Hidasta elämää maaseudun rauhassa. Tiia Aarnipuu teki elämänmuutoksen. Tässä numerossa:

Transkriptio

1 Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti HELMI ry:n jäsenlehti 19. vuosikerta 2 / Tässä numerossa: leipäjonot ja ruokajakelu Kuntoutuja-aktivistit Brysselissä ann Heberleinin kirjat tunnelmia Helmi-päivän juhlasta Tiia Aarnipuu teki elämänmuutoksen Hidasta elämää maaseudun rauhassa

2 sisällys riehakas HElMi-PäiVä Tunnelmia perinteisestä tapahtumasta. SiVu HElMi BrySSEliSSä HELMI ry:n edustaja käväisi EU:n ytimessä potilasfoorumissa. Suomalainen järjestökenttä sai suitsutusta. SiVu 6-7 omaiset tukevat toisiaan Kun mielenterveyskuntoutujat 80-luvulla alkoivat perustaa yhdistyksiä, myös omaiset järjestäytyivät. Uudenmaan omaisyhdistyksen synnyssä Helmillä on erityinen rooli. SiVu 11 tiia Muutti MaallE Tietokirjailija ja entinen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Tiia Aarnipuu teki elämän täyskäännöksen. SiVu 8-9 EläVä KirjaSto Ennakkoluulojaan kannattaa murtaa. Se avartaa ajattelua. Hyvä keino tähän on mennä elävä kirjasto -tapahtumaan. SiVu 19 leipäjonot ja Eu-ruoKa Sosiaaliturvan aukkoja paikataan vapaaehtoisvoimin. Asialla kirkko, järjestöt ja kauppaketjut. EU-ruokaa jaetaan nyt myös Helmissä. SiVu KoHtuulliStaMinEn Kannattaa Työn, kulutuksen ja kiireen määrää voi kohtuullistaa. Moni onkin siihen valmis. Uutta ajattelua on erityisesti nuorten keskuudessa. SiVu 8 vakituiset PuHEEnjoHtajalta 3 uutisia MEiltä ja Muualta 4 SarjaKuVa 10 SiElun HElMiä 14 Kirja-arVoStElut 20 HElMi ry:n järjestösivut 28 Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti, HElMi ry:n jäsenlehti Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, Helsinki tai lähetä sähköpostia: Päätoimittaja: Minna Jääskeläinen Toimitus, taitto ja kuvat: Arto Mansikkavuori ISSN vuosikerta Painopaikka: Auranen, Forssa Ilmoitusmyynti: Jari Hämäläinen, p Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy: PL 75, Espoo. p. (09) , faksi (09) , sähköposti: Kannen kuva: Karoliina Paatos Tilaushinta Suomeen: 30 euroa vuodessa (4 numeroa). Tilaukset helmi@mielenterveyshelmi.fi tai Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto KULTTI ry:n jäsenlehti.

3 puheenjohtajalta Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia! Helmi-lehti on mielenterveysväen oma lehti ja sen sivut ovat mielipiteitä varten. Julkaisemme mieluusti omakohtaisia kokemuksia ja selviytymistarinoita. Jos tuntuu, että et itse kykene kirjoittamaan, voit ottaa yhteyttä toimitukseen. Kiinnostavista tarinoista tehdään juttuja lehden osaavan avustajaryhmän voimin. Parhaat jutut ovat sellaisia, joista lukija saa voimaa ja uskoa omaan kuntoutumiseen. VääryydEt julki Lehden tarkoituksena on myös tuoda näkyviksi hoitojärjestelmämme epäkohtia ja ongelmia. Haluamme herättää keskustelua psyykkisten sairauksien yhteiskunnallisista syistä. Huonoa kohtelua ei saa sietää ja vääryyksille pitää saada julkisuutta. Julkaisemme lehdessä myös arkoja asioita, joista monet vaikenevat. ideat tärkeitä Ajatuksia herättävistä aiheista ollaan toimituksessa kiinostuneita, joten kannattaa ottaa yhteyttä. Hyvää ideaa ei kannata pitää vain omana tietonaan. Helmi-lehti PL HKI p. (09) Helmi-lehden toimitus arvostusta Helmin toiminnalle On mukava todeta, että taloudellisesti alavireisenä aikana on kerrottavana aidosti hyviä asioita. Jo toimintakauden alkupuoliskolla on tapahtunut monia asioita joilla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä Helmin että sen jäsenistön toimintaan ja arkeen. Jo vuoden alussa oli valtioneuvosto hyväksynyt RAY:n ehdottaman avustuspotin Helmille. Myös Helsingin kaupungin terveyslautakunnan avustuspäätös saatiin vuodenvaihteessa. Molempiin avustuksiin saatiin pientä lisäystä. Rahoittajien päätöksiä on pidettävä näinä aikoina tyydyttävänä, vaikka kaikkea hyvin perusteltua rahoitusta ei saatukaan. Perinteinen kevätkäynti RAY:ssä ja keskustelut uusien yhteyshenkilöiden kanssa olivat antoisia. Helmin monipuolista ja laajaa toimintaa valotettiin erityisesti avustuskriteerien tulkinnan suhteen tuomalla esiin monia valtakunnalliseen toimintaan liittyviä piirteitä. Yhdistyksen nimessä HELMI ei enää viittaa Helsinkiin, vaikka yhdistyksen juuret ja valtaosa jäsenistä ovatkin siellä. Yhdistys julistautui valtakunnalliseksi toimijaksi jo vuonna HELMI ajaa valtakunnallisesti mielenterveysväen asiaa ja yhdistyksen toimintaan voi osallistua monella tapaa pitkienkin matkojen takaa. Nykypäivänä internet mahdollistaa yhteisöön kuulumisen ja toiminnassa mukana olemisen. Tällä hetkellä ainakin edunvalvontatyöhön ja Helmi-lehden tekemiseen voi osallistua täysivaltaisesti asuinpaikasta riippumatta. Kevätkäynnillä saatiin ymmärrystä ja arvostusta myös jäsentalomallin ns. kolmitoimintamallin toimivuudesta. HEL- MI on koko olemassaolonsa ajan kehittänyt jäsentalojen toimintaa ja parhaisiin tuloksiin on päästy kolmen toiminnan yhdistämisen avulla. Helmin pitkään kypsynyt innovaatio perustuu jäsentaloon, jossa yhdistyy palveluohjaus, jäsentoiminta ja työtoiminta. Tämän mallin jokainen osa tarvitsee toistaan ja toimii erityisen hyvin vain yhdessä. Minut valittiin mielenterveysjärjestöjen edustajaksi Helsingin kaupungin terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston perustamaan ohjausryhmään, jonka tehtävänä on kehittää terveyskeskuksista kaupunkilaisten käyttöliittymää. Taustalla on mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdistäminen Mieli 2009-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti. Helsingin kaupungin hanke on suuri ja se kestää vuoteen Se, että Helmin edustaja valittiin kaikkien mielenterveysjärjestöjen joukosta ohjausryhmän jäseneksi, on kunnia-asia. Yhteydenpito ja linkittyminen muiden järjestöjen kanssa korostuu jatkossa. Hankkeen avulla saadaan parempaa ja laajempaa, sanalla sanoen kokonaisvaltaisempaa terveysasemapalvelua. Tässä tarvitaan ruohonjuuritason kokemusasiantuntijoiden eli meidän kaikkien helmiläisten sekä eri yhteisöjen aktiivista yhteistyötä. Tässä meillä järjestöillä on tuhannen taalan paikka saada tavoitteitamme eteenpäin. Yksi hyvä asia on kevään mittaan ollut myös se, että HELMI kutsuttiin mukaan EU-tason foorumiin Brysseliin toukokuussa. HELMI oli seminaarissa ainut suomalainen mielenterveysjärjestö (edustajamme ansiokas raportti matkasta toisaalla lehdessä). Euroopan tasolla me suomalaiset kuntoutujajärjestöt olemme etujoukoissa. Meidän mielenterveyskuntoutujien järjestöt ovat vanhimmat ja kehittyneimmät lisäksi meillä on ainutlaatuinen avustusrahoitusjärjestelmä, jonka peruspilari on RAY. HELMI aloitti tänä keväänä EU- ruokapakettien jaon. Näin voimme osaltaan helpottaa vahavaraisten arkea. Jaosta saatujen kokemusten perusteella paketteja jaetaan jatkossakin. Olemme ansainneet levollisen mielen nauttia kesän lämmöstä. Nautitaan siitä oikein suurin annoksin! Tämä koko nykyiselle toiminnalle perustavaa laatua oleva malli on esitetty jo aikaisemmin laajojen selvitysten yhteydessä. Nyt tämän toimintamallin perusteellinen esittäminen uudelleen uusille päättäjille oli tärkeää tulevia avustuksia varten. HELMI ry:n toimintaa tukevat RAY ja Helsingin kaupunki Kuten muistetaan RAY:ssä on ollut käynnissä avustuskriteeristön ja jollain tavalla jopa avustuskentän uusjako. Se painottui ensiksi yleisavustuksiin ja nyt uudistusten kohteena ovat kohdennetut avustukset. Juhani Ojala puheenjohtaja HELMI ry Helmi 2/ Kuva: Raimo Kautto

4 Pasilan remonttisuunnitelmia tarkennetaan vielä Töiden alkamisajankohdasta ei ole tietoa To toista vuotta odotettu Pasilan jäsentalon remontti viivästyy edelleen. Talossa toteutettavia toimenpiteitä kartoitetaan uudelleen kesän aikana. Tavoitteena on löytää keinot korjata talo mahdollisimman pienin muutoksin terveelliseksi ja toimivaksi. Uuden suunnitelman tavoittena on käyttää korjauseurot harkitusti. Näin voidaan välttää vuokrankorotuspaineita tulevaisuudessa. Talo on rakenteiltaan terve, mutta vaakarakenteet ovat tulleet korjausikään. Vanhoja taloja korjataan usein liikaa, kun niistä halutaan tehdä uusien rakennusten kaltaisia. Lattiat ja seinät halutaan vatupassiin ja kaikki ajan jättämä jälki piiloon. Näin usein myö pilataan tunnelma ja monesti myös korjataan talo pilalle. Pasilan jäsentalo on ollut pystyssä nykyisellä paikallaan jo 106 vuotta ja edellisellä paikallaan Töölössä kymmeniä vuosia. Talo ansaitsee arvoisensa kohtelun, eikä sen kulttuurihistoriallista arvoa saa pilata. On hyvä, että kaupunki pyrkii löytämään mahdollisimman kevyet keinot talon korjaamiseksi. Remontin aikataulusta ei voi varmuudella sanoa mitään. Kaupungin tilakeskus arvioi uusia suunnitelmia kesän jälkeen. Kaupunki on luvannut pitää HELMI ry:n mukana hankkeen suunnittelussa ja kertoa hyvissä ajoin hankkeen toteutusaikataulusta. Ilmanvaihdon muutostyöt syksyn ja talven aikana ovat parantaneet talon sisäilmaa. Vanhan puutalon kunnossapitoon kuuluu tärkeänä osana tuulettaminen. Kesällä ulko ja sisäilman lämpötilaero on niin pieni, että painovoimainen ilmanvaihto on heikkoa. Siksi kunnon tuuletus pari kertaa päivässä ristivedon avulla parantaa ja raikastaa sisäilmaa. Arto Mansikkavuori Helmi-lehti kerää kokemuksia edunvalvojista Köyhyys ja syrjäytyminen kansalaiskeskusteluun Monella Helmi-lehden lukijalla on oma edunvalvoja. Edunvalvoja on tarpeen silloin kun vaikkapa vaikea sairaus on heikentänyt kykyä valvoa itse etujaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvojan määrää maistraatti tai käräjäoikeus. Millaista asioiden hoitaminen on edunvalvojan kanssa? Miten yhteistyö sujuu, millaisia ongelmia tulee eteen? Helmi-lehti on kiinnostunut tarinoista ja kokemuksista edunvalvontaan liittyen. Miten yleinen edunvalvoja suhtautuu kuntoutujaan. Miten rahankäyttöä säännöstellään, miten omaisuudesta huolehditaan? Miten yhteistyö sujuu, jos edunvalvojana onkin ystävä? Lähetä tarinasi tai ota yhteyttä Helmi-lehti Pasilan puistotie Helsinki helmi@mielenterveyshelmi.fi Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää köyhyyttä ja syrjäytymistä käsittelevän keskustelun Ota kantaa.fi -verkkopalvelussa osoitteessa www. otakantaa.fi. Verkkokeskustelu antaa erityisesti kansalaisille mahdollisuuden kertoa, miten köyhyyttä voisi vähentää. Keskustelua halutaan herättää erityisesti neljästä näkökulmasta - Mitä köyhyys on nyky-yhteiskunnassamme? Kuka on köyhä? - Kuinka köyhyyttä ja syrjäytymistä pystyy vähentämään? - Miten köyhä ja/tai syrjäytynyt voi vaikuttaa ja osallistua yhteiskuntaan? - Kuinka varmistamme, että kaikilla on mahdollisuus työhön ja toimeentuloon? Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Teemavuosi nostaa keskusteluun köyhien ja syrjäytyneiden mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vuoden aikana korostetaan myös kaikkien vastuuta köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa. 4 Helmi 2/2010

5 Kattava sosiaaliturvaopas verkossa Opas syntyi järjestöjen yhteistyön tuloksena Suomalaiset potilas- ja vammaisjärjestöt laativat sosiaaliturvaoppaan, joka nivoo yhteen pitkäaikaissairaita ja vammaisia koskevat asiat. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja tietoa eri tukimuodoista on ripoteltu moneen paikkaan. Järjestelmä elää koko ajan, etuudet ja niiden myöntämisperusteet muuttuvat ja eri palveluiden tarjoajia on useita. Tämä tekee järjestelmästä vaikeaselkoisen ja epäselvän. Järjestöjen kattavan oppaan avulla on mahdollista saada tietoa kaikista tuista ja palveluista, jotka sairauden tai vamman perusteella kaikille kuuluvat. Opas on ensimmäinen kerta kun kaikki sosiaaliturvan osa-alueet on koottu yhteen tästä näkökulmasta. Oppaan on mahdollistanut järjestöjen vankka osaaminen ja yhteistyö. Laaja suomainen järjestökenttä on vuosien ajan kerryttänyt tietoa lainsäädännön soveltamiskäytännöistä. Opas on tekijöiden mukaan pääasiallisesti tarkoitettu järjestöjen työntekijöille, mutta se on ehdottoman hyödyllinen jokaiselle, joka pohtii oman sosiaaliturvansa kattavuutta. Kaikkia mahdollisia etuuksia ja palveluita, joista olisi sairauden kanssa suurta apua, ei välttämättä ole huomannut hakea. Opas on mielenterveyskuntoutujalle oiva työkalu käydä läpi kaikki yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet. Oppaan ovat tehneet yhteistyössä 11 järjestön asiantuntijat. Mielenterveysjärjestöjä toimikunnassa on edustanut Pirkko Jantunen Mielenterveyden keskusliitosta. Muut mukana olleet järjestöt ovat: Epilepsialiitto, Hengitysliitto Heli, Munuais- ja maksaliitto, Näkövammaisten keskusliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen MS-liitto, Suomen nivelyhdistys, Suomen Reumaliitto ja Suomen Sydänliitto. Opas on 80-sivuinen sähköinen pdf-tiedosto. Linkki oppaaseen löytyy mm. Helmin verkkosivujen linkkilistasta Arto Mansikkavuori Kesämenoja ilman suuria menoja Esimerkiksi TAABOR Taaborivuoren museoalue, Palojoki, Nurmijärvi Erkki Pirtola kokoaa nykykansantaiteen näyttelyn Nurmijärven Taaborinvuorelle. Materiaaleja ovat romurauta, puu ja säilyketölkit KIVINOKKA Kivinokan ympäristönäyttely Ympäristötaidenäyttely kuuluu monen helsinkiläisen kesäperinteeseen. Näyttelyn kokoaa tutkija ja taidehistorioitsija Hanna Johansson SEURASAAREN JUHANNUSVALKEAT HELSINKI PRIDE Sateenkaarikansan juhlan teemana ovat esikuvat. Pridekulkue sekä keskusteluja ja klubeja JAZZ-ESPA Esplanadin lavalla KAUPUNKITANSSIT Ympäri pääkaupunkiseutua järjestettävässä maksuttomassa opetuksessa pääsee ainakin humppaamaan, valssaamaan ja tapailemaan cha-cha-cha askelia. Helsinki 2.9. asti. STAGE-teatterifestivaali Korjaamo-teatterin ja Helsingin juhlaviikkojen tuottama festivaali esittelee nyt neljättä vuotta vapaita eurooppalaisia teatteriryhmiä ja tekijöitä. Suomalaista tarjontaa on mm. Projektori-ryhmän Finnhits - Sanaton suomalaisuudesta, jossa kuullaan Gösta Sundqvistin lauluja sekä Mikko Roihan Juha, tanssilinen tulkinta Juhani Ahon klassikosta SEURASAARI SOI Ulkoilmamuseon tapahtumassa esitellään kansanmusiikkia runolaulusta pelimannimusiikkiin. Musisointi työpajoja RUNOKUU Monitaiteellista Runokuu-festivaalia vietetään mm. ranskalaisissa ja avantgardistissa tunnelmissa. Taiteiden yönä Runoraati valtaa kulttuuriareena Glorian ja sen lähikadut TAITEIDEN YÖ HELSINGIN JUHLAVIIKOT SAARISTOON Esim. Helsinki, Espoo, Hanko, Raasepori, Porvoo, Sipoo. Lisätietoja saarista, reiteistä ja liikenteestä saa kaupunkien sivuilta sekä ja Helmi 2/2010 5

6 Suhtautuminen kuntoutujiin korjaantuu Euroopassa rahoitus ei Euroopan potilasjärjestöjen katto-organisaatio European Patients Forum (EPF) kutsui 80 potilas- ja kuntoutuja -aktivistia Brysseliin HELMI oli mukana seminaarissa ainoana suomalaisena mielenterveysjärjestönä. Tapaaminen antoi arvokkaita näkökulmia järjestötyölle kansallisesti ja Euroopan-laajuisesti. Konferenssin järjestänyt EPF oli tehnyt suuren työn kootessaan yhteen kaikki erilaiset toimijat ja sidosryhmät, jotka jotenkin liittyvät sairauksien ja niiden aiheuttamien yhteiskunnallisten ongelmien korjaamiseen. Myönteinen asennemuutos Tapaaminen oli esimerkki siitä myönteisestä asennemuutoksesta, jota Euroopassa on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Yleinen suhtautuminen erilaisiin fyysisiin tai psyykkisiin sairauksiin on ottanut harppauksia parempaan suuntaan. Hienoa oli myös huomata, että asenteet eri diagnooseja edustavien potilasjärjestöjen suhtautumisessa toisiinsa ovat myös parantuneet. Järjestäjä EPF on asettanut tavoitteekseen potilaiden ja kuntoutujien mielekkään osallistumisen omien asioidensa ajamiseen ja oman elämäntilanteensa parantamiseen. Kaikki tahot yhteistyössä Euroopan Unioni oli mukana tapahtumassa terveyssektorin rahoittajana ja ylimpänä päättäjänä. Terveyskomissaari John Dalli oli lähettänyt alaisensa esittelemään EU:n toimintaa ja ottamaan vastaan palautetta EPF:ltä ja sen jäsenjärjestöiltä. Lääketeollisuus oli yllättäen vahvasti edustettuna seminaarissa. Tämä kummastutti Helmin edustajaa Olli Stålströmiä. Minulle oli yllätys, että lääketehtailla ja lääkäreillä oli seminaarissa niin vahva edustus. Lääketehtaiden edustajia oli mukana kaikkiaan 8 ja lääkäriliittojen edustajiakin muutama. Suomalaisilla ja muilla pohjoismaalaisilla on vahva edustus EPF:ssä. Järjestön puheenjohtaja Anders Olausen on ruotsalainen ja hänen lisäkseen hallitukseen kuuluu peräti kaksi suomalaista. Verkottumista ja tietojen vaihtoa Konferenssin parasta antia oli seminaarissa Olli Stålströmin mukaan se, että sai tavata eri maiden kuntoutujia ja EU:n johtotahoja. Ystävystyin muun muassa ukrainalais-virolaisen aktivistin V ladislava Vassitškinan kanssa, joka veti Viron multippeliskleroosipotilaiden pientä liikettä. Yhdistyksen nimi kuulostaa suomeksi hieman hassulta Koos oleme tukevat. Silti siinä nimessä kiteytyy yhteistoiminnan ja verkottumisen tärkeys, Stålström kertoo. Stålström oli nostanut avoimesti suomalaisen psykiatrisen hoidon ongelmia keskusteluun. Yleiskeskustelussa kerroin siitä, miten vaikeaa Suomessa on päästä mielenterveyshoitoon ja miten usein avun hakija lähetetään pois pelkän pillerin saaneena. Kerroin myös helmiläisten kokemuksista lääkkeiden sivuvaikutuksista, miten monessa tapauksessa hoito on pahempi kuin itse tauti. EU kuuntelee EU:n terveyskomissaari John Dalli estyi viime hetkellä saapumasta seminaariin, mutta lähetti alaisensa esittämään puheensa. Puheessa Dalli korosti kuntoutujien omaa aktiivisuutta asioittensa ajamisessa ja kertoi millaisia tuloksia on saatu EU:n omissa tutkimuksissa kuntoutujien elämäntilanteesta. Hän kertoi lääkityksen aiheuttamista ongelmista: puolet kuntoutujista on kokenut lääkityksen vaarallisena ja neljäsosalla oli ollut vakavia sivuoireita. Terveyskomissaari Dalli piti pahimpana epäkohtana hoitojen ja lääkkeiden jakautumisen eriarvoisuutta. Eriarvoisuus terveydenhuollossa on arpi EU:n kasvoissa. Stålström sai selville miten HELMI voi esittää konkreettisia epäkohtia koskevaa kritiikkiä suoraan komission johdolle ja sen asiantuntijoille. Seminaarissa puhuneet EU:n lääketieteelliset asiantuntijat korostivat, että he kuuntelevat ja reagoivat lääkkeiden käyttäjien valituksiin. Nyt on avattu suora tie lähettää kriittistä palautetta. Brysselin seminaarin jäl- 6 Helmi 2/2010

7 Kuvassa EPF:n johtokuntaa. Vasemmalta oikealle: Vida Augustiniené, Nicola Bedlington, puheenjohtaja Anders Olauson ja Mike O Donovan. Eriarvoisuus terveydenhuollossa on arpi EU:n kasvoissa. Terveyskomissaari John Dalli kihoitona on tarkoitus suunnitella, miten HELMI voisi koota hoitoja ja lääkkeitä koskevia epäkohtia raportoitavaksi Suomen ja EU:n viranomaisille. Asiasta on tarkoitus keskustella Helmin edunvalvonnan työpajassa jo 21. kesäkuuta. Meitä kuntoutujia kuunnellaan nyt. Suuri laiva Kääntyy HitaaSti Kaukaa katsottuna EU saattaa näyttäytyä suurena kasvottoman byrokratiana. Tarkemmin asiaan perehtyen näkyy kuitenkin, että se koostuu vain ihmisistä - tosin valtavasta määrästä. Jo EPF:n edustamia erilaisia diagnooseja saaneita EU-kansalaisia on 150 miljoonaa. EU koostuu tänään 27 jäsenvaltiosta, jossa elää 500 miljoonaa ihmistä. EU:n edustajat itsekin myöntävät tämän johtaneen siihen, että hallinto on melkoinen byrokratia ja että toiminnoissa on paljon turhaa. Silti keinoja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon on mahdollista löytää. Erityisesti tarvitaan ennakkolulottomuutta. EPF on vuonna 2003 perustettu erilaisten potilas- ja kuntoutujajärjestöjen yhteenliittymä, joka vaikuttaa EU:n terveyspolitiikkaan. EPF toimii kokonaisvaltaisen ja demokraattisen terveydenhuollon edistämiseksi. EPF:ssä on lähes 50 jäsenjärjestöä, joiden edustamia diagnooseja on noin 150 miljoonalla eurooppalaisella. EPF on budjetiltaan noin Helmin kokoinen, toimisto on Brysselissä. EPF toimii järjestämällä seminaareja tiedonvaihtamista ja verkottumista varten. EPF:ssä on myös useita mielenterveyskuntotujien ylikansallisia järjestöjä. Yksi näistä on ENUSP (European Network of (ex-) Users of Psychiatry), jonka jäsen HELMI on ollut vuodesta EPF verkossa Konferenssijärjestäjä EPF on Stålströmin mukaan esimerkki sellaisesta kansalaisjärjestöjen yhteistyöstä, jolla pystytään vaikuttamaan suoraan huipulle. Juttelin pitkään EPF:ssä toimivan Mike O Donovanin kanssa, joka on yksi EU:n terveyskomisaarin neuvonantajista. Hän kehotti Helmin jäseniä kokoamaan selvityksen kokemistaan ongelmista hoitojen ja lääkityksen suhteen, jonka hän lupasi saattaa komission tietoon. Yksi EU-komission toimintamuodoista on juuri koota tietoja kansalaisten elinoloista ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin niiden perusteella. Kuntoutuja-aKtiViStin KäSiKirja Seminaarissa jaettiin kuntoutuja-aktivistin käsikirjaa Value+, joka on kooste tähän saakka kootusta tiedosta ja kokemuksesta. Lähtökohtana on se, että viimeisen vuosikymmenen aikana EU:n piirissä on alettu suhtautua täysin tasavertaisesti ihmisiin, joilla on jokin lääketieteellinen tai psykiatrinen diagnoosi. Nyt itse kuntoutujat on otettu mukaan täysiarvoisina toimijoina, jotka itse työskentelevät oman yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi, sen sijaan että olisivat passiivisia kohteita, jotka tottelevaisesti noudattavat lääkärin määräyksiä. Aktivistin käsikirjassa annetaan käytännöllisiä ohjeita siitä, miten erilaisten diagnoosien kantajat voivat järjestäytyä, mistä saa lisätietoja toiminnan aloittamisessa, sukupuolten yhdenvertaisuudesta toiminnassa sekä miten hakea EU-rahoitusta omalle toiminnalleen. Helmissä on uunituoretta kirjaa puoli tusinaa kappaletta lainattavissa kiinnostuneille. Tapaamisessa kävi ilmi, että nykyinen kansainvälinen rahoitus- ja pankkikriisi vaikeuttaa suuresti uusien projektien rahoitusta tällä hetkellä. EU:n komission edustaja, yksi tapaamisen järjestäjistä, italialainen Walter Atzori kertoi miten kuntoutujien järjestäytynyt toiminta on vasta toista kymmentä vuotta vanhaa ja eri maiden kuntoutuja/ potilasjärjestöt ovat vasta viime aikoina ryhtyneet yhteistyöhön. Walter Atzori totesi, että seminaarin pääasia, terveydenhuollon menetelmien arviointi on demokraattinen prosessi, johon itse potilaat ja kuntoutujat on saatava aktiivisesti mukaan. SuoMalaiSEt VaHVoilla Stålströmin mukaan oli miellyttävää huomata miten suomalaiset ovat olleet tienraivaajia terveydenhuollon alalla. Suomalaiset mielenterveyskuntoutujien omat järjestöt ovat Euroopan vanhimpia, aktiivisimpia ja suurimpia. Kerroin, että maailman suurimman mielenterveysjärjestön MTKL:n puheenjohtaja on yksi Helsingin kaupunginjohtajista ja että HELMI on jo muutaman vuoden ollut Helsingin psykiatriajohdon tasavertainen neuvottelukumppani. Monille ulkomaalaisille oli hämmästyttävää kuulla, että Suomessa mielenterveysjärjestöt saavat rahoitusta sekä julkishallinnolliselta RAY:ltä että Helsingin kaupungilta. Valtaosassa Euroopan maista EPF:n Walter Atzori järjestöt joutuvat kerjäämään armopaloja mm. lääketehtailta. Myös Helmin palveluohjausjärjestelmä herätti ihailua, koska missään muussa maassa ei tuntunut olevan samantyyppistä, kuntoutujajärjestön tuottamaa rinnallakulkijatoimintaa. Suomalaiset osallistujat tauolla. Kuvassa Iris Pasternack, Timo Nerkko, Katja Laine ja Olli Stålström Stålström piti seminaaria onnistuneena. Tavoitteet toteutuivat, saimme tärkeitä kontakteja EU:n suuntaan ja uusia keinoja yhteiskunnalliseen edunvalvontatyöhön. Matka lisäsi ymmärrystä Euroopan järjestökentän tilanteesta ja kehityksen suunnasta. Ainoa pieni pettymys oli Stålströmin mukaan se, että millään muulla järjestöllä ei näytä olevan sellaista palveluohjauksen muotoa, josta voisi ottaa mallia. EU:lta ole myöskään odotettavissa pysyvää rahoitusta kiinteille projekteille. Suomi ja HELMI voivat toimia esimerkkeinä omalla sektorillaan järjestäytymisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta. Vaikka meillä on edelleen paljon ongelmia, meillä on kuitenkin osaamista epäkohtien korjaamiseen ja kanavat auki päättäjien suuntaan. Se ei ole itsestäänselvyys Euroopassa. Stålström tiivistää. Teksti: Arto Mansikkavuori ja Olli Stålström Kuvat Olli Stålström Helmi 2/2010 7

8 Kohtuus kaikessa Nuoret ja akateemiset kaipaavat rahan sijasta vapaa-aikaa Tiia Uraputki ja taloudellinen menestys on yhä harvempien elämän ykköstavoite. Nuorten ikäluokkien kiinnostus on siirtynyt vaurauden ja suurten palkkojen ihannoinnista vapaa-ajan arvostamiseen ja vastuulliseen kuluttamiseen. Jatkuvaan taloudelliseen kasvuun tähtäävät ihanteet ovat murenemassa. Työelämän kulttuurivallankumous perustuu vapaa-ajan, perheen ja harrastusten roolin kasvamiseen ja materialististen ihanteiden ja turhuuden vähenemiseen. Henkilökohtaisiin ratkaisuihin elämän kohtuullistamiseksi tulisikin saada enemmän konkreettisia keinoja ja mahdollisuuksia. Kahdeksasta neljään työaikaajattelu alkaa olla menneisyyttä. monelle vähempi riittäisi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on teettänyt arvo- ja asennetutkimuksia vuodesta 1984 lähtien. Uusimmassa raportissa erityisesti työhön liittyvissä arvostuksissa ilmenee voimakkaita eroja eri ikäryhmien kesken. Nuorille ikäluokille työ merkitsee vähemmän kuin vanhemmille ikäryhmille. Tutkimuksen mukaan kiinnostus vapaaehtoiseen työajan lyhentämiseen siten, että palkka pienenisi on suurinta ikäluokassa vuotta. Koko väestöstä 40 prosenttia olisi valmis tinkimään palkastaan saadakseen lisää vapaa-aikaa. Suomalaisten työntekijöiden vaurautta ja asenteita kuvaa hyvin se, että palkkapussinsa pienentämistä vastustavia on vähemmän kuin kannattajia. Voidaan tulkita, että pienemmälle vaihteelle vaihtamiseen, ns. downshiftingiin on Suomessa paljon halukkuutta. Moni siis pitää nykyistä työaikamäärää liian suurena ja on halukas ostamaan palkallaan lisää vapaa-aikaa. Ovatko suomalaiset työhulluja? OECD:n tilastojen mukaan suomalaiset työntekijät tekevät keskimäärin 1720 tuntia ansiotyötä vuodessa. Se on euroopan muihin rikkaisiin maihin verrattuna paljon. Kreikkalaiset paiskivat eniten, yli 2100 tuntia ja hollantilaiset vastaavasti vähiten, noin 1390 tuntia. Ero on suuri. Pelkästään Suomen ja Hollannin ero tarkoittaa 9 viikon pidempää lomaa tai yli 6 tuntia lyhyempää työviikkoa! Työ jakoon Jos downshifting -ajatusta kannattavat suomalaiset konkretisoisivat omat haaveensa ja lyhentäisivät vaikkapa 10 prosenttia omaa työaikaansa, työmarkkinoille vapautuisi valtava määrä työpaikkoja. Kaikkien suomalaisten tekemä työsuorite vähenisi tällöin 4%. Monet työttömät saisivat töitä ja työttömyyteen liittyvät sosiaaliset ongelmat helpottuisivat. Osatyökykyisille voisi tällöin löytyä myös työtä nykyistä helpommin. Voisi sanoa että työn jakamisesta kaikki voittaisivat. Uhkana tässä tietysti on se, että työnantajat eivät palkkaa lisää henkilökuntaa ja työtahti kiihtyy entisestään. EVAn tutkimuksessa nuorten ikäluokista ja toisaalta myös akateemisesti koulutettujen ryhmässä työn kokopäiväisyyden merkitys on huomattavasti pienempi kuin keskimäärin. Näistä ryhmistä hyvän työpaikan ominaisuutena kokopäiväisyyttä pitää erittäin tärkeänä vain noin joka neljäs vastaaja. On myös hyvä kysyä tarvitaanko enää käsitettä kokopäivätyö tai osapäivätyö. Jos työpäivän pituus olisi jokaisen henkilökohtainen valinta, emme tarvitsisi enää normeja työpäivän pituudelle. Työpaikkailmoituksissa voisi palkan lisäksi ilmoittaa vaikka vuosittaisen työtuntien määrän. AY-liike apuun A m m at t i y hd i s t y s- liikkeen uudistuminen voisi lähteä Palkankorotukset tulisi voida liikkeelle, kun se ottaisi normaalien pa lk ankorost usvaatimustensa rinnal- joka työpaikalla ottaa myös le työajan lyhent ä m i s v a at i mu k s e t. P a l k a n k o r o t u k s e t vapaa-aikana. tulisi voida joka työpaikalla ottaa myös vapaa-aikana. Näin vuosittainen työaika lyhenisi jatkuvasti. AY-liikkeen tavoitteet ovat tähdänneet perinteisesti vain työntekijöiden ostovoiman lisäämiseen. EVAn tutkimus antaa ymmärtää, että suuri osa palkansaajista ei kaipaa lisää rahaa tai ostovoimaa, päinvastoin he ovat valmiita kohtuullistamaan kulutustaan. Teksti: Arto Mansikkavuori Sinut tunnetaan paitsi tietokirjailijana myös kunnallispoliitikkona. Mikä sai sinut jättämään politiikan ja muuttamaan pois Helsingistä? - Muutimme kaupungin vilinästä maaseudun rauhaan kesällä Olimme haaveilleet asiasta vuosikausia ja sekä minä että puolisoni olemme taustaltamme maalaislapsia. Ratkaisevan askeleen ottaminen tuntui kuitenkin liian isolta, kun ns. Kaikki tuntui olevan kesken ja Helsingissä: työt, kaupunginvaltuusto, jatko-opinnot jne. Ajatus poismuuttamisesta muuttui mahdolliseksi vasta kriisin kautta. - Romahdin uupumuksesta keväällä 2008 ja minulla diagnosoitiin keskivaikea masennus. Pakotin itseni tyhjentämään kalenterin, opettelin lepäämään ja pysähdyin ajattelemaan asioita uusiksi. Vietin paljon aikaa 8 Helmi 2/2010

9 muutti maalle Tietokirjailija ja entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu tiia aarnipuu, 36, muutti vuosi sitten Helsingistä maaseudun rauhaan. Hän asuu puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa vanhassa puutalossa Hattulan kunnassa. vanhempieni kotona Hämeessä. Loppukesästä huomasin että olimme yhtäkkiä ostaneet vanhan remonttia kaipaavan seuratalon järven rannasta Hattulasta. - Minun kohdallani romahtamisessa ei ollut kysymys oikeastaan työssä uupumisesta. En ole koskaan pitänyt itseäni työkeskeisenä enkä ole halunnut keskittyä uran tekemiseen ja ehkä tämän takia olinkin sitten niin sokea sille että olin uupumassa ja masentumassa. Vaadin itseltäni kohtuuttomia aika tasaisesti kaikilla elämänalueilla ja kaikissa tehtävissä perheelämästä järjestövelvollisuuksiin ja oman kunnon kohottamisesta demokratian parantamiseen ja maailman pelastamiseen. Vasta hyvä terapiasuhde auttoi näkemään peilistä katsovan suorittajan. - Vaativa suorittaja ei ehkä ole kovin hyvä poliitikko. Luulen että vähän suuripiirteiset pärjäävät siinä maailmassa paremmin. Politiikassa toimiminen on parhaimmillaan innostavaa ja haastavaa yhdessä tekemistä, mutta pahimmillaan äärettömän turhauttavaa pään seinään hakkaamista, jossa on koko ajan kiire ja onnistumisen kokemukset harvinaisia. Valtuustotyöskentely ei varmasti helpottanut liialliseen vaativuuteen liittyvää masennusta, vaikkei ollutkaan depressioni ainoa tai perimmäinen syy. - En tiedä, olisinko osannut jättäytyä kunnallispolitiikasta jos olisin jäänyt asumaan ja toipumaan Helsinkiin. Minkälaista elämänne Hattulassa on? Onko ollut ongelmia ja miten arkirutiinit sujuvat maaseutuoloissa? - Maalle muuttaminen ei tietenkään ratkaissut kaikkia ongelmia tai muuttanut elämää kerralla toiseksi. Elämänmuutos on tarkoittanut myös valintaa elää jatkuvan remontin keskellä ja valintaa sietää remontin viivästymistä ja siihen liittyviä rahahuolia. Lasten koulumatka seitsenkertaistui eikä lähin ruokakauppakaan ole enää kulman takana vaan kilometrien päässä. Liikkumista pitää suunnitella aikaisempaa enemmän ja arki ei enää onnistu ilman autoa, toisin kuin kaupungissa. Odotan malttamattomana että markkinoille tulisi kohtuuhintaisia sähköautoja. - Myönteiset muutokset voittavat kuitenkin kielteiset mennen tullen. Bussi vie lapset kouluun kotipihasta ja ruokaostoksiakin tulee nyt suunniteltua vähän paremmin. Remonttistressi tuntuu kumman keveältä kun sitä voi pohtia laiturilla järvenselälle tuijottaen tai voikukkia kitkien. Olen varma että toipumiseni depressiosta on ollut nopeampaa tässä ympäristössä. - Minulle ehkä merkittävin yksittäinen muutos on ollut hiljaisuuden lisääntyminen ja muutenkin äänimaiseman muuttuminen. Rakastan aaltojen, tuulen ja lintujen ääniä ja huomaan sietäväni paljon vähemmän meteliä kuin ennen. Helsingissä käydessäni ärsyynnyn äänten määrästä ja volyymistä hyvin nopeasti. Mitä ajattelet uudesta muodikkaasta downshifting-ilmiöstä tai sloganeista elämän kohtuullistaminen ja vähemmän työtä, enemmän elämää? - En ole ajatellut elämänmuutostani downshifting -ajatuksen kautta ja sana on minusta vähän hassu. Omalla kohdallani tavoitteena ei myöskään ole vähemmän työtä ja enemmän elämää, koska työkin voisi minusta olla enemmän elämää ja vähemmän jotain joka häiritsee elämää. Jos muodikkaista käsitteistä pitää valita, niin ehkä hidas elämä kuvaa paremmin sitä mitä minä tavoittelen. Kohtuullistaminen on myös hyvä näkökulma. On hämmästyttävää miten hukassa kohtuus usein voikin olla sekä yksilötasolla että yhteiskunnassa. Ehkä hidas elämä kuvaa paremmin sitä mitä minä tavoittelen - Hitaus ei ole aina helppoa ja joskus se on mahdotonta, myös maalla. Aika tuntuu olevan täällä kuitenkin toisenlaista kuin kaupungissa: sitä tuntuu olevan enemmän, samoin kuin tilaakin. Silloin kun minulla on periaatteessa kiire, on aikaa seisahtua hetkeksi tai istua ja katsella hetki mitä pihalla tapahtuu. Pihlajan oksien varjot tekevät taidetta ikkunalasiin. Kyyhky pöyhii taas tuota samaa katajaa. Kärppä kurkistaa kivien välistä. - Luonnonläheisyys ja mahdollisuus ruumiilliseen työhön talossa ja pihalla myös kohtuullistavat näkökulmani elämään ja sen erilaisiin stressitekijöihin. Olet tietokirjailija. Mitä työstät parhaillaan? - Tällä hetkellä viimeistelen kirjaa suomalaisesta dragista ja sen historiasta. Kirjan nimi on Sinivalkoisissa höyhenissä ja se julkaistaan kesällä. Dragviihteen ja -taiteen ja monien sen ihastuttavien ja persoonallisten tekijöiden kanssa on ollut äärimmäisen hauskaa ja mielenkiintoista viettää aikaa. Luulen että minuun on tämän puolentoista vuoden aikana tarttunut hiukan glitteriä tai jotain keijupölyä, joka on muuttanut minua ihmisenä ehkä vähemmän vakavaksi ja enemmän leikkisäksi. Tämä sopii hyvin hitaan elämän ideaaliini: itseään ei kannata ottaa niin kauhean tosissaan. Teksti: Seija Paakkunainen Kuvat: Petja Aarnipuu Helmi 2/2010 9

10 10 Helmi 2/2010

11 vakiopalstojen otsikko omaiset tukevat kuntoutujia ja toisiaan HELMI ry kustansi omaisyhdistyksen logon Mielenterveyskuntoutujan elämänlaatuun vaikuttaa paljon hänen suhteensa perheeseen ja sukulaisiin. Toisaalta kuntoutujan vaikeudet heijastuvat myös hänen omaistensa hyvinvointiin. Omaiset mielenterveystyön tukena ry auttaa omaisia jaksamaan ja huolehtimaan itsestään ja läheisistään luvulla hoitojärjestelmän muutos vakiinnutti kolmannen sektorin roolin mielenterveyskentällä. Mielenterveyskuntoutujat alkoivat perustaa yhdistyksiä, samoin heidän omaisensa. Ensimmäinen omaisyhdistys perustettiin Turussa vuonna Helsinkiläinen yhdistys syntyi vuonna Yhdistys hankki oman postilokeron ja graafikko Veikko Karvosen piirtämän logon, jonka maksoi HELMI ry. HELMI oli myös mukana järjestämässä yhdistyksen ensimmäistä seminaaria, jossa käsiteltiin lääkehoitoa. Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry on nyt yli 800 jäsenen etujärjestö. Vuonna 2008 laaditun jäsenkyselyn perusteella todettiin, että 51 % jäsenistä on skitsofreniapotilaiden omaisia. Seuraavaksi yleisin sairaus on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja kolmanneksi masennus. Toiminnanjohtaja Leif Berg kertoo, että yhdistyksen tuki- ja neuvontatoiminta palvelee koko Uudenmaan aluetta. Toiminnan tarkoituksena on antaa tietoa psyykkisistä sairauksista ja tukea perhettä omassa jaksamisessaan. Omaistapaamiseen voi varata ajan yksin tai yhdessä perheen kanssa. Tapaamisissa käydään läpi tunteita ja kokemuksia, joita sairaus omaisissa herättää. Yhdistyksen omistama profami oy julkaisee mielenterveysalan kirjallisuutta ja tuottaa koulutus- ja työnohjauspalveluja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöille sekä alan opiskelijoille. PSyKoEduKaatio Omaistyössä sovellettu psykoedukaatio on koulutuksellinen työskentelytapa, jonka tavoitteena on lisätä mielenterveyskuntoutujan ja hänen perheensä ja hoitotahon ymmärrystä pitkäaikaisesta sairaudesta ja sen hallinnasta. Psykoedukatiivisen perheohjauksen menetelmät perustuvat näyttöön (Evidence Based) ja kansainvälisiin psykoedukatiivisiin ja preventiivisiin perhetyön menetelmiin. Käypä hoito -suositus mainitsee psykoedukatiiviset perheinventiot tuloksellisina tukimuotoina skitsofreniaa, mielialahäiriöitä, syömishäiriöitä tai tunne-elämän epävakautta sairastavien henkilöiden perheiden kanssa työskenneltäessä. Toiminnanjohtaja Leif Berg (Helmin pj ) toivottaa helmiläisille hyvää kesää Psykoedukaation taustateoriaksi mainitaan tavallisimmin haavoittuvuus-stressi -malli, jonka mukaan tietyillä henkilöillä on alttius reagoida stressitilanteeseen sairastumalla. Palveluohjausprojekti KESKuSliitto Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry perustettiin vuonna 1991, koska eri puolilla maata toimivat omaisyhdistykset kaipasivat työlle myös valtakunnallista toimijaa. Keskusliiton perustehtäväksi määriteltiin mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien omaisten valtakunnallinen edunvalvonta ja keskusliittoon kuuluvien jäsenjärjestöjen tukeminen. Keskusliiton tuore puheenjohtaja on kansanedustaja Minna Sirnö. Mielenterveysomaisten valtakunnallinen päivä, Ilonan päivä, on 9. lokakuuta, kansainvälisen mielenterveyspäivän aatto. Ilonan päivänä tuodaan julkisuuteen omaisten asemaa, toiveita ja tuen tarpeita koskevia näkökulmia. Teksiti ja kuva: Juhani Weijola Uudenmaan yhdistys aloitti vuonna 1999 mielenterveyskuntoutujille suunnatun palveluohjausprojektin. Mielenterveyskuntoutujien parissa tapahtuva palveluohjaus on Suomessa vielä harvinaista kun taas muissa Pohjoismaissa muu kuin mielenterveystyön palveluohjaus on harvinaista. Palveluohjaajan tehtävä on asiakkaan aseman näkyväksi tekeminen ja hänen tavoitteidensa korostaminen vahvistamalla, tukemalla ja motivoimalla. Tarkoituksena on asiakkaan itsenäistä elämää tukevien oikealaatuisten ja varsinkin oikea-aikaisten palveluiden varmistaminen. Palveluohjauksen vaikuttavuustutkimus on kuitenkin päätynyt mielenterveystyön osalta ristiriitaisiin tuloksiin. Sitä on pidetty tehokkaana tapana järjestää ja koordinoida asiakkaan hoito ja tuki, mutta sen on arveltu myös lisäävän hoitokustannuksia. Tästä syystä skitsofrenian käypä hoito -suositus ei kaikilta osin suosita palveluohjausta. Tämän, puhtaasti lääkärinäkökulmasta tehdyn suosituksen perusteella RAY on suhtautunut palveluohjauksen tukemiseen varauksellisesti. Ruotsissa tutkimukset osoittavat kuitenkin palveluohjauksen vähentävän mielenterveysasiakkaan sairaalahoitoa ja samalla parantavan sekä asiakkaan että omaisten elämänlaatua. Ruotsin kokemusten pohjalta yhdistys pyrkii edistämään palveluohjauksen tunnettuutta mielenterveysalalla ja tutkimaan palveluohjauksen vaikuttavuutta. Tutkitaan, mitä vaikutuksia palveluohjausprojektilla on ollut ja mitä tuloksia palveluohjauksella työtapana on saavutettu. Yhdistys on tehnyt tiivistä yhteistyötä Ruotsin toimijoiden kanssa. Yksi yhdistyksen palveluohjausprojektin tavoitteista on suomalaisen palveluohjausjärjestelmän kehittäminen ja hahmottaminen. Helmi 2/

12 mainossivu

13 mainossivu

14 sielun helmiä Tämä myskyinen tie, tämä karikkoinen tie. Paljon karikkoja tielläni ja vielä enemmän edessäni. Paljon tuskaa, paljon kärsimystä. Kukaan ei ymmärrä minua. Olen kai liian erikoinen sinänsä. Tuuliajolla, vailla päämäärää. Haluaisin vapauteen. Niinkuin satakieli laulelee näin kesän aikaan Marjo Hyvää syntymäpäivää sinulle vain Olet onnekkain. Me käsikkäin kuljemme tiemme, tietämme arvokasta käytämme ei mikään meitä erottaa voi, kun kansa karkeloi Hyvää syntymäpäivää sinulle, olethan ystävä minulle, Marjo Hyvä lukija! Julkaisemme runoja. Lähetä runosi osoitteella: Helmi-lehti, PL 32, Helsinki. Muista kirjoittaa kirjeeseen myös yhteystietosi, vaikka runot olisivatkin tarkoitus julkaista nimimerkillä. Raitiovaunussa Kuka maksaa kuka ei tarkastajien ilo saada kiinni liputtomat Tässä vaunussa nuori mustiin pukeutunut tyttö nukkuu humalaansa itkenyt ripsivärit levinneet kukaan ei välitä takana kolme tyttöä koulun jälkeen huviajelulla ilman lippuja jännitystä kiroilevat kikattavat Rakas Tanja Talaskivi Sinun silmäsi on kuin voikukat Niin kuin sinun paahtava helteesi Me kuin vedenrajassa olevat rukat Jonka lämmössä tulen eteesi Heitämme vettä pitkin leipää Meiltä ei kukaan rakkautta epää Olemme molemmat yhtä Kun ilma on väreillyttä T.T. 14 Helmi 2/2010

15 sielun helmiä Ystävät Ystävät ikimuistoiset Sielut ystävälliset Ottavat ja antavat Niin paljon sylissään kantavat he elämäniloa Ja surua Nuo ystävät eivät koskaan jätä Lujuutta, voimaa, pusertavaa rakkautta sinun sisälläsi näen, minä vain pieni sudenkorento värisemässä ympärilläsi, älä riko siipiäni Tanja Talaskivi T.T. Näin kuvasi ja menin sijoiltani ja menin pökerryksiin ja tunsin ihastuneeni mutta sinua - en näkisi mutta, elämässä tapahtuu ihmeitä, - joskus Ja tapasinkin sinut ja jalat pettivät ja punastuinkin ja olin epävarma ja tutustuin ja rakastuinkin ja tunsin ja ymmärsin, että hän on se! Mutta en sinua koskaa saanutkaan enkä koskaan saisikaan mutta tiedän, ymmärrän, tunnen ja kaipaan ja ikävöin Ihailenkin sinua - aina ja ikuisesti Kukkaisvaloa Kukkaisvaloa ihanaa taivas sataa tämä unta on ihanaa, vaiko totta, kun käsi kädessä kävelemme elämän rantaa ja kahdet jäljet jää santaan Sua rakastaen kädestä puristan Tää kukkaislunta ja unta on ihanaa Lokit ei pelastajiaan vihaa ne rakastais puolueista piittaamatta. Lokit ovat viisaita ja lentelevät ilmassa. Rakkaudesta kukkaisuni. Unikkopellolla kävelemme Maan ääriin unikkoja punaisia Rakkauden värisiä Tiina Talja Kesällä Kävelen pitkin järvenrantaa varpaitten välissä santaa. Järvenpinta on tyyni kaukaa kuikan huuto kiirii. Harakanhattu ja rentunruusu rantatöyräässä kukoistaa. Tuoksuvat kielonkukat kuin parfyymitipat Pirkko R.S. Mutta sinä olet minun ja minä sinun - Mutta emme tässä elämässä, vaan olemme yhtä, kun katson, kun kiidän tähtiin ja olemme yhtä kun keskustelemme telepaattisesti ja kun kuulen äänesi jostain, jossain, joskus Ja olemme yhtä kun mieleni kutoo tätä verkkoa, jolla sinua kalastelen ja kun mieleni rakentaa rakkaustarinaa joka on satu, kertomus, tarina, jolla vain ei aina ole onnellista loppua - mutta sadun voi aina aloittaa alusta. Tanja Talaskivi Runot on eliminoitu, kesä ei. Luen monta riviä, ymmärrä en puoliakaan. Ahmin sanoja ja ruokaa, en kaipaa sen kummempaa hellyyttä. Vain murkkuna huusin, että kukaan ei rakasta. Tiesitkö, en kaipaa imartelijoita. Tule silti ystävä, lennätä leijaa. Satu Helmi 2/

16 Helmin päivää toukokuussa jälleen Siellä kaikilla oli niin mukavaa, hienoa kun päätin olla mukana Aina olen kekkereitä kartellut. Mitkään selitykset eivät siinä auttaneet kun Rutta minua mukaansa ruinasi. Kukka siäl välit mimmossi rätei tai lumpui sull o päälläs ja jos sunt alkka ihmiste joukoss ahristama, nii kyl mää sunst hualen pirä, rauhoitteli Rutta ja niin me lähdettiin Siilitielle. Kamalan piän juhlapaikka se tiätyste o varsinki ku vettä satta, mut kyll sopu ain sija antta ja joukoss o hyvä elää, Rutta selitti. Aloin hidastaa askellusta, uskallus kärsi tokaisustaan konkurssin. Rutta repi minua kädestä ja komensi: No Helmi, Helmii! Tul pia ny vaa, ohjelma alkka tasan kollmtoist reikä reikä, enkä mää halu myähästyy. Närhet o senttäs niimpaljo nähny vaiva meijän tähre. Panes ny vaa jalkka toise ette vähä vikkeläste, ni keritä kattoma sitä kuvaelma Meksikon pikajunast. Kuva: Minna Jääskelainen Hän vei, minä vikisin. Ahtaanpaikankammon ohella iski sikainf luenssa- ja ammutuksi tulemisen pelko sillä Meksikostahan tuo tauti alkoi ja tapettiinpa siellä yksi suomalainen kansalaisaktivistikin keväällä. Ol vai hupsimast, ei siäll mittä oikkioi meksikkolaissi eres ol, tul pois ny vaa, sanoi Rutta ja veti minua perässään. Ja hyvä kun veti voin näin jälkeenpäin sanoa! Pyysivät sitten ihan lehtijuttua meikäläiseltä vallankin kun olin näet yksilötason nimipäiväsankari. Kuva: Petra Piitulainen Näyttelijä Petteri Pennilä tulkitsi Pentti Haanpäätä. Närhien esitys oli riehakas ja hauska. Olin juuri lukenut kirjasen: Masennuksen viisaus. Siitä kuuleman mukaan tulee juttu seuraavaan lehteen, ettei siitä sen enempää kuin vain yksi ajatus: Sen sijaan, että mietit mitä elämältä voit saada, voisit miettiä, mitä voit elämälle antaa. Närhet kyllä antoivat parastaan, ohjaaja kaiketi kaikkensa. Heidän pienoismusikaalinsa runsaine rekvisiittoineen oli lahja Kuva: Petra Piitulainen meille kaikille. Niin oli viimeisen päälle puvustettu ja lavastettu koko jäsentalo. Poikkitaiteellista innovatiivista yhteistyötä parhaimmillaan! Eikä yhtään ulkopuolista maksullista esiintyjää. Helmiläisiä kaikki tyyni paitsi näyttelijä Petteri Pennilä, joka sattuu olemaan yhden Närhen naapuri ja kantoi 16 Helmi 2/2010

17 vietettiin kortensa kekoon kun hän Pentti Haanpään Noitaympyrän Pate Teikkana pohti elämää ja maailman menoa. Nykyajan kulissit vaan ovat vaihtuneet sitten Haanpään aikojen mutta muuten meno on samanlaista rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy Pikkuruisella estradilla käväisivät roolihahmot Pikku-Pete, Iso-Pat ja Pate joista keskimmäinen niin räväkästi, että Tequila pullo särkyi jo alkutahdeilla. Mutta sirpaleet tietävät onnea. Kaiketi meikäläinenkään ei juuri siksi ahdistunut lähiteatterin milteipä syliteatterin tunnelmissa. Hienosti sai Rauno helmililja-kukkaseppeleen päähänsä, Närhi-kuoro lauloi kitaran säestyksellä, Kalevi soitti somasti huilua ja Mikkis räppäsi komeasti uunituoreen omatekoisen biisinsä. Puheita pidettiin, hehkeä kukkamekkoinen laulatti suvivirren yhteislauluna, vaikkei kesästä ollut tietoakaan. Kakkukahvit lopuksi nautittiin. Olsis sitä kakku enempiki voinu syärä. See ol nii julmetu hyvä, mut sit sitä ei olsiska kaikill piisannu, tuumasi Rutta ja nuoli paperilautasensa putipuhtaaksi. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo! Kiitos! Vuosaaren Helmi Orvokki Kuva: Petra Piitulainen Helmi närhet-ryhmän ohjaaja Eeva ja Meksikon pikajunan konduktööri Kalevi. rane on vuoden helmiläinen Toivotan onnea Ranelle, vastavalitulle vuoden helmiläiselle! Hän on nimityksensä ansainnut, sen verran konkari hän on helmiläisenä. Kovasti pidetty kukkaseppeleen haltija on käynyt Pasilan jäsentalolla jo noin 20 vuotta. Helmin toiminnassa Rane on nähnyt vuosien mittaan paljon positiivisia muutoksia. Hän on tutustunut lukemattomiin talon kävijöihin ja työntekijöihin. Rane kuuli Helmistä ystävältään ja on alusta alkaen ollut varsin aktiivinen jäsen. Hän on ollut mukana työtoiminnassa, osallistunut erilaisiin ryhmiin, käynyt retkillä ja ryhmälomilla. Rane on myös toiminut vuosien mittaan aktiivisesti Pasilan talon jäsenpäivystäjänä. Tänäkin iltana hän on lupautunut olla talon isäntänä. Rane odottaa myös kovasti ryhmänohjaajien, jäsenpäivystäjien ja työtoiminnan yhteistä virkistyspäivää. Se pidetään toukokuussa Vihdissä. Retket ovat olleet aina Ranelle tärkeitä, matkoilla Helmin porukalla hän on ollut mm. Turussa, Porvoossa ja Tampereella. Helmin lisäksi hän käy Malmin toimintakeskuksessa kuntoutujille tarkoitetussa ryhmässä, joka vahvistaa ja ylläpitää hyvää vointia ja toiminnallisuutta. Teksti: Tanja Talaskivi Kuva: Petra Piitulainen Helmi 2/

18 Kirkko, kauppa ja järjestöt täyttävät sosiaalihuollon aukkoja Helsingin kaupungin sosiaaliasiamiehen selvityksessä vuodelta 2006 todettiin muun muassa että Asiakkaat kertoivat yhteydenotoissaan säännöllisesti siitä, ettei heidän yksilöllisiä elämäntilanteitaan huomioida riittävästi heille tehdyissä päätöksissä. Asiakkaat toivat säännöllisesti esille myös sen, ettei heitä oltu neuvottu tai ohjattu riittävästi asioidensa hoitamisessa tai selviytymisessään. Näyttää siltä, että yhä useampi taloudellisissa vaikeuksissa elävistä asiakkaista joutuu kääntymään kirkon diakoniatyön puoleen ja hakemaan ruoka-apua. Näin myös silloin, kun asiakkailla olisi selkeästi ollut oikeus myös toimeentulotukeen, mikäli päätöksenteko olisi järjestetty asiakaslähtöisemmin ja työntekijät olisivat perehtyneet asiakkaan avuntarpeeseen kokonaisvaltaisesti ja joutuisasti. Sosiaaliasiamies huomautti, että myös sosiaaliviraston omankin raportin mukaan virastossa tehdään edelleen työntekijäeikä asiakaskeskeistä työtä. Lähdetään liikaa palvelujärjestelmästä käsin liikkeelle, eikä asiakkaan elämäntilanteesta. Tässä vaiheessa tulevat apuun kolmas sektori ja kirkko. Myllikässä tavataan Helsingin suurin ruoanjakeluoperaatio on vuosi vuodelta kasvava Myllypuron jako, eli Myllikkä, jota toteuttaa Herttoniemen seurakunta. Se poikkeaa monin tavoin tavallisesta diakoniatyöstä. Kaupat lahjoittavat valtavasti ruokaa, jonka viimeinen myyntipäivä on lähellä. Viime vuonna kävijöitä oli yli Avustustoiminnan kohteena ovat kodittomat, vähävaraiset ja opiskelijat pääkaupunkiseudulla Ruoka-apu helsinkiläisille jakaa mielipiteitä seurakunnissa. Toisten mielestä se ei ole diakoniatyön tehtävä. Monet toivovat, että ruoka-avustuksista päästäisiin palaamaan pitkäjännitteisempään diakoniatyöhön. Yhteiset 1 2 euron ruokailut ja aamukahvit ovat nykyisin osa yhä useamman seurakunnan diakoniatyötä. Niissä on tärkeää yhteisöllisyys ja monille sekin, että on jokin syy lähteä ulos neljän seinän sisältä. Edullista myös kaupalle Ruokajonoja ei voi enää nähdä pelkkänä hyväntekeväisyytenä. Länsi-Euroopassa tuotetaan liikaa lähes kaikkia elintarvikkeita, etenkin leipää, jonka toimittaminen kaatopaikoille olisi järjetöntä ja kallista. Viime vuosina Eurooppaan on perustettu ns. ruokapankkeja, joiden toimintaa suuryritykset tukevat lahjoituksin. Helsingissä HOK-Elanto antaa hyväntekeväisyyteen noin kiloa leipää kuukaudessa, lähes 40 eri myymälästä Itäkeskuksen sosiaalityöntekijät ovat raportoineet kaupungille, että leipäjonossa käyvät ihmiset ovat köyhiä, mutta heidän asemansa ei ole kaikkein huonoin. Jotta jaksaisi käydä kerran viikossa leipäjonossa, jonottajan täytyy olla toimintakykyinen, Helsingissä HOK-Elanto antaa hyväntekeväisyyteen noin kiloa leipää kuukaudessa säännöllinen ja aktiivinen. Suurimmalla osalla jonottajista sosiaaliturvaetuudet näyttivät olevan kunnossa. Tosin vain joka viidennellä tulot ylittivät toimeentulotukinormin. Ensisijaisten etuuksien taso voi kuitenkin olla niin alhainen, että niiden varassa eläminen pidempään merkitsisi jatkuvaa niukkuutta. EU-ruoka-apua järjestöiltä Monet järjestöt, HELMI ry mukaan lukien jakavat pari kertaa vuodessa EU:n lahjoittamaa elintarvikeapua. Nämä avustuskassit siältävät lähinna pitkään säilyviä kuivatuotteita, kuten jauhoja, mysliä, näkkileipää ja pastaa. Ilman järjestöjen apua ruokajakelu ei toimisi. Myllypuron jako, maanantaista perjantaihin Liikuntamyllyllä, Myllypurontie 1. Paikalla oltava klo EU-ruokaa Helmistä, Pasilan puistotie 7. Jakopäivät ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla Teksti ja kuva: Juhani Weijola 18 Helmi 2/2010

19 Päivän ateriat unionin piikkiin Helmi-lehti testasi EU-ruokakassin HELMI ja monet järjestöt jakavat muutaman kerran vuodessa EU:n lahjoittamia ruokakasseja. Yksi kassi sisältää digestive-keksejä, näkkileipää, sämpyläjauhoja, maitojauhetta, kaurahiutaleita, makaronia, mysliä ja juustopastavalmistetta. Päätimme testata millaisia ruokia näistä aineksista saisi valmistettua. Heti kättelyssä kävi ilmi, että kassissa on tarpeeksi aineksia kokonaisen päivän ruokiin. Pelkkä kassin sisältö ei aivan riitä täysipainoisiin aterioihin, joten testaajamme kävi myös kaupassa hakemassa pieniä lisukkeita. Eräitä pieniä ruoka-aineita, kuten suolaa ja öljyä, löytyi kotoa. Testaajamme on varsin kokematon ruuanlaittaja, joten hän noudatti niitä yksinkertaisia ja helppoja reseptejä joita löytyy kassin sisältämien pakkausten kyljistä. Testaajamme ei ollut kymmeneen vuoteen leiponut, puhumattakaan siitä että olisi yrittänyt valmistaa uunijuuston kaltaisia leivonnaisia, mutta kaikki onnistui vaivattomasti. Päivän menyy oli seuraavanlainen: Aamiaiseksi lautasellinen kaurapuuroa, lounaaksi juustopastaa ja uunijuustoa, kahvilla digestive-keksejä ja illallisella jogurttia ja mysliä. Sen verran askeettiseksi päivä muodostui, että samaa juustopastaa oli tarjolla myös päivällisellä. Ostoslista näytti tältä: kananmunat 1, appelsiinimehu 0,70, jogurtti 0,75, kevytmaito 1, hiivaa 0,20, parsakaali 1,40 Ostosten yhteishinnaksi tuli siis aika tarkkaan viisi euroa. Ostoskoriin ei olisi välttämättä tarvinnut ottaa mehua ja maitoa, mutta testaajamme on sen verran herkkusuu että hän mielellään juo mehua aamiaisella ja maitoa lounaalla. Osa maidosta meni sämpylöiden valmistamiseen, mutta sen olisi yhtä hyvin korvata vedellä. Pa r s a k a a l i ostettiin juustopastan lisukkeeksi. Sen voi korvata jollain muulla aineksella oman maun mukaan. Ruokaa tuli vahingossa niin paljon, että se riittää testaajan sinkkutaloudessa vähintään kahdeksi vuorokaudeksi, ellei p i d e m m ä k s i k i n aikaa. Eli yhden vuorokauden ruuat tulevat maksamaan noin 2,5 euroa. Sämpylöiden päälle joku ehkä kaipaisi myös juustoa tai leikkeleitä, mutta niistä tietysti tulee sitten euro tai pari lisähintaa. Osansa ruuista hotkaisi testaajamme kaveri, joka oli kutsuttu makutuomariksi paikalle. Hänen tinkimätön mielipiteensä oli, että sämpylät onnistuivat erittäin hyvin ja uunijuustokin oli oikein syötävää. Lihansyöjänä hän olisi kaivannut juustopastan lisukkeeksi jotain muuta kuin parsakaalia. KoKKailut Ihan ensimmäiseksi kannattaa pyöräyttää sämpylät, koska niitä on mukava syödä pitkin päivää aterioiden yhteydessä. Jauhopussin takaosassa on hyvät ohjeet, joita noudattamalla sämpylät valmistuvat parissa tunnissa. Eniten aikaa kuluu taikinan kohottamiseen. Aamiaispuuro valmistuu mittaamalla hiutaleet lautaselle ja lisäämällä sekaan vettä ja suolaa. Sitten lautanen laitetaan mikroon kahdeksi ja puoleksi minuutiksi ja lopuksi sekoitellaan hieman. Sitten annos on valmis. Jos kotoa löytyy hilloa, niin pieni lusikallinen sitä tekee terää. Jos on kärsivällinen, voi puuron valmistaa myös kattilassa hauduttamalla, jolloin siitä tulee vielä parempaa. Lounaspasta tulee tehdyksi kaatamalla pussi juustopastavalmistetta kiehuvaan veteen ja sekoittelemalla sitä kuumalla levyllä noin 15 minuuttia. Lisukkeen voi valmistaa viereisellä levyllä ja kun molemmat ovat valmiita niin sitten ne yksinkertaisesti vain sekoitetaan yhteen. Samalla kun pasta on valmistumassa, voidaan pistää uunijuusto uuniin paistumaan. Senkin tekeminen on yksinkertaista: sekoitetaan vettä, maitojauhetta, munaa ja suolaa. Sitten seos pistetään uuniin noin neljäksikymmeneksi minuutiksi ja juusto on valmista. Hillo on erinomainen lisuke myös uunijuustolle, mutta jos kotoa sattuu löytymään kanelia ja sokeria, niin niillä saadaan hieman vaihtelua aamiaisen hillosilmään. Kahvilla voi nautiskella Digestive-keksejä kuuman juoman yhteydessä. Iltapalaksi sitten on tarjolla jogurttia ja mysliä. Ruokakassista jää siis vielä kokonaan käyttämättä makaroni ja näkkileipä, mutta eiköhän niillekin löydy jokin tarkoitus kun käyttää hieman mielikuvitusta. EU-ruokaa Helmistä, Pasilan puistotie 7. Jakopäivät ilmoitetaan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla Teksti: Pauli Kola Helmi 2/

20 kirjat Tapani Lausti tienviittoja tulevaisuuteen Tapani Lausti hahmottelee kirjassaan Tienviittoja tulevaisuuteen kapitalismille vaihtoehtoisia tapoja organisoida yhteiskuntia. Seuraavassa on yhdenlaiseen pähkinänkuoreen koottuna kirjan keskeisiä ajatuksia. Yhteiskunnat ovat vauraampia kuin koskaan, mutta se ei näytä tekevän ihmisistä onnellisia. Systeemin luvataan täyttävän kaikki tarpeemme, ja vähän enemmänkin, mutta ihmiset kokevat, että jokin heidän elämässään mättää. Talouskasvua on nopeutettava, tuotantoa lisättävä, uusia tuotteita saatava markkinoille, kuuluu aikamme mantra. Ihmisen tavoitteet kavennetaan vain taloudellisiksi pyrinnöiksi, vapaudesta ostaa on tullut korvike inhimillisille toiminnoille. Kiristyneessä työelämässä ei näytä huolettavan muu kuin se, kuinka saada mahdollisimmat monet aktiivisiksi toimijoiksi kasvattamaan kansainvälistä kilpailukykyä. Hyvinvointia ei ole ilman työtä, poliitikot hokevat. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat kuitenkin alkaneet etsiä syvempää osaa kuin kuuliaisen palkkaorjan ja passiivisen kuluttajan rooli. Tapani Laustin käyttämä palkkaorjakäsite on peräisin 1800-luvun alkupuoliskolta brittiläiseltä työväenliikkeeltä, joka jo ennen Marxia rinnasti pakon myydä työvoimaansa elääkseen etelän orjuuteen. Taloudellisella kehityksellä luodaan eriarvoisuutta, mutta ongelmatkin yksityistetään. Korostetaan yksilön vastuuta, kriminalisoidaan köyhyyttä, jahdataan siivellä eläjiä. Samaan aikaan kun poliittinen ja taloudellinen eliitti lupaa jatkuvaa vaurastumista, meille väitetään, että ei-aineelliseen vaurauteen ei olekaan enää varaa. Talouden vapauttaminen on orjuuttanut ihmisen, sanoo brittiläinen yhteiskuntakriitikko Jeremy Seabrook. Ehkäpä kuvitteellisen homo economicuksen tarpeet ovat rajattomat, mutta näin ei ole laita tavallisten ihmisten. Moni tyytyisi vaatimattomaankin elintasoon jos elämä muuten tuottaisi tyydytystä. Nykyisessä hierarkkisessa ja autoritaarisessa yhteiskunnassa ihminen on pakotettu osaksi sosiaalista organisaatiota, jossa suuret taloudelliset instituutiot määräävät elämän sisällöistä. Yhteiskunta joka ei tarjoa kunnollisia osallistumisen mahdollisuuksia, synnyttää vieraantuneisuutta, tarkoituksettomuuden tunnetta ja epätoivoa. Englantilainen yhteiskunta- ja mediakriitikko David Edwards arvelee monien psyykkisten sairauksien kumpuavan juuri ristiriidasta yhteiskunnan ja ihmisluonnon välillä. Historia osoittaa, että ihminen on raahattu väkisin mukaan järjestelmään, joka palvelee kapean eliitin etuja. Lausti pyrkii kirjassaan hahmottelemaan vaihtoehtoisen sosiaalisen elämän ulottuvuuksia. Vaihtoehtojen etsiminen alkaakin olla jo välttämättömyys nyt kun ympäristöongelmat, kansainvälisen talouden romahtaminen ja kansainvälisen politiikan militarisoituminen uhkaavat ja epätasa-arvo vaarantaa yhteiskuntarauhaa. Yhdeksi vaihtoehtoisen ajattelun virittäjäksi Lausti tarjoaa 1800-luvun lopulla julkaistut William Morrisin teokset. Morrisin teoksissa ihmisten elämää eivät enää leimaa ahdistus toimeentulosta, väsymys tylsiin rutiineihin, rikollisuuden pelko, auktoriteettien painostus, epädemokraattiset hierarkiat, kulttuurielämän rajoittuneisuus sekä tunne elämän tyhjyydestä. Ei ole erillistä kastia pakottamassa yhteiskuntaa oman ideologiansa muottiin. Perusyhdyskunnat ovat pienehköjä kommuuneja, jotka liittyvät toisiinsa federatiivisesti. Tuotanto palvelee todellisia ja paikallisia tarpeita. Päätöksentekofoorumi on kaikille avoin ja päätökset perustuvat konsensukseen. Toki muitakin vaihtoehtoja Lausti esittelee niin historiasta kuin nykypäivästäkin: Charles Fourierin osuuskunnat, Anton Pannekoekin työläisneuvostot, parecon-malli, Espanjan aikapankit, Porto Alegre. Erinomaisena osoituksena siitä, että johtajaa vailla olevat yhteisöt kykenevät organisoimaan toimintaansa ja saavuttamaan toimivan harmonian jollaista ulkopuolinen auktoriteetti ei pysty aikaansaamaan, ovat mm. Espanjan vallankumous, A.S. Neillin Summerhill-koulu, sekä Etelä-Lontoossa ennen toista maailmansotaa tehty terveyskeskuskokeilu. Ajatus perustulostakaan ei ole uusi. Jo Bertrand Russell kiinnitti huomiota siihen miten paljon ihmisenergiaa menee hukkaan perustoimeentulon turvaamiseen ja siihen liittyvään huoleen. Joukkomediassa vakuutellaan, ettei ihmiselämää voi organisoida muulla tavoin kuin nykyinen systeemi on, mutta internet on mahdollistanut kansalaisten keskinäisen vapaan tiedonvälityksen, ja yhä useammat huomaavat valtamedian uutisvirran yksipuolisuuden ja propagandistisuuden. Me voimme ja meidän täytyy asettaa kyseenalaiseksi julkisen edun haltijoiden yksinoikeuden määritellä, mitä julkinen etu on. Lausti, Tapani: Tienviittoja tulevaisuuteen Like Pystykorva-sarja L. Lindroos 20 Helmi 2/2010