KIRKONMÄELTÄ. Olet tärkeä. äänestä seurakuntavaaleissa! seurakuntalehti nro

Transkriptio

1 K Hyvinkään KONMÄ seurakuntalehti nro Olet tärkeä. äänestä seurakuntavaaleissa! Äänestä seurakuntavaaleissa tai ennakkoon

2 Kirkonmäeltä-lehti ilmestynyt 23 vuotta Kun lehdelle nimeä etsittiin Olet tärkeä. käytä äänioikeuttasi Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on Hyvinkäänkin kohdalta valmis. Viisi listaa ja 109 ehdokasta takaavat sen, että demokratia toimii näissä vaaleissa. Kirkkovaltuustoon valitaan 33 jäsentä. miten valitsijayhdistykset ovat nimenneet listansa, kuvastaa syvempiä ajatuksia kirkosta ja kotiseurakunnasta: Lähellä ihmistä, Seurakuntaelämässä mukana, Nuori aikuinen kehittämään kirkkoasi, Keskellä elämää ja Yhteinen seurakuntamme. Pyrkimys on selvästi korostaa sitä, että kirkon kynnys ei olisi niin korkea. Vaalilautakunta on osaltaan tehnyt ratkaisun mennä myös ennakkoäänestyspäivinä uusiin paikkoihin, jotta ihmiset voisivat äänestää runsaammin näissä kirkollisvaaleissa. Etteivät menisi ohi! Käytä äänioikeuttasi. Silloin demokratia toimii. Ennakkoäänestys on välisenä aikana. Paikat selviävät mm. tässä lehdessä olevasta kuulutuksesta. Itse vaalipäivät ovat 10. ja Hyvinkään. Ehdokkaiden nimet ja kuvat ovat tässä lehdessä. Tutustu ja valitse omasi edustamaan sinua seurakuntamme hallinnossa. Yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa luottamushenkilöt kantavat vastuuta mm. siitä, miten yhteisiä varoja suunnataan seurakuntalaisten parhaaksi. Iloitsemme äänestysprosentin noususta. Mikä olisi nyt tavoite? Tätä on kysytty. Olkoon se mahdollisimman korkea. Sinne 15 ja 20 väliin. Enemmänkin! Sehän on teistä seurakuntalaisista kiinni. Joku seurakunnan jäsen voi ajatella, että häärätkööt ja hoitakoot asioita ne, jotka ovat perehtyneitä asiaan ja myös tietävät asioista. Kyllä ne osaa. Luottamus on silloin huipussaan. Mutta voisi tietysti ajatella toisinkin. Minä olen yhtä tärkeä ja arvokas kotiseurakuntani jäsen kuin kuka tahansa. Käyttämällä äänioikeuttani voin todella vaikuttaa. Siksi tämän kirkollisvaalin tiedotusteemaksi onkin valittu: Olet tärkeä. Syksy on yllättäin hehkunut kauniissa väreissä. Ajellessani viime viikonloppuna Pohjanmaalla ja Hämeessä ihastelin maisemia ja luonnon kauneutta. Entisissä kotiseurakunnissani Kauhajoella ja Virroilla minulta kysyttiin, miten olet viihtynyt Hyvinkäällä? Sitä ovat hyvinkääläisetkin kyselleet. Voin vastata, että Hyvinkää on sananmukaisesti hyvä paikka asua. Tänne ajellessani tunsin kiitollisuutta. Syksy hehkuu täällä niin kauniina. Monet ovat muuttaneet tänne etelään ja Hyvinkäällekin muualta. Kuinka olet kotiutunut, kysytään. Eihän se aina niin helppoa ole. Mutta ajan kanssa kotiutuu. Yhteys jumalanpalvelukseen ja seurakuntaan voi esim. muutossa katketa helposti. Tarvitaan aikaa, että kotiutuu uudelle asuinpaikkakunnalle. Seurakunnat ovat valmiita ottamaan tulijat vastaan. Lähde rohkeasti mukaan. Sinä olet tärkeä -teema sisältää meidät kaikki, vanhat ja uudet seurakuntalaiset. Kirkonmäeltä pyrkii tuomaan tietoa kotiseurakunnasta kaikille kiinnostuneille ja kiinnostuville. Se jaetaan joka savuun. Viesti on selvä, tärkeä olet sinä ihmisenä ja Jumalalle kelpaavana. Ilkka Järvinen kirkkoherra Tältä näytti ensimmäinen Kirkonmäeltä-lehti 23 vuotta sitten. Piispa Aimo T. Nikolainen oli tulossa Hyvinkäälle tarkastamaan 62-vuotiasta seurakuntaa. Paikallinen lehdistö on varsin hyvin palvellut seurakuntaamme tiedotus- ja uutisointikanavana. Suuren yhteisön toiminta on varsin monipuolista eikä millään paikallislehdellä ole mahdollisuutta laajasti kuvata tai kertoa seurakuntaelämästä. Siksi varsinkin suuret seurakunnat ja seurakuntayhtymät toimittavat omia lehtiään kukin voimavarojensa mukaan. Vuonna 1979 ilmestyi Hyvinkään seurakunnan ensimmäinen lehti, tosin ilman nimeä. Tiedotustoimikunta (Tapio Turunen pj, Jyrki Kirjokallio, Jaakko Mäkinen, Onerva Pyykkö, Terttu Vine ja Jarmo Malkavaara siht.) totesi kokouksessaan , ettei ensimmäistä, juuri ennen pääsiäistä ilmestyvää lehteä ole syytä nimetä lainkaan. Siksi lehdessä julistettiin nimikilpailu ja varattiin palkintosummaksi 500 mk. Ensimmäinen numero kertoi seurakunnasta monipuolisesti ja siinä oli myös ruotsinkielinen hartauskirjoitus. Pääsiäisaihe väritti lehteä, joskin seurakuntatoiminnan kuvauksilla oli keskeinen rooli. Seurakuntahallinto, talous ja Jussilan työkoti saivat myös tilansa. Tiedotustoimikunta totesi lehden onnistuneeksi kokonaisuudeksi, vaikka antoi tiedotussihteerille paljon arvokkaita neuvoja ja vihjeitä tulevaa varten. Lehdelle löytyi nimi Seuraava lehti ilmestyi piispantarkastuksen ja Tässä elämä-tapahtuman pääaihein. Helsingin silloinen piispa Aimo T. Nikolainen vieraili Hyvinkäällä ja hänen haastattelunsa otsikko kuvasi piispan toiveita: Tärkeintä on ihmisen kohtaaminen. Oli alkamassa seurakuntamme 62-vuotisen historian neljäs tarkastus, joka ohjelmaltaan oli piispan toiveiden mukaisesti monipuolinen ja tiivis. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja samalla myös Tässä elämä - kampanjan päätoimikunnan puheenjohtaja Arto Torpo kertoi lehdessä hankkeesta, joka toteutettaisiin syksyn 1980 ja kevään 1981 välisenä aikana. Hyvinkään oli aloitettu sunnuntaiset aamurukoushetket valmistamaan tapahtumaa. Kampanjan pääsihteeri pastori Tauno Tuominen kokosi rukousaiheet. Käytännön kokemuksia oli saatu Keski-Euroopasta ja Tampereelta, jossa seurakunnallinen puhelinkontaktitapahtuma oli toteutettu vuoden 1978 lokakuussa. Lehdessä oli myös jouluajan 1979 ohjelma, seurakuntatoiminnan esittelyä ja kertoipa lehti erityisesti myös Kaukasten palvelutalon uusista tiloista. Uudet työntekijät, seurakuntaemäntä Aino Kuronen, lehtori Martta Anttonen ja nuorisonohjaaja Anna- Maija Räty olivat aloittaneet työnsä seurakunnassa. Kirkonmäeltä Nimikilpailun voitti peruskoulunopettaja Tellervo Kuusela. Heti kun näin lehden koenumeron ja kirkon kuvan siinä, tuli mieleeni nimi Kirkonmäeltä. Yritin yrittämällä keksiä vielä lisää ehdotuksia, mutta ensimmäinen nimi tuntui parhaalta. Kaiken kaikkiaan on iloinen asia, että seurakunta lähestyy ihmisiä nyt myös oman lehden välityksellä, kertoo nimikilpailun voittaja Tellervo Kuusela. Nimikilpailuun osallistui 80 erilaista ehdotusta. Voittaja sai 250 markan lahjakortin, jonka lisäksi tiedotustoimikunta palkitsi 50 markalla Yrjö Salon, Veikko Kuparisen, Lyyli Putuksen ja Ilsse Hakalan nimiehdotukset Kirkkoviesti, Sanomia Seurakunnasta ja Seurakunnasta-Kotiin. Lehden otsikon tunnuksineen suunnitteli merkonomi Pekka Jokinen. Suunnitellessani nimiötä oli päällimmäisenä ajatuksena se, että kuvassa kirkon pitää todellakin olla mäellä. Alun perin ajattelin sijoittaa kuvaan myös ihmisiä, mutta päädyin kuitenkin tähän pelkistetympään asuun. Puiden tehtävänä on keventää muuten jonkin verran raskasta vaikutelmaa. Lopullinen muoto syntyi viiden luonnoksen jälkeen, kertoo Pekka Jokinen Seurakuntalehti Kirkonmäeltä oli syntynyt. Ulkomuoto on vuosien varrella uudistunut ja numerojen vuosittainen määrä lisääntynyt. Lehden nimi on säilynyt ja tullut nyt jo tutuksi niin Hyvinkäällä kuin laajemminkin Suomen. Koin lehden jännittävät alkuvaiheet yhdessä tiedotussihteeri Jarmo Malkavaaran ja tiedotustoimikunnan kanssa. Seurakunnan luottamuselimissä muhinut ajatus omasta seurakuntalehdestä oli toteutunut. Siksi iloitsen, että lehti on yhä elossa ja voi varsin hyvin 23-vuotiaana. Teksti Tapio Turunen vt. kirkkoherra

3 Puolimatkan siunauskappelin peruskorjaus ja laajennus valmistumassa HYVINKÄÄN SEURAKUNTA ILMOITUS Hyvinkään seurakunnassa toimitettavien seurakuntavaalien ehdokaslistojen yhdistelmä on nähtävänä seurakunnan virallisella ilmoitustaululla seurakuntakeskuksessa, Hämeenkatu 16. Ehdokaslistojen yhdistelmiä on seurakunnan jäsenten saatavana maanantaista lähtien kirkkoherranvirastosta sen aukioloaikoina maanantai keskiviikko klo 9 16, torstai klo 9 18 ja perjantai klo Ilkka Järvinen vaalilautakunnan puheenjohtaja HYVINKÄÄN SEURAKUNTA ILMOITUS Suomen evankelis-luterilaisessa toimitettavien seurakuntavaalien ennakkoäänestys tapahtuu kaikkien seurakuntien kirkkoherranvirastoissa joka päivä klo 9 18 sekä mahdollisesti muissa paikoissa määrättyinä aikoina. Siunauskappeli saa odotustilat. Puolimatkan kappelin lisäosa valmistuu. Muurarina Marko Ojanen. Puolimatkan siunauskappelin peruskorjaus- ja laajennustyöt aloitettiin Kappelin käyttöönoton piti tapahtua , mutta tästä aikataulua jouduttiin jatkamaan ulkopuolisten töiden keskeneräisyyden vuoksi. Työt saadaan valmiiksi ilmeisesti mennessä. Suurimmat ja näkyvimmät muutokset peruskorjauksessa ovat laajennusosan rakentaminen, pääsisäänkäynnin edessä olevat rakenteet invaluiskineen sekä kellarinportaiden katosrakenne. Laajennusosan pinta-ala on 71 m 2 käsittäen odotushuoneen ja WC-tilat sekä kellarikerroksessa olevan varastotilan. Laajennusosa on rakennettu kappelin sankarihautojen puoleiselle seinustalle ja se verhoillaan lähes saman värisellä tiilellä kuin vanha osa. Siunauskappelin peruskorjauksen tavoitteena on huonetilajärjestelyjen selkeyttäminen ja talotekniikan uusiminen. Suurimmat muutokset on tehty kellarikerroksessa. Huonetilajakoa on muutettu ja vainajille on rakennettu erillinen näyttöhuone kylmiön viereen. Pääosin kellarikerroksen aputilat ovat hautaustoimen käytössä. Kellarikerroksen tiloissa esiintyneiden kosteusvaurioiden korjaamiseksi koko vanha sokkelirakenne kaivettiin auki pääsisäänkäynnin päätyä lukuunottamatta. Sokkeli vesieristettiin ja perustukset salaojitettiin. Kappeli entisellään Siunauskappelissa ei ole tehty tilamuutoksia. Salin akustiikkaa ja lämpöeristystä parannettiin verhoilemalla sisäkattopinta kipsilevyllä sekä uusimalla ovet ja ikkunat. Vanhat kattokruunut ja osa seinävalaisimista kunnostettiin ja asennettiin induktiosilmukka huonokuuloisia varten. Uruille tehdään perusteellinen huolto. Vanhaan omaistenhuoneeseen on rakennettu inva-wc ja siivoushuone. Vanha äänekäs arkkunostin on uusittu ja kirkonkellojen soittolaitteisto vaihdettu nykyaikaisempaan malliin. Odotustilaan hankitaan uusi sohva ja tuolikalusteet. Kappelisalin vanhat tuolit ovat hyväkuntoiset ja ne ovat siellä edelleenkin käytössä, samoin kuin sakastin vanha kalustus. Vanhan korjauksessa on aina odotettavissa yllättäviä lisäkustannuksia. Näiltä ei vältytty tässäkään urakassa. Kattopeltitöiden yhteydessä havaittiin, että vanha kuparikate on räystäslinjaltaan täysin irti. Syyksi paljastui kuparilevyjen kiinnityksessä käytetty sinkkipelti, joka oli syöpynyt 45 vuodessa täysin puhki. Myös kuparikatteen kiinnityksessä on käytetty rautanauloja. Siksi katon vanha hyväkuntoinen kuparipelti joudutaan kiinnittämään uudelleen sieltä mistä se on nyt irti. Peruskorjauksen ja laajennuksen kustannukset ovat noin euroa. Kustannusarvio näyttää pitävän. Teksti Juha Kääriäinen Kuvat Jorma Ersta Ennakkoäänestys Hyvinkään seurakunnassa tapahtuu kirkkoherranvirastossa, os. Hämeenkatu 16, edellä mainittuina aikoina sekä lisäksi seuraavina aikoina alla mainituissa paikoissa: Maanantaina klo klo Paavolan seurakuntakoti Vehkojan seurakuntakeskus Tiistaina klo Palvelutalo Hyvinkään Lepovilla klo Kaukasten palvelutalo klo Nopon koulu Keskiviikkona klo Torstaina klo 9 21 Perjantaina klo Kytäjän kirkko Kauppakeskus Prisma Veteraanitalo Äänioikeutettu seurakunnan jäsen voi tietyin edellytyksin äänestää ennakkoon missä tahansa seurakunnassa. Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä seurakunnassa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty, mistä hänen tai hänen valitsemansa henkilön on ilmoitettava vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään ennen klo 16 kirkkoherranvirastoon (puh ). Hyvinkään seurakunnan ennakkoäänestystä koskeva kuulutus on julkaistuna seurakunnan virallisella ilmoitustaululla , os. Hämeenkatu 16. Ilkka Järvinen vaalilautakunnan puheenjohtaja Tule laulamaan HYVINKÄÄN KAMARIKUOROON Ohjelmistossamme on monipuolista ja sopivan haastavaakin kuoromusiikkia, jota harjoittelemme tiistaisin klo seurakuntakeskuksessa - eikä lainkaan otsat rypyssä. Toimintaamme rahoittavat Hyvinkään seurakunta ja Hyvinkään kaupunki. Toivomme, että sinulla on aiempaa kuorokokemusta ja sen myötä kohtalainen solfa-taito. Olemme juuri valmistelemassa jouluohjelmistoa, joten nyt on hyvä hetki tulla tutustumaan. Lisätietoja voit kysellä taiteelliselta johtajaltamme Niina Melasalmelta,

4 Seurakunnan uusia työntekijöitä työssä ja vapaalla Tullaan tutuiksi! että uudesta kuoromusiikista. Suomessa on sävelletty erittäin paljon hyvää kuoromusiikkia. En tietenkään käännä selkääni ulkomaiselle musiikillekaan. Mainoskatkona vihje: kuorossa on tilaa Heikki Hinssa uusille laulajille, tulkaa rohkeasti mukaan. Yhdessä laulaminen on mukavaa! Mitä harrastat vapaa-ajalla? Mieluisia harrastuksiani on saunominen kynttilän valossa ja useat urheilulajit. Eräs harrastuksistani on vanhalla autolla ajaminen. Kuka mahtaa arvata kuvasta Heikin auton merkin? Vastaus löytyy sivulta 19. Satu Rytilahti Heikki Hinssa: monipuolinen muusikko Teuvo Leutosen jäätyä eläkkeelle kolmenkymmenen vuoden palveluksen jälkeen hänen tilalleen tuli kanttoriksi Heikki Hinssa. Heikki on syntyisin Laihialta, ikävuosia miehellä on 36 ja pituutta 196 senttimetriä. Huoletta voidaan sanoa Heikin olevan seurakunnan pisin työntekijä. Heikki Hinssa valmistui kanttoriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna Hän on aiemmin toiminut kanttorina mm. Jyväskylässä, Espoon Olarissa, Kalliossa ja Vuosaaressa. Heikin ja Teijapuolison perheeseen odotetaan esikoista toukokuun puolivälin tienoilla. 4 Mikä veti miehen Hyvinkäälle? Asun Järvenpäässä lähellä Hyvinkäätä ja Hyvinkää on sopivan kokoinen kaupunki. Miltä tuntuu kanttorin työnkuva tässä seurakunnassa? Tämä on monipuolinen muusikon virka, jossa saa pistää osaamisensa likoon. Mielelläni näkisin, että voisin hyödyntää kokemustani kuoronjohtajana. Vuosien varrella on tullut tutuksi niin Radion Kamarikuoro, Dominante, Akateeminen Laulu kuin erilaiset pienet työpaikkakuorotkin. Tuleeko Kirkon Kamarikuoron ohjelmistoon muutoksia uuden kanttorin myötä? Pyrin löytämään ohjelmistoon hyviä kappaleita sekä vanhasta Satu Rytilahti: sydämeltään nuorisotyönohjaaja Hämeenkyrössä syntynyt Satu Rytilahti valmistui nuorisotyönohjaajaksi Helsingin Evankelisesta Opistosta vuonna Hän on työskennellyt useita vuosia Trollhättanissa Ruotsissa. Satu oli sekä ruotsinkielisen seurakunnan nuorisotyössä että siirtolaistyössä koulussa. Satu asuu Hyvinkäällä ja on iloinen saatuaan työpaikan kotikaupungistaan. Hyvinkää on loistava paikka, työni sopii äiti-ihmiselle, koska se painottuu kouluihin, joissa ollaan päiväsaikaan. Olen sydämeltäni nuorisotyönohjaaja ja pidän nuorten kanssa touhuamisesta. Toivon pääseväni hyvin koulutyöhön sisälle ja oppilaitten ja opettajien tulevan minulle tutuiksi. Toivon tuovani raikkaan tervehdyksen seurakunnasta ja sen sanomasta. Harrastuksiin on pitkän aikaa kuulunut talon rakentaminen Ilkka-puolison kanssa, joka on pappi ammatiltaan. Talon rakentaminen tuntuu olevan ikuisuusprojekti. Harrastuksena on myös lastenhoito, tykkään kaikenlaisesta nysväämisestä ja askartelusta Jeminan (5v.) ja Sofian (3v.) kanssa. Viimeksi maalattiin palapeliä yhdessä kolmisen tuntia. Lastenhoitoharrastus ja työ käy hyvin yhteen.

5 Birgitta Laatikainen Kosti Kallio Birgitta Laatikainen: auttamista yhteistyössä Birgitta Laatikainen on kotoisin Mäntyharjun Käävän kylästä. Hän valmistui keväällä 2000 sosionomi AMK/diakoniksi. Työkokemusta Birgitalle on kertynyt parikymmentä vuotta palkanlaskijana Nurmijärven seurakunnassa. Hyvinkäällä Birgitta Laatikainen palvelee kolmen vuoden määräaikaisessa diakonian virassa, joka painottuu päihde- ja kriminaalityöhön. Birgitan perhepiiriin kuluu kaksi aikuista lasta, Seppo ja Arja sekä viisi lastenlasta. Kuinka työsi Hyvinkäällä on lähtenyt käyntiin? Mielestäni olen päässyt hyvin sisälle työhön liittyviin asioihin. Teen verkostotyötä mm. poliisin, A-Klinikan ja Päivätoimintakeskuksen kanssa. Olen myös mukana etsivän työn Säie-projektissa, jossa haetaan avun piiriin syrjäytyneitä päihdeongelmaisia. Pyrimme tukemaan heitä heidän arjessaan. Asuntola Mäntylä on yksi yhteistyökumppaneista. Olen järjestänyt retkiä, leirejä ja saunailtoja. Leiri- ja retkitoiminta on ollut suosittua ja siitä on tullut hyvää palautetta mukana olleilta. Harrastuksiani ovat uiminen, hiihto, marjastus, sienestys, lapinvaellus, humanitaarinen työ Venäjällä ja laulaminen Hyvinkään Evankelisessa kuorossa. Päivi Lammela: maahanmuuttajatyö haastavaa Etelä-Pohjanmaan Alavudelta lähtöisin oleva Päivi Lammela on valmistunut diakoni/sosiaaliohjaajaksi Järvenpään Diakoniaopistosta vuonna Perheeseen Päivi Lammela kuuluvat aviopuoliso Teo ja tyttäret Iida-Lotta (7v.) ja Ellinoora (5v.). Lammeloiden koti sijaitsee Jokelassa. Päivi tuli seurakuntaan lähetystyöhön Japaniin siirtyneen Tuula Liivolan viransijaiseksi kolmen vuoden pestille. Hän on kotiäitinä olemisen lisäksi tehnyt erilaisia viransijaisuuksia Järvenpäässä päihde- ja kriminaalityön sekä vanhustyön saralla. Päivi on ollut myös Oulunkylän Ensikodissa auttamassa päihdeongelmaisia äitejä. Hyvinkäällä Päivi Lammela tekee työtä maahanmuuttajien parissa. Miltä Hyvinkään seurakunta vaikuttaa työpaikkana? Olen viihtynyt, työala on uusi ja olen siitä kiinnostunut. Diakoniatiimiin on ollut hyvä tulla. Maahanmuuttajien parissa tehtävä työ on hyvin haastavaa. Yhtenä esimerkkinä vaikkapa Sääksin leirikeskukseen tehty ret- ki, jossa oli kaksisataa osallistujaa seitsemästä eri kansallisuudesta. Niin suuressa ryhmässä henkilökohtaista kohtaamista oli tietysti melko vähän. Tutustun asioihin hiljalleen, työssä on valmiit rakenteet ja yhteistyökuviot, joiden puitteissa on ollut helppo aloittaa. Kun olen paremmin tutustunut työn eri puoliin voin miettiä mitä uutta siihen voisi tuoda. Roolini seurakunnan työntekijänä on noussut haastavaksi kysymykseksi eri tavalla kuin ennen. Ollessani suomalaisten kanssa tekemisissä oma rooli on selkeä, mutta maahanmuuttajien kohdalla joudun miettimään rooliani enemmän. Harrastuksekseni laulan Tuusulan seurakunnan kuorossa. Taloa olemme rakentaneet kolme vuotta, joten sitä harrastusta on riittänyt. Kosti Kallio: toivon ja lohdutuksen viestijä Kurikan poika Kosti Kallio valmistui papiksi vuonna Hänellä on monipuolinen työhistoria sähköasentajana, nuorisotyönohjaajana ja lähetystyöntekijänä. Japanissa vierähti viisitoista vuotta. Viimeksi Kosti Kallio työskenteli Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Etelä-Suomen piirin matkapappina. Sen jälkeen Kosti aloitti työn Hyvinkään seurakunnan sairaalateologina. Kosti Kallion perheeseen kuuluu Sirpa-vaimo ja neljä lasta; Joona (24v.), Jenni (19v.), Jukio (13v.) ja Joshio (12v.). Kuinka tiesi johti Hyvinkäälle sairaalateologin virkaan? Minua on aina kiinnostanut sielunhoitotyö ja olen sitä paljon tehnytkin. Asun Hyvinkäällä, joten tuntui hyvältä hakea täältä virkaa. Valtakunnallisessa työssä joutuu matkustamaan paljon, perheen kannalta paikallinen työ on pitemmän päälle miellyttävämpää. Sairaalateologi tekee pääasiassa päivätyötä. Mielestäni olen päässyt hyvin työhön kiinni. Pidän mm. paljon hartauksia eri laitoksissa. Olen iloinnut siitä että seurakunta lähettää minut ihmisten luo. Pidän ihmisten parissa olemisesta ja sairaalassa ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Sairaus pysäyttää ja pappina pyrin pitämään esillä evankeliumin tuomaa toivoa ja lohdutusta. Aina silloin tällöin minua pyydetään antamaan ehtoollista, siitä olen iloinnut. Pyhäinpäivän seudulla kaikissa sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa järjestään ehtoollishartaus. Aloitin hiljattain golf-harrastuksen. Luonnossa liikkuminen ja ulkona olo hyvässä seurassa on minulle pelituloksia tärkeämpää. Muita harrastuksia ovat valokuvaaminen, kuntoliikunta ja lukeminen. Teksti ja kuvat Jorma Ersta Uudet työntekijät siunataan tehtäviinsä sunnuntaina klo Hyvinkään 5

6 Radio ilosanoman viestinviejä Sanansaattajat on monelle tuttu kirkon lähetystyötä tekevänä järjestönä. Mutta se, että kyseessä on maailmanlaajuinen radiotyö, 35:llä eri kielellä toimiva ja satojatuhansia kuulijoita tavoittava toiminta, on yllätys. Me hyvinkääläiset voimme myös ylpeillä siitä, että Sanansaattajat on omalta paikkakunnaltamme organisoitu ja täällä aikoinaan lähes 30 vuotta sitten aloittanut tukijärjestö. Sen perusti pastori Per- Olof Malk. Uusi lähetysjohtaja Juha Auvinen: Yksikin vastaanotin kokoaa koko kylän Lähtötunnelmia Liisa Malkin pitkäaikaisen työsuhteen päättyessä kesällä Sanansaattajien johtoon tuli 1.9. Juha Auvinen järjestön perustajan Per-Olof Malkin jäädessä eläkkeelle. Kuva: Sanansaattajat/Leena Punkari. Radioaallot kantavat evankeliumin sanomaa itäiseen Eurooppaan, Lähi-itään, Aasiaan ja Afrikkaan. Sanansaattajien Hyvinkäällä toimivan 20 henkilön, sekä 11 lähetin työpanos on toiminnan perusta. Tulot, joilla toiminta kustannetaan, saadaan puoliksi seurakunnilta, puoliksi yksityisiltä tukijoilta, kolehtipussien ropoja unohtamatta. Suomessa työtä tukee yli sata luterilaista seurakuntaa. Sanansaattajat tekee yhteistyötä myös muiden lähetysjärjestöjen ja ulkomaisten kirkkojen kanssa. Jokainen meistä voi avustaa radiolähetystyötä esimerkiksi ostamalla oman nimikko-ohjelmansa vaikka sellaiseen maahan, joka on omaa sydäntä lähinnä. Viidentoista minuutin ohjelman saa kustannettua 130 eurolla. Kansainväliset välittäjät Ohjelmia ei radioida Suomessa, vaan järjestö käyttää kustantamiensa ohjelmien välittämiseen kansainvälisiä suurtehoasemia ja paikallisradioita. Valtaosa lähetetään Trans World Radion kautta. Esimerkiksi Intiaan radioaallot lähtevät Tashkentista ja Sri Lankasta, Pohjois-Afrikkaan Monte Carlosta. Sanansaattajien sanoma kuuluu myös Suomessa. Viime vuosien aikana lähetetty Raamattu kannesta kanteen -ohjelma on tavoittanut joka viikko kuulijaa. Palaute on ollut innostunutta ja kannustavaa. Radio Dein taajuuksilla kuuluvan raamattuopetuksen laatii Sotkamossa pastori Jukka Norvanto ja sen toimittaa Hyvinkään studiossa Inga-Lill Rajala. Viime vuonna Dein kuuluvuusalue voitiin ulottaa Pohjanmaalle saakka. Keskipitkillä aalloilla ohjelma kuullaan Pohjoismaissa, osassa Baltiaa ja Venäjää. Ohjelmia vaikka oromoksi Sanansaattajat kustantaa ohjelmia Euroopassa myös kroatian, slovakian, turkin, unkarin ja venäjän kielellä. Eksoottisimmista lähetyskielistä mainittakoon bhili, kukna, kurukhi, togrinja, fulfulde, oromo jne. Kenttä on äärettömän laaja, sillä esimerkiksi farsin kieltä puhuu maailmassa noin 110 miljoonaa ihmistä, heistä suurin osa Iranissa. Nämä kaikki erikieliset lähetykset onnistuvat vain paikallisten kristittyjen toimittamina. He hallitsevat kielen ja tuntevat olosuhteet. Ohjelmien radioimiseen tarvitaan kuitenkin taloudellista tukea, josta osaltaan Sanansaattajat vastaa. Miljoonia palautekirjeitä Palaute on ollut valtava: sitä saadaan kuukaudessa yksin Intiassa :lta kuulijalta. Siellä perustetaan viikoittain yksi tai kaksi uutta seurakuntaa. Vuosit- tain Trans World Radio saa 1,4 miljoonaa kirjettä vuodessa. Muutama esimerkki: Taidan olla riippuvainen ohjelmistanne, haluan tietää lisää ja lisää, kirjoittaa mies Marokosta. Ohjelma on auttanut minua kasvamaan Jumalan lapsena ja äitinä. Kerroin siitä naapureillenikin, jotka muuten hakevat apua noitatohtorilta, kirjoitaa nuori äiti Indonesiasta. Radiolähetyksistä on monelle tullut henkireikä ja viikon kohokohta. Sanan ohella valistusta Sanansaattajien kustantamat lähetykset eivät ole pelkästään julistusta vaan jakavat sen ohella tarpeellista valistusta. Niinpä Etiopiassa opastetaan viljelyskysymyksissä ja terveydenhuollossa. Tärkeäksi nähdään myös aidsvalistus. Kiinassa kohteena ovat etenkin lapset ja nuori älymystö. Siellä tuetaan myös pyhäkouluopetusta. Intian naiset saavat radiovastaanottimistaan kasvatusohjeita. Tiibetissä eristyksessä asuville radiolähetykset ovat merkittävä tietolähde muusta maailmasta. Hanna-projekti on kehitysmaiden naisille suunnattu radioohjelma. Sansan vastuulla ovat lähetykset erityisesti Indoneesiaan. Teksti Kati Rauhakoski Pastori Juha Auvinen siirtyi syyskuun alussa Sanansaattajien apulaislähetysjohtajan tehtävistä lähetysjohtajaksi pitkäaikaisen vetäjän Per-Olof Malkin seuraajana. Tämänkaltaisen työn Auvinen sanoo kuitenkin sisäistäneensä jo kauan sitten. Teologisen tutkinnon lisäksi hän on opiskellut viestintää ja tehnyt toimittajan sekä viestintä- ja kirjallisuuskonsultin työtä. Kuusi vuotta kului perhe kanssa lähetystehtävissä Papua-Uudessa-Quineassa. Radion ja television nykyiset työskentelytekniikatkin ovat hänelle tuttuja. Tärkeintä Sanansaattajien työsaralla on saada yhteys niihin, joita kristillinen sanoma ei muuten tavoita. Heitä on maailmassa satoja miljoonia. Kaikkialla paikallinen lähetystyö ei ole mahdollista. Se voi olla kiellettyä kokonaan tai kaikkea kirkon toimintaa pyritään häiritsemään. Kansainväliset radiointisopimukset turvaavat kuitenkin lähetyksemme, lähetysjohtaja kertoo. Radio on laite, jonka avulla on mahdollista ylittää maantieteellisiä, poliittisia, uskonnollisia ja kulttuurirajoja. Se on suurelle määrälle maailman ihmisistä ainoa tapa saada tietää evankeliumin sanomasta omalla äidinkielellään ja omaan kulttuuriin sovitettuna. Radio saavuttaa useimmat maapallon asukkaat. Se on televisoon verrattuna useamman köyhän ulottuvilla. Ajatellaanpa afrikkalaista kylää, jossa on vain kenties yksi vastaanotin, mutta jossa hiljennytään koko joukolla sen ääreen tai Intian miljardiväestöä, jossa lukutaidottomuus on vielä yleistä. Siellä tukemiamme lähetyksiä voi kuunnella nyt yhdellätoista, pian neljällätoista maassa puhutulla eri kielellä, kertoo Juha Auvinen. Monet paikalliset seurakun- nat ovat pyrkineet järjestämään köyhimmille alueille aurinkoenergialla toimivia vastaanottimia. On myös sellaisia laitteita, jotka saadaan kammella virittämällä toimimaan tunnin kerrallaan, hän kertoo. Tietoa saa aina lisää Jälkihoito on meille tärkeää. Ohjelmien tekijät ja heidän avustajansa ovat yhteydessä kuulijohin postitse, puhelimitse tai vaikka kasvokkain. Ketään ei jätetä yksin jos hän janoaa lisää tietoa. Kiinnostuneelle annetaan neuvoja esimerkiksi siitä, miten hän pääsee mukaan kristilliseen yhteisöön ja hänelle lähetetään kirjallisuutta. Lähetysjohtaja Juha Auvisen työ on pitkälti tapaamisia ja kokouksia niin kotimaan seurakunnissa kuin ulkomaillakin. Viimeksi hän kävi tapaamassa yhteistyökumppaneita Unkarissa ja Jugoslaviassa. Tärkein tarkoituksemme on pitää esillä Jumalan sanaa, niin että ihmiset innostuvat evankeliumista ja ymmärtävät sen tärkeyden, hän lisää. Teksti Kati Rauhakoski Kuva Jorma Ersta Juha Auvinen (s Rautalampi). Perhe: Vaimo Ulla (diakoni), lapset: Miika 23v. ja Joona 20v. Opiskellut viestintää ja teologiaa Helsingin Yliopistossa. Työssä: Kuusi vuotta Papua-Uusi -Guineassa kirjallisuus- ja viestintäkonsulttina. Sittemmin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen palveluksessa. Vihittiin papiksi pyhäinpäivänä vuonna Tampereen lähetyskonferenssin pääsihteeri. Huhtikuun alusta tänä vuonna Sanansaattajien apulaislähetysjohtajaksi ja 1.9. lähetysjohtajaksi. Asuu Espoossa. 6

7 Vehkojan seurakuntakeskus Yli-Anttilantie 3, puh Messut ja jumalanpalvelukset syksyllä 2002 LOKAKUU: klo MARRASKUU: VEHKOJAN SEURAKUNTAKESKUKSEN HARRASTUSTOIMINTA Varhaisnuoret: Kerhohuone: Maanantai Monitoimikerho 7-10v. Torstai Liikunta-ja toimintakerho 9-12v. tytöt Torstai Pienoismallikerho 8-14v. pojat Rippikoulusali: Tiistai Kokkikerho v. Takkahuone: Keskiviikko Kipinä-leiri Sääksissä Isä tai äiti! Yhteistä aikaa, mukavaa tekemistä ja reipasta touhua Sinulle ja lapsellesi. Hinta 30 euroa aikuinen, 20 euroa lapsi (sisaralennus 50 %). Linja-autokuljetus kirkonmäeltä pe klo ja paluu su klo Ilm. viimeistään to nuorisotoimistoon, puh ti ja to klo Tiedustelut Satu Rytilahti, puh Joululeiri Sääksissä Koulussa oleville vuotiaille. Leirin hinta on 30 euroa. Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina nuorisotoimiston päivystyspuhelimeen (numero ja päivystysajat yllä). HYVINKÄÄN SEURAKUNTA KUULUTUS Hyvinkään seurakunnassa toimitetaan seurakuntavaalit, joissa vuoden 2003 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi valitaan 33 jäsentä kirkkovaltuustoon. Vaalit aloitetaan sunnuntaina Hyvinkään messun jälkeen n. klo ja jatketaan sunnuntaina klo 20 saakka. Maanantaina vaalit jatkuvat Hyvinkään klo Äänioikeutettu on tämän seurakunnan läsnäolevaksi merkitty ja vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen. Ilkka Järvinen vaalilautakunnan puheenjohtaja klo Kiinalainen juttu Jukka Salmisen konsertti klo JOULUKUU: perhemessu klo Avoin jouluaatto klo klo 9.00 TAMMIKUU -03: 5.1. ja klo SEURAKUNTASENIORIT: kokoontumispäivät ke klo , , Marttakerho v. tytöt Kirkkosali: Maanantai Sählykerho v. pojat Tiistai Sählykerho 7-9 v. pojat Perjantai RC-autokerho Aikuiset: PUUTYÖKERHO: ma klo 10-15, ke klo RAAMATTUPIIRI: ma klo NAISTEN LIIKUNTA: ma klo , lentopallo klo LENTOPALLO: ti klo (avoin), ke klo (Lions ja Rotary klubit), to klo ja (miehet) KÄSITYÖKERHO: ti klo 13.00, to klo TUOMASPIIRI: to klo Vehkojan kuoro ke klo Naisten liikuntaryhmään ma klo etsitään edelleen ohjaajaa. Tiedustelut Tervetuloa leireille! Olet tärkeä. äänestä seurakuntavaaleissa! Seurakuntien vaalitietojärjestelmä avattiin internetissä Kirkkohallituksessa on rakennettu seurakuntavaaleja tukeva tietopalvelujärjestelmä. Se perustuu keskitettyyn ehdokas-tietokantaan. Sivut löytyvät internetissä osoitteessa Vaalitietojärjestelmässä on tällä hetkellä mukana noin 350 seurakuntaa. Kukin seurakunta vastaa itse vaalitietojensa tallentamisesta järjestelmään. Seurakuntia voi edelleen liittyä vaalitietojärjestelmään aina vaaleihin asti. Seurakuntavaaleissa on kyse siitä, ketkä ihmistä vaikuttavat seurakuntaneuvostoissa, kirkkovaltuustoissa ja yhteisissä kirkkovaltuustoissa. Kirkon vaalitietojärjestelmään on tähän mennessä talletettu tiedot noin ehdokkaasta, joista lähes 9000 on naisia ja yli 7000 miehiä. Alle 30- vuotiaita on Ehdokastietojen lisäksi vaalitietojärjestelmästä käy ilmi seurakuntien äänestyspaikkatiedot aukioloaikoineen. Tiedot palvelevat erityisesti ennakkoäänestäjiä oman ehdokkaan ja sopivan äänestyspaikan etsimisessä. Seurakuntavaalien tietopalvelusivuilta kansalainen löytää ennakkoäänestysaikana äänestyspaikat aukioloaikoineen paikkakunnittain. Sivuilla on myös oman seurakunnan ehdokkaiden numerot, oman seurakunnan äänestyspaikat vaalipäivänä aukioloaikoineen (voi äänestää vain omassa seurakunnassa) sekä vaalien jälkeen tiedot läpi päässeistä ehdokkaista. (KT) Sanojen takaa Sanojen takaa Mimmu Seitsonen Äidin ikävä Sanojen takaa Satoi ensilumi. Salaa yöllä se oli leijaillut korkeuksista peittäen hellästi puitten lehdet, pehmeät nurmet ja pihatien. Kuuman kesän jälkeen tuli pohjoinen viima kuin varas. Luonto näytti yllättyneeltä, valmistautumattomalta. Kevyelle hangelle putoili koivun keltaisia lehtiä koristeellisiksi kuvioiksi kuin todistaakseen, ettei tässä mitään hätää ole, vielä me voitamme. Aurinko tuntui olevan samaa mieltä. Se teki kaikkensa sulattaakseen ohuen peitteen minne ikinä sen säteet ylsivät. Mutta pohjoinen puoli pysyi valkeana koko päivän. Katsoin ikkunasta ulos ja minut valtasi riemullinen tunne. Muistin lapsuuteni innon ensilumen sataessa kaupungin ylle. Piti saada heti sukset esiin, mutta äiti kielsi. Monoja kuitenkin lähdin etsimään sillä seurauksella, että leuka oli ommeltava. Lumi ehti sulaa sairaalareissun aikana. Jonain päivänä satoi uutta lunta, sitten yhä lisää ja lopulta saattoi puistossa hiihtää Lapsuuteni lastenhuoneeseen alkoi paistaa aurinko maaliskuun alussa, se oli merkittävä tapahtuma. Siitä alkoi kesän ja maallepääsyn odotus. Talven selkä alkoi kumartua ja taittui lopulta. Hiihtokelit olivat takanapäin. Suuren suuret jääpuikot törröttivät räystäillä ja ränneissä. Eräänä lämpimänä iltapäivänä ne kutistuivat lopulta olemattomiin. Toiveikkuus kasvoi. Äiti tiesi, että lapset rakastivat maallaoloa yhtä paljon kuin hänkin. Lämpimän mullan, pienten nokkostenalkujen ja tuomenkukkien tuoksu odotti meitä. Miten viisas äiti minulla olikaan. Nyt minulla on ikävä äitiä. Miten suunnattoman paljon hän vei mukanaan. Miten paljon hän tiesi, osasi, uskalsi ja teki. Kuinka paljon hän antoi meille lapsilleen sellaista, jota vasta paljon myöhemmin osasin arvostaa. Kyvyn nähdä kauneutta ympärillä, kyvyn eläytyä taiteitten maailmaan. Hän luki meille satuja ja tarinoita. Hän kertoi meille järisyttäviä kertomuksia, joita me kyyneleet silmissä kuuntelimme. Hän oli taiteilija luonnoltaan, mutta viiden lapsen äitinä joutui luopumaan omasta urastaan. Hän lauloi ja soitti niin, että koko rappukäytävä kaikui. Ja me lapset häpesimme! Mutta nyt kuullessani kaunisäänisen sopraanon laulavan tunnen haikeutta ja syvää ikävää. Minun tulee ikävä äitiä, ikävä yhteistä aikaamme Elämä on tuiskua ja päivänpaistetta. Kylmyys ja lämpö, kuolema ja elämä, vuorottelevat. Välillä taakka on ahdistavan raskas, toisinaan taas askel on kevyt ja mieli on iloinen. Elämä on pieniä ja suuria jäähyväisiä täynnä, mutta myös pieniä ja suuria kohtaamisia. Juuri siksi se ylläpitää toivoa ja viime kädessä toivoa ikuisesta elämästä. Pyhäinpäivänä me käymme haudoilla, sytytämme kynttilöitä kaikkien niiden muistoksi, joita emme enää saa pitää lähellämme. Heidän, jotka ovat sydämessämme ja mielessämme, mukanamme elämämme arjessa, mutta silti tavoittamattomissa. Heidän, joita meillä on aina ikävä ja joita me yhä rakastamme. Rakkaus kestää, sillä sen luoja on ikuinen. Nöyränä elämän antajan edessä me rukoilemme hiljaa: Kiitos näistä rakkaistani, kiitos tästä elämästä. Siunaa ja varjele meitä. Paluumuuttajien tapaaminen Seurakuntakeskuksessa ke klo Mukana Hyvinkään kaupungin pakolaissihteeri Marja-Leena Salo ja diakoniatyöntekijä Päivi Lammela Vuoden 2003 toiminnan suunnittelua TERVETULOA! 7

8 Välillä nukutaan leikisti. Tuuli vain hiljaa henkäilee, kun Riikka ja Milla heiluttelevat lasten päällä huiveja. Vehkojan seurakuntakeskuksen piharakennuksessa puuhaa maanantai na, tiistaina ja torstaina kello seitsemäntoista kädentaitojen kerholaista. Iältään he ovat kolmesta viiteen vuotiaita eli parhaassa leikki-iässä, jolloin eväitä kootaan elämää varten. Ryhmäkoko vaihtelee, ja siksi vapautuu silloin tällöin paikkoja myös uusille tulijoille. Aktiiviset kerholaiset ihmettelivät lokakuun ensimmäisillä viikoilla Puolimatkan koulun metsässä ruskan värejä. Muutkin vuodenajat ovat tutkimusten alla. Lumilinnan rakentaminen on myös listalla. Metsäretkillä opitaan luonnonsuojelua. Lastenohjaajat Milla Hirvonen ja Riikka Hautakoski opastivat eräänä päivänä jo ennestään paljon tietäviä lapsia keräämään roskapussiin pulloja, pillimehupurkkeja ja paperiroskaa. Löytyipä metsästä auton- ja polkupyörän renkaatkin. Meille on annettu tehtäväksi suojella ja varjella luontoa. Roskia keräämällä lapset voivat itse vaikuttaa luonnon tilaan. Samalla kun annetaan luontokasvatusta, annetaan myös uskontokasvatusta, Milla Hirvonen sanoo. Riikka Hautakoski kertoo, että metsässä keskusteltiin eläimistä, jotka menevät talviunille. Milla oli maalannut kivestä punaisen leppäkertun, joka sai nimekseen Lilla. Se pantiin kiven päälle nukkumaan lasten peittellessä sen lehdillä ja oksilla. Hiljaisuutta voi kuunnella Hyvinkään seurakunnan vastaavalla lapsityönohjaajalla Tuija Vänskällä on työsarka, josta ei puutu haasteita. Seurakunnan päiväkodeissa kristillisyyskasvatus liittyy jokapäiväiseen tavalliseen elämään. Kun tulin äsken tähän kädentaitojen kerhoon, minuun teki vaikutuksen lasten rauhallisuus. Heistä jokainen katseli lattialla kuvakirjoja. Tunnelma ja tilanne oli upea, hän sanoo. Hiljaisuusteema on koko ajan kerhon ohjelmassa. Siinä opitaan kuulemaan myös Jumalan ääntä. Lapset tekivät hiiriä kivistä Seurakunnan päiväkerhoissa 250 lasta Kädentaitojen kerhossa tarkataan vuodenaikoja Juuso on rauhallinen ja harkitseva poika. Hän katselee Nalle Puh kirjaa, jonka kuvat puhuvat enemmän kuin kymmenet sanat. Hiljaisuuttakin kerholaiset kuuntelevat yhdessä. maalaamalla. Meille jäi tänne kerhoon asumaan Hilla-hiiri, joka ei tykkää metelistä, Milla Hirvonen paljastaa salaisuuden. Hiljaisuutta opetellaan ja siitä on tullut lasten keskuudessa odotettu ohjelma. Aina ei sentään olla hiljaa vaan välillä pompitaan ja käytetään ääntä. Kaksi viikkoa sitten teimme sisälle hiljaisuuden polun. Sen varrella katseltiin ja kosketeltiin pehmoeläimiä. Tutustuttiin myös erilaisiin materiaaleihin kuten muoviin ja pumpuliin. Hämäräs- sä huoneessa oli enkeleitä ja tuikkuja. Jumalan kämmenellä suosikkilauluna Kädentaitojen kerhossa askartelu eri materiaaleista on tärkeää. Milla Hirvosen mukaan välineitä pitää olla aina tarjolla. Kun lapset tulevat tänne aamulla, he ovat heti valmiit tekemään jotakin. Siksi meillä on kokoa ajan kynät ja värityspaperit esillä. Lapset ovat hyvin omatoimisia. Kädentaitojen päiväkerhon lapsista näkyy, että heistä on kivaa toimia yhdessä. Milla ja Riikka kertovat saavansa palautteen lasten hyvästä olosta. Jos jollakin lapsella on huono päivä, toiset kerholaiset ottavat sen ystävällisesti huomioon. Tuija Vänskän mukaan on tärkeää, että lapset oppivat lähimmäisenrakkauden ajatusta. Kaikissa seurakunnan lapsityön kerhopaikoissa suosituin laulu on Jumalan kämmenellä, koska sitä lauletaan käsileikin kanssa, hän kertoo havainnoistaan. Kaikki käy lasten kanssa luonnollisesti. Torstaisin kädentaitokerholaisilla on hartauspäivä, vaikka hartautta ja hiljaisuuden oppimista liittyy myös muihin päiviin, jolloin lauletaan lastenvirsiä. Teksti ja kuvat Seppo Ylönen Kaikille tilaa riittää seurakunnassa Hyvinkään seurakunnan lapsille tarkoitetuissa toiminnoissa on mukana myös aikuisia, isiä ja äitejä. Seurakunnassa on myös 27 palkattua lastenohjaajaa. Vastaa- va lapsityönohjaaja Tuija Vänskä luettelee, mitä kaikkea lapsille on tarjolla. Meillä on eri puolilla Hyvinkäätä kaksikymmentä päiväkerhoryhmää ja niissä käy noin 250 lasta. Näiden päiväkerhojen lapset ovat iältään kolmesta viiteen vuotiaita. Seurakunnassa on myös yksitoista avointa perhekerhoa, joissa käy lasten kanssa myös äitejä ja isiä sekä hoitotätejä ja isovanhempia. Siellä on mahdollista tavata muita aikuisia sekä kertoa iloista ja suruista. Koululaisille on kaksitoista iltapäiväkerhoa, joissa on 260 lasta. Sunnuntaisin pidetään vapaaehtoisvoimin kymmenen pyhäkoulua sekä seurakunnan tiloissa että kodeissa. Tarpeen mukaan myös aloitetaan uusia pyhäkouluja. Samaan toimintaan kuuluvat Hyvinkään päiväkotien pyhäkoulutuokiot. Joka toinen tiistai on Puskintie neljässä toimintapaja. Se on iltaisin toimiva arkipyhäkoulu, jossa puuhataan monenlaista. Siellä pidettävä pikkupaja on nuoremmille ja isopaja vanhemmille lapsille. Lapsityö on Tuija Vänskän kokemusten mukaan hyvin rikasta ja antoisaa kristillistä kasvatustyötä. Palaute tulee parhaimmillaan siitä, että kodit tuovat lapsia kerhoihin ja pyhäkouluihin. Loppukeväästä ollaan leireillä. Kun lapsia tulee vastaan kaduilla, he huikkaavat: Minä tunnen sut, me oltiin leirillä! 8

9 Mikä ihmeen kahden regimentin oppi? uskon A B C Luterilainen regimenttioppi taitaa olla monelle tuntematon käsite. Kuitenkin se vilahtaa esille tuon tuostakin yhteiskunnan ja kirkon suhdetta sekä ennen kaikkea kristityn arkista työtä koskevissa keskusteluissa ja pohdinnoissa. Miten suhtaudun kristittynä hallitusvaltaan, oikeuslaitokseen tai poliisiin? Onko sellaistakin valtiasta tai hallitusvaltaa kunnioitettava, joka vaatii kansalta Jumalan tahdon vastaista toimintaa? Mikä on Raamatun vastaus kysymyksiini? Milloin on kuunneltava enemmän Jumalaa kuin ihmistä? Onko seurakunnassa ratkaistava myös maallisia kysymyksiä ja mikä on silloin ohjenuorana, Raamattu vai laki? Nämä kysymykset kohtasi aikanaan myös uskonpuhdistajamme Martti Luther. Vallan kahvassa olivat katolisen kirkon paavi, piispat, valtion keisarit, kuninkaat ja ruhtinaat Taistelu maallisesta vallasta oli saanut merkillisiä muotoja. Kun paavi suuttui keisariin, hän käytti rankaisuaseena pannaan julistusta ja kun keisari ei sietänyt paavia, hän erotti kilpailijansa. Oli kaksi mahtavaa samoissa saappaissa. Luterilainen käsitys kirkon vallasta Suomen kirkon hallinnon historialliset juuret johtavat siinä määrin reformaation maaperään, ettei sen kehitystä voi ymmärtää oivaltamatta uskonpuhdistuksen peruskatsomuksia. Eräs Lutherin perusnäkemys on vaikuttanut luterilaisen kirkon hallinnolliseen kehitykseen eli suhde esivaltaan. Periaatteessa tämän suhteen tulkitsi oppi kahdesta regimentistä (hallitus, hallitustapa, herruus). Hengellinen regimentti hoitaa sieluja eli huolehtii siitä, että sielut pääsevät kasteelle, ehtoolliselle, evankeliumia kuulemaan ja todelliseen uskoon. Näihin asioihin keisareilla ja kuninkailla ei ole mitään valtaa, ilmaisee Martti Luther. Hengellinen ei tarvitse maallista miekkaa eikä oikeutta, vaan seurakunnassa vallitsee rakkaus. Maallinen regimentti taas taistelee pahaa vastaan ja on sekin Jumalan asettama Se kantaa miekkaa, käsittelee syyllisiä laeilla ja oikeudenmukaisilla tuomioilla sekä ruumiillisilla rangaistuksilla. Lutherin mukaan näitä regiment- tejä ei saa sekoittaa toisiinsa, sillä hengellistä hallitsee evankeliumi ja maallista laki. Molemmat regimentit ovat siis Jumalan järjestyksiä, joilla Kaikkivaltias hallitsee luomakuntaansa. Molemmilla on oma, tärkeä tehtävänsä. Jos tuomioistuimet ja rangaistukset poistettaisiin, paha ottaisi pian vallan tässä maailmassa. Kirkolla on aseena rakkaus. Se ei tässä syntisessä maailmassa tuo oikeutta kun pommi räjähtää ostoskeskuksessa tai vanhus surmataan kadulla silmittömän vihan vallassa. Vanha jalkapuu kirkon eteisessä tai häpeäpenkki alttarin edessä eivät sovi nekään kristilliseen kirkkoon. Kirkolla on aseena vain avainten vallan käyttö, niin että niitä, jotka aiheuttavat pahennusta elämällään ja laiminlyövät kirkon jäsenen velvollisuuksiaan, papin tulee opastaa kristilliseen elämäntapaan. Kirkon tunnustuksen vastaisesti opettavaa kirkon jäsentä kirkkoherran tulee oikaista (KJ 4.luku, 2 ). Kirkkojärjestys vielä painottaa, ettei tässä ole kysymys varsinaisesta kirkkokurista, vaan sielunhoidosta. Tämäkin kurin käyttö koskee vain seurakunnan jäseniä. Raamattu ja esivalta Jeesus vastasi fariseusten kysymykseen verojen maksamisesta: Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu (Matt. 22:21). Apostoli Paavali taas ilmaisee kuuliaisuuden esivallalle: Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa, eikä esivalta kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen (Room.13:1-7). Piispa Wisløff toteaa, että Lutherin regimenttiopin voi ymmärtää oikein vain siten, että muistaa ihmisen syntiinlankeemuksen. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo (Room.7:19). Ihminen on samalla syntinen ja vanhurskas. Kun ihmisessä taistelee hyvä ja paha, tarvitaan maallista miekkaa pahan pitämiseksi kurissa, mutta myös hengellistä, toimivaa evankeliumia, joka vapauttaa ihmisen ahdistuksesta uskoon. Kuuliainen suhde esivaltaan ei aina ole ongelmaton. Voimme ulottaa näkökulmamme nykyajan hirmuvaltiaisiin. Onko sellaiselle esivallalle oltava kuuliainen? Oman aikansa marttyyrit ovat todisteena siitä, että he eivät alistuneet pahan valtaan, vaan seurasivat Kristusta. Saksalainen teologi, Dietrich Bonhoeffer teloitettiin vuonna 1945 Hitlerin vallan vastustajana, mies, jonka kirjoittama virsi 600 henkii pelkkää rakkautta. Hän oli uskollinen Jumalan sanalle eikä suostunut väärän vallan alle. Oikeutemme kristittyinä Luther varoitti käyttämästä voimakeinoja seurakunnassa. Meillä on ius verbi (puhumisen oikeus) mutta ei executionem (toimeenpanemisen oikeutta). Meidän tulee saarnata sanaa, mutta seuraukset on jätettävä Jumalan varaan. Pakkokeinoja kristitty ei voi käyttää. Meillä on oikeus muistuttaa valtiovaltaa, jos se ei hoida oikeudenmukaisesti kansalaisiaan. Piispamme ovat monesti lähestyneet päättäjiä niissä asioissa, joissa he nähneet epäoikeudenmukaisuutta tai julkisia puutteita. Siihen niin piispoilla kuin kaikilla yksityisillä seurakuntalaisilla on oikeus. Maailmassa, ei maailmasta Maallinen regimentti koskee meitä kaikkia. Tiedämme, että se on tärkeä, Jumalan asettama järjestelmä meidän kaikkien hyväksi. Sen palveluksessa myös uskovat ihmiset toimivat ja tekevät arkisen työnsä niin sotilaina, poliiseina kuin lääkäreinäkin, niin palomiehinä, vanginvartijoina kuin sosiaalityöntekijöinä, kuka missäkin tärkeässä kutsumustehtävässään. Jokainen on velvollinen maksamaan veronsa, mutta valtion on myös pidettävä huolta kansalaisistaan. Meille on säädetty koulupakko ja maassa on yleinen asevelvollisuus. Toisaalta me saamme nauttia monista oikeuksista velvollisuuksien rinnalla. Seurakuntaa taas hallitsee kirkon oma laki ja järjestys. Seurakunta on ihmisten yhteisönä puutteellinen, ajallinen ja inhimillinen. Samalla se on näkymätön, Jumalan elämästä osallinen, Pyhän Hengen hallitsema ja johdattama. Kristillinen seurakunta on nimenomaan hengellinen yhteisö. Voisiko sillä muutoin ollakaan olemassaolon oikeutta? Seurakunnassa ihmistä kasvatetaan kahteen suuntaan: iankaikkisen elämän osallisuuteen ja lähimmäisen palvelemiseen, kirjoittaa Tapani Heinämäki (Seurakuntahallinnon opas). Elämme siis maailmassa, mutta emme vain maailmasta. Luottamushenkilöllä jalat maassa ja sydän taivaassa Seurakunnan hallinnossa kohtaavat päättäjää niin hengelliset kuin maalliset asiat. Taloudelliset ja hengelliset kulkevat aina käsi kädessä, vaikka päätöselimet toimivatkin erillään, jopa eri asioita hoitaen. Ilman järkevää taloudellista perustaa seurakunnan toiminta kärsii. Toisaalta mikään seurakunta ei ole aidossa osassaan ilman Jumalan Pyhän Hengen johdatusta. Näkyvä ja näkymätön, maallinen ja hengellinen ovat aina läsnä seurakunnassa, myös päätöksenteossa. Kun seurakunnan päätökset koskevat virkavalintoja, rakentamista, hautausmaita, maan myymistä tai ostamista, palkkaa tai muita etuja on syytä pitää jalat tukevasti maassa mutta sydän taivaassa, kuten uskonpuhdistaja meitä muistuttaa. Lakia on noudattava mutta aina voi samalla kysyä itseltään, onko tämä oikein ja Jumalan tahdon mukaista. Ja on taito myös osata erottaa nämä asiat toisistaan. Luther ei turhaan kehittänyt oppia maallisesta ja hengellisestä regimentistä. Vaikka sitä on voimakkaasti arvosteltu, se on osa luterilaista teologiaa, tänäänkin. Teksti Tapio Turunen Kuvat: Svinhufvudin patsas: Credo Imagebank/E.J. Laamanen Poliisi vie: Credo Imagebank/ Timo Merensilta Hyvinkään kirkko: Solveig Crusell 9

10 S E U R A K U N T A V A A L I T 2002 I Lähellä ihmistä -ehdokaslista nrot Hyvönen Heikki kirvesmies 13 Lukkarinen Rauni terveydenhoitaja 19 Pääkkönen Eero toimitusjohtaja, eläk. 25 Wegge Virpi lehtori 2 Ahvenainen Aarre linja-autonkuljettaja 8 Kalliomaa Sirpa päiväkodin johtaja 14 Miettinen Riitta VTM, kans.op. rehtori 20 Pöllänen Nina työfysioterapeutti 26 Äijänen Maila eläkeläinen 30 Furu-Hernesaho 31 Haapamäki Aila Mirette, erit.nuor.työnt. toimistosihteeri 36 Ihme Irene erityisopettaja 37 Jaakkola Olavi maanviljelijä 42 Korpiaho Matti 43 Kuisma Jarmo pastori, kotim.työn joht. laitosmies 3 Färling Matti varastonhoitaja 9 Korhonen Mirja toimistosihteeri II Seurakuntaelämässä mukana -ehdokaslista nrot Harjamäki Eero kiinteistönhoitaja 10 Laitinen Salme kaivertaja 15 Paananen Eeva- 16 Parikka Hellä Liisa, osastonhoitaja myyjä 21 Reiman Harri kirvesmies 32 Hakala Nina sairaanhoitaja 38 Kairajärvi Anne palveluohjaaja 22 Salonen Seija metallityöläinen 5 Huhtamäki Helena sihteeri 11 Leppänen Jorma metallimies 17 Perälahti Raimo ohjaaja 23 Tani Sari laborantti 27 Alakärppä Heikki- 28 Ala-Paavola Yrjö Pekka, osastoupseeri lehtori 33 Halmela Vilho koeasemanhoitaja 39 Kiuru Elina lehtori 44 Kulmala Pirkko 45 Laine Marja-Leena joht. ylihoit., henk.pääll. päiväkodin johtaja 34 Heimonen Taisto ylipostimies evp. 40 Kiuttu Pekka insinööri 46 Laine Pekka komisario 6 Hursti Armas kuvataiteilija 12 Linna-Pirinen Tuija pääluottamusmies 18 Puumalainen Eila ompelija 24 Väänänen Lea kehitt.pääll. sihteeri 29 Flinkman Sirpa psyk. sairaanhoitaja 35 Idänpää-Heikkilä Jouko, hammaslääkäri 41 Kokko Annika luokanopettaja 47 Leipälä Kristiina FM, opettaja 48 Lepistö Heikki rakennusinsinööri 49 Muhonen Helka lähikasvattaja 50 Nihtilä Risto opettaja 51 Näykki Päivi diakonissa-sair.hoit., hallintotieteiden yo 52 Ojala Pirkko pyhäkoulusihteeri 53 Orava Arvi myyntipäällikkö 10

11 54 Perälä Anja nuorisotyöntekijä 55 Puupponen Riitta perushoitaja 56 Rainakari-Nikkanen57 Saarinen Marja Raili, työfysioterapeutti merkonomi 58 Servomaa Matti agrologi 59 Skyttä Juhani opistoupseeri evp. 60 Sten Pami tuotepäällikkö 61Tanttinen Pertti kouluttaja 62 Tetri Tuula maatilan emäntä 63 Tossava Hannu insinööri 64 Tuohela Jorma myyntimies, eläk. 65 Tuomi Eeva-Liisa lastenohjaaja 66 Utriainen Tuomo prosessisuunnittelija 67 Vaalamo Jukka mielenterveyshoitaja 68 Vainikainen Juhani yliteknikko, eläk. 69 Virmala Timo ryhmäpäällikkö 70 Vuokko Pasi liikennelentäjä 71 Väisänen Jyri toiminnanjohtaja 72 Västilä Hanna opiskelija 73 Yli-Saunamäki Tapani, johtaja 74 Ylönen Juha teknikko III Nuori aikuinen kehittämään kirkkoasi -ehdokaslista nrot Ignatius Tommi opiskelija 76 Teikko Sami BA IV Keskellä elämää -ehdokaslista nrot Erkkilä Jukka opiskelija 78 Ersta Mirjam opiskelija 79 Helttunen Pentti kiinteistöisännöitsijä 80 Hirvonen Aila luokanopettaja 81 Honkasalo Maija luokanopettaja 82 Huuskonen Reijo tuotantopäällikkö 83 Jantunen Marja sairaanhoitaja 84 Jyrkinen Marja työterveyshoitaja 85 Karppinen Hannele lääkäri 86 Karppinen Mikko mediatekn. opiskelija 87 Kinnunen Mirja- 88 Maliniemi Arto Liisa, koulukuraattori psykoterapeutti 89 Mc Leod Smith Karel, opinto-ohj. 90 Mikkola Ansa terveystiet. maisteri 91 Puisto Marjatta nuorisonohjaaja 92 Rajala Inga-Lill radiotoimittaja V Yhteinen seurakuntamme -ehdokaslista nrot Sakki Riikka sairaanhoitaja 94 Salmi Marjaana koulukuraattori 95 Vesa Jenni opiskelija 96 Virtanen Marja- Leena, lab.hoitaja 97 Ahola Mervi osastonhoitaja 98 Hutri Liisa KTM, lehtori 99 Jalonen Leena fil.lis., lehtori 100 Karhunen Tuula pankkitoimihenkilö 101 Koski-Sipilä Eija kotitalousopettaja 102 Kuosmanen Raija 103 Laiho Lea FM, ranskanopettaja lastenohjaaja 104 Mäki Pirkko FM, lehtori 105 Pallonen Jouni rakennusmestari 106 Routama Leena kanslisti 107 Rönkä Antero 108 Suomalainen nuorisotyönohjaaja, teol.yo Sakari, toim.johtaja, isännöitsijä AIT 109 Tuina Juhani insinöörimajuri evp. 110 Vanhatalo Tuula MMK ÄÄNESTYS Hyvinkään su klo ma klo

12 SEURAKUNTAVAALIT Kirkonmäeltä-lehti esitti seuraavat kysymykset vaaliehdokasryhmille: 1. Mitkä kolme ovat seurakunnan tärkeimmät tehtävät? 2. Miten valtuustossa voidaan parhaiten vaikuttaa ja millainen on hyvä valtuutettu? 3. Mikä on valitsijayhdistyksen viesti hyvinkääläisille? Lähellä ihmistä - valitsijayhdistys 1. - Seurakunnan toiminnassa on tärkeää arkipäivän asioiden vieminen lähelle ihmistä. Hyvän sanoman perille toimittaminen edellyttää seurakuntalaisten runsasta tavoittamista. - Seurakunnalla tulee olla kestäviä vastauksia myös ihmisten yksinkertaisiin kysymyksiin ja omata valmiuksia ajalle ominaisten paineiden purkamisessa ihmisten moninaisten tarpeiden keskellä. - Hyvin hoidettu talous Aloitteellisuus on kaiken menestyksen edellytys. Tuntemalla organisaation toiminnan voi menestyksellisesti osallistua asioiden eteenpäin viemiseen niiden eri kehitysvaiheissa.aktiivinen,asioista selvillä oleva ja selvää ottava valtuutettu voi täyttää äänestäjien asettamat edellytykset parhaiten Haluamme vaikuttaa seurakunnan tapahtumiin ja toimintoihin uudistamalla niiden sisältöä niin että seurakuntalaiset tavoitetaan nykyistä paremmin. Olet tärkeä. äänestä seurakuntavaaleissa! Seurakuntaelämässä mukana - valitsijayhdistys 1. - Seurakunnan päätehtävä on huolehtia kirkon pyhien toimitusten (kaste, Herran ehtoollinen, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen) asianmukaisesta hoitamisesta ja lähetyskäskyn täyttämisestä. - Päätehtävään liittyen seurakunnan tulee kantaa erityistä vastuuta lasten ja nuorten kristillisestä kasvatuksesta yhdessä kotien ja koulujen kanssa. - Seurakunnan tulee myös olla heikkojen ja ahdistuneiden tukena ja turvana Valtuuston jäsen voi parhaiten vaikuttaa ratkaisuihin silloin, kun hän on hyvin paneutunut asioihin. Tarvitaan rehtiä ja avointa yhteistyötä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kesken sekä aktiivista osallistumista seurakunnan toimintaan. Hyvä valtuusto muodostuu valtuutetuista, joita seurakunnan hengellinen tehtävä innostaa ja jotka haluavat kunnioittaa myös muiden näkemyksiä, vaikka ne poikkeaisivatkin omista Haluamme, että mahdollisimman moni hyvinkääläinen tuntisi seurakunnan hengelliseksi kodikseen, jossa vallitsee avoin, lämmin vastaanotto ja jossa kaikkia ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti ja arvostavasti. Pyrimme talouden järkevällä hoitamisella turvaamaan seurakunnan toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. VAALIKERÄYS Marraskuun seurakuntavaalien yhteydessä toteutettavalla vaalikeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työtä pakolaisten auttamiseksi Angolassa, Keniassa, Sambiassa ja Liberiassa. Keräys toteutetaan lipaskeräyksenä vaalipaikoilla. Keräykseen voi osallistua sekä ennakkoäänestyksen aikana että varsinaisina vaalipäivinä. Nuori aikuinen kehittämään kirkkoasi - valitsijayhdistys 1. Seurakunnan kolme tärkeintä tehtävää ovat: - sen tuhatvuotisten perinteiden vaaliminen - kehittyminen nykyihmisen mukana - sekä kulttuurien välisten kuilujen kaventaminen Parhaiten valtuustossa vaikutetaan ottamalla huomioon pieninkin esille nostettu mielipide. - Hyvä valtuutettu puolestaan tuo rohkeasti esille oman elämänpiirinsä mielipiteitä, mahdollistaen näin laajempialaisen keskustelun aiheesta kuin aiheesta Tahdomme kirkon ulos kirkosta eli haluamme vaikuttaa ohjaamalla kirkon resursseja kaduille, kapakoihin ja kauppakeskuksiin, jotta saadaan uutta kosketuspintaa kirkosta vieraantuneisiin. Olet tärkeä. äänestä seurakuntavaaleissa! Keskellä elämää - valitsijayhdistys julistaa Jumalan sanaa ja sakramentteja 2. kohdata aidosti se heikoimmassa asemassa oleva ihminen 3. olla vaikuttamassa sanoilla ja teoilla ympäröivään yhteiskuntaan, sen arvoihin, rakenteisiin ja toimintaan. 2. a) perehtyy etukäteen huolellisesti käsiteltäviin asioihin b) osaa ja rohkenee avoimesti sekä perustellusti kertoa omat mielipiteensä c) pyrkii yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen kaikkien valtuutettujen kanssa sekä d) pyrkii tekemään päätökset kristilliseen vakaumukseen ja maalaisjärkeen perustuen eikä esim. poliittisiin vaikuttimiin perustuen Hyvä kirkkovaltuutettu a) osallistuu itse seurakunnan toimintaan b) tuntee seurakunnan työntekijät - edes nimeltä c) tuntee ja ymmärtää seurakunnan eri työmuotojen sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat d) tietää ja tuntee miten eri päätöksentekoprosessit etenevät meillä täällä Hyvinkäällä sekä rovastikunta-, hiippakunta - ja kirkolliskokoustasolla e) hahmottaa missä todellisuudessa eri ikäiset ihmiset elävät Hyvinkäällä esim. mikä on lasten, vanhusten, syrjäytyneiden, työttömien, sairaiden, vammaisten tai elämään väsyneiden ihmisten tilanne arjen oravanpyörässä f) keskustelee, etsii, pohtii, puntaroi, kuulee, näkee, kohtaa eli elää itse Keskellä elämää 3. - Seurakunnan tulee antaa tukea ja toivoa perhekriisien, taloudellisen ahdingon, työttömyyden, sairauden, yksinäisyyden tai muiden elämän vaikeuksien kohdatessa. - Olemme asettuneet ehdokkaiksi seurakuntavaaleissa siksi, että haluamme tehdä vastuullisia ja tarkoituksenmukaisia päätöksiä seurakunnassamme. Sitä kautta pystymme ehkä omalta osaltamme luomaan seurakunnan työntekijöille entistä paremmat edellytykset kohdata Sinut arjen ja juhlan keskellä - keskellä elämää. Yhteinen seurakuntamme - valitsijayhdistys 1. - Rakkauden kaksoiskäskyn mukaan toimiminen, Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken (Jh 3:16). Tämä tapahtuu luontevasti mm. jumalanpalveluselämässä sekä lapsi- ja nuorisotyötä ja diakoniatyötä painottamalla. - Sanan julistaminen sekä tätä seuraava kristillisten arvojen esillä pitäminen. Näitä ovat mm. oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus ja heikoimman asemasta huolehtiminen. - Kannustaa ihmisiä hyvän tekemiseen ja edistämiseen Hyvinkäällä, Suomessa ja koko maailmassa. 2. Hyvä valtuutettu: - näkee asiat kokonaisuuksina - on ahkera tutkimaan asioita - on hyvä kuuntelemaan Parhaiten voi vaikuttaa: - olemalla sitkeä ja pitkäjännitteinen - olemalla määrätietoinen - ottamalla luottamustehtävän tosissaan 3. - Ryhmämme ehdokkailla on kokemusta ja näkemystä seurakunnan asioiden hoitamisessa. Olemme myös saaneet toteutettua tärkeinä pitämiämme asioita. - Mielestämme kirkon on oltava aikaansa seuraava, avoin yhteisö joka tasa-arvoisesti kutsuu mukaan jokaista hyvinkääläistä. Kirkon tulee kuunnella herkällä korvalla ihmisiä huolissaan. - Kirkolla on merkittävä rooli Hyvinkään kehittämisessä ja hyvinkääläisten hyvinvoinnin edistämisessä. Haluamme huolehtia, että kirkko myös tulevaisuudessa toteuttaa tätä tehtäväänsä. H Y V I N K Ä Ä N K I R K O S S A 12

13 Isän silmien alla Kun aloin tätä juttua varten miettiä, miten olen löytänyt yhteyden Jumalaan, huomasin, etten voi osoittaa tarkkaa vuotta, saatikka päivää, jolloin se tapahtui. Niin kauan kuin jaksan muistaa, on Jumala ollut elämässäni, ja voin kai sanoa, että olen uskonut häneen aina. Oma seurakuntayhteyteni on syntynyt mielestäni hyvällä ja luontevalla tavalla. Kävin pienenä kirkon kerhossa, josta muistan vähän, mutta ne muistot ovat kaikki hyviä. Joitakin vuosia kävin seurakunnan poikakerhossa kotipaikkakunnallani Kuusankoskella; sieltä mieleen jäivät lähinnä monet mukavat pelit ja leikit. Myös musiikkiharrastukseni alulla ja seurakunnalla on kiinteä yhteys, sillä aloitin kuorolaulun seurakunnan lapsikuorossa, josta myöhemmin siirryin lukioikäisenä nuorisokuoroon. Kuusankosken kirkon nuorisokuorosta tuli minulle lähes kymmeneksi vuodeksi todella tärkeä paikka. Voin kiitollisena jälkeenpäin katsoa noita vuosia ja sitä, kuinka turvallisen paikan kasvaa aikuisuuteen kuoro minulle kaikkine kokemuksineen tarjosi. Mukavan rippileirin jälkeen hakeuduin myös isoiskoulutukseen ja siitä sain yhden hienon seurakuntayhteyden tarjoaman kokemuksen lisää. En ole sitä aikaisemmin oikeastaan ajatellut, mutta nyt huomaan, että seurakunta ja Jumala ovat olleet läsnä kaikissa elämäni tärkeissä vaiheissa. Minulle usko Jumalaan on eräänlainen pohjavire, joka vaikuttaa jokapäiväisessä elämässä hiljaisena, mutta silti vakaasti tietä ohjaavana voimana. Kasvan ja kasvatan Tultuani kahden pienen tytön isäksi on syitä rukoukseen tullut luonnollisesti valtavasti lisää. Tuntuu lähes mahdottomalta ajatella, että itse voisin ilman Taivaan Isän apua ja varjelusta huolehtia kahdesta hauraasta pienestä elämästä. Onneksi juuri lapsia katsellessa ja heidän varttumistaan seuratessa voi Jumalan huolenpidon tuntea selvästi. Siihen huolenpitoon luottaminen helpottaa myös omaa vanhemmuutta ja sen mukanaan tuoman vastuun kantamista.. Tulevaisuutta pohtiessani kulkee ajatus lapsiimme. Omat muistoni ja kokemukseni seurakunnan tarjoamasta henkisestä kodista, jonka turvassa olen saanut kasvaa, saavat minut toivomaan ja rukoilemaan lapsilleni samanlaista tulevaisuutta. En voi ajatella heille parempaa tapaa kasvaa Jumalan tuntemisessa kuin saada lapsesta saakka olla Isän silmien alla. Seurakunnan tarjoamat kerhot, kuorot ja pyhäkoulu ovat mielestäni paikkoja, joissa jo lapselle syntyy luonnollinen suhde Jumalaan ja joka aikanaan voi ilman suurta uskoon tulemisen kokemustakin muuttua aikuisen ihmisen uskoksi. Teksti Jaakko Jokinen Esivallan ja Jumalan palveluksessa Helsingin Sanomat kertoo tiistaina 15.lokakuuta kahden neuvostolentäjän haudan avaamisesta Valkealassa ja vainajien jäännösten siirrosta muualle haudattaviksi. Uutisen tekee mielenkiintoiseksi myös se, että tapauksessa palataan jatkosodan syttymispäivään 25.kesäkuuta Suomalainen alikersantti Heimo Lampi joutui ilmataisteluun ja pudotti neuvostopommittajan järveen. Sen koko miehistö menehtyi ja haudattiin järven rannalle. Silloinen taistelulentäjä Heimo Lampi teki kutsumustyönsä tuomarina ja lopulta hovioikeuden presidenttinä. Elämänsä syvimmät tunnot ja sisäisen uskonsa hän on avannut laajalle lukijakunnalle kirjoillaan sekä kirkkomme tärkeimmän lehden Kotimaan pitkäaikaisena kolumnistina. Heimo Lampi täytti oman kutsumustehtävänsä muiden rinnalla sotilaana kun synnyinmaa hänet siihen kutsui. Hän oli oikeudenjakajan osassa, kun häntä siinä tehtävässä tarvittiin. Mutta hengellisen regimentin palveluksessa hän teki myös uskollisen päivätyön. Hän muistutti lukijoita ja kuulijoitaan Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Se kestää vielä silloinkin kun tämä matka on päättynyt. (TT) KIITOS irpaleita Kun sieluuni tulvii valoa kiitän Sinua, Jumalani että olen vain heikko ihminen. En ole pyhä, en vanhurskas, en luja uskossani. Olen elänyt väärin olen syntinen aikojeni alusta saakka. Kiitos siitä etten kuulu niiden pyhien joukkoon jotka ovat kutsutut muita tuomitsemaan. Kiitos siitä että erotit minut itsestäsi ja puhalsit minuun elävän hengen ja lähetit maailmaan eksymään ja erehtymään. Kiitos siitä että annoit mukaani kaipuun luoksesi. Kiitos siitä että teit minusta haparoivan ihmisen. * Taivasten valtakunta kulkee sydämestä sydämeen siellä missä ihminen on läsnä lähimmäisiään varten. Rakkausprofessori vierailee Hyvinkäällä Monista kirjoistaan ja lehtijutuistaan tunnettu Lapin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kaarina Määttä on alustajana yleisötilaisuudessa, joka järjestetään sunnuntaina kello 14 Vehkojan seurakuntakeskuksessa. Alustuksen aihe: Miten saada parisuhde kestämään - rakkaus voimavarana. Kaarina Määttä on tutkinut kymmenisen vuotta rakkautta ja parisuhdetta Lapin yliopistossa. Erityisesti hän on selvitellyt tutkimuksissaan pitkään yhdessä eläneiden parien kokemuksia onnistumisia ja unelmia, arkitodellisuutta ja kriisejä sekä myös avioeroa ja siitä selviytymistä. Aihe on tärkeä ja kiinnostava aikana, jolloin monet avioliitot purkautuvat. Eroista huolimatta monien parisuhde kuitenkin kestää ja jokaisella on toivoa. Kestävä parisuhde on parhaimmillaan hyvä terveysvakuutus, stressin suoja ja voimavara. Kun kotiasiat ovat kunnossa, työssä ja elämässä jaksaa paremmin. Professori Määttä ei tarjoa ihmisille valmiita vastauksia parisuhteen ongelmiin, mutta on tutkimusaineistonsa perusteella päätynyt kahdeksaan positiiviseen ratkaisumalliin. Silti tie onnistumiseen on jokaisella parilla omanlaisensa; jotkut pääsevät eteenpäin keskustelemalla, toisille taas asioiden vatvominen ei ole hyväksi. Vehkojan yleisötilaisuus järjestetään seurakunnan monen työalan yhteistyönä. Järjestelyssä ovat mukana perhetyö, perheasiain neuvottelukeskus, aikuistyö, yhteiskuntatyö ja Palveleva puhelin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ohjelmaan sisältyy myös aiheeseen liittyvää musiikkia. Lastenhoito on järjestetty. Kahvitarjoilu kello alkaen. Maksuton Liikenteen tilausbussi lähtee Alttarikiveltä kello ja ajaa Hämeenkatu-Uudenmaankatua Vehkojalle. Kaikilta pysäkeiltä pääsee kyytiin. Bussin etuikkunassa on iso punainen sydän. Paluukuljetus tilaisuuden jälkeen noin kello 16. Vehkojalla voi hankkia myös professori Kaarina Määtän teoksia: Rakastumisen lumous, Kestävä parisuhde ja Avioeron tuska ja helpotus, joihin saa myös kirjailijan signeerauksen. Nähdään Vehkojalla marraskuussa parisuhde- ja rakkausteeman ympärillä! Pentti Kakkonen yhteiskuntatyön pastori

14 KUULUTUS Koska alempana mainittuja sukuhautoja ei ole kunnostettu kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston antamasta kehotuksesta huolimatta, kirkkoneuvoston taloudellinen jaosto on kirkkolain (luku 17, 3, mom. 3) nojalla päättänyt julistaa hautaoikeuden näihin hoitamattomiin hautoihin menetetyksi. Edellä tarkoitetuille, hoitamattomille haudoille on laitettu tästä päätöksestä myös erillinen ilmoitus. Samalla ilmoitetaan, että kirkkoneuvoston taloudellinen jaosto voi antaa luvan poistaa haudalla olevan muistomerkin tai rakennelman. Jollei niitä tai haudalla olevia irtaimia esineitä ole poistettu kuuden kuukauden kuluessa hautaoikeuden päättymisestä, siirtyvät ne seurakunnalle ilman vastiketta (Kirkkolaki, luku 17, 4). Tähän taloudellisen jaoston päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta jokainen sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan ja seurakunnan jäsen myös sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, menee viranomaisen toimivaltaa ulommaksi tai muutoin on lainvastainen taikka päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Valitus on toimitettava tuomiokapitulille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa kuulutuspäivästä eli viimeistään klo mennessä. Valituskirjelmä on allekirjoitettava ja siinä on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti ja postiosoite, päätös johon haetaan muutosta sekä muutosvaatimus perusteineen. Valituskirjelmään on liitettävä valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus tiedoksisaantipäivästä. Lisätietoja antaa ylipuutarhuri, puh. (019) Hyvinkäällä lokakuun 8. päivänä Hyvinkään seurakunta, kirkkoneuvoston taloudellinen jaosto Puolimatkan hoitamattomat haudat 2002 Hautatunnus Viimeksi haudattu vainaja vuosi Weckman Doris Allard Viktor Ingström Frans Robert Pakkanen Oskar Emil Salminen Maria Vilhelmina ei hautausta Melan Pietr Peltonen Aina Emilia ei hautausta Louhikari Ida Nieminen Johan Kustaa Villberg Anna ei hautausta Åderman Julia Aulino Stenberg Kustaa Maurits Vickström Susanna Valpuri Rinne Vihtori Virta Hilma Katarina ei hautausta Koskinen Lydia Aleksandra Järvinen Ismo Risto ei hautausta Sjöberg Erika Vilhelmiina ei hautausta ei hautausta ei hautausta ei hautausta B ei hautausta Ståhlberg Hilma ei hautausta Jokinen Otto Edvard Mattila Väinö Ilmari B tuntematon ei hautausta Virtanen Anni Mattila Vilhelmiina Mäenpää Sanna Maria Tarkkanen Toivo Stålhammar Maria V Katajainen Kyllikki Ketonen Kristiina Maria Snäll Olga Maria Forström Anders Vilhelm Kavonius Maria Vilh Salonen Hilma Aleksander Martin Josefina Henriksson Sofia Lovisa Akkanen Viljo Koivula Paavo Aarnio Anna Eliina Nurmi Emilia Josefina Markus Katrina Aspinen Maria Sofia Serenius Agneta Hieta Olga Maria Jokinen Serafia Amalia Metsola Kustaa Hällfors Olga Maria Kauppinen Eva Maria Salminen Vilho Leo Jokinen Karolina Koskinen Aleksandra V Liljeberg Elsa E Luskala Amanda ei hautausta Virenius kalevi Armas Laitinen Aino Elisabet Leinonen Vieno Anna-Liisa Haili Ida Kiviniemi ei hautausta Pennanen Tyyne Maria B Pennanen Sisko Tekla B Pakarinen Anna B Pätilä Veikko Kalevi Setälä Toivo August Suomi Hilda Ahlroth Sigrid Ireena Enroth Hulda Eufrosyne Haapasalo Elin Lydia Salmi Terttu Matleena Pulkkinen Lovisa Elina Ringblom Karl Jalmari Soininen Maria ei hautausta Ratinen Anna Pajuranta Hilma Karjalainen Susanne Maria Laakkonen Impi Maria Kähönen Antti Korhonen Pertti Vilhelm Leinonen Raija Sinikka Eriksson Jalo Ferdinand Aalto Liisa Vuorinen Emma Elina Repo Charlotta Jortikka Rauha Korhonen Anna Matilda Theman Hulda Ester Poutanen Juhana Asikainen Aarne Jalmar Ahokallio Konstantin Eberhard Mäkinen Suoma Paajanen Tyyne Matilda Mannelin Juho Vihtori Nikkanen Maria Reiman Maria Tanninen Nestor Kämäräinen Maija-Liisa Jokinen Otto Mikael Vartiainen Ester Leppänen Aino Eveliina Lamminoja Eino Jalmari Hyytiäinen Tahvo Seuna Jouko Ilmari Kuusisto Viljam Ferdinand Kauppinen Martta Maria Heinonen Viljo Olavi Lindholm Hanna ei hautausta ei hautausta ei hautausta ei hautausta ei hautausta Tuominen Elin Sofia ei hautausta Haavisto Johan Edvard ei hautausta ei hautausta ei hautausta Nyroos Hilma ei hautausta Helen Aarre Eino ei hautausta Koskela Ida Matilda Gröönroos Ida Johanna Holopainen Hilma ei hautausta Salo Selma Karoliina ei hautausta Koskinen Anna Silja Nissinen Anna Stiina Nurmio Hilma Josefina Lahti Vilhelm Nikolai Avellan Aurora Antoinetta B Pesonen Heikki Olavi Maaronen Niilo Berg Ida Björkroth Henry Valdemar Kelkkanen Iida Alina Saarikko Iida Maria Tähkäpää Antti Rämö Anna Loviisa Lumikari Fredrik Mäntynen Alma Karoliina Eerola Johan Oskar 1964

15 Saarinen Jalmari Lumme Selma Eveliina Velin Amanda Karoliina Kumpula Kaisa Aili Pyykönen Aili Lovisa Partanen Olga Maria Saarinen Ida Tiihonen Aarne Olavi Iivonen Katri ei hautausta ei hautausta Rautatieläisten hautausmaan hoitamattomat haudat 2002 Hautatunnus Viimeksi haudattu vainaja vuosi tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Anttila Mariana ei hautausta tuntematon tuntematon tuntematon Malmström Augusta tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Invenius Matilda Charlotta tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Baruch Amirchananz tuntematon tuntematon tuntematon Viitanen Lauri Hemming tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Aaltonen Hilda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Oksanen Salli tuntematon tuntematon tuntematon Vanhamylly Johan tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Välenoja Ida Matilda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Österberg Uno ja Impi tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Saarinen Emilia tuntematon tuntematon Andersson Helvi ja Linda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Kauppinen August Engelbert tuntematon Pettersson Mathias Pettersson Gustava tuntematon Bärlund Axel ja Agnes tuntematon tuntematon Leino Lovisa Koivisto Frans Valfrid tuntematon tuntematon tuntematon Kankkunen Lyydia Maria Aaltonen Oiva tuntematon tuntematon Högström Karolina Antoinette tuntematon tuntematon Pettersson Johan tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Andersson Maria tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Wathen Hedda tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Tuomi Karl Tuomi Hilma Maria tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Strömberg tuntematon tuntematon Lindqvist Olga tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Hirvonen Sulo P tuntematon tuntematon Kosonen Viktoria Isabella Sivander Sigrid Alexandra tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Hornborg M.E Hornborg Ina tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Korhonen Kustava? tuntematon Ahonen Otto Selim tuntematon ei hautausta tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Salo Oskari Verner Kaarlo tuntematon Torckell Lilli Maria tuntematon Vickström Oskar Adolf Esko Maria Lindros Martta Esko Aino tuntematon Björk Ida Karoliina tuntematon tuntematon tuntematon Torckell Elin Maria Casén Aino Amanda Elisa Casén Ella Maria tuntematon tuntematon Laine Kustaa Lennart jatkuu seuraavalle sivulle 15

16 ...jatkoa edelliseltä sivulta Ontsijoff Jion tuntematon Dmitrei tuntematon Hunduroff Paavali tuntematon a tuntematon b tuntematon c tuntematon tuntematon tuntematon Forsberg Vilhelmiina tuntematon Kallio Ida Matilda tuntematon Sundström Johan Viktor Häggström Erkki Arvid Hacklin Lina Adriana Rosell? Berggren Hilja Matilda ei hautausta Viherluoto Ensi Toivoni Hand Teodor Åhman Viktor tuntematon tuntematon Grönholm? Jokinen? Jokinen Alli Rauha Väisänen Riitta Sofia Pulkkinen Amanda Alina Nieminen August Emil Eklund Ida Sofia Leino? tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Tunander Katarina Sofia tuntematon tuntematon tuntematon Bergh Edvin? tuntematon tuntematon tuntematon Helenius Tyyne Elina tuntematon Aalto Hilma tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Silen Irene tuntematon tuntematon tuntematon Nurmi Karl Emil tuntematon ei hautausta Palomäki Helvi Lyydia Palomäki Liisa Sibylla Palomäki Eino Matias tuntematon Viklund Hilja tuntematon a tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon a tuntematon a tuntematon a tuntematon b tuntematon tuntematon Uski Irja Aliina tuntematon tuntematon Homan Hilja Alhainen Hilma tuntematon tuntematon ei hautausta Blom Sally tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Mandelin Maria Magdalena tuntematon Tilander Urho Moberg Mimmi tuntematon Koskinen Arvo Antero tuntematon ei hautausta Kankkonen A Alfthan Alfons Emil Bernadotte Gunell Kaarlo Bergström Karin tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon tuntematon Kivinen Venni Vihtori tuntematon Laurikainen Juho Veikko Hämäläinen Johan Hjalmar a tuntematon Hirsimaa Eino Ilmari 1956 Rauhannummen hoitamattomat haudat 2002 Hautatunnus Viimeksi haudattu vainaja vuosi Helle Orvo Valter 1976 Hautausmaat täynnä historiaa Puolimatkan, Rauhannummen ja Rautatieläisen hautausmaalla kuulutettiin hoitamattomia hautoja viime vuoden syksyllä. Kunnostusaikaa omaisilla oli vuosi ja määräaika päättyi Kirkkoneuvoston taloudellinen jaosto tarkasti kuulutetut haudat ja totesi mitkä haudoista ovat edelleen kunnostamatta. Kyseisten hautojen hautaoikeus päätettiin julistaa menetetyksi. Nyt julkaistavalla kuulutuslistalla voi olla yksittäisiä hautoja, joiden omaiset eivät esim. ulkomailla työskentelyn tai muun syyn takia ole olleet tietoisia meneillään olevasta kuulutuksesta tai he eivät muun syyn takia ole pystyneet hautaa kunnostamaan, mutta haluavat sen tehdä ja ottaa haudan hoitoonsa. Näissä tapauksissa lisätietoja menettelytavoista voi kysyä ylipuutarhurilta tai kirkkoherranvirastosta. Yleisimmin esitetty kysymys on: Mitä seurakunnalle palautuneille haudoille tapahtuu?. Jatkossa palautuneet haudat inventoidaan ja katsotaan mitkä haudoista ovat henkilöhistorian kannalta säilytettäviä tai millä haudoilla on taiteellisesti tai historiallisesti säilytettäviä muistomerkkejä ja toisaalta mitä hautoja ja millä ehdoilla voidaan ottaa uudestaan arkku- tai tuhkahautauskäyttöön. Erityistä huomiota inventoinnissa kiinnitetään Rautatieläisten hautausmaalla oleviin, seurakunnalle palautuviin hautoihin. Arvokkaat muistomerkit säilytettävä Kirkkojärjestys velvoittaa seurakuntia säilyttämään haudoilla olevia taiteellisesti tai historiallisesti arvokkaita rakennelmia tai muistomerkkejä. Jos niitä ei pystytä pitämään haudalla, ne on siirrettävä sopivaan paikkaan hautausmaalla tai huolehdittava muutoin niiden säilymisestä. Hautaustoimen ohjesäännössä puhutaan myös kirkkovaltuuston oikeudesta määrätä, että hauta voidaan ottaa seurakunnan kustannuksella säilytettäväksi, kun merkittävän henkilön tai kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaan haudan hautaoikeus päättyy. Tällä perusteella on seurakuntien hoitoon otettu mm. sankarihautoja. Rautatieläisten hautausmaan vanhalle osalle ei ole suunniteltu mitään isoja muutoksia. Inventoinnin jälkeen hautausmaan kaavasuunnitelma tarkistetaan ja osa alueista tultaneen ottamaan tuhkahautauskäyttöön. Myös arkkuhautauksen mahdollisuus tutkitaan. Kuulutusmenettelyn alkuvaiheessa kritisoitiin julkisuudessa erityisesti Rautatieläisten hautausmaan osalta sitä, että myös paikkakunnan historian tai kulttuurielämän kannalta merkittävien henkilöiden hautoja oli kuulutettujen listalla. Itse näen asian siten, että mitä merkittävämmän henkilön haudasta on kyse sen tärkeämpää on ratkaista se, kuka haudan hoidosta vastaa. Hoito on ainoa tapa turvata haudan säilyminen tuleville sukupolville. Tuntemattomat haudat Esimerkkinä hautojen katoamisesta Rautatieläisten hautausmaalla kuulutettiin yli 230 hautaa tuntemattomina. Tiedot vainajista ja muistomerkit haudoilta olivat hävinneet vuosikymmenten aikana. Jos arvokkaista haudoista tai muistomerkeistä ei huolehdita niitä ei enää vuoden kuluttua ole olemassa. Jopa kokonaisia hautausmaita on meillä Suomessa kadonnut hoidon ja käytön lakattua. Arvokkaiden, säilytettäväksi luokiteltavien hautojen hoidossa olisikin haastetta eri tahoille. Hautapaikkojen uudelleen luovutus on yksi keino pitää hautausmaat käytössä ja hoidettuina. Siten turvataan niiden säilyminen kunhan toimenpiteet vain tehdään harkiten ja hautausmaan ehdoilla, vanhaa kunnioittaen ja säilyttäen. Se mikä tänään on uutta, on vuoden kuluttua historiaa. Markku Husso ylipuutarhuri Kuvat Jorma Ersta

17 Juhliva Hyvinkään Oratoriokuoro ei haasteita pelkää Hyvinkään Oratoriokuoro on saavuttanut 25-vuoden iän. Se juhlistaa saavutustaan viikon mittaisella konserttien sarjalla marraskuun lopulla. Tällöin kuullaan valikoituja osia kuoron huippusaavutuksista etenkin suurten kuoroteosten taitajana. Niiden takana on aina kurinalaista ahkeraa harjoittelua ja tuloksena konsertti, mahtava elämys sekä kuulijoille että itse kuorolaisille. Uudeksi ongelmaksi ikuisen rahapulan lisäksi on noussut huoli sekä laulajien että kuoron johtajan ikääntymisestä. Mikä on kuoron tulevaisuus? Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää kiinnostusta kuoroteoksia kohtaan esittämällä etupäässä suurimuotoisia kuoroteoksia, kuten oratorioita, messuja, motetteja sekä muuta sakraalimusiikkia, todetaan juhlallisesti Hyvinkään Oratoriokuoron yhdistyksen säännöissä.tästä onkin pidetty kiinni. Vuonna 1977 kanttori Matti Heroja ryhtyi laajentamaan Kamarikuoroa. Hän kutsui mukaan laulutaitoisiksi tietämiään hyvinkääläisiä sekä puhelimitse että kadulla tavatessaan. Toiveena oli saada jokaiseen äänilajiin 20 laulajaa. - Ihailin aina Savonlinnan oopperajuhlien kuoroa ja kun opiskelin orkesterinjohtajaksi Jorma Panulan johdolla, uskalsin innostua itsekin asiasta. Harva yltää tähän Mikään yksinkertainen juttu joukon kerääminen ei ole ollut, mutta Händelin Messias houkutti laulun ystäviä yhteiseen yritykseen, Heroja muistelee. Kuoro on koottu pääosin laulun harrastajista, mutta mukana on runsaasti myös ammattilaisia ja vahvistukseksi on aina saatu maankuuluja solisteja Taso on noussut koko ajan, siitä olen ylpeä. Hyvinkään Oratoriokuoro on ainutlaatuinen, eihän tällaisiin suurten kuoroteosten esityksiin ylletä kuin muutamassa suuressa Suomen kaupungissa. Harva kuoro pystyy laulamaan Matteuspassiota tai Verdin Requiemiä, Heroja iloitsee. Kuoroharjoitukset eivät kuitenkaan yksin riitä, äänen kuntoa pitäisi parantaa joka päivä omatoimisesti. Siinä eräs tapa nostaa tasoamme vielä entisestään, hän muistuttaa. Vaimot voisivat patistaa Hienoista saavutuksista huolimatta samat huolet ovat jäytäneet Oratoriokuoroa koko ajan. Joukkomme on koko ajan vaihtunut hirveästi, siksi mukana pysyvät ovat sitä arvokkaampia, toteaa Matti Heroja. Ongelmana on ikääntyminen sekä puute miesäänistä, tenoreita- Oratoriokuoro ja orkesteri seuraavat tarkkaavaisina kanttori Matti Herojan lennokasta tahtipuikkotyöskentelyä. Työstettävänä musiikkikappaleena Bachin Matteuspassio. kaan ei löydy tarpeeksi, sanoo Hyvinkään Oratoriokuoron puheenjohtaja, tenori Timo Honkasalo. Hän pahoittelee sitä, ettei poikia enää laulateta kouluissa niin kuin ennen ja laulaminen jää uudenlaisten harrastusten varjoon. Vaimot voisivat patistaa miehiään tähän ikiomaan laulukuoroon sen sijaan, että näiden aika menee lasten kuskaamiseen pelipaikoille. Tietysti mukaantulo vaatii sitoutumista, muuten pettää porukan. Kuorotoiminta on kuitenkin muodostunut monelle henkireiäksi ja sosiaaliseksi tapaamistilaisuudeksi, jonka kruunaavat kohokohdat, yhteiset onnistuneet esiintymistilaisuudet. Tiedän että meidän hienojen Bach- tai Verdi-saavutustemme maine on kiirinyt laajalle ja kadehtijoita on, Honkasalo toteaa. Tarkkakorvaisia tarvitaan Hyvinkään Oratoriokuoro ei saa suoraan lipputuloja, niin että voisi kustantaa orkesterin itse. Sellaista ei ole seurakunnallakaan, joten se joudutaan ostamaan. Noin päinen orkesteri tulee hyvin kalliiksi, toteaa puheenjohtaja Timo Honkasalo. Suuri kiitos siitä, että asiat ovat järjestyneet edes näin hyvin, kuuluu Hyvinkään seurakunnalle. Se tarjoaa myös harjoitustilat, sillä joka maanantai kaikuu seurakuntakeskuksen isosta salista mahtava pauhu. Akustiikkaan ollaan tyytyväisiä. Kuoroomme pääsee mukaan kun tulee ensin musiikkilautakuntamme pikku testiin. Heroja soittaa sävelen ja jos sen pohjalta pystyy ottamaan äänen, on korva tarpeeksi tarkka. Jonkinlaista nuoteistalukutaitoa tarvitaan, mutta se kehittyy myös harjoituksissa koko ajan, muistuttaa Honkasalo. Kuorossa on nykyään 70 laulajaa. Joskus kuin urheilusuoritus Basso Jussi Haanterä on ollut Hyvinkään Oratoriokuorossa mukana alusta asti ja koonnut myös sen historiikin. Kuoron taipaleella on monta kohokohtaa kuin muistojen helminauhassa ikään. Tempo on lisääntynyt koko ajan, musiikkiesitykset ovat tihentyneet ja niissä on vauhtia enemmän, Mozartin Requiemkin tuntui urheilusuoritukselta, hän sanoo. Tuleva 25-vuotisjuhlaviikko on meille myös kova voimanponnistus. Sellaista ei ole vielä aikaisemmin yritetty, mutta into on kova. Itse pidän siitä, että lauletaan vaikeita, Haanterä toteaa. Pedagogiikan pulmat Matti Heroja hoitaa soittamalla stemmat mystisesti suoraan tajuntaan. Hän ei alennu junnaavaan tankkaamiseen niinkuin seitsemän veljeksen kanttoori. Jos joku Herojan oppilas ei opi tällä luonnonmenetel- mällä, on se oppilaan oma häpeä, kuvailee Haanterä kokoamassaan kuoron historiikkissa. Haasteita puoleen ja toiseen Altto Ritva Hotti tuli Hyvinkään Oratoriokuoron riveihin vuonna Kuorolaulu on minulle vanha rakkaus ja kun muutimme Hyvinkäälle, hakeuduin mukaan. Se osoittautui juuri sellaiseksi kuin odotinkin. Esityksemme ovat tarjonneet koko ajan haasteita, helpolla ei ole päästy. Matteuspassio koottiin monesta osasta ja kun vihdoin saavutettiin kokonaisuus, muodostui siitä pitkänä ja mahtavana todellinen elämys. Suurten juhlapyhien tilaisuudet ovat ikimuistoisimpia kohokohtia, hän sanoo. Haastetta kuorolle antaa myös suuri orkesteri, äänten on kuuluttava instrumenttien yli. Olemme varmasti myös haaste Matti Herojalle, mutta koskaan hän ei tunnu leipääntyvän. Rauhallisuudesta ja ystävällisyydestään huolimatta hän pitää meidät kurissa. Kuoroharjotuksissa tehdään töitä eikä pulista, Ritva Hotti lisää. Teksti Kati Rauhakoski Kuva Jorma Ersta Kuoron historiaa lyhyesti Heti perustamisen jälkeen aloitettiin yhteistyö Hyvinkään Orkesterin kanssa. Vierailijoiksi saatiin tunnettuja solisteja Ritva Auvisesta ja Jaakko Ryhäsestä alkaen. Tasokkaiden solistien houkuttelu onkin jatkunut onnistuneesti koko olemassaolon ajan. Händelin Messiasoratoriosta tuli kymmeneksi vuodeksi kuoron päänumero ja ensimmäiset konserttivierailut tehtiin Riihimäelle. Ohjelmaan tuli myös Brahmsin Saksalainen sielunmessu ja vierailu Kouvolaan. Vuonna 1982 kuoro uskaltautui mukaan Béla Bartókkuorokilpailuun. Siinä ei pärjätty, mutta kaksi konserttiohjelmaa pikkukappaleita oli sopivaa vaihtelua sielunmessujen vyöryyn. Bachin monumenttiteosta Matteuspassiota ryhdyttiin työstämään Matti Herojan johdolla seuraavana vuonna ja 1985 sen johti Pentti Sistonen. Hän johti myös kuoron Vapautettu kuningataresityksen suomalaisen musiikin 400-vuotisjuhlassa. Messias soi jälleen Riihimäellä sekä Porvoon tuomio Ḣyvinkääsalin valmistuminen houkutti lavalle kaikki paikallset kuorot. Perinteinen sekakuoro- ohjelmisto toikin pisristystä oratoriokuorolaisten kirkollisempaan ohjelmistoon. Vierailuja tehtiin Poriin, Kouvolaan ja Sippolaan. Oratoriokuoro matkusti Kecskemétiin Hyvinkään unkarilaiseen ystävyyskaupunkiin Kirkollisempana ohjelmisto-osuutena oli osa Piariszta-kirkon katolista sunnuntaimessua ja maallisempi osa laulettiin Kodály-koulussa. Pariksi vuodeksi, Herojan toimiessa Kansallisoopperassa kuoromestarina, saatiin johtajaksi Pekka Mäntymaa Riihimäeltä. Hän harjoitutti mm. Mozartin Requiemin Lacrymosa-osan ja se ohjelma esitettiin usealla paikkakunnalla. Kun Matti Heroja palasi ruotuun, otettiin työn alle Verdiä yhdessä Vihdin kamarikuoron johtajan Martti Kilpeläisen kanssa ja niin valmistui esityskuntoon Verdin Requiem. Se kuultiin sittemmin Hyvinkään ja Vihdin lisäksi Tampereella, Helsingissä ja Lohjalla. Viimeksi Oratoriokuoron pääteemana on ollut Bachin Jouluoratorio sekä Mozartin, Suppén, Verdin, Cherubinin ja Faurén teokset, joita kuullaan myös juhlaviikon ohjelmistossa. Vierailut ja suuret tilaisuudet omassa ovat tietysti kuorolaisille juhlaa, mutta pienimuotisempikin esiintyminen on koettu haastavaksi. Niitä ovat mm. avustaminen jumalanpalveluksissa, laulaminen syntymäpäivillä, sukujuhlissa, häissä, Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa, Itsenäisyyspäivän juhlissa ja laulutervehdykset sairaalassa ja vanhainkodeissa. Kati Rauhakoski 17

18 Raili ja Pekka Tiihonen kotiutuneet Marseilleen Pyhän Gabrielin työkeskuksessa RIITTÄÄ HAASTEITA Ranskan nimikkolähettimme Raili ja Pekka Tiihonen ovat olleet työssä Marseillessa Pyhän Gabrielin työkeskuksessa reilut puoli vuotta. Tässä Sinulle heidän ajankohtaisia kuulumisiaan ja samalla seurakunnallemme yhdeksi lähetystyön rukousaiheeksi. Miten työnne Pyhän Gabrielin työkeskuksessa on käynnistynyt? Millaisia ovat työtoverinne ja työnne kohteet? Ensimmäiset kuukaudet Marseillessa menivät asunnon etsimiseen ja sen kunnostamiseen. Nyt kesän jälkeen on alkanut tuntua siltä, että olemme pääsemässä sisään Pyhän Gabrielin työkeskuksen toimintaan. Tiimissämme on meidän lisäksemme ranskalainen saarnaaja, Alain Battut sekä suomalainen pastori, Riitta Granroth. Työkeskus toimii Suomen Lähetysseuran, Ranskan evankelisluterilaisen kirkon ja sen Sisälähetysseuran yhteistyönä. Työkeskuksen toiminta jakautuu kahteen osaan. Siinä on pieni ranskalainen seurakunta, jonka toiminnasta Riitta Granroth ja Alain Battut vastaavat. Olemme mukana avustajina jumalanpalveluksissa ja raamattupiireissä tarpeen tullen. Pyhän Gabrielin työkeskus sijaitsee yhdessä Marseillen keskustan arabikortteleista. Meidän vastuullamme on maahanmuuttajatyö oman korttelin asukkaiden parissa. He ovat alkuperältään etupäässä Pohjois-Afrikasta. Viime aikoina kortteliin on alkanut muuttaa yhä enemmän väkeä Komorreilta, toteavat Tiihoset yhdessä. Vastaan työstä naisten parissa ja pääsin siinä jo hyvään alkuun viime keväänä. Työmuotojamme ovat naisten ompelupiiri ja lukutaitoryhmä. Meidän suomalaisten apuna ryhmien vetäjinä on pari ranskalaista vapaaehtoista. Oli ilo nähdä, että viikko toisensa jälkeen naiset tulivat, ja usein mukana oli uusiakin jäseniä, kertoo Raili. Loppukeväästä saimme ryh- Pyhän Gabrielin työkeskuksen tiimi: vasemmalla saarnaaja Alain Battut, pastori Riitta Granroth ja maahanmuuttajatyöntekijät Raili ja Pekka Tiihonen. Ompelupiirin ja lukutaito-opetuksen lisäksi järjestämme työkeskuksessa naistenjuhlia ja yhteisiä aterioita. miin joitakin huiviin pukeutuvia, uskonnollisia, nuoria naisia, joiden kanssa saatoimme aloitella uskonnollista keskustelua. Kesän ajan ryhmät olivat lomalla, ja juuri parhaillaan olemme aloittamassa tämän syksyn toimintaa, Minun vastuullani on lapsi- ja nuorisotyö, sanoo Pekka. Yksi työmuodoistamme on tukiopetus. Ranskalainen koulusysteemi on vaativa, eivätkä maahanmuuttajavanhemmat välttämättä edes hallitse maan kieltä voidakseen auttaa lapsiaan kotitehtävien teossa. Lapset tulevat kolmesti viikossa työkeskukseen tekemään kotitehtäviään. Toiminnassa on mukana ranskalaisia vapaaehtoisia, ja heidän apunsa on todella tervetullutta, sillä jokainen lapsi tarvitsee apua. Joukossa on myös niitä, joiden on vaikea oppia lukemaan. Heille olemme kehittelemässä omia tukiohjelmia. Millainen maa on Ranska ja millainen Marseille ulkomaalaiselle? Asuimme 90-luvun alussa parin vuoden ajan täällä Marseillen lähistöllä. Ehkä tuolloin läpikäyty kulttuurishokki on vaikuttanut sen, että olemme asettuneet tänne suuremmitta ongelmitta ja viihdymme hyvin uudessa asuinympäristössämme. Ranska on kaunis ja monipuolinen maa. Marseille on 2600 vuotta vanha, historiaa ja elämää täynnä oleva kaupunki. Täältä löytyy kortteleita joka lähtöön. Maahanmuuttajia on paljon, ja se leimaa jokapäiväistä elämää. Ilmapiiri on leppoisa, täynnä kulttuurien sekamelskaa. Kaupunkia ympäröivät vuoret, meri ja Välimeren valo luovat rauhoittavat puitteet kaiken hälinän keskellä. Mikä on ollut tähän mennessä yllättävin asia tai tapahtuma Ranskan lähetystyössänne? Marseillen todellisuus avautui melko pian tänne tultuamme. Ranskan pakolaispolitiikka on räjähtämässä käsiin juuri täällä, jonne kuukausittain tulee turvapaikanhakijaa, suurin osa Algeriasta. Valtio osoittaa heille asunnon, jos jokin on vielä vapaana. Työtä heillä ei ole lupa hakea eivätkä he pääse sosiaaliturvan piiriin. Niinpä heidän hätänsä kaatuu eri avustusjärjestöjen harteille. Tutustuessamme joidenkin avustusjärjestöjen toimintaan olemme huomanneet, että suurin osa työstä tehdään vapaaehtoisin voimin. Esim. Katolinen apu -nimisellä järjestöllä on 500 vapaaehtoista eri tehtävissä. Ranskalaisten solidaarisuus ja humaanius on yllättänyt, ilmaisevat ilonsa Tiihoset. Miten evankeliumi käy kaupaksi islaminuskoiselle maahanmuuttajalle? Mistä löytyy avain muslimin sydämen lukkoon? Maahanmuuttajien jokapäiväi- sen elämän tarpeet ja henkinen hätä ovat yhä enemmän alkaneet näkyä myös meidän työkeskuksemme toiminnassa. Mutta työmme ei rajaudu vain sille tasolle. Meidän tavoitteemme on pitää esillä armon ja totuuden Sanaa, niin että muslimitkin voisivat ottaa vastaan Jeesuksen Vapahtajana. Avaimet heidän sydämeensä ovat yksin Jumalalla. Palvelu ja huolehtiva rakkaus luovat luottamuksen siltaa, mitä pitkin myös evankeliumilla on pääsy sydämen saakka. Millainen on suurin unelmanne tänään? Toivomme, että työkeskus kehittyisi paikkana, jonne maahanmuuttajien on helppo tulla ja jossa he kokevat saavansa niin henkistä kuin hengellistäkin apua. Haluaisimme olla Herramme silminä, korvina ja sydämenä ottaen vastaan lähimmäistemme hädän. Haluaisimme olla Vapahtajan suuna, käsinä ja jalkoina vieden sovituksen sanomaa jokaiselle Herran nimeä avuksi huutavalle. Tiihoset toivovat erityisesti nimikkoseurakunnan esirukouksia Kolossalaiskirjeen sanoin: Rukoilkaa hellittämättä, valvokaa rukoillen ja kiittäen. Rukoilkaa samalla meidänkin puolestamme, jotta Jumala avaisi meille oven sanansa julistamiseen ja me saisimme puhua Kristuksen salaisuudesta. (Kol.4:2,3). Teksti Antti Pohjanraito 18

19 LOKAKUU Lauantai Rauhanyhdistyksen iltakirkko Vanhassa Sunnuntai / 23. sunnuntai Helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi klo Messu Hyvinkään klo Sanajumalanpalvelus Paavolan seurakuntakodissa klo Messu Vehkojan seurakuntakeskuksessa klo Sanan ja rukouksen ilta Hyvinkään SEURAKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄÄNESTYS Keskiviikko klo Rukoushiljaisuuden ja hengellisen ohjauksen ryhmä Lähteenmäen lomakodissa klo Raamattu ja seurakuntakoulu Vanhassa, Jeesuksen vertauksia, Liisi Jokiranta MARRASKUU Perjantai klo Lähetysmyyjäiset seurakuntakeskuksessa Lauantai 2.11./ PYHÄINPÄIVÄ Pyhien yhteys klo Messu ja Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä Hyvinkään Saarnaa toiminnanjohtaja Jouko Kuusinen kl Alla Helgons dags gudstjänst i Gamla kyrkan klo Hartaus Rauhannummen kappelissa klo Hartaus Puolimatkan kappelissa klo Siionin virret Kytäjän Seppo Laamanen, sello klo Muistojumalanpalvelus Hyvinkään, Oratoriokuoro Sunnuntai 3.11./24. sunnuntai Helluntaista klo Messu ja karjalaisten kirkkopyhä Hyvinkään klo Messu Paavolan seurakuntakodissa klo Messu Kaukasten Palvelutalossa klo Kiinalainen juttu, Kiinan lähetyksen 100-v perhekonsertti Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Jukka Salminen klo Kirkkoilta Vanhassa, Raamattuopisto Keskiviikko klo Raamattu- ja seurakuntakoulu Vanhassa, Herätysliikkeet, Timo Junkkaala S y y s k a u t t a Sunnuntai /25. sunnuntai Helluntaista/Isänpäivä Kuolemasta elämään SEURAKUNTAVAALIT klo Hyvinkään klo Messu Hyvinkään klo Sanajumalanpalvelus Paavolan seurakuntakodissa klo Martinpäivän seurat Vanhassa klo Iltakirkko Opintorahastoyhdistyksen hyväksi Vanhassa Maanantai SEURAKUNTAVAALIT klo Hyvinkään Keskiviikko klo Rukoushiljaisuuden ja hengellisen ohjauksen ryhmä Lähteenmäen lomakodissa klo Raamattu- ja seurakuntakoulu Vanhassa, Jeesuksen vertauksia, Liisi Jokiranta Sunnuntai / VALVOMISEN SUNNUNTAI Valvokaa klo Messu Hyvinkään klo Messu Paavolan seurakuntakodissa klo Messu Vehkojan seurakuntakeskuksessa klo Kynttilöiden sytyttäminen ja kirkkohetki itsemurhan tehneiden muistoksi Hyvinkään kirkko klo Kirkkoilta Vanhassa, Sanansaattajat Keskiviikko klo Raamattu ja seurakuntakoulu Vanhassa Lauantai klo ja Sanan ja rukouksen ilta Vanhassa, Kansanlähetys, Michael Harry Sunnuntai / TUOMIOSUNNUNTAI Kristuksen kuninkuuden sunnuntai klo Konfirmaatiomessu Hyvinkään, Iltarippikoulu klo Messu, Paavolan seurakuntakodissa klo Messu Kytäjän klo Luento Vehkojan seurakuntakeskuksessa, professori Kaarina Määttä klo Luento Vanhassa klo Requiem-ilta Hyvinkään, Oratoriokuoro ORATORIOKUORON JUHLAVIIKKO Keskiviikko klo Matteuspassion koraaleja Hyvinkään, Oratoriokuoro, laulamme yhdessä koraaleja suomeksi klo Raamattu- ja seurakuntakoulu Vanhassa, Liisi Jokiranta Torstai klo Yhteislaulutilaisuus Hyvinkään, Adventtivirret, Heroja klo Rukoushiljaisuuden ja hengellisen ohjauksen ryhmä Lähteenmäen lomakodissa Perjantai klo Nuorten kuoron konsertti Vanhassa Lauantai klo Rauhanyhdistyksen iltakirkko Vanhassa JOULUKUU Sunnuntai 1.12./ 1.ADVENTTISUNNUNTAI Kuninkaasi tulee nöyränä klo Messu Hyvinkään klo Messu Paavolan seurakuntakodissa, saarnaa Matti Korpiaho klo Perhemessu Vehkojan seurakuntakeskuksessa, päiväkerhotyö klo Bachin Jouluoratorio Hyvinkään, Oratoriokuoro ja soitinyhtye Tiistai klo Joulukonsertti Hyvinkään, Aseman koulun musiikkiluokat ja Hyvinkäänkylän Puhallinorkesteri Keskiviikko klo Joulukonsertti Hyvinkään, Kari Vepsä Torstai klo Lähetysmyyjäiset seurakuntakeskuksessa Perjantai 6.12./ ITSENÄISYYSPÄIVÄ Kiitos isänmaasta klo Sanajumalanpalvelus Hyvinkään klo ja Seppeleenlasku Puolimatkan ja Rauhannummen sankarimuistomerkeillä klo Partiolaisten lupauksen antotilaisuus Hyvinkään Sunnuntai 8.12./ 2.ADVENTTISUNNUNTAI Kuninkaasi tulee kunniassa klo Messu ja uusien työntekijöiden tehtäviin siunaaminen Hyvinkään klo Joulujuhla Ahdenkallion nuorisotalolla klo Tuomasmessu Vanhassa Maanantai klo Mystica -kuoron joulukonsertti Vanhassa Keskiviikko klo Diakonian joulujuhla ryhmille ja vapaaehtoisille Vehkojan seurakuntakeskuksessa klo Lapsikuorojen joulukonsertti Vanhassa Perjantai kl. 18 Lucia-fest i Gamla Kyrkan Sunnuntai / 3.ADVENTTISUNNUNTAI Tehkää tie kuninkaalle klo Messu Hyvinkään klo Messu Paavolan seurakuntakodissa, kauneimpia joululauluja klo SEKL:n Uudenmaanpiirin joulujuhla Paavolan seurakuntakodissa klo SLEY:n Hyvinkään Osaston joulujuhla, Harjutalo KAUNEIMMAT JOULULAULUT 30 VUOTTA klo Kaukasten Palvelutalossa klo Kytäjän klo 16.00, Hyvinkään Vanhassa klo 16.00, 18.00, Hyvinkään Muutokset mahdollisia! Seuraa kirkollista ilmoittelua. Vastaus sivun 4 kysymykseen: Heikki Hinssan auto on Isuzu Bellevue Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot Postiosoite: PL 29, HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Hämeenkatu 16, HYVINKÄÄ Puh Telefax Suuntanumero: 019 Kirkkoherranvirasto Avoinna: ma-ke 9-16, to 9-18 ja pe 9-15 Puh Taloustoimisto Avoinna: ma-to 9-16 ja pe 9-15 Puh Diakoniatoimisto Avoinna: ma, ti, to ja pe 10-13, Puh Nuorisotoimisto Avoinna: ti ja to Puh Hyvinkään seurakuntalehti Päätoimittaja: Ilkka Järvinen puh. (019) ilkka.jarvinen@evl.fi Toimitussihteeri: Jorma Ersta puh. (019) jorma.ersta@evl.fi Tiedotustoimikunta: Pekka Laine, Annaleena Pakkanen, Kati Rauhakoski, Mimmu Seitsonen, Kirsti Wartiovaara Toimituskunta: Anna-Maija Ahovaara, Reijo Huuskonen, Antti Pohjanraito, Kati Rauhakoski, Eija Viitanen ISSN Kustantaja: Suomen Kirkko-Mediat Oy Taitto: Jorma Ersta Paino: Salon Lehtitehdas Painos: Seuraava lehti ilmestyy: Aineisto toimitukselle:

20 SANARISTIKKO Oikean ratkaisun lähettäneiden kesken arvotaan kaksi kirjapalkintoa. Vastaukset lähetetään ma mennessä osoitteeseen Hyvinkään seurakunta, Kirkonmäeltä-lehti, PL 29, Hyvinkää. Kuoreen merkintä Ristikko. Nimi: Osoite: Ristikon 4/2002 ratkaisu Kilpailuun osallistui 22 ristikon ratkaisijaa. Arpaonni suosi tällä kertaa Elma Mäkelää ja Hellevi Litmasta. Heille lähetetään kirjapalkinnot postin välityksellä. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistumisesta. Pappilankadun pyhäkoulussa rakennetaan tänä syksynä Palestiinan karttaa Raamatun kertomusten havainnollistamiseksi. Sanomalehdestä ja liisteristä tehtiin ensin kartta korkokuvana, johon toissa sunnuntaina maalattiin meri, järvet ja joet. Viime sunnuntaina innokkaat maalarit pääsivät maaston pohjavärin kimppuun. Pyhäkoululaiset odottavat innolla, millainen kartta tulee olemaan valmiina. TULE MUKAAN VAAN, TULE TUTUSTUMAAN...! Pyhäkoulut toimivat sunnuntaisin: Klo Pappilankatu 14, Työkeskus (Hämeenkatu 16) ja Paavola (Aittatie 1, Paavolassa aloitus seurakuntakodissa). Klo Talvisilta (Sieponkuja 2), Klo Hakalanmäki (Ahmankatu 2), Vehkoja (Yli-Anttilantie 3), Rauhanyhdistyksen toimitalo (Paavolankatu 3). Toimintapaja, Puskintie 4 Ti (jatkuen joka toinen tiistai) Klo Pikkupaja (5-10 v.) Klo Isopaja (11-13 v.) Lapsityö: Tuija Vänskä, puh