Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia"

Transkriptio

1 METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI HÄME PIRKANMAA 2/2007 Tässä lehdessä: Pääkirjoitus...2 Metallin Liittokokous Juha Pesola: Valtuutettu on työpaikan kehittäjä...3 Valitaan työsuojeluvaltuutettu...3 Saija Mäkelä: Työturvallisuus Sisu Dieselissä...4 Marko Patama: Minne katosivat vuoden 2007 palkankorotukset?...4 Tapio Hakatie: Työllisyys ja työehdot...5 Pertti Turtiainen: Metallin tulevaisuus!...5 Juha Ulmanen: Metallin sopimuksessa on luvattoman paljon huononnuksia...6 Uutta työsuojelua OHSAS standardi...6 Mikko Virolainen: Herätys työnantajat!...7 Työsuojeluvaltuutettu Minna Huhdanpään haastattelu!...7 Jouni Miettinen: Kameravalvonta työpaikalla...8 Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia

2 2 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Liittokokous Metallityöväen Liiton 20. liittokokous kokoontuu ensivuoden toukokuussa. Vaalit liittokokousedustajien valitsemiseksi käydään maalis huhtikuussa. Liittokokous ja vaalit ovat liiton kannalta erittäin tärkeät. Liittokokous linjaa liiton tavoitteet seuraavaksi 4 vuotta. Edunvalvonnan tavoitteet, järjestö toiminnan kehittäminen, suurliitto hanke ovat asioita, mitkä tulee linjata. Seuraavan työehtosopimuksen sisältö, lisätäänkö paikallista sopimista? Edistääkö seuturyhmät edunvalvontaa ja ammattiosastojen toimintaa? Suurliitto, onko sen perusta jäsen ja jäsenten edunvalvonnan parantaminen, vai suuruus, suuruuden vuoksi? Näihin kysymyksiin on löydettävä yhdessä, ennen liittokokousta käydyssä keskustelussa vastaus. Keskusteluun tarvitaan kaikkia Metallityöväen Liiton jäseniä. Keskustelun ja ammattiosastojen esitysten pohjalta liittokokouksen on mahdollista tehdä oikeita valintoja. Metallin Liittokokous 2008 Jäsenten aktiivisuus ratkaisee tulevaisuuden mahdollisuudet pärjätä markkinavoimien puristuksessa. Osaajista pulaa Paikallista sopimista lisättiin kesällä tehdyllä työehtosopimuksella. Palkkojen korotuksista tuli edellisiä kertoja suurempi osa sovittavaksi paikallisesti. Soveltaminen on osoittanut että Metalliteollisuudessa on huutava pula osaavista työnantajista. Soveltamiskierros on osoittanut, että työnantajapuolella sopimuksen soveltamisohjeista on otettu vain heille soveltuva osa, lukematta kokonaisuutta. Soveltamisohjeet ovat hyvin epäselvään muotoon tehty ja tästä johtuu, että paikallinen erä varsinkin pienissä yrityksissä on jaettu sopimuksen vastaisesti. Esimerkiksi niin, että paikallinen erä on jaettu kahtia, puolet rakenteen oikaisemiseen, puolet rakenteen jälleen vääristämiseen. Pahimmillaan pääluottamusmies kuulee työtekijältä paljonko työntekijä saa paikallista erää, vaikka asia pitäisi sopia pääluottamusmiehen kanssa. Suurelta osin jakoon on tullut 0,7 %. Työtekijät eivät tiedä miten heidän palkkansa muodostuu. Palkkarakenne ei ole osassa yrityksiä kunnossa, miten silloin määritellään oikeudenmukaiset korotukset. Teknologiateollisuudella on paljon töitä, metallityönantajien osaamisen tason kohottamiseksi, sopimuksen oikean soveltamisen osalta. Liittojen tulisi miettiä soveltamisohjeet paremmin. EK ja tulopolitiikka En ajatellut puuttua TES-politiikkaan edellistä kohtaa enempää, mutta Koneen pääjohtaja ja EK:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin ja Jorma Ollilan puheenvuorot herättivät ajatuksia. Herlin ja Ollila ovat tulleet johtopäätökseen, että palkkoja ei voida sopia keskitetysti eikä varsinkaan tulopoliittista kokonaisratkaisua voida tehdä. Heidän esittämässä mallissa liitot asettaisivat minimivelvoitteet ja loput hoidettaisiin yrityksissä. Näissä ajatuksissa ei ole mitään uutta, onhan tähänkin saakka voitu sopia korotuksia talokohtaisesti TES:n päälle, työehtosopimusratkaisujen ollessa se minimivelvoite. Mutta vuosien kokemuksella tiedän, että vaikka yrityksillä menisi lujaa, kuten Koneella ja Ollilan entisessä firmassa Nokialla on mennyt, ei työnantaja ole valmis sopimaan korotuksia yli sopimuksen. Taitaa olla työnantajien johtomiehillä ketunhäntä kainalossa? ERKKI MOISIO PÄÄLUOTTAMUSMIES SISU DIESEL OY Metallityöväen Liiton liittokokousvaaleilla ja liittokokouksella linjataan liiton tavoitteet, seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liittokokous valitsee myös liitolle puheenjohtajan ja hallinnon, liittotoimikunnan ja liittovaltuuston. Liittotoimikunta toimii liiton hallituksena ja valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa liittokokousten välillä, hyväksyen esim. toimintasuunnitelman, talousarvion ja tilinpäätöksen. Valtuusto hyväksyi myös uuden työehtosopimuksen. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa. Tuleva liittokokous tulee ottamaan kantaa merkittäviin työelämän ja eri yhteiskuntapoliittisiin asioihin. Yhtä tärkeätä, jos ei tärkeämpääkin, on päättä liiton kanta esillä olleeseen teollisuusliitto hankkeeseen ja toimintaorganisaation kehittämiseen. Liittokokous tekee päätökset ammattiosastojen (jäsenten) esitysten pohjalta, jotka liitotoimikunta on muotoillut päätösesityksiksi. Liittokokous on osa edunvalvontaa ja sen onnistumisen tärkeä edellytys on korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi jäsenten osallistuminen esitysten tekemiseen. Liitto on toimittanut aineiston, keskusteluasiakirjan auttamaan esitysten tekemistä. Keskusteluasiakirja antaa hyvän kuvan toimintaympäristön muutoksesta ja asettaa kysymyksiä, joihin meidän tulee yhteisesti löytää oikeat lääkkeet. Liitto on niin vahva tai heikko kuin sen jäsenistö siitä yhdessä tekee. Se on meistä kiinni Liittokokoukseen valitaan kokousedustajat suhteellisella vaalilla. Ehdokkaan asettaa valitsijayhdistys, jotka muodostavat vaaliliittoja. Metallin Vaikuttajat on Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi. Metalliliitto on silloin voimakas, kun jäsenistö pääsee aidosti vaikuttamaan liiton toiminnan suuntaan. Liiton linja syntyy erilaisista näkemyksistä. Olemme saavuttaneet paljon etuja ja hyvinvointia ammattiyhdistysliikkeen toiminnan avulla. Edelleen tarvitaan uudistuksia ja parannuksia, mutta myös vanhan puolustamista. Työntekijöitä halutaan kyykyttää edelleen. Vai miltä kuulostaa työnantajapuolen pyrkimykset; työsuhteen ehdot paikallisesti sovittaviksi, pekkaset osittain pois, ylityökorvauksia pienennetään, sairausajanajan karenssi käyttöön. Se on meistä kiinni onnistuuko työnantaja pyrkimyksissään ajan mittaan vai ei. Liittokokous ja vaalit ovat osa prosessia, jolla rakennetaan metallityöntekijöiden huomisen mahdollisuudet. Tule mukaan vaikuttamaa palkka ja työehtojen puolesta. Lisä tietoja: Petri Miikki Koulutussihteeri puh Tarmo Silander Aluetoimisija puh tai Metallityöntekijöiden lehti Häme Pirkanmaa 2 / 2007 Julkaisija Metallin Vasemmisto, Häme/Pirkanmaa Päätoimittaja Erkki Moisio, gsm Toimituskunta: Juha Ulmanen, Ari-Pekka Jaatinen, Risto Leppäranta, Pertti Turtiainen ja Arto Kaukonen. Taitto Kari Isoniemi Painopaikka Pyhäjokiseudun kirjapaino, Oulainen Metallin Vasemmisto internetissä

3 METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa Työsuojeluvaalit Juha Pesola: Valtuutettu on työpaikan kehittäjä Unelmani on, että työsuojeluvaltuutettu on enemmänkin kuin pelkkä lakien ja sopimusten valvoja, sanoo Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Valtuutettu voi kehittää, miten tehdä työpaikasta terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä. Työsuojelu on kuin pitkän matkan juoksu, vertaa Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Hetkessä ei tule mitään näkyvää tulosta, mutta kun asioita saa vähitellen eteenpäin, siitä tulee lumipalloreaktio. Hienoimpia kokemuksia on mennä työpaikalle, kun on saatu jotain selkeitä tuloksia aikaan ja näkee, että heidän työnsä on kannattanut. Sen näkee ihmisten motivaatiossa, Pesola kuvailee. Pesolan vetämässä Metalliliiton työsuojeluyksikössä Helsingissä töitä huhkii kuusi toimitsijaa ja sihteeri. Lähtökohta on, että me emme voi viedä kaikkia asioita työpaikoille. Me voimme antaa tietoa ja koulutusta, mutta työsuojelun on oltava työpaikkojen omaehtoista toimintaa. Tärkeintä on, että jokainen työntekijä pystyisi vaikuttamaan omaan työympäristöönsä. Sitä tukee osaava, pätevä valtuutettu ja mahdollisesti työsuojeluasiamies. Siinä auttaa myös hyvä työterveyshuolto ja kattavasti tehty vaarojen selvitys ja riskien arviointi, Pesola listaa. Pesolan mielestä työpaikoilla ja ammattiosastoissa pitäisikin pohtia enemmän työsuojeluasioita. Työsuojelupiirit valvovat, että lakia noudatetaan, mutta työsuojelun kehittäminen on työpaikkojen omissa käsissä. Jos joku kuvittelee, että silloin on työsuojelu kunnossa kun on kaikki suojavälineet ja suojalasipakko, se on väärin. Yleensä silloin, jos täytyy suojaimia käyttää, jossain on jääty puolitiehen. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa. Melu, huono ilma ja työasennot rassaavat Viimeisintä tutkittua tietoa työpaikkojen työsuojelutilanteesta on viime vuodenvaihteessa tehdystä työsuojeluvaltuutettujen kyselystä. Vaikka eletään 2000-lukua, kahdessa kolmasosassa metallityöpaikoista melu on edelleen ongelma. Huono ilmanvaihto, hankalat työasennot ja tilanahtaus ovat ongelmia yli puolessa työpaikoista, Pesola summaa kyselyn tuloksia. Pesolan mukaan niillä työpaikoilla, missä ymmärretään työsuojelutyön ongelmat ja mahdollisuudet, ei usein suuria ongelmia olekaan. Mutta toisilla työpaikoilla yrityksen johto ajattelee vanhakantaisesti, että työsuojelu on vain pakollinen kustannuserä vaikka usein yhdessä työsuojelun tason kanssa kohentuvat myös laatu ja tuottavuus. Työsuojelukyselyn tulosten mukaan näytti siltä, että suurilla työpaikoilla olisi enemmän työsuojeluongelmia kuin pienillä työpaikoilla. Pesolan mukaan kuva on kuitenkin harhaanjohtava. Kyselytulos selittyy Pesolan mukaan sillä, että suuremmilla työpaikoilla työsuojeluvaltuutetuilla on keskimäärin enemmän koulutusta, osaamista ja aikaa työsuojeluun kuin pienillä työpaikoilla. Tällöin ongelmat tunnistetaan herkemmin. Tämä onkin iso kysymys. Meidän pitää saada pienemmille työpaikoille tietoa, osaamista ja kiinnostusta työsuojelun kehittämiseen, Pesola pohtii. Jos työntekijöiden tarvitsee käyttää henkilökohtaisia suojaimia, silloin ollaan työsuojelussa vasta puolimatkassa. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa, Juha Pesola sanoo. Valtuutettu on työpaikan kehittäjä Metallityö on keskimäärin fyysisesti hyvin kuormittavaa. Henkistä kuormittavuutta taas lisää esimerkiksi kiire ja koko ajan yleistyvä vuorotyö. Kun samaan aikaan työeläkelainsäädännön muutokset nostavat eläkeikää ja osaavasta työvoimasta on pulaa, asettavat ne yhdessä painetta jaksaa töissä yhä vanhemmaksi. Meidän yksi suurimpia ongelmia on se, että metallityöntekijä ei selviä eläkkeelle asti näissä töissä. Se ei ole poikkeuksellista, että siirrytään eläkkeelle ennen eläkeikää, vaan se on poikkeuksellista, jos sinne selvitään. Työterveyshuolloltakin saattaa jäädä moni asia huomaamatta. Esimerkiksi tärinäsairauksien kuviteltiin olevan jo menneisyyden asia. Mutta kun muutama vuosi sitten Hämeen alueella metallissa tehtiin asiasta tutkimus, todettiin, että tärinäsairauksia onkin yllättävän paljon. Tärkeänä ja myönteisenä työsuojelualan hankkeena Pesola mainitsee Valitaan työsuojeluvaltuutettu Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras-joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi. Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä. On tärkeää huolehtia, että ammattiosaston kaikilla työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikkasi kehittämisen, terveellisyyden ja turvallisuuden tärkeä vaikuttaja on osaava ja aktiivinen työsuojeluvaltuutettu. työturvallisuuskortin, josta on tullut jo perusvaatimus monille työpaikoille. Korttikoulutuksen paras puoli on, että se koskee yleensä koko työpaikan henkilökuntaa. Toivottavasti se nostattaa työpaikoilla kiinnostusta työsuojeluasioihin laajemminkin. Pesola toivoo, että myös nyt marras-joulukuussa järjestettävät työsuojeluvaalit herättävät työpaikoilla keskustelemaan asioista, ja että työsuojelutehtäviin löytyy intoa ja halukkuutta. Unelmani on, että hyvä valtuutettu ei ole niin paljoa lakien, normien ja sopimusten valvoja, vaan että hän on työpaikan kehittäjä. Valtuutettu voisi miettiä, millä tavalla työtä on tehtävä, jotta työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä.

4 4 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Työturvallisuus Sisu Dieselissä 2007 Sisu Dieselin työturvallisuus on kolmen viime vuoden aikana kääntynyt ennaltaehkäisevään suuntaan. Suunnan on kääntänyt uusi amerikkalainen omistajamme Agcoyhtymä. He kiinnittivät huomionsa jo tapahtuneisiin työtapaturmiin. Mikä taas johti siihen, että työtapaturmat oli saatava kuriin. Ennaltaehkäisy työtapaturmissa on paras tapa, estää ne. Sisu Dieselissä työtapaturmiin on kiinnitetty nyt enemmän huomioita, nykyään kaikki työtapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan ja käsitellään. Tutkinnassa selvitetään mitä tapahtui ja miksi, sekä miten se voidaan jatkossa estää. Tapahtunut työtapaturma lavastetaan ja valokuvataan. Sekä tehdään kirjallinen selvitys tilanteesta. Läheltä piti tilanteiden kirjaaminen on kuitenkin vielä liian vähäistä. Kirjaamisen pointti on se, että saataisiin kiinni meinannut tapaturma, ikään kuin nostettaisiin kissa pöydälle. Silloin päästäisiin tutkimaan vaaratilannetta ja selvittämään, mitä oli tapahtua ja miksi. Näin mahdollisesti estettäisiin tuleva työtapaturma. Se on sitä ennaltaehkäisyä. Kaikkien etuhan se on, että tapaturmia ei sattuisi, säästyttäisiin kivuilta, tuskilta ja rahan menetykseltä. Työturvallisuuskeskuksen selvityksen mukaan, yhtä vakavaa työtapaturmaa kohti tapahtuu, kuusisataa läheltä piti tilannetta. SAIJA MÄKELÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Saija Mäkelä pitää tärkeänä panostamista työtapaturmien ennaltaehkäisyyn. Minne katosivat vuoden 2007 palkankorotukset? Kysymys on aiheellista esittää ensi syksy nä, mutta vastaus on selvillä jo nyt. Metallin sopima palkankorotusratkaisu näytti vielä kesällä tuovan kohtuullisen korotuksen, ei tosin sekään ollut linjassa alan yritysten kannattavuus ja tuottavuus kehitykseen. Korotus osoittautui kuitenkin muiden alojen liittojen pohjaksi mistä alettiin neuvotella. Nyt sovittu palkankorotusratkaisu lisää palkkaeroja ja monien pienipalkkaisten palkankorotukset jäävät kahden vuoden ajanjakson aikana alle kuuden prosentin jaettaessa työpaikkakohtainen erä liittojen suosittamalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että työskenneltäessä niin kuin monissa metallialan yrityksissä tapahtuu parake järjestelmän taulukkopalkoilla. Korkeimmissa tvr luokissa palkan apo osuus menee nollille johtuen taulukkopalkkojen yleiskorotusta suuremmista korotuksista. Näin ollen työpaikkakohtainen erä ohjautuu työpaikan parhaiten ansaitseville. Yritysten alemmissa tvr ryhmissä työskentelevien pienipalkkaisten jäädessä ilman korotusta, koska heillä monesti on palkassa apo osuutta suhteessa enemmän. Työnantaja ovat menetelleet näin siitä syystä, että kehtaavat edes sanoa maksavansa palkkaa näissäkin tvr ryhmissä työtä tekeville. Tämän seurauksena palkankorotukset kahdelta vuodelta jäävät yhteensä ainoastaan 5,9 prosenttiin, jonka johdosta jäädään jälkeen muiden alojen palkkakehityksestä. Minne häviää sopimuksessa tarkoitettu palkkauksen kannustavuus ja alan vetovoima? Istuvan hallituksen tekemät päätökset mm. polttoaineidenveron, sähköveron kiristäminen ja tulevat palkankorotukset yhdessä nostavat inflaation 1990 luvun lamaa edeltävälle tasolle (tuorein valtiovarainministeriön ennuste syyskuulta 2007 vuodelle 2008 on 2,5 %). Mikä ei vastaa todellisuutta. Tähän yhdistettynä vielä kunnallisveroäyrien korotukset niin ensivuonna palkankorotukset tulevat näkymään reilusti miinusmerkkisenä korotuksena palkansaajien kukkarossa. Miten käy yritysten omistavan tahon, kärsiikö heidänkin kukkaronsa tästä välittömästi? EI koska Tuotantokustannusten nousu siirretään loppukäyttäjille, tuotteen tai palvelun kateprosentin pysyessä vakiona. Katetta tulee euromääräisen sitä enemmän mitä suuremmat ovat kulut vaikka tuotantomäärät eivät kasvaisikaan. Tämänkaltainen ajattelu on erittäin lyhytnäköistä, mutta kyllä se yhden hallituskauden yli kantaa. Huolehdi turvastasi 84,5 m 2 Vakuutusten keskittäminen Turvaan kannattaa. Asiakkaiden omistama vakuutusyhtiö luo tulevaisuuden turvaa. Turva on inhimillisen kokoinen ja oloinen vaihtoehto, jossa äänesi kuuluu. Turvan asiakkaana ja Metalliliiton jäsenenä saat jatkuviin vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilövakuutuksiin jatkuvan 9 %:n alennuksen. Lisäksi saat hyödyksesi 5 %:n omistaja-asiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, jos otat Turvasta kotivakuutuksen. Kun omistajaasiakkuutesi Turvassa on kestänyt viisi vuotta, nousee alennuksesi 7 %:iin. Kymmenen vuoden jälkeen alennus on 10 %. Jotta vakuutusturvasi säilyy oikein mitoitettuna, tarkistuta se mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt voisi olla sopiva hetki tarkistukseen. Pyydä tarjous, katsotaan mitä vakuutuksesi Turvassa maksaisivat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Yhteyspäällikkö Klaus Koski Järvensivuntie 3, Tampere puh. (03) , MARKO PATAMA PÄÄLUOTTAMUSMIES valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan.

5 METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa Metallin tulevaisuus! Liittokokouksen keskusteluasiakirja kysyy: Kykeneekö Suomen keskeisin vientiteollisuuden ala metalliteollisuus edelleen luomaan kasvua ja hyvinvointia Suomessa? Olen asiakirjan tekstin kanssa samaa mieltä eli haaste kovenee lähivuosina. Tästähän olemme saaneet jo nyt kokea ikäviä yritysten lopettamisesimerkkejä ja toiminnan siirtämistä halvan kustannustason maihin. Totta on, että riippuvuus kansainvälisistä markkinoista on voimakkaasti lisääntynyt ja se meidän tuleekin toiminnassamme huomioida. Kasvun edellytyksenä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, ja siihen työvoiman ikääntyminen, asettaakin melkoisen haasteen teollisuuden kannalta. Sillä myös julkinen sektori on samassa tilanteessa.tämä aiheuttaakin kilpailun työvoimasta lähivuosina ja ennenkaikkea osaajista. Tuottavuuden kehittäminen on ollut yksi alamme menestystekijöistä, johon työntekijät ovat useita vuosia olleet myötävaikuttamassa. Tilanne on kuitenkin viime vuosina pahasti vinoutunut koska hyöty tuottavuuden kehityksestä on mennyt täysin väärille urille. Sopimuskierroksella palkkio jäi saamatta Kvarttaalitaloudessa yritysjohtajilla tuntuu olevan suurin huoli vain osakkeenomistajien salkun lihottamisesta. Tästä varsin kielteinen esimerkki on Metson hallituksen päätös jakaa osinkoa 50% voitosta osakkaille ja samalla henkilöstö saa vain rippeitä Bonusten muodossa.nokian nollalinjasta puhumattakaan. Yritysjohtajat kyllä konserneissa huolehtivat oman pussinsa täyttämisestä edellyttäen henkilöstöltä aina vain kovempia panostuksia yritysten tulosten parantamiseksi. Tehty sopimusratkaisu ei ollut kyllä palkkio hyvistä vuosista vaan jatkoi tulopoliittisen kauden yhteiskuntavakauden linjaa joka tähtää kilpailukyvyn säilyttämiseen ja tuloerojen kasvattamiseen. Ratkaisussa metallityöläiset eivät saaneet heille kuuluvaa osuutta metalliteollisuuden hyvistä vuosista. Kaikkein farssimaisinta oli kun rat- kaisun kyljessä tuotiin keittiön kautta paikallisesti sovittava palkkaerä, jota ei saanut käytännössä sopien jakaa. Konserneissa sopimisen tyrmäsivät toimitusjohtajat jotka tulevat edestään löytämään vuoden 2009 sopimisen mahdottomuuden heidän tavoitteidensa mukaisesti, joka tarkoittaa paikallistasolla sovittavien palkkojen määrän lisäämistä.jatkolta on viety luottamuksen pohja vuorineuvosten hiekkalaatikkoleikissä. Seppo Riskin on turha kuvitella, että työpaikkakohtaisilla ratkaisuilla ja paikallisilla sopimuksilla voidaan parhaiten vastata ajan haasteisiin. Tuottavuuden kehittäminen tulevaisuudessakin tärkeää Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta liitolla ja sen jäsenillä tulee olla tavoitteena alan ja sen tuottavuuden kehittäminen työpaikkojen turvaamiseksi. Meidän tulee seurata maailmantalouden kehitystä oman edunvalvonnan mahdollisuuksien tiedostamiseksi. Näkymät tulevalle vuodelle ovat vielä kohtuulliset kun katsotaan BKT:n jakaumaa. USA 29 %, EMU 22 %, Japani 10 %, Englanti 5 % ja kehittyvä Aasia 11 %, joka rynni kovaa vauhtia Kiinan ja Intian voimin. Samaan aikaan USA:n kasvuvauhti on hiipumassa. Kuten myös työmarkkinoiden kasvu alkaa tasaantua. Raaka-aineiden, öljyn ja metallien hinnat ovat edelleen korkealla ja nämä vaikuttavat oleellisesti alamme kustannuksiin kuten dollarin heikko kurssi euroon nähden. Talousennusteet joidenkin asiantuntien mukaan on koko maailmassa BKT ,6 % ja ,6 %. Kehittyvässä Aasiassa ,5 % ja ,0 %. Aasian kohdalla uhka metallille on olennainen ja arvioni mukaan Brasiliaa ei voida vähätellä. Mielenkiintoista on Voithin pääjohtajan lausunnot suomalaisten yritysten investoinneista Kiinaan.Hänen mukaan saksalainen laatu Kiinassa on yhtä kallista kuin Saksassa.Voihille Aasian ja Euroopan välinen kustannusero ei ole suuri kysymys sillä yhtiö ei kilpaile kiinalaisia vastaan. Voithille Suomen halvempi palkkataso on isompi strateginen ongelma kuin mikään muu toteaa Pääjohtaja Korman.Onkin hämmästyttävää tämä strateginen ero saksalaisten ja suomalaisten yritysten välillä, jossa saksalaiset pärjäävät omalla maalla paremmin kuin suomalaiset Kiinassa.Tämä onkin hyvä myös liiton edunvalvojien pohtia tulevia sopimuksia ajatellen. Tämä tilanne näkyy myös konkreettisena kun verrataan selvästi kannattavampaa Voithia ja Metson paperikoneyksiköitä. Käyköhän niin, että suomalainen teollisuus tulee Kiinasta jossain vaiheessa takaisin häntä koipien välissä kuten Amerikan investointien kanssa kävi. Baltian maiden ja Puolan vaikutus on edelleenkin olemassa, joka tulee hyödyntää valmistuksen verkottumisen tiivistämisellä, siten että se turvaa Suomen metallin työpaikkojen säilyvyyden. Viittaan vain lähivuosina metallialalalta eläkkeelle siirtyvien suureen määrään. Tässä hiukan pohdintaa nykypäivästä ja tulevaisuudesta, joka ei tule olemaan ainakaan edunvalvonnan kannalta helppoa. PERTTI TURTIAINEN ASENTAJA Työllisyys ja työehdot Suomi on nyt vauraampi kuin kos kaan aikaisemmin. Talouden kasvuvauhti on EU:n nopeimpia. Työttömyyteen kasvuvauhti ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla, toisaalta työvoimapulaa koetaan monella alalla. Miksi työttömänä olevat ei kelpaa vapaina oleviin työpaikkoihin? Väitetään, että jo yli vuoden työttömänä olleen motivaatio palata työelämään on varsin kyseenalainen. Työttömän motivaatiosta on mielestäni työnantajien omaa keksintöä. Kaikki keinot työttömien työllistämiseksi pitää käyttää. Kouluttamalla esimerkiksi oppisopimuksella niitä työttömiä, joilla on todellinen halu palata työelämään. Ei turvauduta ensimmäiseksi värväämään ulkomailta työvoimaa. Kymmenen vuoden aikana työ-ja palkkaehtoja on sovittu useasti ns. tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla. Tulopolitiikka tarkoittaa menettelyä, jossa palkankorotukset, veropolitiikka ja tietyt sosiaaliset uudistukset sidotaan toisiinsa. Ratkaisuissa on mukana työmarkkinaosapuolet sekä valtiovalta. Tällä sopimusmuodolla saada mahdollisimman laaja yhteiskuntarauha, turvataan palkansaajien reaalinen ostovoima, sekä työttömyyden aleneminen. Samaan aikaan kun useat yritykset ovat jakaneet ylisuuria osinkoja, työllistämiseen ei voittoja kuitenkaan ole sijoitettu. Toisin kun kuviteltiin, palkansaajien maltillisuus on valunut uutta työtä luovien investointien sijaan omistajien omaan taskuun. Tänä vuonna työnantajat olivat liittokierroksen kannalla, niinpä Metalliliitolla oli kiire aloittaa neuvottelut jo kevätkesällä. Sopimukset tosin olisivat olleet voimassa syyskuun loppuun asti. Se on todettu, että suuren liiton pitää kantaa yhteiskuntavastuuta, ja olla suunnan näyttäjänä. silti useat liitot ovat jättäneet Metallin jalkoihinsa tehdessään sopimuksia omille jäsenilleen. Edellisessä liittokokouksessa tuli linjattua, ettei paikallista sopimista lisätä. Sitä kuitenkin on uudessa sopimuksessa lisätty merkittävästi. Metallin liittovaltuusto tietääkseni varoitti neuvottelijoita siitä, ettei mitään heikennyksiä hyväksytä. Mutta toisin taas kävi. TAPIO HAKATIE LAHDEN AO.23 PUHEENJOHTAJA

6 6 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Juha Ulmanen: Metallin sopimuksessa on luvattoman paljon huononnuksia Metallin liittovaltuuston jäsen tä, Sandvikin työsuojeluvaltuutettua Juha Ulmasta harmittaa metallin sopimusratkaisu. Kyllähän se jotain antaakin mutta luvattoman paljon siinä on huononnuksia, hän toteaa. Erittäin huonona Ulmanen pitää sitä että sopimus on niin epämääräinen. Vain 75 prosenttia asioista on sovittu. Loput on sopimatta. Näihin keskeneräisiin asioihin Ulmanen listaa paikalliset järjestelyvarat. Lisäksi on perustettu työryhmä joka pohtii palvelusvuosilisän tarpeellisuutta. Niin kuin sitä tarvitsisi pohtia. Tällä työpaikalla ainakin ollaan sitä mieltä että palvelusvuosijärjestelmä on tarpeellinen eikä siitä pidä luopua. Yhden ylityön käsite Yksi epämääräisyyttä aiheuttava asia on yhden ylityön käsite jota nyt ollaan ajamassa sisään. Tämä merkitsisi sitä että työnantaja voisi maksaa yhdellä prosentilla kaikki työntekijän tekemät ylityöt. Huonoa on myös se että ylitöiden tarkastelu oli ennen mahdollista sopia joko joka neljännesvuosi tapahtuvaksi tai sitten tarkastelujaksona saattoi olla vuosi. Nyt tarkastelujaksona on ehdottomasti vain vuosi. Työntekijä voi näin ollen tehdä vaikka yhden neljänneksen aikana tehdä koko vuoden ylityöt. Se ei varmasti ole tervettä eikä terveellistä. Korvaavaa työtä sairaalle Sopimuksessa on myös nostettu vahvasti esiin toinen epämääräinen käsite, korvaava työ. Tämä pitää sisällään sen että sairauden tai tapaturman takia entiseen työhönsä kykenemätön voidaan määrätä korvaavaan työhön. Vaikka siinä mukana onkin lääkärin lausunto työntekijän soveltuvuudesta kyseiseen työhön niin tämä herättää melkoisia kysymyksiä, Ulmanen toteaa. Monilla pienillä työpaikoilla työterveyshuolto on hoidettu terveyskeskusten kautta. Onko terveyskeskuslääkäreillä riittävää ammattitaitoa ja työpaikan tuntemusta että voivat päätellä mikä työ sairaalle työntekijälle sopisi. Erityisen kiukkuinen Ulmanen on siitä että sopimuksessa ollaan taas vahvasti lisäämässä paikallista sopimista. Metallin liittokokouspäätöksissä todetaan että paikallista sopimista ei pidä lisätä. Tässä kuitenkin lisättiin ja roimasti. Esimerkiksi pekkaset voidaan myydä paikallisella sopimuksella. Ulmanen viittaa käytäntöön autokorjaamoalalla, jossa on yleistynyt seitsemän ja puolen tunnin työpäivä, jotta pekkasia ei tarvitsisi maksaa. Se on pelkkää keinottelua ja sitä me emme raskaaseen metalliin halua, Ulmanen jyrähtää. Ulmanen ei niinkään ole huolissaan oman työpaikkansa Sandvikin suhteen. Kun työpaikka on suhteellisen iso, työntekijät ovat yhteistyökykyisiä ja luottamushenkilöiden takana, niin asioita voidaankin sopia. Mutta liittovaltuuston jäsenenä hän tuntee huolta koko metallin kentästä. Monilla pienillä paikoilla edunvalvonta on retuperällä. Työnantaja voi painostaa työntekijöitä mihin sopimuksiin hyvänsä, hän arvelee. Ja sitä paitsi pienillä työpaikoilla yleistyvät huononnukset, epäterveet käytännöt tuovat paineita myös isoille työpaikoille. Samoilla markkinoillahan sitä ollaan ja kilpaillaan. Neuvottelijat peilin eteen Metalliliiton päättäjien pitäisikin mennä peilin eteen ja miettiä miksi ovat neuvottelijoita. Ammattiyhdistysliike on historiansa aikana saavuttanut monia voittoja. Työntekijöiden palkkausta ja työehtoja ollaan parannettu. Nyt viime aikoina on alkanut tuntua siltä kuin mentäisiin takapuoli edellä takaisin. Juha Ulmanen on sitä mieltä että metallin väellä ei ole mitään syytä nöyristellä. Meidän tulee tuntea oma arvomme ammattitaitoisina työntekijöinä, tämän maan kehityksen vetureina. Ja meillä on vastuu siitä, ettei saavutettuja etuja hukata. Uutta työsuojelua OHSAS standardi Toimivan yrityksen riskien minimoiminen on parasta turvaa henkilöstön hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja tuloksen saavuttamiselle. Työtehon ja motivaation kannalta on tärkeää luoda työntekijöille riskitön ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukainen työympäristö. Henkilöstön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden huomiointi yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa on keino ennakoida henkilöstöön kohdistuvia riskejä ja tapa säästää kustannuksia. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmässä (TTT-järjestelmä) yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen. TTT-järjestelmä käsittää sekä ennakoivan että korjaavan toiminnan työympäristön jatkuvaksi parantamiseksi Riskien tiedostaminen ja ennakoiva harjoittelu auttavat välttämään onnettomuustilanteita ja toimimaan oikein jos onnettomuus tapahtuu. Saavutettu etu voi olla korvaamaton. OHSAS Sandviikilla OHSAS otetaan tänä vuonna käyttöön Sandvikin Lahden ja Tampereen tehtailla, se luo hyvän pohjan viedä työsuojeluatyötä eteenpäin ja antaa mahdollisuuden henkilöstön laajamittaiseen työsuojelukoulutukseen. OHSAS-projekti alkoi jo viime talvena DVD (Det Norske Veritas) koulutuksella avainhenkilöille. Koulutus turvallisuus-auditointiin aiheutti paljon kysymyksiä mm. seuraavista aiheista : Riskikartoitukset Hallintaohjelmat Poikkeamien käsittely ja kirjaaminen Tietoisuus turvallisuusasioista Koulutus, perehdytys Lakisääteiset vaatimukset Hätätilanteet, pelastussuunnitelmat Ulkopuoliset toimijat Tämän vuoden aikana kaikkiin näihin kysymyksiin ollaan etsitty vastauksia, hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. Joitain avoimia kohtia listalla vielä on, mutta niiden käsittely jatkuu. Työterveys- ja turvallisuuden sitominen laatujärjestelmään, luo hyvän pohjan pitkäaikaiselle työsuojelutyölle jossa korostetaan ennakoivaa toimintaa jälkien siivoamisen sijasta. TTT-järjestelmällä kootaan olemassa olevat käytännöt yhteen, parennetaan työhyvinvointia ja työkykyä. Ennen kaikkea TTT-järjestelmä on jatkuvaa parantamista jolla on johdon hyväksyntä. Oikein suunnattuna siitä on kaikille osapuolille hyötyä. JUHA ULMANEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

7 METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa Herätys työnantajat! Työntekijä ei ole pelkkä käsipari, josta otetaan laskennallinen resurssi. Työntekijä on pikemminkin investointi, jolle pitäisi laatia sen laskennallisen käyttöiän lisäksi myös huolto- ja kuntoutusohjelma vuosiksi eteenpäin. Investointi työntekijä on myös siksi, että osaaminen kertyy ja työntekijän lähtiessä saman osaamistason saavuttamiseen uudella työntekijällä kuluu aikaa ja resursseja eli rahaa. Tämä puoli tahtoo vain unohtua liian usein. Metalliteollisuudessa on nyt ja lähitulevaisuudessa pulaa osaavista työntekijöistä. Niissä työtehtävissä missä tarvitaan korkeaa osaamista, sitoutumista ja joustavuutta joutuu yritykset miettimään millä pitävät henkilöstönsä tuloskunnossa tai ylipäätään yrityksessään. Ne jotka tässä onnistuvat jatkavat voittokulkuaan, jotka taas eivät tätä älyä hoitaa kuntoon jäävät läpikulkuyrityksiksi, sellaisiksi joissa vaihtuvuus on suuri ja osaamistaso pysyy matalalla. Palkka on arvostuksen mittari, mutta ei kuitenkaan kaikki mitä työstä saa. Useiden tutkimusten mukaan työntekijät arvostavat varmuutta ja hyvää työyhteisöä suoran korvauksen edelle. Valitettavasti vain useat yritykset ovat vuosien saatossa irtisanomis- ja lomautusruletteineen menettäneet luotettavuuden varmana työantajana. Nyt sit- ten johto ihmettelee, miksi työntekijöiden sitoutumistaso on niin heikko. Sitoutumisen kun tulisi toimia molempiin suuntiin ja molempien eduksi. Etelä-Pirkanmaalla ainakin on nähtävissä jo voimakkaampaa liikehdintää työntekijöiden hakiessa parempia olosuhteita ja työehtoja. Työpaikan vaihtamisen syitä kysellessä esille nousee arvostuksen puute sekä palkallisesti, että muuten. Kun työpaikalla ei ole saatu hoidettua asioita kuntoon, niin on lähdetty etsimään sitten uutta. Kun tämä on uskallettu tehdä kerran, niin toisen kerran se on helpompaa. On myös yrityksiä, jotka pitävät henkilöstöstään huolta ja joissa nähdään kuukautta tai neljännesvuotta pidemmälle. Näiden ilmoittaessa avoimista työpaikoista on hakijoita paljon, eikä tarvitse lähteä Kiinasta asti hakemaan ja tyhjästä kouluttamaan. Näissä yrityksissä ei myöskään leikitä vuokratyövoimalla ja pätkätöillä. Sitoutumista löytyy ja ammattitaitoa kertyy. Työ tarvitsee tekijänsä ja tekijä arvostuksensa. MIKKO VIROLAINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES METALLITYÖVÄEN LIITON PIRKANMAAN PIIRIN PJ TOIJALAN METALLITYÖVÄEN AO 169 RY:N PJ Työsuojeluvaltuutetun haastattelu! Kuka olet? Minna Huhdanpää. Missä asut? Siurossa. Mitä teet? Purson konepajalla sahaajana ja työsuojeluvaltuutettuna. Valtuutetun työaikaa on yksipäivä/viikko ja se on nimetty tiistaiksi, tarvittaessa myös muinakin päivinä. Mikä on ammattisi? Sahaaja Millainen koulutus sinulla on? Vaatepukineiden valmistaja, ammattikoulusta Artesaanin opinnot jäi kesken, kun tulin Pursolle. Metallinkoulutusta minulla ei ole, mutta työ on opettanut tekijän. Aloitin pakkaamossa ja sieltä siirryin sahaajaksi, mutta tuuraan aina tarvittaessa pakkaamossa. Milloin tulit Metalliin? Tammikuussa Millainen on työsi? Sahaus on automaattisahalla, johon asetan 6 m mittaisia alumiini profiileja painoltaan 100 g 20 kg/ ja tarvittaessa käytän nostoapuvälinettä. Profiilit pätkitään 10 mm- 700 mm mittaisiksi ja sitten ne lähetetään, joko pakkaamoon tai suoraan sellaisenaan tilaa- jalle. Profiileja on erivärisiä, niistä alumiininvärisiä menee kuitenkin enemmän, siksi värillisiä välillä mukava työstää. Miten tulit työsuojeluun? Silloinen työsuojeluvaltuutettu Jyrki Saarinen kysyi lähtisinkö mukaan työsuojeluun. Ensin olin varavaltuutettuna ja työsuojeluvaltuutettuna vuoden 2007 alusta. Miten koulutat itseäsi? Murikassa on käynyt palkkaustekniikan, työsuojelun perus ja jatko kurssit. Arvostatko työtäsi / arvostetaanko työtäsi? Arvostan omaa työtäni, mutta työn arvostus voisi olla suurempi ammattityön tekijöille. Työnantajakin voisi joskus tuoda julki työn arvostamisen, vaikka sanomalla se ääneen. Miten sovitat työsi ja muun elämän yhteen? Niin siinä sitä onkin sovittamista, kun mieskin tekee vuorotyötä. Lapsia meillä on kaksi poika ja tyttö. Onneksi on ihana mummo, joka tarvittaessa hoitaa lapsia. Onko työtehtäväsi muuttanut sinua? On muuttanut kaikki se tieto, joka on kertynyt tässä matkan varrella, pistää ajattelemaan asioita erilailla kuin ennen. Nykyään kiinnitän huomiota esim. onko työkaverilla suojaimet, niinkuin pitää, sillä näen nämä asiat toisin kuin ennen. Työn kehittäminen tuottaa ajatuksia mm. miten työntekijä voisi turvallisemmin/kevyemmin tehdä työnsä. Työkierron kehittäminen, toisi työhön vaihtelevuutta ja jaksamista. Lisäksi olen kasvanut vastuuntuntoisemmaksi ja oppinut ymmärtämään miten tärkeää on pitää itse huolta itsestään. Millaisia ajatuksia tulevaisuudesta? Toivoisin tulevaisuudessa Purson työsuojelun toimivan enemmän ennaltaehkäisevänä. Sekä yhteistyön kehittämissä olisi paljon parantamisen varaa esim. säännölliset yhteiset tapaamiset. HAASTATTELI SAIJA MÄKELÄ Minna Huhdanpään mielestä vapaa-aika ja työ on kokonaisuus, joka on oltava tasapainossa.

8 8 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Kameravalvonta työpaikalla (laki yksityisyyden suojasta työelämässä ) Kameravalvonnan käyttöä lisätään työpaikoilla, jopa lainvastaisin perustein. Perinteisillä metallin työpaikoilla kameravalvonta on työaikana hyvin harvoin lain mukaan perusteltavissa. Kameravalvonnan edellytykset Laissa säädetään oikeudesta toteuttaa yleensä kameravalvontaa tiloissa, joissa työskentelee työntekijöitä, vaikka tarkkailun tarkoituksena ei olisikaan työntekijöiden valvonta. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta taikka turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantaneiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei pääsäännön mukaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden wc:ssä, pukeutumistilassa tai henkilöstötiloissa ei saa olla kameravalvontaa. Se on kiellettyä myös sellaisissa työhuoneissa, jotka on osoitettu työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön. Jos kameravalvonta on välttämätöntä, voidaan se kuitenkin kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä, jos sen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän työhön liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa tai ilmeistä haittaa tai vaaraa hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen tai tarkkailu on välttämätöntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän työtehtäviin kuuluu olennaisena osana käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä taikka työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu työntekijän pyyntöön. tuvien keinojen käyttömahdollisuudet. Tallenteiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolain 5 7, 10 ja riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet henkilötietolain mukaisen henkilörekisterin. Tämä edellyttää esimerkiksi, että asiasta laaditaan rekisteriseloste. Työntekijöille on myös tiedotettava yt- tai kuulemismenettelyn jälkeen kameravalvonnan alkamisesta, toteuttamisesta ja siitä, miten ja missä tilanteissa tallenteita käytetään sekä kameroiden sijainnista, jos ne on kohdennettu työpisteisiin, joissa työskentelee työntekijöitä. Kameravalvonnasta on myös ilmoitettava näkyvällä tavalla siten, että siitä selviää, onko kysymys tallentavasta kameravalvonnasta vai ei. Kameravalvonnan avulla saatujen tallenteiden käyttötarkoitussidonnaisuudesta on myös tiettyjä poikkeuksia. Tallenteita saa käyttää vastoin alkuperäistä tarkoitusta työsuhteen päättämisen perusteen toteennäyttämiseksi, tasa-arvolaissa ja työturvallisuuslaissa tarkoitettujen häirinnän, ahdistelun tai epäasiallisen käytöksen selvittämiseksi tai toteennäyttämiseksi, jos työnantajalla on perusteltu aihe epäillä työntekijän syyllistyneen tällaiseen käytökseen, sekä työtapaturmien selvittämiseksi. Kameravalvonnalla saadut tallenteet on pääsääntöisesti hävitettävä heti, kun ne eivät ole tarpeen valvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluessa. Jos työnantaja tai hänen edustajansa edellyttää säännöksen vastaisesti toteuttaa kameravalvontaa tai rikkoo säännöksiä kameravalvonnan avoimuudesta, voidaan hänet tuomita työelämän tietosuojalain rikkomisesta sakkoon, ellei teko samalla täytä esimerkiksi ankaramman rangaistusasteikon mukaan tuomittavan salakatselun tunnusmerkistöä. Salakuuntelun rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa. TIEDON MURUSET KERÄSI JOUNI MIETTINEN TYÖEHTOSIHTEERI Lähde: Työministeriö tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/ tme8013s_tietosuoja.pdf Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa Kameravalvonnan tulee olla mahdollisimman avointa ja välttämätöntä toimenpiteiden tarkoituksen saavuttamiseksi. Valvonnan avulla saatuja tallenteita saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten tarkkailua on suoritettu. Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa on selvitettävä työntekijöiden yksityisyyteen vähemmän puut- Ristikon vastauksen löydät:

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysely työsuojeluvaltuutetuille

Kysely työsuojeluvaltuutetuille Työsuojeluyksikkö Tutkimustoiminta Kysely työsuojeluvaltuutetuille 12/2006 01/2007 toimintaympäristö, toimintaedellytykset ja yhteistoiminta Kyselyn taustaa Metallityöväen liitto seuraa tiiviisti metalliteollisuuden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen

23.5.2014, Naantali. Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen 23.5.2014, Naantali Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen Mikko Wirén Toimitusjohtaja, Pihlajalinna Oy Antti Lahti Kuntayhtymäjohtaja, SASKY Toivon että nyt kehitettäisiin vaihtoehtoja, tutkittaisiin ja vertailtaisiin

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot