inforegio EU:n koheesiopolitiikka : Sijoittaminen Euroopan tulevaisuuteen panorama Nro 26 Kesäkuu 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "inforegio EU:n koheesiopolitiikka 1988 2008: Sijoittaminen Euroopan tulevaisuuteen panorama Nro 26 Kesäkuu 2008"

Transkriptio

1 fi inforegio panorama Nro 26 Kesäkuu 2008 EU:n koheesiopolitiikka : Sijoittaminen Euroopan tulevaisuuteen

2 SISÄLLYS Alkusanat Dirk Ahner 1 Alueilla on merkitystä Danuta Hübner 2 Ihmisiin sijoittaminen Vladimír Špidla : Hankkeista ohjelmiin : Yhdentyminen ja panostusten kaksinkertaistaminen : Laajentumisen onnistunut toteutus : Keskittyminen kasvuun ja työpaikkoihin 22 Katsaus vuoteen 1988 Euroopan komission virkamiesten välinen keskustelu 26 Viitteet 36 Valokuvat: Euroopan komissio Kansi: Digital Vision/Getty images, aluepolitiikan pääosasto Idea ja teksti (ellei muuta mainita): Wolfgang Petzold, kiitokset Jean-Charles Leyguesille, Hugo Poelmanille, Daniel Mouquélle, Caroline Taylorille and Thomas Durieux lle, (Tipik Communications). Toimittaja: Raphaël Goulet, Euroopan komissio, Aluepolitiikan pääosasto. Tämä lehti on painettu englanniksi, ranskaksi ja saksaksi kierrätyspaperille. Se on saatavana Euroopan unionin 22 kielellä osoitteessa: Tämän julkaisun mielipiteet ovat kirjoittajan omia, eivätkä ne välttämättä heijasta Euroopan komission näkemyksiä.

3 Canarias (ES) Guadeloupe Martinique (FR) (FR) Guyane Réunion (FR) (FR) Açores (PT) Madeira (PT) REGIOgis EuroGeographics Association for the administrative boundaries Rakennerahastot : tukikelpoiset alueet Tavoite 1* Tavoite 2 Tavoite 5b Saksan uudet osavaltiot, jotka ovat olleet tukikelpoisia vuodesta 1990 lähtien. Muiden kuin EU-maiden tilanne vuonna * alueet, joilla BKT henkeä kohden on alle 75 prosenttia EU-keskiarvosta Tavoitteet 2 ja 5b Saksan uudet osavaltiot km

4 Canarias (ES) Guadeloupe Martinique (FR) (FR) Guyane Réunion (FR) (FR) Açores (PT) Madeira (PT) REGIOgis EuroGeographics Association for the administrative boundaries Rakennerahastot : tukikelpoiset alueet Tavoite 1*: täysin tukikelpoinen Tavoite 6: osittain tukikelpoinen Tavoite 2: täysin tukikelpoinen Tavoitteet 5b ja 6: osittain tukikelpoinen Tavoite 2: osittain tukikelpoinen Tavoitteet 2 ja 6: osittain tukikelpoinen Tavoite 5b: täysin tukikelpoinen Tavoitteet 2 ja 5b: osittain tukikelpoinen Tavoite 5b: osittain tukikelpoinen Tavoitteet 2, 5b ja 6: osittain tukikelpoinen Tavoite 6: täysin tukikelpoinen Tavoite 1: Ruotsi, Suomi ja Itävalta ovat olleet tukikelpoisia vuodesta 1995 lähtien. Abruzzo oli tukikelpoinen tavoitteen 1 nojalla 1. tammikuuta tammikuuta Muiden kuin EUmaiden tilanne vuonna * alueet, joilla BKT henkeä kohden on alle 75 prosenttia EU-keskiarvosta km

5 Pääjohtaja Dirk Ahner SIVU 1 DIRK AHNER, EUROOPAN KOMISSIO, ALUEPOLITIIKAN PÄÄOSASTON PÄÄJOHTAJA Alkusanat Arvoisa lukija, Panorama Magazinen tämä numero on omistettu yksinomaan EU:n koheesiopolitiikan ensimmäisille 20 vuodelle. 24. päivänä kesäkuuta 1988 Euroopan neuvosto sopi asetuksesta, joka asetti olemassa olevat EU:n varat taloudellisen ja sosiaalisen koheesion asiayhteyteen. Kyseessä on termi, jonka Euroopan yhtenäisasiakirja oli esittänyt kaksi vuotta aiemmin. Sen jälkeen koheesiopolitiikasta on tullut yksi tärkeimmistä ja kiistellyimmistä EU:n toimialoista. Sen vuoksi katsoimme, että kannattaisi tarkistaa, miten elinvoimaisiksi sen perusteet, toimeenpano ja vaikutus ovat osoittautuneet vuosien saatossa. Vuosi 1988 merkitsi paitsi tämän uuden politiikan alkua, myös muutama vuosi aiemmin alkaneen keskustelun päättymistä luvun lopusta lähtien EU:n rahastojen yhdistämistä kohdistetuissa, monivuotisissa ohjelmissa on testattu nk. yhtenäisissä kehitysohjelmissa ja myöhemmin yhtenäisissä Välimeren ohjelmissa. Molemmat tarkoittivat radikaalia muutosta verrattuna siihen, mihin rahastot yleensä oli tarkoitettu: maksamaan korvauksia olemassa olevista, jäsenvaltioiden esittämistä hankkeista vuositasolla. Tätä järjestelmää ei enää nähty vakuuttavana, vaan se oli tarkoitus korvata tehokkaammalla lähestymistavalla. Siitä lähtien koheesiopolitiikka on muotoillut yhteisön toimia käyttämällä strategista lähestymistapaa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla. Se on mukautunut ajan kuluessa unohtamatta ydinsuuntautumistaan eli työtä Euroopan alueiden tasapainoisempaa ja kestävämpää kehitystä kohden. Se on tehnyt ja tekee edelleen mahdolliseksi hallituksille osallistua kaikkia koskeviin strategioihin ja verkostoihin toimintatapojen ja maiden rajojen yli. [Koheesiopolitiikka] on mukautunut ajan kuluessa unohtamatta ydinsuuntautumistaan eli työtä Euroopan alueiden tasapainoisempaa ja kestävämpää kehitystä kohden. Alueelliselle kehitykselle ei ole olemassa yhtä ainoaa, kaikille sopivaa reseptiä. Sellaiset periaatteet kuten kumppanuus, läpinäkyvyys, läheisyys ja kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen liittyvät kuitenkin yhteen ja muodostavat oleellisen kehityspolitiikan voimavaran. Ne vahvistavat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, ja ne voivat yhdistää tehokkuuden hajauttamiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Tässä mielessä koheesiopolitiikka on edelleen yhtä nykyaikainen kuin se oli vuonna Uskon, että nautitte tämän julkaisun lukemisesta.

6 Komissaari Danuta Hübner SIVU 2 DANUTA HÜBNER, A L U E P O L I T I I K A S T A V A S T A A V A E U R O O P A N K O M I S S I O N J Ä S E N Alueilla on merkitystä Taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoite ilmaistiin Euroopan yhtenäisasiakirjassa ja siitä tuli todellinen vuonna 1988, kun ensimmäisen asetuksen hyväksyminen synnytti koheesiopolitiikan. Maastrichtin, Amsterdamin ja Nizzan sopimukset vahvistivat kyseisen politiikan tärkeyden, ja Lissabonin sopimuksen luonnos laajensi sen soveltamisalaa entisestään uudella alueellisella ulottuvuudella. Vuosina 1988, 1992, 1999 ja 2005 Euroopan neuvosto lujitti koheesiopolitiikan tärkeyttä kohdentamalla siihen suuremman osan Euroopan unionin budjetista. Kun tänään katsomme taaksepäin EU:n koheesiopolitiikan ensimmäistä kahtakymmentä vuotta, vuosi 1988 näyttäytyy kuitenkin ratkaisevan tärkeänä. Sen jälkeen Euroopan taloudelliseen maantieteeseen perehtyminen on merkinnyt radikaalia muutosta EU:ta, valtioita ja alueita koskevissa toimissa. Suurimmassa tarpeessa olevien alueiden tunnistaminen, tärkeysjärjestyksien määritteleminen, paikallisten organisaatioiden mukaan ottaminen ja yhteisen hallinnoinnin määrääminen ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat luoneet käsin kosketeltavia tuloksia mutta myös ainutlaatuisen, monitasoisen hallintojärjestelmän. Koheesiopolitiikka tekee selväksi, että jokaisella ihmisellä kussakin unionin paikassa on mahdollisuus osallistua yhteismarkkinoihin ja hyötyä niistä. Koheesiopolitiikka on markkinoiden näkyvä käsi, joka tähtää tasapainoiseen ja kestävään

7 Koheesiopolitiikka on markkinoiden näkyvä käsi, joka tähtää tasapainoiseen ja kestävään kehitykseen samalla kun se edistää taloudellista yhdentymistä koko EU:n alueella. SIVU 3 kehitykseen samalla kun se edistää taloudellista yhdentymistä koko EU:n alueella. Lisäksi se on paikkaan perustuva politiikka, joka antaa merkityksen jokaiselle eurooppalaiselle alueelle. Se ei nimittäin ole este taloudellisen toimeliaisuuden optimaaliselle kohdentamiselle, vaan siitä voi tulla itsenäinen kasvun lähde. Viimeaikaiset talousteoriat todistavat tämän lähestymistavan oikeaksi useilla tapaustutkimuksilla, jotka osoittavat, että "maantiede on tärkeä" ja että aluepolitiikalla voi olla merkitystä. Alueista niiden, joilla on alhainen BKT henkeä kohden, suhteellisen vahva talouskasvu on tarkoittanut, että EU-alueet ovat lähentyneet toisiaan. Vuosien 1995 ja 2004 välillä niiden alueiden, joiden BKT henkeä kohden on alle 75 prosenttia EUkeskiarvosta, määrä putosi 78:sta 70:ään, ja niiden, joilla lukema on alle 50 prosenttia EU-keskiarvosta, määrä väheni 39:stä 32:een. Onko EU:n koheesiopolitiikka onnistunut tavoitteissaan olemassaolonsa ensimmäisten 20 vuoden aikana? Itse asiassa EU on saavuttanut huomattavaa taloudellista ja sosiaalista lähentymistä vuodesta 1988 lähtien. Kansallisella tasolla Kreikka, Espanja, Irlanti ja Portugali, jotka ovat koheesiopolitiikan viime vuosien suurimmat hyötyjät, ovat kokeneet merkittävää kasvua. Vuosien 1995 ja 2005 välillä Kreikka kavensi eroaan muihin EU-27-maihin ja nosti bruttokansantuotettaan henkeä kohden 74 prosentista 88 prosenttiin, joka on EU:n keskiarvo. Samaan vuoteen mennessä Espanjan kasvu oli noussut 91 prosentista 102 prosenttiin, ja Irlanti saavutti 145 prosenttia unionin keskiarvosta lähtölukemastaan eli 102 prosentista. Voimme odottaa samankaltaisia tuloksia uusissa jäsenmaissa, missä koheesiopolitiikka on juuri alkanut vaikuttaa ja pönkittää suuria kasvulukuja.

8 SIVU 4 Koheesiopolitiikka parantaa alueellisten talouksien kilpailuasemaa tarjoamalla eurooppalaisia julkishyödykkeitä, joita markkinat eivät voi tuottaa. Suuret liikenne- ja energiaverkot, aidosti eurooppalainen ympäristöpolitiikka, sijoitukset koulutukseen sekä tutkimus ja tuotekehitys ovat kaikki esimerkkejä siitä. Kannattaa mainita, että nykyisen jakson aikana koheesiopolitiikka on saanut aikaan radikaalin siirtymän sijoitusten tärkeysjärjestyksessä. Nyt neljännes voimavaroista on varattu tutkimukseen ja innovaatioon, kun taas ympäristöinfrastruktuuriin ja ilmastonmuutosta torjuviin toimenpiteisiin on kohdennettu noin 30 prosenttia. Koheesiopolitiikan lisäarvo ulottuu kuitenkin pidemmälle kuin sijoitukset kasvuun ja työpaikkoihin. Ainutlaatuisen, monitasoisen hallintomallinsa ansiosta se tuo paikalliset ja alueelliset toimijat osallistumaan politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen ja lisää siten tehokkuutta ja paikallista tietämystä. Se vivuttaa ja suojaa yhteisön muiden toimintatapojen noudattamista koskeepa se sitten valtionapuja, ympäristöä, liikennettä, innovaatioiden tukemista tai tietoyhteiskuntaa. Se toimii eräänlaisena Troijan hevosena, ja sillä pyritään kehittämään ja modernisoimaan julkista hallintoa, kohentamaan läpinäkyvyyttä ja edistämään hyvää hallintoa. Kaiken kruununa, se saa ihmiset toimimaan yhdessä lukuisten rajat ylittävien sekä monikansallisten ohjelmien ja verkostojen kautta. Nykyään koheesiopolitiikka on täysimittainen kehityspolitiikka, joka perustuu voimavaroihin sekä tapahtumapaikalla oleviin ihmisiin. Tämä on keskeinen etu, kun pyrimme vastaamaan uusiin, Euroopan alueisiin kohdistuviin haasteisiin. Kun kohtaamme ne, meidän on mukauduttava maailmanlaajuisen talouden paineisiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa uhkia ja mahdollisuuksia monille sektoreille, väestörakenne ja ikääntyvä väestö edellyttävät muutoksia työmarkkinapolitiikassa ja taloudellisten muutosten synnyttämät uudet sosiaaliset riskit vaativat uusia lähestymistapoja. Taloustieteilijät kertovat meille, että taloudellinen ja paikallinen kehitys, jotka yhdistävät talouskasvun ja pienentyneet maantieteelliset erot, ovat aiempaa tärkeämmässä roolissa, kun kohtaamme nämä haasteet. Koheesiopolitiikan tulevaisuutta koskeva keskustelu on nähtävä tässä asiayhteydessä. Myös muiden maiden on huomioitava politiikkamme saavutukset. Komissio ottaa tämän seikan huomioon ja on laatinut aluepolitiikan yhteistyötä koskevat yhteisymmärryspöytäkirjat Kiinan, Venäjän ja Brasilian kanssa. Kukin näistä maista on lisääntyvien alueellisten erojen ja parempaa hallintoa koskevien suurten haasteiden edessä. Niiden on panostettava enemmän alhaalta ylöspäin liikkuvaan tiedon virtaan politiikan ja päätöksenteon prosesseissa. Monet muut maat ja organisaatiot (Etelä-Afrikka, Ukraina, MERCOSUR,

9 Koheesiopolitiikka heijastaa eurooppalaisia arvoja unionin alueiden ulkopuolelle kansainvälisen yhteistyön välityksellä. SIVU 5 Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitto) ovat ilmaisseet suuren kiinnostuksensa EU:n koheesiopolitiikan mallia kohtaan, koska sitä pidetään erittäin tehokkaana mekanismina ottaen huomioon sen rajallisen budjetin. Koheesiopolitiikka heijastaa eurooppalaisia arvoja unionin alueiden ulkopuolelle kansainvälisen yhteistyön välityksellä.

10 Komissaari V l a d i m í r Š p i d l a SIVU 6 V L A D I M Í R Š P I D L A, T Y Ö L L I S Y Y S -, S O S I A A L I - J A T A S A - A R V O A S I O I S T A VASTAAVA EUROOPAN KOMISSION JÄSEN Ihmisiin sijoittaminen Euroopan sosiaalirahasto on sijoittanut ihmisiin yli 50 vuoden ajan. Unionin perustajat todistivat kaukokatseisuutensa ja pragmatisminsa perustaessaan rahaston Rooman sopimuksissa. Nykyään ESR rahoittaa aktivointitoimia ja laadukkaita työpaikkoja parempien tutkintojen avulla. Se on ratkaisevan tärkeä yhdenvertaisten mahdollisuuksien kannalta ja se tukee heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Niistä noin kymmenestä miljoonasta henkilöstä, jotka osallistuvat ESR:n toimiin joka vuosi, puolet on naisia ja noin 1,2 miljoonaa on ikääntyviä työntekijöitä. Vaikka ESR:n oli alun perin tarkoitus korvata perinteisillä teollisuudenaloilla menetettävät työpaikat uudelleenkouluttamalla työntekijöitä, alkoi 1970-luvulla uusi aikakausi. Silloin nuorisotyöttömyydestä tuli ongelma ensimmäistä kertaa. Sen vuoksi Euroopan komissio asetti alle 25-vuotiaiden tukiohjelmat etusijalle. Se oli myös aikakausi, jolloin tuki laajennettiin koskemaan naisia, erityisesti niitä, joilla ei ollut paljon ammattitaitoa ja jotka palasivat työelämään. Energiakriisi, talouden alamäki ja ennätysmäinen työttömyys 1980-luvun alkupuolella asetti uusia haasteita mutta toi myös mukanaan uusia lähestymistapoja. Komissio teki tärkeän päätöksen tukea uusien tekniikoiden lisäkoulutusta ESR:n kautta. Vuoden 1988 uudistus oli huomattava muutos ESR:lle monessakin suhteessa: > Tuolloin luotiin uusi, laajempi näkemys eurooppalaisesta solidaarisuudesta: ESR:n tukea laajennettiin siten, että siihen sisältyi sosiaalisen koheesion ulottuvuus, millä pyrittiin tukemaan köyhempiä alueita, joissa oli korkea työttömyys. > Lisäksi monivuotiset ohjelmat tekivät mahdolliseksi keskittyä pitkän aikavälin tavoitteisiin. > Kumppanuuden periaate syntyi ja sitä on kehitetty siitä lähtien. Komissio ei itse hallinnoi tuhansia projekteja, vaan nykyään se jakaa ESR:n voimavarojen ohjelmoinnin ja hallinnon jäsenmaiden ja alueiden kanssa. Euroopan yhdentymisen uusi aikakausi alkoi kylmän sodan loputtua, kun Keski- ja Itä-Euroopan maiden liittymistä unioniin alettiin pitää mahdollisena. Samaan aikaan alkoi globalisaation uusi vaihe, joka asetti ankarampia vaatimuksia kansalaistemme ammatilliselle ja maantieteelliselle liikkuvuudelle. Amsterdamin sopimuksen astuttua voimaan vuonna 1997 käynnistyi Euroopan työllisyysstrategia, jolla on siitä lähtien ollut keskeinen rooli EU:n politiikkojen koordinoimisessa, kun yritetään luoda enemmän ja parempia työpaikkoja. ESR:stä tuli Euroopan taloudellinen väline,

11 ESR muuttaa Euroopan arvojen ja solidaarisuuden merkityksen todellisuudeksi yhdessä muiden rakenneja koheesiorahastojen kanssa. SIVU 7 jolla toteutetaan Euroopan työllisyysstrategiaa, sekä yksi Lissabonin strategian kulmakivistä. Unionin 27 jäsenmaassa on kaksi sataa miljoonaa erittäin ammattitaitoista työntekijää, mutta meidän on nostettava tasomme entistä korkeammalle, koska edessämme on maailmanlaajuisia haasteita. Väestön ikääntyminen tarkoittaa, että meillä ei ole varaa haaskata kenenkään mahdollisuuksia, olivatpa he nuoria tai vanhoja, jäsenvaltioiden kansalaisia tai maahanmuuttajia, yliopistotutkinnon suorittaneita tai vailla akateemista pätevyyttä olevia ihmisiä. Lisäksi nopeat teknologiset ja taloudelliset muutokset edellyttävät erittäin suurta joustavuutta Euroopan yrityksiltä ja ihmisiltä. ESR voi auttaa sovittamaan yhteen yksilöiden tarpeet ja työmarkkinoiden vaatimukset. Se voi auttaa jäsenmaita toteuttamaan omia joustavuuteen ja turvallisuuteen liittyviä ohjelmiaan. Voimavaramme ovat ihmiset ja inhimillinen potentiaalimme, ja ESR auttaa meitä pelaamaan tämän korttimme strategisesti oikein ja onnistuneesti. ESR:n tuki ei koske vain rahaa, koska rahaston apu kansallisille työmarkkinapolitiikoille voi joskus olla vähäinen. Koska ESR:n ohjelmilla testataan usein uusia lähestymistapoja ja ideoita sekä opitaan muilta jäsenmailta yhteistyön ja verkostoitumisen kautta, se voi luoda lisäarvoa edullisesti. Laajemmassa ja monipuolisemmassa Euroopan unionissa tarvitsemme rajat ylittävää yhteistyötä enemmän kuin koskaan. Tällainen lisäarvo ei ole kallista vaan vaivan arvoista, koska Euroopan unionin pitää tulla innovatiivisemmaksi ja dynaamisemmaksi, jos se haluaa kilpailla globaalissa taloudessa. ESR:n ohjelmat täyttävät sekä kansallisia että paikallisia tarpeita, ja ne on rakennettu laajan kumppanuuden varaan. Ohjelmista neuvotellaan ja päätetään jäsenmaiden ja Euroopan komission kesken, ja niitä toteuttavat monenlaiset organisaatiot sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Näihin organisaatioihin kuuluu kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, koulutuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoisvoimia sekä työmarkkinaosapuolia, teollisuus- ja ammattijärjestöjä sekä yksittäisiä yrityksiä. Vuosille sovittiin äskettäin 117 ESR-ohjelmasta, joiden rahallinen arvo on yli 75 miljardia euroa. Tulevina vuosina nämä on muunnettava käsin kosketeltaviksi tuloksiksi ja ruohonjuuritasolla tapahtuvaksi kehitykseksi. Enemmän kuin koskaan ennen, meidän on käytettävä ESR:ää siellä, missä sillä on suurin vaikutus, ja keskitettävä budjettimme tärkeimpiin aihealueisiin. ESR muuttaa Euroopan arvojen ja solidaarisuuden merkityksen todellisuudeksi yhdessä muiden rakenne- ja koheesiorahastojen kanssa. Mielestäni tämä on Euroopan sosiaalirahaston historian ja tulevaisuuden tärkein näkökohta.

12 Espanja ja Portugali liittyvät EU:hun Lontoon Eurooppa-neuvosto Brysselin Eurooppa-neuvosto Eurooppa-neuvosto sopi Euroopan yhtenäisasiakirjasta 5. ja 6. joulukuuta ja 12. maaliskuuta 1988 Eurooppa-neuvosto sopi Brysselissä ensimmäisestä monivuotisesta yhteisön budjetista vuosille , jota kutsutaan usein nimellä Delorsin I paketti. SIVU Hankkeista ohjelmiin Vaikka yhteisön alueellista epätasapainoa käsittelevän politiikan alkuperä voidaan jäljittää Rooman sopimukseen, Euroopan aluekehitysrahasto luotiin vasta vuonna Alkuvuosina toiminta oli puhtaasti kansallista, ja silloin rahoitettiin ennalta päätettyjä hankkeita jäsenvaltioissa, eikä sillä ollut juuri Euroopan kattavaa tai alueellista vaikutusta. Yhteisön muut alueellista merkitystä omaavat rahastot kuten Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto sovelsivat samanlaista, olemassa olevien hankkeiden vuosittaista valinta- ja uudelleenrahoitusjärjestelmää. Sen vuoksi yhteisön välineiden tehokkuudesta tuli ongelma 1980-luvun alussa, ja niiden yhdentymistä tavoiteltiin useissa pilottihankkeissa. Vuonna 1986 monet tärkeät tapahtumat antoivat pontta aidommalle eurooppalaiselle" koheesiopolitiikalle, eritoten Euroopan yhtenäisasiakirja, Kreikan, Espanjan ja Portugalin liittyminen unioniin sekä sisämarkkinaohjelman hyväksyminen. Maaliskuussa 1988 Brysselin Eurooppa-neuvosto päätti kohdentaa 64 miljardia ecua¹ rakennerahastoihin, mikä tarkoitti vuosittaisten voimavarojen kaksinkertaistamista ajanjaksona päivänä kesäkuuta 1988 neuvosto hyväksyi ensimmäisen asetuksen, jolla rakennerahastot yhdistettiin koheesiopolitiikan sateenvarjon alle. Tämä uraauurtava uudistus toi esiin tärkeimmät periaatteet, kuten keskittymisen köyhimpiin ja taantuvimpiin alueisiin, monivuotiset ohjelmat, sijoitusten strateginen suuntaaminen sekä alueellisten ja paikallisten kumppaneiden osallistuminen TIE UUDISTUKSEEN Kreikka liittyi unioniin vuonna 1981 ja Portugali ja Espanja vuonna 1986; sen jälkeen alueelliset erot Euroopan yhteisön tuolloisissa 12 jäsenmaassa kasvoivat huomattavasti. Ennen liittymistä yksi eurooppalainen kahdeksasta ansaitsi vuodessa 30 % alle yhteisön keskitason, mutta vuonna 1986 luku oli yksi viidestä. Unionin budjetti oli kriisissä, sisämarkkinat haluttiin saada valmiiksi ja taloudellista ja sosiaalista koheesiota haluttiin parantaa. Sen vuoksi komissio jätti parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen yhteisön talousjärjestelmän uudistamiseksi. Komissio antoi 15. helmikuuta 1987 tiedonannon nimeltä Making a success of the Single Act: a new frontier for Europe, jota kutsuttiin myöhemmin nimellä Delorsin I paketti. Siinä komissio ehdotti sääntöjä budjettikurin ja -toimien kehittämiseksi. Ehdotus käsitteli uutta toimielinten välistä sopimusta, jonka mukaan parlamentti, neuvosto ja komissio sopisivat monivuotisista rahoitusnäkymistä ja budjetin painopistealueista. Brysselin Eurooppa-neuvoston 11. ja 12. helmikuuta 1988 tekemien päätelmien valossa kyseiset kolme instituutiota solmivat 29. kesäkuuta 1988 toimielinten välisen sopimuksen, jolla perustettiin ensimmäistä kertaa viisivuotinen rahoitussuunnitelma vuosille Komissio antoi neuvostolle valkoisen kirjan² sisämarkkinoiden saattamisesta valmiiksi vuoteen 1992 mennessä jo vuonna Sen jälkeen italialaiset taloustieteilijät Tommaso Padoa- Schioppa ja Paolo Cecchini³ osallistuivat keskusteluun markkinoiden yhdentämisestä edel-

13 Italia Infrastruktuurin parantaminen Jacques Delors Bruce Millan Jacques Delors, Euroopan komission puheenjohtaja vuosina Bruce Millan, Euroopan komission jäsen vuosina , joka vastasi aluepolitiikasta ja suhteista alueiden komiteaan. SIVU 9 leen. Kun Cecchinin raportti arvioi ei-euroopan kustannusten eli sisämarkkinoiden vajauden aiheuttamiksi taloudellisten tappioiden olevan 4,25 6,5 prosenttia BKT:stä, Padoa-Schioppan raportissa puhuttiin vakavista, pahentuvan epätasapainon riskeistä markkinoiden vapautuessa ja ehdotettiin riittäviä niihin liittyviä toimia mukauttamisen nopeuttamiseksi rakenteellisesti heikoilla alueilla ja heikoissa maissa. Delorsin I paketti, jonka Eurooppa-neuvosto lopulta hyväksyi maaliskuussa 1998, korvattiin kunnianhimoisella 1992-ohjelmalla, johon sisältyivät yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen, yhteisön toiminnan vahvistaminen koheesiopolitiikassa, tieteessä, teknologiassa sekä ympäristö- ja liikennepolitiikassa. Tärkein budjettia koskeva muutos suosi kolmea rakennerahastoa ja johti voimavarojen huomattavaan lisäykseen. Kun vuosittaiset maksut kasvoivat noin 6,4 miljardista ecusta vuonna ,5 miljardiin ecuun vuonna 1993⁴, niiden suhteellinen osuus hypähti 16:sta melkein 31 prosenttiin EU:n budjetista. Tämä kulki käsi kädessä sen radikaalin muutoksen kanssa, millä tavoin rahastoja johdettiin. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) vuodesta 1958, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR) vuodesta 1962 ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) vuodesta 1975 lähtien oli vuosittaisten budjettitoimien ja ohjeistavien asetusten mukaisesti kehittänyt järjestelmän sellaisten hankkeiden uudelleenrahoittamiseksi, jotka jäsenmaat olivat valinneet ja esitelleet. Tämän juste retour -järjestelmän poistamiseksi komissio alkoi kehittää ja rahoittaa itsenäisempiä ja kokeellisempia alueellisia hankkeita, joista tuli koheesiopolitiikan toteuttamistavan kaavakuva. Nämä poikkeukset sisälsivät EAKR:n, ESR:n ja EMOTR-ohjauksen kulujen koordi- Eurooppa katsoo, että tulevaisuudessa se luo tasapainon kilpailun ja yhteistyön välille sekä yrittää yhteistoimin ohjata maanosassa asuvien miesten ja naisten kohtaloita. Onnistuuko tämä helposti? Ei. Markkinavoimat ovat vahvoja. Jos jätämme asiat oman onnensa nojaan, teollisuus keskittyisi pohjoiseen ja vapaa-ajan riennot etelään. Nämä markkinavoimat, vaikka ne voivatkin vaikuttaa voimakkailta, eivät aina vedä samaan suuntaan. Ihmisen pyrkimys ja poliittinen tavoite on yrittää kehittää tasapainoinen alue. Jacques Delors, 1989

14 Kreikka Irlanti Alankomaat Liikenneyhteyksien parantaminen Rautateiden parantaminen Vesiensuojelun parantaminen Uuden rajat ylittävän tien rakentaminen Kreikan ja Bulgarian välille, Drama, Kreikka. Radan parantaminen Dublinin alueen työmatkalaisten junaverkoston laajentamiseksi, Irlanti. SIVU noinnin ja käynnistyivät vuonna 1979 pienillä pilottihankkeilla Napolissa ja Belfastissa sekä muutama vuosi myöhemmin Lozèren hallintoalueella Etelä-Ranskassa luvun alussa yhteisön muissa osissa ryhdyttiin laajempiin kokeellisiin hankkeisiin, joissa keskityttiin aluesuunnittelun kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan yhtenäisten kehitysohjelmien kautta. Kreikalle, Italialle ja Ranskalle vuonna 1986 kohdennetut yhtenäiset Välimeren ohjelmat olivat suurempia, Euroopan tasolla rahoitettuja kokeiluhankkeita. Tätä kehitystä tukivat paradigman muutos kaupunkien ja alueiden kehitystä koskevassa politiikassa sekä yhtenäisempää, alhaalta ylös kohdistuvaa lähestymistapaa ehdottavat tutkimukset, joissa suosittiin nk. pehmeitä toimenpiteitä sen sijaan, että keskityttäisiin vain fyysisiin sijoituksiin esimerkiksi yrityksiin ja infrastruktuuriin. K O H E E S I O P O L I T I I K K A VUOSINA Vuoden 1988 uudistuksessa esiteltiin joukko koheesiopolitiikan periaatteita ja välineitä, jotka ovat sen jälkeen jääneet politiikan toteuttamistavaksi. Nämä periaatteet ovat > keskittyminen rajoitettuun määrään tavoitteita, joissa painopiste on vähiten kehittyneillä alueilla > monivuotinen ohjelmointi, joka perustuu analyysiin, strategiseen suunnitteluun ja arviointiin > täydentävyys, jolla varmistetaan, että jäsenmaat eivät korvaa kansallisia kustannuksia EU-kuluilla > kumppanuus ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, joihin osallistuu kansallisia, alueellisia ja EU:n toimijoita, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, jotka varmistavat toimenpiteiden omistajuuden ja läpinäkyvyyden. Vuonna 1988 sovittiin viidestä tärkeimmästä tavoitteesta: > tavoite 1: kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehityksen ja rakenteellisen sopeutumisen edistäminen > tavoite 2: teollisuuden alamäen vakavasti vahingoittamien alueiden muuntaminen > tavoite 3: pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen > tavoite 4: nuorten ihmisten ammatillisen yhdentymisen edistäminen > tavoite 5: (a) maatalouden rakenteiden sopeutumisen nopeuttaminen ja (b) maaseutualueiden kehityksen edistäminen. EAKR:n, ESR:n ja EMOTR:n tavoitteen 1 perusteella tarjoama rahoitus, joka kattoi 25 prosenttia väestöstä eli noin 86,2 miljoonaa asukasta, oli yhteensä 43,8 miljardia ecua (64 prosenttia kokonaissummasta). Suurimmat tuensaajamaat olivat Espanja, 10,2 miljardia ecua, jonka väestöstä 57,7 prosenttia elää tavoitteen 1 alueilla, Italia (8,5 miljardia ecua; 36,4 prosenttia väestöstä), Portugali (8,45 miljardia ecua; 100 prosenttia), Kreikka (7,5 miljardia ecua; 100 prosenttia) ja Irlanti (4,46 miljardia ecua; 100 prosenttia). Pienempiä summia osoitettiin Saksan itäisille osavaltioille (Bundesländer), jotka ovat kuuluneet tavoitteeseen 1 vuodesta 1990 lähtien, Ranskan Korsikalle ja merentakaisille hallintoalueille sekä Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannille. Tavoitteen 1 mukaisista sijoituk-

15 Yhdistynyt kuningaskunta Portugali Espanja Työttömyyden torjunta Moottoriteihin sijoittaminen Siltojen rakentaminen Uusi moottoritie, joka yhdistää Porton ja Galician rajalla sijaitsevan Valença do Minhon, Portugali. Bidasoajoen ylittävä silta, Navarre, Espanja. SIVU 1 1 sista 35,2 prosenttia käytettiin infrastruktuuriin eli liikenteeseen ja ympäristöön, 33,6 prosenttia tuottaviin investointeihin kuten yrityksille annettavaan suoraan ja epäsuoraan tukeen sekä 29,6 prosenttia henkilöstöresursseihin. Tavoitteen 2 alueilla asui 16,6 prosenttia eli noin 57,3 miljoonaa asukasta, jotka saivat 6,1 miljardia ecua (9 prosenttia kokonaissummasta) EAKR:n ja ESR:n antamasta tuesta. Suurimmat tuensaajamaat olivat Yhdistynyt kuningaskunta (2 miljardia ecua; 35,5 prosenttia väestöstä), Espanja (1,5 miljardia ecua; 22,2 prosenttia) ja Ranska (1,2 miljardia ecua; 18,3 prosenttia). Kreikkaa, Irlantia ja Portugalia lukuun ottamatta kaikki muut jäsenmaat hyötyivät pienemmässä määrin tavoitteen 2 kohdentamisesta. Kokonaissijoituksesta 55,1 prosenttia kulutettiin tuottavaan ympäristöön tukemalla erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, 23,9 prosenttia fyysiseen elpymiseen ja ympäristöön usein entisillä teollisuusalueilla sekä 20,9 prosenttia henkilöstöresursseihin. Tavoitteiden 3 ja 4 mukaiset ohjelmat keskittyivät aktiivisen työmarkkinapolitiikan kohderyhmiin eikä niitä kohdistettu maantieteellisesti, vaan niistä sovittiin kansallisella tasolla. Molempien tavoitteiden kokonaisavustus oli noin 6,67 miljardia ecua (10 prosenttia kokonaissummasta), jonka antoi ainoastaan ESR. Suurimmat tuensaajamaat olivat Yhdistynyt kuningaskunta (1,5 miljardia ecua), Ranska (1,44 miljardia ecua) ja Saksa (1,05 miljardia ecua). Kaikki muut maat saivat pienempiä summia paitsi Kreikka, Irlanti ja Portugali, joiden ESR-varat yhdistettiin tavoitteen 1 alle. Lopuksi tavoitteen 5 summa oli 6,3 miljardia ecua (9,2 prosenttia kokonaissummasta), josta Ranska (2,3 miljardia ecua), Saksa (1,4 miljardia Euroopan yhtenäisasiakirja parantaa huomattavasti institutionaalista järjestelmää ja asettaa komissiolle uusia tavoitteita, erityisesti sisämarkkinoiden saattaminen valmiiksi vuoteen 1992 mennessä sekä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion vahvistaminen. Näiden kahden tavoitteen toteuttaminen vastaa myös niihin toiveisiin ja tarpeisiin, joita juuri liittyneet maat ovat esittäneet ja jotka odottavat ansaitusti, että niiden osallistumisen yhteisöön olisi vahvistettava niiden kehitystä ja autettava nostamaan elintasoa oman ponnistelun ja kumppaneilta tulevan tuen yhdistelmänä. Commission of the European Communities: Making a success of the Single Act: a new frontier for Europe, KOM(87) 100 lopullinen, 15. helmikuuta 1987.

16 Espanja ja Portugali Luxemburg Irlanti Interreg-hanke Liikennemerkkien parantaminen rajalla Kaupungin elävöittäminen Guadianajoen ylittävä silta, joka yhdistää Espanjan ja Portugalin. Kuvateksti: Belgian, Ranskan ja Luxemburgin rajat ylittäville rekka-autoille sekaannusta aiheuttavien liikennemerkkien selvittäminen, Interreg. Temple Barin alueen kunnostaminen, Dublin, Irlanti. SIVU ecua) ja Italia (0,96 miljardia ecua) olivat suurimmat tuensaajamaat. Vaikka tavoitteen 5a mukaisia toimenpiteitä ei yleisesti ottaen keskitetty maantieteellisesti, tavoitteen 5b mukaiset toimet keskittyivät maaseutualueisiin, joilla asui 17,6 miljoonaa ihmistä eli viisi prosenttia kokonaisväestöstä. Tavoitteen 5a mukaiset menot koskivat tuottavia sijoituksia, kun taas tavoitteen 5b alainen rahoitus varattiin uusille taloudellisille toimille maaseutualueilla (47,2 prosenttia), infrastruktuurille (20 prosenttia kummallekin) ja ympäristölle (12,1 prosenttia). Tavoitteiden nojalla perustettujen kansallisten ja alueellisten ohjelmien lisäksi komissio esitti yhteensä 16 yhteisöaloitetta, joilla kohdennettiin 5,3 miljardia ecua (7,8 prosenttia kokonaissummasta) tiettyjen alueiden tai sektorien ongelmien ratkaisemiseksi. Interreg-aloite, jolla myönnettiin noin 1,1 miljardia ecua), tuki rajat ylittävää yhteistyötä naapurialueiden välillä. Aloitteilla Euroform, Now ja Horizon (764 miljoonaa ecua) rahoitettiin ammattikoulutukseen ja työpaikkojen luontiin liittyviä hankkeita. Leader-aloitteella (455 miljoonaa ecua) rahoitettiin paikallisia ja maaseudulla toimivia kehityshankkeita, kun taas muut aloitteet koskivat teollisuusalueiden uudistamista (Resider, Rechar, Retex, Renaval, Konver; yhteensä 1,1 miljardia ecua), syrjäisimpiä alueita (Regis; 181 miljoonaa ecua) tai sellaisia kysymyksiä kuten ympäristönsuojelu, energia, informaatioteknologia ja tutkimus (Envireg, Regen, Prisma, Telematique, Stride; yhteensä 1,6 miljardia ecua). Teknisen avun nojalla komissio loi myös pilottihankkeita, verkostoja ja tutkimuksia sekä erilaisia työkaluja, kuten yritys- ja innovaatiokeskuksia, joilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. HALLINNOINTI JA HALLINTO Vuosina rakennerahastoja hallinnoitiin neuvoston viiden asetuksen sarjalla, jolla säädeltiin niiden tehokkuutta ja koordinointia, toteuttamista ja yleisiä määräyksiä sekä kunkin kolmen rahaston täytäntöönpanoa. Koordinaatioasetus hyväksyttiin 24. kesäkuuta 1988, kun taas muut neljä neuvoston päätöstä tehtiin 19. joulukuuta Kaikki astuivat voimaan 1. päivänä tammikuuta Koordinaatioasetuksessa⁵ määriteltiin yllä mainitut tavoitteet ja periaatteet, rahastojen tehtävät sekä erilaiset avustusmuodot, joista tärkeimmät olivat toimintaohjelmat, jäsenmaiden velvollisuus esitellä kullekin tavoitteelle ominaiset alueelliset kehitysohjelmat (tavoitteita 1, 2 ja 5b varten) tai kansalliset suunnitelmat (tavoitteita 3 ja 4 varten). Myöhemmin komissio hyväksyi yhteisön tukikehykset. Lisäksi koordinaatioasetuksessa määrättiin yhteisrahoituksen määräksi korkeintaan 75 prosenttia tavoitteen 1 mukaisille toimenpiteille ja 50 prosenttia muiden tavoitteiden osalta. Täytäntöönpanoasetuksessa⁶ määriteltiin suunnitelmien ja yhteisön tukikehysten sisältö, suurimmat hankkeet, jotka edellyttivät komission päätöksiä, sekä perustettiin sitoumuksia, toimenpiteiden maksuja ja taloudellista valvontaa koskeva järjestelmä. Yhteiset säännöt säätelivät toimenpiteisiin liittyvän seurannan, arvioinnin, raportoinnin ja julkisuuden järjestelyjä. EAKR:n, ESR:n ja EMOTR:n ohjausosaston kolme täytäntöönpanoasetusta⁷ sisälsivät lisätietoja suunnitelmien ja ohjelmien sisällöstä, tukikelpoisuudesta ja teknisestä avusta.

17 Portugali Italia Ranska Ympäristönsuojelu Työpaikkojen luominen PK-yrityksiin sijoittaminen Envireg-varoilla vakautetaan kunnallinen kaatopaikka, Alcanena, Lisboa e Vale do Tejo, Portugali. Nuorille tarkoitetun koulutus- ja teollisuusperustan uudelleenrakentaminen, Cagliari, Sardegna, Italia. Banaaniviljelmän tukeminen, La Réunion, Ranska. SIVU 1 3 Kyseessä oli tärkeä siirtymä jäsenmaiden vuosittain tekemästä hankkeiden valinnasta menettelyyn, jossa Euroopan komissio omaksui strategisemman ja monivuotisen ohjelman, joka on rakennettu alueiden, jäsenmaiden ja Euroopan komission väliselle laajalle kumppanuudelle. Suunnitelmista (analyysi), yhteisön tukikehyksistä (toimenpiteiden koordinointi) ja toimintaohjelmista (täytäntöönpano) päättäminen oli uusi haaste kaikille asiaankuuluville toimijoille. Kullakin tasolla rahastojen hallintaa, seurantaa ja valvontaa koskevat menettelytavat oli asetettava ensimmäistä kertaa. Lisäksi prosessin kaikissa vaiheissa oli välttämätöntä ylläpitää viestintää eri perinteet omaavien politiikkojen ja välineiden välillä. Ei ollutkaan yllätys, että toimintaohjelmien ensimmäinen sukupolvi hyväksyttiin vasta vuonna 1990, mistä syystä sen täytäntöönpano viivästyi. EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden sekä ulkopuolisesta julkishallinnosta tulevien kumppanien uusi ryhmä alkoi kuitenkin oppia, rakentaa valmiuksia sekä tarkastella uusia tapoja ja kumppanuuksia alueellisen ja paikallisen kehityksen alalla. Keskeisiä faktoja ja lukuja > Rakennerahastojen kokonaistalousarvio: 69 miljardia ecua eli 25 prosenttia EU:n budjetista ja 0,3 prosenttia EU:n yhteenlasketusta BKT:stä. > josta tavoitteen 1 alueille: 64 prosenttia. > tavoitteen 1 alueiden väestö: 86, 2 miljoonaa (25 prosenttia kokonaisväestöstä⁸). > Suurimmat tuensaajamaat: Espanja (14,2 miljardia ecua), Italia (11,4 miljardia ecua), Portugali (9,2 miljardia ecua), Kreikka (8,2 miljardia ecua). Tulokset > Tavoitteen 1 alueet kavensivat eroa BKT:ssä henkeä kohden verrattuna EU-keskiarvoon kolmella prosenttiyksiköllä. > Rakennerahastojen avulla luotiin työpaikkaa Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa, ja keskimääräinen BKT henkeä kohden näissä maissa nousi 68,3 prosentista 74,5 prosenttiin yhteisön keskiarvosta. > ESR:n kautta koulutettiin henkilöä. > Tavoitteen 2 alueilla pientä ja keskisuurta yritystä sai avustusta. Jos haluat lisätietoja, katso kohta evaluation osoitteessa:

18 Itävalta Maastrichtin sopimuksen allekirjoittaminen Edinburghin Eurooppa-neuvosto Vihreää energiaa 11. ja 12. päivänä joulukuuta 1992 Eurooppa-neuvosto sopi Edinburghissa rahoitusnäkymistä vuosille Euroopan uusiutuvan energian keskus Itävallan Güssingissä. SIVU Yhdentyminen ja panostusten kaksinkertaistaminen Maastrichtissa 7. helmikuuta 1992 solmittu sopimus Euroopan unionista ja tarkistettu Euroopan yhteisöjen perustamissopimus astuivat voimaan 1. päivänä marraskuuta Euroopan yhteisöjen perustamissopimus loi koheesio- ja aluepolitiikkaan uuden välineen, koheesiorahaston, ja uuden organisaation, alueiden komitean, sekä esitteli läheisyysperiaatteen. Joulukuussa 1992 Eurooppa-neuvosto päätti uudesta rahoitusnäkymästä ajanjaksolle ja varasi 168 miljardia ecua⁹ rakenne- ja koheesiorahastoille. Tämä kaksinkertaisti vuosittaiset voimavarat ja vastasi kolmannesta EU:n budjetista. 20. päivänä heinäkuuta 1993 neuvosto hyväksyi koheesiopolitiikan uudet asetukset, jotka nyt sisälsivät kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen ja koheesiorahaston. Uudet asetukset vahvistivat politiikan avainperiaatteet keskittyminen, ohjelmointi, täydentävyys ja kumppanuus ja piti viisi olemassa olevaa tavoitetta jokseenkin muuttumattomina. Joitakin säännöksiä, kuten muiden EU-organisaatioiden, erityisesti Euroopan parlamentin osallistumista sekä kumppanuutta, arviointia ja julkisuutta, vahvistettiin. Kun Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyivät unioniin 1. päivänä tammikuuta 1995, muutetulla asetuksella määriteltiin kuudes tavoite, joka on Suomen ja Ruotsin erittäin harvaan asuttujen alueiden suosiminen sekä kolmen uuden jäsenmaan rahoituksen kohdentaminen TIE UUDISTUKSEEN Ns. Delorsin II paketissa¹⁰, joka esitettiin neljä päivää Maastrichtin sopimuksen allekirjoituksen jälkeen, Euroopan komissio ehdotti ohjelmaa ja talousarvioita, joiden avulla siirryttäisiin kohti talous- ja rahaliittoa, jonka ansiosta yhteisö voisi hyötyä täysimittaisesti organisoidusta talousalueesta ja yhtenäisvaluutasta. Ehdotus sisälsi uuden koheesiorahaston yksityiskohdat, kasvatti rakennerahastojen budjettia ja yksinkertaisti täytäntöönpanosääntöjä. Edinburghin Eurooppa-neuvostossa 11. ja 12. joulukuuta 1992 hyväksytty kompromissi määräsi lopullisesti vuosien voimavarat. Rakennerahastoille kohdennettiin noin 153 miljardia ecua ja koheesiorahastolle 15 miljardia ecua, josta 68 prosenttia varattiin köyhimmille alueille ja maille. Huhtikuussa 1993 komissio ehdotti rakennerahastojen asetuksia, jotka neuvosto hyväksyi heinäkuussa 1993¹¹. Kumppanuusperiaatteen perusteella asetusten neuvotteluprosessiin saatiin kommentit Euroopan parlamentilta, taloudellisilta ja sosiaalisilta kumppaneilta sekä alueellisia etuja edustaneilta järjestöiltä. Koheesiorahastoja koskeva asetus¹² hyväksyttiin toukokuussa 1994, jolloin niille kohdennettiin 15,15 miljardia ecua. Se koski maita, joiden bruttokansantuote oli alle 90 prosenttia yhteisön keskiarvosta sillä ehdolla, että niillä oli taloudelliseen lähentymiseen johtava ohjelma, joka täytti EY:n perustamissopimuksessa esitetyn talous- ja rahaunionin ehdot. Rahasto voisi rahoittaa jopa 85 prosenttia ympäristöä ja liikennettä koskevista infrastruktuurihankkeista, joiden arvo oli yli 10 miljoonaa ecua. Sitä johdettiin komission yksittäisiä hankkeita

19 Ruotsi Suomi Monika Wulf-Mathies Sijoittaminen uuteen tekniikkaan Sijoittaminen raja-alueisiin Monika Wulf-Mathies, Euroopan komission jäsen vuosina , joka vastasi aluepolitiikasta sekä suhteista alueiden komiteaan ja koheesiorahastoon. Arctic Inventors Networkin tietokoneita vaativiin ympäristöihin, Luleå, Ruotsi. SIVU 1 5 koskeneiden päätösten perusteella. Kreikka, Irlanti, Portugali ja Saksa hyötyivät rahastosta vuosien 1994 ja 1999 välillä. K O H E E S I O P O L I T I I K K A VUOSINA Vuoden 1993 uudistus jätti ajanjakson tavoitteet jokseenkin ennalleen > tavoite 1: kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden kehityksen ja rakenteellisen sopeutumisen edistäminen > tavoite 2: teollisuuden alamäen vakavasti vahingoittamien alueiden muuntaminen > tavoite 3: pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen sekä nuorten ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäävien henkilöiden integroinnin helpottaminen, miesten ja naisten tasa-arvoisten työmahdollisuuksien edistäminen > tavoite 4: helpottaa työntekijöiden sopeutumista teollisuuden muutoksiin ja muutoksiin tuotantojärjestelmissä > tavoite 5: maaseudun kehityksen edistäminen (a) nopeuttamalla maatalouden rakenteiden sopeutumista yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kehyksessä ja edistämällä kalatalouden uudistumista ja rakenteellista sopeutumista (b) helpottamalla maaseutualueiden kehitystä ja rakenteellista sopeutumista > tavoite 6: äärimmäisen harvaan asuttujen alueiden kehittäminen ja rakenteellinen sopeutuminen (1. tammikuuta 1995 lähtien). Kumppanuuden laatu määrää entistä enemmän kumppanuuden täytäntöönpanon laadun. Koheesiopolitiikan menestys ruohonjuuritasolla riippuu toimivasta kumppanuudesta, joka tuo yhteen kaikki alueen taloudelliseen kehitykseen osallistuvat tahot. Näihin kuuluvat ministeriöiden edustaja ja vaaleilla valitut paikalliset edustajat sekä liike-elämän, ammattijärjestöjen, naisten, hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajat sekä ympäristöjärjestöt, vaikka tiedänkin, että jotkut hallitusten edustajat voivat nyrpistellä tälle nenäänsä. Monika Wulf-Mathies ensimmäisessä koheesiofoorumissa 27. huhtikuuta 1997 Brysselissä EAKR:n, ESR:n ja EMOTR:n tavoitteen 1 perusteella tarjoama rahoitus, joka kattoi 24,6 prosenttia väestöstä eli noin 97,7 miljoonaa

20 Saksa Pohjois-Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta Espanja Infrastruktuurin uudelleenrakentaminen Paremmat liikenneyhteydet liike-elämälle Euroopan infrastruktuurin vahvistaminen Kronprinzenbrücke-sillan uudelleenrakentaminen, Berliini, Saksa. EAKR:n rahoittama uusi satama Londonderryssä. SIVU asukasta, oli yhteensä 94 miljardia ecua ja 14,45 miljardia ecua koheesiorahastolle (68 prosenttia käytettävässä olevasta kokonaissummasta¹³). Tavoitteen 1 mukaisista sijoituksista käytettiin 41 prosenttia yritystukiin, 29,8 prosenttia infrastruktuuriin, josta noin puolet kulutettiin liikenteeseen, neljännes ympäristöön ja 24,5 prosenttia henkilöstöresursseihin. Tavoitteen 2 alueilla 60,6 miljoonaa asukasta (16,3 prosenttia kokonaisväestöstä) hyötyi EAKR:n ja ESR:n tarjoamasta 9,4 miljardin ecun (10,6 prosenttia kokonaissummasta) rahoituspaketista, josta 55,1 prosenttia käytettiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen. Toiset 23,9 prosenttia käytettiin fyysiseen elpymiseen ja ympäristöön, joka liittyi usein entisiin teollisuusalueisiin, ja henkilöstöresurssit saivat 20,9 prosenttia. Tavoitteiden 3 ja 4 mukainen kokonaisavustus oli noin 15,2 miljardia ecua (9,1 prosenttia kokonaissummasta). Tämä rahoitus tuli ESR:ltä työmarkkinatoimia ja sosiaalista osallisuutta varten. Tavoitteen 5 mukainen varaus eli 13 miljardia ecua (7,8 prosenttia kokonaissummasta) myönnettiin uusille taloudellisille toimenpiteille kalataloudessa ja maaseutualueilla (47,2 prosenttia), infrastruktuurille ja henkilöstöresursseille (20 prosenttia kummallekin) sekä ympäristölle (12,1 prosenttia). Tavoitteen 5b nojalla tuetuilla maaseutualueilla asui 32,7 miljoonaa ihmistä, jotka edustivat 8,8:aa prosenttia EU:n kokonaisväestöstä. Ruotsi ja Suomi saivat 697 miljoonaa ecua (0,4 prosenttia kokonaissummasta) tavoitteen 6 mukaisesti. Yhteisön kaikille 13 tavoitteelle annettiin 14 miljardia ecua (8 prosenttia kokonaissummasta) rajat ylittävien, monikansallisten ja innovatiivisten hankkeiden osarahoittamiseen. HALLINNOINTI JA HALLINTO Vuosina rakenne- ja koheesiorahastojen hallintosäännöt laadittiin neuvoston seitsemän asetuksen sarjalla, jolla säädeltiin niiden tehokkuutta ja koordinointia, toteuttamista ja yleisiä määräyksiä sekä kunkin neljän rakennerahaston täytäntöönpanoa. Koheesiorahastoa varten hyväksyttiin erillinen asetus. Koordinointiasetuksessa ei tehty paljon muutoksia edelliseen, vuonna 1989 esiteltyyn kolmivaiheiseen järjestelmään, joka sisälsi kansalliset suunnitelmat, yhteisön tukikehykset ja toimintaohjelmat. Siinä vaadittiin kuitenkin, että kansallisten suunnitelmien oli oltava yksityiskohtaisempia, erityisesti ympäristökysymysten osalta. Lisäksi siinä esitettiin uusi yhtenäinen ohjelma-asiakirja, jonka mukaan jäsenmaat ja alueet voivat toimittaa suunnitelmat ja toimintaohjelmat yhdessä asiakirjassa ja saada niistä yhden päätöksen komissiolta. Tänä ajanjaksona tapahtui useita tärkeitä politiikan kehitysaskeleita. Marraskuussa 1996 julkaistiin ensimmäinen raportti taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta, jossa esitettiin unionin taloudelliset ja sosiaaliset erot alueellisella tasolla ja arvioitiin kansallisten ja yhteisön politiikkojen vaikutus niiden kehitykseen. Se esitettiin huhtikuussa 1997 ensimmäisessä koheesiofoorumissa, joka on tapahtuma, joka on sen jälkeen järjestetty kunkin myöhemmän raportin hyväksymisen yhteydessä ja josta on tullut jäsenmaiden, alueiden ja sidosryhmien koheesiopolitiikkaa koskevan keskustelun näyttämö.

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa

Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

I.4 Todellista yhdentymistä määräävät tekijät

I.4 Todellista yhdentymistä määräävät tekijät Tuottavuus, kilpailukyky ja taloudellinen suorituskyky Kilpailukyky nähdään usein avaintekijänä politiikan onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Kirjaimellisesti käsite tarkoittaa tuottajien keskinäistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta 30. lokakuuta 2001 TYÖASIAKIRJA (2) Vuoden 2001 talousarvion toteutuksen tarkastelu Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot