MK tänään. -kohde välttää kaivumassojen kuljetusrumban s14. Tekniikan tohtori Juha Vinha: Rakennusfysiikan osaamisessa yhä kirittävää s10.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MK tänään. -kohde välttää kaivumassojen kuljetusrumban s14. Tekniikan tohtori Juha Vinha: Rakennusfysiikan osaamisessa yhä kirittävää s10."

Transkriptio

1 MK tänään Tekniikan tohtori Juha Vinha: Rakennusfysiikan osaamisessa yhä kirittävää s kohde välttää kaivumassojen kuljetusrumban s14. 1

2 Kosteus kuriin vanhan rakennuksen ehdoilla Kosteuden aiheuttamat ongelmat ovat tyypillisiä vanhojen tiilimuurattujen rakennuksien maanvastaisille seinille. Niin myös tässä Katajanokan vanhassa asuinrakennuksessa, jonka pohjakerroksen liiketilat peruskorjattiin kesän ja syksyn 2009 kuluessa. Rakennuksen sadan vuoden ikä kertoo, että se on aikanaan tehty hyvin. Hyvinkin tehtyä vanhaa rakennusta on toki korjattava. Korjausmenetelmien valintaan vaikuttaa silloin myös se miten menetelmät sopivat vanhan kohteen materiaaleihin ja ulkonäköön. Kun Helsingin Katajanokalla, Kauppiaankadulla peruskorjattiin liki satavuotiaan asuinkerrostalon liiketiloina ollut pohjakerros, oli marssijärjestys kohteen rakennesuunnittelijan DI Tiina Palviaisen mukaan varsin tyypillinen. Ennen suunnittelun käynnistymistä kohde luonnollisesti käytiin huolellisesti läpi. Kaikille pohjakerroksen tiloille tehtiin pintakosteuskartoitus. Lisäksi esimerkiksi lattioihin tehtiin rakenneavauksia vanhojen rakenteiden selvittämiseksi, koska niitä oli osittain korjattu jo aikaisemmin ja dokumentoitua tietoa korjauksista ei ollut, hän kertoo. Korjattaviin tiloihin oli vuosikymmenien kuluessa lisätty monenlaisia rakenteita: Esimerkiksi seinien huokoisten kuitulevyjen alta löytyi piilotettuja tapetteja, joissa oli paikoin hometta. Myös puurakenteisissa lattioissa oli paikoitellen kosteuden aiheuttamia vaurioita. Suunnittelijan kannalta kohteessa ei Palviaisen mukaan ollut kuitenkaan sinänsä kriittisiä kohtia. Tämän kaltaiset vanhat kohteet ovat Vahanen Oy:n toimistolle sekä minulle varsin tuttuja. Kohde on rakenteiltaan tyypillinen aikakautensa edustaja ja vanhojen tiilirakenteiden korjausmenetelmät ovat tuttuja. Kokemuksen kautta Palviainen korostaakin juuri kokemuksen tuomaa varmuutta vanhojen kohteiden korjauksissa. Sekä suunnittelussa että itse toteutusvaiheessa, hän toteaa. Korjausvaiheessa urakoitsijan, valvojan ja materiaalitoimittajien yhteinen osaaminen varmistaa että lopputulos on sellainen kuin pitääkin. Jollei urakoitsijalla ole jostain tuotteesta aikaisempaa kokemusta, on tärkeätä pyytää materiaalitoimittaja paikalle ohjeistamaan oikeat työmenetelmät, hän korostaa. Kauppiaankadun korjauksessa suunnittelija esitteli tilaajalle vaihtoehtoisia korjaustapoja. Alkuvaiheen 2

3 Poranreikäinjektointina tehty kapillaarikatko rajoittaa kosteuden nousua ylöspäin. Niiden lisäksi seinien yläpinnat suojataan suolankeräyslaastilla. Injektointireikiä porattiin Kauppiaankadun kohteessa noin 10 sentin välein. Pasi Puranen kertoo, että Kauppiaankadun kapillaarikatkoissa käytettiin kahdenlaista injektointilaastia: Vandexin VIM sulkee isommat ja DPC-2 pienimmät halkeamat sekä kapillaarihuokoset. suunnittelukokouksissa valintoja tehtiin sen mukaan mikä tuntui tilaajasta hyvältä ja sopivan samalla vanhaan kohteeseen. Tässä kohteessa arvostettiin vanhaa ja sen perusteella päädyttiin perinteisiin rappauskorjauksiin. Sisäpuolinen lisälämmöneristys olisi vaatinut kalsiumsilikaattilevytyksiä, jotka olisivat muuttaneet vanhan ilmeen, Palviainen kertoo. Mitä kohteessa sitten tehtiin? Kosteille seinille tehtiin injektoimalla kapillaarikatkot ja pinnoille tehtiin suolankeräysrappaus. Alapohjat uusittiin korjausalueelta kokonaan, paitsi vaurioiden, osittain senkin takia että pohjakerroksesta uusittiin pohjaviemärit. Pintakorjausta tai uusimista tarvitsivat käytännössä kaikki seinä-, katto- ja lattiapinnat. Lattiat pinnoitettiin suurelta osin keraamisella laatalla, joka on tällaisiin vanhoihin lattioihin kosteusteknisesti hyvin turvallinen ratkaisu, Palviainen tiivistää ja lisää että kaikki alapohjat tehtiin ilmatiiviiksi radonkorjausperiaatteilla. Kapillaarikatkot ja suolankeräyslaasti estävät kosteuden nousun Tiina Palviaisen kertomat korjausmenetelmät konkretisoituvat työmaakäynnillä, kun työnjohtaja Pasi Puranen Lujitustekniikka Oy:stä esittelee kapillaarikatkojen tekemistä käytännössä. Kysymykseen, onko kohteessa tullut ensimmäisten viikkojen aikana eteen yllätyksiä, Puranen vastaa, että vanhassa rakenteessa yllätyksiin pitää olla aina varautunut. Täydellisesti rakenteita ei pysty etukäteen koskaan tutkimaan. Lopullinen kunto ja korjaustarve selviävät vasta paikanpäällä. Valvojan ja suunnittelijan kanssa kapillaarikatkojen kohdat ja tiheys onkin räätälöity todellisen tarpeen mukaisiksi. Ennen seinäpintojen korjauksia tehdyt kapillaarikatkot injektoidaan kahdessa vaiheessa, kahdella injektointilaastilla. Tiiliseinään porattuun injektointireikään asennetaan ensin Vandexin VIM-injektointilaastia. Se täyttää tiilimuurauksen isommat halkeamat, onkalot ja suuremmat kapillaarihuokoset. Parin tunnin reagointiajan kuluttua reikä täytetään paineellisesti koostumukseltaan hieman notkeammalla Vandexin DPC-2-injektointilaastilla, joka leviää kaikkein pienimpiin rakoihin ja kapillaarihuokosiin. Korjauskohteen seinien alaosien kunto ennen korjauksia oli pahimmissa paikoissa varsin huono. Kuvat Vahanen Oy 3

4 Mestarintunnelin pohjoispäädyssä siltamaisen suuaukon profiili on muodoltaan suorakaide. Vastaava mestari Kari Simoselle sillanrakentaminen on tuttua, hänellä on jo 24 vuodenkokemus niin silta- kuin muustakin infrarakentamissta. STurakassa työmaan osaaminen pystytään valjastamaan niin että parhaat käytännöt saadaan toteutukseen. Kehä I: Mestarintunneli pohjavedenpinnan alapuolella Kehä I:llä Espoon Leppävaarassa on tehty töitä maaliskuusta 2008 lähtien. Koko iso urakka, joka sisältää muun muassa kolme isoa eritasoliittymää ja puolen kilometrin pituisen Mestarintunnelin, valmistuu vuonna Tunneliosuus saadaan käyttöön vuoden 2011 alussa. MK tänään -toimittaja vieraili työmaalla toukokuussa Isäntänä oli YIT Rakennus Oy:n vastaava mestari Kari Simonen. Jo haastatteluajan löytäminen osoitti, että työmaa etenee lähes minuuttiaikataululla. Aikataulussa on myös pysytty. Tosin kova talvi aiheutti Simosen mukaan sen, että betonivalujen teko on pitänyt turvata runsaalla lämmityksellä. Paitsi vaativien töiden, työmaa on aikataulutettava tarkasti myös koko ajan Kehä I:llä rullaavan vilkkaan liikenteen takia. Esimerkiksi 9 10 tuntia kestävät kaariholvien betonivalut on liikennesyistä aloitettu työmaalla aamuneljältä. Näin betoniautoilla on rauhallisempi kulku valun alun kiihkeimmässä vaiheessa. Sitten aamuruuhkassa valuissakin on rauhallisempi jakso ja sen jälkeen taas vilkkaampaa, kun liikenne päiväsaikaan hieman rauhoittuu. Jos aloittaisimme aamuseitsemältä, joutuisimme valamaan iltakymmeneen, Simonen kertoo. 24 vuotta YIT:llä siltoja, satamia, luolien sisustuksia ja asemia rakentanut Simonen vastaa kysymykseen Kehä I -urakan vaativuudesta verrattuna aikaisempiin työmaihin. Jokaisen kohteen vaativuus syntyy eri asi- 4

5 KEHÄ I LEPPÄVAARASSA -HANKE Käynnistyi maaliskuussa Urakka valmistuu kokonaisuudessaan vuonna Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin ja Espoon kaupungin yhteishanke. Urakan arvioidut kokonaiskustannukset ovat 135 miljoonaa euroa (+alv). Lopullisista kustannuksista valtio maksaa 61 % ja Espoon kaupunki 39 %. Käytettävässä ST-hankintamallissa urakoitsija vastaa rakennussuunnittelusta ja rakentamisesta tilaajan asettamien laatuvaatimusten mukaisesti. Urakoitsijat ovat YIT Rakennus Oy (Mestarinsolmu, Mestarintunneli ja Vermonsolmu) ja Niska & Nyyssönen Oy (Leppävaaransolmu ja Turunväylä). MESTARINTUNNELI Hankkeen ensimmäisen vaiheen urakassa rakennetaan Mestarintunneli Kehä I:lle Vallikallioon. Tunnelin rakentaminen aloitettiin syksyllä 2008 ja se pyritään saamaan liikenteen käyttöön vuoden 2011 aikana. MESTARINSOLMU Mestarintunnelin pohjoispuolelle rakennetaan Mestarinsolmun eritasoliittymä. Heinäkuussa 2009 valmistui uusi Mestarinsolmun risteyssilta, jonka myötä Vallikallion liikennevalot saatiin pois käytöstä. Rakennustyöt Vallikallion osuudella pyritään saamaan päätökseen vuoden 2011 loppupuolella. VERMONSOLMU Vermonsolmun eritasoliittymä rakennetaan Turunväylälle (Vt 1) Kehä I:n itäpuolelle. Rakennustyöt Vermonsolmun alueella aloitettiin vuoden 2008 keväällä. Tällöin aloitettiin uuden Vermonsolmun risteyssillan, kahden Turunväylälle tulevan rampin sekä katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Kokonaisuudessaan Vermonsolmun alue valmistuu loppuvuodesta LEPPÄVAARANSOLMU Leppävaaransolmun eritasoliittymän rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa Tavoitteena on, että Leppävaaransolmun alue valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2011 lopussa. oista: Täällä meille sillanrakennusyksikössä eniten vaativuutta on tuonut se, että Mestarintunneli jää pohjavedenpinnan alapuolelle. Toukokuussa valettiin massiivista IV-betonirakennetta. Sinne tulevan hormiston kautta imetään tunnelin pakokaasut pois kuutiota betonia Kehä I:n ST-urakassa, jossa siis rakennussuunnittelu kuuluu urakoitsijalla, YIT:n sillanrakennusosasto tekee hankkeeseen kuuluvat seitsemän siltaa, pengerlaatat, Mestarintunnelin noin 200 metriä pitkän betonitunneliosuuden, sen siltamaisen suuaukon sekä muutama sata metriä tukimuuria. Simosen luotsattavana on YIT:n hengen työmaavahvuudesta noin 60 kaveria. Mestarintunnelin betonitunnelissa on kaksi poik- 5

6 Tunnelissa on kaksi holvikaarta. Sen keskellä olevalla välitukiosuudella on kaksi seitsemän teräsputken ryhmää: niiden kautta voidaan kannelle aikanaan rakennettavien asuintalojen perustuspaalut viedä suoraan kalliolle. kileikkausprofiilia: 72 metriä suorakaiteen muotoista kehäsilta -tyyppistä profiilia ja 130 metriä holvikaaripoikkileikkausta, joka tukeutuu molemmin puolin kallioon. Siltakannen leveys on 40 metriä. Sen keskellä on välituki. Kaariholveja on kaksi, molempien alla tulee kulkemaan neljä ajokaistaa. Betonirakenne on milliä paksu ja siltakansiosuus 300 milliä. Jännitettyjä 1450 milliä korkeita palkkeja on neljän metrin välein. Vaikka Mestarintunnelin viimeinen holvikaarivalu oli työmaakäyntiä edeltävänä päivänä saatu tehtyä, eivätkä kiireetkään olleet Simosen mukaan vielä ohi. Parhaillaan on menossa massiivisen IV-betonirakenteen valut. Sen kautta kulkeva hormisto johtaa pakokaasut pois tunnelista. Simonen laskee, että sillanrakennusyksikkö valaa Kehä I:n rakenteisiin betonia yhteensä noin m3. Vesitiivistä ja palonkestävää, Simonen linjaa betonirakenteiden ehdottomat vaatimukset. Itse betoni on lujuudeltaan aikalailla perusmassaa. Luonnollisesti massan ominaisuuksia, erityisesti notkeut ta, on jatkuvasti säädettävä rakenteen vaatimusten ja valulämpötilan mukaan. Erikoisuutena on betonimassassa käytetty polypropeenikuitu, joka parantaa sekä palonkesto-ominaisuuksia että vähentää halkeamia. Lisäksi betonipinnat ruiskutetaan palonsuojausmassalla. Pohjavedenpinnan alle jäävän tunnelin betonirakenteiden saumojen tiivistys on varmistettu käyttämällä saumoissa injektointiletkua ja paisuvaa Hydrotite CJTA -saumanauhaa. Nauhan pintakäsittelyn ansiosta nauha ei paisu, vaikka asennus- tai työmaaolosuhteet olisivat märät, vaan vasta reagoidessaan betonirakenteen sementin kanssa. Työmaajärjestelyt tehdään liikenteen ehdoilla. Saumanauha paisuu vasta valetussa rakenteessa Kallio on työmaan edetessä osoittautunut vielä ennakoituakin rikkonaisemmaksi. Injektointeja onkin tehty ja tehdään jatkuvasti. Simosen jo alussa mainitsema pohjavesi tarkoittaa sitä että betonirakenteen tiiviys varmistetaan kaikin tiedossa olevin tavoin. Haluamme parasta, Simonen tiivistää ja kertoo, että pelissä ovat sekä omat kokemukset että maailmalta haettu tieto. Hän harmittelee kuitenkin, että tietoa ei ole aina kovin helppo löytää. Betonirakenteiden työsaumanauhana käytetään paisuvaa Hydrotite CJTA-nauhaa. Tuote valittiin sen takia, että nauha reagoi vasta kun se saa sementtiä ympärilleen. Betonirakenteet ovat näet taivasalla ja vettä voi tulla, ja on toki tullutkin. Näissä olosuhteissa toisenlainen saumanauha paisuisi ennen aikojaan ja menettäisi tiivistystehonsa, Simonen toteaa. Vesitiiviyteen satsaamisen uskoo todeksi viimeistään Simosen esitellessä tietokoneen kuva-arkistosta ennen valua otettuja detaljikuvia: työsaumoissa on kaksi paisuvaa saumanauhaa ja niiden välissä injektointiletku. Kannen päälle tulee rakennuksia Valmiiksi valetulla tunnelin holvilla silmiin pistää ensimmäiseksi keskiosassa kohoavat kaksi isojen teräsputkien ryhmää. Simonen kertoo niiden tarkoituksen: Tunnelin päälle on tulossa asuinrakennuksia. Näiden putkien kautta rakennusten paaluperustukset saadaan aikanaan vietyä suoraan kalliolle. 6

7 MK tänään profiilissa Miska Rimali Miska Rimali kertoo pyörineensä jo yläasteelta lähtien rakennustyömailla kesä- ja muissa hommissa. Nyt, 38-vuotiaana, Miskalla onkin mittava työmaakokemus erityisesti maa- ja vesirakennuspuolelta. Myyntipuolelta kokemusta on kertynyt mm. asunnonvälittäjänä ja keittiökalustepuolelta. Kemissä syntynyt Miska vietti lapsuutensa Espoossa ja lähti sitten Ouluun tekuun opiskelemaan. Työmaat veivät eri puolella Suomea ja pikku hiljaa taas kohti etelää, jossa hän asunnonvälittäjän työn ohella remontoi itse asuntoja. Oikea tuote oikeaan paikkaan Muottikolmion myyntiporukkaan Miska tuli vuonna Oikea tuote oikeaan paikkaan oikein asennettuna, hän tiivistää myyntiperiaatteensa. Hyvän perustan nykyiselle työlle tuo jo se että hän on itsekin käyttänyt monia Muottikolmion tuotteita työmailla. Kovin paljon hän ei nykyään työmailla käy: Toki tarvittaessa opastamassa, varsinkin jos tuote on asiakkaalle uusi, hän huomauttaa. Paitsi Tampereella, joka on Miskan hoidossa ja jossa hän viettää päivän viikonparin välein. Pääasiassa yhteydenpito tapahtuu kuitenkin puhelimitse. Tuotteiden käyttö- ja työohjeet, tekniset tiedotteet, RT-kortit ja kemikaalien käyttöturvatiedotteet on pyritty laatimaan niin yksityiskohtaisiksi, että asia- kas löytää kaiken tarvitsemansa tiedon niistä. Työohjeet ovat suoraan ladattavissa sivuiltamme netistäkin, hän toteaa. Taistelulajihistoria Miskalla on pitkä ja vankka taistelulajihistoria. Hän naurahtaakin, että taistelulajihan myyntihommakin on. Juuri sitä omaa alaani. Harrastus kertoo periksiantamattomasta luonteesta: Taistelulajien ansiosta pystyin päihittämään myös 17 vuoden epilepsialääkityksen, Miska kertoo. Treenaaminen onkin kovakuntoiselle miehelle jokapäiväistä. Kuntosali, uinti ja pyöräily hiilikuitutriathlonpyörällä ovat fyysistä treeniä. Myös moottoripyöräily on pitkäaikainen harrastus. Aikalailla aikataulutettu, Miska naurahtaa vapaa-ajanvietostaan. Kun kilparatsastusta harrastavan vaimon treenikalenteri on yhtä tiivis kuin Miskalla ja 1,5-vuotiaalla lapsellakin on jo muskariin viennit, Kirkkonummella asuvalla perheellä ei ole luppoaikaa. Toimittajan päivittelyä siitä, jääkö nukkumiseen aikaa lainkaan Miska tyynnyttelee: Kun salille pyöräilee aamulla kuudelta, välttää ruuhkat ja töihin ehtii ihan normaaliaikaan. Tosin haastattelupäivänä hän myönsi pienoisen stressin siitä, ehditäänkö seuraamaan Asikaisen ja Wahlströmin tähdittämää ammattilaisnyrkkeilyiltaa kotikulmilla Kirkkonummella. LUMIKASSEILLA UUSILLE LUMILLE Viime talvena monet kiinteistöyhtiöt keksivät käyttää Muottikolmion lumikasseja kiinteistöjen lumenpoistotöissä. Lumikassien hintaa on pystytty painamaan alaspäin ja kassit tehdään nyt Suomessa. Pyydä tarjousta! Messuilla suora kontakti asiakkaaseen Muottikolmio oli kevään 2010 aikana mukana kolmessa messutapahtumassa. Yrityksen uusi ISODRÄN -väreihin tehty messuosasto keräsi runsaasti kiinnostuneita kävijöitä, jotka saivat asiantuntevaa opastusta Muottikolmion tuotteiden käytöstä. Rakentaminen ja Sisustaminen -messut Turussa pidettiin helmikuun alussa ja Raksa -messut Lahdessa maaliskuussa. Huhtikuun lopulla järjestetty jokavuotinen suurtapahtuma OmaMökki & OmaKoti & Oma- Piha -messut Helsingissä keräsi peräti kävijää. Syksyllä 2010 Muottikolmio osallistuu myös Finn- Build -messuille. 7

8 Kehä III:n parannus sisältää Kehä III on osa valtakunnallista E18-tietä. Tie yhdistää Etelä-Suomen kaupungit, satamat sekä lentoasemat toimien merkittävänä väylänä kotimaiselle ja kansainväliselle liikenteelle. Meneillään oleva parannusurakka tuo paitsi liikenteeseen sujuvuutta parantaa myös turvallisuutta. Siltavastaava Taisto Malisella on Kehä III:n työmaalla yhtä aikaa hyppysissään parikymmentä työkohdetta. Kehä III:n mittava parannushanke välillä Vantaankoski Pakkala käynnistyi syksyllä 2009, valmiina se on vuonna Kesäkuussa käynnistyi myös tämän 1. vaiheen lisäurakka: Vantaankoskelta noin kilomeri länteen päin. Molemmissa on pääurakoitsijana Niska & Nyyssönen Oy. MK tänään lehti pääsi kesäkuussa 2010 tutustumaan Kehä III:n työmaan siltojen rakentamiseen. Oppaaksi saatiin Kehä III:n siltavastaava Taisto Malinen. Missä tie, siellä sillat pätee myös Kehä III:n parannusurakassa. Osoittautui, että koko työmaatoimiston neukkarin takaseinän pituisella työmaakartalla on kunnioitettava määrä siltavastaava Malisen hyppysissä olevia kohteita. Tällä hetkellä valmiina tai meneillään olevia silta- ja tukimuurikohteita on parikymmentä. Yhteensä tässä 1. vaiheessa on kolmisenkymmentä siltaa. Eniten töitä teettävät Kehä III:n ja Hämeenlinnanväylän liittymäjärjestelyt ja Kalliosolan liittymien korvaaminen eritasoliittymällä. Uudet alikulkutunnelit rakennetaan Ansatien ja Voutilanpuiston kohdalle, hän esittelee kartalta. 8

9 myös monta uutta siltaa Liikennevirasto on teettämänsä selvityksen perusteella todennut ( ), että Formtex -muottikangas soveltuu käytettäväksi Liikenneviraston betonirakennustöissä. Liikenneviraston töihin hyväksymät muottikankaat löytyvät viraston kotisivuilta kohdasta > Rakentamisohjeet > materiaalien ja tarvikkeiden hyväksyntä. Monta siltatyömaata yhtä aikaa Siltojen määrä sinällään ei Malisen mukaan tekijöitä hätkäytä. Se mikä tuo lisävaativuutta on yhtä aikaa meneillään olevien kohteiden iso määrä. Aikataulutus puolestaan kulkee täysin liikenteen ehdoilla. Sen huomaa myös juttutuokion ja työmaakierroksen aikana: Malinen vastailee niin puhelinkyselyihin kuin työmaalla hihaan tarttuvien kysymyksiin. Hyvin näyttävät miehellä olevan eri kohteiden luvut ja rakenteisiin merkityt timanttiporauskohtien ruksit hallussa. Yhteensä 25 vuotta, Niska ja Nyyssösellä siitä 10 vuotta, Malinen kertoo oman työkokemustaustansa, jolla hän siltahankkeita vetää. Kesäkuussa hänellä oli yhteensä puolensataa miestä käskytettävänään: Tällä hetkellä eniten timpureita, mutta raudoittajia tulee pian lisää. Urakan siltarepertuaariin mahtuu pari elementtistä rumpusiltaa, muuten sillat ovat paikallavalusiltoja. Rakenteiltaan ne ovat Malisen mukaan varsin selkeitä. Varsinaisten uudissiltojen lisäksi mukana on korjaamistakin. Samalla kun vanhoja siltoja levennetään, niiden eriste- ja pintarakenteet korjataan. Normaalia on Malisen mukaan myös betoni. Isoista määristä kuitenkin puhutaan: Ruskon Betonin toimittamaa betonia uppoaa siltoihin ja tukimuureihin noin kuutiota, harjaterästä raudoituksiin puolestaan noin 1,5 miljoona kiloa. Vantaanjoen yli Silloista vaativimmiksi tai työläimmiksi Malinen rankkaa Vantaanjoen ylittävät vesistösillat. Parhaillaan meneillään olevasta joen partaan tukimuurityömaasta näkee myös sen että työskentelytilat ovat varsin ahtaat. Tilankäyttöä mitoittavat osaltaan Kehä III:n eteläpuolella olevat suojellut puut. Vantaanjoen osalta valmistelutöitä hidastuttavat myös tiukat ympäristöluvan ehdot. Jokeen ei saa päästä mitään ylimääräistä tavaraa. Vantaanjoessa tehtiinkin jo ennen parannushankkeen käynnistämistä erikoinen vuollejokisimpukkapopulaation siirto-operaatio. Koska rakennustöiden arvioitiin häiritsevän harvinaista simpukkalajia, sukellusryhmä siirsi simpukat Vantaankosken alapuolelta koskialueen yläpuolelle. Töitä liikenteen ehdoilla Liikenne on kuitenkin se määräävin asia, joka tahdittaa koko urakkaa. Kehä III onkin yksi Suomen vilkkaimmin liikennöityjä teitä. Vuorokausiliikennemäärä esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ja Tuusulanväylän välisellä osuudella on arkisin ajoneuvoa. Louhinnan takia liikenteen saa pysäyttää enintään 8 minuutiksi. Sillanrakentajat puolestaan joutuvat tekemään paljon yötöitä, koska kaistoja voi sulkea liikenteeltä vasta illalla puoli kymmeneltä. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseen liittyvät myös vanhojen siltojen työnaikaiset tuennat: Se on iso ja tarkkuutta vaativa työ, Malinen korostaa. Muottikankaalla kerralla hyvä valupinta Urakan ensimmäisenä valmistuneiden siltojen suunnitelmissa ei edellytetty muottikankaan käyttämistä valuissa. Kehä III:n 1. vaiheen siltoihin uppoaa betonia noin kuutiota. 9

10 Tekniikan tohtori Juha Vinha: Tukimuureja Kehä III:n 1. vaiheen urakan yhteydessä rakennetaan yhteensä parisataa metriä. Vantaanjoen ylittävät sillat ovat tekijöilleen työläimpiä, tässä valmistellaan kevyen liikenteen siltaa varsinaista tekemistä varten. Työmaakierroksella Malinen myöntää, että sen myös huomaa, varsinkin kun vertailukohtana ovat myöhemmin valettujen siltojen reunapalkit, joissa kaikissa muottikangasta on käytetty. Malisella oli Kehä III:n silloissa käytettävästä Formtex -muottikankaasta hyviä kokemuksia jo aikaisemmilta työmailta. Miksi muottikangas -kysymykseen hän vastaa, että sitä käyttämällä reunapalkin ulkopinnasta saadaan kerralla hyvä. Kesäkuussa Formtexiä oli Kehä III:n siltavaluissa käytetty jo noin 700 neliömetriä. Sileä rakkulaton betonipinta on muottikankaan käytön näkyvä tulos, muttei suinkaan ainoa. Itse rakenteen kannalta tärkein etu on pinnan lujittuminen. Muottikangas poistaa betonin pintakerroksesta vettä, jolloin pinnan vesisementtisuhde pienenee millin syvyyteen saakka. Luja betonipinta suojaa siltarakennetta monilta uhkilta kuten suoloilta, karbonatisoitumiselta ja jäätymis- ja sulamisvaurioilta. Rakennusfysiikan osaamisessa yhä kirittävää osaaminen on toki parantunut, mutta edelleen rakennusfysiikan Rakennusfysiikan osaamista on ehdottomasti liian vähän, tekniikan tohtori Juha Vinha arvioi. Tampereen teknillisen yliopiston yliassistentti ja Oulun yliopiston rakennusfysiikan dosentti tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut viemässä erityisalan osaamista eteenpäin jo 90-luvun alkupuolelta lähtien. Juha Vinhan oman työuran aikana rakennusfysiikkaan on juuri TTY:ssä satsattu määrätietoisesti ja tuloksellisesti. Pikku hiljaa alun perin parin hengen tutkimusryhmä on kasvanut kymmeneen. Samalla TTY:stä on tullut osaltaan rakennusfysiikan ammattilaisten kasvattaja. Aika tavallista näet on, että tutkimusryhmään vastavalmistuneena tullut henkilö siirtyy kokemuksen kartuttua yrityspuolelle. Hyvää ja huonoa, Vinha toteaa: Hyvää on se, että rakennusfysiikan tietämys yrityspuolella paranee. Huonoa meidän ja tutkimuksen kannalta se, että uuden polven täytyy tietysti tehdä aina paljon töitä, jotta saavuttavat poislähtijän tason. TTY:n kasvanut rooli rakennusfysiikan osaajana näkyy Vinhan mukaan siinäkin, että luento- ja muita esiintymispyyntöjä tulee paljon. Kaikkiin ei valitettavasti ehdi mukaan. Myös puheluja yksityisiltä henkilöiltä tulee runsaasti. Ne ovat selkeä viesti siitä, että ihmiset kaipaavat asiasta tietoa. Frame-tutkimuksella tietoa lämmöneristeen lisäämisen vaikutuksista Vinha huomauttaa, että vaikka fysiikan lait eivät muutu, olosuhteet voivat muuttua ja sillä muutoksella voi olla vaikutusta rakenneratkaisuihin. Hyvä esimerkki on höyrynsulku: Suomen nykyisissä oloissa höyrynsulku pitää olla vaipan sisäpinnassa, koska kosteus kulkee sisältä ulos. Jos ulkoilman olosuhteet muuttuvat lämpimämmiksi ja kosteammiksi, kuten on ennustettu, saattaa käydä niin, että kesäaikaan kosteutta virtaakin merkittävästi ulkoa sisälle. Silloin sisäpinnassa ei saa olla enää tiivistä höyrynsulkua. Juuri ilmastonmuutoksesta juontuvia vaikutuksia 10

11 tutkitaan meneillään olevassa laajassa Frame-tutkimushankkeessa. TTY-vetoisen hankkeen LVI-osuudesta vastaa TKK:n LVI-laboratorio. Tutkimme, miten lämmöneristysmäärien lisääminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat vaipparakenteiden kosteustekniseen toimintaan. Periaatteessa kumpikin tapauskohtaisesti heikentää toimintaa, joten ne pitää ottaa uudella lailla huomioon, Vinha kertoo. Frame on tavallaan jatkoa esiselvitykselle, jonka TTY teki vuonna 2008 ympäristöministeriölle. Siinä ennakoitiin, että ongelmia on energianmääräysten kiristyessä tulossa ja tilanne tulee heikkenemään useamman rakenteen osalta. Ongelmia aiheuttaa paitsi paksumpi eristekerros myös se että rakenteiden toteutustavat muuttuvat. Tulee uusia rakenteita, joista ei ole kokemuksia, virheriski kasvaa, Vinha kertoo selkokielellä. TTY:n ja VTT:n selvitysten osin erilaisia päätelmiä samasta asiasta Vinha selittää mm. siten, että VTT:n raportissa oletetaan, että rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan kaikissa tapauksissa oikein ja parasta tietoa käyttäen. Valitettavasti käytäntö osoittaa Vinhan mukaan, että virheitä eri syistä syntyy. Syksyllä 2009 käynnistynyt Frame kestää kevääseen Sen tulokset eivät siten ehdi kovin suurelta osin vuoden 2012 lämmöneristemääräysten taustatiedoksi, jotka on tarkoitus saada valmiiksi jo tänä vuonna. Ne antavat kuitenkin paljon lisätietoa tulevien lämmöneristysmääräysten ja kosteusmääräysten päivityksen pohjaksi. Uusia lämmöneristysmääräyksiä on näet taas kaavailtu 2010-luvun loppupuolelle. Työmaa heikoin lenkki Vinhan mukaan työmaa on rakenteen rakennusfysikaalisen toiminnan kannalta kaikkein tärkein, mutta valitettavasti tällä hetkellä usein myös se heikoin lenkki. Erityisen suuri vastuu lankeaa työmaiden vastaaville mestareille, joiden pitäisi ohjeistaa ja saada koko porukka tekemään hyvää laatua. Vaatia jokaista tekemään huolellista työtä. Rakennusfysiikan kannalta hyvän laadun tekeminen työmaalla on sikälikin ongelmallista, että se ei konkreettisesti työmaalla näy. Jos lujuuspuolella tehdään selvästi alamittainen palkki, kellot alkavat aika monella työmiehellä soimaan. Mutta jos jätät tiivistämättä jonkin reiän tai raon, se ei sillä hetkellä tunnu merkittävältä asialta. Laiminlyönnit havaitaan yleensä vasta valmiissa jo jonkin aikaa käytössä olleessa rakennuksessa esimerkiksi sisäilmaongelmina. Pelkästään työmaata Vinha ei silti syyllistä: Virheitä on myös suunnitelmissa. Toisaalta siellä tietämys on lisääntynyt ja virheelliset ratkaisut vähentyneet. Rakennusfysiikan suunnittelijapätevyyksiä löytyy FISEn listoilla AA-luokassa tosin vasta 18, A-luokan pätevyyksiä on puolestaan 340 henkilöllä. Myös TTY:ssä on vuodesta 2005 lähtien järjestetty rakennusfysiikan kurssi, joka antaa AA-tason teoriaosan koulutuksen. Pätevyyteenhän tarvitaan lisäksi kokemusvuodet, joten hitaasti, mutta toisaalta varmasti asia tätäkin kautta etenee. Pullotalon korkki auki Takavuosien pullotalo -keskustelu oli Vinhan mukaan hyvä esimerkki siitä, että rakennusfysiikan vaatimukset eivät maalaisjärjellä pohtimalla välttämättä ratkea. Kosteuden siirtymissuunta rakenteessa on siitä hyvä esimerkki. Niinpä hengittävä talo -termiä pidetään yleisesti myönteisenä. Todellisuudessahan se tarkoittaa sitä, että rakennuksen ilmanvaihtoa ei ole järjestetty, vaan vaippa päästää hallitsemattomasti ilmaa lävitseen. Hyvän talon pitää olla tiivis, siis pullotalo, kunhan siinä on korkki auki ja aukossa tuuletin. Ilmanvaihdolla huolehditaan että sisäolosuhteet ovat hyvät. Negatiivinen pullotalo on silloin, jos talo on tiivis, mutta ilmanvaihdosta ei ole huolehdittu, Vinha selventää termien huoletonta käyttöä. Uudisrakentamistakin suurempi haaste rakennusfysikaalisesti on korjausrakentaminen. Siinä petrattavaa on Vinhan mukaan enemmän myös suunnittelupuolella. Korjaushankkeissa ongelma on yleensä jo se, että korjattavaksi joutuva rakennus toimii puutteellisesti. Ollaan suurempien ongelmien äärellä. Onneksi fysiikan lait ovat sentään korjausrakentamisessakin samat. Laskennallisten arvioiden tekeminen rakenteen toiminnasta on korjauskohteissa kuitenkin usein hankalaa. 11 Rakennusfysikaalisesti hyvin toteutettu rakenne on työmaalle sikäli haastava, että väärin tehtynä se ei työmaalla yleensä konkreettisesti näy. Vasta rakennuksen käytössä homeja kosteusongelmat alkavat tuntua sisäilmaongelmina, tekniikan tohtori Juha Vinha huomauttaa.

12 Otaniemen korjauksissa säilyy Vuonna 1964 valmistunut nelikerroksinen toimistorakennus muuttui peruskorjauksessa Innovaatiokeskukseksi. Rakennuksen suojeltu ulkoinen ilme säilyi peruskorjauksessa. Teknillisen korkeakoulun muutto Helsingin Hietalahdesta Espoon Otaniemeen tapahtui vaiheittain luvulla. Alueesta muodostui suomalaisen arkkitehtuurin eturivin kohde, laatihan Otaniemen kampusalueen yleissuunnitelman arkkitehti Alvar Aalto. Aallon toimiston käsialaa ovat päärakennuksen ja jo Olympiakisoja varten rakennetun Otahallin lisäksi useat muut alueen rakennukset. Ensin rakennettiin opiskelija-asuntoja, Teekkarikylä, joka toimi vuoden 1952 olympialaisten kisakylänä. Korkeakoulun päärakennuksen ydinosa valmistui vuonna Sen jälkeen punatiilialueen ilmeeseen sopivia, arvostettujen arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia on noussut alueelle tasaiseen tahtiin. Käyttötarkoitus muuttui Uudisrakentamisen ohella monissa rakennuksissa on jo meneillään ensimmäinen tai toinen korjauskierros. Vuonna 2009 oli korjausvuorossa Metallimiehenkuja 10:ssä sijaitseva, vuonna 1964 valmistunut toimistorakennus. Sen korjauksen pääsyy oli käyttötarkoituksen muutos korkeakoulun Innovaatiokeskukseksi. Aikaisemmin läheisessä Innopoli 2:ssa toiminut Innovaatiokeskus muutti peruskorjattuihin tiloihin helmikuussa Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelija oli Arkkitehdit NRT Oy ja rakennesuunnittelija Rakennusinsinööritoimisto P&T Jauhiainen. Pääurakoitsija oli NCC. NCC:n työmaainsinööri Teemu Holopainen kertoi syksyisellä työmaakäynnillä, että nelikerroksisessa punatiilirakennuksessa oli jonkin verran myös kosteusongelmia. Sinällään rakennus ei ollut huonossa kunnossa, mutta salaojituksen puuttuminen oli aiheuttanut pai- 12

13 Alvar Aallon luoma punatiilihenki koin kosteusvaurioita. Saneerauksessa tehtiin asianmukainen salaojitus ja parannettiin sadevedenpoistoa. Pääsyy korjaukseen oli kuitenkin käyttötarkoituksen hiominen, hän selvitti. Rakennuksen sisäpuolen ilme ja sisäilmaolosuhteet virkistyivät: Kaikki sisäpuolen pinnat uusittiin. Samoin talotekniikka uusittiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Rakennettiin uusi IV-konehuone. Myös vesikatto tehtiin kokonaan uusiksi, Holopainen listasi. Metallimiehenkuja 10:n korjaus tehtiin vielä vanhalla organisaatiolla, siis Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamana. Vuodenvaihteessa kiinteistö siirtyi uudelle Aalto-yliopistolle. Isodrän-levytys oli työmaalle uusi tuttavuus NCC käynnisti työmaansa huhtikuun puolessavälissä. Kohde luovutettiin jouluksi Lokakuun lopun työmaakäynnillä korjausurakka oli kovaa vauhtia menossa. Holopainen kertoi että mitään suurempaa yllätystä ei ollut eteen tullut: Koska erillinen purku-urakka oli jo tehty, kun me aloitimme, runko ja sen kunto oli silloin jo nähtävissä. Suojelumääräysten mukaisesti rakennuksen ulkoinen ilme ei peruskorjauksessa muuttunut. Ikkunat tosin olivat vaihtokunnossa. Tiilijulkisivussa oletettiin olevan jonkin verran tiilien vaihtotarvetta. Työn edetessä osoittautui kuitenkin, ettei uusimisiin jouduttu. Metallimiehenkuja 10:n korjauksessa tukimuuri ja sokkelit lämmön- ja kosteuseristettiin Isodrän -levytyksellä. Rinteessä sijaitsevan rakennuksessa levytyksen korkeus vaihteli 30 sentistä kahteen metriin. Työmaainsinööri Teemu Holopaisen mukaan Metallimiehenkuja 10:n korjaustyömaa eteni aikataulussaan ilman suuria yllätyksiä. Rakennesuunnittelijan kohteen perusmuurin ja sokkelin lämmön- ja kosteuseristysratkaisu perustui Isodrän-levytykseen. Holopaiselle tuote oli työmaakäytössä uusi. Työmaalla muillekin kuin Holopaiselle uusi tuttavuus ei ollut aiheuttanut mitään ongelmia: Kokonaisuudessa Isodräniä asennetaan tänne noin 90 juoksumetriä. Sitä on nyt noin puolet paikallaan. Korkeimmillaan sitä asennetaan kaksi metriä, matalammillaan noin 30 senttiä, Holopainen esitteli lokakuun lopulla. Myös levytyksen asentajien viesti oli samanhenkinen: Kevyitä käsitellä ja helppo asentaa poraamalla paikoilleen, miehet totesivat. 13

14 Korkeista kaivannoista syntyvä kaivumassa pystytään Isodränin ansiosta käyttämään suurelta osin uudestaan samassa paikassa täyttöinä. -kohde välttää Kaivumassojen kuljetusrumban Tage Malmbergin maarakennusurakoitsijayrityksellä on vakiintunut yhteistyöverkosto, joka tekee sille töitä alihankintana. tänään -lehden toimittaja tapasi maarakennusurakoitsija Tage MK Malmbergin Helsingin Tammisalossa yritykselle tyypillisellä työmaalla: 60-luvulla rakennetun rivitalon täydellisen saneerauksen maarakennusvaiheessa. Tage Malmbergin maarakennusyrityksen erikoisosaamista ovat mm. salaojasaneeraukset ja niiden suunnittelu, sadevesiviemäröinti ja viemärisaneeraukset. Pääasiassa Helsinki-Espoo-Kirkkonummi -alueella toimivan siuntiolaisen maarakennusurakoitsijan kalusto kattaa kaivurit 1,5:sta 5,5 tonnariin. Avuksi löytyvät myös bobcatit ja dumpperit. Malmberg kertoo pienkoneurakoitsijan toimintatavaksi verkostoitumisen: Meillä ei ole vakituista henkilökuntaa, vaan vakiintunut verkosto, joka tekee työt alihankintoina. Tammisalon työmaalla töitä oli tekemässä yksi pitkäaikaisista kumppaneista, Veli Oksanen, jolla puolestaan on oma remonttifirma. Sujuvaa ja toimivaa yhteistyötä. Pystytään byrokratian sijasta keskittymään tekemiseen, Malmberg linjaa. 14

15 Tammisalolaisen rivitalokorjauksen maarakennusurakka oli marraskuussa 2009 puolimatkan krouvissa. Hyvät kokemukset ohjaavat materiaalivalintoja Tammisalon työmaalle MK lehden houkutteli erityisesti Isodrän -levytys, jota kohteeseen asennettiin noin 300 neliötä. Miksi Isodrän -kysymykseen Malmbergilla on valmis vastaus: Tuttu tuote, jonka käytöstä minulla on hyvät kokemukset jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Niihin on ollut helppo viitata, kun olen ehdottanut sen käyttämistä tilaajalle. Täällä Tammisalossakin Isodränin käyttö kirjattiin ehdotuksestani jo sopimuksiin. Kaksikerroksisen, meren rannalla sijaitsevan kohteen korjauksessa ei Malmbergin mukaan ollut kyse katastrofitilanteesta. Täydellinen peruskorjaus oli pikemminkin luonnollinen vaihe rakennuksen ikä huomioon ottaen. Kosteusmittauksissa oli tosin todettu pitoisuuksia, jotka olivatkin osasyy rakenteiden korjauksiin. Ei ihme, sillä isoissa huoneistoissa on mm. uima-altaat. Ulkopuolella puolestaan salaojat todettiin osittain tukkeutuneiksi. Rivitalon kellariseinistä poistettiin vanhat bitumieristeet. Tilalle asennetulla Isodrän-levytyksellä saatiin lämpimään kellarikerrokseen samalla kertaa sekä lämmön- että kosteudeneristys. Salaojitus uusittiinkin kokonaan. Saneerauksessa asennettiin kaksi uutta salaojaa kulkemaan rinnan. Kohteen kellariseiniin asennettiin noin 300 neliötä Isodränlevyä kosteus- ja lämmöneristeeksi. Korkeat kaivannot Saneerattava rivitalo on upealla paikalla, kallioisella rinteellä meren rannalla. Varsinkin maarakennusurakoitsijalle paikka oli haastava: suurimmillaan kellariseinien kosteuden- ja lämmöneristeen sekä salaojituksen uusiminen vaati 3,3 metriä korkean kaivannon. Jouduimme louhimaan vielä lisätilaa, jotta mahduimme työskentelemään, Malmberg kertoo. Erityisen ison plussan Isodränin käytössä tuo Malmbergin mukaan se että kaivumassat voi käyttää samassa paikassa uudelleen täyttöinä. Vain suurimmat kivet pitää kuljettaa pois. Muutoin vältytään edestakaiselta kuljetusrumbalta, jossa ensin kaivu- ja louhintamassat kuljetetaan pois ja sitten kuljetetaan tilalle uutta kiviainesta. Säästöä syntyy sekä kuljetuskustannuksissa, uuden kiviaineksen hankinnassa että työajassa. Helppo ja kevyt käsitellä ja asentaa, kiitteli puolestaan levytystä haastattelun aikanakin pitkän pätkän asentamaan ehtinyt Veli Oksanen. 15

16 VANDEX-tuotteille CE-merkintä Tuotteiden hyväksyttäminen erilaisiin projekteihin edellyttää yhä useammin tuotteelta CE-merkintää. VANDEX on kaksi vuotta sitten aloittanut määrätietoisen projektin saadakseen tämän merkinnän tuotteilleen. Toistaiseksi tämä merkintä löytyy 16 VANDEX-tuotteelta. CE-merkittyjen VANDEX-tuotteiden määrä tulee jatkossa lisääntymään, mutta joillekin tuotetyypeille ei Euroopassa ole toistaiseksi kattavaa standardointia, joten näiden tuotteiden merkintää joudutaan toistaiseksi odottamaan. CE-merkintä tulee näkymään sekä VANDEXtuotteiden teknisissä tiedotteissa että pakkauksissa. Lisätietoja antaa Muottikolmio Oy. VANDEX IC -kapillaarikatko VANDEX on tuonut markkinoille uuden, tehokkaan ja helppokäyttöisen kapillaarikatkotuotteen vanhojen muurattujen rakenteiden korjaustuoteryhmään. VANDEX IC on vesipohjainen silaani/siloxaani mikroemulsio, joka asennetaan sellaisenaan muuraussaumoihin porattuihin reikiin yksinkertaisella massapuristimella. Tuotteen vaikuttavat ainesosat omaavat alhaisen molekyylipainon ja ne kulkeutuvat syvälle avohuokoiseen rakenteeseen. Ainesosat muodostavat tehokkaan hydrofobisen kerroksen kapillaarisesti nousevaa kosteutta vastaan. Tuote toimitetaan 600 ml massapatruunoissa. Lisätietoja tuotteen teknisessä tiedotteessa, sekä Muottikolmion www-sivuilla. MK Tänään on Muottikolmio Oy:n asiakaslehti. Lehti pyrkii antamaan tietoa kiinnostavista projekteista ja vinkkejä parempaan rakentamiseen. Päätoimittaja Jorma Platan Toimitus Sirkka Saarinen Muottikolmio Oy Finnoonniitty Espoo Puh Fax www. muottikolmio.fi Osoitteenmuutokset sähköpostilla:

Kehä I, Vallikallio STU1

Kehä I, Vallikallio STU1 Kehä I Vallikallio Kehä I, Vallikallio STU1 Tilaaja Rakennuttaja Pääurakoitsija Espoon kaupunki Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri YIT Rakennus Oy Infrapalvelut IMP (Maa-, vesi- ja pohjarakentaminen) IKR

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS Jari Lehesvuori 1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS TÄSSÄ TUTKIMUKSESSA SELVITETÄÄN, ONKO 50-LUVULLA RAKENNETUN JA 80- LUVULLA PERUSKORJATUN

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Miten tehdään betonikerrostaloon edullinen ja turvallinen julkisivuremontti? Toimitusjohtaja Veli Ollila ThermiSol Oy

Miten tehdään betonikerrostaloon edullinen ja turvallinen julkisivuremontti? Toimitusjohtaja Veli Ollila ThermiSol Oy Miten tehdään betonikerrostaloon edullinen ja turvallinen julkisivuremontti? Toimitusjohtaja Veli Ollila ThermiSol Oy Haaste ja mahdollisuus Vanhojen lähiökerrostalojen julkisivujen rapautuminen on iso

Lisätiedot

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen

Mestarintunnelin rakentaminen. RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen 9 Mestarintunnelin rakentaminen RATUKE - seminaari 12.11.2009 Antti Mitrunen Yleistä rakennuskohteesta Tilaaja: Espoon kaupunki Rakennuttaja: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Turvallisuuskoordinaattori:

Lisätiedot

1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI

1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI 1 (5) WEBER KAPILLAARIKATKON INJEKTOINTI Tämä työohje on tarkoitettu apuvälineeksi suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille sekä korjaustyön valvojille. Työselitystä voidaan käyttää sellaisenaan

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Betonirakenteen vedeneristäminen. Xypex käyttökohteita

Betonirakenteen vedeneristäminen. Xypex käyttökohteita Betonirakenteen vedeneristäminen Xypex käyttökohteita Xypex menetelmän pääpiirteet Aikaa säästävä ratkaisu työmaaolosuhteissa Ei voida vaurioittaa tai puhkaista, tuote on kaikkialla betonimatriisissa Pysyvä

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Betonirakenteen vedeneristäminen. Xypex käyttökohteita

Betonirakenteen vedeneristäminen. Xypex käyttökohteita Betonirakenteen vedeneristäminen Xypex käyttökohteita Xypex menetelmän pääpiirteet Aikaa säästävä ratkaisu työmaaolosuhteissa Ei voida vaurioittaa tai puhkaista, tuote on kaikkialla betonimatriisissa Pysyvä

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK Opinnäytetyö, seminaari Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta 7-8.6.2017 Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK Työn aihe Koulurakennuksen kellarin (osa rakennuksesta) sisäilma ja kosteustekninen

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Roofing Sikan referenssikortti: Sikaplan VGWT vesikate vanhan

Roofing Sikan referenssikortti: Sikaplan VGWT vesikate vanhan Roofing Sikan referenssikortti: Sikaplan VGWT vesikate vanhan bitumikermivesikatteen päällä Sikaplan -12 VGWT ja Sikaplan -15 VGWT vesikatteet Sikaplan Sarnafil Sikaplan VGWT vesikate vanhan bitumikermikaton

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

M U I S T I O. TIKKURILAN VANHA KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus PERUSKORJAUKSEN RISKIARVIO Asematie VANTAA

M U I S T I O. TIKKURILAN VANHA KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus PERUSKORJAUKSEN RISKIARVIO Asematie VANTAA M U I S T I O TIKKURILAN VANHA KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Peruskorjaus Asematie 12 01300 VANTAA PERUSKORJAUKSEN RISKIARVIO 6.9.2012 Riskiarvio 2 (5) RAKENNUSKOHDE: Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

Rakennustyömaan energiakatselmus

Rakennustyömaan energiakatselmus 1 Rakennustyömaan energiakatselmus Osa-alue Tulos Organisointi ja tiedonhallinta 64,3 % Aukkojen sulkeminen 83,3 % Kuivatus ja tuuletus 75,6 % Lämmityslaiteet ja lämpötila 89,6 % Kalusto 25,0 % Yhteensä

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI

28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN. INERT OY Toinen Linja 3 00530 HELSINKI 28.3.2014 PALOTEKNINEN SELVITYS AS OY HAUKILAIVA, PALO-OSASTOINTI JUSSI SAARINEN INERT OY 00530 HELSINKI Sivu 1 5 1 YLEISTÄ 2 1.1 KOHTEEN TUNNISTETIEDOT 2 1.1.1 LAUSUNNON TARKOITUS 2 1.1.2 LAUSUNNON KATTAVUUS

Lisätiedot

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat

Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Piha-alueiden kuivatus ja salaojat Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 HUOM! Aineisto ei ole tarkoitettu pihan kuivatuksen ja salaoja-asennusten

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu

Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu Metro länteen asukastilaisuus Iivisniemen koulu 10.3.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Finnoon ratatunnelin ja aseman louhinta: työmaaalueet, työajat ja vaiheet,

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus päivittyy kuntotutkimus Miia Pitkäranta FT [mikrobiologi],

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN Yleistä Rakennettiinpa muurikivistä ladottavaa seinämää vain muutaman kymmenen senttimetrin korkuisena, tai pariin metriin nousevana

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto 20 kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto Esipuhe Asennustuet ovat innovatiivinen, helppo ja käytännöllinen tapa asentaa FinnCeramic 20 paksuisia kivipuristelaattoja. Tukien avulla laatat voidaan

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen

Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia. Jyrki Kauppinen Käsittelyssä olevia virhekorttiehdotuksia Jyrki Kauppinen Esityksen sisältö Yksitoista rakennusvirhettä Mitä seurauksia? Mitä pitäisi tehdä? Lopuksi Pientalon lämmöneristeiden virheellinen asennus Ulkoseinien

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Metro länteen asukastilaisuus

Metro länteen asukastilaisuus Metro länteen asukastilaisuus 25.4.2016 Ohjelma Hankkeen esittely, projektipäällikkö Tero Palmu, Länsimetro Oy Espoonlahden aseman ja ratatunnelin louhinta: työmaa-alueet, työajat ja -vaiheet, projektijohtaja

Lisätiedot

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET Päivitetty 03.04.2014 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 6 Yleistä Monierin hengittävät aluskatteet Divoroll Universal ja Divoroll

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016

REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 12.2.2016, sivu 1 / 5 REDIn työmaan kuulumisia 1/2016 SRV rakentaa Kalasatamaan tornitaloalue REDIn, joka muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista, kauppakeskuksesta sekä 2 000 auton

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU JA TEKNISET VAATIMUKSET FinnBuild 7.10.2006 Atte Stambej ESITYKSEN SISÄLTÖ Kylpyhuoneen korjaushanke Sopimukset Voimassa olevat määräykset 1 KORJAUS- TARVE SUUN- NITTELU

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 17.5.2017 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Mt167 esittelyvideo, n. 2-3 min Tilannekatsaus Suomen Maastorakentaja Oy:n puheenvuoro Keskustelua ja

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 18.3.2015 Sivu 1/8 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE MAALISKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan

Lisätiedot

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686

Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Akanojan ja Mäkikylän välisen jäteveden siirtolinjan ja pumppaamon toteutus Rakentamispäällikkö Juhani Leppikangas Valtion vesihuoltotyöt Laki vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686 Valtion vesihuoltotyössä

Lisätiedot

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri

ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT. Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri ONNISTUNEEN KORJAUSHANKKEEN AVAINASIAT Kiinteistöpostin Juhlaseminaari 20 vuotta Finlandiatalo 10.4.2013 Mikko Tarri Lähes 400 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi Talonrakentaminen

Lisätiedot

MIKSI LATTIAPINNOITEONGELMAT OVAT EDELLEEN AJANKOHTAISIA, VAIKKA TYÖMAIDEN KOSTEUDENHALLINTA ON PARANTUNUT JA MATERIAALIEMISSIOT PIENENTYNEET?

MIKSI LATTIAPINNOITEONGELMAT OVAT EDELLEEN AJANKOHTAISIA, VAIKKA TYÖMAIDEN KOSTEUDENHALLINTA ON PARANTUNUT JA MATERIAALIEMISSIOT PIENENTYNEET? MIKSI LATTIAPINNOITEONGELMAT OVAT EDELLEEN AJANKOHTAISIA, VAIKKA TYÖMAIDEN KOSTEUDENHALLINTA ON PARANTUNUT JA MATERIAALIEMISSIOT PIENENTYNEET? Sami Niemi Vahanen Rakennusfysiikka Oy Helena Järnström VTT

Lisätiedot

HB-GRAMOS-julkisivulaatat

HB-GRAMOS-julkisivulaatat JULKISIVULAATAT HB-GRAMOS-julkisivulaatat Teknistä ylivoimaa julkisivuratkaisuihin JULKISIVULAATAT Vaativiin olosuhteisiin oikea ratkaisu Rankakiinnitys -soveltuu uudisrakentamiseen ja saneerauskohteeseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Huoletonta asumista talvipakkasilla

Huoletonta asumista talvipakkasilla J Ä ÄT Y M ÄTÖ N V E S I J O H TO J Ä ÄT Y M ÄTÖ N S U OJA P U T K I Huoletonta asumista talvipakkasilla 12 2010 10002 Uponor Supra Plus -jäätymätön vesijohto Uponor Supra Plus on eristetty ja lämmitetty

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen Taustaa hankkeelle - Rakennus rakennettiin vuosina 1937-1941 Helvar Oy:n radiotehtaaksi. - Rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan teollisuusrakennuksesta, asuinkäyttöön

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Länsimetron. Hanke-esittely 14.10.2014. www.liikennevirasto.fi.

Länsimetron. Hanke-esittely 14.10.2014. www.liikennevirasto.fi. <Toimialue> Länsimetron liityntäyhteydet Hanke-esittely Projektipäällikkö Janne Wikström 14.10.2014 1 Länsimetron liityntäyhteydet -hanke Parempi Länsiväylä Hankkeen tavoitteena on parempi Länsiväylä alueen

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi

Lisätiedot

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi

Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli. yit.fi Teräspaalupäivä 21.1.2016 TRIPLA, YIT RAKENNUS OY Juha Vunneli yit.fi Pasila kesällä 2014 YIT 2 Pasila 28.8.2015 YIT 3 Company presentation Pasila tulevaisuudessa YIT 4 Company presentation Mikä on Tripla?

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 13.2.2015 Sivu 1/7 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot