiljaisuus. Meillä oli myös rastityöskentelyä, rastit olivat lintuja ja hyönteisiä, rastipisteet olivat hauskimpia. Ruokailu oli 45 minuuttia. Kävimme riihikirkossa me saimme soittaa siellä kirkon kelloja. Topi: Jalkapalloa, uintia, pelasimme korttia ja kävimme uimassa, siellä sai myös lukea. Kävimme Vesalan riihikirkossa. Mitä ruokia siellä oli? Eveliina: Keittoa, kanakastike. Ruoat olivat hyviä. Aamupala oli aika tukeva. Iltapäivällä 8

9 Haastateltavana lehtori Paula Ojala. Mitä kaikkea Vesala ympäristöineen tarjoaa leirikoululle? Siellä oli mahtavat uimarannat. Hyvät maastot, jossa oli paljon eläimiä. Se oli rauhaisa mielen paikka. Ruoat oli mahtavat ja riittoisat. Mitä luokkanne opiskeli leirikoulussa? Me tutkimme vesieläimiä ja hyönteisiä ja pidettiin leiriolympialaiset. Me harrastimme kädentaitoja. Opiskeltiin myös jokamiehen oikeudet. Istutimme myös kasveja ja harjoittelimme luottamusta erilaisissa pajoissa. Mikä oli mielestäsi parasta tällä leirikoululla? Ryhmien ja luokkien välillä oli hyvä yhteishenki. Siellä oli todella hyvä sää ja loistavat ruuat. Haastattelijat: Tuomas Rintala ja Veli-Matti Hokkanen, 6a. 9

10 KALARETKELLÄ Elämyksiä ja yhdessäoloa! Haastateltavana lehtori Jouni Kuusisto. Mikä on kalastuskerhon idea, pääajatus? Miksi sitä pidetään? Innostaa nuoria kalastuksessa. Kuinka kauan se kestää ja kuinka monta kertaa se on viikossa? Enimmäkseen kerho toimii käytännössä noin kolme kertaa lukuvuodessa. Jonkin verran tehdään myös uistimia, perhoja ja vaappuja. Paljonko kerhossa on oppilaita? Onko mukana myös tyttöjä? Se vaihtelee, retket ovat hyvin suosittuja. Esimerkiksi syyskuussa tehdyllä Pastinvirran retkellä oli osallistujia neljäkymmentä ja kymmenen aikuista. Tyttöjä oli mukana kymmenen. Millaisia saaliita olette saaneet? Pastinvirran retkellä saatiin haukia yli kaksikymmentä, mutta tärkeintä ei ole suinkaan kalan saaminen, vaan yhdessäolo ja luonnosta nauttiminen. Millä tavoin mieluiten kalastat itse? Kalastan mieluiten perholla järvitaimenta ja harjusta. 10

11 Mikä sinua kiehtoo kalastuksessa eniten? Yllätyksellisyys. Ei koskaan voi ennalta tietää tuleeko kalaa vai ei. Mikä on sinun paras kalamuistosi? Kun olin isän kanssa pikkupoikana lapissa kalastamassa tammukoita. Mikä on ennätyskalasi? Ennätyskalani on 11 kilon merilohi, jonka sain putkiperholla Oulunjoesta juhannuspäivänä vuonna Millaisia vinkkejä haluaisit lähettää niille, jotka harrastavat tai aikovat ryhtyä harrastamaan kalastusta? Olkaa kärsivällisiä, kalastamista ei opi päivässä eikä välttämättä edes vuodessa. Perusasiat kannattaa opiskella kunnolla. teksti Janne Arho ja Niko Kähkönen, 6 a kuvat Jouni Kuusisto 11

12 NORSSILAISET MAAILMALLA Norssi puu- ja metsämessuilla Jyväskylän messukeskuksessa pidettiin Puu ja metsä-messut, johon keski- Suomen metsäkeskus kutsui jälleen Norssin ala-asteen yhteistyökumppanikseen. Mukaan lähtivät neljännet luokat. Teimme messualueen metsäpihalle oman osastomme, johon kävi tutustumassa runsaasti messuvieraita. 4 a ja b suunnittelivat ja rakensivat yhteistyönä Metsänpeikon maan ja 4 c teki mölkkypelejä ja retkivälineiden pienoismalleja. Seuraavassa 4 b: oppilaiden tunnelmia messuosaston rakentelusta ja oman osaston toiminnasta. Meille kerrottiin aivan yllättäen, että seuraava teema on metsänpeikon maa. Rupesimme suunnittelemaan ja valmistelemaan sitä. Ensin piirsimme peikkoja, jotta tietäisimme, miltä ne näyttävät. Teimme alustan styroksista. Toimme kotoa erilaisia luonnon materiaaleja ja tarvikkeita. Sitten tuli vanhempainilta, jossa vanhemmatkin saivat tehdä sitä. Metsänpeikon maasta tuli hieno. Sen tekemisessä meni kyllä aikaa, mutta kun saimme sen valmiiksi, olimme tyytyväisiä hienoon aikaansaannokseemme. Siellä oli vesiputous, joki, järvi, lampi, puita, taloja, vuori, luolia, veneitä, siltoja, kaksi sateenkaarta, eläimiä ja tietenkin peikkoja. Siellä oli myös kauppa nimeltä tavaratalo Luolamies. Pikku saarella oli peikko haaksirikkoutuneena. Minä tein kaksi peikkoa. Ison nimi on Lolla ja pieni on Ante. Koko aluetta ympäröivät hienot peikkopiirustukset. Oli hauska tehdä Metsänpeikon maata. Messut pidettiin Paviljongissa. Messukeskus oli valtava. Messupäivinä meillä oli menoa ja tuloa. Siellä oli niin kivaa, että olisin halunnut jäädä sinne. Meidän luokka lauloi messuilla kahtena päivänä metsäaiheisia lauluja. Esiintyminen oli jännittävää, koska laulu meni radioon ja televisioon. Kun lauloimme osastollamme torstaina, pantiin vieressä iso metsäkone käyntiin. Asia hoitui, kun opettajamme kävi sanomassa, että voitteko tehdä tuon vähän myöhemmin. Jouduimme välillä odottamaan, että sen meteli hiljenee. Minä ja isi esittelimme vieraille Metsänpeikon maata. Kuulin, kuinka jotkut ihmiset sanoivat: Oi kuinka suloinen peikko! tai Tuo on hyvin kekseliäästi tehty Messuilla oli kauheasti metsäkoneita ja joitakin tavaran myyjiä Saimme ohjata tukkinosturia. Lintupönttösorvilta sain oman linnunpöntön. Saimme myös kokeilla puiden taimien istuttamista. Näimme miehen, jolla oli puusta tehty hattu. Se oli hauskan näköinen. Kun olin esittelijänä, kysyin ohikulkijalta, että haluaako hän nähdä 4 ab:n tekemän metsänpeikon maan. Sitten näytin, mikä se on ja mitä siellä on. Vastasin, kun asiakas kysyi jotakin. Minusta oli kiva olla esittelijänä. Minun mielestäni messuilla oli kivaa ja opin siellä paljon uutta. Kirjoittajat 4 b:n oppilaat: Neija Peltovuori, Lotta Nägård, Linda Mankki, Tiuku Holma, Juhana Aho, Roosa Leinonen, Niko Leinonen, Eero Tirkkonen, Enni Korpela, Antti Kinnunen, Julia Innilä, Emilia Peura, Nikolas Heikkinen, Veera Ranta, Juuso Järvinen 12