VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING. s. 8

Transkriptio

1 FORUM3/2007 VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Logistiikka on aluekeskusohjelman painopistealueita s. 8 Muotoilu edistää kilpailukykyä Formgivning främjar konkurrenskraft Regioncentrumprogrammet satsat på logistik s. 3 Where to Take Your Guests in the Vaasa Region s. 16 1

2 PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN Hyvät lukijat Bästa läsare 3/2007 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Pääkirjoitus / Ledaren 2 Logistiikka on aluekeskusohjelman painopistealueita 3 Regioncentrumprogrammet satsar på logistik 3 Puutaloteollisuudelle potkua AKO-rahoituksella 5 Ny energi för trähusindustrin med finansiering från RCP 5 Muotoilu edistää kilpailukykyä 7 Formgivning främjar konkurrenskraften 8 Autokauppaa Tervajoella Internetin aikakaudella 10 Internetålderns bilhandel i Tervajoki 11 Aika on rajallinen resurssi Monilla meistä on pulaa ajasta, ja varsinkin tehokkaasta peliajasta. Jo kortilla olevaa aikaa vievät myös aikavarkaat. Ilman monimutkaisia teorioitakin ymmärrämme, että toimiva logistiikka säästää aikaa. Seutumme kärkiyrityksiä palvelevan suuren alihankintaverkoston on hallittava aikaa ja logistiikkaa menestyäkseen kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tällä hetkellä logistiset ratkaisut sekä järjestelmien ja infrastruktuurin kehitys ovat menestymisen ehto. VASEKin hallinnoiman Vaasan seudun aluekeskusohjelman yksi tärkeimmistä painopistealueista onkin logistiikka ja siihen liittyvät yritysten kanssa tehtävät kehittämistoimenpiteet. VASEKin muutto keskustaan on ollut myös ajan kysymys. Vaasa Airport Parkin yrityspuisto on loistava ympäristö valmistavalle teollisuudelle, tuotekehittäjille ja insinööritoimistoille. Monet toimintamme kannalta tärkeät sidosryhmät ovat kuitenkin meitä lähempänä nyt. Uudessa osoitteessamme torin laidalla pyrimme tehostamaan palveluamme yhä edelleen. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startian toiminnan siirtyminen VASEKin yhteyteen vuoden vaihteessa selkeyttää elinkeinoneuvonnan tarjontaa ja tuo siihen huomattavaa lisäarvoa sekä kokemusta. Toivotan Raimo Mansikkamäen lämpimästi tervetulleeksi VASEKiin! Aikapulan keskellä ei ole merkitystä sillä, onko aikakäsityksemme lineaarinen vain syklinen. Ajankäytön tehostaminen ja aikavarkaiden eliminoiminen on tärkeää niin työ- kuin vapaa-ajallakin. Laatuajan ja jaksamisen merkitys on hyvä muistaa näin pimeänä vuodenaikana. Laadukasta ja tehokasta aikaa toivottaen Pekka Haapanen, Toimitusjohtaja / VD VASEK Tid är en begränsad resurs Många av oss har brist på tid, framför allt på effektiv speltid. Och den lilla tid som man har stjäl tidstjuvarna. Även utan invecklade teorier förstår vi att fungerande logistik sparar tid. Det stora underleveransnätverket som betjänar spjutspetsföretagen i vår region måste ha kontroll över tid och logistik för att kunna klara sig i den hårda internationella konkurrensen. Idag är logistiska lösningar och utveckling av system och infrastruktur ett villkor för framgång. Ett av de viktigaste insatsområdena inom Vasaregionens regioncentrumprogram, som förvaltas av VASEK, är faktiskt logistik och utvecklingsåtgärder som vidtas i samarbete med företagen. VASEKs flyttning till centrum har varit en tidsfråga. Företagsparken Vaasa Airport Park är en fin omgivning för producerande industri, produktutvecklare och ingenjörsbyråer. Många av de intressentgrupper som är viktiga för vår verksamhet finns i alla fall nära oss nu. På vår nya adress vid torget strävar vi efter att ytterligare effektivisera vår service. I och med att VASEK tar över Vasanejdens Nyföretagarcentrum Startia vid årsskiftet blir utbudet av näringslivsrådgivning tydligare samtidigt som den får betydande mervärde och erfarenhet. Jag hälsar Raimo Mansikkamäki varmt välkommen till VASEK! Om man har brist på tid, har det ingen betydelse om tidsuppfattningen är linjär eller cyklisk. Det som är viktigt är att använda tiden effektivt och eliminera tidstjuvarna såväl på arbetet som på fritiden. Nu under den mörka årstiden ska vi hålla i minnet hur viktigt det är med kvalitetstid och tillräckliga krafter. Med önskan om en kvalitativ och effektiv tid Kroppa ja mieli uudistuvat Norrvallassa 12 Norrvalla förnyar kroppen och själen 13 Maankuoreen varastoituvat lämpövarat käyttöön 14 Värmeenergin i jordskorpan tas till vara 14 Where to Take Your Guests in the Vaasa Region 16 Harrastuksesta yritystoiminnaksi 18 Från hobby till företag 18 Seutu-uutiset / Regionnytt 20 Pohjanmaan Vaasa-hiihto helmikuussa 22 BotniaVasan i februari 22 Kysely / Enkät 23 VASEKin uusi osoite / VASEKs nya adress 24 Wärtsilä 32-dieselmoottoria jalustoineen nostetaan odottamaan vuoroaan kokoonpanolinjalle menoa varten. Wärtsiläs 32-dieselmotor med underlag lyfts upp och väntar på sin tur till monteringslinjen. Wärtsilän kuva-arkisto / Wärtsiläs bildarkiv Julkaisija / utgivare Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Päätoimittaja / chefredaktör Pekka Haapanen Toimitusneuvosto / redaktionskommitté Päivi Elina Alasjärvi Tarja Gromov Anita Ismark Veli-Matti Laitinen Mari Kattelus Kim Mäkynen Pekka Mäkynen Johanna Haveri Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Seuraava numero ilmestyy helmikuussa Följande nummer utkommer i februari Taitto / ombrytning Mainostoimisto Pointer C&D Oy Paino, jakelu / tryck, distribution UPC Print Painos / upplaga kpl / st ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Alatori 1A, Vaasa / Vasa Puh. / Tfn (06) fax (06) info@vasek.fi 2

3 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: JONI PROSI Logistiikka on aluekeskusohjelman painopistealueita Regioncentrumprogrammet satsar på logistik Yksi Vaasan seudun aluekeskusohjelman (AKO) tämän ohjelmakauden painopistealueista on logistiikka. Ohjelma pyrkii edistämään Vaasan seudulle tärkeiden logististen hankkeiden etenemistä sekä selvittämään tärkeimmät kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Samalla panostetaan myös logistiikkaan liittyviin yrityspalveluihin. Seudun logistiikkaa kehittämään aluekeskusohjelmaan on rekrytoitu VASEKin tuorein voimavara, KTM Tommi Tuominen. Tuotantotaloutta Vaasan yliopistossa opiskellut Tommi on tutkinut erityisesti elintarviketeollisuuden toimitusketjuja ja viimeistelee parhaillaan aiheesta lisensiaatintyötään. Olen tehnyt logistiikkaprojekteja yhteistyössä yritysten kanssa, joten minulla on kokemusta muualtakin kuin tutkijankammiosta, hän naurahtaa. Jurvasta kotoisin oleva Tuominen on asunut Vaasassa jo 10 vuotta. Välillä tosin vierähti kolme vuotta Seinäjoella Atrian logistiikkaprojekteissa. Moni mieltää logistiikan synonyymiksi kuljetuksille, mutta kuljetukset ovat vain pieni osa logistiikkaa. Logistiikassa hallitaan tietoa, materiaalia ja rahaa siten, että oikea tuote on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, Tuominen selvittää. Hän on erikoistunut etenkin toimitusketjujen läpinäkyvyyden parantamiseen tietotekniikkaa hyväksikäyttäen. Kun kaikilla osapuolilla on oikea tieto käytettävissään, toiminta sujuu joustavasti. Erittäin tärkeää tämä on esimerkiksi toimittajasuhteissa: kun toimittaja tietää päämiehen tulevat tarpeet, hän osaa varautua täyttämään ne ajoissa. Ett av insatsområdena inom Vasaregionens regioncentrumprogram (RCP) under den pågående programperioden är logistik. Programmet strävar efter att främja de logistikprojekt som är viktiga för Vasaregionen och utreda de viktigaste utvecklingsbehoven samt utvecklingsmöjligheterna. Samtidigt görs satsningar på företagstjänster som är förknippade med logistik. VASEK som förvaltar regioncentrumprogrammet har rekryterat EM Tommi Tuominen för att göra logistiken i regionen effektivare. Tuominen har studerat produktionsekonomi vid Vasa universitet och forskat i synnerhet i leveranskedjor inom livsmedelsindustrin, vilket också är temat för hans licentiatavhandling som han för närvarande färdigställer. Jag har arbetat med företag kring logistikprojekt så jag har erfarenhet också av annat än av forskarrummet, ler Tuominen. Han är hemma från Jurva och har bott i Vasa redan i 10 år. Däremellan arbetade han vis- serligen i tre år i Seinäjoki med Atrias logistikprojekt. Många uppfattar att ordet logistik betyder samma sak som transport, men transporter är endast en liten del av logistik. Logistik innebär kontroll över information, material och pengar så att rätt produkt är på rätt plats i rätt tid, förklarar Tuominen. Tuominen har specialiserat sig i synnerhet på att med hjälp av datateknik förbättra leveranskedjors transparens. Då alla parter har tillgång till rätt information, löper verksamheten smidigt. Denna spelar en speciellt viktig roll för leverantörers relationer: när leverantören vet 3

4 KUVA / BILD: JOHANNA HAVERI Useita kehittämisalueita Julkisella sektorilla Tuominen osallistuu alkuvaiheessa julkisista hankinnoista vastaavan Vaasan seudun hankintarenkaan kehittämiseen. Hankintarengas on toiminut jo useamman vuoden, mutta nyt sen toiminnan tehostamiseksi sekä työtapojen ja logistiikan kehittämiseksi haetaan rahoitusta Työelämän kehittämisohjelma Tykesistä. Muita tärkeitä osa-alueita hänen työssään ovat mm. seudun infrastruktuurin, valmistavan teollisuuden logistiikan sekä logistiikkaan liittyvien palvelujen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Infrastruktuuriin liittyviä kehittämiskohteita seudulla ovat esimerkiksi Vaasan radan sähköistys ja lentoaseman kehittäminen, jotka luovat edellytyksiä yritysten kilpailukykyiselle toiminnalle. Näiden hankkeiden osalta Tuominen näkee aluekeskusohjelman roolin etenkin tarpeiden selvittäjänä ja toiminnan koordinoijana. Valmistavan teollisuuden logistiikkahankkeissa Tuomisen toimitusketjujen kehittämiseen liittyvästä erikoisosaamisesta on varmasti hyötyä. Runsas alihankintatyön tekeminen on ominaista Vaasan seudun valmistavalle teollisuudelle. Kun koko ketjun logistiikka hoidetaan laadukkaasti, seudun yritysten kilpailukyky nousee. Tuomisen ammattitaidosta hyötyvät myös kuljetuspalvelujen, tietojärjestelmäratkaisujen ja kokonaisvaltaisten logistiikkaratkaisujen tarjoajat ja heidän asiakkaansa. Tuominen toivookin yritysten ottavan rohkeasti yhteyttä, jos ne haluavat kehittää jotain osaa logistiikassaan. Logistiikka on tärkeä liiketoiminnan osaalue ja sen merkitys korostuu entisestään, hän toteaa. Selvitys erikoiskuljetuksista Raskas liikenne kulkee Suomessa perinteisesti kumipyörillä, eikä Vaasan seutu ole poikkeus. Valmistavan teollisuuden tuotteet viedään maailmalle Valmistavan teollisuuden logistiikkahankkeissa Tuomisen toimitusketjujen kehittämiseen liittyvästä erikoisosaamisesta on varmasti hyötyä. pääosin autokuljetuksina. Erityisen leveistä, korkeista tai painavista kuljetuksista käytetään yhteisnimitystä erikoiskuljetukset. Näitä lähtee pelkästään Vaasasta noin kappaletta joka vuosi. Myös pohjoisesta etelän satamiin johtavaa E8-tien erikoiskuljetusreittiä pitkin kulkee tuhansia erikoiskuljetuksia Vaasan seudun läpi. Tämä seitsemän metriä korkea kuljetusreitti on erittäin tarpeellinen esimerkiksi pohjoisen venevalmistajille ja suurille moottoreille. Kuluneen kesän aikana Vaasan seudun aluekeskusohjelma teetti pitkän linjan kuljetusammattilaisella Esa Konsterilla kattavan selvityksen Vaasan ja ympäristön raskaan liikenteen ja erikoiskuljetusten pullonkauloista sekä niiden mahdollisista ratkaisumalleista. Suurimmat erikoiskuljetusten ongelmakohdat ovat tällä hetkellä Vaasan kaupungin alueella. Konsterin selvityksessä olevat ratkaisumallit helpottavat näitä pullonkauloja, ja osa niistä on jo otettu käyttöön. huvudmannens kommande behov, kan han förbereda sig för dem i god tid. Flera utvecklingsområden Inom den offentliga sektorn är Tuominen i första skedet med om att utveckla Vasaregionens upphandlingsring som ansvarar för offentliga upphandlingar. Upphandlingsringen har funnits redan i flera år men nu söker man finansiering från Arbetslivsprogrammet Tykes för effektivisering av verksamheten och utveckling av arbetssätt och logistik. Andra viktiga delar som ingår i Tuominens arbete är åtgärder för utvecklingen av regionens infrastruktur, producerande industrins logistik samt tjänster med anknytning till logistik. Utvecklingsobjekt inom infrastrukturen i regionen är till exempel elektrifiering av Vasabanan och utveckling av Vasa flygfält som båda skapar förutsättningar för företagens konkurrenskraftiga verksamhet. För de här projektens del anser Tommi att regioncentrumprogrammets roll är i synnerhet att utreda behoven och koordinera åtgärderna. Tuominens specialkunnande om utvecklingen av leveranskedjor är säkerligen nyttigt för den producerande industrins logistikprojekt. Kännetecknande för Vasaregionen är mängden underleveransarbete som utförs inom den producerande industrin. När leveranskedjans logistik sköts bra, stärks konkurrenskraften i regionens företag. Av Tuominens yrkeskompetens Tommi Tuominen pyrkii tehostamaan logistiikkaa Vaasan seudulla. Tommi Tuominen jobbar för att göra logistiken i Vasaregionen effektivare. får även företag som erbjuder transporttjänster, datasystemlösningar och helhetstäckande logistiklösningar samt deras kunder sin del. Tuominen önskar att företagen ska kontakta honom direkt om de vill utveckla någon del i sin logistik. Logistiken är en central del av affärsverksamheten och dess betydelse kommer att betonas mer, konstaterar han. Utredning om specialtransporter Av tradition går den tunga trafiken i Finland på gummihjul och Vasaregionen är inget undantag. Den producerande industrins produkter förs ut i världen mestadels med biltransport. Speciellt breda, höga eller tunga transporter klassas som specialtransporter. Varje år startar enbart från Vasa specialtransporter. Genom Vasaregionen kör tusentals specialtransporter på E8 från norr till hamnen i södra delen av landet. Den här rutten som tillåter 7 meter höga transporter är mycket nödvändig för de båttillverkare som finns norr om Vasa samt för stora motorer. Under början av hösten har Vasaregionens RCP låtit Esa Konsteri, en mycket erfaren transportexpert, utföra en omfattande utredning om flaskhalsarna för tung trafik och specialtransporter i Vasa med omnejd samt möjliga lösningar på dem. Mest problematiska platser för specialtransporter finns för närvarande inom Vasa stads område. Lösningarna i Konsteris utredning underlättar de här flaskhalsarna, och en del av dem har redan introducerats. 4

5 Yhä useammin talo tehdään lähes valmiiksi talotehtaalla. Allt fler hus byggs nästan helt färdiga på husfabriken. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI Puutaloteollisuudelle potkua AKO-rahoituksella Puutaloteollisuus on merkittävä työnantaja Vaasan seudun maaseutukunnissa. Seudun viisi suurinta puutalovalmistajaa työllistävät tällä hetkellä suoraan noin 300 henkilöä ja saman verran lisää alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden kautta. Puutaloteollisuuden ja sen kilpailukyvyn kehittäminen ovatkin yksi VASEKin hallinnoiman Vaasan seudun aluekeskusohjelman päätavoitteita kuluvalla ohjelmakaudella. Yhteinen kehityskoordinaattori Puualan kehityskeskus Woodpointin yhteyteen on aluekeskusohjelman rahoituksella perustettu puutaloalan kehittämishanke vuosille Toukokuun alussa hankkeen kehityskoordinaattorina aloittaneen DI Tuulia Taanilan tehtävänä on tarjota seudun puutalotehtaille ja heidän tärkeimmille alihankkijoilleen erilaisia kehittämispalveluita. Tarjoan puutalonvalmistajille neuvoja ja apua sellaisissa asioissa, joiden kehittäminen on niille tärkeää, mutta joihin niillä itsellä ei ole resursseja, Taanila tiivistää. Tällaisia ovat mm. rakennusten energiatehokkuuden selvittäminen, CE-merkinnän ja ETA-hyväksynnän hakeminen, koulutus ja yhteismarkkinointi. KUVAT / BILDER: SIMONS ELEMENT, JOHANNA HAVERI Suomalaiset talot on perinteisesti rakennettu puusta. Vielä nykyäänkin suurin osa suomalaista pientaloista on puurakenteisia. Koveneva kilpailu ja uudet säännökset aiheuttavat uusia haasteita puutaloteollisuudelle. Nivalasta Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevalla Taanilalla on vankka taloteollisuuden tuntemus. Hän opiskeli rakennusinsinööriksi Vaasassa ja toimi mm. Oulun Rakennus Oy:n ja K. E. Nyman Oy:n palveluksessa valmistumisensa jälkeen luvulla Taanila vuoroin opiskeli ja hoiti lapsia kotona. Opintojen ohessa hän työskenteli eri hirsitalovalmistajien palveluksessa ja siirtyi vuonna 2005 diplomityön tehtyään Honkarakenteen Alajärven tehtaalle rakennesuunnittelijaksi. Yhdessä enemmän ja pienemmillä kustannuksilla Monet talovalmistajat ja niiden alihankkijat ovat perheyrityksiä, joissa yrityksen omistajien työaika kuluu pääosin päivittäisten töiden hoitamiseen. Vaikka he tiedostavat toiminnan kehittämisen tärkeyden, resursseja ei aina riitä kehitystoimintaan. Hankkeen alussa tehdyn kartoituksen mukaan puutaloyrityksillä on hyvin samantapaisia kehittämistarpeita. Silloin on järkevää suunnitella ja toteuttaa yhteiset kehittämistoimenpiteet keskitetysti. Esimerkiksi yhteisistä kehittämiskohteista Taanila nostaa esille ensi vuodenvaihteessa pakolliseksi tulevan rakennusten energiatodistuksen, jota varten täytyy laskea rakennukselle energiatehokkuusluku. Tuulia Taanila suhtautuu työhönsä innostuneesti. Hän on myös iloinen talonvalmistajilta saamastaan hyvästä vastaanotosta. Ny energi för trähusindustrin med fi nansiering från RCP Av tradition har finländska hus byggts av trä. Också idag är största delen av småhusen i Finland trähus. Hårdnande konkurrens och nya bestämmelser ger trähusindustrin nya utmaningar. Trähusindustrin är en betydande arbetsgivare i Vasaregionens landsbygdskommuner. De fem största trähustillverkarna i regionen sysselsätter i dagens läge ca 300 personer direkt och lika många via underleverantörer och samarbetspartners. Under den pågående programperioden syftar Vasaregionens regioncentrumprogram (RCP), som förvaltas av VASEK, på att stärka trähusindustrin och branschens konkurrenskraft. Gemensam utvecklingskoordinator Med finansiering från regioncentrumprogrammet har man vid träbranschens utvecklingscentrum Woodpoint startat upp ett utvecklingsprojekt för åren I början av maj inledde projektets utvecklingskoordinator, diplomingenjör Tuulia Taanila sitt arbete. Hennes uppgift är att erbjuda trähusfabrikerna i regionen och deras viktigaste underleverantörer olika utvecklingstjänster. Jag bistår trähustillverkare med råd och konkret hjälp i sådana frågor som är viktiga för dem men som de inte själva har resurser för, sammanfattar Taanila. Bland annat hjälper jag dem med att utreda byggnaders energieffektivitet, ansöka om CE-märkningar och ETA-god- Tuulia Taanila förhåller sig entusiastiskt till sitt arbete. Hon är glad över det goda mottagandet från trähustillverkarna. kännande samt med utbildning och gemensam marknadsföring. Taanila som kommer från Nivala i Norra Österbotten har stark kännedom om husindustrin. Hon är utbildad byggnadsingenjör i Vasa och har efter studierna arbetat bl.a. för Oulun Rakennus ab och K. E. Nyman Ab. Under 1990-talet studerade hon och skötte barnen hemma. Vid sidan om studierna arbetade hon för olika stockhustillverkare och efter diplomarbetet 2005 började hon på Honkarakennes fabrik i Alajärvi som byggnadsplanerare. Mer och med mindre kostnader tillsammans Många av trähusfabrikanterna och deras underleverantörer är familjeföretag där ägarens arbetstid går mestadels till dagliga sysslor. Trots att de vet hur viktigt det är att utveckla verksamheten, finns det inte alltid tillräckligt med resurser för utvecklandet. Enligt den kartläggning som gjordes i början av projektet har trähusfabrikanterna mycket lika utvecklingsbehov. Därför är det meningsfullt att planera och genomföra utvecklingsåtgärder tillsammans. Som ett exempel på gemensamma behov lyfter Taanila fram intyget över energieffektivitet som blir obligatorisk vid årsskiftet. Intyget 5

6 Olen laatinut ympäristöministeriön ohjeiden mukaisen laskentataulukon, johon talotehtaalla syötetään tarvittavat tiedot ja sitä kautta saadaan selville kyseisen talon energiatehokkuusluku. Muita meneillään olevia, tärkeitä yhteisiä kehittämiskohteita ovat mm. CE-merkintää varten vaadittava ETA-hyväksyntä suurelementeille ja siihen liittyvä laatujärjestelmän rakentaminen sekä talonrakennusalan muuttumisesta johtuvan koulutusvajeen täyttäminen. Myös Vaasan asuntomessujen yhteydessä tehdään yhteistä markkinointia mukana olevien kolmen puutalovalmistajan kanssa. Henkilökohtainen haaveeni olisi saada tänne Vaasaan puukaupunkialue, jota kaupunki lähtisi suunnittelemaan yhdessä taloteollisuuden kanssa, Taanila paljastaa. innebär att byggnaders energiprestandavärde ska mätas. Jag har gjort en kalkyleringstabell enligt miljöministeriets anvisningar. Husfabriken matar in de uppgifter som behövs och så får man fram energiprestandavärde för ett visst hus. Andra pågående viktiga samarbetssatsningar är bl.a. ETAgodkännande för storelement som krävs för CE-märkningen samt uppbyggande av ett kvalitetssystem för detta; dessutom vill man lösa den utbildningsbrist som uppstått genom att branschen förändrats. På bostadsmässan i Vasa deltar tre av fabrikanterna med gemensam marknadsföring. Min personliga dröm är att få ett trähusområde i Vasa som staden skulle planera tillsammans med husindustrin, avslöjar Taanila. KUVA / BILD: HEIKIUS HUS Heikius Hus-Talo Kb Ky:n rakentamia puukerrostaloja Malmössa. Viejälle CE-merkintä on tärkeä CE-märkning viktig för exportören Heikius Hus Ky on yksi puutalohankkeeseen osallistuvista yrityksistä. Vuonna 1966 perustettu perheyritys on ollut uranuurtajia suurelementtien rakentamisessa. Yrityksellä on ollut vientiä jo 1980-luvun lopulta lähtien ja tällä hetkellä sen tuotannosta menee vientiin noin 60 prosenttia. Yrityksen vahvasta vientitoiminnasta ja pitkistä perinteistä huolimatta toimitusjohtaja Göran Heikius on halukas osallistumaan yhteiseen kehittämishankkeeseen. Vaikka hanke on vasta alussa, Heikius suhtautuu luottavaisesti hankkeesta saataviin hyötyihin. Tällä hetkellä tärkein tavoitteemme tälle yhteishankkeelle on CE-merkinnän saaminen, sillä yhä useammin ostajat esimerkiksi Espanjassa ja Islannissa vaativat sellaista. Våningshus i trä, som Heikius Hus-Talo Kb Ky byggt i Malmö. Heikius Hus Kb är ett av företagen som deltar i trähusprojektet. Familjeföretaget som grundades 1966 har varit en pionjär inom storelement och exporterat sina produkter ända sedan 1980-talets slut. Idag exporteras ca 60 procent av produktionen. Trots den starka exporten och långa traditionerna är verkställande direktör Göran Heikius villig att vara med i det gemensamma utvecklingsprojektet. Trots att projektet är bara i början, tror Heikius på att det kommer att medföra stor nytta. För oss är CE-märkningen det viktigaste målet inom samprojektet just nu, eftersom köpare till exempel i Spanien och Island kräver allt oftare att den finns. CE-märkningen är tillverkarens försäkran till myndigheter, importörer och säljare att produkten fyller de krav som Europeiska unionen ställer på den. För närvarande finns CE-märkningen på bl.a. leksaker, maskiner, elapparater, personlig skyddsutrustning, byggnadsprodukter, gasapparater, teleterminalutrustning, hälsovårdsutrustning och -material. Puutaloteollisuuden kehittämishanke Osallistujat: Heikius Hus-Talo Kb Ky, Oravais Talo-Hus Oy Ab, Oy Simons Element Ab, Teri-Hus Ab - Teri-Talot Oy* Yhteenlaskettu liikevaihto (2006): 42 miljoonaa euroa Työntekijöitä ( ): 333 henkilöä CE-merkintä CE-merkintä on valmistajan vakuutus viranomaisille, maahantuojille ja myyjille siitä, että tuote täyttää sitä koskevat Euroopan unionin vaatimukset. CE-merkintä näkyy tällä hetkellä mm. leikkikaluissa, koneissa, sähkölaitteissa, henkilönsuojaimissa, rakennustuotteissa, kaasulaitteissa, telepäätelaitteissa, terveydenhuollon laitteissa ja tarvikkeissa. Utveckling av trähusbranschen Deltagande företag: Heikius Hus-Talo Kb Ky, Oravais Talo-Hus Oy Ab, Oy Simons Element Ab, Teri-Hus Ab - Teri-Talot Oy* Total omsättning (2006): 42 miljoner euro Anställda ( ): 333 personer * Teri-Talot osallistuu hankkeeseen Pietarsaaren aluekeskusohjelman rahoittamana * Teri-Hus deltagande finansieras genom Jakobstadsregionens regioncentrumprogram CE-märkning 6

7 Muotoilu edistää kilpailukykyä TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: JOHANNA HAVERI Taideteollisen korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus MUOVA täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Alun perin Taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen muotoilukeskukseksi perustettu MUOVA on tehnyt uranuurtavaa muotoilutyötä pohjalaisyrittäjien keskuudessa koko olemassaolonsa ajan. Alkuvuosina MUOVAn asiakasprojekteissa muotoilun painopiste oli kuluttajille suunnatuissa tuotteissa kuten huonekaluissa. Nykyään pohjalaisyritykset ovat alkaneet käyttää MUOVAn palveluita yhä enemmän myös teollisessa muotoilussa. Teollinen muotoilu on kilpailuetu Monet teollisuuden tuotteet muistuttavat kovin paljon toisiaan, koska niiden sisältämä teknologia on samankaltaista. Muotoilun avulla pyritään tekemään omasta tuotteesta muista erottuva ja ainutlaatuinen. Kun yksi kilpailijoista avaa pelin ottamalla muotoilun mukaan suunnitteluprosessiin, muut kilpailijat seuraavat pian perässä. Kun teollinen muotoilija pääsee mukaan tuotteen suunnitteluprosessiin jo aivan alussa, hän pystyy vaikuttamaan myös muihin seikkoihin kuin tuotteen ulkonäköön. Parhaimmillaan hän voi tuoda projektille tuntuvia säästöjä esimerkiksi materiaalivalintojen kautta, toteaa MUOVAn konseptimuotoilija Janne Pekkala, joka on itse koulutukseltaan teollinen muotoilija. Harmittavan usein muotoilijat pääsevät vaikuttamaan tuotteeseen vasta siinä vaiheessa, kun sen tekninen toteutus on jo valmiiksi mietitty. Silloin prosessista jää puuttumaan muotoilijan materiaalien ja työstötapojen tuntemus sekä käyttäjänäkökulma, ja muotoilu on pelkkää ulkomuodon kiillotusta. Käytettävyys ja hyvännäköisyys myyvät Monesti suomalaisyritykset ottavat teollisen muotoilijan avukseen siinä vaiheessa, kun yritys on laajentamassa markkinoitaan ulkomaille. Moni yritys kokee karvaasti sen, että pelkkä tekninen laatu ei riitä suurilla markkinoilla, vaan tuotteen täytyy olla myös hyvännäköinen ja helposti käytettävä. Suuressa maailmassa hyvä muotoilu mielletään yhdeksi laadukkuuden kriteeriksi, sanoo MUOVAn muotoilupäällikkö Satu Aaltonen. Kuluttajatavaroissa suomalainen design on jo käsite ja nykyään muotoilu tekee vahvasti tuloaan myös teollisuushyödykkeisiin. Pohjalaiset teollisuusyritykset ovat oivaltamassa muotoilun merkityksen. Myös Tekesin tapaiset rahoittajat ovat ryhtyneet rahoittamaan yritysten muotoiluhankkeita. Tämä näkyy mm. siinä, että MUOVAn asiakaskunta ja toimeksiantojen määrä ovat jatkuvasti kasvussa. Suurin osa asiakkaista on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, ja toimeksiantojen suuruus vaihtelee pienistä detaljeista kokonaisiin tuoteperheisiin. Vaikka toimintamme on koko ajan kasvanut, toivomme kuitenkin kernaasti lisää toimeksiantoja, Aaltonen hymyilee. Janne Pekkala ja / och Satu Aaltonen Muotoilun avulla globaaleille markkinoille VAMP Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Raunio on vakuuttunut siitä, että teknisen tuotteen tuotekehitysprosessissa tarvitaan teollista muotoilua teknisen suunnittelun rinnalle. Erityisesti muotoilun tarve korostuu silloin, kun on kyseessä kansainvälisille markkinoille tehtävä tuote. Rauniolla on pitkä kokemus sähköteknisen teollisuuden tuotteiden kansainvälisestä markkinoinnista. Hän on myynyt maailmalla ABB:n, Vaconin ja VAMPin tuotteita, joten hän tietää, mistä puhuu. Sähköteknistä tuotetta ei voi synnyttää ainoastaan kotimaanmarkkinoita varten, vaan kansainvälinen näkökulma on otettava huomioon jo alusta lähtien. Se tarkoittaa muotoilun ja brändin rakentamisen kytkemistä mukaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa, Raunio selittää. Raunio oli 1990-luvun alussa perustamassa Vaasa Control Oy:tä, vaasalaista menestystarinaa. Oli haasteellista aloittaa osakeyhtiön toiminta tuotekehitysprojektilla, mutta silti Raunio ja yhtiön silloinen toimitusjohtaja Veijo Karppinen halusivat muotoilijan mukaan tuotekehitykseen. He tiesivät, että ABB:n, Siemensin ja Schneiderin tapaiset varteenotettavat tekijät panostivat muotoiluun ja brändin rakentamiseen. Onneksemme Ari Salonen MUOVAssa kiinnostui tästä tehtävästä ja sitä kautta MUOVAn muotoilijat tulivat mukaan ensimmäisten Vaconin tuotteiden kehittämiseen. Yhteistyö MUOVAn kanssa jatkui useita vuosia ja tuotteiden muotoiluprojekti kasvoi yhtiön brändin rakentamiseksi, Raunio muistelee. Vuonna 2003 Erkki Raunio siirtyi Vaconista VAMPin pääomistajaksi. Uudessa yhtiössäänkin hän on korostanut muotoilun tärkeyttä myös teollisuuteen menevissä komponenteissa. Paras lopputulos käytettävyyden, valmistettavuuden ja tuotteen ulkonäön suhteen saadaan aikaiseksi, kun tuotekehitysprojektissa työskentelee sekä tekninen suunnittelija että teollinen muotoilija. On kuitenkin muistettava, että muotoilun on tuettava tuotetta ja sen luonnetta, jotta lopputulos on hyvä, Raunio muistuttaa. KUVA / BILD: VAMP OY 7

8 Formgivning främjar konkurrenskraften År 2008 fyller Konstindustriella högskolans och Vasa universitetets gemensamma forsknings- och produktutvecklingscenter MUOVA 20 år. MUOVA som ursprungligen grundades som Konstindustriella högskolans designcentrum i Västra Finland har under hela sin tillvaro gjort banbrytande formgivning för österbottniska företagare. I början låg tyngdpunkten i MUOVAs kundprojekt på produkter som var riktade till konsumenter, såsom möbler. Numera använder österbottniska företag sig av MUOVAs tjänster alltmer också för industriell formgivning. Industriell formgivning ger konkurrensfördel Många industriella produkter påminner väldigt mycket om varandra, eftersom de innehåller likadan teknologi. Med hjälp av formgivningen strävar man efter att tillverka en produkt som skiljer sig från andra produkter med andra ord en unik produkt. När en av konkurrenterna tar formgivningen med i planeringsprocessen, följer de andra snart efter. När en industriell formgivare kommer med i planeringsprocessen riktigt från början, kan hon eller han påverka också andra saker än produktens utseende. Formgivaren kan som bäst medföra projektet kännbara besparingar genom till exempel materialvalen, konstaterar MUOVAs konceptformgivare Janne Pekkala, som själv är industriell formgivare till utbildningen. Tyvärr får formgivaren ofta möjlighet att påverka produkten först när dess tekniska genomförande är färdigt planerat. Då saknar processen formgivarens kännedom om olika material och bearbetning samt användarens synvinkel, och formgivningens roll är bara att polera det yttre. Användbarhet och bra utseende säljer Ofta tar finländska företag en industriell formgivare till sin hjälp när företaget vill etablera sig på nya marknader utomlands. Många företag får bittert uppleva att det inte räcker enbart med teknisk kvalitet på stora marknader utan produkten ska se bra ut och vara lätt att använda. I den stora världen uppfattas bra formgivning som ett kvalitetskriterium, menar Satu Aaltonen, formgivningschef på MUOVA. Finländsk design är redan ett begrepp inom konsumentvaror, och den kommer starkt också inom industrins nyttoprodukter. Österbottniska industriföretag har börjat inse formgivningens betydelse. Även finansiärer såsom Tekes har börjat finansiera formgivningsprojekt i företag. Det här framgår bl.a. av att MUOVAs kundkrets och antalet uppdrag växer stadigt. Största delen av kunderna är små eller medelstora företag och omfattningen på uppdragen varierar från små detaljer till hela produktfamiljer. Trots att vår verksamhet har vuxit hela tiden, vill vi gärna ha flera uppdrag, ler Aaltonen. Med hjälp av formgivning till den globala marknaden VAMP Ab:s styrelseordförande Erkki Raunio är övertygad om att i en produktutvecklingsprocess av en teknisk produkt behövs förutom teknisk planering även industriell formgivning. Speciellt mycket framhävs behovet av formgivningen när det handlar om en produkt som riktas till internationella marknader. Raunio har lång erfarenhet av internationell marknadsföring av den elektroniska industrins produkter. Han har varit ut i världen och sålt ABB:s, Vacons och VAMPs produkter så han vet nog vad han talar om. Man kan inte skapa en elektroteknisk produkt enbart för den inhemska marknaden. Den internationella synvinkeln ska från början tas med i planeringen. Därför ska formgivningen och byggandet av ett varumärke kopplas in i planeringen redan i ett tidigt skede, förklarar Raunio. Raunio var en av dem som i början av 1990-talet grundade Vaasa Control Ab, en framgångshistoria utan like i Vasa. Det var utmanande att inleda ett aktiebolags verksamhet genom en produktutvecklingsprocess, men Raunio och bolagets dåvarande vd Veijo Karppinen ville ha en formgivare med i produktutvecklingen. De var väl medvetna om att stora aktörer som ABB, Siemens och Schneider redan satsade på formgivning och varumärksbyggande. Till vår lycka var Ari Salonen vid MUOVA intresserad av den här uppgiften och därigenom kom MUOVAs formgivare med i utvecklingen av de första Vacon-produkterna. Samarbetet med MUOVA fortsatte i flera års tid och formgivningsprojektet växte till varumärksbyggandet för företaget, berättar Raunio. År 2003 flyttade Erkki Raunio över från Vacon till VAMP som huvudägare. Han har även vid sitt nya bolag poängterat att formgivning spelar en viktig roll även i industrikomponenter. Man åstadkommer bäst användbarhet, producerbarhet och utseende hos en produkt när både teknisk planerare och industriell formgivare arbetar inom samma produktutvecklingsprojekt. Man ska ändå komma ihåg att formgivningen ska stöda produkten och dess karaktär för att slutresultatet ska vara bra, påminner Raunio. 8

9 MUOVA on Taideteollisen korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus- ja tuotekehityskeskus, joka tarjoaa muotoilu-, tutkimus- ja koulutuspalveluita. MUOVAn palveluihin kuuluvat: MUOVA är Konstindustriella högskolans och Vasa universitetets gemensamma forsknings- och produktutvecklingscenter som erbjuder tjänster inom formgivning, forskning och utbildning. MUOVAs tjänster omfattar: TUTKIMUS - markkina-, käyttäjä- ja asiakastutkimukset - imagotutkimus - tilatestaus - käytettävyystestaus - muotoilutarpeen arviointi - TUPAS-palvelut (Tekes) MUOTOILU - tuoteideointi - tuotemuotoilu - yritysilmeen suunnittelu - tekninen kuvitus, tuotekuvaus - tuotevisiointi (TUPAS-palvelu) - TUPAS-palvelut (Tekes) FORMGIVNING - produktplanering - formgivning av produkt - planering av företagsimage - tekniska illustrationer, produktbilder - produktvisionering (TUPAS) - TUPAS-tjänster (Tekes) FORSKNING - marknads-, användar- och kundundersökningar - imageanalys - testning av utrymmen - testning av användbarhet - uppskattning av formgivningsbehov - TUPAS-tjänster (Tekes) KOULUTUS - seminaarit - workshopit - räätälöidyt koulutuspaketit MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ - brandi- ja viestintästrategiat - brandimanuaalit UTBILDNING - seminarier - workshops - skräddarsydda utbildningspaket MARKNADSFÖRING OCH KOMMUNIKATION - varumärkes- och kommunikationsstrategier - varumärkesmanualer Plastweld tekee muotoiluyhteistyötä Muovituotteita rotaatiovalumenetelmällä valmistava vähäkyröläinen Plastweld Oy on tehnyt yhteistyötä teollisten muotoilijoiden kanssa sekä sopimusvalmistuksessa että omia tuotteita suunnitellessaan. Vuonna 2005 Plastweld kehitteli yhdessä MUOVAn kanssa jätevesisäiliön täydentämään jätevesijärjestelmäänsä. Koska kyseessä on tuote, jonka ostopäätökseen vaikuttavat lähinnä hinta ja itse tuotteen tekninen toimivuus, emme tehneet muotoiluyhteistyötä vain tuotteen ulko- Lillkyroföretaget Plastweld Ab som tillverkar plastprodukter genom rotationsgjutning har samarbetat med industriella formgivare både vad gäller kontraktstillverkning och planering av sina egna produkter. År 2005 utvecklade Plastweld tillsammans med MUOVA en avloppsvattenbehållare som komplement till sitt avloppsvattensystem. Eftersom det är en sådan produkt att köpbeslutet påverkas framför allt av priset och produktens tekniska funktionalitet, samarbetade vi inte enbart för utseendets skull. Självklart ville näön takia. Toki haimme tuotteellemme positiivista erilaisuutta ja ulkonäön luomaa laatumielikuvaa, mutta tärkeimpiä asioita muotoiluprojektissa olivat tuotteen valmistettavuus, käytettävyys, asennettavuus ja logistiset ominaisuudet, muistelee Plastweldin hallituksen puheenjohtaja Jussi Timonen. Muotoilutyön pohjalla oli paljon reunaehtoja, jotka johtuivat itse tuotteesta ja sen käyttötarkoituksesta. Myös tämän projektin jälkeen Plastweld on tehnyt yhteistyötä muotoilijoiden kanssa. Sopimusvalmistuksessa teemme yhteistyö- Plastweld samarbetar om formgivning vi ha något positivt annorlunda och en uppfattning av hög kvalité som utseendet skapat, men viktigare i formgivningsprojektet var producerbarhet, användbarhet, att produkten är lätt att installera samt dess logistiska egenskaper, berättar Plastwelds styrelseordförande Jussi Timonen. Formgivningsarbetet innehöll många ramvillkor som berodde på själva produkten och dess användningssyfte. Även efter projektet färdigställts har Plastweld samarbetat med formgivarna. Inom kontraktstillverkning samarbetar vi med tä asiakkaille tuttujen muotoilutoimistojen kanssa. Jos muotoilu on asiakkaalle uusia asia, suosittelemme heille muotoilijaa omasta verkostostamme, Timonen kertoo. Muotoilu ei ole pelkästään ulkonäkökysymys. Timosen mukaan yhteistyö teollisen muotoilijan kanssa johtaa parhaimmillaan sellaiseen kokonaisratkaisuun, joka voi saada aikaan tuntuvia säästöjä tuotteen valmistuksessa. Teollisilla muotoilijoilla on hyviä ideoita niin tuotteen toiminnallisuuteen kuin valmistustekniikoihinkin. formgivningsbyråer som är bekanta för kunden från tidigare. Om formgivningen är ett helt nytt begrepp för kunden, rekommenderar vi en formgivare inom vårt eget nätverk, fortsätter Timonen. Formgivning är inte enbart en utseendefråga. Enligt Timonen leder samarbete med en industriell formgivare som bäst till en sådan helhetslösning som kan medföra stora besparingar i produktionen. Industriella formgivare har goda idéer om såväl produktens funktionalitet som produktionstekniker. Plastweld tekee monenlaista sopimusvalmistusta. Suunnittelun ja rotaatiovalun lisäksi moniin osiin kuten tähän Terhi-veneen pulpettiin kiinnitetään jo valussa komponentteja, jotka helpottavat kokoonpanoa asiakkaan tehtaalla. Meidän tehtävänämme on tuottaa aitoa lisäarvoa asiakkaan liiketoimintaan, kertoo Jussi Timonen. Plastweld handhar många olika slags kontraktstillverkning, exempelvis planering, rotationsgjutning och fastsättning av komponenter redan under gjutningen som pulpeten i den här Terhi-båten vilket underlättar monteringen vid kundens fabrik. Vår uppgift är att producera absolut mervärde för kundens affärsverksamhet, berättar Jussi Timonen. 9

10 Autokauppaa Tervajoella internetin aikakaudella Yhä useampi auton vaihtaja harkitsee huoletonta leasingsopimusta auton ostamien sijaan, kertoo Arto Rinta-Jouppi. Av de som byter bil väljer allt fler ett bekymmersfritt leasingavtal i stället för att köpa bilen, berättar Ari Rinta-Jouppi. Rinta-Joupin Autoliikkeen toimitusjohtaja Ari Rinta-Jouppi toteaa kilpailun olevan hyvän kaupanteon ydin. Jos täällä Tervajoella pärjää, niin pärjää varmasti muuallakin, Rinta-Jouppi toteaa. Arton Auton omistaja Arto Ulvinen on samoilla linjoilla. Tervajoki on hyvä kauppapaikka. Pohjalaiset asiakkaat ovat ennakkoluulottomia ja monessa asiassa edelläkävijöitä. Myös tinkimisen taito on hanskassa, etenkin vanhempi polvi hallitsee hintaneuvottelut. Kilpailua uudella areenalla Kilpailu asiakkaista on muuttanut luonnettaan. Ennen autokuumeen iskiessä asiakkaat tekivät vertailuja lehti-ilmoitusten perusteella ja suuntasivat sitten autoliikkeeseen kaupantekoon. Jos liikkeessä ei ollut mieleistä autoa, niin matka jatkui kilpaileviin liikkeisiin. Tänä päivänä yhä useampi ostajakandidaatti tekee etukäteisvertailuja internetissä. Siellä olevissa ilmoituksissa on lehti-ilmoituksia enemmän tietoa myytävistä autoista. Näiden tietojen pohjalta asiakas valitsee tarjolla olevista autoista ne, joita hän käy katsomassa paikan päällä liikkeessä. Liikkeeseen tullessaan asiakkaalla on hyvät tiedot myytävänä olevasta autosta. Tämän seurauksena kaupassa vierailevien asiakkaiden lukumäärä on vähentynyt, mutta yhä useampi asiakkaista ostaa auton kaupassa käydessään. Internet on autokaupan uusi kilpailuareena, vaikka autoa ei voikaan koeajaa netissä. Joskus asiakas ostaa auton pelkästään internetissä olevien tietojen pohjalta, Rinta-Jouppi toteaa. Vaihtoautojen hinnoittelu on entistä tarkempaa netissä ja jo pieni ylihinnoittelu voi pudottaa auton vertailtavien listalta. Muutenkin internet tasaa hintaeroja. Myös hyvän ja huonon vaihtoauton hintaero on pienempi, Ulvinen sanoo. Tuontiautobuumi on tasaantunut Niin Arton Auto kuin Rinta- Jouppikin ovat tuoneet vaihtoautoja Saksasta, mutta nyt tuontiautobuumi on hiipunut. Tuontiautojen suosioon vaikutti hintatason lisäksi pula hyvistä vaihtoautoista. Nyt tilanne on toinen: käytettyjen autojen hinnat ovat laskeneet ja hyviä TEKSTI / TEXT: ILKKA SIRÉN KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Tervajoella on yksi Suomen merkittävimmistä autoliikekeskittymistä. Autokauppiaiden luoma laaja tarjonta on ollut Tervajoen vetovoimatekijä jo vuosikymmeniä. Autokaupan siirtyessä yhä enemmän internetiin uudet tuulet puhaltavat myös Tervajoella. vaihtoautoja on saatavilla kotimaassakin. Rinta-Jouppi ja Ulvinen ovat vakuuttuneita siitä, että yhä useammat varsinkin nuoret asiakkaat vuokraavat auton pitkäaikaisella leasingsopimuksella. Auton omistamisen sijaan he haluavat maksaa auton käytöstä. Leasingsopimukseen sisältyvät huollot ja korjaukset renkaanvaihtoineen ovatkin huoleton vaihtoehto. Millä ajamme tulevaisuudessa? Dieselautojen suosio kasvaa tulevaisuudessa entisestään, toteavat molemmat autokauppiaat. Ulvisen mielestä pienten, vähän polttoainetta kuluttavien autojen suosio jatkuu. Rinta-Jouppi näkee myös hybridiautojen suosion kasvavan. Hybridiautossa polttomoottori ja sähkömoottori täydentävät toisiaan. Tulevaisuudessa myös asiakkaiden merkkiuskollisuus vähenee. Se on jo nyt nähtävissä uusien merkkien kasvaneessa suosiossa, Ulvinen toteaa. Jos Ulvisen ennustus pitää paikkansa, kilpailu Tervajoen autoraitilla kiristyy entisestään. Internet on autokaupan uusi kilpailuareena, vaikka autoa ei voikaan koeajaa netissä. 10

11 Internetålderns bilhandel i Tervajoki I Tervajoki finns en av Finlands mest betydelsefulla koncentrationer av bilaffärer. Det stora utbudet som bilförsäljarna har skapat har varit Tervajokis dragningskraft redan i årtionden. Nu när bilhandeln alltmer flyttas till internet, blåser det nya vindar även i Tervajoki. Ari Rinta-Jouppi, vd för Rinta-Jouppis bilaffär, konstaterar att konkurrens utgör kärnan i bra handel. Om man klarar sig här i Tervajoki så klarar man sig på andra orter också, säger han. Arton Autos ägare Arto Ulvinen håller med. Tervajoki är en bra handelsplats. Österbottningarna är fördomsfria och dessutom föregångare inom mycket. De kan också pruta ner priser, speciellt den äldre generationen behärskar prisförhandlingarna bra. Ny arena för konkurrensen Konkurrensen om kunderna har ändrat karaktär. Tidigare då bilfebern tog över jämförde kunderna bilar och priser i tidningsannonser och tog sedan vägen till bilaffären. Om det inte fanns en lämplig bil i affären, fortsatte man till konkurrerande affärer. Idag jämför allt fler köpare bilar på förhand på internet. Webbannonser innehåller mer information om bilarna än tidningsannonser. Utgående från informationen på webben väljer kunden de bilar som hon eller han vill fara och se på. Kunden stiger in i affären och vet redan mycket om bilen som finns till salu. Det här har gjort att antalet besök i bilaffärerna har minskat men å andra sidan köper allt fler kunder en bil vid besöket i affären. Internet är bilaffärernas nya konkurrensarena trots att man inte kan provköra en bil på nätet. Ibland köper kunden en bil bara efter att ha läst om den på internet, berättar Rinta-Jouppi. Prissättningen på bytesbilar görs mycket noggrant på internet och redan ett litet överpris kan utesluta bilen ur jämförelsen. Internet jämnar ut prisskillnaderna också på andra sätt. Även skillnaden i priset mellan en bra och dålig bytesbil är mindre idag, säger Ulvinen. Importen av begagnade bilar lugnare Såväl Arton Auto som Rinta- Jouppi har importerat bilar från Tyskland men nu är boomen över. Importerade bilar blev populära tack vare prisnivån och bristen på bra bytesbilar. Nu är situationen en annan: priserna på begagnade bilar har gått ner och bra bytesbilar finns att få även här hemma. Rinta-Jouppi och Ulvinen är övertygade om att allt fler kunder speciellt unga kommer att hyra en bil med ett långt leasingavtal. I stället för att äga en bil vill de betala för användningen av en bil. Ett leasingavtal där all service och alla reparationer, bl.a. däckbyten ingår, är ett bekymmerslöst alternativ. Vad kör vi med i framtiden? Dieselbilarnas popularitet kommer att stiga ännu mer, påpekar båda bilförsäljarna. Enligt Arto Ulvinen tietää, että tinkimisen taito elää autokaupassa etenkin vanhemman väen keskuudessa. Arto Ulvinen vet att i synnerhet äldre människor kan det här med att pruta i bilhandeln. Internet är bilaffärernas nya konkurrensarena trots att man inte kan provköra en bil på nätet. Ulvinen fortsätter små bilar som använder lite bränsle att vara populära. Rinta-Jouppi anser att också hybridbilarnas andel blir större. En hybridbil utnyttjar både en förbränningsmotor och en elmotor. I framtiden minskar också kundernas lojalitet mot ett visst bilmärke. Vi ser redan idag att de nya märkena har vuxit i popularitet, konstaterar Ulvinen. Om Ulvinens spådom stämmer, blir konkurrensen mellan bilaffärerna i Tervajoki ännu hårdare. 11

12 Työikäisten ihmisten työssä jaksamiseen panostetaan yhä enemmän. Man satsar allt mer på att få personer som är i arbetslivet att orka i sina arbeten. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: PEKKA MÄKYNEN Kroppa ja mieli uudistuvat Norrvallassa Norrvallan kuntoutuskeskus perustettiin luvulla ruotsinkielisten veteraanien kuntoutuspaikaksi. Alusta asti kuntoutuskeskuksessa on kuntoutettu myös työikäisiä ihmisiä. Kuntoutusten lisäksi Norrvallan kuntoutuskeskuksesta saa työhyvinvointiin ja kuntoremonttiin liittyviä palveluja. Uuden ravintolan myötä myös konferenssija ravintolavieraiden määrä on kasvanut. Meillä Norrvallassa keskuksen palveluja käyttävät niin vanhat kuin nuoret, kertoo kehittämispäällikkö Maria Kaivonen. Kuntoutuskeskuksen yhteydessä toimivat Norrvallan kansanopisto sekä Norrvallan urheiluopisto, jonka kanssa esimerkiksi Vaasanseudun Urheiluakatemia tekee yhteistyötä. Arki-iltaisin kuntoutuskeskuksen uimahallissa ja kuntosalilla käy paljon paikallisia asukkaita. Folkhälsanin omistamaan Norrvalla Folkhälsaniin kuuluu edellä mainittujen lisäksi myös Mustasaaren Sepänkylässä sijaitseva koulutuskeskus, joka on keskittynyt avopalveluihin: fysioterapiaan, toimintaterapiaan, psykologipalveluihin sekä päiväkuntoutukseen. Uusia haasteita toiminnalle Norrvallassa kuntoutetaan yhä veteraaneja, mutta heidän määränsä vähenee vuosi vuodelta. Vuosien myötä veteraanien osuus Norrvallan asiakaskunnasta on laskenut ja samalla Kelan kuntoutettavien määrä on vastaavasti noussut. Tulevaisuudessa työssäkäyvän väestön kuntoutus lisääntyy entisestään, toteaa Norrvallan kuntoutuskeskuksen johtaja Stig Moss. Myös ikääntyneen väestön toimintakyvyn ylläpito on tärkeä tulevaisuuden haaste. Kun väestö vanhenee, kuntoutusten määrä ja toteutustapa muuttuvat. Jatkossa meiltä vaaditaan enemmän jalkautumista asiakkaiden luo, ja kuntouttajamme tulevat tekemään nykyistä enemmän koti- ja yrityskäyntejä, Moss lisää. Kuntoutuksen ohella myös virkistystoiminnan osuus Norrvallan toiminnassa kasvaa. Uimahallin ja kuntosalin lisäksi myös ravintola on auki muillekin kuin kuntoutusasiakkaille. Meille voi tulla lounaalle kuka tahansa, sanoo ravintolapäällikkö Björn Helsing. Uusitussa, A-oikeuksin varustetussa ravintolassa on 250 asiakaspaikkaa. Lisäksi Norrvallassa on catering-palvelu, jota käyttävät sekä yritykset että yksityishenkilöt. Järjestämme useita suuria tilaisuuksia vuosittain. Urheilusalissa, johon mahtuu jopa henkeä, järjestetään tänä syksynä esimerkiksi Country Life -tapahtuma, tanssigaala ja perinteinen itsenäisyysjuhla, Veteraner rehabiliteras ännu i Norrvalla, men deras andel minskar hela tiden. Helsing jatkaa. Yritysasiakkaiden määrä lisääntyy Norrvallassa on jo selvästi huomattavissa yritysasiakkaiden määrän lisääntyminen. Paitsi kokous- ja konferenssiasiakkaina yritykset tulevat Norrvallaan myös edistääkseen henkilökuntansa hyvinvointia ja työssä jaksamista. Olemme varautuneet yritysten työhyvinvointitoimintaan mm. kehittämällä yrityksille sopivia tyhy-paketteja, joissa on sekä teoriaa että käytännön harjoituksia työssä jaksamisen tueksi. Lisätietoa löytyy verkkosivuiltamme Maria Kaivonen kertoo. 12

13 Norrvalla förnyar kroppen och själen Stig Moss (oik.), Maria Kaivonen ja Björn Helsing toivottavat eriikäiset ja -kuntoiset ihmiset tervetulleiksi Norrvallaan voimaan hyvin. Stig Moss (till höger), Maria Kaivonen och Björn Helsing välkomnar människor oberoende av ålder och kondition till Norrvalla för att må bra. Norrvalla rehabiliteringscenter grundades på talet för rehabilitering av svenskspråkiga veteraner. Ända från början har centret också rehabiliterat personer i arbetslivet. Förutom rehabilitering erbjuder Norrvalla även tjänster med anknytning till välbefinnande i arbete och konditionsträning. I och med den nya restaurangen har också antalet konferens- och restauranggäster stigit. Både gamla och unga använder sig av våra tjänster, berättar utvecklingschef Maria Kaivonen. I anslutning till rehabiliteringscentret finns Norrvalla folkhögskola och Norrvalla idrottsinstitut, med vilken till exempel Vasaregionens Idrottsakademi samarbetar. På vardagskvällarna besöker många lokala centrets simhall och gym. Till Norrvalla Folkhälsan, som ägs av Folkhälsan, hör också rehabiliteringscentret i Smedsby i Korsholm. Verksamheten omfattar terapi och rehabilitering i öppen vård: fysioterapi, ergoterapi och psykologtjänster samt dagrehalibilitering. Verksamheten inför nya utmaningar Med åren har antalet veteraner bland Norrvallas kunder blivit mindre och samtidigt har de som FPA rehabiliterar blivit fler. Rehabilitering av personer som ännu är i arbetslivet kommer att öka från tidigare, konstaterar Stig Moss, chef för Norrvalla Rehab Center. Att upprätthålla funktionsförmågan hos den äldre befolkningen är också en viktig utmaning för framtiden. När befolkningen åldras, ändras rehabiliteringens volym och sätt. I fortsättningen krävs att vi far mer till kunderna, och vår rehabiliteringspersonal kommer att göra mer hem- och företagsbesök, tillägger Moss. Vid sidan om rehabilitering växer även rekreationstjänster vid Norrvalla. Simhallen, gymmet och restaurangen är öppna för alla, inte bara för personer i rehabilitering. Vem som helst får komma och äta lunch här, berättar restaurangchef Björn Helsing. Den förnyade restaurangen som har A-rättigheter har 250 kundplatser. Norrvalla har också en cateringservice som anlitas av både företag och privatpersoner. Varje år arrangerar vi ett antal stora evenemang. I höst arrangerar vi i idrottssalen, som inrymmer upp till personer, t.ex. Country Life-evenemanget, dansgalan och den traditionella självständighetsfesten, fortsätter Helsing. Företagskunderna blir fler På Norrvalla har man lagt märke till att antalet företagskunder har ökat. Företagen kommer till Norrvalla förutom för möten och konferenser också för att främja personalens välbefinnande på arbetsplatsen. Vi har förberett oss för hälsofrämjande på arbetsplatser bland annat genom att utveckla olika tjänstepaket för företagen. Paketen innehåller både teori och praktiska övningar som förebygger ohälsa bland arbetstagare. Mer information hittar du Vid sidan om rehabilitering växer även rekreationstjänster vid Norrvalla. Norrvalla Folkhälsan Ab tarjoaa / erbjuder: - kuntoutusta - työhyvinvointiin liittyviä palveluja - kokouksia ja konferensseja - ravintola- ja catering-palveluja - virkistystoimintaa, tansseja, konsertteja, kulttuuritapahtumia - rehabilitering - tjänster med anknytning till välbefinnande i arbete - mötes- och konferenstjänster - restaurang- och cateringservice - rekreation, danser, konserter, kulturevenemang Norrvalla Folkhälsan Ab Vöyrintie , Vöyri-Maksamaa Vöråvägen , Vörå-Maxmo Kuntoutus / Rehabilitering: Helena Häggblom, puh. (06) tfn helena.haggblom@norrvalla-folkhalsan.fi Hotellipaketit / Hotellpaket: Siv Sell, puh. (06) tfn siv.sell@norrvalla-folkhalsan.fi på vår hemsida fi, berättar Maria Kaivonen. Kokoukset, konferenssit ja TYHY-toiminta / Möten, konferenser och välbefinnande på arbetsplatsen: Anita Bäck, puh. (06) tfn anita.back@norrvalla-folkhalsan.fi 13

14 Vaasassa on rakenteilla kaksi asuntoaluetta, jossa hyödynnetään maankuoreen varastoituvaa lämpöä matalaenergiaverkoston avulla. Näiden kohteiden rakentamisen yhteydessä on tarkoitus myös tutkia tarkemmin maankuoren energiaresurssin hyödyntämistä ja sen varastoitumista. I Vasa byggs två bostadsområden där man med hjälp av ett lågenerginätverk tar till vara värmen som lagrats i jordskorpan. I samband med byggnadsarbeten vill man även närmare undersöka hur jordskorpans energiresurser kan utnyttjas och hur de lagras. TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVA / BILD: Maankuoreen varastoituvat lämpövarat käyttöön Värmeenergin i jordskorpan tas till vara 14

15 Maankuoreen varastoituvan energian käyttö asuntojen lämmön lähteenä ei ole uusi asia. Suomessa se vain ei ole yleistynyt samaan tahtiin kuin esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa. Lämpöpumpputekniikan kehittymisen ja energian kallistumisen myötä lämpöpumppujen myynti on kuitenkin lähtenyt tällä vuosikymmenellä reippaaseen nousuun. Maa- ja kalliolämmön hyödyntämiseksi tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä. Erilaisissa hankkeissa tutkitaan esimerkiksi maa- ja kallioperän laatua ja lämmönjohtavuutta sekä lämpökapasiteettia, lämmön siirtymisprosesseja ja pintarakentamisen vaikutuksia maankuoren lämpötiloihin. Samalla pyritään selvittämään erilaisia kaupallisia ja taloudellisia ratkaisuja, joilla maankuoreen sitoutuneen energian käyttö olisi entistä edullisempaa. Suvilahdessa lämpöä sedimentistä, Västervikissä kalliosta Tähän asti maa- ja kalliolämmön hyödyntäminen on tehty talokohtaisesti. Mateve Oy:n kehittämä matalaenergiaverkoston avulla voidaan asuinalueelle kerätä energiaa keskitetysti eri lämmönlähteistä sekä lämmitykseen että viilennykseen ja jakaa sitä alueen jokaiseen taloon. Lämpöenergia hyödynnetään talokohtaisilla maalämpöpumpuilla. Suvilahden asuntomessualueella matalaenergiaverkosto saa energiansa Sundomin lahden muuta maaperää lämpöisemmästä sedimenttikerroksesta. Västervikiin rakennettavalla kivitaloalueella lämpö johdetaan asuinalueen alapuolisesta kalliosta. Molemmille alueille on tarkoitus asentaa porausreikiin myös optisia kuitukaapeleita, joiden avulla pystytään mittaamaan energianlähteen lämpötiloja ilman, että energianotto häiriintyy. Tutkimusta pilottialueilla Koska sekä Suvilahden että Västervikin uudet asuinalueet ovat ensimmäisiä, jotka hyödyntävät matalaenergiaverkostoa, molempia kohteita on tarkoitus Mm. Vaasassa tehtyjen mittausten perusteella on selvinnyt, että Sundominlahden tapaisten matalien vesistöjen sedimenttikerrokseen varastoituu kesän aikana paljon lämpöä, ja sedimentti pysyy talvella jääkuoren alla muuta maata lämpöisempänä. tutkia tarkemmin. Perustettavan tutkimushankkeen osapuolina ovat Mateve Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Katternö, Lämpöässä, Teknologiakeskus Merinova, Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto sekä VASEK. Tutkimusprofessori Ilmo Kukkonen Geologian tutkimuskeskuksesta kertoo, että kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen GTK:n intresseissä on selvittää, kuinka maankuoren lämpöresurssia voisi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja siten edistää puhtaan energianlähteen käyttöä. Mm. Vaasassa tehtyjen mittausten perusteella on selvinnyt, että Sundominlahden tapaisten matalien vesistöjen sedimenttikerrokseen varastoituu kesän aikana paljon lämpöä, ja sedimentti pysyy talvella jääkuoren alla muuta maata lämpöisempänä. Myös sedimentistä saatava energia on muutaman asteen normaalia lämpöisempää, mikä kasvattaa lämpöpumpun hyötysuhdetta. Haluaisimme nyt selvittää, miten rakentaminen vaikuttaa maankuoren lämpötiloihin. Esimerkiksi laajat asvaltoidut alueet keräävät runsaasti lämpöä kesäaikaan, joten ne saattavat varata lämpöä samaan tapaan kuin matalan vesistön alainen sedimentti, Kukkonen sanoo. Asvaltointien ja pintarakentamisen lisäksi GTK pyrkii selvittämään myös kuinka esimerkiksi kaukolämmön paluuvesien tai jätevesien lämpötilat vaikuttavat maa- ja kallioperän lämpötiloihin. Att använda energin som lagrats i jordskorpan som bostädernas värmekälla är ingen ny uppfinning. I Finland har det bara inte varit lika populärt som till exempel i Sverige. I och med att tekniken för luftvärmepumpar har utvecklats och energin blivit dyrare har försäljningen av värmepumpar börjat stiga kraftigt på det här årtiondet. Det forskas och utvecklas mycket kring utnyttjandet av jord- och bergvärme. I ett antal projekt undersöker man till exempel jordmånens och berggrundens kvalitet, värmeledningsegenskaper, värmekapasitet, värmeöverföring samt byggarbetens inverkan på jordskorpans temperaturer. Samtidigt försöker man även hitta olika kommersiella och ekonomiska lösningar med vilka jordskorpans energi skulle kunna utvinnas ännu förmånligare. Värme från sediment i Sunnanvik, från berg i Västervik Hittills har jord- och bergvärme utnyttjats genom lösningar i enskilda hus. Med hjälp av det lågenerginätverk som Mateve Ab har utvecklat kan man på ett bostadsområde uppsamla energi från olika energikällor och distribuera den till alla hus i området, antingen för uppvärmning eller för nerkylning. Värmeenergin utvinns genom husens egna jordvärmepumpar. På Sunnanviks område för bostadsmässan får energinätverket sin energi från sedimentskiktet under Sundomviken som är varmare än resten av jordmånen. I Västervik får de nya stenhusen som byggs sin värme från berget under bostadsområdet. I båda de här områdena kommer man att installera också optiska fiberkablar i borrhålen. Med dem kan man mäta energikällans temperaturvärden utan att energiupptagningen störs. Forskning i pilotområden Eftersom både Sunnanviks och Västerviks nya bostadsområden är de första som har ett lågenerginätverk, är syftet att närmare undersöka båda områdena. Parter i det forskningsprojekt som startas är åtminstone Mateve Ab, Geologiska forskningscentralen (GTK), Katternö, Lämpöässä, Teknologicentrum Merinova, Vasa stad, Vasa universitet och VASEK. Forskningsprofessor Ilmo Kukkonen vid GTK berättar att det ligger i den handels- och industriministeriet underställda GTK:s intressen att ta reda på hur man på bästa möjliga sätt kan utnyttja jordskorpans värmeresurs och på det sättet främja användningen av rena energikällor. Utgående från mätningar som har gjorts bl.a. i Vasa har man kunnat bevisa att sedimentskiktet i grunda vatten som just Sundomviken lagrar mycket värme under somrarna och att sedimentet hålls varmare än annan mark under isen på vintern. Även energin som fås ur sedimentet är ett par grader varmare är normalt, vilket ökar värmepumpens nyttograd. Nu skulle vi vilja utreda hur byggande påverkar jordskorpans temperatur. Stora asfalterade områden, till exempel, samlar mycket värme på sommartid. De kan alltså kanske lagra värme på samma sätt som de grunda vattnens sedimentskikt, säger Kukkonen. Utom asfalteringen och byggandet vill GTK även undersöka hurdan inverkan till exempel temperaturerna i fjärrvärmenätverkets returvatten eller avloppsvattnen har på temperaturer i jordmånen och berggrunden. Utgående från mätningar som har gjorts bl.a. i Vasa har man kunnat bevisa att sedimentskiktet i grunda vatten som just Sundomviken lagrar mycket värme under somrarna och att sedimentet hålls varmare än annan mark under isen på vintern. 15

16 The Replot Bridge is the longest bridge in Finland. TEXT: JOHANNA HAVERI PHOTO: PEKKA MÄKYNEN Where to Take Your Guests in the Vaasa Region If you want to learn more about your hometown region, try to behave as a tourist. After you have searched your own town area you can move on to the neighbouring municipalities. The information you collect might be very handy next time you get visitors from other parts of Finland or abroad. Every municipality in the Vaasa Region, i.e. Vaasa, Isokyrö, Korsholm, Korsnäs, Laihia, Malax, Oravais, Vähäkyrö and Vörå-Maxmo, has an Internet site which includes a lot of information about the municipality. There are also some useful tips about interesting places worth visiting. Every municipality also has a tourist information office where you can ask about tourist attractions and sights. Botnia Tourist is a marketing organisation for the region of Ostrobothnia. On their Internet site ( fi) there is a huge collection of tips about tourist attractions, lists of events, and other interesting links. Botnia Tourist also has an office in the heart of Vaasa where you can visit and collect brochures about the neighbourhood. Museums and Clean Nature In Finland practically every town and village has its own museum. Usually, the museum reflects the history of the town and tells how people used to live in earlier times, but a museum may also focus on one or a few themes. In every town there is also a church just beside the market place. Many of these churches are quite old and worth visiting because of their architectural interest. Excluding the city of Vaasa, most of this region is rural in na- ture. It means we have a lot of pure and clean nature around us. In this region the nature is very variable; there is a wonderful archipelago, beautiful hiking areas and routes in the wilderness and forests, peaceful river scenes, and attractive cultivated areas. Last year, the Kvarken archipelago was included in the World Heritage Site list as a geologically valuable landscape formed by ice age glaciers. Old Crafts Every municipality in this region has some speciality of its own. For example, the inhabitants of Laihia have always been very famous for being stingy. There are lots of jokes telling about this stinginess. People in Laihia have even been compared to the Scots, who are also said to be very tight-fisted. In Laihia there is even a museum which concentrates on penny-pinching, the Nuukuuren museo. It is a part of the local open-air museum in the town centre. If stinginess is connected to Laihia, so are the tinsmiths to Vähäkyrö. It is said that in the 17th century a Polish tinsmith stayed over during the winter in Vähäkyrö and taught local men to produce bowls and containers from tin plate. The time of prosperity for tinsmiths was in the early 19th century. At the tourist centre Kirsikka in Tervajoki there is an exhibition of tinsmiths works and occasional working demonstrations. In the 16

17 same building there is also a place where you can buy some modern bowls and mugs, the factory shop of Hackman and Iittala. In Oravais there have also been some skilful craftsmen in olden days. At the Kimo Iron Works you can see how they worked in the 17th century. The Kimo Iron Works was one of the first in Finland. For about two hundred years, the works produced iron bar, anchors, pots, tools, etc. Another famous tourist attraction in Oravais is the site of the battlefield where Russian troops met the Swedish Army in September The attackers won, and forced the Swedish-Finnish troops to retreat. As a result of this decisive battle, Finland became a grand duchy of Russia. Old Churches One of Finland s oldest churches is located in Isokyrö. It is said that this massive grey stone church was built in At that tre of Vörå-Maxmo there is also another place where you can find sculptures; at the Ehrs Park there are several sculptures connected to Greek mythology. Vörå-Maxmo is also an ideal place for skiing. In the summertime you can go swimming, horseback riding, bowling or hiking. For example, in Västerö there are excellent hiking paths for those who like to enjoy the nature. Nearness of the Sea The sea has always played an important role in the life of the coastal people. People have made their living, for example, by fishing, making boats, and sailing. The Kvarken Boat Museum in Malax has one of the biggest collections of peasant boats. There are more than 100 different examples, with and without motors. When you visit Malax there is one obligatory thing you have to do; you have to go to a shop and ask for the famous local bread, Malax in the 1830s. The atmospheric interiors of the museum reflect a parsonage home from the time around At the same time, you can visit the old church where the parsons used to work. The Famous Bridge Probably the most well known landmark in Korsholm is the Replot Bridge. With its length of 1,045 metres it is the longest bridge in Finland. From the top of the bridge, which is 26 metres above sea level, there is a beautiful view of the archipelago. In the village of Björköby, which belongs to the Kvarken World Heritage Site, there begins a lovely hiking trail to Panike, where you can find the unique nature and scenes which typify the Kvarken archipelago. If you are interested in the life and work of olden days you ought to visit Stundars in the village of Solf. Stundars is a large open-air museum and a living centre of culture and art. There are more than 60 buildings in original town to the ground. The centre of Vaasa is most attractive with its large parks and green shoreline. Vaasa, with its historically important buildings, statues and monuments has much to offer those with an interest in the history of this region. For example, in Vaasa, one s cultural thirst can easily be quenched by visiting the Tikanoja Art Museum, the Modern Art Museum of Kuntsi, or the collections of the Ostrobothnian Museum. Also housed at the Ostrobothnian Museum is the Terranova Exhibition, where you can explore and experience the beautiful archipelago of the Kvarken area with all your senses. If you want to experience the archipelago by boat, you should go for an archipelago cruise, these are organised twice a day during the summertime. You can also get a good picture of Vaasa by attending a guided sightseeing tour of Vaasa and the surrounding area, arranged by the Vaasa Tourist Office. In the summertime you can also Only the ruins were left of the Church of Maria after the great fire of Vaasa in The Kimo Iron Works was one of the first in Finland. time, Isokyrö was the administrative centre of the medieval municipality called Pohjankyrö, and the church was the spiritual centre of this area. Located nearby the churchyard there is a museum which tells more about the roots of Isokyrö. In Vörå-Maxmo there is an old and beautiful church which was built in It is the oldest wooden church still in use. The oldest crucifix in the church is over 700 years old. At the cen- Limpan. It is a typical bread of our archipelago and is made according to an old recipe. The sea has always been important also for the inhabitants of the small municipality of Korsnäs. Korsnäs is Finland s westernmost municipality and has a long and rocky cost. Korsnäs is also said to be the most Swedish-speaking municipality in the world. In Korsnäs you can visit the Parsonage Museum which was built the museum area including, for example, a village shop, a school, a farmstead, and crofters cabins. In Hemmersgården you can enjoy an art exhibition and a cup of coffee. Vaasa, an Old Capital of the Province The city of Vaasa has been located in its present position since the great fire of 1852 razed the take a sightseeing tour aboard the city train Lilliputti. The Lilliputti takes you from the market place to the Wasalandia Amusement Park or the Tropiclandia Spa, which are very popular places to visit for families with small children. 17

18 TEKSTI / TEXT: JOHANNA HAVERI KUVAT / BILDER: TEKNIIKAN MUSEO JA JOHANNA HAVERI Harrastuksesta yritystoiminnaksi Aika usein harrastus alkaa maistua puulta ja muuttuu työlääksi. Harvemmin rakas harrastus kasvaa leipätyöksi. Vielä harvinaisempaa lienee se, että liiketoiminta kasvaa ja kukoistaa sen jälkeen, kun kauppa viedään pois asiakkaiden ulottuvilta. Näin voi kuitenkin käydä. Tomas Lindénillä on myynnissä Euroopan laajin valikoima erilaisia pulmaleluja. Hän on yksi japanilaisen Hanayama-sarjan suurimmista myyjistä Euroopassa ja aloittaa sarjan edustuksen myös Ruotsissa. Tomas Lindén har Europas största sortiment av olika problemleksaker. Han är en av de största europeiska försäljarna av den japanska Hanayama-serien och kommer att få agenturen för serien även i Sverige. Från hobby till företag Ganska så ofta börjar en hobby smaka trä och kräva för mycket. Det är mera sällan en kär hobby blir ett arbete. Ännu mera sällsynt är det att affärsverksamheten växer och blomstrar även efter att affären flyttats bort från kunderna. Men så kan det gå. Tekniikan museossa Helsingissä jatkuu loppiaiseen 2008 saakka erikoisnäyttely mekaanisista pulmista. Pulmallistako? -näyttelyssä, jossa museovieraat saavat itse vääntäen ja kääntäen ratkoa pulmia, on näytteillä myös Pulmapuodin suuri Rubikin kuutio. Tekniska museet i Helsingfors har en temautställning om problemlösningsprylar ända till trettondagen Museigäster får själv försöka lösa knep och VASEK knåp, också FORUM Problembodens 3/2007 stora Rubiks kub. 18

19 Vaasan Palosaarella sijaitsevan Pulmapuodin omistajasta Tomas Lindénistä on hauska kertoa yrityksensä tarinaa. Hän silminnähden nauttii siitä, mitä hän on yrityksensä kanssa tehnyt ja tekee yhä. Pietarsaaresta kotoisin oleva Lindén on aina ollut kiinnostunut pulmista ja pulmaleluista. Hän opiskeli Vaasassa teknisen työn opettajaksi ja perusti jo opiskeluaikana opiskelukaverinsa kanssa yrityksen, joka teki lahjatavaraksi soveltuvia pulmaleluja. Opiskelujen jälkeen työ vei miehen lähes 10 vuodeksi pääkaupunkiseudulle, mutta hän jatkoi edelleen sivutoimista yritystoimintaa. Pulmapuoti Helsingistä Vaasaan Lindénit muuttivat pääkaupunkiseudulta Vaasaan, kun Tomas sai pestin suositun tv-sarjan Strömsön nikkariksi. Pohjanmaa houkutteli kaksikielisyydellään, ja lapsetkin alkoivat tulla kouluikään. Tomas nautti olostaan osapäiväisenä tv-nikkarina, mutta Strömsön suosion kasvaessa työstä alkoi tulla lähes kokopäiväinen. Niinpä Tomas jätti tv-työn ja ryhtyi täysipäiväiseksi pulma-alan yrittäjäksi kolme vuotta sitten. Viime vuonna Tomas Lindén teki rohkean päätöksen: hän lopetti Helsingissä 10 vuotta toimineen Pulmapuodin ja siirsi sen toiminnan Vaasaan. Ilman pulmaleluja pääkaupunkilaiset eivät silti jääneet, sillä samanaikaisesti Lindénin asiakas perusti Itäkeskukseen oman myymälän, jossa hän myy pääosin Lindéniltä ostamiaan tuotteita. Voi kuulostaa hullulta tuoda vähittäismyymälä asiakasvirtojen keskeltä Pohjanmaalle, jossa potentiaalisia asiakkaita on huomattavasti vähemmän, Tomas Lindén naurahtaa. Koska vähittäismyynnin osuus yrityksen liikevaihdosta on vain muutaman prosentin luokkaa, siirto oli kuitenkin kannattava. Tukkukauppaa ja maahantuontia Yrityksen liikevaihdosta suurin osa tulee tukkukaupasta. Suurimman osan myytävistä tuotteista Lindén tuo itse maahan ja Pulmapuodin oman verstaan tuotteiden osuus on enää vain noin 30 prosenttia koko myynnistä. Vielä 1980-luvulla Rubikin kuutiot olivat lähes ainoita myynnissä olevia pulmaleluja, mutta nyt tilanne on toinen. Meillä on laaja jälleenmyyjäverkosto ympäri Suomea sekä koko Euroopan laajin valikoima erilaisia pulmaleluja, Lindén kertoo. Suurin osa pulmaleluista valmistetaan Kaukoidässä, mutta Lindén tuo maahan tavaraa joka maanosasta. Pulmalelujen ideat tulevat ympäri maailmaa, enimmäkseen Japanista, mutta myös Suomi ja muu Eurooppa ovat hyvin edustettuina. Esimerkiksi tänä vuonna kansainvälisen suunnittelukilpailun (International Puzzle Design Competition) voitti suomalainen Vesa Timonen, joka on suunnitellut pulmia myös Lindénin omaan mallistoon. Tällä hetkellä Pulmapuodista saa elantonsa Tomas Lindénin lisäksi keskimäärin kaksi henkilöä vuodessa. Sesonkiaikoina väkeä on enemmän kuin hiljaisina aikoina. Pulmapuodilla on myymälä sekä pakkaus- ja varastointitilaa Palosaarentiellä 120 m 2 ja lisäksi noin 150 m 2 kokoinen verstas Saippuatehtaalla. Pulmia lahjaksi ja yrityksille Tyypillinen Pulmapuodin tai sen jälleenmyyjän asiakas etsii lahjaa tai tuliaista. Pulmat ovatkin hauskoja lahjoja, joista jää iloa pitkäksi aikaa. Myös yritykset ostavat omalla logollaan valmistettuja pulmaleluja asiakaslahjoiksi. Suurin osa yrityslahjoista on Pulmapuodin omasta mallistosta. Joulumyynti on Pulmapuodin ehdoton sesonkiaika. Muutaman kuukauden aikana kertyy suurin osa yrityksen koko liikevaihdosta. Sesonkipainotteisuus asettaa omat vaatimuksensa tuotannolle ja varastoinnille sekä myös taloudenpidolle, sillä lyhyen ajan kassatulojen täytyy riittää kattamaan koko vuoden toimintakustannukset, Lindén tuumaa. Ägaren till Problemboden som finns i Brändö i Vasa, Tomas Lindén, tycker att det är roligt att berätta sitt företags historia. Han njuter uppenbart av det han har gjort med sitt företag och fortfarande gör. Lindén, hemma från Jakobstad, har alltid varit intresserad av knep och knåp och problemlösningsprylar. Han studerade till slöjdlärare i Vasa och redan under studietiden grundade han med sin studiekompis ett företag som tillverkade problemprylar som lämpar sig som presenter. Efter studierna arbetade Tomas i huvudstadsregionen ca 10 år men han fortsatte med företaget som bisyssla. Problemboden från Helsingfors till Vasa Familjen Lindén flyttade från huvudstadsregionen till Vasa då Tomas fick uppdraget som snickare i det populära tv-programmet Strömsö. Österbotten lockade med sin tvåspråkighet, och barnen började snart vara i skolåldern. Tomas njöt av deltidssnickrandet på tv men i och med att Strömsö blev populärare, började arbetet ta mer tid och blev nästan heltidsarbete. Så för tre år sedan lämnade Tomas tv-arbetet och tog upp företagandet inom problemlösningsbranschen. I fjol fattade Tomas ett djärvt beslut: han lade ner Problemboden som funnits i Helsingfors i tio års tid och flyttade verksamheten till Vasa. Problembodens fans i huvudstadsregionen lämnade ändå inte utan problemprylar, eftersom en av Lindéns kunder startade samtidigt en egen affär i Östra centrum, där han säljer i huvudsak produkter som köpts av Lindén. Det kan låta som galenskap att flytta detaljförsäljningen från kundströmmarna till Österbotten där det finns betydligt mindre potentiella kunder, skrattar Tomas Lindén. Men eftersom detaljförsäljningen täcker bara några procent av företagets omsättning, var flyttningen ändå lönsam. Partihandel och import Största delen av företagets omsättning kommer från parti- handel. Av artiklarna som säljs importerar Lindén själv största delen, och Problembodens egna fabrikat utgör numera endast ca 30 procent av hela försäljningen. På 1980-talet var Rubiks kub nästan den enda problemlösningsprylen som fanns men idag är det annat. Vi har ett omfattande nätverk av återförsäljare runt om Finland och det största sortimentet av olika problemlösningsprylar i hela Europa, berättar han. Till största delen tillverkas problemprylarna i Fjärran Östern men Lindén importerar varor från alla kontinenter. Idéer till leksaker får man från alla håll i världen, mestadels från Japan, men även Finland och resten av Europa är bra representerade. Ett exempel på detta är finländaren Vesa Timonens seger i den internationella planeringstävlingen International Puzzle Design Competition. Timonen har planerat problemlösningsartiklar även för Lindéns eget sortiment. Idag sysselsätter Problemboden förutom Tomas Lindén även i genomsnitt två andra personer per år. Under säsongstider finns det mer anställda än under lugnare perioder. Problemboden har en butik samt förpackningsoch lagerutrymmen på 120 m 2 på Brändövägen och därtill en verkstad på 150 m 2 i Tvålfabrikens utrymmen. Presenter för privata och företag En typisk kund hos Problemboden eller återförsäljarna söker en present åt någon. Knep och knåp är ju roliga gåvor som ger glädje som räcker länge. Företagen köper knep och knåp som är försedda med sina egna logotyper till sina kunder. Största delen av företagsgåvorna finns i Problembodens eget sortiment. Den utan vidare viktigaste säsongen är julförsäljningen. Under några månaders tid säljer företaget för merparten av sin omsättning. Säsongsbetoningen ställer sina krav på produktionen, lagringen och ekonomin. Kassainkomsterna från en kort tid måste räcka till för hela årets verksamhetskostnader, grunnar Lindén. 19

20 uutiset nyheter KUVA / BILD: VASEK KUVA / BILD: VASEK Vaasan seudun yritykset alihankintamessuilla VASEK on ollut tänä syksynä jo neljättä kertaa järjestämässä Vaasan seudun yritysten yhteisosastoa Tampereen alihankintamessuille yhteistyössä Finn- Nolian kanssa. Tänä vuonna yhteisosastolla oli yhteensä 23 näytteilleasettajaa, ja osaston koko oli 252 neliömetriä. Tämänkertaisilla alihankintamessuilla kävi yhteensä vierasta. Yhteisellä ja näyttävällä messuosastolla seudun yritykset saavat enemmän näkyvyyttä ja pystyvät erottumaan monituhatpäisestä osallistujajoukosta. Vaasan seudun osasto sai runsaasti näkyvyyttä, sillä se sijaitsi aivan messusisäänkäynnin vieressä. Seutua markkinoitiin ahkerasti mm. VASEKin Net-tv:n avulla. VASEK on markkinoinut Net-tv -ideaa myös seudun yrityksille. Tarkoituksena on, että seudun yritysten Net-tv -esittelyfilmit kootaan yhteen VASEKin verkkosivuille ja siten markkinoidaan sekä seutua että seudun hyvin menestyviä yrityksiä. Tänäkin vuonna VASEK järjesti bussikuljetuksen Tampereen alihankintamessuille sellaisille seudun yrittäjille, jotka halusivat vierailla messuilla. VASEKin bussimatkalla oli kolmisenkymmentä reipasta messuvierasta tutustumassa messujen tarjontaan. FORUM 20 Vasaregionens företag på underleverantörsmässan I höst arrangerade VASEK i samarbete med Finn-Nolia redan för fjärde gången i rad Vasaregionens samlingsmonter på Alihankinta 2007-mässan i Tammerfors. Sammanlagt 23 företag var utställda på samlingsmontern på 252 kvadratmeter. Underleverantörsmässan besöktes totalt av personer. En gemensam monter ger utställande företag mer synlighet och möjligheten att skilja sig från den stora mängden. Vasaregionens samlingsmonter fanns vid ingången till mässan och fick stor synlighet tack vare läget. Regionen marknadsfördes flitigt bl.a. med hjälp av VASEKs Nettv. VASEK har marknadsfört Net-tv också för regionens företag. Syftet är att samla länkar till företagens webb-tv-sändningar på VASEKs webbplats och på det sättet göra reklam för både Vasaregionen och regionens framgångsrika företag. Busstransport för regionens företag till mässan ordnades av VASEK även i år. Ett trettiotal ivriga mässbesökare bekantade sig med mässans utbud. VASEKin verkkosivuilla voit etsiä yrityksiä Vaasan seudulta etsiä toimitiloja tai tonttia yrityksellesi kysyä meiltä Vaasan seudun elinkeinoelämästä lukea seutulehti VASEK Forumin edelliset numerot tilata evasek-uutiskirjeen etsiä harjoittelijaa tarjota työpaikkaa löytää aiheen lopputyöhön tai graduun tutustua Vaasan seudun tilastotietoon katsoa kuvia mm. Alihankinta messuilta vastata gallup-kysymykseen löytää etsimäsi linkkilistalta antaa meille palautetta! På VASEKs nätsidor kan du söka företag i Vasaregionen söka tomt eller lokaler för ditt företag fråga oss om näringslivet i Vasaregionen läsa tidigare VASEK Forum prenumerera på evasek söka praktikant annonsera om ledig arbetsplats hitta avhandlingsuppdrag bekanta dig med statistik om Vasaregionen se bilder bl.a. från underleverantörsmässan i Tammerfors svara på gallupfrågan hitta det du söker i länklistan tycka till om oss!