Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa"

Transkriptio

1 Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa Erkki Tammiaho Tekesin katsaus 258/2009

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISBN: ISSN: Tekesin katsaus 258/2009 Kannen kuva: Rolls-Royce Oy Ab Toimitus: Info Plus Taitto: Promedia Studio

3 Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa Erkki Tammiaho Marjo Uusikylä (toim.) Tekesin katsaus 258/2009 Helsinki 2009

4 Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn avainteknologian tai tieteellisen perushavainnon kehityspolku liiketoimintaosaamiseksi. Tarkasteltaviksi on valittu jo liiketoiminnan käynnistymiseen johtaneita kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Useita yrityksiä koskettavana tämä tarkastelu poikkeaa olennaisesti yksittäisten yritysten historiikeista. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Edellytyksenä on ollut pitkäjänteinen uurastus ja selkeät strategiset visiot. Verkostoilla on ollut keskeinen vaikutus kansainvälisen läpimurron toteutumiseen. Tekes on valinnut kunkin kuvauksen kirjoittajaksi kyseisen kehityspolun tuntijan, joka on saattanut itsekin osallistua kehitystyöhön sen eri vaiheissa. Kehityspolku pyritään kertomaan sellaisena, kuin osallistuneet ovat itse sen alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot kehityspolun varrelta. Kevään ja kesän 2009 aikana julkaistaan ensimmäiset kehityspolkujen kuvaukset. Jatkossa vastaavia kuvauksia on tarkoitus tehdä lisää. Tässä katsauksessa Erkki Tammiaho valottaa ruoripotkurilaiteliiketoiminnan kehitystä. Tekes on rahoittanut vuodesta 1985 lähtien ruoripotkurilaitteiden kehitystä yli 10 miljoonalla eurolla yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Kesäkuussa 2009 Tekes Kuva: Tekesin arkisto 2

5 Tekijän alkusanat Ruoripotkuri on laiteinnovaatio, jonka juuret juontavat 1800-luvun Eurooppaan. Suomessa ruoripotkurilaitteiden kehitystarina on neljänkymmenen vuoden mittainen. Ruoripotkurilaite on myös suomalainen menestystarina. Vuonna 2008 alan liiketoiminnan arvo maassamme oli noin 500 miljoonaa euroa. Tämä katsaus ruoripotkurilaitteiden teollisesta historiasta perustuu haastatteluihin, suppeahkoon kirjalliseen aineistoon sekä liiketoiminta-alueen toimijoiden internetissä julkaisemiin tietoihin. Katsaus ei ole täydellinen ja kaikenkattava. Toivon sen kuitenkin antavan hyvän yleiskuvan ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta-alueen kehityspolusta Suomessa. Jokaisella haastattelemallani henkilöillä (liite 1) on ollut oma tärkeä roolinsa potkurilaitteiden liiketoiminta-alueen kehityksessä maassamme. Kiitän heitä haastatteluista sekä arvokkaasta palautteesta, jota he ovat antaneet käsikirjoituksestani. Raumalla toukokuussa 2009 Erkki Tammiaho teknologia-asiamies Rauman Seudun Kehitys Oy Kuvat: Hollming Works Oy ja Tekesin arkisto 3

6 Tiivistelmä Suomi on saavuttanut ruoripotkurilaitteiden valmistajamaana johtavan aseman maailmassa. Myös suomalaisesta ruoripotkurilaitteesta on kehittynyt maailmanlaajuisesti tunnettu brändi. Tämä osoittaa, että myös kansainvälisesti tunnetusta ja muissakin maissa laajasti sovelletusta tuoteideasta on mahdollista kehittää kilpailukykyistä liiketoimintaa. Ruoripotkurilaiteliiketoiminta käynnistyi Raumalla 1960-luvulla. Telakan konepajalla alkunsa saanut ruoripotkureiden valmistus on kasvanut neljässäkymmenessä vuodessa laaja-alaiseksi kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Tässä katsauksessa kuvataan kehityspolku, joka teknologisine ratkaisuineen, yrityskauppoineen ja -fuusioineen on johtanut vankan ruoripotkurilaiteklusterin muodostumiseen Raumalle. Painopistealueena tarkastelussa on siis mekaanisten ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Rauman seudulla luvulla alkanutta pääkaupunkiseudulle keskittyvää sähköisten, suurille risteilyaluksille suunniteltujen ruoripotkureiden kehityspolkua kuvataan tässä katsauksessa lyhyemmin. Myös siitä on syntynyt maahamme merkittävää liiketoimintaa. Maassamme on investoitu pitkäjänteisesti alan kehittämiseen. Tutkimuslaitoksista VTT on osallistunut aktiivisesti ruoripotkurilaiteteknologian ja tuotesovellusten kehittämiseen. Merenkulkulaitos alan merkittävänä asiakkaana on tarjonnut mahdollisuuden testata uusia teknisiä ratkaisuja aluksissaan, kuten saaristolautoissa, väylienhuoltoaluksissa ja monitoimimurtajissa. Tutkimusta, tuotekehitystä ja liiketoiminnan kehittämistä ovat rahoittaneet Tekes, Sitra ja Finnvera. Suomalaisen ruoripotkurilaiteliiketoiminnan kilpailukykytekijöitä ovat vahva osaaminen, usko omiin kykyihin, kyky tehdä yhteistyötä yhteisen päämäärän hyväksi sekä ennen kaikkea kyky tarjota ratkaisuja asiakkaan liiketoiminnan edistämiseksi. Fennica-monitoimimurtajassa on kaksi jäävahvistettua potkurilaitetta. Kuva: Rolls-Royce Oy Ab 4

7 Sisällys Esipuhe 2 Tekijän alkusanat 3 Tiivistelmä 4 1 Ruoripotkurilaitteen toimintaperiaate 6 2 Ruoripotkurilaitteen kehitysaskeleita maailmalla 7 3 Ruoripotkurilaiteliiketoiminta Suomessa 1960-luvulta nykypäivään Ruoripotkurilaitetuotteen synty Liiketoimintaa ruoripotkurilaitteesta Markkinat laajenevat ja 1980-luvuilla Fuusioita, yrityskauppoja ja itsenäisempää yritystoimintaa Ruoripotkurilaitteiden valmistusta tukeva liiketoiminta 16 4 Tuotekehitys menestyksen tukijalkana 18 5 Kasvua kansainvälisiltä markkinoilta 26 6 Julkiset toimijat alan kehityksen vauhdittajina 28 7 Suomalaisen ruoripotkuriliiketoiminnan kilpailukykytekijät 30 Lähteet 31 Liite 32 Tekesin katsauksia 33 5

8 1 Ruoripotkurilaitteen toimintaperiaate Ruoripotkurilaite (Azimuth thruster) parantaa aluksen ohjailtavuutta merkittävästi perinteiseen kiinteän potkurin ja peräsimen yhdistelmään verrattuna. Ruoripotkurilaitteessa laivan potkurit on kiinnitetty vaakatasossa pyöriviin vedenalaisiin runkokappaleisiin. Ratkaisu tekee peräsimen tarpeettomaksi. Voimansiirrossa moottorista potkuriin käytetään vaihteistoa. Voimanlähteenä oleva dieselmoottori siirtää voimaa mekaanisesti tai dieselsähköisen voimansiirtojärjestelmän avulla. Pienemmissä laitteissa käytetään myös hydraulista voimansiirtoa. Mekaaniset potkurilaitteet jakaantuvat kahteen ryhmään voimansiirtojärjestelmien rakenteen mukaan: Z-käyttö, jossa on kaksi kulmavaihdetta ja voimansyöttöakseli on vaakasuorassa Kaavakuvassa suulakkeella varustettu Z- käyttöisen potkurilaitteen alaosa. Valokuvassa Steerprop Oy:n ruoripotkurilaite 2000-luvulta. Valokuva: Steerprop Oy L-käyttö, jossa on yksi kulmavaihde ja käyttöakseli on pystysuunnassa. Sähköisissä potkurilaitteissa potkurikotelossa oleva sähkömoottori tuottaa potkuria pyörittävän voiman. Sähköisiä potkureita kutsutaan myös Azipod-laitteiksi. 6

9 2 Ruoripotkurilaitteen kehitysaskeleita maailmalla Ensimmäiset suunnitelmat ruoripotkurilaitteiksi esiteltiin Keski-Euroopassa 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihin patentoitiin myös potkurilaitteen periaate. Esitellyssä mallissa hammaspyörät olivat puuta, eikä kaupallisesti hyödynnettävien laitteiden rakentaminen ollut vielä mahdollista. Periaatteessa ruoripotkurilaitteen tavoin toimiva perämoottori on vanha keksintö. Ensimmäinen perämoottori lanseerattiin markkinoille Vähäisen tehon vuoksi perämoottori soveltuu kuitenkin vain pieniin huviveneisiin amerikkalainen Murray & Tregurtha, Inc. rakensi USA:n armeijan toimeksiannosta kulkukoneiston, jolla proomut muunnettiin itsenäisesti liikkuviksi. Ratkaisussa moottori ja potkurilaite muodostivat kiinteän kokonaisuuden, joka sijoitettiin laituriproomun toiseen päähän kuljettamaan proomua. Toisen maailmansodan suuressa maihinnousussa Eurooppaan käytettiin näitä laitteita satamaponttonien kuljettamiseen asemapaikoilleen. Sodan jälkeen laitteet jäivät siviilikäyttöön eri puolille maailmaa Harbomaster Marin Inc. (entinen Murray & Tregurtha, Inc.) rakensi ensimmäisen hinaajakäyttöön tarkoitetun ruoripotkurilaitteen. Jo 1940-luvulla saksalaisen Josef Becker Schottel -yrityksen perustaja pohti, miten proomujen kulkukoneistojen vaatimaa tilaa aluksessa voitaisiin vähentää, yksinkertaistaa niiden asentamista alukseen, helpottaa huoltoa ja parantaa ohjattavuutta. Schottelin ensimmäinen 150 hv:n tehoinen ruoripotkurilaite valmistui Sen pohjalta yritys on kehittänyt nykyisen tuotekonseptinsa. Nykypäivänä Shcottel GmbH kuuluu viiden suurimman ruoripotkurivalmistajan joukkoon. Itävaltainen Ernst Schneider patentoi 1920-luvulla ruoripotkurilaitteen, joka muodostuu laivan pohjassa olevasta pystysuorasta laparyhmästä, joka sekä liikuttaa alusta että määrää sen kulkusuunnan. Saksalainen Voith Turbo valmistaa tätä laitekonseptia tuotenimellä Voith Schneider. Poikkeavasta toteutuksestaan huolimatta tämäkin potkurilaite on löytänyt oman asiakaskuntansa ja kilpailee edelleen osuuksista ruoripotkurimarkkinoilla. Nykypäivänä kansainvälisesti merkittäviä toimijoita ruoripotkurilaiteiden liiketoiminta-alueella ovat Eurooppassa muun muassa Rolls-Royce Ltd, Schottel GmbH, Voith Ag, Flowserve Pleuger GmbH, Holland Roerpropeller B.V., Lips B.V., Veth Motoren B.V. ja Brunvoll Thrusters AS. Amerikkalaisia potkurilaitevalmistajia ovat Harbomaster Marine Inc. ja Thrustmasters of Texas. Kauko-Idässä toimivat Niigata Power System Co Ltd., Kawasaki Heavy Industries Ltd ja Shanghai Helicez Marine Machinery Co. Kuvat: Rolls-Royce Oy Ab ja Tekesin arkisto 7

10 3 Ruoripotkurilaiteliiketoiminta Suomessa luvulta nykypäivään Suomi on maailman johtava maa ruoripotkurilaitteiden valmistuksessa. Eniten laitteita valmistetaan Raumalla Satakunnassa. Myös koko ruoripotkureiden suomalainen menestystarina alkaa Raumalta, jossa Hollming Oy käynnisti 1960-luvun puolivälissä niiden valmistuksen. Nykyään ruoripotkurilaitteita valmistaa maassamme kolme yritystä: Rolls-Royce Oy, Steerprop Oy ja ABB Oy Marine. 3.1 Ruoripotkurilaitetuotteen synty Hollming Oy aloitti laivanrakennuksen Raumalla Aluksi yritys rakensi puisia kuunareita, joita toimitettiin sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Puurunkoisista aluksista siirryttiin vähitellen teräksisten alusten rakentamiseen. Jo 1960-luvun alussa telakka rakensi rahtialuksia sekä Neuvostoliittoon että länsimaisille asiakkaille luvulla vaihtelut työvoiman tarpeessa tuotannon eri vaiheissa olivat tyypillisiä laivanrakennusalalla. Myös Hollming Oy:n telakalla kuormitusvaihtelut aiheuttivat ongelmia. Niiden Varhaisinta Aquamaster-potkurilaitemallia toimitettiin muun muassa palkoaluksiin, proomuihin, hinaajiin ja losseihin 1960-luvulla. Ensimmäinen laite asennettiin palkoalukseen vuonna Kuvat: Rolls-Royce Oy Ab

11 Parkanossa 1980-luvulla valmistettu lossi talviliikenteessä. Kuva: Hollming Works Oy. tasaamiseen etsittiin ratkaisua täytetöistä, joilla toivottiin voitavan työllistää telakan väki vajaatyöllisyystilanteissa. Täytetyöt pyrittiin valitsemaan siten, etteivät ne sitoisi liiaksi työvoimaa silloin kun sitä tarvittaisiin päätuotteiden eli laivojen rakentamiseen. Uusien tuotteiden löytämiseksi yhtiössä kerättiin järjestelmällisesti tuoteideoita Niitä etsittiin kaikista mahdollisista lähteistä, kuten lehdistä, alan julkaisuista, muista yrityksistä ja henkilökunnalta. Etsinnän tuloksena kertyi lähes 100 erilaista ideaa potentiaalisiksi tuoteaihioiksi. Ideat testattiin amerikkalaisella arviointijärjestelmällä, joka pisteytti ideat toteutuskelpoisuuden ja hyödyn mukaan. Analysoinnissa valikoitui tarkemmin arvioitavaksi 20 tuoteideaa. Näistäkin karsittiin vielä puolet. Yhtiön johto perehtyi perusteellisemmin jäljellejääneisiin kymmeneen ideaan. Ideoista kärkeen nousivat laivan ohjauskoneet, palkoalukset (hydroclap), ruoripotkurilaitteet (tuleva Aquamaster) ja ruoppausponttonit (Kahla). Uusien tuotteiden valmistus aloitettiin palkoaluksesta. Telakan konepaja valmisti palkoalukseen kulkukoneiston. Laitetta kutsuttiin kansiperämoottoriksi. Kansiperämoottorin vetolaite kiinnitettiin proomun perään ja kytkettiin suoraan dieselmoottoriin kiinni. Näin muodostui laitekokonaisuus. Ensimmäinen ruoripotkurilaite suunniteltiin keväällä 1965 ja saman vuoden kesällä valmistui ensimmäinen palkoproomu ja siihen tarvittavat kaksi potkurilaitetta. Hollming Oy valmisti joitakin palkoaluksia ja ruoppausponttoneja, mutta niistä luovuttiin kun työvoimantarve laivanrakennusalalla kasvoi. Ruoripotkurilaitteiden tuotanto kuitenkin kasvoi ja kehittyi. Niiden valmistus oli konepajatoimintaa, joten ne eivät kilpailleet telakan resursseista suoranaisesti laivanrakennuksen kanssa. Alusta ohjaava potkurilaiteyhdistelmä suunniteltiin Hollmingin omalla telakalla. Ensimmäisessä laitteessa käytettiin muun muassa traktorin voimanulosoton kulmavaihdetta ja muita traktorin osia. Tarinan mukaan laitteessa oli myös IFA-merkkisestä henkilöautosta peräisin olevia osia. Ohjausjärjestelmänä käytettiin Danfossin valmistamaa maa-ajoneuvojen Orbital-ohjausta. Viidenkymmenen hevosvoiman Bedford-merkkisestä dieselmoottorista saatiin käyttövoima myös hydrauliikkapumpulle. Koteloitu laitekokonaisuus oli rakennettu alustalle, joka sisälsi myös polttoaine- ja hydrauliikkasäiliöt. 9

12 Laite osoittautui toimivaksi ja monenlaiseen käyttöön sopivaksi. Potkurilaitteet kuljettivat proomuja, muuttivat hinaajan ketteräksi kääntyjäksi, toimivat rahtialuksen työntäjänä ja peräsimenä, liikuttivat losseja, palkoaluksia ja suuriakin lauttoja. Niitä käytettiin jopa potkuripumppuina vesistöjen säätöjärjestelmissä. 3.2 Liiketoimintaa ruoripotkurilaitteesta Markkinat laajenevat ja 1980-luvuilla Hollming Oy:n konepaja Hollming Oy:n telakan konepaja teki alkuaikoina töitä pääasiassa omalle telakalle. Potkurilaitteiden ensimmäinen tuotenimi, kansiperämoottori (KPM), juontui laitteen ulkonäöstä ja asennustavasta. Itse potkurilaite oli kuin suurennos veneen perämoottorista. Dieselmoottorin sisältävä voimalaiteyksikkö asennettiin aluksen peräkannelle. Laitteiden teholuokat olivat hv. Hollming Oy:n kansiperämoottoreiden markkinoinnista vastaava konepajayksikön myyntipäällikkö piti nimeä kansiperämoottori hankalana ja vientituotteelle soveltumattomana. Hänen ehdotuksestaan laite sai nimen Aquamaster, joka osoittautui erinomaiseksi ja on kantanut laitteen koko myöhemmän historian ajan. Aquamaster nimestä kehittyi vuosien myötä yleisnimitys ruoripotkurilaitteille. Sitä on käytetty myös muiden valmistajien laitteista. Potkurilaitteita valmistettiin siis aluksi osana Hollmingin telakkatoimintaa luvun loppupuolella Aquamaster-tuotannosta vastaavasta konepajasta muodostettiin oma liiketoimiyksikkönsä ja niiden valmistuksesta tuli konepajan päätyö. Potkurilaitteiden valmistus ja markkinointi lähtivät hitaasti kasvuun. Yhtenä syynä tähän olivat sopivien komponenttien saatavuusongelmat. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana laitetta valmistettiin 2 10 kappaletta vuodessa. Jälkiviisaasti hidas liikkeellelähtö voidaan nähdä etuna, koska tuotekehitys ehti korjata virheet ja esiin tulleet ongelmat ennen kuin tuotteet pääsivät markkinoille. Vuoteen 1975 mennessä potkurilaitteiden teholuokka oli noussut 100:sta 800:an hevosvoimaan ja laitteiden markkinat laajentuneet useisiin Euroopan maihin, USA:han, Kanadaan ja Japaniin luvulla Aquamaster-potkurilaitteiden osuus Hollming Oy:n liikevaihdosta kasvoi merkittävästi. Vuotta 1977 pidetään laitteiden läpimurtovuotena, myynti kohosi tuolloin 16 miljoonaan markkaan. Kasvanut myynti vaati tuotantomenetelmien vakiinnuttamista ja organisaation sopeuttamista kiristyneisiin toimitusvaatimuksiin. Samanaikaisesti oli ylläpidettävä laatutasoa. Toiminnan kehittämisessä onnistuttiin ja vuotuinen myynti kasvoi yli 25 miljoonaan markkaan. Ensimmäisiä Aquamastereiden vientimaita oli Ruotsi. Vägverket (Ruotsin tielaitos) käytti niitä lossien ja maantielauttojen voimanlähteinä. Englantilainen Yorkshire Dry Dock -telakka hankki Aquamastereita kanaaliliikenteeseen tarkoitettuihin rahtialuksiin. Kuhunkin niistä asennettiin kaksi 400 hv:n laitetta, joista toinen varalaitteeksi, jota käytettiin luokitussääntöjen vaatiessa. Romaniaan puolestaan toimitettiin piirustuksia palkoaluksiin sekä laitetoimituksina potkurilaitteistoja ja aluksen hydraulilaitteita. Tuotekehitys sopeutti laitteistoja erilaisiin käyttötarkoituksiin ja lisäsi niiden tehoa. Sitran myöntämän tuotekehittelylainan turvin syntyi Aguamaster malli vuonna Neste Oy:n 1980-luvun alussa tilaamat hinaajat muodostivat merkittävän virstanpylvään. Niihin asennettiin ensimmäiset yli 1000 hv:n potkurilaitteet. Tätä käytettiin tärkeänä referenssinä tulevissa kaupoissa. Aquamaster-laitteiden kansainvälinen kysyntä kasvoi ja 1980-lukujen vaihteessa. Tällöin Hollming Oy perusti markkinointiyhtiöitä ulkomaille sekä hankki ulkomaisia jälleenmyyjiä. 10

13 Ruotsi oli ensimmäisiä maita, joihin Hollming Oy vei Aquamaster-ruoripotkurilaitteita. Kuva vuodelta Kuva: Rolls-Royce Oy Ab 1980-luvun tuotekehittelyuutuuksista merkittävin oli Aquamaster CRP (Contra Rotating Propellers), jossa oli kaksi vastakkain pyörivää potkuria. Kaksoispotkuriratkaisulla on mahdollisuus nostaa merkittävästi hyötysuhdetta, jonka seurauksena puolestaan voidaan lisätä aluksen nopeutta ja työntövoimaa sekä vähentää polttoainekuluja. Potkurilaitteiston kehittämiseen liittyvästä perustutkimuksesta vastasi VTT. Ensimmäiset CRP-laitteet myytiin egyptiläisiin Niilillä käytettäviin jokialuksiin. Kansipotkurin idea juontaa juurensa aina 1800-luvulle saakka. Ruotsalainen John Ericsson patentoi idean nimiinsä Prisma-alus 1970-luvulta, jolloin suosittiin ruoripotkurilaitteiden kansi-asennusta. Kuva: Rolls-Royce Oy Ab

14 3.2.2 Fuusioita, yrityskauppoja ja itsenäisempää yritystoimintaa Aquamaster-Rauma Oy:n synty Suomalaiset telakkatoimintaa harjoittavat yhtiöt Wärtsilä Oy, Valmet Oy, Rauma-Repola Oy ja Hollming Oy selvittävät vuosina mahdollisuutta yhdistää alan teollisuus maassamme. Selvityksen tuloksena syntyivät Wärtsilä Meriteollisuus Oy sekä Valmet Paperikoneet Oy. Ulkopuolelle jääneet Hollming Oy ja Rauma- Repola Oy selvittivät keskenään toimialarationalisoinnin mahdollisuuksia kehittämällä omistamiensa telakoiden yhteistyötä. Hollmingilla oli Aquamaster potkurilaitteistojen tuotannon lisäksi myös norjalaisten Norwinch-kansikoneiden edustus. Rauma-Repolalla puolestaan oli kansikonetehdas sekä potkurilaitevalmistusta kotimaan markkinoille Parkanossa (ks. s. 15). Hollmingilla kehitettyjä teknologioita olivat potkurilaitteiston joystick-ohjaus (Aquapilot) ja dynaaminen paikallaan pito-ominaisuus (Dynamig Position). Yhteistyömahdollisuuksien kartoituksen taustalla oli markkinoiden kehitys. Sekä Rauma-Repola Oy:n omistaman kansikonetehdas että Hollming Oy:n konepaja olivat kooltaan liian pieniä kehittyvillä markkinoilla pärjätäkseen. Molempien toiminta oli tuottamatonta tai tappiollista. Kansikonepuolella laivanrakennus ja asiakkaat keskittyivät Kaukoitään. Myös Euroopassa menestyminen edellytti voimakasta lisäpanostusta markkinointiin. Tämä koettiin pienehkölle kansikonetehtaalle (vuotuinen liikevaihto noin 80 miljoonaa markkaa) liian suureksi taloudelliseksi taakaksi Rauma-Repola Oy teki Hollming Oy:lle ehdotuksen telakoiden omistamien konepajayksiköiden yhdistämiseksi. Hollming Oy:ssä ajatus ei kuitenkaan tässä vaiheessa saanut vastakaikua. Asia alkoi kuitenkin edetä 1988, jolloin Rauma- Repola ehdotti uudelleen yhdistämistä. Tuolloin Hollming Oy:llä oli vaikeuksia konepajansa tuottovaatimuksiin vastaamisessa. Neuvottelut johtivat uuden yhtiön, Aquamaster-Rauma Oy:n, perustamiseen. Kaupparekisteriin yhtiö merkittiin elokuussa Hollming Oy ja Rauma-Repola Oy omistivat kumpikin 50 % uudesta yhtiöstä. Aquamaster-potkurilaitteiden valmistus sekä Rauma-Repola Oy:n laivojen kansikoneita valmistavan tehtaan toiminta siirtyivät Aquamaster- Rauma Oy:lle. Parkanossa luovuttiin potkurivalmistuksesta ja takuu ja huoltovastuu siirtyivät uudelle yhtiölle. Toiminta keskitettiin Rauma- Repolan Rauman telakan kansikonetehtaan käytössä olleisiin tiloihin. Konepajojen liiketoiminnan yhdistämisen perusajatuksena oli synnyttää uusi itsenäinen yhtiö, jonka liikevaihto olisi riittävän suuri ja tuotevalikoima kilpailukykyinen kansainvälisillä markkinoilla pärjäämiseen. Uusi konepaja oli taloudellisesti onnistunut ratkaisu. Omistajayritykset osallistuivat vain niukasti sen toiminnanohjaukseen, joten uuden yhtiön johto ja henkilöstö saattoivat sangen vapaasti kehittää yhtiötä. Kehittämistyöhön heillä olikin suuri into ja halu. Haasteita kuitenkin riitti. Yksi niistä oli omistajayhtiöiden ja niiden yrityskulttuurien erilaisuus miten luoda yhtenäinen tiimi ja vain yksi Aquamaster-Rauma Oy. Sopeutuminen kesti kolmisen vuotta, jona aikana osa työntekijöistä siirtyi muualle Aquamaster-Rauma Oy siirsi kansikonetuotannon Raumalta Koreaan edullisempaan tuotantoympäristöön ja lähemmäksi päämarkkinoita. Tästä alkaen Raumalla keskityttiin yksinomaan potkurilaitetuotantoon. Myös potkurilaitevalmistuksen siirtämistä halvemman kustannustason maihin harkittiin. Tätä ei kuitenkaan rohjettu toteuttaa laadun ja toimitusvarmuuden romahtamisen pelossa. Aquamaster-Rauma Oy:n valmistusohjelmaan kuuluivat ruoripotkurilaitteet, laivojen kansikoneet, laivakattilat ja laivojen jäteveden käsittelyjärjestelmät (Unex-perhe). Laivakattilat ja jäteveden käsittelyjärjestelmät siirtyivät myöhemmin toiselle valmistajalle. Suomen valtio päätti tilata uusia jäänmurtajia ja 1990-lukujen vaihteessa. Hollming 12

15 Poraustoiminnan siirtyminen syviin vesiin oli merkittävä käänne offshore-markkinoilla 1990-luvun lopulla. Alusten paikannusta ei voitu enää hoitaa ankkureilla, vaan tarvittiin vahvoja potkurilaitteita, jotka ns. DP-painannuksen avulla pitävät porausaluksen paikoillaan. Kuvassa 4500 kw:n UUC potkurilaitteet. Kuva: Rolls-Royce Oy Ab Oy ja Rauma-Repola Oy antoivat murtajista yhteisen tarjouksen, jossa oli mukana murtajien ruoripotkurilaitteiden toimittajana myös Aquamaster-Rauma Oy. Yhteistyöryhmä voitti tarjouskilpailun ja sai toimitettavakseen kaksi monitoimimurtajaa merenkulkulaitokselle perustettiin Rauman telakat yhdistävä Finnyards Oy, jonka omistivat Rauma Oy (48 %), Hollming Oy (39 %) ja Suomen valtio (13 %). Finnyardsiin liitettiin perustamisvaiheessa myös Aquamaster Rauma Oy. Monitoimimurtajat luovutti uusi Finnyards Oy ja potkurilaitteet toimitti tytäryhtiö Aquamaster Rauma Oy. Aquamaster-Rauma Oy muuttuu Kamewa Finland Oy:ksi 1990-luvun alkupuolella Aquamaster-Rauma Oy kehitti liiketoimintaansa parantamalla laiteteknologiaa ja tuotannon tehokkuutta. Yhtenä kehittämisvälineenä käytettiin benchmarking-toimintaa; muun muassa tutustuttiin kilpailijoihin, kuten Schottel-, Kamewa-, Ulstein- ja Niigatayhtiöihin. Vahvasti kasvuhaluinen Aquamaster-Rauma etsi liiketoiminnan laajentamismahdollisuuksia uusista laitteista ja markkinoista. Yhtiön tuotevalikoimasta puuttuivat potkurilaitteet offshoresovelluksiin. Tältä pohjalta aloitettiin neuvottelut offshore-markkinoilla vahvan ruotsalaisyhtiön, Kamewan, kanssa. Vesijettien lisäksi Kamewan tuotevalikoimaan kuuluivat säätölapapotkurit. Aquamaster-Rauma Oy:n silloinen omistaja, Finnyards Oy, ei kuitenkaan ollut valmis panostamaan laivalaitesektoriin. Myöskään ruotsalaisilla ei ollut valmiutta viedä asiaa eteenpäin, joten yhdistyminen jäi toteuttamatta luvun puolivälissä Finnyards Oy:n taloudellinen tilanne muuttui kriittiseksi Stena-varustamolle rakennettujen alumiinilaivojen aiheuttaman tappion vuoksi. Talouden vakauttamiseksi Aquamaster-Rauma Oy myytiin keväällä 1995 englantilaiselle pörssiyhtiölle, Vickers plc:lle. Vickers osti yrityksen sijoitusmielessä osaksi Maritime-liiketoimintayksikköään. Edellisenä vuonna Vickers oli ostanut Kamewa Ab:n ja liittänyt sen osaksi Maritime-yksikköä. Vuonna 1997 Vickers yhdisti potkurilaiteliiketoimintaa tekevät yhtiönsä Kamewa-nimen alle. Aquamaster-Rauma Oy muuttui Kamewa Finland Oy:ksi ja Aquamaster-Rauma jäi yhtiön aputoiminimeksi. Aquamaster oli markkinoilla hyvin tunnettu vahva brändi, joten se säilytettiin potkurilaitteiden tuotenimenä. 13

16 Aquamaster-Rauma oli kehittynyt voimakkaasti Raumalla ja yrityksen johdolla oli selkeä tavoitteellinen visio liiketoiminnan tulevaisuudesta. Suomalaisen ja ruotsalaisen yrityskulttuurin erot toivat kuitenkin omia haasteitaan johtamiseen. Kamewa Ab:n ryhmään kuuluminen hyödytti joka tapauksessa merkittävästi Kamewa Finland Oy:n asemaa markkinoilla, koska Kamewalla oli laivalaitemarkkinoiden tuntemus ja vahva asema niillä. Aquamaster ja Kamewa muodostivat yhdessä merkittävän kokonaisuuden potkurilaitevalmistuksessa. Aluksi Kamewa koettiin kuitenkin uhaksi Aquamastersille. Yhdistettävillä yrityksillä ei ollut merkittävää päällekkäistä tuotantoa, mutta niillä oli osittain päällekkäisiä tuotekehityshankkeita. Tällainen oli esimerkiksi potkurilaite, jonka sähkömoottori sijoitetaan veden alle potkurilaitteen alaosaan potkuriakselille. Aquamaster oli jo vuonna 1991 aloittanut sähköisen potkurilaitteen suunnittelun yhteistyössä AEG:n kanssa. Suomessa myös Wärtsilä ja Strömberg kehittivät yhdessä sähköistä potkurilaitetta Azipod-tuotenimellä. Kamewalla oli jo valmis ratkaisu kaupalliselta nimeltään Mermaid. Yhtiö oli kehittänyt sen yhdessä ranskalaisen Alstomin kanssa. Aquamaster ja Kamewa sopivat yhdistymisen yhteydessä seuraavasta työnjaosta: suomalaiset keskittyvät mekaanisten potkurilaitteiden valmistukseen ja ruotsalaiset valmistavat sähköiset laitteet. Ratkaisu oli suomalaisten kannalta onnistunut. Sähköisten potkurilaitteiden markkinat ovat kasvaneet hitaasti ja ABB Oy Marine on menestynyt markkinoilla parhaiten. Aquamaster-laitteet pääsivät 1990-luvun puolivälin buumissa offshore-markkinoille. Tätä edesauttoi Kamewan tunnettuus offshore-markkinoilla, myös jäänmurtajien potkurilaitteet olivat hyvä referenssi. Yhdistymisen hyödyt olivat merkittävät. Ulstein mukaan yritysryhmään 1998 Vickers osti norjalaisen Ulsteinin. Maritime-liiketoiminnasta muodostettiin Vickers Ulstein Maritime System (VUMS) -yksikkö, jonka osaksi Kamewa Finland Oy tuli. Laivalaiteliiketoiminnan johto siirtyi Norjaan. Norjalaisten mukaantulo synnytti Kamewa Finland Oy:llä Raumalla epävarmuutta toimintojen säilymisestä Suomessa. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. Raumalaisten osaaminen ja kokemus asiakaslähtöisessä potkurilaitesuunnittelussa, -markkinoinnissa ja -valmistuksessa oli niin vankka, ettei sitä voinut siirtää sellaisenaan minnekään muualle. Raumalla tuotettiin konsepteja, jotka takasivat asiakkaalle parhaan tuoton. Pelkän potkurilaitteen sijaan myytiin kokonaisia laivasovelluksia. Ratkaisuissa muun muassa hyödynnettiin potkurilaitteen parhaita ominaisuuksia ja maksimoitiin kuljetuskapasiteettia rannikkotankkereissa. Kamewa Finland Oy muuttuu Rolls-Royce Oy Ab:ksi Englantilainen Rolls-Royce International Ltd halusi merenkulusta uuden tukijalan liiketoimintaansa. Tähän tarkoitukseen yhtiö hankki 1999 koko Vickers plc:n. Vickers Ulstein Maritime System Division-yksikköön kuuluivat Ulsteinin laivalaitetoiminnat, Kameva Ab:n potkurinvalmistus- ja vesijet-liiketoiminta sekä Kamewa Finland Oy:n laivalaitetoiminta. Kesällä 2000 Kamewa Finland Oy nimi muutettiin Rolls- Royce Oy Ab:ksi. Toimintojen ympärille syntyi Rolls-Royce Marine Division, johon kuuluu yksiköitä myös Englannista. Ostamalla Vickersin Rolls-Royce pyrki vahvistamaan liiketoimintansa kehitystä. Rolls-Royce yhtenäisti Marine-liiketoimintaa. Rauman tehtaan vastuulle annettiin potkurilaitekonseptien harmonisointi, perustana Rauma Design. Tämä oli merkittävä tunnustus raumalaiselle osaamiselle ja kehitystyölle. Rauman toiminnoista muodostettiin konserniin mekaanisten ruoripotkurilaitteiden osaamiskeskus. Nykypäivänä merenkulkuteknologiassa siirrytään enenevässä määrin yksittäisten laitteiden kaupasta laivalaitteiden kokonaiskauppaan. Rolls-Royce luo laivalaitteiden kokonaistoimitusmallia, jonka yhden osan muodostavat Raumalla valmistettavat potkurilaitteet. Laivan kaikki laitteet, mukaan lukien ohjaustoiminnoissa tarvittava teknologia, liitetään yhteiselle 14

17 alustalle. Markkinoille tulevat ratkaisut, joissa loppuasiakkaalle tarjotaan haluttuun tehtävään suunniteltu aluskonsepti suoritusarvoihin perustuvalla yksikköhinnalla. Ratkaisuilla halutaan maksimoida alusten käyttäjilleen tuottamaa hyötyä ja käyttömukavuutta. Potkurilaiteliiketoiminnan määrällinen ja rahallinen arvo on kasvanut monikymmenkertaiseksi neljässä vuosikymmenessä. Vuonna 2007 Rolls- Royce Oy Ab:n liikevaihto oli 320 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 liikevaihto kasvoi 420 miljoonaan euroon. Parkanon Konepaja Oy ruoripotkureita kotimarkkinoille Parkanon Konepaja Oy sai vuonna 1970 Tielaitokselta huomattavan maantielossi- ja lauttatilauksen. Lossit olivat vaijerivetoisia, mutta lauttoihin tarvittiin oma kulkukoneisto. Parkanolaiset päättivät suunnitella omat ruoripotkurilaitteet lauttoihin ja aloittivat 1970 potkurilaitteistojen valmistuksen konepajallaan. Laitteet olivat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia kuin Hollmingin Aquamaster-laitteet. Niiden tehokesto oli noin 500 hv. Laitteita valmistettiin muutamia satoja ja niitä toimitettiin Tielaitoksen lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallinnolle. Vientiin potkurilaitteita ei toimitettu. Potkurilaitteiden valmistus Parkanossa päättyi, kun Aquamaster-Rauma Oy syntyi Rauma- Repola Oy:n yhdistymissopimuksessa potkurilaitetoiminta siirrettiin uudelle yhtiölle. Jatkossa Parkanossa valmistettujen laitteiden huollosta ja varaosista vastasi Aquamaster-Rauma Oy. Steerprop Oy 2000-luvun uusi raumalaistoimija Vuonna 2000 Raumalle perustettiin Steerprop Oy, joka suunnittelee ja markkinoi alusten pääpropulsiolaitteina käytettäviä ruoripotkurilaitteita. Yrityksen perustajina ja avainhenkilöinä oli joukko Rolls-Roycellä työskennelleitä potkurilaiteliiketoiminnan ammattilaisia. Steerprop Oy käytti alusta lähtien toimittamastaan laiteryhmästä nimitystä Azimuth Thruster. Steerprop Oy:n SP35CRP-ruoripotkurilaitteita. Kuva Steerprop Oy Yhtiön onnistumista pidetään lähes ihmeenä tilanteessa, jossa markkinat olivat alhaalla ja offshore-buumi juuri päättynyt 1990-luvun lopussa. Yrityksen perustamista edelsi huolellisesti ja perusteellisesti tehty liiketoimintasuunnitelma. Perustajat luottivat mukaan tulevien henkilöiden vankkaan osaamiseen ja aikaisempiin kontakteihin, joiden kautta markkinat avautuisivat. Näin osittain kävikin. Lisäksi hankittiin täysin uusia markkinointikanavia, jotka sittemmin osoittautuivat odotettua paremmiksi. Steerprop markkinoi yksinomaan alusta eteenpäin kuljettavia pääpropulsiolaitteita, joten tuotevalikoima on melko kapea luvun alussa Steerprop pyrki myös poralaivojen potkurilaitemarkkinoille, mutta ei saanut jalansijaa pienen kokonsa vuoksi. Offshore-alueella Steerprop on keskittynyt yksinomaan ns. apualusten potkurilaitteisiin ja siellä erityisesti arktisilla alueilla toimiviin aluksiin, joiden potkurilaitteistoilta vaaditaan erityisominaisuuksia. Steerprop kasvoi alkuvaiheessa oletettua hitaammin, mikä toisaalta vähensi virheitä ja alensi riskejä. Steerprop Oy:n toiminnan käynnistyminen edellytti oman tuotemalliston kehittämistä. Yrityksen perustajilla oli vahvaa tietotaitoa ja kokemusta suunnittelusta, projektihallinnasta ja markkinoinnista. Suunnittelussa päädyttiin ko- 15

18 keiltujen teknisten ratkaisujen hyödyntämiseen ja vältyttiin uusiin ratkaisuihin liittyviltä teknisiltä ongelmilta. ABB Oy Marine sähkökäyttöisiä potkurilaitteita ABB Oy aloitti sähköisen potkurilaitteen kehittelyn vuonna 1989 yhteistyössä Masa-Yards Oy:n ja Merenkulkuhallituksen kanssa. Yrityksen ensimmäinen Azipod-ruoripotkuri toimitettiin Merenkulkuhallituksen väylänhoitoalus Seiliin, seuraavat itävaltalaiseen jokijäänmurtaja Röthelsteiniin sekä suomalaisiin säiliölaivoihin, m/t Uikkuun (1993) ja m/t Lunniin (1995). ABB Azipod Oy perustettiin vuonna Osakkeenomistajiksi tulivat ABB Oy:n lisäksi muun muassa risteilylaivoja valmistavat telakkayhtiöt: suomalainen Masa-Yards Oy ja italialainen Fincantieri. Helsingin Vuosaaressa sijaitseva yhtiö keskittyy ruoripotkurilaitteiden suunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin. Valmistusstrategia perustuu pitkälti alihankintaan, Vuosaaressa tehdään loppukokoonpano ja -koestus. Vuoden 2000 alussa yhtiön osakekanta siirtyi kokonaan ABB:lle ja toiminta yhdistettiin tiiviisti ABB Marinen muuhun toimintaan. ABB Marine Oy valmistaa sähkökäyttöisiä potkurilaitteita, joiden tuotenimi on Azipod. Azipodista on tullut sähkömoottorikäyttöisten ruoripotkurilaitteiden yleisnimitys. ABB Marinesta puolestaan on tullut maailman johtava valmistaja laiteryhmässään. 3.3 Ruoripotkurilaitteiden valmistusta tukeva liiketoiminta Potkurilaitteiden valmistuksella on ollut erittäin suuri merkitys suomalaiselle konepajateollisuudelle. Nykyinen potkurilaitteiden valmistus perustuu toimivaan alihankintaverkostoon ja valmistus on hajaantunut ympäri Suomea. Painopiste on kuitenkin Satakunnassa ja erityisesti Raumalla, jossa sijaitsevat sekä Rolls-Royce Oy:n että Steerprop Oy:n päätoiminnat joukko Hollming Oy:llä työskennelleitä henkilöitä perusti Raumalle insinööritoimisto Beacon Finland Oy:n, joka erikoistui laivojen ja suulakepotkureiden suunnitteluun. Beacon kuuluu alallaan johtaviin asiantuntijoihin maailmassa. Potkurilaitteiden osia valmistava Kankaanpään Konepaja Oy on kehittänyt suulakkeiden valmistusmenetelmiä suunnittelun ja markkinoinnin siirryttyä Beaconille. Konepaja valmistaa edelleen myös potkurilaitteiden runko-osia. Kankaanpääläinen yritys KMT Group Oy puolestaan valmistaa potkurilaitteiden ohjausjärjestelmiä ja kokoaa pienikokoisia Azipod-potkurilaitteita. Suomalaiseen potkurilaitteiden valmistusverkostoon kuuluu kymmeniä metallialan yrityksiä, jotka työllistävät suuren joukon alan ammattilaisia. Potkurilaitteiden alihankinta on edesauttanut merkittävästi Rauman seudun yritysten kehittymistä teollisuuden vahvoiksi osatoimittajiksi. Sähkömoottorilla toimivia Azipod-potkurilaitteita käytetään muun muassa suurissa loistoristeilijöissä, jäissä kulkevissa aluksissa ja muissa erikoislaivoissa. Kuva Tekesin arkisto 16

19 Fennica- ja Nordica-monitoimialuksiin 1990-luvun alkupuolella toimitetut 5000 KW:n potkurilaitteet olivat aikanaan tehokkaimmat lajissaan. Myös rakentajatiimi on tyytyväinen työnsä tulokseen. Kuva: Rolls-Royce Oy Ab

20 4 Tuotekehitys menestyksen tukijalkana Hollming Oy:n kerrotaan suunnitelleen ensimmäisen ruoripotkurilaitteen raumalaisen merikapteeni Veneen idean pohjalta. Tunnettuun tekniseen ratkaisuun perustuva laite suunniteltiin ja rakennettiin saatavilla olevista komponenteista. Sen jälkeen kun laitteen toimivuus oli osoitettu, sitä alettiin kehittää teollisesti valmistettavaksi ja 1970-luvulla tuotekehityksen ongelmana oli sopivien komponenttien, varsinkin hammaspyörien, saatavuus. Suora- ja vinohampaiset hammaspyörät eivät sopineet käyttötarkoitukseen, tarvittiin palloidihampaisia hammaspyöriä. Ruoripotkurilaitteiden koon ja teholuokan kasvu onkin kulkenut käsi kädessä hammaspyörien kehityksen kanssa. Valurakenteista levyrakenteisiin Laitevalmistuksen alkuvaiheessa vaihdekoteloiden vuodot aiheuttivat ongelmia. Vaihdekotelot valmistettiin valamalla ja varsinkin alaosan koteloissa syntyi vuotoja valurakenteiden huokoisuuden vuoksi. Voiteluöljyä valui koteloista ulos ja merivettä puolestaan pääsi sisälle. Heikkolaatuisten valujen aiheuttama ongelma vaati pikaista korjaamista, mutta Suomesta ei löytynyt valimoa, joka olisi osannut ratkaista ongelman. Valurakenteen tilalle kehitettiin teräslevystä valmistettu vaihdekotelo. Myös potkurilaitteen ylä- ja alaosan runkoihin käytettiin teräslevyä. Telakkaan kuuluvalla konepajalla oli vankka osaaminen terästyöstä, joten siirtyminen levyrakenteeseen onnistui hyvin. Levyrakenteen kestävyyttä ensin epäiltiin, koska oletettiin sen syöpyvän valuterästä voimakkaammin. Levyrakenne hehkutettiin ja vähennettiin siten korroosio-ongelmia. Levyrakenteiden valmistustekniikkaa kehitettiin edelleen ja rakennettiin myös tarvittavia erikoispuristimia levyn muokkaamiseksi. Levyn taivutustekniikan kehittäminen edesauttoi myös potkurin ympärille tulevan suulakkeen valmistusteknologian kehittämistä. Levyrakenteiden kehittämiseen osallistui Hollmingin omistama Kankaanpään konepaja, jossa potkurilaitteiden runkoja valmistettiin ja jossa oli työhön tarvittavat lämpökäsittelyuunit. Uusi valmistustapa osoittautui menestykseksi. Luotu teknologia oli ylivoimainen kilpailijoiden teknologioihin verrattuna sekä mittatarkkuudessa, laadussa että kustannustehokkuudessa. Levyrakenteen yhtiölle tuoma kilpailuetu kesti 1970-luvulta 2000-luvulle saakka. Nykypäivänä, valuosaamisen kehityttyä, on osittain palattu valurakenteisiin. Valurakenteet ovat lujuusominaisuuksiensa ansiosta tiettyihin tarkoituksiin levyrakennetta parempia. Kitkaliitoksia ja kääntökehälaakereita Siirtyminen kiilaliitoksesta kitkaliitokseen oli merkittävä edistysaskel ruoripotkureiden tuotekehityksessä. Kitkaliitosta käytetään hammas luvun tuotekehitystä. Vasemmalla Contaz 25, oikealla Aquamaster CRP 381. Kuva: Rolls-Royce Oy Ab 18

21 pyörien akselikytkimien kiinnittämisessä akseliin. Kiilaliitos löystyy ajan kuluessa ja saattaa sen seurauksena rikkoutua. Potkurien tehojen kasvaessa myös kiilaliitoksesta aiheutuneet ongelmat lisääntyivät. Hollming otti ensimmäisenä Suomessa, ehkä koko maailmassa, käyttöön kitkaliitoksen. Kitkaliitoksessa hammaspyörä tai laakeri kutistettiin akselin ympärille ja liitos avattiin tarvittaessa öljynpaineella. Kitkaliitos osoittautui luotettavaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi. Yksi tuotekehityksen oivallus oli myös nostureissa käytettävien kääntökehälaakereiden käyttö kääntölaakereina. Nämä laakerit olivat ns. vakiotuotteita, joten korkealaatuinen ratkaisu voitiin tuottaa järkevään hintaan. Hidas kasvu riskien vähentäjänä Alan suomalaispioneeri, Hollming Oy, toteutti kehitystoimintansa pitkään omarahoitteisesti. Omistaja asetti myös hallittavissa olevia kasvutavoitteita. Hitaasti kasvavassa yrityksessä tuotekehitys pysyi tuotannon tahdissa; teknisesti epäonnistuneet ratkaisut pystyttiin korjaamaan ennen kuin uutta laitesukupolvea vietiin markkinoille. Sinänsä hyvinkin haasteellinen tuotekehitys tehtiin oman osaamisen ja harkinnan pohjalta ja yrityksen omalla rahoituksella aina 1980-luvulle saakka. Asiakkaiden tarpeiden kehittyessä ruoripotkurilaiteiden kehitystyön haasteeksi nousi jatkuva potkurilaitteiston tehon kasvatusvaatimus. Myös hyötysuhde oli tavoitteena nostaa selkeästi paremmaksi kuin perinteisillä laitteilla. Ensimmäisen kerran Hollming Oy haki ulkoista tuotekehitysrahoitusta ryhtyessään suunnittelemaan yli hv:n laitemallistoa. Sen kehittämiseen yritys sai Sitralta tuotekehityslainaa vuonna Energiatehokkuutta vastakkain pyörivistä potkureista CRP contra rotating propulsor eli vastakkain pyörivät potkurit oli merkittävä virstanpylväs ruoripotkureiden tuotekehityksessä. CRP-potkureiden suunnittelussa käytettiin ensimmäisen kerran VTT:n apua tuotekehityksessä. Tavoitteena oli aikaansaada laite, jonka hyötysuhde on selkeästi parempi kuin perinteisillä laitteilla. Yhteistyössä VTT:n kanssa 1980-luvulla kehitetyllä CRP-potkurilaitteistolla saavutettiinkin 18 prosenttia pienemmällä polttoaineen kulutuksella sama etenemisteho kuin vastaavalla yksipotkurisella laitteella. CRP-teknologian kehittäminen aiheutti myös patenttikiistan Volvo Pentan ja Aquamaster-Rauma Oy:n kesken. Volvo koki Aquamasterin loukkaavan patenttioikeuttaan. Neuvotteluissa kuitenkin huomattiin, etteivät näiden laitevalmistajien markkinat kohdanneet. Patenttiriita sovittiin laatimalla sopimus laitetehon rajasta: Volvolla oli yksinoikeus valmistaa sovittua rajaa pienempitehoisia laitteita, Aquamasterilla sovittua rajaa suurempitehoisia laitteita. Yritykset hakivat tekniselle ratkaisulle yhteisen patentin ja sopivat myös periaatteesta puolustaa yhdessä patenttietua. Ideat ja toteutusmahdollisuudet epätahdissa Tuotekehitystä potkurilaitevalmistuksessa on hidastanut ideoiden ajoittuminen toteutusmahdollisuuksien edelle. Teknisesti toimivat ja tehokkaat ratkaisut ovat olleet kalliita tai mahdottomia toteuttaa, koska tarvittavia komponentteja ei ole ollut saatavissa tai niiden korkea hinta on syönyt tuotteelta kilpailukyvyn. Potkurilaitevalmistuksen kehitystä on vuosikymmenien ajan jarruttanut komponenttikehityksen jälkeenjääneisyys. Esimerkiksi suurten tehojen siirtoa hammasvaihteen kautta ei ole voitu toteuttaa, koska hammaspyörävalmistajilla ei ole ollut tarjolla riittävän kokoluokan komponentteja. Vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla mekaanisissa potkurilaitteissa on saavutettu kw:n teho. Tähän asti yli kw:n ruoripotkurilaitteissa ainoa ratkaisu on ollut sähköinen, hammaspyörätön potkurilaite. Sellaisia on suurissa risteilyaluksissa. Lisää tehoa ja parempaa ohjailtavuutta hinaajiin Hollmingin konepaja lähti 1970-luvun loppupuolella toteuttamaan uutta toimintamallia, joka 19

22 on osoittautunut menestyksekkääksi. Telakka osallistui hinaajakonseptin kehitystyöhön, jossa tavoitteena oli nimenomaan ruoripotkurilaitteen ominaisuuksien maksimaalinen hyödyntäminen. Haluttiin aikaansaada tehokas ja ohjailtavuudeltaan ketterä hinaaja, jonka ohjaamosta on mahdollisimman hyvä näkyvyys joka suuntaan. Kehitystyön taustalla oli Neste Oy:n tarve saada tehokkaita satamahinaajia. Hankkeeseen palkattiin hollantilainen konsultti, jolla oli kokemusta ruoripotkurilaitteista Keski-Euroopassa. Hollmingin telakan, konsultin ja Nesteen yhteistyönä syntyivät hinaajat Esko, Aulis ja Kari, joiden käytettävyys oli erinomainen. Hinaajissa oli aikaisempaa suuremmat hv -teholuokan sekä A1 -jääluokan Aquamaster-ruoripotkurilaitteet sekä uutena ratkaisuna korotettu komentosilta, josta oli 360 asteen näkökenttä. Hinaajien potkurilaitteet poikkesivat kilpailevista laitteista ainoastaan muilta laitteilta puuttuvan jääluokituksen osalta. Konepajalle uudet ruoripotkurilaitteet olivat haastavia toteuttaa, koska ne olivat teholtaan lähes kaksi kertaa aikaisempia suurempia ja ylimpään jääluokkaan luokiteltuja. Kehitystyön tuloksena syntyi toimiva ratkaisu hinaajarakenteeksi. Sitä on käytetty perustana uudenlaisessa hinaajasuunnittelussa maailmanlaajuisesti. Moduloinnista kilpailukykyä ja menestystä Kilpailukyvyn turvaamiseksi pyrittiin yhä parempaan tuottavuuteen ja tehokkaampaan tuotantoon luvun alussa potkurilaitevalmistuksessa tehtiin periaatepäätös, joka on osoittautunut yhdeksi liiketoiminnan menestystekijöistä ja turvannut toimialan kilpailukyvyn ja säilymisen Suomessa. Päätettiin siirtyä ns. modulaariseen laitekonseptiin, jossa laite kootaan valmiiksi suunnitelluista moduuleista eli osakokonaisuuksista. Käytännössä modulaariseen konseptiin siirryttiin vuonna Ruoripotkurilaitteet muodostuvat pitkälti samanlaisista ala- ja yläosista, mutta väliosat vaihtelevat aluksen rakenteen mukaan. Yhdistämällä rajattu määrä moduuleita voitiin tarjota asiakkaiden Keulaohjauspotkuri, jolla laiva irrotetaan laiturista. Tällaisia valmistettiin Parkanossa ja 1990-luvuiila. Kuva: Hollming Works Oy. yksilöllisiä tarpeita vastaava lopputulos. Enää ei siis suunniteltu jokaisen laitekaupan laitesarjaa yksilöllisesti. Moduloinnilla oli ja on edelleen merkittävä osuus kilpailukyvyn säilyttämisessä markkinoilla. Moduloinnilla tavoiteltiin ratkaisua, jossa komponenteista 90 % on vakiotuotantoa ja noin 10 % tilauskohtaisesti räätälöityjä. Hankkeiden läpimenoajat lyhenevät merkittävästi, kun suurin osa komponenteista voidaan hankkia varastoon myyntiennusteiden perusteella. Jos räätälöidyn tuotteen hinta on 100 yksikköä, on moduloidun tuotteen hinta noin 80 yksikköä. Moduloinnin onnistumisen kannalta oli tärkeää, että suunnitteleva ja toteuttava henkilöstö ymmärsi alusta pitäen asian merkityksen ja tavoiteltavat hyödyt. Moduloinnin käyttöönottoa jarruttivat sekä suunnittelijoiden että myyntimiesten asenteet. Insinööristä oli kiinnostavampaa suunnitella jokainen laite asiakaskohtaisesti kuin koota niitä valmiista osista. Myyntimies puolestaan piti parhaana palveluna tarjota kullekin asiakkaalle juuri häntä varten suunniteltua laiteratkaisua. Moduloinnissa toiston ja asiakaslähtöisyyden yhdistäminen tuottaa tulosta. Asiakkaan tarpeet täyttävä ratkaisu kyetään toimittamaan mahdollisimman kilpailukykyisesti ja kannattavas- 20

23 ti. Potkurilaitteiden valmistuksessa modulointi toteutui, koska avainasemassa olevat henkilöt sitoutuivat asian eteenpäin viemiseen. Moduloinnilla on edelleen tärkeä merkitys kilpailukyvyn säilyttämisessä markkinoilla. Yhteistyötä laite- ja aluskonseptien kehittämisessä Yksi merkittävimmistä menestystekijöistä potkurilaiteliiketoiminnassa on ollut laite- ja aluskonseptien kehittäminen yhdessä telakan kanssa. Ilman tätä toimintaa ruoripotkurilaitteiden valmistus Suomessa ei olisi kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja mittakaavaansa luvun lopussa silloinen Aquamaster-Rauma Oy osallistui kilpailuun potkurilaitteiden suunnittelusta kahteen Merenkulkulaitoksen monitoimimurtajaan. Kyseessä oli täysin uudenlainen alus, joka toimisi sekä jäänmurtajana että öljykenttien huoltoaluksena. Aluksiin kaavailtiin teholtaan aikaisempaa suurempia potkurilaitteita, joilta vaadittiin Polar 10 -jääluokan ominaisuuksia ennen kokematon vaatimus tässä teholuokassa. Jääluokkavaatimuksen mukaan murtajan oli pystyttävä etenemään pysähtymättä 4 jalkaa paksussa monivuotisessa jäässä, joka on huomattavasti kovempaa kuin Itämerellä esiintyvä vuotuinen jää. Itämeren olosuhteissa murtajan tuli pystyä kulkemaan 8 solmua eteenpäin ja 7 solmua taaksepäin 0,8 m paksussa jäässä. Jälkikäteen voidaan nähdä konepajan saaman kaupan olleen sille merkittävä riski. Hankkeeseen osallistuneet kuitenkin uskoivat osaamiseensa, toteuttivat hankkeen rohkeasti ja onnistuivat. Samalla luotiin merkittävä referenssi markkinoinnin tueksi. Tuotekehityksen reunaehtoja Potkurilaitteiden kehityksen jarruna on alusta lähtien ollut riittävästi tehoa kestävien ja riittävän kokoisten komponenttien saatavuus markkinoilta. Tuotekehitys on joutunut sopeutumaan komponenttivalmistajien tarjontaan. Ratkaisut, joissa käytettäisiin erikoisvalmistettuja tai -luokiteltuja osia nostaisivat myyntihintoja ja vaikeuttaisivat laitteiden huoltoa tulevaisuudessa. Pieni ja tehokas Aquamaster-potkurilaite soveltuu hyvin matalissa vesissä kulkeviin hotellilaivoihin. Kuvassa sveitsiläisalus Switzerland. Kuva: Rolls-Royce Oy Ab

24 Luokitusvaatimukset merenkulussa Merenkulun määräykset edellyttävät, että laivoissa voidaan käyttää vain luokituslaitosten hyväksymiä komponentteja ja laitteita. Maailmassa on kuusi nimettyä luokituslaitosta, joiden hyväksyminen täyttää viranomaisvaatimukset. Luokituslaitoksen on tyyppihyväksyttävä laivalaitteissa käytettävät komponentit. Lisäksi asiakkaalle toimitettava laitekokonaisuus on hyväksytettävä erikseen. Luokituslaitokset eivät kelpuuta toistensa hyväksyntöjä. Siksi laitevalmistajan on hyväksytettävä tuotteensa kaikilla kuudella laitoksella, voidakseen toimittaa laitteitaan kaikille potentiaalisille asiakkaille. Hyväksyttäminen erilaisine laboratoriotesteineen ja selvityksineen on kallista varsinkin, kun jokaisen muutoksen jälkeen tarvitaan uudet testit. Kansainvälisistä määräyksistä merenkulussa vastaa IMO (International Maritime Organization). Tuotekehityksessä on otettava huomioon asiakkaiden hintatietoisuus. On löydettävä mahdollisimman edullinen tapa toteuttaa vähintään yhtä hyvä tuote kuin kilpailijalla. Kehitystyö tältä pohjalta on tuottanut vankan osaamisen Aquamasterlaitteiden hammasvälitysteknologiassa, potkuriteknologiassa ja hydrodynamiikassa. Erityisesti uudelle laivalaitemarkkinoille pyrkivälle yritykselle tuotekehitys ja laitteisiin liittyvä hyväksyttäminen merkitsevät paljon työtä ja huomattavia kustannuksia. Steerprop Oy pyrki markkinoille tuotteella, jolla oli jo vakiintuneet markkinat ja laaja valmistajakunta. Yrityksen oli kehitettävä rajallisilla resursseilla tuotteita, joilla se pystyisi kilpailemaan suurten valmistajien kanssa. Kokonaan uusien ratkaisujen kehittäminen vaatisi liikaa taloudellisia resursseja. Resurssit siis asettivat selkeät reunaehdot Steerprop Oy:n tuotekehitykselle ja erityisesti laitteen komponenteiltaan monimutkaiselle ohjausjärjestelmälle. Myös luokitusvaatimus lisää tuotekehityksen kustannuksia merkittävästi. Sen vuoksi yritys päätyi rakentamaan ohjausjärjestelmän sellaisista markkinoilla olevista komponenteista, joilla oli jo luokitus. Yhtenä haasteena on myös huoltojen takaaminen kansainvälisesti. Toteuttamalla laitteet globaaleilla markkinoilla käytetyistä komponenteista on todennäköisintä, että osaava huoltohenkilö löytyy kohtuullisen läheltä huoltoa tarvitsevaa alusta. Tuotekehityksen haasteena on myös yrityksen sisäinen markkinointi. Paitsi asiakkaalle, on uudet asiat ja toimintatavat kyettävä myymään myös tuotetta kehittävän ja valmistavan yrityksen omalle henkilökunnalle. Esimerkiksi monitoimimurtajien potkurilaitteista kauppaa tehtäessä merenkulkulaitos osti ja Aquamaster-Rauma Oy myi. Laitteet kuitenkin vasta leijuivat ilmassa. Onneksi avainhenkilöillä oli riittävästi kykyä saattaa asia myönteisesti eteen päin. 22

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development

Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development OSKE vaikuttajapäivä 28.9.2011 Mikael Ollikainen, KOSKE MiO Innovaatio ja Idea Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work Design Production JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016 Tuonnin korvaaminen Venäjällä Maintenance Make it work JPT-industria Oy JPT-Industria Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2007. JPT-Industria Oy

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä Wärtsilä 2004 Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005 Wärtsilä Wärtsilän strategia Ship Power ja Huolto kasvua tuotevalikoiman laajentamisen ja yritysostojen kautta Voimalat painopiste kasvavilla hajautetun

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso

Pk-yritysbarometri, kevät 2014. Alueraportti, Kymenlaakso Pk-yritysbarometri, kevät 214 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 8 Rakentaminen Kauppa 17 16 17 17 Palvelut 56 59 Muut 1 2 2 4 5 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009 (6 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.5.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008 30.4.2009

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

Talent Q. työsuhteen elinkaaren kaikkiin eri vaiheisiin.

Talent Q. työsuhteen elinkaaren kaikkiin eri vaiheisiin. Talent Q henkilöstön kehittämisen seuraava askel Perinteisesti organisaatiot käyttävät useita soveltuvuusarviointityökaluja henkilöstön osaamisen kehittämisen eri vaiheissa. Eri menetelmien ylläpito kuitenkin

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille

Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Verkkoestejärjestelmä joustava reunasuojausratkaisu rakennustyömaille Säädökset ja standardit Verkkoestejärjestelmää on testattu huolellisesti, jotta on voitu varmistua sen toimivuudesta, käyttörajoituksista

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ PÖRSSI-ILTA, TAMPERE SEPPO KUULA 26.3.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot