Opetusterveyskeskus, sivu 4 Suun erikoishoidon yksikkö, sivu 12 Vanhuspsykiatriaa, sivu 18

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusterveyskeskus, sivu 4 Suun erikoishoidon yksikkö, sivu 12 Vanhuspsykiatriaa, sivu 18"

Transkriptio

1 Terveiset H e l s i n g i n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u k s e n h e n k i l ö s t ö l e h t i Opetusterveyskeskus, sivu 4 Suun erikoishoidon yksikkö, sivu 12 Vanhuspsykiatriaa, sivu 18

2 Terveiset Helsingin kaupungin terveyskeskuksen henkilöstölehti, 31. vuosikerta Toimitus Siltasaarenkatu 13, 3. krs. PL Helsingin kaupunki puh. (09) Snellman Markus HK/Terke Pä ä t o i m i t t a j a Matti Toivola Toimitussihteeri Markus Snellman Toimitusneuvosto Elisa Arles Virpi Heikkinen Jaana Heikkuri Seija Hiekkanen Merja so-aho Harriet Jacobson Birgitta Karanen Sami Keränen Hannele Kopilow Kaija Lönnroth Mirja Mahkonen rmeli Snellman K ansikuva Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Mari Mäki ja nuori asiakas Vuosaaren terveysasemalla. Kuva: Kimmo Brandt Taitto Meri Jähi Paino Newprint Oy SSN Terveiset 2/2011 ilmestyy kesäkuussa. Aineiston pitää olla toimituksessa mennessä. Sisältö Suun erikoishoitoa Töissä SEHYKSSÄ Suun terveys on osa yleisterveyttä 3 Pääkirjoitus 4 Opetusterveyskeskus lisää terveyskeskuksen houkuttelevuutta työ- ja harjoittelupaikkana 6 Yleislääketieteen erikoislääkäriksi 7 Työsuojeluterveiset 8 Laajat terveystarkastukset käyntiin neuvoloissa 10 Muistineuvola auttaa kun muisti huolettaa 12 Suun erikoishoitoa 17 Helsinki Vantaa-selvitys 18 Vanhuspsykiatriaa Vanhuspsykiatrian muuttuva maisema Vanhuspsykiatriaa opiskelemassa Konsultaatiopoliklinikan vanhuspsykiatrian osaajat 24 Terveyserojen kaventaminen puhututti Finlandia-talolla 26 Ympäristöasiaa 28 Laatuterveiset 31 Henkilöstöterveiset 32 Opinnäytteitä 33 Vuoden saavutus 2010 kotihoitoon 34 Terveisiä lyhyesti Vastaava suuhygienisti Jukka mmonen ja ylihammaslääkäri Marja Noponen suun erikoishoidon yksiköstä. Kimmo Brandt 2 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

3 Pääkirjoitus Kimmo Brandt Johtajapsykiatri Tuula Saarela ja Matti Toivola vanhuspsykiatrian koulutuksen päättäjäisjuhlassa Kimmo Brandt Markus Snellman 26 Ympäristöasiat ovat pyörähtäneet eteenpäin 28 Asiakkaat tyytyväisiä terveyskeskuksen palveluihin Markus Snellman Vielä ennen vappua Tänäkin keväänä meillä terveyskeskuksessa on runsaasti uutta pohdittavana. On valmisteltava tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelma, saatava aikaan kokonaisselvitys sosiaali- ja terveystoimen organisoinnista ja pantava täytäntöön terveydenhuoltolain edellyttämät muutokset. Kaikkien näiden aikataulu on vapunpäivä eli Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2011 talousarvion osana käynnistää vuoden alussa tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäävän ohjelman koko kaupungissa. Jokaisen viraston on valmisteltava omat esityksensä niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla se parantaa oman toimintansa tuottavuutta. Ohjelmalla halutaan lisätä kaupungin palvelutoiminnan tuottavuutta huolehtien samanaikaisesti henkilöstön työhyvinvoinnista. Ohjelman tavoitteena on tuottaa palvelut vuonna 2012 nykyistä edullisemmin asukasta kohden laskettuna, tukea virastoja pysymään vuoden 2011 talousarvion määrärahoissa sekä tukea virastoja suunnittelemaan toimintansa taloussuunnitelmavuosina kustannusten alentamistavoitteen mukaisesti. Tuottavuuden muutoksen rinnalla ohjelmassa tulee tarkastella työhyvinvoinnin ja laadun kehitystä. Meillä terveyskeskuksessa hyödynnämme ohjelman laatimisessa aiemmin tehtyä työtä ja uusien ratkaisujen löytämiseksi erityisesti henkilöstön osaamista ja innovaatiokykyä. Kuten valtuustokin on todennut, ohjelman onnistunut toteuttaminen edellyttää henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen tiivistä osallistumista alusta alkaen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt myös, että sosiaali- ja terveystoimesta tehdään kokonaisselvitys 1.5. mennessä. Tässäkin tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja tarkoituksena on aikaansaada kehittämisehdotukset sosiaalitoimen ja terveystoimen organisoinnille sekä selvittää organisointivaihtoehtojen vaikutukset palvelujen saatavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Keskeisiä selvityskohteita ovat sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteiset prosessit, lasten päivähoidon hallinnollinen asema sekä eräiden tukipalvelujen tuottaminen. Kokonaisselvityksen tekijäksi on valittu Deloitte Oy, jonka konsulttityötä valvoo kaupunginjohtajan asettama työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen ja jäseninä ovat opetusviraston, sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen johto. Henkilöstöjärjestöt ovat nimenneet työryhmään edustajansa. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan 1.5. Uudistus tuo muutoksia muun muassa potilaiden oikeuteen valita hoitopaikka ja hoidon antava terveydenhuollon ammattihenkilö. Yhteiset pelisäännöt ja linjaukset valinnanvapaudesta valmistellaan kevään aikana eli vappuun mennessä. Muutoksia ja uudistuksia siis valmistellaan ja on tulossa jälleen. Ja kaikki tarpeellinen valmistelu ja toiminnan muutosten toteuttaminen tapahtuu tavanomaisten, päivittäisten työtehtäviemme rinnalla ja ohessa. Joka päivä meidän on samalla suoriuduttava ydintehtävämme hoitamisesta eli helsinkiläisten terveyden edistämisestä ja heidän sairauksiensa hoidon järjestämisestä. Jatkuvat uudistukset ja muutokset tuntuvat joskus rasitukselta ja jopa uhkalta, mutta niihin sisältyy aina myös mahdollisuus parantaa entisestään niin potilaidemme saamia palveluja kuin niitä olosuhteita, joissa työmme teemme ja sitä kautta jaksamistamme ja työhyvinvointiamme. Toivon ja toivotan kärsivällisyyttä, jaksamista, työniloa ja innostusta ja innovatiivisia kehittämisajatuksia niin jokapäiväisessä työssä kuin uuden suunnitteluun ja toimeenpanoon! Matti Toivola, toimitusjohtaja Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 3

4 Opetusterveyskeskus lisää terveyskeskuksen houkuttelevuutta työ- ja harjoittelupaikkana Helsingin opetusterveyskeskus on aloittanut toimintansa vuoden 2010 toukokuussa. Ensivaiheessa opetusterveyskeskustoiminta on aloitettu terveysasemaosastolla. Tarkoitus on laajentaa toimintaa myöhemmin muille terveyskeskuksen osastoille. Teksti Vesa Puukka, verkkotiedottaja Kuvat Kimmo Brandt Opetusterveyskeskuksen tehtävänä on koordinoida ja kehittää lääkäreiden peruskoulutusta sekä perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen (PTL) ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkärien koulutusta. Tässä tehtävässään opetusterveyskeskus tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston yleislääketieteen osaston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikön kanssa. Opetusterveyskeskustoiminnan tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon ja terveyskeskustyön imagoa, helpottaa lääkärien rekrytointia ja lisätä sitoutumista, työssä viihtymistä ja pysyvyyttä ja kehittää laaja-alaisesti koko perusterveydenhuoltoa Helsingissä. Opetusterveyskeskuksen toimintaa johtaa koulutusylilääkäri Pirkko Salokekkilä. Hallinnollisesti opetusterveyskeskus kuuluu terveysasemien johtajan alaisuuteen. Puhuessaan opetusterveyskeskustoiminnan merkityksestä koulutusylilääkäri Salokekkilä korostaa sen luonnetta rekrytointivalttina. - hmisiä ei motivoida pelkällä rahalla. Opetusterveyskeskuksen keskeisenä tarkoituksena on tarjota nuorille lääkäreille hyvä oppimis- ja kouluttautumisympäristö perusterveydenhuollossa. He ovat oppineet vaatimaan itselleen hyvää ohjausta ja tutorointia. Ohjausta antavat ensinnäkin alueelliset ohjaajalääkärit eli ns. supertuutorit, joita toimii opetusterveyskeskuksessa tällä hetkellä kolme: Satu Raumavirta-Koivisto Herttoniemessä, Paajo Cajanus Kontulassa ja Kivikossa ja Anne Sandström Pihlajamäessä. Haussa on vielä kaksi supertuutoria, jotta jokaiseen terveysasemien alueelliseen tulosyksikköön saataisiin oma supertuutori. dässä heitä on kaksi. Supertuutorit käyttävät puolet työajastaan ohjaukseen ja kouluttamiseen, ja heidän hoidossaan olevien potilaiden määrä on pienempi, mikä on huomioitu palkassa. Heillä on myös 20 prosentin virka yliopistossa yleislääketieteen osastolla, jossa he osallistuvat lääkäreiden perusopetukseen. Supertuutorit kannustavat, konsultoivat ja valmentavat. Yksin konsultointeihin liittyviä puheluita voi tulla kymmeniä päivässä. He pitävät tuutoritunteja 1 2 tuntia viikossa ja yhdessä koulutusylilääkärin kanssa järjestävät eurolääkäreille koulutuksia, joita pidetään terveysasemilla noin pari kertaa lukukaudessa. Lisäksi he osallistuvat muiden koulutustapahtumien järjestämiseen, muun muassa kesäkandien perehdytyskoulutukseen. Jokaiselle eurolääkärille on nimetty ohjaajalääkäri myös niillä asemilla, joilla ei ole supertuutoria. Terveysasemalla toimiva tuutori ohjaa mieluiten 1 2 eurolääkäriä kerrallaan joskus useampaakin. Tuutorit ovat saaneet toiminnastaan hyvää palautetta, ja toiminnalla on ollut suotuisaa vaikutusta lääkärien rekrytointiin. Esimerkiksi Kontulassa kaikki vakanssit ovat täynnä. Myös Kivikon lääkärit ovat tyytyväisiä supertuutorin ohjaukseen, vaikka heillä ei omaa tuutoria terveysasemalla olekaan. - Ja Herttoniemeen suorastaan jonotetaan eurolääkäreiksi hyvän ohjauksen ja jo pitkään jatkuneen tuutoroinnin ansiosta, Salokekkilä toteaa tyytyväisenä. Lääkärien koulutus ja rooli murroksessa Lääkärien niin sanottu kaksoislaillistus päättyy tänä vuonna. Tämänhetkisen käytännön mukaan lääketieteen lisensiaattien täytyy suorittaa kaksi vuotta kestävä perusterveydenhuollon lisäkoulutus (PTL), josta yhdeksän kuukautta täytyy suorittaa terveyskeskuksessa. Uuden käytännön mukaan kaksivuotinen PTL-vaihe jää vain yleislääketieteeseen erikoistuville ja EU:n ulkopuolelta Suomeen tuleville lääkäreille sekä niille, jotka haluavat työskennellä EU:ssa yleislääkäreinä. Kaikille erikoistuville jää 9 kuukauden terveyskeskuspalvelu. - Kun mietimme, miten järjestelmää kehitettäisiin, täytyy vastata kysymykseen millaisia yleislääketieteen erikoislääkäreitä tarvitaan 5 10 vuoden kuluttua? Salokekkilän mukaan lääketieteen opiskelijat saavat hyvää opetusta perusterveydenhuollossa. - Kaikkia kliinisiä taitoja voi opiskella perusterveydenhuollossa, mutta koulutettaville lääkäreille pitää antaa mahdollisuus oppimiseen ja ohjaajille resursseja käyttää aikaa opetustyöhön. Nuorten lääkärien kouluttaminen ja kasvattaminen on Salokekkilän mielestä suorastaan perusterveydenhuollon yksi perustehtävä terveyspalvelujen tarjoamisen ohella. - Myös meidän täytyy osallistua tähän. Näin kaikki hyötyvät, ja saadaan parempia lääkäreitä myös perusterveydenhuoltoon. Salokekkilän mukaan lääkärin rooli on muuttumassa parantajasta kannustajaksi. Myös moni-ammatillisuus on vahvasti tulossa mukaan lääkärin työhön, mistä on yhtenä esimerkkinä Helsingin terveyskeskuksessa menossa oleva Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke. Työtä tehdään moniammatillisessa tiimissä hyvässä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, mikä paitsi auttaa potilasta myös helpottaa lääkärin työtä. - Tämä kuitenkin edellyttää kulttuurin ja asenteiden muutoksia niin potilaan kuin lääkärinkin puolelta. 4 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

5 Vuorovaikutustaidot tärkeitä Salokekkilä toivoo lääkärien jatko- ja täydennyskoulutukselta myös vuorovaikutustaitojen harjoittelua. - Vuorovaikutuksen onnistuminen on tärkeää myös tehokkuuden kannalta, kun saadaan paremmin selville se nimenomainen syy, miksi potilas on tullut tapaamaan lääkäriä. Tekeillä olevan väitöskirjatutkimuksensa perusteella, joka käsittelee potilaiden kokemuksia vastaanotolla käymisestä, Salokekkilä kertoo, että tulosten mukaan potilaat ovat vastaanotolle tullessaan hyvin tuloshakuisia, ja he odottavat, että käynnistä seuraa jotain hyötyä. Potilaille riittää ihan normaali, asiallinen vuorovaikutus lääkärin kanssa, jos asiat muuten hoituvat hyvin. Koulutusylilääkäri Pirkko Salokekkilä. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 5

6 Salokekkilällä itsellään on lääkärikouluttajan erityispätevyys. Hänen toimenkuvaansa kuuluu huolehtia myös siitä, että tuutorien ohjaustaidot pysyvät yllä. - Esimerkiksi huhtikuussa järjestämme tuutoritapaamisen, jonka aiheena on vastaanottotapahtuma. Tarkoitus on käsitellä sitä, miten kohdataan toinen ihminen ja ollaanko tilanteessa tasaveroisia kumppaneita. Työmuotona käytetään muun muassa vastaanottotilanteiden simulaatiota ja vertaispalautetta ryhmässä, jonka osuus lääkärien jatko- ja täydennyskoulutuksessa on ollut melko vähäinen. Kouluttajien arvo ymmärrettävä Salokekkilä pitää tärkeänä, että ohjaustyön arvostus nousee sille kuuluvaan arvoon. - Ohjaajat tekevät todella tärkeää työtä. On tärkeää, että koko työyhteisö suhtautuu myönteisesti opiskelijoiden läsnäoloon. Kyse on aina tasapainoilusta terveysasemalla ohjaukseen käytettävien resurssien ja potilasvastaanoton pitämisen välillä. Ylilääkärille valitetaan, jos vastaanotoille ei pääse. Helsingin kaupungin organisaatioon Salokekkilä tutustui jo ollessaan Helsingin yliopistossa kliinisenä opettajana 90-luvun alusta lähtien. - Ajattelin jo silloin, että maamme suurin lääketieteellinen tiedekunta ja suurin terveyskeskus on saatava läheisempään yhteistyöhön sekä nuorten lääkäreiden peruskoulutuksessa että hyvien perusterveydenhuollon asiantuntijoiden, yleislääketieteen erikoislääkäreiden kouluttamisessa. - Nyt 20 vuoden kuluttua olen työssä, jota olen oikeastaan odottanut koko tämän ajan. Salokekkilä on suorastaan yllättynyt siitä, miten hyvä organisaatio Helsingissä on. - Vaikka organisaatio on iso, on suuruudessa hyviäkin puolia. Täällä on mukava tehdä töitä, ja rekrytoinnissa on helppo kehua Helsinkiä, paljolti juuri opetusterveyskeskuksen vuoksi. Ja esimieheni Antti ivanainen ansaitsee erityiskiitoksen siitä, että opetusterveyskeskuksen kanssa ollaan näin hyvässä mallissa luomassa opetuksen rakenteita ja kehittämässä sisältöä. Koulutettavien määrällä mitaten Helsinki on omaa luokkaansa HUS-alueella toimivien opetusterveyskeskusten joukossa: tällä hetkellä opetusterveyskeskuksessa terveysasemilla koulutettavina on 50 erikoistuvaa lääkäriä ja 80 PTL-vaiheen lääkäriä eli niin sanottua eurolääkäriä. Yleislääketieteen erikoislääkäriksi Mari Mäki ja asiakkaat Pilvi Uoti-Briganti ja Tommi Briganti. 6 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset Mari Mäki on yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, joka työskentelee Vuosaaren terveysasemalla. Oulussa opiskellut Mari tuli Helsingin terveyskeskuksen palvelukseen ensimmäistä kertaa vuonna 2002 Lauttasaaren terveysasemalle, mistä hän haki erikoistuvan lääkärin virkaa vuonna Parin vuoden äitiyslomailun ja erikoistuvan lääkärin opintoihin kuuluvan sairaalakierroksen jälkeen hän on työskennellyt Vuosaaren terveysasemalla maaliskuusta 2010 lähtien. Sairaalakierroksen aikana tulivat tutuiksi niin Laakson sairaala, Lastenklinikka, Kätilöopisto kuin Meilahden sairaalan gastrokirurgian klinikka. - Erikoistuvan lääkärin koulutusohjelma on monipuolinen, ja puolessa vuodessa pääsee hyvin sisälle erikoisaloihinkin, Mari sanoo. Yhteistyö terveyskeskuksen, Helsingin yliopiston ja HUS:n välillä on sujunut hyvin, suorastaan saumattomasti. - Ne sairaalapaikat, jotka on luvattu, ovat myös pitäneet. Tässä suhteessa ei ole ollut mitään ongelmia. Työstään terveyskeskuslääkärinä Mari on silminnähden innostunut. - Tykkään vastaanottotyöstä ja pidän hyvänä sitä, että työ on moniammatillista. Terveyskeskuslääkärin työ ei ole niin yksinäistä kuin voisi luulla, on lääkäri-hoitajatyöparit ja kollegoitakin tapaa päivittäin. Ohjauksesta Mari toteaa, että se toimi alkuun hyvin, kunnes tuutori siirtyi Vuosaaresta Pihlajamäen terveysasemalle. Ns. eurolääkäreille on Vuosaaressakin oma tuutori. Tuutorin luona Mari pyrkii käymään kerran tai kaksi kuukaudessa. Tapaamisissa tuutorin kanssa on vaihteleva ohjelma: ne voivat olla esimerkiksi potilaita koskevia konsultaatioita. Tavallista on käydä myös potilaita järjestelmällisesti läpi ja arvioida sitä, miten potilaskohtaamiset ovat sujuneet. Voidaan myös tutustua johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten kilpirauhassairauksiin tai Helsingin hoitoketjuihin. On tehty myös opintoretkiä esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tai A-klinikalle. - Kaiken kaikkiaan tuutorijärjestelmä on hyvä ja toimiva juttu! Kehittämisehdotuksiakin Marilla on: - Tuutorilääkäreitä pitäisi olla enemmän. Lisäksi tuutorin toimenkuvassa pitäisi tuutorina toimiminen ottaa paremmin huomioon mm. potilasmäärissä ja palkkauksessa. Kunhan kokemusta on tarpeeksi, Mari haluaisi itsekin toimia tuutorina. - Se voisi olla unelma-ammattini! Lääkäreiden rekrytointiin Mari antaa seuraavia vinkkejä: - Tulossa oleva listautumismalli tarkoittaa, että lääkäreille tulee viikkotyöaika. Selkeä työaika on varmasti hyvä juttu rekrytoinnin kannalta. Tuutorointijärjestelmästä on myös apua etenkin nuorille lääkäreille. - Tärkeää on myös työnantajan hyvä maine. Sana kulkee, ja työnantajan maine leviää niin hyvässä kuin pahassakin. - Opetusterveyskeskus on toiminut tässä mielessä hyvin. Se madaltaa kynnystä tulla töihin terveysasemalle, kun tietää, että on olemassa joku, jolta voi kysyä. Lopuksi Mari esittää Helsingin kaupungille toiveen, joka koskee kunnille erikoislääkärin koulutusohjelmassa olevista lääkäreistä maksettavaa ns. EVO-rahaa: - Raha pitäisi korvamerkitä terveysasemalle tai jopa erikoistuville lääkäreille, niin että sitä voisi käyttää esimerkiksi kouluttautumiseen tai lukulomiin, kuten Lääkäriliitto suosittelee.

7 Lääkäreiden peruskoulutus Työsuojeluterveiset Marja Paukkonen, työsuojelupäällikkö Yleislääketieteen opetusta annetaan lääketieteen opiskelijoille Helsingin yliopistossa seitsemän opintoviikkoa. Viidentenä opintovuonna (L5) on varsinainen yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon 3 opintoviikon opintojakso, joka sisältää kahden viikon harjoittelujakson terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuollon lisäkoulutus (PTL) Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuessaan opiskelijat ovat lääketieteen lisensiaatteja. Saadakseen oikeuden harjoittaa ammattia itsenäisesti on heidän suoritettava kaksi vuotta kestävä perusterveydenhuollon lisäkoulutus eli työskenneltävä ns. eurolääkäreinä ohjatusti. Käytännössä perusterveydenhuollon lisäkoulutus tapahtuu tiedekunnan hyväksymissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lisäkoulutuksesta täytyy yhdeksän kuukautta suorittaa terveyskeskuksessa. Yleislääketieteeseen erikoistuvat lääkärit Yleislääketieteen erikoislääkärin erikoistumiskoulutus kestää kaikkiaan kuusi vuotta. Koulutukseen kuuluu muiden erikoisalojen tapaan kahden vuoden yleisluontoinen lääkärintyön runkokoulutus ja neljä vuotta kestävästä eriytyvä koulutus. Yleislääketieteen erikoislääkärin eriytyvään koulutukseen kuuluu käytännössä kaksi vuotta terveyskeskustyötä ja kaksi vuotta sairaalatyötä Markus Snellman Työsuojelupakki Uutta tehoa työturvallisuuteen Työturvallisuuden hallintaan on jo vuosia odotettu ja suunniteltu keskitettyä järjestelmää. Tänä keväänä koko kaupungissa otetaan käyttöön Työsuojelupakki. Työsuojelupakilta odotetaan paljon, sillä työtapaturmia sattuu edelleen aivan liian usein. Työtapaturmia voidaan merkittävästi vähentää turvallisuuspoikkeamien kätevällä ilmoittamisella, turvallisuuspoikkeamiin laadituilla ehkäisytoimenpiteillä ja työyhteisöjen vaarojen arvioinnilla. Tähän Työsuojelupakki antaa erinomaiset mahdollisuudet. Työsuojelupakki tarjoaa esimiehille ja työsuojeluorganisaatiolle tehokkaan tavan käsitellä ja seurata työturvallisuusasioita. Järjestelmä on rakennettu niin, että jokainen työntekijä voi siihen kirjoittaa turvallisuuspoikkeamat helposti ja nopeasti. Tieto turvallisuuspoikkeamasta välittyy heti oman esimiehen sähköpostiin. Tämä on varmasti odotetuin uudistus, sillä lopultakin voimme luopua hitaista paperikaavakkeita ja saada aikaan turvallisuusmuutoksia entistä rivakammin. Työsuojelupakin kattava sisältö ohjaa esimiehiä puuttumaan työturvallisuuteen liittyviin asioihin ja käsittelemään omassa organisaatiossa sattuneita työtapaturmia ja turvallisuuspoikkeamia sekä etsimään niihin ratkaisuja yhdessä henkilöstön kanssa. Työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut sekä turvallisuuspäällikkö seuraavat järjestelmän avulla ajantasaisesti työyhteisöjen turvallisuustilanteita sekä kannustavat ja tukevat esimiehiä työturvallisuuden hallintaan. Lisää tietoa Työsuojelupakista löydät Teristä ja Helmistä. Työsuojelupakin osoite on https://www.tyosuojelupakki.fi. Työsuojelupakin kokonaisuudet esimiehille Työtapaturmat: ilmoitukset, tutkinta, toimenpiteet, raportit, tilastot Turvallisuuspoikkeamat (vaara- ja uhkatilanteet, havaitut vaaratilanteet, väkivaltatilanteet): ilmoitukset, tutkinta, toimenpiteet, raportit, tilastot Vaarojen arviointi: arvioinnin tekeminen, raportit, tilastot Dokumentit: mm. ohjeiden ja mittaustulosten tallennukset Kustannusten seuranta (sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhemaksut jne.) tulee ohjelmaan vuoden 2011 aikana. Kaksoislaillistus päättyy 2011 PTL-vaihe jää vain niille, jotka erikoistuvat yleislääketieteeseen tai jotka haluavat työskennellä EU:ssa yleislääkärinä sekä EU:n ulkopuolelta Suomeen tuleville lääkäreille. Kaikille erikoistuville on pakollisena 9 kuukauden terveyskeskuspalvelu jatkossakin. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 7

8 Laajat terveystarkastukset Terveydenhoitaja Sari Kirjavainen leikitti Meeri-vauvaa Vallilan terveysasemalla. Meeri oli tullut äitinsä Tanja Haaviston kanssa puolivuotisneuvolaan. Tämän vuoden alusta kunnat aloittavat laajat terveystarkastukset neuvoloissa. Laaja terveystarkastus tarkoittaa sitä, että myös isä saa kutsun neuvolakäynnille ja käynnillä kiinnitetään huomiota koko perheen terveyteen ja hyvinvointiin. Muutoksen tarkoituksena on tukea perheitä ja löytää erityistä tukea tarvitsevat lapset ja perheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Teksti ja kuvat Anne Luhtalampi Asetus laajoista terveystarkastuksista tuli voimaan heinäkuussa 2009, ja kunnat aloittavat laajat terveystarkastukset neuvoloissa viimeistään tämän vuoden aikana. Asetuksen tavoitteena on yhtenäistää lasten terveystarkastusten ajankohtia ja sisältöjä. Asetus tuo neuvoloihin neljä laajaa terveystarkastusta: yhden tarkastuksen lasta odottavalle perheelle sekä tarkastukset nelikuukautisen, puolitoistavuotiaan ja nelivuotiaan lapsen perheille. Laajat tarkastukset eivät tule tavallisten tarkastusten lisäksi vaan korvaavat niitä. Yhteensä 0 6-vuotiaalla lapsella on tästä lähin minimissään 15 terveydenhoitajan ja viisi lääkärin tekemää tarkastusta. 8 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset Uusia työvälineitä Päällikkö Hannele Nurkkala neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksiköstä sekä terveydenhoitaja Leena Kallio Oulunkylän terveysasemalta kertovat, että olennaisin asia, jota asetuksella tavoitellaan, on mahdollisimman laaja näkökulma perheeseen ja isän parempi huomioiminen. - Terveydenhoitajat ovat aina olleet kiinnostuneita perheiden hyvinvoinnista, sehän on sitä meidän perustyötämme. Aiemmin on kuitenkin paneuduttu enemmän lapsen hyvinvointiin, ja kun isät ovat olleet harvemmin mukana neuvolakäynneillä, perhettä on katsottu pitkälti äidin näkökulmasta. Nyt isät kutsutaan mukaan ja meillä on myös uusia työvälineitä, joilla keskusteluja voidaan syventää, Leena Kallio kertoo. Käyttöön otettavia uusia työvälineitä ovat perheen hyvinvointia kartoittavat Vauvaperheen arjen voimavarat- ja Pikkulapsiperheen arjen voimavarat -lomakkeet. Voimavaralomakkeet lähetetään nelikuukautisten ja puolitoistavuotiaiden lasten vanhemmille, ja tarkoituksena on, että nämä keskustelevat lomakkeen esiin nostamista asioista keskenään jo ennen neuvolakäyntiä. Lomake herättelee vanhemmat pohtimaan muun muassa mielialojaan, kasvatusperiaatteitaan, ajankäyttöään, perheen dynamiikkaa, verkostoja, taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä.

9 käyntiin neuvoloissa Hannele Nurkkala (vas.) ja Leena Kallio kertovat, että pilottikokemusten perusteella perheet suhtautuvat positiivisesti laajoihin terveystarkastuksiin. perusteella jää aiempaa herkemmin kiinni lieviä, oppimisvaikeuksiin syy-yhteydessä olevia poikkeavuuksia. - Ajatuksena on myös, että kun LENE tehdään nelivuotistarkastuksessa, ongelmat tunnistetaan riittävän aikaisin, jolloin niihin on sitten vielä aikaa puuttua ennen koulua, Kallio lisää. Käytössä ovat myös Neuvokas perhe -kortti, johon perhe kirjaa ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan, ja tarvittaessa täytettävä AUDTlomake, jonka avulla saadaan tietoa vanhempien tupakoinnista ja päihteidenkäytöstä. Hyviä kokemuksia piloteista Leena Kalliolla on muutaman kuukauden kokemus laajennetuista terveystarkastuksista, sillä hänen neuvolassaan Oulunkylän terveysasemalla, aloitettiin puolitoistavuotiaiden laajat tarkastukset pilottihankkeena viime syksynä. Muita pilottineuvoloita Helsingissä olivat Paloheinä ja Vallila. Kallion mukaan asiakkaat ovat ottaneet laajat terveystarkastukset hyvin vastaan. - Myös perheiden isät ovat tulleet tarkastuksiin mukaan. Vanhemmat ovat käyneet voimavaralomaketta ihan oikeasti läpi ja miettineet, mikä heidän perheessään on hyvää ja onko jotain, johon pitäisi puuttua. Kun he tulevat vastaanotolle, heillä on lomake mukana ja sen perusteella sitten keskustellaan. Lomake on laaja, eikä ole tarkoituskaan, että sitä siinä vastaanotolla käydään niin kuin oppikirjaa läpi, vaan tarkoitus on, että vanhemmat itse nostavat esiin aiheita, joista he haluavat keskustella, Leena Kallio selvittää. Yhteistyötä päiväkotien kanssa tiivistetään Pääkaupunkiseudulla laajojen terveystarkastusten käyttöönottoa on edeltänyt Helsingin, Espoon ja Vantaan tekemä yhteistyö, jonka aikana kaupungit ovat yhtenäistäneet neuvolatoimintojaan. - hmiset muuttavat paljon pääkaupunkiseudun sisällä. Jos neuvolatoiminnan rakenteet ja sisällöt eroavat kovasti, se herättää ihmettelyä ja kysymyksiä. Olemme yhdessä laatineet minimisisällön, mutta kaupungeilla voi tietysti olla omia lisiään, koska rakenteetkin ovat hieman erilaisia, Hannele Nurkkala kertoo. Nurkkala toteaa, että esimerkiksi Espoossa päivähoidon ja sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöt ovat jo aiemmin tehneet lasten terveystarkastuksia laajasti yhdessä. Nyt myös Helsingissä on tarkoitus tiivistää terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyötä. - Kyllä meilläkin neuvola ja päiväkoti ovat vaihtaneet tietoa kolmi- ja viisivuotiaiden terveystarkastusten yhteydessä, mutta nyt yhteistyötä on tarkoitus laajentaa. Meillä on menossa erillinen projekti, jossa päiväkodin ja neuvolan tekemä yhteistyö siirtyy kolmi- ja viisivuotiaiden terveystarkastuksista laajan nelivuotistarkastuksen osaksi. - Nelivuotisten laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös uutena tehtävänä vuoden alusta käyttöön otettu lasten neurologinen arvio (LENE). Siihen liittyy yhtenä osana päiväkodin ja lapsen vanhempien käymä varhaiskasvatuskeskustelu. Keskustelu käydään uudenlaisen lomakkeen avulla, ja keskustelun pohjalta päiväkoti täyttää lomakkeen vanhempien kanssa. Vanhempien luvalla lomake siirtyy meille, ja saamme näin arvokasta tietoa lapsesta. Lapsihan on päiväkodissa joka päivä, joten siellä nähdään, miten hän liikkuu, miten toimii ryhmässä jne. Tarkoitus on myös, että me puolestamme annamme vanhempien luvalla lapsesta tietoa päiväkotiin päin, Hannele Nurkkala selvittää. Leena Kallio huomauttaa, että on jo näyttöä siitä, että uusi LENE sisältää osioita, joiden Kaksi vastaanottomallia Helsingissä laajoja tarkastuksia voidaan nelikuukautisen ja puolitoistavuotiaan kohdalla toteuttaa joko terveydenhoitajan ja lääkärin yhteisvastaanottona tai erillisillä vastaanotoilla. Raskauden aikainen ja nelivuotiaan laaja tarkastus tehdään kaikkialla erillisinä vastaanottoina. Vallilan terveysaseman pilotissa nelikuukautisen ja puolitoistavuotiaan kohdalla käytössä ovat olleet erilliset vastaanotot, kun taas Oulunkylän ja Paloheinän piloteissa samat tarkastukset on toteutettu yhteisvastaanottoina. - Meille oli luontaista valita yhteisvastaanotto, koska neuvolassamme moni terveydenhoitaja ja lääkäri on pitänyt jo aikaisemminkin yhteisvastaanottoja. Tosin nelivuotistarkastuksen mekin teemme siis erillisillä vastaanotoilla, koska siinä terveydenhoitajan tekemän LENEn osuus on niin suuri, Leena Kallio kertoo. - Neuvolatarkastusten toteuttamistavat ja työnjaolliset käytännöt ovat olleet kaupunkitasolla vaihtelevia. Tavoitteena on, että vähitellen päästäisiin yhtenäisempään toimintamalliin, Hannele Nurkkala toteaa. Neuvoloissa pidetään kevään mittaan työpajoja, joissa henkilökunta saa tietoa laajojen tarkastusten sisällöstä. Viimeistään syksyllä pitäisi kaikilla asemilla olla laajat tarkastukset aloitettuina. Laajoja terveystarkastuksia koskevan asetuksen myötä lääkäreille tulee lisää yksi nelikuukautisten laaja terveystarkastus ja terveydenhoitajille samoin yksi eli kaksikuukautisten tavallinen tarkastus. Lisäksi terveydenhoitajien tekemät laajat tarkastukset ovat ajallisesti tavallisia tarkastuksia pitempiä, koska vastaanotoilla käsitellään esimerkiksi vanhempien voimavaralomakkeiden avulla esiin nostamia asioita. Se miten laajat tarkastukset lopulta työllistävät lääkäreitä ja terveydenhoitajia, saadaan selville käytännön kokemuksen kautta. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 9

10 Muistineuvola auttaa Neuvolan kävijämäärät ja ihmisten lisääntyvä tietoisuus muistin toiminnasta osoittavat, että tällaiselle matalan kynnyksen toiminnalle on suuri tarve, toteaa muistineuvolan kehittämispäällikkö Anita Pohjanvuori. Helsingin Alzheimer-yhdistyksellä ja sen muistineuvolatoiminnalla on tärkeä osa Helsingin kaupungille luodussa muistisairaan potilaan hoitoketjussa. Muistineuvola on matalan kynnyksen paikka, josta omasta tai läheisensä muistista huolestunut helsinkiläinen saa tietoa muistista ja muistisairauksista ja jonka ajanvarauksella toimivaan, maksuttomaan muistiselvitykseen voi tulla ilman lähetettä. Neuvola järjestää myös ensitietoiltoja, yleisötilaisuuksia ja koulutusta. Myös viron- ja venäjänkielistä palvelua Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistineuvolatoiminta aloitettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana projektina 2004, ja vuoden 2005 alussa Kampin palvelukeskukseen perustettiin ensimmäinen muistineuvola. Sitä mukaa kun tieto neuvolasta levisi, asiakkaiden määrä kasvoi, ja 2007 avattiin toinen toimipiste täkeskuksessa sijaitsevan Omaishoidon toimintakeskuksen yhteyteen. Siellä muistihoitaja ottaa edelleen asiakkaita ajanvarauksella vastaan yhtenä päivänä viikossa; Kampissa vastaanottoja on neljänä päivänä viikossa. Muistihoitajia on alkuajoista saakka ollut kolme: suomenkielinen, ruotsinkielinen sekä viron- ja venäjänkielinen. - Alusta asti nähtiin, että Helsingissä tarvitaan ehdottomasti myös ruotsinkielinen muistihoitaja. Ja koska pääkaupunkiseudulla on runsaasti myös viron- ja venäjänkielisiä asukkaita, päätettiin heti aloittaa palvelu myös näillä kielillä. Projektin aikana neuvolatoiminta haki muotoaan, ja yhdistys mallinsi sisältöjä yhdessä kaupungin kanssa. - Kaupungilla oli samaan aikaan kehitteillä muistisairaan potilaan hoitoketju. Pohdimme, mitä palveluja julkinen terveydenhoito järjestää ja mitkä palvelut jäävät sen ulkopuolelle. Totesimme, että alkukartoitukset ovat palvelua, joka on järkevää tuottaa meillä. Muistineuvolaprojekti päättyi 2008, ja siitä lähtien terveyskeskus on ostanut kaiken neuvolan tuottaman palvelun. Toimintaa kehitetään edelleen yhdessä kaupungin kanssa. - Olemme tiiviisti yhteydessä kaupungin muistityöntekijöihin vierailujen, kokousten ja koulutusten kautta. Säännölliset keskustelut ovat tärkeitä, jotta saamme tietoa toistemme toiminnasta ja näemme siten paremmin palvelukokonaisuuden ja sen puutteet, Anita Pohjanvuori sanoo. Teksti ja kuvat Anne Luhtalampi Muistineuvolan kehittämispäällikkö Anita Pohjanvuori kertoo, että kun Helsinkiin alettiin suunnitella muistineuvolaa, ei täällä oikeastaan mistään saanut muistiin ja muistisairauksiin liittyvää neuvoa ja ohjausta eikä ollut sellaista paikkaa, johon olisi voinut mennä rauhassa keskustelemaan muistipulmistaan ja huolistaan. - Muistiongelma voi johtua hyvin moninaisista tekijöistä, ja syyn selvittäminen vie usein paljon aikaa. Ajateltiin, että Helsinkiin pitää saada paikka, johon on helppo tulla ja jossa on aikaa kuunnella. Pohjanmaalla ja Lapissa oli jo kokeiltu muistineuvolatyyppisiä hankkeita, ja katsottiin, että asukkaiden määrä ja ikärakenne huomioon ottaen erityisesti Helsingissä olisi valtavasti potentiaalia ja tarvetta tällaiselle toiminnalle. Tärkeä alkuhaastattelu Noin 70 prosenttia muistineuvolan asiakkaista tulee lääkärin, terveydenhoitajan tai esimerkiksi sosiaaliviraston lähityöntekijän ohjaamana. - Lääkärin on helppo ohjata muistiongelmasta puhuva asiakas meille. Asiakas saattaa lääkärikäynnillä ottaa muistipulman esille jonkin somaattisen sairauden yhteydessä. Eihän siinä silloin ole aikaa lähteä kovin pe- 10 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

11 kun muisti huolettaa rusteellisiin muistiselvityksiin. Pitäisi myös painottaa, ettei paljon käytetty MMSE ole varsinainen muistitesti, ellei nähdä, että asiakkaalla on jo selviä muistiongelmia. Jos ongelmat ovat lieviä, on tehtävä CERAD-testi, joka ottaa laajemmin ja hienojakoisemmin huomioon muistiin liittyvät ongelmat, esimerkiksi nimeämis- tai toiminnanohjauksen ongelmat, Anita Pohjanvuori muistuttaa. - Kun muistiongelmaa lähdetään kartoittamaan, tärkeintä on, että joku kuuntelee asiakasta. Siinä muistineuvola palvelee hyvin. Teemme ensiksi tarkan alkuhaastattelun, jossa selvitetään sitä, minkälaisissa asioissa muistiongelma on arjessa ilmennyt: Onko se näkynyt työtehtävissä? Unohtuuko luetun kirjan juoni helposti? Onko sanojen löytäminen ja esineiden nimien muistaminen selvästi aiempaa heikompaa omasta tai muiden mielestä? Muistihoitajan ammattitaidolla on suuri merkitys siinä, että haastattelussa löydetään ne tekijät, jotka voivat kertoa esimerkiksi alkavasta muistisairaudesta, sekä siitä, millaisia testejä kunkin asiakkaan kohdalla tarvitaan tai tarvitaanko testejä lainkaan. - Jos tehtyjen testien perusteella näyttää olevan tarvetta jatkotutkimuksiin, lähetämme asiakkaan omalääkärille. Hän tekee hoitopolun ohjeistuksen mukaiset somaattiset tarkastukset ja määrää laboratoriokokeet ja vasta niiden ja tekemiemme testien perusteella kirjoittaa tarvittaessa lähetteen muistipoliklinikalle. Muistineuvolaan tulleista asiakkaista vähän yli puolet tarvitsee lääkärin tekemiä jatkoselvityksiä. Silloinkin kun muistiongelma ei vastaanottohetkellä näyttäisi tarvitsevan lisäselvityksiä, pyydetään asiakasta usein tulemaan kontrolliin viimeistään vuoden kuluttua. Asiakkaat ovat enimmäkseen iäkkäitä, ja tilanteet voivat muuttua vuodessa, joten uusintakäynti voi olla tarpeen. Kontrolli on tarpeen myös, jos vastaanotolla nousee esiin masennus, sillä joskus kun asiakkaan mielialaa heikentänyt tilanne on kääntynyt paremmaksi, on muistiongelmankin voitu todeta hävinneen. Vaikka suurin osa muistineuvolaan tulevista yhteydenotoista koskee muistiselvityksiä, voi neuvolaan ottaa yhteyttä myös esimerkiksi silloin, kun muistisairas henkilö tai omainen tarvitsee tukea arjessa selviytymisessä ja tietoa tukipalveluista. Kasvavat kävijämäärät Muistineuvolan kävijämäärät ovat jatkuvasti kasvaneet, vaikka samaan aikaan myös tehtyjen testien määrä ja asiakkaaseen käytetty aika ovat lisääntyneet. Ensimmäisenä toimintavuonna muistineuvolalla oli 240 asiakasta ja esimerkiksi viime vuonna 771. Erilaisia testejä viime vuonna tehtiin yhteensä Luvut osoittavat, että tällaiselle matalan kynnyksen toiminnalle on suuri tarve; kaikkeen ei tarvita lääkärin vastaanottoa. Suurin osa neuvolan asiakkaista on yli 70-vuotiaita. Alle 70-vuotiaita oli viime vuoden kävijöistä 25 prosenttia, ja heistä noin prosentti oli alle 50-vuotiaita. Viimevuotisista asiakkaista 62 oli ruotsinkielisiä ja 57 virontai venäjänkielisiä. Asiakkaista 30 prosenttia oli tä-helsingistä, jossa on siis oma vastaanotto kerran viikossa. Neuvolasta saa opastusta myös puhelimitse ja sähköpostitse. Viime vuonna muistihoitajat ottivat puheluita vastaan yhteensä Kotikäyntejä muistineuvolasta tehtiin 19. Muistipulman kartoitus aloitetaan aina haastattelulla. Sen perusteella päätetään, mitä testejä asiakkaalle on tarpeen tehdä. Jos testit tuovat esiin lisäselvityksiä vaativan muistiongelman, huomaa asiakas sen testien aikana usein jo itsekin. Silloin moni alkaa kysellä lisää neuvoja ongelmaansa, ja kyllä moni alkaa itkeäkin, kertoo muistihoitaja Marja- Leena Keinänen (kuvassa). Muistineuvolasta ja Alzheimer-yhdistyksen muusta toiminnasta saa perustietoa Teristä löytyvästä Muistisairaan potilaan hoitoketju -kaaviosta. Kaavion laatikoiden linkkien kautta pääsee myös neuvolan ja yhdistyksen kotisivuille. Sivuille pääsee suoraan osoitteilla ja Monipuolista toimintaa Muistineuvola järjestää neljästi vuodessa ensitietoiltoja, joissa lääkäri puhuu muistisairauksista ja niiden hoidosta ja muistihoitajat kertovat etuuksista ja Alzheimer-yhdistyksen tarjoamista tukipalveluista. Yhdistyksen palveluja ovat esimerkiksi päivätoiminta- ja lauantairyhmäpalvelut, sairastuneiden ja omaisten vertaistukiryhmät sekä psykodraamaryhmät (projekti) ja muut kehittämishankkeet, joihin otetaan asiakkaita mukaan. Tärkeä osa muistineuvolan toimintaa on myös ennaltaehkäisevä ja tiedottava työ. Anita Pohjanvuori käy puhumassa muistiasioista muun muassa eläkeläisryhmille, ammattilaisille ja opiskelijoille. Muistineuvola järjestää myös kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Esimerkiksi maaliskuun lopulla on tiedossa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävä MUST-iltapäivä Kampin palvelukeskuksessa. Tilaisuudessa luennoi neurologian professori Timo Erkinjuntti. - Oleellista on kertoa ihmisille myös, ettei kaikesta unohtelusta tarvitse olla huolissaan ja mitä ihminen voi itse tehdä muistiterveytensä eteen. Maailman Alzheimer-päivänä Helsingin Alzheimer-yhdistys järjestää järjestyksessään kolmannen ammattilaisille suunnatun muistiseminaarin. - Teemme yhteistyötä alan johtavien asiantuntijoiden kanssa, joten meillä on täällä paljon osaamista ja tietoa uusista asioista. Pyrimme seminaarin kautta välittämään tätä informaatiota julkisen sektorin työntekijöille ja muille ammattilaisille. Seminaariin on aiemmilla kerroilla osallistunut parisataa ihmistä, Anita Pohjanvuori kertoo. - Jos terveysasemalla kaivataan tietoa muistineuvolasta, meihin voi ottaa yhteyttä. Olemme valmiita tulemaan kertomaan toiminnastamme, Anita Pohjanvuori rohkaisee lopuksi. Kirjoitus on muistipotilaan hoitoa käsittelevän sarjan kolmas osa. Sarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin Helsingin kaupungille luotua muistisairaan potilaan hoitoketjua. Sarjan toisessa osassa kerrottiin kotihoidon muistitutkimuksista ja muistikoordinaattoreiden työstä. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 11

12 Suun erikoishoitoa Ylihammaslääkäri Marja Noponen ja vastaava suuhygienisti Jukka mmonen. Suun erikoishoidon yksikkö palvelee pääkaupunkiseudun kuntia ja Kirkkonummea. Yksikkö on osa Helsingin terveyskeskusta ja toimii osoitteessa Mannerheimintie 172. Yksiköstä käytetään usein nimitystä PKS-SEHYK. Teksti Markus Snellman Kuvat Kimmo Brandt Suun erikoishoidon yksikköön tullaan hoitoon hammaslääkärin lähetteellä jäsenkuntien hammashoitoloista. Hoitoon lähettämiselle ollaan luotu jäsenkaupunkien hammashoitoloille yhtenäiset kriteerit, jotta asiakkaat hoidettaisiin yhtenäisin perustein oikeissa paikoissa. Oikea hoidon porrastus on hoidon sujuvuuden kannalta ensiarvoista. - Meille tulee potilaita hoidettavaksi myös HUS:n eli sairaanhoitopiirin suunnasta. Esimerkiksi syöpäleikkausten jälkeen potilaat ohjataan meille proteettiseen kuntoutukseen tai hampaiston ylläpitohoitoon. Loppujen lopuksi potilaat pyritään ohjamaan jatkohoitoon perushammashoidon puolelle. - Yksiköstä lähetetään asiakkaita myös HUS:n suuntaan kun havaitsemme sairaan- hoitopiirin toimialaan kuuluvan sairauden. Vaikeat onnettomuustapaukset hoidetaan ensin Töölön tapaturma-asemalla, ylihammaslääkäri Marja Noponen kertoo. Erikoisaloja Suurin yksittäinen erikoisala SEHYK:ssä on suukirurgia. Suukirurgisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi viisauden hampaan tai hampaiden poisto tai vaikkapa hampaan siirto. Hampaan siirtoja tehdään nuorille potilaille. Yksikön seitsemän suukirurgia hoitavat myös limakalvosairauksia. Marja Noponen kertoo, että muita erikoisaloja Mannerheimintien yksikössä ovat parodontologia eli iensairauksien hoito, endodontia eli juurihoito, lasten hammashoitoon suuntautunut pedodontia, ortodontia eli oikomishoito ja protetiikka. Yksikössä työskentelee myös radiologiaan eli kuvantamiseen erikoistunut hammaslääkäri. Monia erikoisalojen toimenpiteitä tehdään myös perushammashoitoloissa. SEHYK:iin lähetettävät potilaat ovat astetta vaikeampia hoitaa. Esimerkiksi joissain juurihoitotapauksissa potilaan juurikanavia joudutaan etsimään mikroskooppia hyödyntäen. Tällöin oikea hoitopaikka on erikoishoidon yksikkö. - Protetiikan erikoishammaslääkärin virka meillä on ollut haussa. Protetiikan saralla tehdään muun muassa siltoja ja hammasimplantteja, joita tehdään kun potilaalta puuttuu esimerkiksi perinnöllisistä syistä johtuen hammas tai hampaita tai purennassa on ongelmia. 12 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

13 - Meillä käy myös pelkopotilaita. Lasten kohdalla voidaan hyödyntää anestesiaa, eli nukuttamista, Marja Noponen toteaa. Yksikössä voidaan tarvittaessa hyödyntää myös ilokaasua. son yksikön edut Suun erikoishoidon yksikkö hyötyy Marja Noposen mukaan suuresta koostaan. Eri erikoisalojen spesialistit voivat tehdä monialaista ja laajaa yhteistyötä. Pääkaupunkiseudun yhteinen yksikkö on volyymiltaan Suomen suurin ja se kykenee resursseillaan tarjoamaan asiakkailleen laadukkaat palvelut. Myös isoja kaupunkeja vaivaavat suun terveydenhuollon hoitojonot ovat hallinnassa. Hammaslääketieteen erikoisalojen palvelujen saaminen voi olla Suomessa pienemmillä paikkakunnilla ongelma. soissa kaupungeissa palveluja on paremmin saatavilla. PKS-SEHYK:n kaltaisia yksiköitä tarvittaisiin Marja Noposen mielestä muuallakin. Suun erikoishoidon yksikön henkilöstömäärä on tällä hetkellä noin seitsemänkymmentä. Hammaslääkäreitä talossa on 31, hammaslääkärin työparina työskenteleviä hammashoitajia 30 ja suuhygienistejä kolme. Yksikkö toimii myös erikoistuvien hammaslääkärien harjoittelupaikkana. Syksystä 2009 suun erikoishoidon yksikkö on palvellut jäsenkuntien yhteisellä päätöksellä koko pääkaupunkiseutua. Tuolloin Vantaalta ja Espoosta yksikön palvelukseen siirrettiin molemmista kunnista yhteensä kuusi hammaslääkäri ja yksi hammashoitaja. Ennen yhdistymistä henkilöstömäärä oli noin viisikymmentä eli myös lisähenkilökuntaa on palkattu tehtyjen siirtojen rinnalla. SEHYK:llä on oma hallinnollinen ohjausryhmänsä, johon kuuluu kaksi edustajaa jokaisesta jäsenkunnasta sekä edustajat HUS:sta ja yliopistolta. SEHYK:n työntekijät ovat Helsingin palkkalistoilla ja yksikkö on osa Helsingin suun terveydenhuoltoa. Muita mukana olevia kuntia laskutetaan käyntimäärien mukaan. Laskutukseen sisällytetään esimerkiksi vuokraan liittyvät kulut. Toistaiseksi yksikössä on hoidettu suhteellisesti eniten helsinkiläisiä. Muitten kuntien osalta potilaitten lähettäminen on pikku hiljaa kasvanut. Uutta SEHYK:iä tehtäessä myös Mannerheimintien tiloihin tehtiin perusteellinen remontti. Yksikkö sai kaksitoista uutta hoitohuonetta ja kolme kirurgista leikkaussalia. Hoitohuoneita on yhteensä 27 ja leikkaussaleja seitsemän. - Remontti onnistui, tilat ovat hyvät, Marja Noponen ja vastaava suuhygienisti Jukka mmonen kommentoivat. Suun erikoishoidon yksikkö jatkoi kokoajan toimintaansa, samalla kun tiloja uudistettiin ja laajennettiin. PKS-SEHYK Henkilöstö Erikoishammaslääkärit 18 Erikoistuvat hammaslääkärit 13 Hammashoitajat 30 Suuhygienistit 3 Vastaanottoavustajat 1 Asiakaskäynnit vuonna kpl Asiakaskäynnit kunnittain Helsinki n. 73 % Espoo n. 14 % Vantaa n. 11 % Kauniainen < 1 % Kirkkonummi > 1 % Asiakaskäynnit erikoisaloittain Kirurgia 40 % Parodontologia (iensairaudet) 23 % Protetiikka 20 % Endodontia (juurihoito) 11 % Pedodontia (lasten hammashoito) 5 % Ortodontia (oikomishoito) 1 % Budjetti vuodelle Yhteistyö remontin tekijöiden kanssa sujui kaksi vuotta kestäneen projektin aikana hyvin. Sekä henkilökuntaa, että rakentajia saa kiittää tästä, Jukka mmonen jatkaa. - Henkilökunta pääsi vaikuttamaan uusien tilojen suunnitteluun, esimerkiksi kirurgit leikkaussalien toteuttamiseen, Marja Noponen täydentää. Suun erikoishoidon toiminta on Helsingissä kasvanut pikkuhiljaa luvulla Auroran sairaalassa oli suukirurgista toimintaa luvulla perustettiin suun erikoishoidon yksikkö Laakson sairaalaan. Kirurgisen toiminnan jälkeen mukaan tulivat pikkuhiljaa anestesia, infektioiden hoito ja muut erikoisalat. Mannerheimintiellä yksikkö on toiminut noin kymmenen vuotta. Marja Noponen. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 13

14 Me henkeä Ylihammaslääkäri Marja Noponen johtaa yksikön toimintaa. Hoitohenkilökunnan lähiesimiehenä toimii vastaava suuhygienisti Jukka mmonen. Millaista on toimia esimiehenä PKS-Sehyk:n kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa? - Linja on ollut, että keskustellaan, että työntekijät saadaan osallistutettua päätöksentekoon ja yhteisiin asioihin. Haluan ihmiset mukaan suunnitteluun, Marja Noponen kertoo. Jukka mmonen, Marja Noponen ja Jarmo Rihtniemi Jarmon juuri suorittaman operaation jälkeen (katso alla oleva kuva). - Korostamme me-henkeä, haluamme rohkaista ihmisiä toimimaan yhdessä tiiminä, Jukka mmonen jatkaa. Molemmat painottavat tiedon kulun tärkeyttä. Jokaisella työntekijällä on oma käyttäjätunnus ja sähköpostiosoite. Erilaisia suunnittelu- ja tiimikokouksia järjestetään tasaisesti. Suun erikoishoidon yksikkö kokoontuu säännöllisesti sekä yhtenä ryhmänä että osastoittain eli erikoisaloittain. Myös hoitohenkilökunnalla on omat kokouksensa. Tällä hetkellä ylihammaslääkärin työaika painottuu esimiehen hallinnollisten tehtävien hoitamiseen, jonkin verran hän ehtii myös ohjaamaan erikoistuvia hammaslääkäreitä ja tekemään potilastöitä. Marja Noponen on koulutukseltaan hammaslääketieteen tohtori ja erikoistunut parodontologiaan, väitöskirja käsitteli ikenien epiteelisolujen toimintaa. Alue kiinnosti koska ienten sairauksien hoidossa ollaan tekemisissä elävien kudosten kanssa. - Myös iensairauksien osalta on tärkeää, että löytyy kriteerit siitä, kuka hoidetaan meillä, kuka omassa hammashoitolassaan. Tänne lähetetään usein nuoria ja asiakkaita, joilla on aggressiivisesti ja nopeasti etenevä sairaus. Hoitamaton ientulehdus voi johtaa pahimmillaan yhden tai useamman hampaan menettämiseen, Marja Noponen kertoo iensairauksien hoidon lähtökohdista yksikössään. Töissä SEHYKSSÄ Erikoishammaslääkäri Jarmo Rihtniemi Jarmo Rihtniemi ja hammashoitaja Heli Petersen. Mikä on koulutuksesi, erikoisalasi? Olen suukirurgian erikoishammaslääkäri. Minulla on myös erikoishammaslääkärin hallinnon pätevyys ja oikeushammaslääkärin erityispätevyys. Mikä sai sinut kiinnostumaan suukirurgiasta? Työ on mielenkiintoista ja sopivaa toimintaa käsilleni. Lisäksi terveyskeskuksessa oli tarvetta kirurgian tekijästä. Mitä työsi pitää sisällään? Kaikkea suukirurgian alalta, enimmäkseen viisaudenhampaiden leikkaamista. Työ sisältää myös hyvin monipuolisesti erilaisia ja erikoisiakin toimenpiteitä, kuten esimerkiksi hampaan paljastuksia ja vaikkapa hampaiden siirtoja. Kuinka kauan olet ollut terveyskeskuksen palveluksessa? Olen työskennellyt terveyskeskuksessa vuodesta 1985 Millainen on hankala asiakas? Tuohon olisi montakin huumoripitoista vastausta. Todellisuudessa hankalimpia lienevät pelkäävät tai uhmakkaat lapset, jotka eivät ymmärrä, että jokin toimenpide vaan pitää tehdä ja että vaihtoehtoja ei ole. Väkisin ei oikein voi tehdä mitään. Aikuisista taas voisi mainita potilaat, jotka eivät ymmärrä, että jotakin toimenpidettä ei pidä tehdä. Ketkä ovat työssäsi tärkeimmät yhteistyökumppanit? Ensimmäisenä hammashoitajat ja sitten kollegat eli hammaslääkärit. Mitä harrastat? Harrastan lenkkeilyä ja golfia sekä pari viikkoa vuodessa lumilautailua. Ja tietysti matkailua, jolla mahdollistan edelliset harrastukset. 14 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

15 Suun terveys on osa yleisterveyttä Teksti Antti Pihakari Suukirurgian ylihammaslääkäri (Sehyk) Leukakirurgian erikoislääkäri Kuvat Markus Snellman Antti Pihakari. Suun terveys ja terveydenhoito, lähinnä hampaiden hoito, erkaantui vuosien saatossa omaksi alueekseen yleisestä terveydenhoidosta sata vuotta sitten luvulla Helsingin koululaisista 97 prosentilla oli karieksen tuhoamat hampaat. Sairaaloiden poliklinikoiden toimenpiteistä kolmasosa liittyi suun infektioiden hoitoon. Hampaiden hoitoon ja ennen kaikkea hampaiden poistoon olivat aikaisemmin erikoistuneet erilaiset käsityön ammattilaiset. Helsingin ensimmäinen hammasklinikka Helsinki lähti tukemaan yksityisen hammasklinikan toimintaa jo vuonna Vuonna 1925 klinikan toiminnasta tuli kaupungin toimintaa. Mannerheimin lastensuojeluliitto oli jo osaltaan aloittanut suun terveydenhoidon ehkäisevien ohjeiden ja neuvojen antamisen heti liiton perustamisen jälkeen Painopiste oli tuolloin nuorten ja koululaisten hoidossa. Toisin kuin muualla maailmassa, pohjoismaissa nuorten ja koululaisten hammashoitoa pidettiin etualalla melkein sata vuotta. Suun terveydenhuolto kehittyi koko ajan. Esimerkiksi hampaiston asentovirheisiin kiinnitettiin huomiota jo viisikymmentä vuotta sitten. Helsingissä Eeva Elomaa oli aktiivisesti mukana helsinkiläisten hampaiden oikomishoidon kehittämisessä ja järjestämisessä. Varsinaiset ensimmäiset erikoishammaslääkärioikeudet Suomessa annettiin vasta vuonna Sitä ennen 1972 hyväksyttiin kansanterveyslaki, joka muutti kouluhammaslääkäritoiminnan terveyskeskustoiminnan osaksi. Muutos toi mukanaan valistusinnostuksen myös suun terveydenhuoltoon. Tosin 1990-luvulla lamatalkoilla hävitettiin melkein kokonaisuudessaan aikaansaatu hyvä tulos. Aikaisemmin Suomi oli suun terveydenhuollon mallimaa ja Euroopan ykkönen. Suun erikoishoidon yksikön suukirurgian eläkkeelle jäänyt ylihammaslääkäri Antti Pihakari muistelee uraansa Helsingin palveluksessa. Samalla hän käy läpi Helsingin ja Suomen suun terveydenhuollon vaiheita. Suun erikoishoitoa Helsingissä Helsingin kaupunki palkkasi suun kirurgisten hoitojen ylihammaslääkäriksi vuonna 1972 hammaslääkäri ja yleislääkäri Olli Kassilan. Tuolloin oikomishoidon osaamisen lisäksi Helsingissä oli ollut puutetta suun kirurgisten hoitojen erikoisosaamisesta. Kassila joutui vastaamaan pitkään yksin kirurgisten erikoispalvelujen terveyskeskustyöstä. Kassilan aikana oli tavoitteena sijoittaa suun kirurginen toiminta johonkin Helsingin sairaaloista. Auroran sairaalaan saatiinkin pieni toimiva sivupiste anestesiapalveluineen jo 1980-luvulla. Jarmo Rihtniemi toimi hammaslääkärinä sairaalassa, jossa hoidettiin lastensairauksia. Suun kirurgisen toiminnan kehittäminen pysyi tärkeänä teemana myös Olli Kassilan eläkkeelle jäämisen jälkeen. Kassilan seuraajaksi valittiin vuonna 1990 allekirjoittanut. Toimin tuolloin Lapin keskussairaalan suusairauksien ylilääkärinä. Minulla oli kokemusta sekä terveyskeskus- että keskussairaalatyöstä. Olin myös nähnyt useamman yliopiston ja yksityisen klinikan toimintaa. Siirtyessäni Helsingin terveysvirastoon 1990, kaupunki oli jaettu seitsemään terveyskeskukseen. Suukirurgian toiminta oli kuitenkin hoidettu jo siinä vaiheessa keskitetysti eli toiminta palveli koko kaupunkia. Sijoituspiste oli eteläisessä terveyskeskuksessa. Fyysiset hoitotilat olivat auttamatta jälkeenjääneet ja remontin tarpeessa luvun alussa lähdettiin miettimään suun erikoishoidon yksikön perustamista sairaalan yhteyteen. Helsingissä oli tuolloin oma erikoissairaanhoitotasoinen sairaalahoito ja erittäin hyvin toimiva korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto Laakson sairaalassa. Oli itsestään selvyys, että yksi pieni suuyksikkö ei voi pärjätä ja toimia yksin, vaan tarvitsee tuekseen muuta tukitoimintaa. tse olin toiminut korvaosastolla Helsingin yliopiston klinikalla ja Lapin keskussairaalassa. Tunsin korvaosastojen mahdollisuudet, voimavarat ja tietämyksen myös suun sairauksien osalta. Oli selkeää, että tukeutuminen olemassa olevaan yksikköön oli ainut mahdollisuus päästä eteenpäin. Yhteistyö tuki sekä suun terveydenhoitoa, että sairaalan erikoisosaamista. Laakson sairaalaan remontoitiin korvapoliklinikan ja laboratorion viereen suun erikoishoidon yksikkö, johon saatiin mukaan myös anestesiatoimintaa. Yhteistyö yksiköiden välillä toimi aivan erinomaisesti. Potilaitten asioista konsultoitiin ja potilaita vaihdettiin päivittäin. Usko kehitykseen oli vahva. Ruskeasuolle Vuonna 1999 alkoivat Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon suuret hallinnolliset muutokset. so osa Helsingin erikoissairaanhoitoa päätettiin keskittää HUS:n toiminnaksi. Korva- ja silmäosastot siirtyivät Meilahteen. Samaan aikaan käynnistyi hammaslääketieteen valtakunnallinen koulutuksen uudistus. Hammaslääkärikoulutuksen kliininen hoitoharjoittelu siirtyi Helsingissä terveyskeskuksen toiminnaksi vuonna Hammaslääkärikoulutuksen järjestämisessä muutos oli erittäin suuri sekä hallinnollisesti että taloudellisesti. Talousongelmia ei edelleenkään ole täysin ratkaistu. Teoreettinen opetus on yliopiston vastuulla, käytännön kliininen työ tapahtuu terveyskeskuksessa. Näiden osioiden yhteensovittamisessa on edelleen parantamista. Fyysisesti suun erikoishoidon yksikkö siirtyi Ruskeasuolle entisiin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen tiloihin osoitteeseen Mannerheimintie 172. Muutos oli suuri sekä henkisesti että fyysisesti. Ruskeansuon laitokset eivät olleet sijainniltaan parhaat mahdolliset ajatellen Helsingin terveydenhoidon muita toimintoja kuten laboratoriopalveluja. Oikeuslääketieteen palvelut olivat toki lähellä. Näiden palvelujen tarve on kuitenkin suun hoidossa toki tarpeellinen, mutta vähäinen. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 15

16 Suun terveydenhuollon koulutuspäivää vietettiin Yksi luennoitsijoista oli Antti Pihakari. Suun erikoishoidon yksikköä ollaan kehitetty edelleen. Oikomishoidon ja kirurgisten palvelujen rinnalle ovat tulleet myös muut suun lääketieteen erikoispalvelut kuten iensairauksien erikoishoito, juurihoitojen erikoishoito ja lasten erikoishammashoito. PKS-yhteistyötä Suuri muutos tapahtui myös reilu vuosi sitten, kun pääkaupunkiseudun kuntarajoja ylittäviä yhteisiä toimintoja suunniteltiin. Helsingin suun erikoishoidon yksikköön keskitettiin 2009 syksyllä koko pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoito tavanomaista oikomishoitoa lukuun ottamatta. Yhdistyminen edellytti remontti- ja muutostöitä kliinisissä hoitotiloissa ja koko välinehuollon uudelleen järjestämistä. Fyysisten tilojen suhteen olosuhteet ovat nyt toimivat. Hoidon tarve on edelleen kuitenkin suurempi kuin voimavarat esimerkiksi proteettisessa hoidossa ja implantologiaan tukeutuvassa protetiikassa. Jotkut potilaat kritisoivat kulkuyhteyksiä. Pääkaupunkiseudun suun terveydenhuollon yhteistyössä toinen tärkeä asia on ollut 16 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset ilta-, viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen järjestäminen Haartmanin sairaalassa. Päivystyssairaalan tiloihin saatiin myös suun terveydenhuollon päivystys, joka on toiminut Haartmanissa reilun vuoden. Päivystykseen saatiin kolme hammashoitohuonetta. Tarve olisi ollut suurempi. Toiminta päivystyksessä on löytänyt hyvin paikkansa. Yhteistyö yleislääketieteen päivystyksen kanssa on toiminut kokoajan paremmin. Kunnat Helsingin ympärillä aina Hämeenlinnaa ja Lohjaa myöten ovat olleet kovasti kiinnostuneita saamaan suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyspalvelut Haartmanin sairaalasta. Korvaklinikka todennäköisesti tarvitsisi suun terveydenhuollon konsulttipalveluja. Fyysinen läheisyys Meilahdessa mahdollistaisi hyvän yhteistyön. Tilat todennäköisesti tulevat kuitenkin rajoittamaan yhteistyön edellytyksiä. Eri kuntien tietojärjestelmät ovat osoittaneet toimimattomuutensa myös suun hoidon alueella. ATK-palveluissa ja -järjestelmissä tarvittaisiin huomattava parannus koko valtakunnan tasolla. Tulevaisuudessa suun terveydenhuollon erikoispalvelut ja opetuksen järjestäminen täytynee sijoittaa Meilahden kampusalueelle, jotta koko suun terveydenhuollon palveluketju ja opetus saataisiin yhdistettyä nykyistä paremmin muun terveydenhuollon palvelujen kokonaisuuteen. Jos ajattelen omaa työtäni ja osaamistani, olen saanut palvella Helsingin terveyskeskusta 20 kiintoisaa vuotta. Kehitys on kulkenut eteenpäin. Se, että on saanut omalta osaltaan olla suuren joukon mukana kehittämässä asioita, on ollut mielenkiintoista, miksei joskus turhauttavaakin. Suun erikoishoidon osalta tila-asiat ovat paremmin ja osaavaa henkilökuntaa on paljon enemmän nyt kuin tullessani taloon. Tästä näkökulmasta jätän luottavaisena asiat osaavien ammattilaisten käsiin, vaikka toisaalta voisi ajatella, että vanhallakin olisi vielä jonkin aikaa ajellut. tse olen kuitenkin ajatellut, että voisin tehdä jotain muuta. Haluan lopuksi vielä välittää terveiset ja kiitokset vuosien hyvästä yhteistyöstä kaikille! Terveiset-lehti toivottaa Antille mukavia eläkepäiviä.

17 Helsinki Vantaa-selvitys Loppusyksystä 2009 Helsinki ja Vantaa käynnistivät yhteisen selvityshankkeen kaupunkien mahdollisesta yhdistämisestä. Helsinki Vantaa-selvityksen tavoitteena oli selvittää Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen etuja ja haittoja. Selvityksestä tuli olla kattava myös siten, että sen pohjalta voitaisiin arvioida ja päättää, onko tarpeellista käynnistää kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelu. Teksti Annikki Thodén, projektipäällikkö Selvitystyötä ohjasivat ja seurasivat seurantaryhmä ja ohjausryhmä. Selvitys tehtiin työryhmissä, joihin molempien kaupunkien kaupunginjohtajat nimesivät jäsenet. Samanaikaisesti Helsinki Vantaa-selvityksen kanssa laadittiin Helsingin seudun kuntien (14 kuntaa) kanssa tehtävä kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja koskeva selvitys. Helsinki Vantaa-selvitys Organisointi Demokratia Toimintaympäristöryhmä Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistystoimen palvelut Seurantaryhmä Ohjausryhmä MAL ja ympäristö Selvityksen eteneminen Syksy 2009 Tammi-elokuu 2010 Syys-joulukuu Kevät 2011 Määrittely Työryhmätyö Selvityksen kokoaminen Johtopäätökset Toimeksiannot Väliraportit ja Loppuraportit ja Selvitysraportti kaupunginvaltuustojen päätökset Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat Yhteistyöryhmä Henkilöstö Kuntatalous, konserninhallinto ja tukipalvelut Kilpailukyky Kaupunginvaltuustojen kokous Tammikuun viimeisenä päivänä kummatkin kaupunginvaltuustot kokoontuivat päättämään kuntajakolain mukaisesta jatkovalmistelun käynnistämisestä. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi äänin jatkovalmistelun käynnistymisen, mutta Vantaalla kaupunginvaltuusto hylkäsi jatkovalmistelun käynnistymisen äänin Yhdistymisen valmistelu päättyi tältä osin tähän. Nähtäväksi jää, miten metropolialueen kehittämien ja yhteistyön tiivistyminen näkyy tulevassa hallitusohjelmassa eduskuntavaalien jälkeen. Teemaryhmät Selvityksen toteutus tapahtui ohjausryhmän nimittämissä seitsemässä teemaryhmässä Teemaryhmä 1: Demokratia Ryhmä tarkasteli asukasvaikuttamista ja osallisuutta, paikallisdemokratiaa, päätöksentekoa ja edustuksellisuutta sekä organisaatiorakennetta (luottamushenkilöorganisaatio, kaupunkien muu organisaatio). Teemaryhmä 2: Sosiaali- ja terveyspalvelut Ryhmä tarkasteli keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Teemaryhmä 3: Sivistystoimen palvelut Ryhmä tarkasteli varhaiskasvatus-, opetustoimen, aikuiskasvatuksen, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja sekä työllisyydenhoidon palveluja. Teemaryhmä 4: Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Ryhmä tarkasteli maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön suunnittelu-, kehittämis- ja viranomaistehtäviä ja palveluja sekä rakentamisen ja rakennuttamisen palveluja. Teemaryhmä 5: Kuntatalous, konserninhallinto ja tukipalvelut Ryhmä tarkasteli kuntatalouden ja konsernitalouden teemat kokonaisuudessaan sekä tukipalvelut keskeisiltä osilta. Tukipalveluista tarkasteluun sisällytettiin mm. tilahallinnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelut sekä tietohallinto ja tietojärjestelmäratkaisut. Ryhmä laati myös kaupunkien taksa- ja maksupolitiikan sekä valtionosuuksien ja -avustusten tarkastelun. Tarkastelussa oli mukana lisäksi energiahuolto ja liikelaitokset sekä pelastuspalvelut. Teemaryhmä 6: Henkilöstö Ryhmä kokosi henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja laati toimintaympäristön kuvauksen henkilöstöasioiden näkökulmasta sekä tarkasteli kaupunkien henkilöstöpolitiikan, johtamisjärjestelmän ja kulttuurin, palkkausjärjestelmän, henkilöstön eläköitymisen ja saatavuuden, HR-toimintojen organisoinnin ja henkilöstöresurssien teemoja. Teemaryhmä 7: Kilpailukyky Ryhmä tarkasteli kaupunkien alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja -palveluiden, markkinoinnin ja tapahtumien järjestämisen sekä kansainvälisen toiminnan teemoja. Kaikki teemaryhmät kuvasivat oman teemaalueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoitoa sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmien tehtävänä oli oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (mm. maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Lisäksi ryhmien tehtävänä oli arvioida oman teeman osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 17

18 Yhteistyö henkilöstön kanssa Selvitystyötä varten asetettiin molemmista kaupungeista pääsopijajärjestöjen edustajista ja kaupunkien edustajista koostuva yhteistyöryhmä, joka toimi yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Selvitystyön aikana kootut väliraportit, loppuraportit ja koosteet löytyvät internetistä pääkaupunkiseudun yhteisiltä helsinginseutu.fi-sivuilta (Seutuselvitykset/Helsinki Vantaa-selvitys). Edut ja haitat Hankkeen loppuraportti listasi kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tuomia etuja ja haittoja. Edut / mahdollisuudet palveluvalikko monipuolistuu vantaalaisille, jos harmonisoidaan korkeamman tason mukaan kyky vastata Vantaan nopeasti kasvavan vanhusväestön palvelutarpeisiin paranee harmonisointi matalamman palvelutason mukaan alentaa kustannuksia toiminnan yhdistämisessä hyödynnetään parhaita toimintamalleja syntyy nykyisiä isompi toimija markkinoille isossa organisaatiossa enemmän eri vaihtoehtoja palvelujen tuotantotavoissa syntyy vahva osaamiskeskittymä yhteinen palveluverkko tarjoaa nykyistä enemmän vaihtoehtoja saadaan toiminnallisia etuja hallinnon yhdistämisestä ja keskittämisestä pitkällä aikavälillä merkittävät hyödyt tietojärjestelmissä ja sähköisissä palveluissa toimintakäytännöt yhdenmukaistuvat tutkimus- ja kehittämistyö vahvistuu asukkaiden valinnanvapaus lisääntyy Haitat / riskit palveluvalikko kapeutuu helsinkiläisille, jos harmonisoidaan matalimman tason mukaan Helsinki maksaa Vantaan nopeasti kasvavan vanhusväestön palvelut harmonisointi korkeamman palvelutason mukaan nostaa kustannuksia palkkojen harmonisointi korkeamman palkkatason mukaisesti lisää kustannuksia markkinahäiriöiden riski kasvaa iso työnantaja koetaan kankeana ja byrokraattisena paikallistuntemus katoaa yhdistäminen voi johtaa palvelujen liialliseen keskittämiseen organisaation hierarkkisuus lisääntyy tukipalvelujen lisäkeskittäminen vähentää toiminnan tuntemusta ja siirtää tukipalvelutehtäviä asiakastyöhön tietojärjestelmien yhdistäminen on kallista ja aikaa vievää, eikä isokaan kaupunki voi yksin ratkaista kuntien tietojärjestelmien yhteisratkaisuja organisaatiomuutokset liian nopeasti toteutettuna ovat riski palvelutuotannolle ja organisaatiomuutos vie pitkäksi ajaksi resurssit muulta kehittämiseltä Vanhuspsykiatrian muuttuva maisema Arvioiden mukaan noin kahdellakymmenellä prosentilla vanhusikäisistä on jonkinlaista mielenterveysongelmaa. Hoitoa vaativaa masennusta havaitaan lähes joka seitsemännellä ja ahdistuneisuus on sekin tavallista. än karttuessa yleistyviin muistisairauksiin liittyy erilaisia psyykkisiä oireita ja käyttäytymisen ohjauksen ongelmia. Teksti Tuula Saarela, johtajapsykiatri Kuvat Kimmo Brandt Suurten ikäluokkien vanhetessa psyykkisistä sairauksista kärsivien vanhusten määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Tähän arvioon ei ole sisällytetty muistisairaita vanhuksia. Päätelmiä on kuitenkin syytä tehdä myös toiseen suuntaan. Valtaosa vanhuksista elää korkeassa iässä ilman erityisiä mielenterveysongelmia eikä masennus suinkaan ole vanhuuden automaattinen seuralainen. Mikä on muuttumassa? Vanhusten ja heidän läheistensä ennakoidaan osallistuvan aikaisempaa enemmän hoidon suunnitteluun sekä palvelujärjestelmän arvioimiseen. On pohdittava, missä asioissa, missä suunnittelun vaiheessa ja miten tulisi kuulla palvelujen käyttäjien ääntä, jotta käyttäjien havainnot ja ammattilaisten tietotaito parhaiten osataan yhdistää. Toinen selkeä ennakoitu muutossuun- ta on käyttäjien kasvava odotus palvelujen yksilöllisyydestä. Samalla, kun terveydenhuollossa pyritään optimoimaan suuruuden ekonomiaa ja palveluja keskitetään toteutettaviksi prosesseina, voimistuu henkilökohtaisen palvelutarpeen arvioimisen ja hoidon merkitys. Erilaisten sairauksien hoitoa koskevien tutkimusnäyttöön perustuvien hoitosuositusten ja kuvioiden (algoritmit) määrä lisääntyy koko ajan. Monisairaiden vanhusten hoidossa joudutaan kuitenkin sovittamaan yhteen ohjeistuksia ja suosituksia. Parasta tai vähiten huonoa vaihtoehtoa etsittäessä voi olla syytä kysyä filosofi Maija-Riitta Ollilan tapaan, kenen best practice -suositusta kulloinkin sovelletaan. Tutkimustietoa tarvitaan hoidon tueksi ja hoitovalinnan perusteluksi, mutta se ei korvaa kliinistä hoitosuhdetta eikä kliinikon arviointia. Yksilöllinen hoitosuunnitelma perustuu potilaan tutkimiseen, hänen voimavarojensa ja ongelmiensa ja elämäntilanteensa ymmärtämiseen. Ammattitaidon ja ammatinharjoittamisen merkitys ei 18 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

19 Kirjoittaja Tuula Saarela johtaa Helsingin psykiatrista toimintaa. vähene. Eräässä kuluvan vuoden psykiatrian kongressissa luennoidaan aiheesta From Guidelines mplementation to Personalized Medicine (Hoitosuosituksien toteuttamisesta yksilölliseen lääketieteelliseen hoitoon). Molempia siis tarvitaan. Tämän lisäksi vanhusikäisten hoidossa usein vielä tarvitaan monien sairauksien hoidon ja toiminnallisten vajavuuksien kompensaation yhteensovittamista. Vanhuspsykiatrian piirissä on pohdittu myös häiriöpohjaisten palveluprosessien toteuttamista. Pitäisikö itsemurhaa yrittäneen vanhuksen saada hoitavaksi henkilöksi erityisesti itsemurhaproblematiikkaan perehtynyt ammatti-ihminen? Entä ikäihmisten parisuhde- ja perhekriisit, joissa vuorovaikutuksen haavoittavuus ja muuttuvat roolit uhkaavat arjessa pärjäämistä? Ajatus vanhusikäisten perhe- tai parisuhdeterapioista ei ole nykymaailmassa fiktiota, vaan osin jo olemassa olevaa arkea. kä ei ratkaise potilaan psykiatrisen hoidon sisältöä. Kuten muillakin aikuisilla, sairauden luonne ja hoidon mahdollisuudet otetaan huomioon samoin kuin potilaan voimavarat. Miten vanhusten mielenterveyshoito järjestetään? Monissa julkilausumissa on korostettu viime vuosina, ettei ole terveyttä ilman mielenterveyttä ( There is no health without mental health ). Helsingissä on edetty Mieli valtakunnallisen ohjelman periaatteiden mukaisesti muun muassa Kuntalaisen käyttöliittymä -hankkeen puitteissa vahvistaen perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluja. käihmisten muuttuvat alkoholinkäyttötottumukset ja erityisesti eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien alkoholinkäytön yleisyys edellyttävät valmiutta hoidolliseen arvioon ja hoidon tarpeenmukaista aloittamista siinä toimipaikassa, johon potilas on hakeutunut. Vanhusikäisten Audit-kyselyt ja alkoholinkäytön puheeksi ottaminen voivat tukea omatoimista alkoholihaittojen välttämistä. Vanhusväestön, heidän läheistensä ja yhtä lailla terveydenhuollon työntekijöiden huolenaiheita on mielenterveyspalvelujen niukkuus tilanteessa, jossa niiden tarve ja kysyntä ovat voimakkaassa kasvussa. Onkin tarpeen selvittää, kuinka vapsy -palveluja voitaisiin järkevimmin ja tehokkaimmin tuottaa. Minne ja miten niukat resurssit tulisi kohdentaa? Mikä on optimaalinen välittömän potilastyön, muita ohjaavan konsultaatiotoiminnan ja työnohjauksen suhde? Kuinka paljon olisi viisasta varata vanhuspsykiatrian taitajien aikaa muiden ammattihenkilöiden kouluttamiseen osaamispohjan laajentamiseksi? Vanhusikäisten mielenterveyspalveluja ei voida rakentaa yksin vanhuspsykiatrian tai muun aikuispsykiatrian varaan. Palvelujärjestelmää rakennetaan sillä ajatuksella, että kaikkien vanhuksia hoitavien tulisi osata ikäihmisten yleisimpien mielenterveysongelmien perusarviointi ja tavallisimmat hoidolliset lähestymistavat. Muistihäiriöihin liittyvät psykiatriset ja käytösoireet sekä mielialahäiriöistä erityisesti lievemmät masennustilat ovat esimerkkejä vanhusikäisten ja heidän läheistensä elämää kuormittavista melko tavallisista mielenterveysongelmista. Perusterveydenhuollon ja -sosiaalitoimen työn tueksi tarvitaan psykiatrian ja vanhuspsykiatrian konsultaatio-, tutkimus- ja hoitopalveluja. Helsingissä on viime vuosina lisätty psykiatrista konsultaatiotoimintaa. Vuonna 2010 konsultaatiopoliklinikalla aloitti työnsä kaksi vanhuspsykiatriaan perehtynyttä erikoislääkäriä. Vanhuspsykiatrian tiimi kasvaa kuluvana keväänä kahdella sairaanhoitajalla ja toiveissa on myös psykologin palkkaaminen. Helsingissä vanhuspsykiatrian palveluketjun (Helsinki ja HUS vanhuspsykiatria) koordinoimista johtaa konsultaatiopoliklinikan vanhuspsykiatrian apulaisylilääkäri Eeva Hölttä. Perus-, erikoistumis- ja täydennyskoulutusta tarvitaan Suomessa vanhuspsykiatria (psykiatrian suppea geriatria) oli lääketieteen koulutusalana vuosina Koulutuksen uudelleen aloittaminen on ollut useaan otteeseen esillä, ja sitä ovat puoltaneet valtakunnalliset selvityshenkilöt. Erikoisala-asema selkeyttäisi tutkimuksen, peruskoulutuksen ja moniammatillisen täydennyskoulutuksen järjestämistä sekä parantaisi alan tutkimusedellytyksiä. Tiedon määrän kasvaessa on tuettava työntekijöiden riittävää yleisosaamista ja erityisesti potilaan tutkimisen ja tilannearvion hallintaa sekä vuorovaikutustaitoja. Samalla tarvitaan yhteyttä erikoisosaamisalueita hallitseviin työntekijöihin, jotka tuntevat vaikkapa perheterapian sovelluksia tai persoonallisuushäiriöisten henkilöiden hoidossa hyödynnettäviä vuorovaikutuksellisia hoitomuotoja. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 19

20 Vanhuksia varten ei tarvitse kehittää alusta asti uusia terapiamuotoja, vaan psykiatrian työmuotoja sovelletaan ja sovitetaan vanhuksen mukaan. Parhaimmillaan vanhuspsykiatria ammentaa osaamista psykiatriasta samalla, kun se seurustelee vilkkaasti mm. geriatrian ja yleislääketieteen kanssa. Aito ja joustavasti toimiva moniammatillinen työtapa tukee työntekijöiden jaksamista ja turvaa potilaana olevan vanhuksen hoidon laatua. Miten Helsingin vanhuspsykiatrian syventävä koulutus hyödyttää hoitoa? Helsingin terveyskeskus järjesti tammikuussa 2010 alkaneen koulutuskokonaisuuden vanhustyötä tekeville ammattilaisille. Koulutuksen päättäjäisiä vietettiin Kivelän sairaalassa. Moniammatilliseen koulutukseen osallistui työntekijöitä terveyskeskuksen eri osastoista ja sosiaaliviraston vanhuspalveluista. Vuoden 2010 aikana järjestettyjen koulutuspäivien aiheet käsittelivät vanhusikäisten tavallisia mielenterveysongelmia, joita pyrittiin lähestymään käytännönläheisesti ja arkista ongelmaratkaisua tukien. Tärkeä osuus oli osallistujien tekemillä omaan työhön liittyvillä kehittämistehtävillä. Näissä töissä kuvattiin vanhuspsykiatrian prosesseja, mallinnettiin hoito- ja toimintakäytäntöjä ja esiteltiin eräiden potilasryhmien hoitoa varsin syvällisellä tavalla. Koulutuksen myötä syntyi vapsy-verkosto, jonka jäsenet vahvistavat työpaikoissaan vanhusten mielenterveyshaasteiden arvioimisen ja hoidon osaamista. Nyt koulutettu osaajaverkosto tietää, miten hakea yhteistyökanavia ja tuntee konsultaatio- ja palveluketjut. Verkosto liittyy tärkeänä jatkumona terveyskeskuksen vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan toimintaan. Syventävää koulutusta tarvitaan jatkossa, sillä osaamistarvetta on eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet päättyneelle kurssille. Niinpä toivotaan voitavan käynnistää vuoden 2012 alussa uusi kurssi, jolla voidaan hyödyntää saatuja kokemuksia ja kurssilaisten ensimmäisestä kurssista antamaa palautetta. Vanhus Psykiatrian erikoislääkäri Pipsa Tulikivi on ollut terken koulutuksessa mukana opiskelemassa vanhuspsykiatriaa. Pipsalla on osa-aikavirka Auroran psykiatrian päivystyspoliklinikalla. Tällä hetkellä hän viettää "vaihto-oppilasvuotta" Peijaksen sairaalan osastonlääkärinä psykoosiosastolla tarkoituksenaan jatkaa Auroran päivystyksessä taas ensi syksynä. Vanhuspsykiatrian koulutuksen päättäjäisjuhlia vietettiiin 28. tammikuuta. Kuvassa projektipäällikkö Anna-Liisa Niemelä, koulutussihteeri Katariina lves ja Tuula Saarela. Vanhuspsykiatrian koulutusta Terveyskeskuksen syventävässä vanhuspsykiatrian koulutuksessa järjestettiin koulutuspäiviä kuukausittain tammikuusta 2010 alkaen. Tammikuun 28. päivä 2011 Kivelän sairaalassa esiteltiin opiskelijoitten kehittämistehtäviä ja jaettiin todistukset. Koulutuspäivien aikana vanhuspsykiatrian teemaa lähestyttiin vaihtuvien asiantuntijoiden johdolla monesta näkökulmasta. Päivien teemoja olivat muun muassa päihdeongelmat, masennus, vanhuus sosiaalisena ilmiönä ja moniammattillisuus. Yhteensä 32 opiskelijaa teki kehittämistehtävän ja sai todistuksen koulutuksesta. Terveyskeskuksesta koulutukseen osallistui 27 ja sosiaalivirastosta 12 henkilöä. Opiskelijat tapaavat toisensa seuranta- ja virikepäivänä syyskuussa 2011 ja jakavat kuulumisia. Vanhuspsykiatrian kehittämistyöt löytyvät terveyskeskuksen Teri-intranetistä polulta Henkilöstö/ Koulutus ja osaamisen kehittäminen/ Keskitetty koulutus. Olen kokenut koulutuksen avartavana, elämänkaaren loppupää ei enää ole niin hämärän peitossa, psykiatrian erikoislääkäri Pipsa Tulikivi sanoo. 20 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013

Helsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013 Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA

PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA PSYKIATRIAN KOULUTUSOHJELMA LOKIKIRJA 0 ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI Kotiosoite Puhelinnumero Syntymäaika Ylioppilas LL-tutkinnon suoritusaika ja -paikka KOULUTUSPAIKAT Tampere Vastuuhenkilö Seinäjoki Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Terveystalo Kemijärvi Sairaala Lapponiassa, Sairaalakatu 9, 98100 Kemijärvi Avoinna:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA TJA/9 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA TJA/9 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA TJA/9 1 9 JOHTAVAN YLIHAMMASLÄÄKÄRIN VALINTA Terke 2008-116 TJA Terveyslautakunta päättänee valita avoinna olevaan johtavan ylihammaslääkärin virkaan (sijoituspaikka virkasuhteen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Näin koulutamme. OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Näin koulutamme OYS/Yleislääketieteen yksikkö Jouni Lohi Yleislääketieteen yksikkö Perustehtävä Tavoite/visio Suunnitella ja kehittää yleislääketieteen jatkokoulutusta terveyskeskuksissa yhteistyössä Suunnitella

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot