Tilastollinen laadunvalvonta. Ilkka Mellin (2010) 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastollinen laadunvalvonta. Ilkka Mellin (2010) 1"

Transkriptio

1 Ilkka Mellin Tilastollinen laadunvalvonta Johdanto: Laatu ja sen parantaminen Ilkka Mellin (2010) 1

2 Tilastollinen laadunvalvonta Johdanto: Laatu ja sen parantaminen >> Laatu ja laadun parantaminen Laadunvalvonnan historiaa Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Ilkka Mellin (2010) 2

3 Laatu ja laadun parantaminen Tuotteen laatu Kysymyksiä: Mitä tarkoitetaan tuotteen laadulla? Mitkä ovat laadun dimensiot i eli ulottuvuudet? ltt dt? Huomautus: Sanalla tuote viitataan jatkossa sekä fyysisiin tuotteisiin ja palveluihin l että tuotteitatt tai palveluita l tuottaviin tt prosesseihin. Ilkka Mellin (2010) 3

4 Laatu ja laadun parantaminen Laadun ulottuvuudet Laadun ulottuvuudet: ltt dt 1. Toimivuus: Toimiiko tuote sille tarkoitetussa tehtävässä? 2. Luotettavuus: tt Kuinka usein tuote t vikaantuu? 3. Kestävyys: Kuinka kauan tuote kestää? 4. Huollettavuus/korjattavuus: Kik Kuinka hl helposti tuote voidaan huoltaa ja/tai korjata? 5. Estetiikka: Miltä tuote näyttää? 6. Ominaisuudet: Mihin tuotetta voidaan käyttää? 7. Maine: Millainen i on valmistajan ja tuotteen tt maine? 8. Standardin mukaisuus: Onko tuote asetettujen standardien mukainen? Ilkka Mellin (2010) 4

5 Laatu ja laadun parantaminen Laadun määritteleminen Traditionaalinen määritelmä ä laadulle: ll Tuotteen laatu on sen sopivuutta tai kelvollisuutta käyttötarkoitukseensa. Moderni määritelmä laadulle: Tuotteen laatu on kääntäen verrannollinen sen ominaisuuksien (epätoivottavaan tai vahingolliseen) vaihteluun. Ilkka Mellin (2010) 5

6 Laatu ja laadun parantaminen Laadun parantaminen Laadun moderni määritelmä ä (ks. edellinen kalvo) motivoi i antamaan seuraavan määritelmän laadun parantamiselle: Laadun parantaminen merkitsee sekä tuotteen valmistusprosessin että tuotteen ominaisuuksien vaihtelun pienentämistä. Ilkka Mellin (2010) 6

7 Laatu ja laadun parantaminen Laadun parantamisen merkitys: Esimerkki Eräässä tutkimuksessa verrattiin amerikkalaisen ja japanilaisen autonvalmistajan autojen takuukorjausten kustannuksia. Amerikkalaisvalmistajan kustannukset takuukorjauksissa olivat yli 3 kertaa suuremmat kuin japanilaisvalmistajan. Kysymys: Mistä tämä johtui? Tutkittaessa keskeisiä autojen laadun dimensioita, havaittiin, että japanilaisautojen keskeisten laatutekijöiden vaihtelu oli huomattavasti pienempää kuin amerikkalaisautojen. Johtopäätös: Laadun vaihtelun pienentäminen vähentää kustannuksia. Huomautus: W. E. Demingillä ( ) on ollut keskeinen asema Japanin teollisuuden kehittymisessä laatutuotteiden tekijäksi! Ilkka Mellin (2010) 7

8 Laatu ja laadun parantaminen Tuotteen laatua karakterisoivat ominaisuudet 1/2 Tuotteen laatua karakteristisioivat kt ti i i tominaisuudet: i Fysikaaliset tekijät: esim. pituus, paino, jännite, viskositeetti Aistinvaraiset tekijät: esim. maku, ulkonäkö, väri Aikatekijät: luotettavuus, kesto, huollettavuus Engl. critical-to-quality t lit (CTG) characteristics ti Ilkka Mellin (2010) 8

9 Laatu ja laadun parantaminen Tuotteen laatua karakterisoivat ominaisuudet 2/2 Tuotteen laatua karakterisoivat kt i tominaisuudet i tjaetaan tavallisesti attribuutteihin ( ominaisuuksiin) ja muuttujiin. Attribuuteilla tarkoitetaan laadunvalvonnassa sellaisia diskreettejä muuttujia kuten lukumäärämuuttujia. Muuttujilla tarkoitetaan laadunvalvonnassa jatkuvaarvoisia muuttujia. Ilkka Mellin (2010) 9

10 Laatu ja laadun parantaminen Laatutekniikka Laatutekniikalla t tarkoitetaan t insinööritietoai iti t ja -taitoa, tit joilla pyritään varmistamaan, että tuotteen laatu (ts. sen laatua karakterisoivat ominaisuudet) on asetettujen tavoitteiden mukainen. Engl. quality engineering g Laatutekniikan osa-alueita: johtaminen käytännön operaatiot sovellettu tekniikka Ilkka Mellin (2010) 10

11 Laatu ja laadun parantaminen Laadun vaihtelu On erittäin poikkeuksellista, k että tuotteen tt laatu pystytään pitämään tasaisena. Normaalisti laatu vaihtelee! Laadun vaihteluun vaikuttavia tekijöitä: vaihtelu valmistusmateriaaleissa vaihtelu koneiden toiminnassa i vaihtelu työntekijöiden toiminnassa Ilkka Mellin (2010) 11

12 Laatu ja laadun parantaminen Laadun vaihtelu on tilastollista Tuotteen laatu vaihtelee tavalla, joka on luonteeltaan lt tilastollista, so. vaihtelua, jossa voidaan havaita sekä satunnaisia että systemaattisia piirteitä. Tuotteen laadun selvittäminen vaatii tilastollista menetelmien soveltamista! Ilkka Mellin (2010) 12

13 Laatu ja laadun parantaminen Tilastollinen tutkimus ja sen tavoitteet Tilastollisen lli tutkimuksen tki k tavoitteena on tehdä tutkittavaa ilmiötä koskevia johtopäätöksiä ilmiöstä kerättyjen kvantitatiivisten tai numeeristen tietojen perusteella, kun ilmiöstä kerättyihin tietoihin liittyy epävarmuutta tai satunnaisuutta. Tavoitteeseen pyritään erottamalla ja kuvaamalla ilmiöstä kerättyihin tietoihin liittyvät satunnaiset ja systemaattiset piirteet. Ilkka Mellin (2010) 13

14 Laatu ja laadun parantaminen Tilastolliset tutkimusmenetelmät ja tutkimus- kohteiden ominaisuuksia kuvaavat muuttujat Tilastollisen tlli tutkimuksen ttki k kohteita khtit kuvaavat ttidt tiedot esitetään ittää kohteiden ominaisuuksia kuvaavien muuttujien arvoina. Tilastollisessa tutkimuksessa käytettävien menetelmien valintaan vaikuttaa tutkimuksen kohteiden ominaisuuksia ja olosuhteita kuvaavien muuttujien tyyppi. Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa (karkeasti) diskreetteihin ja jatkuviin; vrt. laadun karakterististen piirteiden jakoa attribuutteihin ja muuttujiin ( ). Ilkka Mellin (2010) 14

15 Laatu ja laadun parantaminen Spesifikaatiot laadulle Tuotteen laatua karakterisoiville kt i ill ominaisuuksille i ill hlt halutaan tavallisesti asettaa spesifikaatioita eli erityisvaatimuksia. Erityisvaatimukset esitetään tavallisesti asettamalla laadun karakteristiselle ominaisuuksille seuraavat kolme arvoa: tavoitearvo; engl. target value alempi spesifikaatioraja; ; engl. lower specification limit (LCL) ylempi spesifikaatioraja; engl. upper specification limit (UCL) Ilkka Mellin (2010) 15

16 Laatu ja laadun parantaminen Spesifikaationmukaisuus Laadukas tuote t on asetettujen tt vaatimusten t eli spesifikaatioiden mukainen. Jos tuote ei täytä sille asetettuja vaatimuksia, se ei ole spesifikaatioiden mukainen. Engl. Huomautus: conforming vs. non-conforming conformity vs. non-conformity Vaikka tuote ei olisi spesifikaatioiden mukainen, sitä saatetaan silti voida käyttää. Vrt. tuotteen spesifikaationmukaisuutta sen viallisuuteen; ks. seuraavaa kalvoa. Ilkka Mellin (2010) 16

17 Laatu ja laadun parantaminen Viallisuus Jos tuotteessa tt on sellaisia i vikoja, jtk jotka tekevät tk sen käytön kätö mahdottomaksi, tuote on viallinen. Vrt. tuotteen viallisuutta siihen, että tuote ei ole spesifikaatioiden mukainen; ks. edellistä kalvoa. Ilkka Mellin (2010) 17

18 Tilastollinen laadunvalvonta Johdanto: Laatu ja sen parantaminen Laatu ja laadun parantaminen >> Laadunvalvonnan historiaa Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Ilkka Mellin (2010) 18

19 Laadunvalvonnan historiaa Rajapyykkejä j laadunvalvonnan historiassa 1/ Fordin tehtaat: tliukuhihnat, työn tarkastukset tk t AT&T: materiaalien ja tuotteiden systemaattiset tarkastukset 1920-luku AT&T Bell laboratories: laadunvalvontaosasto Englanti (tekstiiliteollisuus) ja Saksa (kemian teollisuus): koesuunnittelu 1940 U.S. War Department: kontrollikortit U.S.A.: tilastollinen laadunvalvonta Japani: tilastollinen laadunvalvonta 1960-luku Tilastollisen laadunvalvonnan kurssit insinöörien koulutusohjelmiin Ilkka Mellin (2010) 19

20 Laadunvalvonnan historiaa Rajapyykkejä j laadunvalvonnan historiassa 2/ luku lk Koesuunnittelun menetelmien tl leviäminen i teollisuuteen U.S.A:ssa 1987 Ensimmäinen ISO-standardi laatujärjestelmille 1989 Motorola: 6:n sigman periaate 1992 Balanced Scorecard 1990-luku ISO 9000 laatusertifiointi 2000-luku lk ISO 9000:2000 laatusertifiointi Ilkka Mellin (2010) 20

21 Laadunvalvonnan historiaa Henkilöitä 1908 WSG W. S. Gosset t( Student ): t ) t-testit tija t-jakauma jk R. A. Fisher (tilastotieteen isä): koesuunnittelu 1924 WASh W. A. Shewhart h (tilastollisen t lli laadunvalvonnan l isä): kontrollikortit 1938 WEDeming W. E. ja Shewhart yhteistyöhön alan koulutuksessa 1946 Deming Japaniin Japanin teollisuuden nousu 1948 G. Taguchi: koesuunnittelu G. E. P. Box ja K. B Wilson: koesuunnittelu ja vastepinnat 1954 ESPage: E. S. CUSUM-kortit Ilkka Mellin (2010) 21

22 Laadunvalvonnan historiaa Lehtiä Industrial Quality Control Technometrics tärkein teknometrian eli tekniikan tilastotieteen lehti Quality Progress Journal of Quality Technology Quality and Reliability Engineering International Quality Engineering Ilkka Mellin (2010) 22

23 Tilastollinen laadunvalvonta Johdanto: Laatu ja sen parantaminen Laatu ja laadun parantaminen Laadunvalvonnan historiaa >> Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Ilkka Mellin (2010) 23

24 Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät Tilastollisen laadunvalvonnan pääalueet Tilastollinen lli prosessin valvonta Engl. statistical process control (SPC) Koesuunnittelu: Engl. design of experiments Hyväksymisotanta Engl. acceptance sampling Ilkka Mellin (2010) 24

25 Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät Tilastollinen prosessin valvonta Moderni itilastollinen t lli prosessin valvonta (monitorointi) i ti) perustuu pääasiassa kontrollikorttien käyttöön. Kontrollikorttien avulla pyritään tutkimaan pysyvätkö tuotteen spesifikaatiot asetettujen spesifikaatiorajojen sisällä ( ). Kontrollikortteja on useita erilaisia erilaisiin tarkoituksiin: Kontrollikortit muuttujille ( ): M-,, R- ja s-kortit Kontrollikortit attribuuteille ( ): p-, np-, c- ja u-kortit CUSUM- ja EWMA-kortit Ilkka Mellin (2010) 25

26 Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät Koesuunnittelu Koesuunnittelun tavoitteena on selvittää mitkä tekijät ovat ratkaisevassa asemassa tuotteen laadun määräytymisessä. Lisäksi koesuunnittelussa pyritään selvittämään, mitkä ovat laatuun vaikuttavien kontrolloitavien tekijöiden optimaaliset arvot. Koesuunnittelun tilastollisia menetelmiä: Varianssianalyysi Faktorikokeet Vastepinta-analyysi Ilkka Mellin (2010) 26

27 Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät Hyväksymisotanta y Hyväksymisotannalla tarkoitetaan t niitä otannan ja tilastollisen päättelyn menetelmiä, joita käyttämällä tehdään päätökset tuote-erien erien hyväksymisestä tai hylkäämisestä, kun päätös perustetaan tuote-eristä poimittuihin otoksiin. Ilkka Mellin (2010) 27

28 Tilastollinen laadunvalvonta Johdanto: Laatu ja sen parantaminen Laatu ja laadun parantaminen Laadunvalvonnan historiaa Laadunvalvonnan ja sen parantamisen tilastolliset menetelmät >> Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Ilkka Mellin (2010) 28

29 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Avainsanoja Laatusuunnittelu Asiakkaan ääni Laadunvarmistus Laadunvalvonta Laadun parantaminen Ilkka Mellin (2010) 29

30 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Demingin laatufilosofia 1/3 1. Ota johtamasi organisaation tuotteiden tt ja palveluiden l laadun parantaminen jatkuvaksi tavoitteeksi organisaatiossasi. 2. Ymmärrä, että olet uudessa tilanteessa: sinun on eliminoitava huono ammattitaito, vialliset tuotteet ja huono palvelu. 3. Älä luota laadunvalvonnassa tuotteiden massatarkastuksiin: jos tuote havaitaan tarkastuksessa vialliseksi, olet myöhässä. 4. Älä valitse alihankkijaa minimikustannusperiaatteella, vaan ota huomioon laatu. 5. Sitoudu laadun jatkuvaan parantamiseen. Ilkka Mellin (2010) 30

31 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Demingin laatufilosofia 2/3 6. Anna kaikille työntekijöille t mahdollisuus harjoitella työtään moderneja menetelmiä soveltaen. 7. Paranna johtamista: sovella moderneja johtamisen menetelmiä. 8. Aja pelko pois: kannusta työntekijöitä kyselemään. 9. Kaada eri toimintojen väliset raja-aidat: yhteistyö on välttämätön edellytys yy onnistumiselle laadun parantamisessa. 10. Eliminoi tavoitteet, iskulauseet ja numeeriset tavoitearvot sellaisenaan: ne ovat arvottomia, ellet anna välineitä niiden saavuttamiseksi. Ilkka Mellin (2010) 31

32 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Demingin laatufilosofia 3/3 11. Eliminoi i i numeeriset tkiintiöt tiötja standardit dit työlle: ne ovat tavallisesti vanhentuneita. 12. Poista työntekijöiltä esteet tehdä parhaansa. 13. Rakenna koneisto kaikkien työtekijöiden jatkuvaa koulutusta varten. 14. Luo asetelma, jossa organisaatiosi johto sitoutuu täydellisesti edellisten 13 kohdan toteuttamiseen. Ilkka Mellin (2010) 32

33 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen ISO 9000:2000 standardi: Vaatimusten pääkohdat 4. Vaatimukset laatujohtamisjärjestelmälle 5. Vaatimukset tjht johtamisjärjestelmälle ijäj tl äll 6. Vaatimukset voimavaroille 7. Vaatimukset tuotteiden ja palvelusten l tuottamiselle 8. Vaatimukset laadun mittaamiselle, analyysille ja parantamiselle Ilkka Mellin (2010) 33

34 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Kuuden sigman periaate 1/7 Oletetaan, t että jotakin tuotteen tt laatua karakterisoivaa kt i ominaisuutta kuvaava satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa N(μ, σ 2 ), jossa E(X) = μ = ominaisuuden tavoitearvo Var(X) = σ 2 Oletetaan, että sellaiset tuotteet hylätään, joissa ko. muuttuja saa arvon, joka on spesifikaatiorajojen j ( ) ± k σ, k = 1,2,3,4,5,6 ulkopuolella. Tarkastellaan seuraavassa parametrin k vaikutusta. Ilkka Mellin (2010) 34

35 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Kuuden sigman periaate 2/7 Tarkastellaan sekä kähyväksyttyjen tuotteiden tt osuutta (%) että niiden tuotteiden lukumäärää per tuotetta (ppm = parts per million), jotka joudutaan hylkäämään. Spesifikaatio- Hyväksyttyjen Hylättyjen lkm rajat tuotteiden osuus (%) (ppm) ±1 Sigma ±2 Sigma ±3 Sigma ±4 Sigma ±5 Sigma ±6 Sigma Ilkka Mellin (2010) 35

36 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Kuuden sigman periaate 3/7 Tarkastellaan komponenttia ti tai osaa, jt jota käytetään tää eräässä ä tuotteessa 100 kpl. Oletetaan, että spesifikaatiorajoiksi on valittu ± 3 σ Tällöin todennäköisyys valmistaa komponentti, joka toteuttaa ko. spesifikaation, on joka vastaa hylättyjen lukumäärää 2700 ppm Tätä kutsutaan kolmen sigman suoriutumiseksi laadunvalvonnassa. Ilkka Mellin (2010) 36

37 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Kuuden sigman periaate 4/7 Oletetaan, t että komponentti ei itoimi iluotettavasti, tt ti jos se ei toteuta kolmen sigman suoriutumisperiaatetta ja, että em. tuote ei toimi luotettavasti, elleivät kaikki 100 komponenttia toimi luotettavasti. Tällöin todennäköisyys, että ko. komponenteista koottu tuote toimii luotettavasti on (riippumattomien tapahtumien tulosäännön mukaan) = = mikä merkitsee sitä, että 23.7 % tuotteista ei toimi luotettavasti! Ilkka Mellin (2010) 37

38 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Kuuden sigman periaate 5/7 Oltt Oletetaan nyt, että spesifikaatiorajat t ovat kohdissa ± 6 σ Tällöin todennäköisyys valmistaa komponentti, joka toteuttaa ko. spesifikaation, on joka vastaa hylättyjen lukumäärää ppm Tätä kutsutaan kuuden sigman suoriutumiseksi laadunvalvonnassa. Ilkka Mellin (2010) 38

39 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Kuuden sigman periaate 6/7 Tällöin todennäköisyys, että ko. komponenteista t koottu tuote toimii luotettavasti on mikä merkitsee sitä, että niiden tuotteiden lukumäärä, jotka eivät toimi luotettavasti on vain 0.2 ppm Tämä esimerkki näyttää konkreettisesti, miten tärkeää on tuotteen laatua karakterisoivien ominaisuuksien vaihtelun pienentäminen. Ilkka Mellin (2010) 39

40 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Kuuden sigman periaate 7/7 Kuuden sigman periaatteen otti Motorola käyttöön tuotannossaan 1980-luvun lopussa. Periaatteen ytimenä on havainto siitä, kuinka pientä laatua karakterisoivien ominaisuuden vaihtelun pitää olla,, jotta useasta komponentista koostuvan tuotteen toimintavarmuus olisi korkealla tasolla. Ilkka Mellin (2010) 40

41 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Preventiiviset kustannukset Preventiivisillä i illä kustannuksilla k tarkoitetaan t kustannuksia, k jotka johtuvat siitä, että pidetään huolta siitä, että tuote on spesifikaatioiden mukainen ( ): Laatusuunnittelun ja laatutekniset kustannukset Uusien tuotteiden arviointiprosessin kustannukset Tuotteen/prosessin suunnittelun kustannukset Prosessin valvonnan kustannukset Tuotteen burn-in-prosessin kustannukset Koulutuksen kustannukset Laatua koskevien tietojen keruun ja analysoinnin kustannukset Ilkka Mellin (2010) 41

42 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Arviointikustannukset Arviointi i ti( (engl. appraisal) -kustannuksilla k t k tarkoitetaan kustannuksia, jotka johtuvat tuotteen itsensä, sen komponenttien ja valmistusmateriaalien arvioinnista: Materiaalien tarkastusten ja testaamisen kustannukset Tuotteen tarkastusten ja testaamisen kustannukset Kulutettujen materiaalien ja palveluiden kustannukset Testauslaitteiston ja -koneiston kustannukset Ilkka Mellin (2010) 42

43 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Sisäiset kustannukset tuotteen toimimattomuudesta Sisäisillä illä kustannuksilla k tuotteen tt toimimattomuudesta i tt t tarkoitetaan kustannuksia tuotteen toimimattomuudesta, jotka syntyvät ennen tuotteen toimittamista asiakkaalle: Romutuksen kustannukset Uudelleenteon kustannukset Uudelleentestaamisen kustannukset Toimimattomuuden syyn selvittämisen kustannukset Myöhästymisen kustannukset Tuottojen menetysten kustannukset Hinnanalennusten kustannukset Ilkka Mellin (2010) 43

44 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Ulkoiset kustannukset tuotteen toimimattomuudesta Ulkoisilla ill kustannuksilla k tuotteen tt toimimattomuudesta i tt t tarkoitetaan kustannuksia tuotteen toimimattomuudesta, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote on toimitettu asiakkaalle: Valitusten kustannukset Palautettujen tuotteiden kustannukset Takuukorvausten kustannukset Tuotevastuun kustannukset Epäsuorat kustannukset Ilkka Mellin (2010) 44

45 Johtamisnäkökulma laadun parantamiseen Lakitekniset näkökulmat laatuun Laadulla ti tai pikemminkin iki sen puutteella saattaa olla myös lakiteknisiä seurauksia: Takuu Tuotevastuu Vahingonkorvaukset Oikeudenkäynnin kulut saattavat olla (varsinkin U.S.A:ssa) erittäin suuret. Ilkka Mellin (2010) 45

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi Estimointi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Estimointi >> Todennäköisyysjakaumien parametrit ja niiden estimointi Hyvän estimaattorin

Lisätiedot

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia >> Johdanto χ 2 -jakauma F-jakauma

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 8. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 8. marraskuuta 2007 1 / 15 1 Tilastollisia testejä Z-testi Normaalijakauman odotusarvon testaus, keskihajonta tunnetaan

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset

Lisätiedot

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt TKK (c) Ilkka Mellin (005) Koesuunnittelu TKK (c) Ilkka Mellin (005) : Mitä opimme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Miten varianssianalyysissa tutkitaan yhden tekijän vaikutusta vastemuuttujaan,

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 4: Testi suhteelliselle osuudelle

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 4: Testi suhteelliselle osuudelle Tilastollisen analyysin perusteet Luento 4: Sisältö Testiä suhteelliselle voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkastellaan viallisten tuotteiden osuutta tuotantoprosessissa. Tilanne palautuu

Lisätiedot

Todennäköisyysjakaumia

Todennäköisyysjakaumia 8.9.26 Kimmo Vattulainen Todennäköisyysjakaumia Seuraavassa esitellään kurssilla MAT-25 Todennäköisyyslaskenta esille tulleita diskreettejä todennäköisyysjakaumia Diskreetti tasajakauma Bernoullijakauma

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit järjestysasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten

Lisätiedot

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa!

Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin. Jos et voi mitata, et voi johtaa! Mobiilit ratkaisut yrityksesi seurannan ja mittaamisen tarpeisiin Jos et voi mitata, et voi johtaa! Ceriffi Oy:n seuranta- ja mittauspalveluiden missio Ceriffi Oy:n henkilöstö on ollut rakentamassa johtamis-,

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa : Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio TKK (c) Ilkka Mellin (7) 1 Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio

Lisätiedot

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3 Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Verkot todennäköisyyslaskennassa Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut Kertymäfunktio, Momentit, Odotusarvo,

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 ja mittaaminen Johdatus tilastotieteeseen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 ja mittaaminen: Mitä opimme? 1/3 Tilastollisen tutkimuksen kaikki mahdolliset kohteet

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een 031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een Jukka Kemppainen Mathematics Division 2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 31.03.2012 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Jukka Kemppainen Mathematics

Lisätiedot

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus todennäköisyyslaskentaan Kertymäfunktio TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Kertymäfunktio Kertymäfunktio: Määritelmä Diskreettien jakaumien kertymäfunktiot Jatkuvien jakaumien kertymäfunktiot TKK (c)

Lisätiedot

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen)

Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi (yksisuuntainen) 1 MTTTP3 Luento 29.1.2015 Luku 6 Hypoteesien testaus Tutkimusongelmia ja tilastollisia hypoteeseja: Perunalastupussien keskimääräinen paino? H 0 : µ = µ 0 H 1 : µ < µ 0 Nollahypoteesi Vaihtoehtoinen hypoteesi

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 27. syyskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 27. syyskuuta 2007 1 / 15 1 Diskreetit jakaumat Diskreetti tasainen jakauma Bernoulli-jakauma Binomijakauma Geometrinen

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastolliset testit TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Tilastolliset testit Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset testit ja testisuureet Virheet testauksessa

Lisätiedot

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.

Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto. Pääurakoitsijan toiminta laatutekijä-analyysin valossa Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen p. 050 514 8491, juha-matti.junnonen@aalto.fi Erikoistutkija Sami Kärnä. p. 0400 484 604, sami.karna@aalto.fi

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. 6. luento. Pertti Palo FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa 6. luento Pertti Palo 1.11.2012 Käytännön asioita Harjoitustöiden palautus sittenkin sähköpostilla. PalautusDL:n jälkeen tiistaina netistä löytyy

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastotiede tieteenalana

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastotiede tieteenalana Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastotiede tieteenalana TKK (c) Ilkka Mellin (2006) 1 Tilastotiede tieteenalana >> Mitä tilastotiede on? Tilastotieteen sovellukset TKK (c) Ilkka

Lisätiedot

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012

Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä. Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Luentokalvoja tilastollisesta päättelystä Kalvot laatinut Aki Taanila Päivitetty 30.11.2012 Otanta Otantamenetelmiä Näyte Tilastollinen päättely Otantavirhe Otanta Tavoitteena edustava otos = perusjoukko

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/5

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/5 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B / Tehtävät Demo-tehtävät: 1, 3, 6, 7 Pistetehtävät: 2, 4, 5, 9 Ylimääräiset tehtävät: 8, 10, 11 Aiheet: Moniulotteiset jakaumat Avainsanat: Diskreetti jakauma,

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Tilastotiede tieteenalana. Tilastotiede tieteenalana. Tilastotiede tieteenalana. Tilastotiede tieteenalana: Mitä opimme? Mitä tilastotiede on?

Tilastotiede tieteenalana. Tilastotiede tieteenalana. Tilastotiede tieteenalana. Tilastotiede tieteenalana: Mitä opimme? Mitä tilastotiede on? TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Tilastotiede tieteenalana Johdatus todennäköisyyslaskentaan ja tilastotieteeseen Tilastotiede tieteenalana TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Tilastotiede tieteenalana: Mitä opimme?

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

2. Jatkoa HT 4.5:teen ja edelliseen tehtavään: Määrää X:n kertymäfunktio F (x) ja laske sen avulla todennäköisyydet

2. Jatkoa HT 4.5:teen ja edelliseen tehtavään: Määrää X:n kertymäfunktio F (x) ja laske sen avulla todennäköisyydet Tilastotieteen jatkokurssi Sosiaalitieteiden laitos Harjoitus 5 (viikko 9) Ratkaisuehdotuksia (Laura Tuohilampi). Jatkoa HT 4.5:teen. Määrää E(X) ja D (X). E(X) = 5X p i x i =0.8 0+0.39 +0.4 +0.4 3+0.04

Lisätiedot

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 5. harjoitukset/ratkaisut. Jatkuvat jakaumat

Mat-2.091 Sovellettu todennäköisyyslasku 5. harjoitukset/ratkaisut. Jatkuvat jakaumat Mat-2.09 Sovellettu todennäköisyyslasku /Ratkaisut Aiheet: Jatkuvat jakaumat Avainsanat: Binomijakauma, Eksponenttijakauma, Jatkuva tasainen jakauma, Kertymäfunktio, Mediaani, Normaaliapproksimaatio, Normaalijakauma,

Lisätiedot

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu < X 170 VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 4.6.2013 Ratkaisut ja arvostelu 1.1 Satunnaismuuttuja X noudattaa normaalijakaumaa a) b) c) d) N(170, 10 2 ). Tällöin P (165 < X < 175) on likimain

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een

031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een 031021P Tilastomatematiikka (5 op) kertausta 2. vk:een Jukka Kemppainen Mathematics Division 2. välikokeeseen Toinen välikoe on la 5.4.2014 klo. 9.00-12.00 saleissa L1,L3 Koealue: luentojen luvut 7-11

Lisätiedot

Todennäköisyyden ominaisuuksia

Todennäköisyyden ominaisuuksia Todennäköisyyden ominaisuuksia 0 P(A) 1 (1) P(S) = 1 (2) A B = P(A B) = P(A) + P(B) (3) P(A) = 1 P(A) (4) P(A B) = P(A) + P(B) P(A B) (5) Tapahtuman todennäköisyys S = {e 1,..., e N }. N A = A. Kun alkeistapaukset

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Kokonaistodennäköisyyden ja Bayesin kaavat

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Kokonaistodennäköisyyden ja Bayesin kaavat Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt Kokonaistodennäköisyyden ja Bayesin kaavat TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Kokonaistodennäköisyys ja Bayesin kaava >> Kokonaistodennäköisyys

Lisätiedot

Teema 7: Todennäköisyyksien laskentaa

Teema 7: Todennäköisyyksien laskentaa Teema 7: Todennäköisyyksien laskentaa Teemassa 6 tutustuttiin todennäköisyyden ja satunnaisuuden käsitteisiin sekä todennäköisyyslaskennan perusteisiin. Seuraavaksi tätä aihepiiriä syvennetään perehtymällä

Lisätiedot

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan 19.5.2016 / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan Esityksen sisältö Turvallisuus etulinjassa

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Verkot ja todennäköisyyslaskenta Verkko Verkko eli graafi muodostuu pisteiden joukosta V, särmien joukosta A ja insidenssikuvauksesta : A V V jossa

Verkot ja todennäköisyyslaskenta Verkko Verkko eli graafi muodostuu pisteiden joukosta V, särmien joukosta A ja insidenssikuvauksesta : A V V jossa Mat-.6 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Mat-.6 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B / Ratkaisut Aiheet: Verkot ja todennäköisyyslaskenta Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Kertymäfunktio Jakaumien

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut

10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut 10. laskuharjoituskierros, vko 14, ratkaisut D1. Eräässä kokeessa verrattiin kahta sademäärän mittaukseen käytettävää laitetta. Kummallakin laitteella mitattiin sademäärät 10 sadepäivän aikana. Mittaustulokset

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto Esimerkki Tarkastelemme ilmiötä I, joka on a) tiettyyn kauppaan tulee asiakkaita

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen

Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen Maastomalliohje ja Maastotietojen hankinnan toimintaohje Matti Ryynänen 8.9.2011 Esityksen sisältö Ohjeiden nykytila Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot, Mittausohje Maastotietojen hankinta, Toimintaohjeet

Lisätiedot

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto

Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Mitä tarvitsee tietää biostatistiikasta ja miksi? Matti Uhari Lastentautien klinikka Oulun yliopisto Tutkimusaineistomme otantoja Hyödyt Ei tarvitse tutkia kaikkia Oikein tehty otanta mahdollistaa yleistämisen

Lisätiedot

STOKASTISET PROSESSIT

STOKASTISET PROSESSIT TEORIA STOKASTISET PROSESSIT Satunnaisuutta sisältävän tapahtumasarjan kulkua koskevaa havaintosarjaa sanotaan aikasarjaksi. Sana korostaa empiirisen, kokeellisesti havaitun tiedon luonnetta. Aikasarjan

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3 031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikko 3 Jukka Kemppainen Mathematics Division Jakauman tunnusluvut Jakauman tärkeimmät tunnusluvut ovat odotusarvo ja varianssi. Odotusarvo ilmoittaa jakauman keskikohdan

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta

Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Raskaiden ajoneuvojen elinkaaren hallinta Rami Wahlsten Turun ammattikorkeakoulu rami.wahlsten@turkuamk.fi Turun ammattikorkeakoulu Tutkintoon johtava koulutus: n. 9200 opiskelijaa Noin 1900 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Diskreetit todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma

Diskreetit todennäköisyysjakaumat. Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma Diskreetit todennäköisyysjakaumat Kertymäfunktio Odotusarvo Binomijakauma Poisson-jakauma Satunnaismuuttuja Satunnaisilmiö on ilmiö, jonka lopputulokseen sattuma vaikuttaa Satunnaismuuttuja on muuttuja,

Lisätiedot

Relevanttien sivujen etsintä verkosta: satunnaiskulut verkossa Linkkikeskukset ja auktoriteetit (hubs and authorities) -algoritmi

Relevanttien sivujen etsintä verkosta: satunnaiskulut verkossa Linkkikeskukset ja auktoriteetit (hubs and authorities) -algoritmi Kurssin loppuosa Diskreettejä menetelmiä laajojen 0-1 datajoukkojen analyysiin Kattavat joukot ja niiden etsintä tasoittaisella algoritmilla Relevanttien sivujen etsintä verkosta: satunnaiskulut verkossa

Lisätiedot

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6

031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6 031021P Tilastomatematiikka (5 op) viikot 5 6 Jukka Kemppainen Mathematics Division Jakauman tunnusluvut Jakauman tärkeimmät tunnusluvut ovat odotusarvo ja varianssi. Odotusarvo ilmoittaa jakauman keskikohdan

Lisätiedot

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO:

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: Ohjeet: (1) Kirjoita vastauksesi sinulle erikseen annettavalla paperille. (2) Voit käyttää joko lyijy- tai kuulakärkikynää, värillisiä kyniä ja tieteellistä

Lisätiedot

Gripenberg. MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta

Gripenberg. MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta MS-A00 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi Tentti ja välikoeuusinta 7.. Gripenberg Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot ja minkä kokeen suoritat! Laskin,

Lisätiedot

Kouluttaja. Koulutus ja työkokemus:

Kouluttaja. Koulutus ja työkokemus: Lean ja Six Sigma ------ Tehokkuutta palvelu- ja tuotantotoimintaan Paikka: Henry Aika: 23.9.2009 2009 Quality Knowhow Karjalainen Oy. All Rights Reserved. Kouluttaja 2 Koulutus ja työkokemus: Six Sigma

Lisätiedot

Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Aikasarjat

Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Aikasarjat Ilkka Mellin Aikasarja-analyysi Aikasarjat TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Aikasarjat >> Aikasarjat: Johdanto Aikasarjojen esikäsittely Aikasarjojen dekomponointi TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 2 Aikasarjat:

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu Japanin malli Suomeen ja internetiin Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu SCM-Scorecard 25.5.2005 Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab Perustettu

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Koesuunnittelu 2 k -faktorikokeet. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Koesuunnittelu 2 k -faktorikokeet. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Koesuunnittelu 2 k -faktorikokeet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 k -faktorikokeet 2 2 -faktorikokeet 2 3 -faktorikokeet 2 k -faktorikokeet TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 2 2 k -faktorikokeet: Mitä opimme?

Lisätiedot

Lean Sales Talent Vectia Renewal forum 5.11.2013

Lean Sales Talent Vectia Renewal forum 5.11.2013 Lean Sales Talent Vectia Renewal forum 5.11.2013 Talent Vectia 1 Myynti on jäänyt jälkeen muista toiminnoista?? vs. Liidejä ei osata tuottaa systemaattisesti Myyjät eivät ymmärrä asiakastaan Myynnin johtaminen

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS...

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 2. TODENNÄKÖISYYS... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO TILASTOLLISEEN PÄÄTTELYYN... 8 1.1 INDUKTIO JA DEDUKTIO... 9 1.2 SYYT JA VAIKUTUKSET... 11 TEHTÄVIÄ... 13

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA

TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA TOISINAJATTELUA STRATEGISESTA JOHTAMISESTA Saku Mantere, Eero Vaara, Hanken Kimmo Suominen, Perfecto Oy (Aalto/Tuotantotalous) 18.11.2011 STRATEGIA JA IHMISET Strategian eriskummallisuuksia 1. Strategia

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kuvaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Tilastollisten aineistojen kuvaaminen Havaintoarvojen jakauma Tunnusluvut Suhdeasteikollisten muuttujien tunnusluvut

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

5. YRITTÄJÄN HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET JA TAIDOT

5. YRITTÄJÄN HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET JA TAIDOT 5. YRITTÄJÄN HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET JA TAIDOT Huolellisuus Innovatiivisuus Ongelmanratkaisukyky Oma-aloitteisuus Ryhmätyökyky Yhteistyökyky Stressinsietokyky Asiakastarpeiden huomioiminen Koordinointikyky

Lisätiedot

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta

Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille. 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Ajankohtaispäivät pelastusviranomaisille 11.11.2010 Asennusliikkeiden ja tarkastuslaitosten valvonta Tukes valvontaviranomaisena Tukes:n valvontatoimet perustuvat laitelakiin 10/2007 Paloilmoittimien ja

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut 9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut D1. Olkoot X i, i = 1, 2,..., n riippumattomia, samaa eksponenttijakaumaa noudattavia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvo E(X i = β, toisin sanoen X i :t

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet

Tilastollisen analyysin perusteet Tilastollisen analyysin perusteet Sisältö Tavoitteet Kurssilla tavoitteena on saada perusvalmiudet tietokoneavusteiseen tilastolliseen analyysiin ja tilastolliseen päättelyyn. Kurssin sisältö Johdatus

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot