VUOSAAREN ALUEEN PYLVÄSSALI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSAAREN ALUEEN PYLVÄSSALI"

Transkriptio

1 VUOSAAREN ALUEEN PYLVÄSSALI Jaana Elo Opinnäytetyö Kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali,- terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi(AMK)Diakoni

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU, JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Diakoninen sosiaali- ja kasvatusala Sosionomi(AMK), diakoni Jaana Elo, Vuosaaren Alueen Pylvässali, Järvenpää , 47s, 4 liitettä. Opinnäytetyöni käsittelee alueellisen päihdetyön tehostamista Vuosaaren alueella. Kartoitan Vuosaaren Pylvässalin arkea, sitä miten päihdeasiakkaat ja ympäristö kokevat Pylvässalin. Tavoitteena on löytää erilaisia ratkaisuja Pylvässalin toiminnalle tulevaisuudessa ja selvittää, miten Pylvässalin käyttäjät/asiakkaat suhtautuvat Pylvässaliin ja sen toimintaan ja miten lähialueen ympäristö suhtautuu siihen. Mukana projektissa on lähialueen päihdeasiakkaat, jotka käyttävät Pylvässalia säännöllisesti sekä lähialueen palveluiden tuottajat ja erilaiset yhteistyötahot. Opinnäytetyöni aineisto on kerätty strukturoidulla teemahaastattelulomakkeella. Käytin haastatteluissa sanelunauhuria ja omia muistiinpanoja. Haastattelu koostuu Pylvässalin päihdeasiakkaista, kuudesta miehestä ja kahdesta naisesta, mukana haastattelussa olivat myös lähialueen ostoskeskuksen palveluiden tuottajia ja henkilökuntaa sekä alueen lähiöpoliisi ja seurakuntasisar. Tutkimuskysymyksiä ovat Pylvässalin yhteisöllisyys, positiiviset asiat, Pylvässalin erilaiset häiriöt alueella, alkoholin kulutus Pylvässalin alueella ja pitäisikö Pylvässalilla järjestää jotkin ohjattua toimintaa sekä Pylvässalin tulevaisuuden suunnitelmat. Saamieni vastausten perusteella Vuosaaren alueen Pylvässali on tosi tarpeellinen paikka alueen päihdeasiakkaille. Se on sosiaalinen, yhteisöllinen seurustelupaikka, missä päihdeasiakkaat voivat kokoontua ja tavata toisiaan. Siellä voi vapaasti juoda alkoholi, tai olla selvin päin. Alkoholin kulutus alueella on pysynyt samana tai lisääntynyt alueella. Negatiivisia asioita on, että asiakkaat ovat liian esillä ja alueen ympäristö kokee alueen ongelmana. Ilkivaltaa on esiintynyt alueella ja virkavallan on hyvä asioida alueella aina silloin tällöin. Pylvässalin pystyttänyt taho, järjestäköön erilaista ohjelmaa Pylvässalilla, esimerkiksi lähiöasemalla." Pylvässalin tontille on kaavoitettu palvelu-asumisrakentamista, joten sosiaalityöntekijöiden yksi haaste olisi yhdessä muiden sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa löytää uusi paikka toiminnan jatkamiselle. Asiasanat: Alkoholi, päihderiippuvuus, alkoholismi, narkomania, syrjäytyminen; asunnoton, diakonia, kvalitatiivinen tutkimus. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu/Järvenpään yksikkö/kirjasto

3 ABSTRACT Elo, Jaana Work among intoxicant users in Vuosaari. Järvenpää, Autumn Language: Finnish, 47 pages, 4 appendices. Diakonia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diakonal Social Welfare, Healt Care and Education. My study deals with work among intoxicant users in Vuosaari area and how to make the work there more efficient. I concentrate on the work carried out in the facilities called Pylvässali. It is a place where intoxicant users can come and spend their time. The aim was to find different solution for the activities in Pylvässali in the future. Also the aim my work was to find out how the clients of Pylvässali see the activities there and what are attitudes of the nearby inhabitants towards the place. My approach in the study is qualitative. I collected the material using theme interviews. I interviewed six men and two women who were clients of the place. In addition I interviewed representatives from service-producers and staff of the nearby shopping centre, and also a neighbourhood policeman and a deaconess. According to the results Pylvässali is an important meeting place to people having problems with intoxicants. One challenge for the future is find a new place for Pylvässali activities because there are plans of building houses on the site. Key words: alcohol, intoxicant use, alcoholism, exclusion, homeless, diakonia, qualitative research Stored at: Diakonia polytechnic/ The Library of Järvenpää Unit

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO TUTKIMUSKYSYMYS, -MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimuskysymys Tutkimusmenetelmät Pylvässaliprojektin aineiston kerääminen Pylvässalin aineiston analyysi KESKEISET KÄSITTEET Alkoholi Päihderiippuvuus, alkoholismi ja narkomania Alkoholismi Monipäihteisyys Syrjäytymisteoria Asunnoton TUTKIMUKSEN TAUSTA Kirkon päihdetyö Diakoniastrategia Suomalainen päihdeilmiö Päihdepalvelut Suomessa VUOSAAREN PYLVÄSSALI OSANA PÄIHDEPALVELUITA Vuosaaren sosiaalipalvelukeskuksen organisaatio ja hallinnon taustaa Vuosaaren Pylvässalin taustaa Vuosaaren alue Pylvässali-projekti päihdehuollon kentällä TUTKIMUSPROSESSI Pylvässalin päihdeasiakkaiden haastattelut Vuosaaren seurakuntasisaren haastattelu Itäisen Helsingin lähiöpoliisin haastattelu Vuosaaren ostoskeskuksen työntekijöiden haastattelut TUTKIMUKSEN TULOKSET Pylvässalin päihdeasiakkaiden kertomuksina Pylvässalin yhteisöllisyys ja positiiviset asiat Erilaiset häiriöt Pylvässalin alueella Alkoholin kulutus Pylvässalin alueella Pitäisikö Pylvässalilla järjestää jotakin ohjattua toimintaa Pylvässalin tulevaisuuden suunnitelmat JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTAA LOPUKSI...41 LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Olin harjoittelemassa vuonna 1999 Vuosaaren seurakunnan diakoniatoimistossa ja Itäisen sosiaalipalvelukeskuksen Vuosaaren alueen perheneuvolan ja päihdehuollon yksikössä ja tapasin päihdeasiakkaita seurakuntaharjoittelun aikana työttömien ruokailussa. Sain mahdollisuuden jatkaa harjoitteluani Itäisellä A-klinikalla päihdetyöntekijän työparina, niin että kartoittaisin Vuosaaren alueen päihdepalveluita ja tekisin loppuraportin Pylvässalin toiminnasta. Opinnäytetyöni tavoitteena on löytää erilaisia ratkaisuja Pylvässalin toiminnalle tulevaisuudessa ja selvittää, miten Pylvässalin käyttäjät/asiakkaat suhtautuvat Pylvässaliin ja sen toimintaan ja miten lähialueen ympäristö suhtautuu siihen. Mukana projektissa on lähialueen päihdeasiakkaat, jotka käyttävät Pylvässalia säännöllisesti sekä lähialueen palveluiden tuottajat ja erilaiset yhteistyötahot. Diakonian perusajatuksena on auttaa lähimmäistä. Lähimmäisenrakkaus ja palvelu ovat avainsanoja diakoniatoiminnassa. Runsaasti alkoholia ja muita päihteitä käyttävät ihmiset ovat kaikkein heikoimmassa asemassa meidän yhteiskunnassamme. Miehet usein syrjäytyvät myös kodista, perheestä ja lopulta koko yhteiskunnastamme. Tarkoitus on auttaa näitä ihmisiä ja saada heille paras mahdollinen apu esimerkiksi jatkamalla Vuosaaren Pylvässalin toimintaa. Kiinnostukseni aihetta kohtaan lähtee työskentelystäni päihdeongelmaisten kanssa tällä hetkellä kotihoidossa. Kohtaan alkoholisoituneita asiakkaita joka päivä, ja tunnen myötätuntoa näitä asiakkaista kohtaan. He kertovat avoimesti elämäntilanteestaan ja kuinka he ovat joutuneet niin sanotusti turmion tielle. Usein nämä ihmiset ovat olleet aviosuhteessa, joka on päättynyt eroon ja usein joukossa on myös asunnottomia. Heissä näkyy myös ns. eletty elämä eli toisin sanoen he usein ovat kokeneet elämässä erilaisia asioita pahimmillaan. Pylvässalista ei ole tehty aikaisemmin opinnäytetyötä, mutta Timo Kopomaan väitöskirja Tori marginaali haastava kaupunki, toritapauksia julkisten ulkotilojen käytöstä ja reu-

6 6 nimmaisista käytännöistä (1997) käsittelee hyvin samantapaista aihetta. Tutkimus tarkastelee esimerkiksi Hakaniemen toria palvelupaikkana, poliittisena näyttämönä sekä marginaalitilana. Hakaniemen torilla kuvattu päihdeasiakkaiden arki vastaa hyvinkin paljon Vuosaaren Pylvässalin arkea, joskin alue on huomattavasti laajempi. Alkoholia käytetään julkisilla paikoilla, jotka synnyttävät marginaalisia ihmisryhmiä. Tutkimus haastaa lukijan pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kaupunkiyhdyskuntien nykykehitystä. Tutkija kuvittaa kaupunkimaisemaa runsaalla ja elävällä käsitteistöllä. Vastaavia pylvässalialueita on myös Kontulassa, Myllypurossa, Vartiokylässä ja Mellunmäessä. (Kopomaa, 1997.) 2 TUTKIMUSKYSYMYS, -MENETELMÄT JA AINEISTO 2.1 Tutkimuskysymys Opinnäytetyöni käsittelee alueellisen päihdetyön tehostamista Vuosaaren sosiaalipalvelukeskuksen alueella. Helsingin Kaupunki myönsi Itäiselle Sosiaalipalvelukeskukselle syrjäytymisrahaa projektiin, jolla kartoitetaan Vuosaaren alueen päihdehuoltoa. Osana projektia oli tarkoitus kartoittaa Vuosaaren alueen pohjoisen ostoskeskuksen Pylvässalia koskevia suunnitelmia. Kartoitan teemahaastattelulla Pylvässalin arkea, sitä miten päihdeasiakkaat ja ympäristö kokevat Pylvässalin, koska Pylvässalin tontille on kaavoitettu palveluasumisrakentamista, joten sosiaalityöntekijöiden yksi haaste olisi yhdessä muiden sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa löytää uusi paikka toiminnan jatkamiselle. Pylvässalin yhteisöllisyys, positiiviset asiat, Pylvässalin erilaiset häiriöt alueella, Alkoholin kulutus Pylvässalin alueella, ja pitäisikö Pylvässalilla järjestää jotakin ohjattua toimintaa, sekä Pylvässalin tulevaisuuden suunnitelmat.

7 7 2.2 Tutkimusmenetelmät Käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, mutta tein kartoittavan kyselyn asiakkaiden ja palvelun tuottajille. Kyselyitä tein 17. (Liite 2). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Lähtökohtana kvalitatiivisessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Tutkimuksessa on kuitenkin otettava huomioon, että todellisuutta ei voi pirstoa mielivaltaisiin osiin. Tapahtumat muovaavat samanaikaisesti toinen toistaan, ja onkin mahdollista löytää monensuuntaisia suhteita. Tutkija ei voi myöskään sanoutua irti arvolähtökohdista, sillä arvot muovaavat sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkimiamme ilmiöitä. Objektiivisuuttakaan ei ole mahdollista saavuttaa perinteisessä mielessä, sillä tutkija ja se, mitä tiedetään, kietoutuvat saumattomasti toisiinsa. Voimme saada tulokseksi vain ehdollisia selityksiä johonkin aikaan ja paikkaan rajoittuen. Yleisesti todetaan, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa on pyrkimyksenä pikemmin löytää tai paljastaa tosiasioita kuin todentaa jo olemassa olevia väittämiä. (Hirsijärvi, Remes, Sajavaara 2000, 152.) Kvalitatiivinen tutkimus ei pyri yleistettäviin tuloksiin eikä mittaamiseen. Sen tehtävänä ei ole selittää, vaan ymmärtää ja tulkita. Asioita ei pyritä asettamaan riippuvuus- tai syy seuraus- suhteeseen, vaikka ne esiintyisivätkin yhdessä. Nimensä mukaan kvalitatiivinen tutkimus on kiinnostunut enemmän laadusta kuin määristä. Sen avulla voi päästä lähelle ja sisälle yksilön tai ryhmän elämismaailmaan ja tapaan antaa merkityksiä asioille. Kvalitatiivinen tutkimus vaatii vahvan teoreettisen pohjan. Ilman teoriaa siitä tulee helposti joko intuition tai mielipiteiden varaan pohjautuva näkemys tutkittavasta asiasta. Kvalitatiivinen tutkimus etenee polveilevammin kuin kvantitatiivinen tutkimus. Tutkijalla ei ole valmiita mittareita mukanaan, vaan hän lähtee tutustumaan ilmiöön avoimin mielin. Tutkijan käyttämät käsitteet ja tulkinnat nousevat empirian ohjaamina, vuoropuhelussa ilmiön ja sen tulkitsijoiden ja tiedonantajien, esimerkiksi haastateltavien tai havainnoitavien kanssa. (Koivula, Suihko, Tyrväinen, 2002, )

8 8 2.3 Pylvässaliprojektin aineiston kerääminen Haastattelin päihdeasiakkaita Vuosaaren Lähiöaseman tiloissa. Nauhoitettuja haastatteluja oli kahdeksan, joista kuusi miestä ja kaksi naista. Ikäjakauma oli vuotta.(liite 2). Haastatteluissa syventämään lomakkeen tietoja. Annoin haastateltavien kertoa vapaasti elämästään ja useimmat olivatkin hyvin avoimia haastattelutilanteessa. He mielellään kertoivat elämäntarinaansa. Jokaiselle haastateltavalle kerroin tietysti, että tiedot ovat luottamuksellisia. Koin, että sain aidon, hyvän kontaktin heihin kuuntelemalla ja samalle tasolle asettumisella heti ensitapaamisella. Sekä haastateltavat luottivat haastattelijaan, joka luo heti luottamuksen haastateltavien ja haastattelijan välille. Vastaajien asenne tutkimukseen säilyi positiivisena, ja haastateltavista nousi esiin kaikenlaisia asioita. Haastateltavista osa eli parisuhteessa ja osa oli yksin tai eronnut ja heistä suurin osa olikin työttömiä tai sairaseläkkeellä olevia päihdeongelmaisia. Osa asiakkaista oli mukana työelämässä, ja he ainoastaan tulivat alueelle ryyppäämään. Heistä suurin osa asuu Vuosaaressa, ja osa on muuttanut muualta, esimerkiksi lähikunnista. Suurin osa päihdeasiakkaista oli miehiä, mutta mukana oli muutama nainenkin. Pylvässalilla käy arviolta henkeä. Keräsin varsinaisen aineistoni teemahaastatteluilla, joka on lomake- ja avoimen haastattelun väli-muoto. Teemahaastattelussa on tyypillistä, että haastattelun aihepiirit eli teema-alueet ovat tiedossa, mutta kysymysten tarkka muoto- ja järjestys puuttuvat. Teemahaastattelua käytetään paljon kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa, koska se hyvin vastaa monia kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtia. Teemahaastattelu ei kuitenkaan ole yksinomaan kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmä, vaan se on yhtä hyvin käyttö-kelpoinen myös kvantitatiivisesti painottuneessa tutkimuksessa. Aineistosta voidaan laskea frekvenssejä, sitä voidaan saattaa tilastollisen analyysin edellyttämään muotoon ja tuloksia voidaan analysoida ja tulkita monin tavoin. (Hirsijärvi, Remes, Sajavaara 2000, 195.)

9 9 Teemahaastattelu on vapaamuotoinen, keskusteluomainen haastattelumuoto. Haastattelu etenee tutkijan edeltäkäsin miettimien teemojen ja niihin pohjautuvien kysymysten varassa joustavasti, mutta kuitenkin niin, että haastateltavien kanssa käydään kaikki samat teemat läpi. Avoimeen haastatteluun verrattuna haastattelutilanne on siten tutkijan enemmän ohjaamaa ja rajoittamaa. Teemahaastattelun kesto on yleensä 1,5-3 tuntia haastateltavasta riippuen, ja yleensä toteutetaan vain kerran, kun avoin haastattelu voi tapahtua useaankin kertaan. Teemahaastattelu edellyttää lähes aina nauhurin tai videon käyttöä, jotta haastattelut voidaan jälkikäteen palauttaa tarkasti mieleen ja analysoida. Nauhoituslupa on muistettava pyytää etukäteen haastattelusta sovittaessa. Teemahaastattelukin edellyttää erityisen laadullisen tutkimuksen menetelmä ja omaa sen pulmat, aineiston analyysi vaatii paljon työtä jälkikäteen. Analyysia helpottaa se, että siinä voidaan edetä teemojen mukaan, kun taas avoimessa haastattelussa teemat löytyvät vasta aineiston läpikäydessä. (Koivula, Suihko, Tyrväinen, 1996, 39.) Käytin laadullista ja määrällistä aineistoa ja toteutin kyselyt ja haastattelut ja kuuntelin nauhat sekä litteroin aineiston. Nauhoista otin suoria lainauksia, joita käytin lainauksina tutkimustuloksissa, tuovat esille selkeämmin todellisuuden kuin analyysi. Aineistoa kertyi aika lailla. Luin aineistoa moneen kertaan läpi ja sen jälkeen jäsensin kunkin haastateltavan haastattelu-aineiston luettavan tekstin muotoon. Vertaisin asiakkaiden haastatteluja keskenään ja tarkastelin niiden sisältöjä. Aineistoa ei siis analysoida, ellei sitä ensin lue. Seuraavassa vaiheessa analyysia kuvailin aineistoa. (Hirsijärvi, Hurme 2000, 143.) 2.4 Pylvässalin aineiston analyysi Päätelmien täytyy tukeutua vahvasti empiiriseen aineistoon. Päätelmät eivät saa kummuta tutkijan omasta päästä. Käytin paljon kirjallista aineistoa materiaalina. Kirjallisuutta ja materiaalia löytyi paljon Vuosaaren alueen lähipalveluilta, Vuosaaren seurakunnasta, sosiaalipalvelukeskuksesta ja Vuosaaren lähiöasemalta.

10 10 Haastattelut on osittain tehty Pylvässalilla paikan päällä tai lähiöaseman tiloissa, joka sijaitsee ostoskeskuksessa, jossa päihteitten käyttäjät käyvät torstaiaamuisin aamukahvilla, missä sosiaaliviranomaiset kustantavat aamupalatarvikkeet. Jokaisen on saatava tehdä kysely itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Käytin kahta erilaista haastattelulomaketta. (Liite 1,2.) Käytin haastattelussa sanelunauhuria ja tein muistiinpanoja. Käytössäni oli haastattelulomake, lomakkeet sisälsivät kysymyksiä Pylvässalin arjesta, jossa kartoitetaan Pylvässalin mahdollista siirtoa. Keräsin aineistoa myös kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Litteroin materiaalista esimerkiksi nostamalla esille teemoja, joita Pylvässalin asiakkaiden kokemuksia saatoin lukea. Kyselyyn vastasivat lähialueen ostoskeskuksen palveluiden tuottajat, jossa oli mukana lähiöasema, lähikauppa, lähipub, r-kioski ja Meri- Vuosaaren työttömien ry, alueen isännöitsijä ja hammaslääkäri ja heidän ajatuksistaan Pylvässalista. Mukana oli myös lähiöpoliisi ja seurakuntasisar. 3 KESKEISET KÄSITTEET 3.1 Alkoholi Alkoholi on useimmissa maissa yleisesti hyväksytty aikuisväestön laillinen päihde. Sitä käytetään mm. sen mielihyvää tuottavien, rentouttavien, jännitystä poistavien ja estoja laukausevien ominaisuuksien takia. Suurin osa alkoholia käyttävistä ihmisistä ei kärsi vakavista ongelmista käytön vuoksi. Alkoholia käytetään myöskin teollisuudessa, lääkkeitä valmistettaessa ja desinfiointi ja puhdistusaineena. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, 60.) Päihdehuoltolaki asettaa päihdehuollon tavoitteeksi ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää

11 11 päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Laki korostaa asiakkaan oma-aloitteisuutta, itsenäistä suoriutumista ja luottamuksellisuutta. Varsinaisten päihdehoidon ohella korostetaan sitä, että päihteiden ongelmakäyttäjää on tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Asiakkaan ja hänen läheisensä edun tulisi olla keskeisellä sijalla lain toteutuksessa. Laki määrittää päihdehuollon järjestämisvastuun yksiselitteisesti kunnalle. Sen on järjestettävä palvelut siinä laajuudessa kuin tarve edellyttää. Suomessa päihdehuolto on ollut perinteisesti sosiaalihuollon- ja terveydenhuollon vastuulla, mutta vuonna (1987) voimaan tullut päihdehuoltolaki asetti sosiaalihuollon- ja terveydenhuollon tasavertaiseen vastuuseen. Niin ikään se painottaa yleisiä palveluja. Niiksi katsotaan mm. terveyskeskukset, sosiaalitoimistot, ja työterveyshuolto. Laki korostaa myös ehkäisevän toiminnan merkitystä. (Niemelä 1996, 32.) 3.2 Päihderiippuvuus, alkoholismi ja narkomania Päihderiippuvuus, alkoholismi ja narkomania ovat sanoja, jotka herättävät helposti voimakkaita mielikuvia. Asiaa voidaan katsoa pitkänä jatkumona, jonka toisessa päässä on satunnainen kokeiluluontoinen käyttö ja toisessa päässä rappioalkoholismi tai narkomania. Vakavia terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia voi syntyä koko jatkumon alueella. Satunnainen käyttö voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, kuten hengenvaarallisen myrkytystilan tai joidenkin huumeiden kohdalla psykoottisen reaktion. (Saarelainen, Stengård, Vuori- Kemilä 2000, 98.) Päihderiippuvuus on olennaisilta osiltaan samantapaista, olipa kyseessä alkoholi tai huumeet. Merkittävin ero on siinä, että tavallisesti alkoholiriippuvuuden kehittyminen kestää useita vuosia, kun taas huumeiden käytössä voi päätyä samaan tilanteeseen muutamassa kuukaudessa. Tämä johtuu enemmän käyttötavoista kuin aineiden kemiallisista eroista. Perinnöllisillä tekijöillä on vaikutusta päihdeongelman kehittymiseen. Muut kuin geneettisen tekijät selittävät kuitenkin suurimman osan päihderiippuvuuden kehittymisestä. (Saarelainen, Stengård, Vuori- Kemilä 2000, 98.)

12 12 Lisäksi päihderiippuvuus ilmenee ahdistusoireina, mielialan laskuna ja univaikeuksina, jolloin voi olla vaikeaa sanoa, onko alun perin ollut kyse päihdeongelmasta vai mielenterveyden ongelmasta. Lisääntyvässä määrin on alettu kiinnittää huomiota myös tarkkaavaisuushäiriöön (ADD attention deficit disorder) päihdeongelmalle altistavana tekijänä. On esitetty, että jopa 20 %:lla päihderiippuvaisista voitaisiin diagnosoida tämä keskittymättömyytenä ja joskus ylivilkkautena ilmenevä oireyhtymä. Ilmeisesti päihteet helpottavat oireita osalla heistä, mikä saattaa johtaa ajan kuluessa päihderiippuvuuden kehittymiseen. (Saarelainen, Stengård, Vuori - Kemilä 2000, 99.) 3.3 Alkoholismi Alkoholiriippuvuusoireyhtymää kutsutaan alkoholismiksi. Alkoholinkäyttäjistä alkoholisteja on noin 1-5 prosenttia. Tällöin ilmenee voimakasta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta, jonka merkkejä on esimerkiksi vaikeus lopettaa alkoholin käyttö, vierotusoireet ja riippuvuus elämäntavasta, jossa alkoholilla on keskeinen merkitys. Tällöin arkielämän toiminnoista on vaikea suoriutua ilman alkoholia. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, 44.) Alkoholismin kehitys on pitkä ja monimutkainen prosessi. Jokainen alkoholisti on joskus ollut kokeilija, kohtuukäyttäjä, myöhemmin suurkuluttaja ja hänellä on voinut olla raittiitakin kausia. Alkoholiriippuvaisen ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Alkoholiriippuvuuden kulkuun epäedullisesti vaikuttavia taustatekijöitä ovat esimerkiksi biologisten vanhempien alkoholiriippuvuus, lapsuus- ja nuoruusiän epäedulliset ympäristöolosuhteet ja häiriökäyttäytyminen ja varhain alkanut alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö. Alkoholin helppo saatavuus, uskomus ulkoisten tekijöiden merkityksestä alkoholin käytössä, voimakas kokemus alkoholin stimuloivasta tai ahdistusta lievittävästä vaikutuksesta, vakinaisen parisuhteen puute sekä hoitopalveluiden puute edistävät aikuisiällä alkoholiriippuvuutta. Alkoholiriippuvuudesta toipumiseen voivat vaikuttaa monet erilaiset tekijät. Osa alkoholiriippuvuudesta kärsivistä toipuu ilman hoitoa ja raitistuu kokonaan tai siirtyy alkoholin kohtuukäyttöön. Yleensä vaikeimmin riippuvaisten toipumiseen liittyy täysraittius ja lievemmin riippuvaisten ja nuorempien toipumiseen siirtyminen kohtuulliseen käyttöön. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, 44.)

13 13 Tilastojen mukaan alkoholijuomia kulutettiin vuonna (1999) sadan prosentin alkoholiksi muunnettuna 36,7 miljoonaa litraa. Tilastoitu kulutus kasvoi kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Asukasta kohti alkoholia kulutettiin 7, 1 litraa. Edelliseen vuoteen verrattuna asukasta kohti laskettu kulutus lisääntyi 1,7 prosenttia. Silti tilastoidun alkoholin kulutuksen taso jäi vielä 0,6 litraa matalammaksi luin huippuvuonna (Päihdetilastollinen vuosikirja 2000, 13.) Alkoholijuomien kokonaiskulutus vuonna 2003 oli 48,7 miljoonaa litraa 100%: n alkoholia elo 9,4 litraa asukasta kohti. Kulutus kasvoi edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia. Alkoholijuomien kokonaiskulutus on kasvanut luvun puolivälin jälkeen keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Kokonaiskulutus sisältää sekä alkoholijuomien tilastoidun että tilastoimattoman kulutuksen. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2004, 14.) 3.4 Monipäihteisyys Monipäihteisyydellä tai sekakäytöllä tarkoitetaan kahden tai useamman eri päihteen samanaikaista tai perättäistä käyttöä. Useamman eri päihteen käytöllä voi olla erilaisia tavoitteita. Ensinnäkin käyttämällä eri päihteitä samanaikaisesti voidaan pyrkiä päihtymyksen voimakkuuden tehostamiseen tai keston pidentämiseen. Toiseksi eri päihteitä saatetaan käyttää keskenään vaihtoehtoisesti samantapaisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Useampaa päihdettä voidaan käyttää myös itselääkintänä yhden aineen aiheuttamiin vieroitusoireisiin tai muihin epämiellyttäviin tuntemuksiin. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2000, 16.) Lisäksi monipäihteisyys voi olla luonteeltaan kaoottista, niin että käytetään mitä tahansa saatavilla olevaa päihdettä myös täysin sattumanvaraisesti keskenään sekoittaen päihtymistarkoituksessa. Alkoholin käyttö yhdessä lääkkeiden tai muiden päihdyttävien aineiden kanssa on hyvin yleistä. Päihdehuollon huumeasiakkailla on nähtävissä joitakin tyypillisiä päihteiden sekakäytön profiileja. Yli puolella päihdehuollon huumeasiakkaista on mainittu vähintään kolme hoitoon hakeutumiseen liittyvää ongelmapäihdettä.

14 14 Keskeiset päihteiden käyttäjäryhmät ovat edelleen alkoholin ongelmakäyttäjät, alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttäjät sekä kannabiksen ja amfetamiinin käyttäjät ja opiaattien käyttäjät. Opiaattien käyttö lisääntyi 1990-luvulla. Kovien huumausaineiden ja Suomen oloissa varsinkin amfetamiinin käyttö liittyy usein sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2000, 16.) Lääketieteellisellä hoidolla voi oikeaan aikaan oikeassa paikassa toteutettuna olla paljonkin vaikutusta päihdevierotuksessa. Jos asiakas esimerkiksi helpottaa päihteitä käyttämällä jotain mielenterveyden ongelmaa, saattaa terapian lisäksi olla paikallaan lisätä hoitokeinoihin myös jokin lääkitys. Pitkään jatkuneen huumeiden käytön jälkeen masennuslääkitys voi vähentää retkahdusriskiä, mutta se tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Lääkitys ei koskaan päihdeongelmien hoidossa ole ehdottoman välttämätöntä, vaan tarjolla on useita hoitovaihtoehtoja. Kysymys on pikemmin siitä, mihin suuntaan asiakkaat ovat valmiita jatkamaan ja miten onnistutaan luomaan mahdollisimman hyvä hoitosuhde. (Saarelainen, Stengård, Vuori Kemilä 2000, 103.) 3.5 Syrjäytymisteoria Syrjäytymisteoria pyrkii selittämään köyhyyden perustavanlaatuisten yhteiskunnallisten syiden ohella myös syrjäytymisen prosessia yksilötasolla. Syrjäytymisen syitä etsitään yhteiskunnan perusinstituutioiden marginalisoivista valikointimekanismeista. Syrjäytymistä kuvataan prosessina, jossa syrjintävaikutusten kasautumisen seurauksena ajaudutaan yksilötasolla spiraalin omaisesti kohti syrjäytymisongelman kovaa ydintä. Prosessin kuluessa sosiaalinen muuttuu psykologiseksi. (Ritakallio 1991, 24.) Oleellista syrjäytymisessä on sen yksilökohtaisuus. Yksilöt syrjäytyvät erikseen eivätkä ryhmän tai joukon mukana. Syrjäytyminen on nähty hyödyllisenä käsitteenä myös silloin, kun kurjistuminen yhteiskunnassa on yllättävää ja ennustamatonta. Syrjäytymisen ja köyhyyden suhdetta tarkasteltaessa on kuitenkin muistettava, että syrjäytyminen ei aina johda köyhyyteen ja että kaikki köyhät eivät ole syrjäytyneitä. (Heikkilä 1990, )

15 15 Päihdeongelmat ovat hyvä esimerkki syrjäytymisilmiöiden moniulotteisuudesta ja syy/seuraus-suhteiden määrittämisen vaikeudesta. Päihdeongelmiin liittyy ainakin viisi muuta yleistä syrjäytymisriskiä lisäävää ilmiötä: huono terveys, sosiaalisissa suhteissa ilmenevä syrjäytyminen, työttömyys, asunnottomuus ja köyhyys. Syrjäytymisen estämisen työryhmän toimenpideohjelmassa mainituista seitsemästä muusta syrjäytymisuhan alaisesta ryhmästä vain kaksi tai kolme on sellaisia, joihin päihdeongelmat ei julkisessa keskustelussa helposti liittyisi. (Uusitalo 1998, 15.) Köyhyystutkimuksessa suhteellisen köyhyyden-näkökulma tarkoittaa sitä, että köyhyys määritellään suhteessa vallitsevaan kulttuuriin ja elinoloihin. Elinolojen muuttuessa myös köyhyyden sisältö muuttuu. Hyvinvointiyhteiskunta on pystynyt eliminoimaan fyysistä toimintakykyä uhkaavan köyhyyden. Tällöin köyhyyskäsite on välttämättä suhteellinen. (Ritakallio 1991, 4.) Perinteisen köyhyyden käsitteet ovat saaneet rinnalleen myös syrjäytymisen käsitteen. Yleisesti syrjäytymisellä tarkoitetaan ihmisten ajautumista marginaaliasemaan eli sellaiseen tilanteeseen, jossa sekä kulutus että elämäntapa typistyvät. Modernissa yhteiskunnassa vallitsevaan elämäntapaan osallistuminen vaatii rahallista resurssien lisäksi myös kulttuurista pääomaa. Siten yhdeltäkään keskeiseltä yhteiskunnalliselta elämänalueelta, kuten työelämästä tai perheestä ulosajautuminen, voi johtaa syrjäytymiseen. (Heikkilä 1990, 24.) 3.6 Asunnoton Asunnottomalla, kodittomalla tarkoitetaan, että hänellä ei ole henkilökohtaista, kunnollista asuntoa. Asunnottomia ovat henkilöt, jotka eivät saa henkilökohtaista, pysyvää, kunnollista asuntoa tai eivät pysty pitämään sitä joko taloudellisista tai sosiaalisista syistä johtuen. Asunnottomia ovat myös henkilöt, jotka eivät saa asuntoa, koska eivät kykene elämään itsenäisesti eivätkä näin ollen kykene pitämään asuntoa. Nämä henkilöt tarvitsevat hoivaa ja tukea, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. (Asuntoja ja palveluja asunnottomille: historiaa ja nykypäivää, Stakes 8/1998, 5.)

16 16 Asunnottomuus on pitkään jatkuneen vähenemisen jälkeen kääntynyt viime vuosina uudelleen nousuun. Suomessa on noin yksinäistä asunnotonta ja noin 800 asunnotonta perhettä. Asunnottomista noin viidennes asuu ulkona, tilapäisissä suojissa tai yömajoissa. Neljännes heistä asuu laitoksissa ja loput ystävien, sukulaisten tai tuttavien luona sen vuoksi, ettei heillä ole omaa asuntoa. Vajaa viidennes asunnottomista on naisia. Asunnottomuus on kasvukeskusalueiden, erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma. Asunnottomista vajaa 5000 elää Helsingissä. Pääosa asunnottomista on tavallisia, osin työssäkäyviä miehiä, jotka esimerkiksi avioeron seurauksena ovat menettäneet asuntonsa. Yhä useammin asunnottomaksi jäävä on kuitenkin nainen tai nuori. Myös asunnottomien perheiden määrä on kasvussa, ja näistä suurin osa on ulkomaalaistaustaisia. (Helosvuori 2002, 188.) Lähes puolet Suomen asunnottomista on keskittynyt Helsinkiin ja lähes kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulle. Asunnottomia arvioitiin viime vuonna olevan Helsingissä viitisen tuhatta, noin prosentin verran Helsingin väestöstä. Asunnottomien todellinen määrä on huomattavasti suurempi, koska kaikkia asunnottomiksi luettuja ryhmiä esimerkiksi tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi asuvia ei asunnottomuustilastoissa ole voitu arvioida tarkasti. (Korhonen 2002, 9.) 4 TUTKIMUKSEN TAUSTA 4.1 Kirkon päihdetyö Diakonian perustehtävä: Diakonia on kristillisen rakkauteen perustuvaa palvelua. Se toteutuu ihmisen vuorovaikutuksena ja kirkon elämänä. Diakonian lähtökohtana on Jeesuksen esimerkki ja hänen opetuksensa. Jeesus kohtasi apua tarvitsevat, köyhät, sairaat ja syrjäytetyt, kuunteli, heitä, paransi, paransi ja julisti anteeksiantamuksen sanomaa. Kertomuksessa laupiaasta samarialaisesta Jeesus osoitti, että jokainen ihminen on lähimmäisemme riippu-

17 17 matta kansallisuudesta, rodusta, uskonnosta tai muista erottavista tekijöistä. Alkuseurakunnassa diakonia toteutui huolenpitona köyhistä, sairaista, vangeista ja muista kärsivistä sekä pöytäpalveluna seurakunnan kokouksissa. Diakonialla useita perusfunktioita, joista tärkeimpiä ovat karitatiivinen, sosiaalinen, pastoraalinen, katekaattinen ja liturginen. (Helosvuori 2002,115.) Lutherin mukaan lähimmäisen rakkauden toteuttaminen ei siis perustu meidän ponnisteluumme, vaan siihen, että Kristus synnyttää kristityssä uskon. Luther sanoo: Rakkaus on uskossa kuin vesi ruukussa: Näin Lutherin mukaan uskon sisältämä Kristus synnyttää kristityssä rakkauden. Rakkaus ei Lutherin mukaan ole ajatus, vaan henkilö, Kristus meissä. Se on persoonallista todellisuutta, joka ei ole tarkoitettu meidän omistettavaksi, vaan annettavaksi eteenpäin lähimmäisillemme. Kristillisen rakkauden periaate on: Kristuksen läsnäolo kristityssä, rakkaus, diakonia seurakunnassa, järki rakkauden apuna. Kirkon olemus on tämä keskinäinen rakkaus, joka ilmenee käytännössä kultaisen säännön mukaisena elämänä. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Eli asetu toisen ihmisen asemaan ja tee hänelle, mitä toivoisit itsellesi tehtävän, jos olisit hänen asemassaan. (Raunio 1989, ) Yleiset päihdepalvelut ja niin myös kirkon päihdepalvelut kohdistuvat väestön huonoosaisiin luvulla päihdeasiakkaiden suhteellinen huono-osaisuus on lisääntynyt. Naisten osuus päihdeasiakkaista on noin 25 % ja se on kasvussa. He eivät ole miehiä paremmassa asemassa. (Helosvuori 2002, ) Päihdepalveluihin pääseminen on vaikeutunut 1990-luvulla. Laitoskuntoutusmahdollisuuksien kaventumisen lisäksi päihdepalveluiden toimintapolitiikat on käytännössä kiristyneet. Tämä koskee huono-osaisempia asiakkaita, jotka eivät pysty säätelemään päihteiden käyttöä tai eivät kykene noudattamaan ennalta sovittuja vastaanottoaikoja. He jäävät yhä useammin myös avopalveluiden ulkopuolelle. (Helosvuori 2002, ) Päihdepalveluiden järjestämisvastuu on kunnalla. Seurakunnan päihdetyö verkottuu kunnan ja kuntayhtymien sosiaali-terveydenhuollon sekä erilaisten järjestöjen kanssa.

18 18 Yhteiset asiakkaat ja oikean työnjaon löytäminen ovat yhteistyön keskeinen sisältö. (Helosvuori 2002, ) Diakonisella päihdetyöllä voi olla asianajotehtävä jonkun yksittäisen asiakkaan kohdalla, jotta hänen perusoikeutensa toteutuisivat ja hän saisi hänelle kuuluvat palvelut. Diakonisessa päihdetyössä pyritään vastaamaan huono-osaisempien avun tarpeisiin, ja pyritään raittiin elämäntavan edistämiseen, Jumalan armon ja anteeksiantamuksen mahdollisuuksien esillä pitämiseen päihteistä vapauttajana sekä tarpeellisten kuntoutus- ja hoitomahdollisuuksien järjestämiseen. Työllä pyritään torjumaan ja korjaamaan terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. (Helosvuori 2002, ) Kirkon päihdetyössä painottuvat ennaltaehkäisevä työ ja kristillisen näkemyksen ja elämäntavan mukaisen, päihteidenkäytölle vaihtoehtoisen elämäntavan tarjoaminen. Auttamistyö on käytännönläheistä ja siinä pyritään oikeudenmukaisuuden ja ihmiselämän itseisarvon arkisen toteutumiseen. Näiden tavoitteiden toteutumista palvelevat seurakunnan eri työmuotojen sielunhoidolliset, diakoniset kasvatukselliset ja sosiaalieettiset palvelut. Kirkon päihdetyö toimii terveyden-huollon ja sosiaalitoimen tekemän päihdetyön rinnalla. Diakoniatyössä yksilökohtaisen työn toimintamuotoja ovat hoidolliset keskustelut ja vastaanottotoiminta. Seurakuntien ylläpitämät päiväkeskukset ja vastaavat tarjoavat monenlaista toimintaa ja palveluita, ruokailua, pyykin pesua, peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa. Yksilökohtaisen tuen lisäksi yhteisöllistä tukea tarjoavat erilaiset ryhmät, keskusteluillat, juhlat, tapahtumat, retket ja leirit. (Helosvuori 2002, ) Päihdetyössä ryhmät luovat turvallisen ympäristön, jossa ihmiset kokevat voivansa kohdata ja käsitellä turvallisen ympäristön, jossa ihmiset kokevat voivansa kohdata ja käsitellä turvallisesti elämänsä ahdistusta ja saavansa tukea. (Helosvuori 2002, ) Toipuminen näyttää onnistuvan parhaiten, kun ihmiset tapaavat toisiaan säännöllisesti ryhmissä ja jakavat keskenään toipumisprosessin kokemukset, voiman ja toivon. Monissa seurakunnissa kokoontuu Kritoryhmiä eli Kristus-keskeisiä toipumisryhmiä.

19 19 Ne perustuvat muiden toipumisyhteisöjen (mm. AA) tapaan säännöllisesti yhteen kokoontuvien ihmisten keskinäiseen tukeen, kannustukseen, henkilökohtaisen identiteetin kunnioittamiseen ja luottamukseen. (Helosvuori 2002, ) Päihteistä toipuneet, hengellisen heräämisen kokeneet naiset ja miehet kertovat uskonratkaisun vahvistaneet heidän itsetuntoaan ja itseluottamusta. He kokivat Jumalan hyväksyvän ihmisen juuri sellaisena ja siinä tilanteessa. Identiteetin rakennusaineeksi tulee kokemus hyväksytyksi tulemisesta tuonpuoleisen edessä ja oma olemassaolo uskovaisena, Jumalan lapsena. Elämän ja minuuden koettiin olevan Herran kädessä Tämä kokemus antaa turvallisen henkisen kehikon, jonka varassa voi arvioida itseään. Uskonnolliseen yhteisöön liittyneiden uudenlaisen identiteetin muotoutumista yhteisö tuki uuden roolin kautta. Uudella roolilla oli uutta elämäntapaa tukeva vaikutus. Oma tärkeä merkitys toipuneiden minäkuvalle oli sillä luottamuksella, jota uskonnolliset yhteisöt heitä kohtaan osoittavat. (Niemelä 2002, ) (Helosvuori 2002, ) Tavoitteena on kristillisessä hengessä asiakkaan elämäntilanteen- ja laadun parantaminen. Palvelumallissa huolehditaan elämän perusedellytyksistä, mutta sekä terapeuttinen että uskonnollinen palvelu jätetään asiakkaan omatoimisuuden varaan. (Niemelä 1996, 296.) Uskoontulo saattaa laukaista muita elämänongelmia ja kriisejä niin, että tilanne ulkoisesti jopa menee pahemmaksi. Tällaiset ongelmat saattavat liittyä sosiaaliseen paineeseen tai toimeentuloon. Uskoontulo saattaa liittyä myös ylimitoitettuna odotetusti elämän pikaisesta muuttumisesta. Kun muutos ei tapahdukaan nopeasti seurauksena voi olla pettymys ja masennus. (Niemelä 1996, 235.) Toipuminen voi tapahtua ihmisen psyykkistä terveyttä luovassa tai ylläpitämässä luonnollisessa ajattelussa, terapiassa, sielunhoidossa, sosiaalityössä, psykososiaalisessa työssä tai terveyden huollon yhteydessä. (Niemelä 1996, 292.) 4.2 Diakoniastrategia 2010

20 20 Diakonia- ja yhteiskuntatyössä kirkko toteuttaa perustehtäväänsä, joka sisältää oikeudenmukaisuutta, osallisuutta ja lähimmäisrakkautta yksilöiden elämässä, yhteiskunnassa ja koko maailmassa. Tämän mukaisesti diakonia- ja yhteiskuntatyön avaintehtäviä ovat: Tukea lähimmäisen rakkauden ja keskinäisen huolenpidon toteuttamista. Auttaa ja tukea erityisesti niitä, joiden hätä on suurin. Edistää ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja ympäristön toteuttamista. Tukea ihmisiä kutsumuksensa löytämisessä ja toteuttamisessa työelämässä ja sen ulkopuolella. Diakonia- ja yhteiskuntatyön kristillisen uskon motivoimaa toimintaa, jossa pyritään ennen kaikkea edistämään seuraavien arvojen toteutumista. Arvot: Välittäminen, ihmisarvo, yhteisvastuu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja luomakunnan kunnioittaminen. Kirkon diakonian ja yhteiskuntatyön visio on tiiviisti ilmaistu. Visio merkitsee ylhäältä sitä, että diakonia- ja yhteiskuntatyönsä kautta kirkko pyrkii kasvamaan vastuun ja osallisuuden yhteisöksi, mutta toisaalta se myös pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan siten, että sitä ohjaisivat vastuun ja osallisuuden periaatteet ja siinä kehittyisi erilaisia vastuun ja osallisuuden yhteisöjä. Kirkkohallitus on hyväksynyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon visioksi Läsnäolon kirkko. Diakonia- yhteiskuntatyön visio Vastuun ja osallisuuden yhteisö liittyy siihen. Yleiset tavoitteet: Kirkon haastava tehtävä on pitää esillä välittämisen, huolenpidon ja solidaarisuuden arvoja. Ilman niitä yhteiskunnasta tulee kova ja kylmä. Kirkon on tuotava esiin vaikeuksissa olevien ihmisten hätä ja vedottava ihmisten omiintuntoihin. Tulee osallistua yhteiskunnan arvopäämääristä käytävään keskusteluun, kasvatuksen ja koulutuksen keinoin. On tuettava toimimaan ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, rauhan ja ympäristövastuun vahvistamiseksi. Luterilaisuuden näkemyksen mukaisesti on tuettava luovalla persoonallisella huolenpidolla. (Vastuun ja osallisuuden yhteisö, 2003, )

21 Suomalainen päihdeilmiö Suomalainen päihdepolitiikka voidaan jakaa kahtia alkoholi- ja huumepolitiikkaan, jotka sisältävät erilaisia painotuksia ja linjauksia. Suomalaista alkoholipolitiikkaa liberalisoitiin vuoden 1995 alkoholilainsäädännön uudistuksen myötä mm. alkoholin liittyvän lupa- ja valvontatoiminnan osalta. Alkoholin saatavuus lisääntyi selvästi. Vuonna (1997) valmistunut kansallinen alkoholiohjelman Onks tietoo -niminen toimeenpanoohjelma puolestaan korostaa sijasta kansalaisten ja lähiyhteisöjen vastuuta alkoholiasioista. Valtakunnallisen alkoholipolitiikan tulee sen mukaan perustua kansalaisten alkoholia koskevien tietojen ja taitojen lisäämiseen ja kehittämiseen. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, ) Suomalainen alkoholipolitiikka perustuu kansanterveysajatteluun, jossa pyritään hallitsemaan riskejä erilaisten yhteisöön, väestöryhmiin tai kansaan kohdistuvien toimenpiteiden kautta, mutta jossa ei haluta rajoittaa liikaa yksilön vapautta. Kansanterveysajattelu kohdistaa huomion koko väestöön eikä yksinomaan alkoholia ongelmallisesti käyttävän pieneen vähemmistöön. Yksiötasolla tämä näkyy mm. erilaisten yksilön itsehallintaan painottavia menetelmiä, jotka ovat erilaiset oma-apuryhmät, itse arviointiin perustuvat testit ja mini-interventio. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, ) Suomalainen huumepolitiikka puolestaan poikkeaa alkoholipolitiikasta siten, että se on valtakunnallisesti ja asiantuntija- ja viranomaiskeskeisesti painottunut päihdepolitiikkaan. Vuonna (1997) valmistuneessa huumausainestrategiassa painotetaan huumausaineiden käytön ehkäisyä ja huumausainekontrollia. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2000, ) Pääpainotuksena on siis rajoittava huumausainepolitiikka, mutta sen rinnalle on nostettu monipuolisten hoito-palveluiden sekä erityisesti matalan kynnyksen hoitopalveluiden kehittäminen. Viimeisin huumausainepolitiikka käsittelevä valtakunnallinen asiakirja on vuoden (1997) lopussa annettu valtioneuvoston päätös suomalaisesta huumepolitiikasta. Sen pohjalta on muokattu toimenpideohjelma, jota sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasianministeriö ja oikeusministeriö ovat yhdessä täydentäneet jatkovalmistelussa. Toimenpideohjelmassa todetaan huumausainepolitiikkaa toteutettavan muuttuvassa ja osin

22 22 vaikeutuneessa toimintaympäristössä. Tähän ovat olleet vaikuttamassa yhteiskunnan rakenteelliset muutokset 1990-luvulla, kuten taloudellinen lama, työttömyys ja sosiaalisten tukiverkkojen heikkeneminen. Nuorisokulttuurin ja mielipideilmaston virtaukset ovat vaikuttaneet samansuuntaisesti. Lähialueiden pahentunut huumausaine- ja rikollisuustilanne, kansainvälisten yhteyksien tiivistyminen ja rajojen aukeaminen on tekijöitä, joiden todetaan asettavan uusia vaatimuksia myös Suomelle. (Inkinen, Partanen, Sutinen 2002, ) Suomalainen huumausainepolitiikka perustuu yleisiin yhteiskuntapoliittisiin toimiin, kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin, joilla tehostetaan huumausaineiden levittämiseen ja käytön kokonaiskieltoon perustuvaa huumausainekontrollia, ehkäistään huumausaineiden kokeilua ja käyttöä sekä järjestetään riittävä hoito ja helpotetaan hoitoon hakeutumista. Huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden leviämisen ja käytön ehkäiseminen sekä huumausaineista ja niiden aiheuttamista ehkäisy-, hoito- ja kontrollitoimista koituvien yksilöllisten ja taloudellisten haittojen jääminen mahdollisimman pieniksi. Suomi ottaa huumausainepolitiikassa huomioon Euroopan unionin huumauspoliittiset sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset. Alkoholiohjelma ja huumausainestrategia sekä valtioneuvoston periaatepäätös luovat valtakunnalliset linjat päihdepolitiikalle ja sen soveltamiselle. Kuntatasolla näitä linjoja on hahmoteltu kunnallisen päihdestrategioita. Noin neljänneksellä kaikista Suomen kunnista on arvioitu olevan kirjallinen päihdestrategia. Joissakin päihdestrategia voi olla osa laajempaa hyvinvointistrategia, joissakin kyseessä on erityisesti huumestrategia tai alkoholistrategia. Kunnallisissa strategioista tehdyt selvityksen (Kekki1998) mukaan useimmat strategioista tai toimintaohjelmista käsittelevät valtakunnalliset strategian mukaisesti ennaltaehkäisyä ja päihdehuollon kehittämistarpeita. Varhaisen puuttumisenmenetelmät ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tiivistelmät kunnallisista strategioista löytyvät Stakesin ehkäisevän päihdetyön ryhmän ylläpitämiltä www-sivuilta. (Inkinen, Partanen, Sutinen, 2000, Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on päihteiden käytön vähentäminen ja ehkäisy sekä huumeiden käytön aiheuttamien haittavaikutusten minimoiminen. Suomen

23 23 huumausainepolitiikan lähtökohtana ovat huumausainelaki (1289/93), sosiaaliterveyspoliittiset linjaukset sekä kansainväliset sopimukset. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003, 14.) Vuonna (1998) valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta huumausainepolitiikasta. Päätöksen mukaan huumausaineiden leviämistä ja käyttöä ehkäistään ensisijaisesti vaikuttamalla väestön elinolosuhteisiin yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien pohjalta toteuttaen pohjoismaista hyvinvointipolitiikkaa. Huumausaineiden käyttäjien hoito perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon yleiseen periaatteeseen, joka antaa kansalaisille yhdenvertaisesti tarvittavat palvelut. Huumausainevalvonnan perustan muodostavat YK:n huumausaineyleissopimukset. Valtakunnallisen huumausainepolitiikan yhteensovittamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi valtioneuvosto asetti vuonna (1999) poikkihallinnon huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän. Vuonna (2000) valtioneuvosto teki periaatepäätöksen huumausainepolitiikan tehostamisesta. Periaatepäätöksen tarkoitus on vähentää huumausaineiden kysyntää ja tarjontaa sekä pysäyttää huumausaineiden käytön ja huumausainerikollisuuden kasvu. Toteuttavia toimenpiteitä ovat mm. väestöön suunnattu tiedotuskampanja, huumehoitomahdollisuuksien parantaminen sekä huumerikollisten kiinnijoutumisriskin lisääminen ja vankiloiden huumetyön vahvistaminen. Päätökseen sisältyy koordinaatioryhmän vuoden (2001) aikana valmistelema toimenpideohjelma huumausainepolitiikan tehostamiseksi vuosille (Päihdetilastollinen vuosikirja 2003, 14.) 4.4 Päihdepalvelut Suomessa Päihdepalveluiden muotoja ovat avopalvelu, laitospalvelu ja välimuotoinen palvelu. Avohuollollista palvelua on saatavissa A-klinikoilla nuorisoasemilla, päiväkeskuksissa, terveyskeskusvastaanotolla, diakoniavastaanotolla, erilaisissa tukiryhmissä, kuntoutusleireillä, teetuvissa ja nuorisokahviloissa. Myös avokatkaisun, avokuntoutuksen, etsivän työn, katulähetyksen ja yhdyskuntatyön katsotaan kuuluvan avohuollollisen palveluun. (Niemelä 1996, 32.)

24 24 Välimuotoisina palveluina voidaan pitää tukiasuntoja, asumispalveluyksiköitä, esisuojia ja muita vastaavia yösijoja sekä selviämisasemia. Laitoskuntoutusta annetaan katkaisuhoitoasemilla, terveyskeskusten katkaisuhoidoissa, sairaalahoidossa, kuntoutumiskodeissa, kuntoutumiskeskuksissa, sosiaalisairaalassa, kuntoutumisklinikoilla, huoltoloissa, sekä vankiloiden päihdekuntoutusosastoilla. (Niemelä 1996, ) Päihdehuollon erityispalveluita ovat A-klinikat ja vastaavat avohuoltoyksiköt, katkaisuhoitoasemat ja kuntoutusyksiköt, päihdeongelmaisille tarkoitetut asumispalvelut, ensisuojat ja päivätoimintakeskukset. Erityispalvelut soveltuvat päihdeongelmamaisille asiakkaille paremmin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. (Kaukonen 2000, 108.) Päihdepalveluiden järjestämisvelvollisuus on kunnilla. Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laadultaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluja tulee antaa päihteiden ongelmakäyttäjälle, hänen perheelle ja muille läheisille. Palveluja on annettava asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Toiminnassa on otettava huomioon ensisijaisesti päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Palveluiden piiriin on voitava hakeutua oma-aloitteisesti ja asiakkaan itsenäistä suoriutumista tulee tukea mahdollisimman paljon. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002, 26.) Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä. Päihdehoitoa toteutetaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon yleisissä palveluissa että erityisissä päihdepalveluissa. Palveluiden toteuttamiseen, päihdeongelman varhaiseen esille ottamiseen ja päihteiden käyttäjien ongelmien hoitoon osallistuvat kaikki sosiaali- terveydenhuollon toiminnoissa työskentelevät. Palveluja annettaessa asiakasta on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloon, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia. Päihdehuollon toteuttamiseen edellyttää eri viranomaisten yhteisöjen tiivistä yhteistyötä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002, 26.) Sosiaalipalveluiden osalta yleiset säännökset järjestämisvelvollisuudesta sisältyvät sosiaalihuoltolakiin, terveyspalveluiden osalta kansanterveyslakiin ja

25 25 erikoissairaanhoitolakiin. Päihdehuollon palveluista säädetään päihdehuoltolaissa. Sosiaalihuollon asiakaslaissa ja potilaslaissa säädetään asiakkaan ja potilaan oikeudesta saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa, terveyden ja sairaanhoitoa sekä siihen liittyvää hyvää kohtelua. Mahdollisesta päihdeongelmastaan huolimatta henkilöllä on oikeus normaaleihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002, 26.) 5 VUOSAAREN PYLVÄSSALI OSANA PÄIHDEPALVELUITA 5.1 Vuosaaren sosiaalipalvelukeskuksen organisaatio ja hallinnon taustaa Vuosaaren alueen A-klinikalta saa päihdeongelmiin erikoistunutta hoitoa sekä tarvittaessa laitoshoidon tarpeen arviointia. Päihdekierteen katkaisuun ja kriisitilanteisiin apua saa myös terveysasemilta. Vuosaaren A-klinikan työtiimin muodostavat perushoitaja, sairaanhoitaja, sosiaaliterapeutti ja lääkäri. He antavat apua ja neuvoja asiakkaalle päihdeongelmissa. Tarvittaessa ollaan yhteistyössä. Vuosaaren A-klinikka toimii Vuosaaren alueen yleisenä päihdeasioiden neuvontapisteenä. A-klinikalle voi hakeutua oman tai läheisen henkilön puolesta. Ajatus on, että asiakas voi ottaa omasta aloitteesta yhteyttä A-klinikalle tai hän saa lääkärin lähetteen terveysasemalta. Puhelimitse voi myös varata ajan sairaanhoitajalle, joka tarvittaessa määrää lääkereseptin, johon tulee lääkärin allekirjoitus. Vastuualue on jaettu osoitteen mukaan, asioiko asiakas Vuosaaren A-klinikalla tai muualla. Palvelu on maksutonta. Itäinen A-klinikka on kantanut suuren vastuun alueen kaikkien päihdeongelmaisten tarpeisiin. A-klinikalla ei ole eikä tulekaan olla kaikkia keinoja ja välineitä vastata kaikkien päihdeongelmaisten tarpeisiin. (Jokela, 1999.) Päihdeongelmaiset ovat heterogeeninen ryhmä, joiden palveluiden on hyvin erilainen eri elämänvaiheissa - ja tilanteissa. Päihteisiin liittyvä keskustelu on usein hyvin tun-

26 26 nesävytteinen. Päihdehuoltoa moititaan tuloksettomaksi ja tehottomaksi ja päihdeongelmaisten selviytymismahdollisuuksiin suhtaudutaan pessimistisiksi. Ihmisten asenteellisuus on tänä päivänä tosiasia. Usein unohdetaan, että toipuminen on pitkä prosessi, jossa ei edetä porras portaalta kohti päämäärää. Välillä tapahtuu liukastumista ja tipahtelua, mutta tärkeintä on, että tietää suunnan, mitä kohti edetä. Päihdeongelman dynaaminen luonne ei voi olla heijastumatta myös hoitoyhteisöön. (Jokela, 1999.) 5.2 Vuosaaren Pylvässalin taustaa Vuosaaren Pylvässali sijaitsee Vuosaaren alueen pohjoisen ostoskeskuksen takana, Mustanlahdentien päässä. Ostoskeskuksen taakse on rakennettu vuonna 1997 laudoista katos, jossa päihdeasiakkaat kokoontuvat. Sinne on rakennettu penkkejä ja wc, tuhkakuppi sekä roskapönttö. Päihdeasiakkaat ovat kokoontuneet jo 30 vuotta nautiskelemaan aamukaljansa Vuosaaren Pohjoisen ostarin takana sijaitsevaan metsikköön ja vaihtamaan kuulumisiaan. Kokoontumispaikkaa kutsuttiin vanhojen kuusten mukaan Pylvässaliksi. Aikaisempia kokoontumispaikkoja olivat ostarin ympäristö: autojen parkkipaikka, katettu terassi, rappukäytävät ja Kangaslammen ympäristö sekä lasten leikkipuisto. Päihdeongelmaiset aiheuttivat häiriötä alueella. Päihdeasiakkaat olivat ensimmäisiä kaljanostajia lähikaupassa ja sen jälkeen he asioivat yleisölle tarkoitetussa wc:ssä Tilanne ei miellyttänyt Vuosaaren alueen ostoskeskuksen paikallisia yrittäjiä ja asiakkaita. Päihdeongelmaisia alettiin häätää ostoskeskuksen ympäristöstä ja sen jälkeen he siirtyivät ostoskeskuksen lähimetsiin. Alueella sotkettiin ympäristöä erilaisilla jätteillä, esimerkiksi puissa riippui erilaisia roska- tarvekalupusseja. Siellä rakenneltiin istumapaikkoja ja alueella yövyttiin. Sen seurauksena meteli oli valtava. Lähialueen asuntoalueen asukkaat alkoivat valittaa jatkuvasta häirinnästä ja virkavaltaa soiteltiin usein paikalle. Sen seurauksena alettiin rakentaa yhteistyötä sosiaalikeskuksen kanssa. Päihdeasiakkaita vaadittiin putsattavaksi ostarilta ja sen liepeiltä.

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari 6.6.2015 Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.2015 1 Verkkopalvelut/-auttaminen Perusteluja/taustaa Tietotekniikan kehittyminen

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot