Graphic. Arts in Finland. Volyymi 26 Numero 1B 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Graphic. Arts in Finland. Volyymi 26 Numero 1B 1997"

Transkriptio

1 Graphic Arts in Finland 1997 Volyymi 26 Numero 1B 1997

2

3 Graphic Arts in Finland Volyymi 26 Numero 1B Huhtikuu 1997 VIESTINNÄN TEKNIIKAN TUTKIMUKSEN VIITEKEHITYS Oittinen, P., Saarelma, H., Huhtanen, H., Tiivistelmä 1 Tavoite 3 2 Tutkimustarpeen arvioinnin lähtökohdat 3 3 Viestinnän tekniset megatrendit Teknologia Tuotteet Prosessi 10 4 Loppupäätelmät 12 5 Aineistoa 12 Julkaisija Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö Osoite Tekniikantie 3 FIN Espoo Finland Puhelin Telefax Vastaava toimittaja Pirkko Oittinen Toimittaja Tiina Hartikainen

4

5 , 3 12 Viestinnän tekniikan tutkimuksen viitekehitys 3 Oittinen, P.*, Saarelma, H.*, Huhtanen, H.** * Teknillinen korkeakoulu, Viestintätekniikka. PL 6400, TKK. ** Sanoma Osakeyhtiö, PL 240, Helsinki. TIIVISTELMÄ Esitys on laadittu Graafisen teollisuuden tutkimussäätiön toimeksiannosta. Se on luonteeltaan analyysi, jota on tarkoitus hyödyntää alan tutkimuslinjojen määrittelyssä. Lähtökohtana on graafisen teollisuuden kehittyminen painettua, sähköistä ja verkkoviestintää integroidusti harjoittavaksi viestintäteollisuudeksi. 1 TAVOITE Tässä esityksessä tarkastellaan mediaviestinnän teknistä viitekehystä ja kehityksen mukanaantuomia uusia käsitteitä. Tavoitteena on luoda pohjaa viestintään kohdistuvan teknisen tutkimuksen suuntaamista koskeville keskusteluille ja päätöksenteolle. Tarkastelun rajaus tarkoittaa, että viestinnän muut lohkot kuten esimerkiksi teollisuus-, yritys-, ja opetusviestintä on rajattu ulkopuolelle. Näiden osalta on Teknillisessä korkeakoulussa käynnissä selvitystyötä. Mediaviestinnällä tarkoitetaan viestintäteollisuuden toimialaa. Graafisen Teollisuuden Liiton toimesta laadittiin vuonna 1995 toimialastrategia. Tässä strategiassa toimiala määriteltiin aiempaa painoviestintää laajemmin viestinnäksi yleensä. Uudelleenmäärittelyn taustana on tekniikan ja tätä seuraava tuotteiden ja viestintäprosessien voimakas muutos. Tutkimuksen aihealueista tehdään yleisellä tasolla ehdotuksia. Lähtökohdanomaisesti teollisuuden yhteistukimus pitäisi suunnata sellaisen perustiedon synnyttämiseksi, jota yritykset voivat käyttää pohjatietona liiketoiminnan kehittämisessä uuteen viestintäympäristöön. Jatkotarkasteluun sisältyisi tutkimuksen toteuttamisen edellytysten ja muotojen arviointia. 2 TUTKIMUSTARPEEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Voimakkaasta tiedon käsittelyn ja viestinnän tekniikoiden kehittymisestä on seurauksena teknistaloudellinen murros. Sen tuloksena ei vain viestintä vaan tuotantotoiminta ja kaupankäynti muuttuvat globaalisti. Murros nähdään yhteiskunnan siirtymisenä teollisesta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota luonnehditaan sanoin tietoyhteiskunta ja informaatioyhteiskunta. Tämänhetkisen, esimerkiksi EU:n piirissä vallitsevan, näkemyksen mukaan informaatioyhteiskunnassa viestinnän sisällöillä ja näin ollen sisältöteollisuuden toimialalla on keskeinen asema. Alueen toimijoiden lukumäärä lisääntyy ja toisaalta tuotantotoiminta erikoistuu ja verkottuu. Vuosikymmenen alkupuolella talouspoliittinen ajattelu Suomessa pohjasi vahvasti teollisuuden klusteriajatteluun. Klustereita on analysoitu usein käyttäen Porterin timanttimallia. Tässä mallissa ala sijoitetaan tuotantotekijöiden, strategian, kysyntäolojen ja lähialojen monikulmioon, jota valotetaan kansainvälisen toiminnan, julkisen vallan ja esimerkiksi sattuman vaikutuksilla. Klusteriajattelu on osin alan ympäristöstään eristävä. Viestintäklusterin puuttuminen kiinnitti vuoden 1993 teollisuuspolitiikan kirjauksissa huomiota. Klusteriajattelu sopinee hyvin esimerkiksi metalliteollisuudelle, puunjalostusteollisuudelle ja tietoliikennevälineitä valmistavalle teollisuudelle, koska näillä on selvät raaka-aineet, lähialat ja rajatut markkinat.

6 4 Vuosikymmenen puolivälissä on yleisestikin ottaen eri toimialojen sisäinen ja välinen verkostoituminen ja strategiset allianssit nousseet klusterilähestymistavan rinnalle ajattelua suuntaavaksi tekijäksi. Etenkin viestintäalaa voitaneen tarkastella klusterin asemesta klusterien välisenä liitäntäverkkona /kuva 1/. Näin siksi, että jokainen yhteiskunnan fyysinen ja juridinen henkilö on potentiaalisesti suhteessa viestintäteollisuuteen eri funktioissa kuten tiedontuottajan, prosessitoimijan ja asiakkaan muodossa. Kuva 1 Viestintäala klustereita yhdistävänä verkkona. 3 VIESTINNÄN TEKNISET MEGATRENDIT Teknisen näkökulman mukaan viestintäalaa voidaan tarkastella jaottelemalla se teknologiaan, tuotteisiin ja palveluihin ja viestintäprosessiin. Edelleen teknisen näkökulman mukaan nämä muodostavat keskinäisen hierarkian; tuotteet ja palvelut rakentuvat teknologialle ja käyttöprosessi tuote- ja palvelutarjonnalle. Viestinnän funktionaalinen tarkastelu korostaa puolestaan tuotteiden ja palvelujen funktiota. Pääfunktioita ja myös päätuoteryhminä ovat uutisointi ja informatointi, mainonta, opetus, viihde ja transaktiot. 3.1 Teknologia Teknologian megatrendit voidaan nyt näkyvissä olevan ajan osalta jakaa neljään, osin vaiheistetusti ja osin samanaikaisesti kehittyvään alueeseen: digitalisoituminen, verkottuminen älykkäät sisällöt ja luonnolliset käyttöliittymät. Digitalisoituminen Vastaanottajalle näkymättömien viestintäprosessien digitalisoituminen alkoi 1960-luvulla tekstinkäsittelystä ja eteni vähitellen sisällön luontiin ja painamiseen. Puhelin digitoitiin luvulla. Lukija ja soittaja eivät muutosta huomanneet. Joukkoviestintäympäristöä jakeluteknologioina 1990-luvulle asti eriytyneinä teknologioina hallinneet paino-, radio- ja TV-tekniikka / kuva 2/ ovat digitalisoitumassa /kuva 3/.

7 5 Kuva 2 Joukkoviestintäympäristö ennen v Jakelun digitalisoituminen on luonnollinen sisältötiedon käsittelyn digitalisoitumista seuraava kehityskulku. Jakelun digitalisoitumisen myötä viestintäprosessi, tiedon tuottajaa ja loppukäyttäjää lukuunottamatta, digitalisoituu ( all digital work flow ). Prosessi muuntuu enenevästi integroiduksi digitaaliseksi järjestelmäksi, jossa järjestelmän eri osien tulisi olla si vain sisäisesti vaan myös toisiinsä nähden toimivia. Seurauksena automaation kehitystarpeita syntyy uudestaan sisältötiedon käsittelyn, tiedonhallinnan ja digitaalisen tallennuksen alueille, jotka ovat jo aiemmin läpikäyneet digitaalisen kehitysvaiheen. Automatisoinnin tarvetta lisää digitalisoitumisen sähköisen jakelun kanavien määrää moninkertaistava vaikutus. Kuva 3 Viestintäympäristö v Digitaalisuus ulottuessaan painokoneeseen asti siirtää painamisen informaatioaikaan ja tekee painokoneesta tietokoneen oheislaitteen. Digitaalinen eli elektroninen painatus on toistaiseksi kehittynyt tietokone-, tietojenkäsittely- ja toimistoympäristölähtöisesti. Graafisen teollisuuden perinteisen tuotantotekniikan, mekaanisen painotekniikan kehitys pyrkii myös digitalisoitumiseen. Digitaalisen painatuksen perusajatus on, että tulostetut peräkkäiset sivut voivat olla erilaisia. Tällä hetkellä tätä rajoittaa tiedonkäsittelyn hitaus. Mekaanisen painatuksen täysdigitalisoitumisen esteenä on puolestaan painolevyn valmistuksen energiantarve. Vaikka levyt olisivatkin kestokäyttöisiä, uudelleenkäytettäviä reseptoreita, levyjen valmistus kierrosnopeuden tahdissa ei ole mahdollista lähitulevaisuudessa. Käsityksen mukaan jollain aikataululla kaikki painaminen kuitenkin muuttuu digitaaliseksi, mutta se mitkä teknologiat ovat käytössä on avoin kysymys.

8 6 Laakaoffsetmenetelmä on mekaanisista painomenetelmistä digitalisoitumiskehityksessä pisimmällä, levyjen valmistus on mahdollista painokoneessa koneen seisoessa. Kilpailevan elektronisen painatuksen menetelmän elektrofotografian pullonkaulana on laatu. Kehityspanokset maailmanlaajuisesti ovat huomattavasti suuremmat kuin perinteisten painomenetelmien digitalisoitumisessa. Piennopeusalueella ink jet eli mustesuihkutulostus on voimakkaan kehityksen alaisena. Muilla menetelmällä on tällä hetkellä erikoiskäyttöalueensa. Painavan sisältöteollisuuden edun mukaista on tukea t&k-panoksin painatuksen digitalisoitumiskehityksen mahdollisimman nopeata etenemistä. Verkottuminen Jakelun digitalisoitumiseen liitty viestinnän eri jakelukanavien verkottuminen. Verkottuminen on tehnyt mahdolliseksi sisältöaineistojen globaalin ja lokaalin sähköisen siirron. Kehittyvä ohjelmistotarjonta puolestaa tukee käyttöä eri viestintävälineissä. Kehitys on vasta alkuvaiheessa. Painamisen osalta kehitys on mahdollistanut distribute-and-print -toimintotavan. Digitalisoitumisen ja verkottumisen yhdessä synnyttämä tietoverkkoviestintä (CMC, computer mediated communication) on viestinnän kokonaiskehityksen kannalta tällä hetkellä merkittävin muutos. TV ja audio broadcastviestinnän digitalisoituminen vaikuttanee tilannetta muuttavasti. Terrerstriaalisen, kaapeli- ja satelliittiverkon digitalisoituminen tuonee kotitalouksiin sekä digitaalitelevisiot että mahdollisuudet liikennöidä näissä verkoissa kaksisuuntaisesti suurella datasiirtokapasiteetilla. Digitaalinen televisio tarjoaa teknisesti samat viestintäpalvelut samassa verkossa kuin verkkotietokone ja päinvastoin. Digitaalinen televisioverkko tarvitsee uudet lähettimet, uudet vastaanottimet ja uudet ohjelmat. Yleistyminen saattaa kohdata odottamattomiakin vaikeuksia. Optimaalisimmat ennusteet lupaavat, että puolella kotitalouksista on noin kymmenen vuoden kuluttua digitaalitelevisio ja puolella kotitietokone. On kuitenkin luultavaa, että näiden esiintymiskorrelaatio on suuri, joten puolet kotitalouksista lukee tällöin pelkästään paperilta ja katsoo analogiatelevisiota, kuten ennenkin. TV- ja tietoverkkoviestinnän piirissä on käsitys raaka-aineettomuudesta ja energeettisestä sekä ekologisesta ylivertaisuudesta paperipohjaiseen viestintään nähden. Tämän uskomuksen validiteetti joutunee kehityksen edetessä analysoitavaksi. Viestinnän verkottumiskehitykseen liittyy sisältöjen monikäytettöisyyden kehittäminen. Aihealue liittyy seuraavaan älykkäät sisällöt alueeseen. Älykkäät sisällöt Älykästä koneellista sisältötiedon käsittelyä hyödynnetään tällä hetkellä sisältötuottajien ohjelmistotyökaluissa siinä mielessä, että reproduktio- ja dokumentinvalmistusoperaatioita toteutetaan enenevästi automaattisesti. Automaattisuus laajenee käsittämään dokumenttitietokannat. Yhtenä kehityksen painopisteenä onkin suurten tekstimassojen sisällön tulkinta ja tuotteiden koostaminen automaattisesti sisällön perusteella. Sisältöihin liitettyä tai niistä pääteltävissä olevaa älykkyyttä tarvitaan enenevästi myös loppukäyttötilanteessa. Näin siitä syystä, että sisältötiedosta koostetaan enenevästi tuotteita ja palveluja käyttäjän toimesta, jolloin toiminnan tulisi olla mahdollisimman automaattista. Ajankohtainen aihe on esimerkiksi automatisoitu sisältöaineiston hankinta halutulla profiililla kaupallisista tietokannoista. Toinen loppukäyttöön liittyvä aihealue on verkon syöttämän tiedon karsinta annetun profiilin mukaan. Molempien aihealueiden kehittyminen on sisältöviestinnän kannalta keskeisiä. Luonnolliset käyttöliittymät Luonnollinen käyttöliityntä, esimerkiksi puhetta hyvin ymmärtävä tietokone toimii toistaiseksiopetettuna yksittäin rajoitetulla sanavarastolla sanat yksittäin lausuttuna. Sisältötuottajat identifioivat tarpeen vaiheessa, jossa tekstinkäsittely tietokoneistui. Loppukäytön rajapinnan yksinkertaisuusvaatimus on tähän tarpeeseen nähden huomattavasti uudempi.

9 7 Oletettavaa on, että vielä kymmenen vuoden kuluttua operoidaan tietokonetta näppäimistöllä. Loppukäyttäjälle TV:n kaukosäädin kehittyy toiseksi vaihtoehdoksi. Muissa kuin mediaviestinnän sovelluksissa, kuten vammaishuollossa, luonnollisten käyttöliittymien kehitys etenee nopeammin. Kymmenen vuoden aikajakson loppupuolella uudentyyppisten, luonnollisten käyttöliittymien uskotaan kuitenkin yleistyvän nopeasti. Koska kiinnostus ja panostukset luonnollisten käyttöliittymien kehittämiseen on tietotekniikan piirissä laaja-alaista, ei viestintäteollisuuden tutkimuspanoksia Suomessa ole tarkoituksenmukaista kohdentaa ko. alueelle. TUTKIMUSALUEITA TEKNOLOGIA: Sisällönvalmistuksen automaatio Sisältöaineiston käyttö eri viestintävälineissä Informaation hallinta Digitaalinen painatus Viestinnän elinkaaritarkastelut 3.2 TUOTTEET Tuotedifferentiointi Viestintätekniikan päätuotteet olivat muuttunut 1990 luvun alkuun mennessä sangen vähän. Sata vuotta sitten elänyt ihminen tunnistaisi vaivatta kirjan ja lehden. Käytettävät televisiostandardit ovat kuutisenkymmentä vuotta vanhoja. Tekninen kehitys oli kohdistunut tuotannolliseen kustannustehokkuuteen. Voidaan sanoa, että nykyiset viestintätuotteet ovat kehittyneet teknologian ehdoilla. Tietyn tuotteen jakeluteknologian vaihto tuotetta muuttamatta ei tästä syystä ole tehokas lähtökohta, vaikka uutta teknologiaa käyttöönotettaessa näin tyypillisesti ensimmäisessä vaiheessa menetellään. Uusi teknologia nähdään ensin vain toimintaan tuottavuutta tuovana tekijänä. Tuotetasolla digitalisoituminen ja verkottuminen ovat tehneet verkkoviestinnästä ja digitaalisesta painatuksesta lukutuotteiden jakelukanavia. Tällä hetkellä lähes 10 prosenttia painotuotteista tehdään digitaalisesti painaen, tästä kasvava osa hajautetusti. Niin ikään kymmenkunta prosenttia lukutuotteisiin käytettävästä ajasta luetaan tietokonepäätteeltä, enenevästi vaihtoehtona saman tuotteen painetulle versiolle. Uusista tuotetyypeistä multimediatuotteet määritelmän mukaan sisältävät useita eri viestintäsignaaleja kuten tekstiä, dataa, kuvaa, ääntä ja liikkuvaa kuvaa /kuva 4/ ovat löytämässä multimediaalisuuden vahvuuksia hyödyntävät käyttöalueet. Tätä voisi edistää nykyistä parempi ymmärtämys siitä miten ihminen pystyy rekisteröimään ja prosessoimaan samanaikaisesti esiintyviä viestintäsignaaleja ilman että toinen muodostuu toiseen nähden kohinalähteeksi. Koska kaikki multimedian signaalit ovat jo käytössä eri viestintävälineissä, viestinnän tavoitteista irrallista itseisarvoa multimediaalisuudella ei ole. Kuva 4 Viestintätuotteet.

10 8 Viimeaikainen viestinnän tuote- ja palvelukehitys hyödyntää enenevästi uuden teknologian omia ominaispiirteitä eikä imitoi vanhoja tuotteita. Tämä käy ilmeiseksi tarkastelemalla taulukossa 1 esitettyä koostetta eri medioiden tämänhetkisestä tuotepaletista. Taulukko 1 Eri medioiden viestintätuoteryhmät. Media Tuotefunktio Broadcast Print Net Uutiset Informaatio Mainonta Opetus Viihde uutis- ja ajankohtaislähetykset dokumenttiohjelmat mainokset, kustannetut ohjelmat, ostosohjelmat opetusohjelmat viihdeohjelmat ja draamasarjat, urheilu, elokuvat sanomalehdet, segmentoidut sanomalehdet yleis-, ammatti- ja erikoisaikakauslehdet lehtimainonta, mainospainotuotteet, personoitu mainonta vakiolliset ja räätälöidyt oppikirjat ja muu oppimateriaali kirjallisuus verkkolehdet, räätälöidyt lehdet, uutispalvelut tietokannat, verkkosivut, keskusteluryhmät, multimedialehdet verkkosivut, CD-ROM luettelot verkkokaupankäynti tietokoneopetus; CD- ROM oppimateriaali verkkoaineisto, opintoryhmät pelit, keskusteluryhmät Verkkoviestintä profiloituu räätälöityihin tietotuotteisiin ja -palveluihin, kaupankäyntiin, keskusteluryhmiin ja multimediatuotteisiin. Muiden viestimien kyky tarjota samoja tuotetyyppejä on huono. Toisaalta olennainen kysymys on mitä tarpeita tuote täyttää ja missä käyttötilanteissa sitä käytetään. Veto ( pull )-tyyppisten verkkotuotteiden ja palvelujen rinnalle ovat nopeasti kehittymässä työntö -tyyppiset tuotteet ja palvelut. TV-toiminta digitalisoituessaan mahdollistaa myös loppukäyttäjävetoisen veto -toimintotavan. Digitalisoituvan painetun viestinnän kehitys johtaa myös sekä työntö - että veto -tyyppisten tuotteiden tarjontaan. Lähitulevaisuus osoittaa miten hyvin verkkotaltiointi soveltuu globaaliseksi arkistoksi. Uhkana on verkkoaineiston muodostuminen ylivuotoinformaation kaatopaikaksi. Tuote- ja palvelutarjonnan tehokkaaksi differentioimiseksi niiden käyttötavat tulisi tuntea. Kokemusperäisen tiedon rinnalla systemaattisella tietämyksellä olisi hyödynnettävyyttä. Median lukutaito Viestinnän välineellistymisestä johtuen se edellyttää käyttäjältä tulevaisuudessa enenevästi aktiivisuutta. Tätä ei liene syytä epäillä ammatillisissä, opetuksellisissa ja koulutuksellisissa yhteyksissä, jotka ovat performance -luonteisia ja joissa tavoitteet on ulkopuolelta asetettu. Sen sijaan avoin kysymys on missä määrin aktiivisuusmalli siityy viestinnän käyttöön vapaa-aikana. Aktiivisuuden voidaan olettaa olevan sitä suurempi mitä parempi käyttäjän käyttövalmius on. Television katseluun riittää kaukosäätimen käytön jonkinasteinen osaaminen ja käyttäjälle jaeltujen painotuotteiden käyttöön lukutaito. Tietoverkkoviestinnässä käyttövalmius-vaatimukset koskevat ensisijaisesti teknologian käyttöä. Käsitteen lukutaito merkitystä laajentaa ajankohtaistunut käsite median lukutaito ( media literacy ). Sanalla media tarkoitetaan tällöin mitä tahansa viestintään käytettyä välinettä. Käsitteen sisällöstä esiintyy eriäviä tulkintoja, jotka vaihtelevat akselilla through media... about media eli median välityksellä... mediasta / taulukko 2/. Edellisessä painottuu teknologinen näkemys, jonka mukaan median lukutaidossa on kyse median käytöstä eli kyvystä lukea, kirjoittaa, puhua, kuunnella ja katsella käyttäen eri vies-

11 9 tintävälineitä. Jälkimmäinen painottaa sosiologista asennetta mediaan ja on määriteltävissä kykynä ymmärtää ja analysoida median välittämiä viestejä. Jälkimmäinen edustaa epäilemättä kriittisempää asennetta joukkoviestintään kuin edellinen. Taulukko 2 Käsitteen median lukutaito tulkinnat. Median lukutaito through media llukea kirjoittaa puhua kuunnella katsella käyttäen eri viestintävälineitä ymmärtää analysoida about media viestintävälineiden välittämiä viestejä Median lukutaidon edistäminen on Suomessa valittu keskeiseksi koulutuspoliittiseksi päämääräksi. Multimediaalisissa oppimisympäristöissä lukeminen voi jäädä taka-alalle. Viimeaikaiset tilastot osoittavat huolen aiheellisuuden. Lukutuotteiden tulevaisuuden kannalta lukutaidon ylläpitäminen ja käyttö ovat olennaisia. Tietoisuutta tästä ilmentää vastikäinen päätös peruskoulun äidinkielen oppiaineen muuttamisesta äidinkielen ja kirjallisuuden käsittäväksi oppiaineeksi. Loppukäyttäjän viestintävaste Käsitteellä viestintävaste tarkoitetaan viestinnän käyttäjässä aikaansaamaa responsia. Vaste voi olla luonteeltaan impulssi, tieto- tai kokemusimpulssi, analyysi tai synteesi. Vasteet voivat esiintyä erillisinä, samanaikaisina tai peräkkäisinä /kuva 5/. Merkityksellisintä on viestintä, joka impulssia seuraavan analyysin ja sen pohjalta syntyvän sisäisen synteesin kautta tuottaa henkilölle tietämys. Kuva 5 Viestintävasteen osatekijät. Eri viestintätuoteryhmät poikkevat toisistaan sen suhteen minkälaisia vasteita ne ensisijaisesti saavat aikaan. Eroja hahmotellaan kuvassa 6.

12 10 Kuva 6 Viestintävaste eri tuotetyypeillä. Viihde yksinkertaisimmillaan tuottaa kertakokemuksen mutta ei johda muuhun. Mainostajan tavoitteena on, että mainos johtaa analyysiin tuotteesta ja sen kautta synteesinä ostopäätökseen. Uutiset ja informaatio määritelmänomaisesti pyrkivät välittämään tietoa. Vastaanottaja arvioi sitä mahdollisesti hankkimalla lisätietoa, perehtymällä tiedon analyyseihin ja vertailemalla lähteitä. Synteesiä edustaa esimerkiksi mielipiteenmuodostus tai asenteen muodostuminen. Infomercials tyyppisellä mainonnalla ja infotainment tyyppisellä tiedotuksella pyritään kaikkien viestintävasteen osatekijöiden aikaansaamiseen. Oppimisen ehtona on synteesinomainen käsitteellistäminen; tiedon muuttuminen tietämykseksi. Edutainment lähestymistapa pyrkii positiiviseksi koetun impulssin kautta synnyttämään oppijassa halun edetä analyysi- ja synteesivaiheisiin. On ilmeistä, että viestintävasteen osatekijöiden painoarvossa on eri välineitä käyttävässä viestinnässä eroja. TV-viestinnässä korostuu tieto- ja (yhteisten) kokemusimpulssien välittäminen. TVtoimii globaalina ja lokaalina yleisimmän tason tietolähteenä. Painettu viestintä tarjoaa aineksia luontaisesti enemmän lisäksi myös analyysiin ja synteesiin. Verkkoviestinnässä on painottunut tiedon saanti yksilökohtaisista tarpeista lähtien. Tiedon analyysiin nopeimman joskaan ei kenties asiantuntevimman tien tarjoavat tällä hetkellä keskusteluryhmät. Ajankohtainen kysymys on miten eri viestintävälineiden yhdistelevällä käytöllä, hybridituotteilla saavutetaan maksimaalinen viestintävaste. TUTKIMUSALUEITA TUOTE: Viestintäsignaalien havainnoinnin psykologia Viestintätuotteiden käyttöanalyysi Viestinnän vasteet Näyttötekniikka Elektroninen paperi 3.3 Viestintäprosessi 1...n-suuntainen viestintä Joukkoviestintä on ollut loppukäyttäjän kannalta ensisijaisesti yksisuuntaisia /kuva 7/. Tietovirralla suunta on ollut tiedon tuottajalta vastaanottajan asemassa olevalle loppukäyttäjälle. Loppukäyttäjän näkymä prosessiin on ollut viestintätuotteen tai -palvelun välityksellä eli loppukäyttäjä on kuluttajana eikä toimijana prosessissa. Digitaalisuus ja verkottuminen mahdollistavat kaksija monisuuntaiset viestintäprosessit ja sen myötä on-demand-saatavuuden myös joukkoviestinnässä. Loppukäyttäjä saa toimijan aseman prosessissa.

13 11 Kuva 7 Viestinnän osa-alueet joukkoviestintä, yksilöviestintä ja ryhmäviestintä. Tekniseltä kannalta viestinnän kehitystä arvioitaessa on korostettu digitaalisen TV:n, multimediatuotteiden ja verkkopalvelujen merkitystä. Kaksisuuntaisuus nähdään joukkoviestinnän näkökulmasta asiakaspalautteen ja asiakaskommunikaation nykyistä edistyksellisempänä ja vuorovaikutuksellisempana muotona. Samoista lähtökohdista monisuuntaisuus saa tulkinnan asiakaskommunikaation jatkumona, asiakkaiden keskustelusivuina. Viestinnälliseltä ja sosiaalispsykologiselta kannalta tarkasteltaessa kaksi- ja monisuuntaisuus ovat keskeisiä viestinnän muutoksia. Tästä on osoituksena esimerkiksi termin uusi media käyttö. Sanalla digitaalinen media on myös joissain yhteyksissä sama merkitys. Uusi media tuo uuden viestintämuodon, ryhmäviestinnän, yksilö- ja joukkoviestinnän aiemmin määrittelemään viestintäkenttään /vrt. kuva 7/. Ryhmäviestintä on tietoverkkoviestintää. Ryhmäviestinnällä nähdään olevan laajakantaisia seuraamuksia syntyvien ajasta ja maantieteellisestä paikasta riippumattomien virtuaaliyhteisöjen kautta. Käsitteelle tieto muodostuu virtuaaliyhteisössä sosiaalisen tilan luonne sen sijaan, että se on kauppatavara; sosiaalisen tilan luomista voidaan tosin käyttää kauppatavarana. Ryhmäviestinnän arvioidaan myös luovan edellytyksiä kansalaisyhteiskunnan muodostumiselle, jossa demokratia voisi toteutua suoran vaikuttamisen kautta ns. teledemokratiana. Tämä ajattelu korostaa loppukäyttäjää kansalaisena eikä joukkoviestinnän kuluttajana. Integroitu viestintä Graafisen Teollisuuden Liiton toimialastrategia määritteee käsitteen integroitu viestintä /kuva 8/ eli eri viestimien käytön yhden viestintätuotekokonaisuuden toteuttamisessa. Integroitua viestintää on myös viestinnän integroituminen yritysten logistiikkaverkkoihin ja tuotantojärjestelmiin. Integroitumista on niin ikään liittyminen yksittäisen kuluttajan tietojärjestelmään; tietokoneeseen ja digitaalitelevisioon ja näihin liitettyyn tulostimeen. Integroitumista on myöskin sisällön tuottaminen geneerisillä, kaikkiin viestimiin soveltuvilla työkaluilla, joita käyttävät sisällön tekijät. Kuva 8 Integroidun viestinnän määrittely.

14 12 Integroituminen merkitsee, että yksittäisen viestintäketjun tarkastelu ei riitä, vaan tarkastelun kohteeksi tulee ottaa useista viestintäketjuista muodostuvia järjestelmiä ja niitä osana muita järjestelmiä. Integroitumisnäkökulma korostaa viestinnän verkottumis- ja systeemiluonnetta. TUTKIMUSALUEITA PROSESSI: Viestinnän systeemianalyysi Viestintäsysteemien arviointimetodiikan kehittäminen Viestintäsovellusten laboratorio-, pilot- ja kenttäkokeilut 4 Loppupäätelmät Tekniikan kehityksen myötä viestinnän alue on kehittymässä nykyistä huomattavasti laajemmaksi ja toimijoiden luku siinä suuremmaksi. Tästä seurauksena sisältöteollisuuden rahoittaman tutkimuksen fokusointi on entistä tärkeämpää. Ensisijaisina kohdealueina on identifioitu sisältöjen automatisoitu käsittely ja käyttö, digitaalinen painotekniikka ja viestintäjärjestelmien systeemianalyysi. Aihealueiden valinnassa painottuu viestintäteollisuuden asema sisällön tuottajana, painotuotteiden valmistajana ja viestintäintegraattorina. 5 Aineistoa 1. Anon. Strategic Developments for the European Publishing Industry towards the Year European Commission DG XIII/E, Anon. Joukkoviestintätilasta. Kulttuuri ja viestintä 1995:2. Tilastokeskus. Helsinki 1995, 259 s Birkerts, S., The Gutenberg Elegies. Fawcett Columbine, New. York 1994, 231 p. 6. Hintikka, K.A., Tarkka, M., Johdatus uuteen mediaan. EDITA, Helsinki s. 7. Kerttula, E., Multimedialla tiedon valtatielle. EDITA, Helsinki 1996, 396 s. 8. Keskinen, A. (toim.) Teledemokratia. Painatuskeskus, Helsinki s. 9. Kuusinen, J., (toim.) Kasvatuspsykologia. WSOY, Porvoo-Helsinki-Juva s. 10. Maney, K., Megamedia Shakeout. Wiley, New York 1995, 358 p. 11. Oittinen, P., Saarelma, H., Löppönen, J-M., Juhola, H., Lindqvist, U., Elektroninen painoviestintä tietoverkosta painotuotteeksi. Esiselvitys. TKK/VTT s. 12. Wiio, O.A., Johdatus Viestintään. Weilin+Göös. WSOY, Porvoo s. 13. Graafisen teollisuuden toimialastrategia. Graafisen Teollisuuden Liitto Lammi, M., Paperin, koneiden ja osaamisen menestystarina. ETLA Mäenpää, K., Luukkainen, S., Teletekniikasta monimuotoiseen viestintään. ETLA Niiniluoto, I., Informaatio, tieto ja yhteiskunta. 5. painos. EDITA, Helsinki 1996, 136 s. 18. Porter, M.E., The Competitive Advantage of Nations. MacMillan Press. London Teollisuuspoliittinen visio. Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 2/1996. Helsinki Yleisradion strategiaselvitys. Liikenneministeriö. Julkaisuja V 45/95. Helsinki 1995.

15

16 ISSN YLIOPISTOPAINO, Helsinki 1997

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014

Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014 1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa

Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa & Oppimateriaalikustantamisen uusi aika alkaa Hannu Laukkanen johtaja, Yksityissijoittajien pääomamarkkinapäivä Sanomatalo, 2 Esityksen runko Yleiskatsaus Strategiset mahdollisuudet Integroidut oppimisjärjestelmät

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Sanoma pähkinänkuoressa Yksi Euroopan johtavista mediayhtiöistä, painopistealueina kestävä kasvu ja kannattavuus Markkinajohtaja valituissa

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Kare Laukkanen Pörssi-ilta Maaliskuu 2007 SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti Mediamarkkinat Liiketoiminta Strategiset tavoitteet Kare Laukkanen Maaliskuu

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012

Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Next Media ja kirjastot Kristiina Markkula, 12/12/2012 Sisältö Viestinnän Keskusliitto Next Media Kirjastolisenssihanke Kustantajanäkökulma Pilotti Pilotin tuloksia Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS Viestinnän

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Verkkoviestintä 7 ov. Jyväskylän aikuisopisto, JAO. Timo Pihlajamäki 2010 Mixmur Media

Verkkoviestintä 7 ov. Jyväskylän aikuisopisto, JAO. Timo Pihlajamäki 2010 Mixmur Media Verkkoviestintä 7 ov. Jyväskylän aikuisopisto, JAO Timo Pihlajamäki 2010 Mixmur Media Aikataulut ja sisältö 21.1. klo 8.15-11.30 yleisesittely / Verkkoviestintä / mahdollisesti projektinhallinta, lyhyt

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick.

Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa. CEO, Teemu Neiglick. Big Datan hyödyntäminen yritysten markkinoinnin ja myynnin tehostamisessa: mitä ennakoiva analytiikka mahdollistaa CEO, Teemu Neiglick. Omnicom MediaGroup Finland: ToinenPHD, OMD Finland & Ainoa Resolution

Lisätiedot

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö

SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö SanomaWSOY Kasvava eurooppalainen viestintäyhtiö Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen 28.2.2007 eq Pankki SanomaWSOY Agenda SanomaWSOY lyhyesti SanomaWSOY:n strategian painopisteet Liite 1: Median trendejä Hannu

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta

Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta Median ympäristövaikutukset ja viestintä television näkökulmasta SHAPE Media tapaustutkimus osana SHAPE hanketta Minna Nors, Hanna Pihkola, Maija Federley ja Katri Behm SHAPE koordinaattori Heidi Korhonen,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua

Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua Big-data analytiikka-alusta osana markkinoinnin kokonaisratkaisua IAB Finland Big Data seminaari 6.6.2014 Fonecta Enterprise Solutions Mikko Hakala, Head of Business IT 105 asiakkuusmarkkinoinnin, analytiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab Tulevaisuuden radio Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tulevaisuus Lab Mediakäytön muutoksien ennakointi Avoin innovaatio ja tuotekehitys Toimintatapana verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy

Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Mediaseurannan monet kasvot - Mittarista koko talon strategiseksi työkaluksi Lauri Sainio Asiakkuuspäällikkö News Engine Oy Twiittaa: @somemonitor #MVV2014 Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Mediaseuranta

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014 3D kaupunkimallinnuksen kehitys Ennen vuotta 2000 Mallinnus manuaalisesti Tietojen käsittely ja siirto monimutkaista Mallien käsittely edellytti tehotyöasemia Aikavievää, kallista ja tehotonta Vain innokkaille

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

UUDET BUSINESS-MALLIT JA ASIAKKUUDEN ELINIKÄINEN ARVO

UUDET BUSINESS-MALLIT JA ASIAKKUUDEN ELINIKÄINEN ARVO UUDET BUSINESS-MALLIT JA ASIAKKUUDEN ELINIKÄINEN ARVO Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi Miksi asiakaskokemus? Uskomme, että tulevaisuudessa parhaiten menestyvät organisaatiot

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila,

Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Työpaja-iltapäivä, Ubiikki uutismediassa-tilaisuus, Sokos Hotelli Pasila, Helsinki Tiistai 19.3.2013 Eräs ubiikkiteknologisen

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen

Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Tulevaisuuden tekijät ja johtaminen Janne Tienari Janne Tienari Professori, Organisaatiot ja johtaminen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Dosentti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä

Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä ISO 9001 -sertifioitu Consumers Online 2010 Tietoa suomalaisten internet-käytöstä TNS Gallup Oy Huhtikuu 2010 Digital Consumers Online 2010 Consumers Online kertoo tiivistetysti viimeisimmät tiedot suomalaisten

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot