Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia"

Transkriptio

1 METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI HÄME PIRKANMAA 2/2007 Tässä lehdessä: Pääkirjoitus...2 Metallin Liittokokous Juha Pesola: Valtuutettu on työpaikan kehittäjä...3 Valitaan työsuojeluvaltuutettu...3 Saija Mäkelä: Työturvallisuus Sisu Dieselissä...4 Marko Patama: Minne katosivat vuoden 2007 palkankorotukset?...4 Tapio Hakatie: Työllisyys ja työehdot...5 Pertti Turtiainen: Metallin tulevaisuus!...5 Juha Ulmanen: Metallin sopimuksessa on luvattoman paljon huononnuksia...6 Uutta työsuojelua OHSAS standardi...6 Mikko Virolainen: Herätys työnantajat!...7 Työsuojeluvaltuutettu Minna Huhdanpään haastattelu!...7 Jouni Miettinen: Kameravalvonta työpaikalla...8 Minna Huhdanpää ja Saija Mäkelä: Työsuojelu on yhteinen asia

2 2 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Liittokokous Metallityöväen Liiton 20. liittokokous kokoontuu ensivuoden toukokuussa. Vaalit liittokokousedustajien valitsemiseksi käydään maalis huhtikuussa. Liittokokous ja vaalit ovat liiton kannalta erittäin tärkeät. Liittokokous linjaa liiton tavoitteet seuraavaksi 4 vuotta. Edunvalvonnan tavoitteet, järjestö toiminnan kehittäminen, suurliitto hanke ovat asioita, mitkä tulee linjata. Seuraavan työehtosopimuksen sisältö, lisätäänkö paikallista sopimista? Edistääkö seuturyhmät edunvalvontaa ja ammattiosastojen toimintaa? Suurliitto, onko sen perusta jäsen ja jäsenten edunvalvonnan parantaminen, vai suuruus, suuruuden vuoksi? Näihin kysymyksiin on löydettävä yhdessä, ennen liittokokousta käydyssä keskustelussa vastaus. Keskusteluun tarvitaan kaikkia Metallityöväen Liiton jäseniä. Keskustelun ja ammattiosastojen esitysten pohjalta liittokokouksen on mahdollista tehdä oikeita valintoja. Metallin Liittokokous 2008 Jäsenten aktiivisuus ratkaisee tulevaisuuden mahdollisuudet pärjätä markkinavoimien puristuksessa. Osaajista pulaa Paikallista sopimista lisättiin kesällä tehdyllä työehtosopimuksella. Palkkojen korotuksista tuli edellisiä kertoja suurempi osa sovittavaksi paikallisesti. Soveltaminen on osoittanut että Metalliteollisuudessa on huutava pula osaavista työnantajista. Soveltamiskierros on osoittanut, että työnantajapuolella sopimuksen soveltamisohjeista on otettu vain heille soveltuva osa, lukematta kokonaisuutta. Soveltamisohjeet ovat hyvin epäselvään muotoon tehty ja tästä johtuu, että paikallinen erä varsinkin pienissä yrityksissä on jaettu sopimuksen vastaisesti. Esimerkiksi niin, että paikallinen erä on jaettu kahtia, puolet rakenteen oikaisemiseen, puolet rakenteen jälleen vääristämiseen. Pahimmillaan pääluottamusmies kuulee työtekijältä paljonko työntekijä saa paikallista erää, vaikka asia pitäisi sopia pääluottamusmiehen kanssa. Suurelta osin jakoon on tullut 0,7 %. Työtekijät eivät tiedä miten heidän palkkansa muodostuu. Palkkarakenne ei ole osassa yrityksiä kunnossa, miten silloin määritellään oikeudenmukaiset korotukset. Teknologiateollisuudella on paljon töitä, metallityönantajien osaamisen tason kohottamiseksi, sopimuksen oikean soveltamisen osalta. Liittojen tulisi miettiä soveltamisohjeet paremmin. EK ja tulopolitiikka En ajatellut puuttua TES-politiikkaan edellistä kohtaa enempää, mutta Koneen pääjohtaja ja EK:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlinin ja Jorma Ollilan puheenvuorot herättivät ajatuksia. Herlin ja Ollila ovat tulleet johtopäätökseen, että palkkoja ei voida sopia keskitetysti eikä varsinkaan tulopoliittista kokonaisratkaisua voida tehdä. Heidän esittämässä mallissa liitot asettaisivat minimivelvoitteet ja loput hoidettaisiin yrityksissä. Näissä ajatuksissa ei ole mitään uutta, onhan tähänkin saakka voitu sopia korotuksia talokohtaisesti TES:n päälle, työehtosopimusratkaisujen ollessa se minimivelvoite. Mutta vuosien kokemuksella tiedän, että vaikka yrityksillä menisi lujaa, kuten Koneella ja Ollilan entisessä firmassa Nokialla on mennyt, ei työnantaja ole valmis sopimaan korotuksia yli sopimuksen. Taitaa olla työnantajien johtomiehillä ketunhäntä kainalossa? ERKKI MOISIO PÄÄLUOTTAMUSMIES SISU DIESEL OY Metallityöväen Liiton liittokokousvaaleilla ja liittokokouksella linjataan liiton tavoitteet, seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Liittokokous valitsee myös liitolle puheenjohtajan ja hallinnon, liittotoimikunnan ja liittovaltuuston. Liittotoimikunta toimii liiton hallituksena ja valtuusto käyttää ylintä päätäntävaltaa liittokokousten välillä, hyväksyen esim. toimintasuunnitelman, talousarvion ja tilinpäätöksen. Valtuusto hyväksyi myös uuden työehtosopimuksen. Liittovaltuusto kokoontuu sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa. Tuleva liittokokous tulee ottamaan kantaa merkittäviin työelämän ja eri yhteiskuntapoliittisiin asioihin. Yhtä tärkeätä, jos ei tärkeämpääkin, on päättä liiton kanta esillä olleeseen teollisuusliitto hankkeeseen ja toimintaorganisaation kehittämiseen. Liittokokous tekee päätökset ammattiosastojen (jäsenten) esitysten pohjalta, jotka liitotoimikunta on muotoillut päätösesityksiksi. Liittokokous on osa edunvalvontaa ja sen onnistumisen tärkeä edellytys on korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi jäsenten osallistuminen esitysten tekemiseen. Liitto on toimittanut aineiston, keskusteluasiakirjan auttamaan esitysten tekemistä. Keskusteluasiakirja antaa hyvän kuvan toimintaympäristön muutoksesta ja asettaa kysymyksiä, joihin meidän tulee yhteisesti löytää oikeat lääkkeet. Liitto on niin vahva tai heikko kuin sen jäsenistö siitä yhdessä tekee. Se on meistä kiinni Liittokokoukseen valitaan kokousedustajat suhteellisella vaalilla. Ehdokkaan asettaa valitsijayhdistys, jotka muodostavat vaaliliittoja. Metallin Vaikuttajat on Metalliliiton vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto, joka toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi ja tasavertaisen yhteiskunnan edistämiseksi. Metalliliitto on silloin voimakas, kun jäsenistö pääsee aidosti vaikuttamaan liiton toiminnan suuntaan. Liiton linja syntyy erilaisista näkemyksistä. Olemme saavuttaneet paljon etuja ja hyvinvointia ammattiyhdistysliikkeen toiminnan avulla. Edelleen tarvitaan uudistuksia ja parannuksia, mutta myös vanhan puolustamista. Työntekijöitä halutaan kyykyttää edelleen. Vai miltä kuulostaa työnantajapuolen pyrkimykset; työsuhteen ehdot paikallisesti sovittaviksi, pekkaset osittain pois, ylityökorvauksia pienennetään, sairausajanajan karenssi käyttöön. Se on meistä kiinni onnistuuko työnantaja pyrkimyksissään ajan mittaan vai ei. Liittokokous ja vaalit ovat osa prosessia, jolla rakennetaan metallityöntekijöiden huomisen mahdollisuudet. Tule mukaan vaikuttamaa palkka ja työehtojen puolesta. Lisä tietoja: Petri Miikki Koulutussihteeri puh Tarmo Silander Aluetoimisija puh tai Metallityöntekijöiden lehti Häme Pirkanmaa 2 / 2007 Julkaisija Metallin Vasemmisto, Häme/Pirkanmaa Päätoimittaja Erkki Moisio, gsm Toimituskunta: Juha Ulmanen, Ari-Pekka Jaatinen, Risto Leppäranta, Pertti Turtiainen ja Arto Kaukonen. Taitto Kari Isoniemi Painopaikka Pyhäjokiseudun kirjapaino, Oulainen Metallin Vasemmisto internetissä

3 METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa Työsuojeluvaalit Juha Pesola: Valtuutettu on työpaikan kehittäjä Unelmani on, että työsuojeluvaltuutettu on enemmänkin kuin pelkkä lakien ja sopimusten valvoja, sanoo Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Valtuutettu voi kehittää, miten tehdä työpaikasta terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä. Työsuojelu on kuin pitkän matkan juoksu, vertaa Metalliliiton vastaava työsuojelusihteeri Juha Pesola. Hetkessä ei tule mitään näkyvää tulosta, mutta kun asioita saa vähitellen eteenpäin, siitä tulee lumipalloreaktio. Hienoimpia kokemuksia on mennä työpaikalle, kun on saatu jotain selkeitä tuloksia aikaan ja näkee, että heidän työnsä on kannattanut. Sen näkee ihmisten motivaatiossa, Pesola kuvailee. Pesolan vetämässä Metalliliiton työsuojeluyksikössä Helsingissä töitä huhkii kuusi toimitsijaa ja sihteeri. Lähtökohta on, että me emme voi viedä kaikkia asioita työpaikoille. Me voimme antaa tietoa ja koulutusta, mutta työsuojelun on oltava työpaikkojen omaehtoista toimintaa. Tärkeintä on, että jokainen työntekijä pystyisi vaikuttamaan omaan työympäristöönsä. Sitä tukee osaava, pätevä valtuutettu ja mahdollisesti työsuojeluasiamies. Siinä auttaa myös hyvä työterveyshuolto ja kattavasti tehty vaarojen selvitys ja riskien arviointi, Pesola listaa. Pesolan mielestä työpaikoilla ja ammattiosastoissa pitäisikin pohtia enemmän työsuojeluasioita. Työsuojelupiirit valvovat, että lakia noudatetaan, mutta työsuojelun kehittäminen on työpaikkojen omissa käsissä. Jos joku kuvittelee, että silloin on työsuojelu kunnossa kun on kaikki suojavälineet ja suojalasipakko, se on väärin. Yleensä silloin, jos täytyy suojaimia käyttää, jossain on jääty puolitiehen. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa. Melu, huono ilma ja työasennot rassaavat Viimeisintä tutkittua tietoa työpaikkojen työsuojelutilanteesta on viime vuodenvaihteessa tehdystä työsuojeluvaltuutettujen kyselystä. Vaikka eletään 2000-lukua, kahdessa kolmasosassa metallityöpaikoista melu on edelleen ongelma. Huono ilmanvaihto, hankalat työasennot ja tilanahtaus ovat ongelmia yli puolessa työpaikoista, Pesola summaa kyselyn tuloksia. Pesolan mukaan niillä työpaikoilla, missä ymmärretään työsuojelutyön ongelmat ja mahdollisuudet, ei usein suuria ongelmia olekaan. Mutta toisilla työpaikoilla yrityksen johto ajattelee vanhakantaisesti, että työsuojelu on vain pakollinen kustannuserä vaikka usein yhdessä työsuojelun tason kanssa kohentuvat myös laatu ja tuottavuus. Työsuojelukyselyn tulosten mukaan näytti siltä, että suurilla työpaikoilla olisi enemmän työsuojeluongelmia kuin pienillä työpaikoilla. Pesolan mukaan kuva on kuitenkin harhaanjohtava. Kyselytulos selittyy Pesolan mukaan sillä, että suuremmilla työpaikoilla työsuojeluvaltuutetuilla on keskimäärin enemmän koulutusta, osaamista ja aikaa työsuojeluun kuin pienillä työpaikoilla. Tällöin ongelmat tunnistetaan herkemmin. Tämä onkin iso kysymys. Meidän pitää saada pienemmille työpaikoille tietoa, osaamista ja kiinnostusta työsuojelun kehittämiseen, Pesola pohtii. Jos työntekijöiden tarvitsee käyttää henkilökohtaisia suojaimia, silloin ollaan työsuojelussa vasta puolimatkassa. Työsuojelu on kunnossa silloin, kun riskit torjutaan jo suunnitteluvaiheessa, Juha Pesola sanoo. Valtuutettu on työpaikan kehittäjä Metallityö on keskimäärin fyysisesti hyvin kuormittavaa. Henkistä kuormittavuutta taas lisää esimerkiksi kiire ja koko ajan yleistyvä vuorotyö. Kun samaan aikaan työeläkelainsäädännön muutokset nostavat eläkeikää ja osaavasta työvoimasta on pulaa, asettavat ne yhdessä painetta jaksaa töissä yhä vanhemmaksi. Meidän yksi suurimpia ongelmia on se, että metallityöntekijä ei selviä eläkkeelle asti näissä töissä. Se ei ole poikkeuksellista, että siirrytään eläkkeelle ennen eläkeikää, vaan se on poikkeuksellista, jos sinne selvitään. Työterveyshuolloltakin saattaa jäädä moni asia huomaamatta. Esimerkiksi tärinäsairauksien kuviteltiin olevan jo menneisyyden asia. Mutta kun muutama vuosi sitten Hämeen alueella metallissa tehtiin asiasta tutkimus, todettiin, että tärinäsairauksia onkin yllättävän paljon. Tärkeänä ja myönteisenä työsuojelualan hankkeena Pesola mainitsee Valitaan työsuojeluvaltuutettu Työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit marras-joulukuussa työsuojeluvaltuutettujen ja -varavaltuutettujen valitsemiseksi. Jokaisella työpaikalla, jossa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös pienempien työpaikkojen työntekijöillä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Äänioikeus ja mahdollisuus asettua ehdokkaaksi on kaikilla työpaikan työntekijöillä. On tärkeää huolehtia, että ammattiosaston kaikilla työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutettu! Työpaikkasi kehittämisen, terveellisyyden ja turvallisuuden tärkeä vaikuttaja on osaava ja aktiivinen työsuojeluvaltuutettu. työturvallisuuskortin, josta on tullut jo perusvaatimus monille työpaikoille. Korttikoulutuksen paras puoli on, että se koskee yleensä koko työpaikan henkilökuntaa. Toivottavasti se nostattaa työpaikoilla kiinnostusta työsuojeluasioihin laajemminkin. Pesola toivoo, että myös nyt marras-joulukuussa järjestettävät työsuojeluvaalit herättävät työpaikoilla keskustelemaan asioista, ja että työsuojelutehtäviin löytyy intoa ja halukkuutta. Unelmani on, että hyvä valtuutettu ei ole niin paljoa lakien, normien ja sopimusten valvoja, vaan että hän on työpaikan kehittäjä. Valtuutettu voisi miettiä, millä tavalla työtä on tehtävä, jotta työpaikka on terveellinen, turvallinen, tuottava ja viihtyisä.

4 4 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Työturvallisuus Sisu Dieselissä 2007 Sisu Dieselin työturvallisuus on kolmen viime vuoden aikana kääntynyt ennaltaehkäisevään suuntaan. Suunnan on kääntänyt uusi amerikkalainen omistajamme Agcoyhtymä. He kiinnittivät huomionsa jo tapahtuneisiin työtapaturmiin. Mikä taas johti siihen, että työtapaturmat oli saatava kuriin. Ennaltaehkäisy työtapaturmissa on paras tapa, estää ne. Sisu Dieselissä työtapaturmiin on kiinnitetty nyt enemmän huomioita, nykyään kaikki työtapaturmat ja läheltä piti tilanteet tutkitaan ja käsitellään. Tutkinnassa selvitetään mitä tapahtui ja miksi, sekä miten se voidaan jatkossa estää. Tapahtunut työtapaturma lavastetaan ja valokuvataan. Sekä tehdään kirjallinen selvitys tilanteesta. Läheltä piti tilanteiden kirjaaminen on kuitenkin vielä liian vähäistä. Kirjaamisen pointti on se, että saataisiin kiinni meinannut tapaturma, ikään kuin nostettaisiin kissa pöydälle. Silloin päästäisiin tutkimaan vaaratilannetta ja selvittämään, mitä oli tapahtua ja miksi. Näin mahdollisesti estettäisiin tuleva työtapaturma. Se on sitä ennaltaehkäisyä. Kaikkien etuhan se on, että tapaturmia ei sattuisi, säästyttäisiin kivuilta, tuskilta ja rahan menetykseltä. Työturvallisuuskeskuksen selvityksen mukaan, yhtä vakavaa työtapaturmaa kohti tapahtuu, kuusisataa läheltä piti tilannetta. SAIJA MÄKELÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Saija Mäkelä pitää tärkeänä panostamista työtapaturmien ennaltaehkäisyyn. Minne katosivat vuoden 2007 palkankorotukset? Kysymys on aiheellista esittää ensi syksy nä, mutta vastaus on selvillä jo nyt. Metallin sopima palkankorotusratkaisu näytti vielä kesällä tuovan kohtuullisen korotuksen, ei tosin sekään ollut linjassa alan yritysten kannattavuus ja tuottavuus kehitykseen. Korotus osoittautui kuitenkin muiden alojen liittojen pohjaksi mistä alettiin neuvotella. Nyt sovittu palkankorotusratkaisu lisää palkkaeroja ja monien pienipalkkaisten palkankorotukset jäävät kahden vuoden ajanjakson aikana alle kuuden prosentin jaettaessa työpaikkakohtainen erä liittojen suosittamalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että työskenneltäessä niin kuin monissa metallialan yrityksissä tapahtuu parake järjestelmän taulukkopalkoilla. Korkeimmissa tvr luokissa palkan apo osuus menee nollille johtuen taulukkopalkkojen yleiskorotusta suuremmista korotuksista. Näin ollen työpaikkakohtainen erä ohjautuu työpaikan parhaiten ansaitseville. Yritysten alemmissa tvr ryhmissä työskentelevien pienipalkkaisten jäädessä ilman korotusta, koska heillä monesti on palkassa apo osuutta suhteessa enemmän. Työnantaja ovat menetelleet näin siitä syystä, että kehtaavat edes sanoa maksavansa palkkaa näissäkin tvr ryhmissä työtä tekeville. Tämän seurauksena palkankorotukset kahdelta vuodelta jäävät yhteensä ainoastaan 5,9 prosenttiin, jonka johdosta jäädään jälkeen muiden alojen palkkakehityksestä. Minne häviää sopimuksessa tarkoitettu palkkauksen kannustavuus ja alan vetovoima? Istuvan hallituksen tekemät päätökset mm. polttoaineidenveron, sähköveron kiristäminen ja tulevat palkankorotukset yhdessä nostavat inflaation 1990 luvun lamaa edeltävälle tasolle (tuorein valtiovarainministeriön ennuste syyskuulta 2007 vuodelle 2008 on 2,5 %). Mikä ei vastaa todellisuutta. Tähän yhdistettynä vielä kunnallisveroäyrien korotukset niin ensivuonna palkankorotukset tulevat näkymään reilusti miinusmerkkisenä korotuksena palkansaajien kukkarossa. Miten käy yritysten omistavan tahon, kärsiikö heidänkin kukkaronsa tästä välittömästi? EI koska Tuotantokustannusten nousu siirretään loppukäyttäjille, tuotteen tai palvelun kateprosentin pysyessä vakiona. Katetta tulee euromääräisen sitä enemmän mitä suuremmat ovat kulut vaikka tuotantomäärät eivät kasvaisikaan. Tämänkaltainen ajattelu on erittäin lyhytnäköistä, mutta kyllä se yhden hallituskauden yli kantaa. Huolehdi turvastasi 84,5 m 2 Vakuutusten keskittäminen Turvaan kannattaa. Asiakkaiden omistama vakuutusyhtiö luo tulevaisuuden turvaa. Turva on inhimillisen kokoinen ja oloinen vaihtoehto, jossa äänesi kuuluu. Turvan asiakkaana ja Metalliliiton jäsenenä saat jatkuviin vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilövakuutuksiin jatkuvan 9 %:n alennuksen. Lisäksi saat hyödyksesi 5 %:n omistaja-asiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, jos otat Turvasta kotivakuutuksen. Kun omistajaasiakkuutesi Turvassa on kestänyt viisi vuotta, nousee alennuksesi 7 %:iin. Kymmenen vuoden jälkeen alennus on 10 %. Jotta vakuutusturvasi säilyy oikein mitoitettuna, tarkistuta se mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt voisi olla sopiva hetki tarkistukseen. Pyydä tarjous, katsotaan mitä vakuutuksesi Turvassa maksaisivat. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Yhteyspäällikkö Klaus Koski Järvensivuntie 3, Tampere puh. (03) , MARKO PATAMA PÄÄLUOTTAMUSMIES valtakunnallinen palvelunumero Vakuutuksia mittojen mukaan.

5 METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa Metallin tulevaisuus! Liittokokouksen keskusteluasiakirja kysyy: Kykeneekö Suomen keskeisin vientiteollisuuden ala metalliteollisuus edelleen luomaan kasvua ja hyvinvointia Suomessa? Olen asiakirjan tekstin kanssa samaa mieltä eli haaste kovenee lähivuosina. Tästähän olemme saaneet jo nyt kokea ikäviä yritysten lopettamisesimerkkejä ja toiminnan siirtämistä halvan kustannustason maihin. Totta on, että riippuvuus kansainvälisistä markkinoista on voimakkaasti lisääntynyt ja se meidän tuleekin toiminnassamme huomioida. Kasvun edellytyksenä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, ja siihen työvoiman ikääntyminen, asettaakin melkoisen haasteen teollisuuden kannalta. Sillä myös julkinen sektori on samassa tilanteessa.tämä aiheuttaakin kilpailun työvoimasta lähivuosina ja ennenkaikkea osaajista. Tuottavuuden kehittäminen on ollut yksi alamme menestystekijöistä, johon työntekijät ovat useita vuosia olleet myötävaikuttamassa. Tilanne on kuitenkin viime vuosina pahasti vinoutunut koska hyöty tuottavuuden kehityksestä on mennyt täysin väärille urille. Sopimuskierroksella palkkio jäi saamatta Kvarttaalitaloudessa yritysjohtajilla tuntuu olevan suurin huoli vain osakkeenomistajien salkun lihottamisesta. Tästä varsin kielteinen esimerkki on Metson hallituksen päätös jakaa osinkoa 50% voitosta osakkaille ja samalla henkilöstö saa vain rippeitä Bonusten muodossa.nokian nollalinjasta puhumattakaan. Yritysjohtajat kyllä konserneissa huolehtivat oman pussinsa täyttämisestä edellyttäen henkilöstöltä aina vain kovempia panostuksia yritysten tulosten parantamiseksi. Tehty sopimusratkaisu ei ollut kyllä palkkio hyvistä vuosista vaan jatkoi tulopoliittisen kauden yhteiskuntavakauden linjaa joka tähtää kilpailukyvyn säilyttämiseen ja tuloerojen kasvattamiseen. Ratkaisussa metallityöläiset eivät saaneet heille kuuluvaa osuutta metalliteollisuuden hyvistä vuosista. Kaikkein farssimaisinta oli kun rat- kaisun kyljessä tuotiin keittiön kautta paikallisesti sovittava palkkaerä, jota ei saanut käytännössä sopien jakaa. Konserneissa sopimisen tyrmäsivät toimitusjohtajat jotka tulevat edestään löytämään vuoden 2009 sopimisen mahdottomuuden heidän tavoitteidensa mukaisesti, joka tarkoittaa paikallistasolla sovittavien palkkojen määrän lisäämistä.jatkolta on viety luottamuksen pohja vuorineuvosten hiekkalaatikkoleikissä. Seppo Riskin on turha kuvitella, että työpaikkakohtaisilla ratkaisuilla ja paikallisilla sopimuksilla voidaan parhaiten vastata ajan haasteisiin. Tuottavuuden kehittäminen tulevaisuudessakin tärkeää Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta liitolla ja sen jäsenillä tulee olla tavoitteena alan ja sen tuottavuuden kehittäminen työpaikkojen turvaamiseksi. Meidän tulee seurata maailmantalouden kehitystä oman edunvalvonnan mahdollisuuksien tiedostamiseksi. Näkymät tulevalle vuodelle ovat vielä kohtuulliset kun katsotaan BKT:n jakaumaa. USA 29 %, EMU 22 %, Japani 10 %, Englanti 5 % ja kehittyvä Aasia 11 %, joka rynni kovaa vauhtia Kiinan ja Intian voimin. Samaan aikaan USA:n kasvuvauhti on hiipumassa. Kuten myös työmarkkinoiden kasvu alkaa tasaantua. Raaka-aineiden, öljyn ja metallien hinnat ovat edelleen korkealla ja nämä vaikuttavat oleellisesti alamme kustannuksiin kuten dollarin heikko kurssi euroon nähden. Talousennusteet joidenkin asiantuntien mukaan on koko maailmassa BKT ,6 % ja ,6 %. Kehittyvässä Aasiassa ,5 % ja ,0 %. Aasian kohdalla uhka metallille on olennainen ja arvioni mukaan Brasiliaa ei voida vähätellä. Mielenkiintoista on Voithin pääjohtajan lausunnot suomalaisten yritysten investoinneista Kiinaan.Hänen mukaan saksalainen laatu Kiinassa on yhtä kallista kuin Saksassa.Voihille Aasian ja Euroopan välinen kustannusero ei ole suuri kysymys sillä yhtiö ei kilpaile kiinalaisia vastaan. Voithille Suomen halvempi palkkataso on isompi strateginen ongelma kuin mikään muu toteaa Pääjohtaja Korman.Onkin hämmästyttävää tämä strateginen ero saksalaisten ja suomalaisten yritysten välillä, jossa saksalaiset pärjäävät omalla maalla paremmin kuin suomalaiset Kiinassa.Tämä onkin hyvä myös liiton edunvalvojien pohtia tulevia sopimuksia ajatellen. Tämä tilanne näkyy myös konkreettisena kun verrataan selvästi kannattavampaa Voithia ja Metson paperikoneyksiköitä. Käyköhän niin, että suomalainen teollisuus tulee Kiinasta jossain vaiheessa takaisin häntä koipien välissä kuten Amerikan investointien kanssa kävi. Baltian maiden ja Puolan vaikutus on edelleenkin olemassa, joka tulee hyödyntää valmistuksen verkottumisen tiivistämisellä, siten että se turvaa Suomen metallin työpaikkojen säilyvyyden. Viittaan vain lähivuosina metallialalalta eläkkeelle siirtyvien suureen määrään. Tässä hiukan pohdintaa nykypäivästä ja tulevaisuudesta, joka ei tule olemaan ainakaan edunvalvonnan kannalta helppoa. PERTTI TURTIAINEN ASENTAJA Työllisyys ja työehdot Suomi on nyt vauraampi kuin kos kaan aikaisemmin. Talouden kasvuvauhti on EU:n nopeimpia. Työttömyyteen kasvuvauhti ei ole vaikuttanut toivotulla tavalla, toisaalta työvoimapulaa koetaan monella alalla. Miksi työttömänä olevat ei kelpaa vapaina oleviin työpaikkoihin? Väitetään, että jo yli vuoden työttömänä olleen motivaatio palata työelämään on varsin kyseenalainen. Työttömän motivaatiosta on mielestäni työnantajien omaa keksintöä. Kaikki keinot työttömien työllistämiseksi pitää käyttää. Kouluttamalla esimerkiksi oppisopimuksella niitä työttömiä, joilla on todellinen halu palata työelämään. Ei turvauduta ensimmäiseksi värväämään ulkomailta työvoimaa. Kymmenen vuoden aikana työ-ja palkkaehtoja on sovittu useasti ns. tulopoliittisten kokonaisratkaisujen avulla. Tulopolitiikka tarkoittaa menettelyä, jossa palkankorotukset, veropolitiikka ja tietyt sosiaaliset uudistukset sidotaan toisiinsa. Ratkaisuissa on mukana työmarkkinaosapuolet sekä valtiovalta. Tällä sopimusmuodolla saada mahdollisimman laaja yhteiskuntarauha, turvataan palkansaajien reaalinen ostovoima, sekä työttömyyden aleneminen. Samaan aikaan kun useat yritykset ovat jakaneet ylisuuria osinkoja, työllistämiseen ei voittoja kuitenkaan ole sijoitettu. Toisin kun kuviteltiin, palkansaajien maltillisuus on valunut uutta työtä luovien investointien sijaan omistajien omaan taskuun. Tänä vuonna työnantajat olivat liittokierroksen kannalla, niinpä Metalliliitolla oli kiire aloittaa neuvottelut jo kevätkesällä. Sopimukset tosin olisivat olleet voimassa syyskuun loppuun asti. Se on todettu, että suuren liiton pitää kantaa yhteiskuntavastuuta, ja olla suunnan näyttäjänä. silti useat liitot ovat jättäneet Metallin jalkoihinsa tehdessään sopimuksia omille jäsenilleen. Edellisessä liittokokouksessa tuli linjattua, ettei paikallista sopimista lisätä. Sitä kuitenkin on uudessa sopimuksessa lisätty merkittävästi. Metallin liittovaltuusto tietääkseni varoitti neuvottelijoita siitä, ettei mitään heikennyksiä hyväksytä. Mutta toisin taas kävi. TAPIO HAKATIE LAHDEN AO.23 PUHEENJOHTAJA

6 6 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Juha Ulmanen: Metallin sopimuksessa on luvattoman paljon huononnuksia Metallin liittovaltuuston jäsen tä, Sandvikin työsuojeluvaltuutettua Juha Ulmasta harmittaa metallin sopimusratkaisu. Kyllähän se jotain antaakin mutta luvattoman paljon siinä on huononnuksia, hän toteaa. Erittäin huonona Ulmanen pitää sitä että sopimus on niin epämääräinen. Vain 75 prosenttia asioista on sovittu. Loput on sopimatta. Näihin keskeneräisiin asioihin Ulmanen listaa paikalliset järjestelyvarat. Lisäksi on perustettu työryhmä joka pohtii palvelusvuosilisän tarpeellisuutta. Niin kuin sitä tarvitsisi pohtia. Tällä työpaikalla ainakin ollaan sitä mieltä että palvelusvuosijärjestelmä on tarpeellinen eikä siitä pidä luopua. Yhden ylityön käsite Yksi epämääräisyyttä aiheuttava asia on yhden ylityön käsite jota nyt ollaan ajamassa sisään. Tämä merkitsisi sitä että työnantaja voisi maksaa yhdellä prosentilla kaikki työntekijän tekemät ylityöt. Huonoa on myös se että ylitöiden tarkastelu oli ennen mahdollista sopia joko joka neljännesvuosi tapahtuvaksi tai sitten tarkastelujaksona saattoi olla vuosi. Nyt tarkastelujaksona on ehdottomasti vain vuosi. Työntekijä voi näin ollen tehdä vaikka yhden neljänneksen aikana tehdä koko vuoden ylityöt. Se ei varmasti ole tervettä eikä terveellistä. Korvaavaa työtä sairaalle Sopimuksessa on myös nostettu vahvasti esiin toinen epämääräinen käsite, korvaava työ. Tämä pitää sisällään sen että sairauden tai tapaturman takia entiseen työhönsä kykenemätön voidaan määrätä korvaavaan työhön. Vaikka siinä mukana onkin lääkärin lausunto työntekijän soveltuvuudesta kyseiseen työhön niin tämä herättää melkoisia kysymyksiä, Ulmanen toteaa. Monilla pienillä työpaikoilla työterveyshuolto on hoidettu terveyskeskusten kautta. Onko terveyskeskuslääkäreillä riittävää ammattitaitoa ja työpaikan tuntemusta että voivat päätellä mikä työ sairaalle työntekijälle sopisi. Erityisen kiukkuinen Ulmanen on siitä että sopimuksessa ollaan taas vahvasti lisäämässä paikallista sopimista. Metallin liittokokouspäätöksissä todetaan että paikallista sopimista ei pidä lisätä. Tässä kuitenkin lisättiin ja roimasti. Esimerkiksi pekkaset voidaan myydä paikallisella sopimuksella. Ulmanen viittaa käytäntöön autokorjaamoalalla, jossa on yleistynyt seitsemän ja puolen tunnin työpäivä, jotta pekkasia ei tarvitsisi maksaa. Se on pelkkää keinottelua ja sitä me emme raskaaseen metalliin halua, Ulmanen jyrähtää. Ulmanen ei niinkään ole huolissaan oman työpaikkansa Sandvikin suhteen. Kun työpaikka on suhteellisen iso, työntekijät ovat yhteistyökykyisiä ja luottamushenkilöiden takana, niin asioita voidaankin sopia. Mutta liittovaltuuston jäsenenä hän tuntee huolta koko metallin kentästä. Monilla pienillä paikoilla edunvalvonta on retuperällä. Työnantaja voi painostaa työntekijöitä mihin sopimuksiin hyvänsä, hän arvelee. Ja sitä paitsi pienillä työpaikoilla yleistyvät huononnukset, epäterveet käytännöt tuovat paineita myös isoille työpaikoille. Samoilla markkinoillahan sitä ollaan ja kilpaillaan. Neuvottelijat peilin eteen Metalliliiton päättäjien pitäisikin mennä peilin eteen ja miettiä miksi ovat neuvottelijoita. Ammattiyhdistysliike on historiansa aikana saavuttanut monia voittoja. Työntekijöiden palkkausta ja työehtoja ollaan parannettu. Nyt viime aikoina on alkanut tuntua siltä kuin mentäisiin takapuoli edellä takaisin. Juha Ulmanen on sitä mieltä että metallin väellä ei ole mitään syytä nöyristellä. Meidän tulee tuntea oma arvomme ammattitaitoisina työntekijöinä, tämän maan kehityksen vetureina. Ja meillä on vastuu siitä, ettei saavutettuja etuja hukata. Uutta työsuojelua OHSAS standardi Toimivan yrityksen riskien minimoiminen on parasta turvaa henkilöstön hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja tuloksen saavuttamiselle. Työtehon ja motivaation kannalta on tärkeää luoda työntekijöille riskitön ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden mukainen työympäristö. Henkilöstön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden huomiointi yrityksen jokapäiväisessä toiminnassa on keino ennakoida henkilöstöön kohdistuvia riskejä ja tapa säästää kustannuksia. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmässä (TTT-järjestelmä) yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen. TTT-järjestelmä käsittää sekä ennakoivan että korjaavan toiminnan työympäristön jatkuvaksi parantamiseksi Riskien tiedostaminen ja ennakoiva harjoittelu auttavat välttämään onnettomuustilanteita ja toimimaan oikein jos onnettomuus tapahtuu. Saavutettu etu voi olla korvaamaton. OHSAS Sandviikilla OHSAS otetaan tänä vuonna käyttöön Sandvikin Lahden ja Tampereen tehtailla, se luo hyvän pohjan viedä työsuojeluatyötä eteenpäin ja antaa mahdollisuuden henkilöstön laajamittaiseen työsuojelukoulutukseen. OHSAS-projekti alkoi jo viime talvena DVD (Det Norske Veritas) koulutuksella avainhenkilöille. Koulutus turvallisuus-auditointiin aiheutti paljon kysymyksiä mm. seuraavista aiheista : Riskikartoitukset Hallintaohjelmat Poikkeamien käsittely ja kirjaaminen Tietoisuus turvallisuusasioista Koulutus, perehdytys Lakisääteiset vaatimukset Hätätilanteet, pelastussuunnitelmat Ulkopuoliset toimijat Tämän vuoden aikana kaikkiin näihin kysymyksiin ollaan etsitty vastauksia, hyvässä yhteistyössä työnantajan kanssa. Joitain avoimia kohtia listalla vielä on, mutta niiden käsittely jatkuu. Työterveys- ja turvallisuuden sitominen laatujärjestelmään, luo hyvän pohjan pitkäaikaiselle työsuojelutyölle jossa korostetaan ennakoivaa toimintaa jälkien siivoamisen sijasta. TTT-järjestelmällä kootaan olemassa olevat käytännöt yhteen, parennetaan työhyvinvointia ja työkykyä. Ennen kaikkea TTT-järjestelmä on jatkuvaa parantamista jolla on johdon hyväksyntä. Oikein suunnattuna siitä on kaikille osapuolille hyötyä. JUHA ULMANEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

7 METALLIN VAIKUTTAJAT Häme Pirkanmaa Herätys työnantajat! Työntekijä ei ole pelkkä käsipari, josta otetaan laskennallinen resurssi. Työntekijä on pikemminkin investointi, jolle pitäisi laatia sen laskennallisen käyttöiän lisäksi myös huolto- ja kuntoutusohjelma vuosiksi eteenpäin. Investointi työntekijä on myös siksi, että osaaminen kertyy ja työntekijän lähtiessä saman osaamistason saavuttamiseen uudella työntekijällä kuluu aikaa ja resursseja eli rahaa. Tämä puoli tahtoo vain unohtua liian usein. Metalliteollisuudessa on nyt ja lähitulevaisuudessa pulaa osaavista työntekijöistä. Niissä työtehtävissä missä tarvitaan korkeaa osaamista, sitoutumista ja joustavuutta joutuu yritykset miettimään millä pitävät henkilöstönsä tuloskunnossa tai ylipäätään yrityksessään. Ne jotka tässä onnistuvat jatkavat voittokulkuaan, jotka taas eivät tätä älyä hoitaa kuntoon jäävät läpikulkuyrityksiksi, sellaisiksi joissa vaihtuvuus on suuri ja osaamistaso pysyy matalalla. Palkka on arvostuksen mittari, mutta ei kuitenkaan kaikki mitä työstä saa. Useiden tutkimusten mukaan työntekijät arvostavat varmuutta ja hyvää työyhteisöä suoran korvauksen edelle. Valitettavasti vain useat yritykset ovat vuosien saatossa irtisanomis- ja lomautusruletteineen menettäneet luotettavuuden varmana työantajana. Nyt sit- ten johto ihmettelee, miksi työntekijöiden sitoutumistaso on niin heikko. Sitoutumisen kun tulisi toimia molempiin suuntiin ja molempien eduksi. Etelä-Pirkanmaalla ainakin on nähtävissä jo voimakkaampaa liikehdintää työntekijöiden hakiessa parempia olosuhteita ja työehtoja. Työpaikan vaihtamisen syitä kysellessä esille nousee arvostuksen puute sekä palkallisesti, että muuten. Kun työpaikalla ei ole saatu hoidettua asioita kuntoon, niin on lähdetty etsimään sitten uutta. Kun tämä on uskallettu tehdä kerran, niin toisen kerran se on helpompaa. On myös yrityksiä, jotka pitävät henkilöstöstään huolta ja joissa nähdään kuukautta tai neljännesvuotta pidemmälle. Näiden ilmoittaessa avoimista työpaikoista on hakijoita paljon, eikä tarvitse lähteä Kiinasta asti hakemaan ja tyhjästä kouluttamaan. Näissä yrityksissä ei myöskään leikitä vuokratyövoimalla ja pätkätöillä. Sitoutumista löytyy ja ammattitaitoa kertyy. Työ tarvitsee tekijänsä ja tekijä arvostuksensa. MIKKO VIROLAINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES METALLITYÖVÄEN LIITON PIRKANMAAN PIIRIN PJ TOIJALAN METALLITYÖVÄEN AO 169 RY:N PJ Työsuojeluvaltuutetun haastattelu! Kuka olet? Minna Huhdanpää. Missä asut? Siurossa. Mitä teet? Purson konepajalla sahaajana ja työsuojeluvaltuutettuna. Valtuutetun työaikaa on yksipäivä/viikko ja se on nimetty tiistaiksi, tarvittaessa myös muinakin päivinä. Mikä on ammattisi? Sahaaja Millainen koulutus sinulla on? Vaatepukineiden valmistaja, ammattikoulusta Artesaanin opinnot jäi kesken, kun tulin Pursolle. Metallinkoulutusta minulla ei ole, mutta työ on opettanut tekijän. Aloitin pakkaamossa ja sieltä siirryin sahaajaksi, mutta tuuraan aina tarvittaessa pakkaamossa. Milloin tulit Metalliin? Tammikuussa Millainen on työsi? Sahaus on automaattisahalla, johon asetan 6 m mittaisia alumiini profiileja painoltaan 100 g 20 kg/ ja tarvittaessa käytän nostoapuvälinettä. Profiilit pätkitään 10 mm- 700 mm mittaisiksi ja sitten ne lähetetään, joko pakkaamoon tai suoraan sellaisenaan tilaa- jalle. Profiileja on erivärisiä, niistä alumiininvärisiä menee kuitenkin enemmän, siksi värillisiä välillä mukava työstää. Miten tulit työsuojeluun? Silloinen työsuojeluvaltuutettu Jyrki Saarinen kysyi lähtisinkö mukaan työsuojeluun. Ensin olin varavaltuutettuna ja työsuojeluvaltuutettuna vuoden 2007 alusta. Miten koulutat itseäsi? Murikassa on käynyt palkkaustekniikan, työsuojelun perus ja jatko kurssit. Arvostatko työtäsi / arvostetaanko työtäsi? Arvostan omaa työtäni, mutta työn arvostus voisi olla suurempi ammattityön tekijöille. Työnantajakin voisi joskus tuoda julki työn arvostamisen, vaikka sanomalla se ääneen. Miten sovitat työsi ja muun elämän yhteen? Niin siinä sitä onkin sovittamista, kun mieskin tekee vuorotyötä. Lapsia meillä on kaksi poika ja tyttö. Onneksi on ihana mummo, joka tarvittaessa hoitaa lapsia. Onko työtehtäväsi muuttanut sinua? On muuttanut kaikki se tieto, joka on kertynyt tässä matkan varrella, pistää ajattelemaan asioita erilailla kuin ennen. Nykyään kiinnitän huomiota esim. onko työkaverilla suojaimet, niinkuin pitää, sillä näen nämä asiat toisin kuin ennen. Työn kehittäminen tuottaa ajatuksia mm. miten työntekijä voisi turvallisemmin/kevyemmin tehdä työnsä. Työkierron kehittäminen, toisi työhön vaihtelevuutta ja jaksamista. Lisäksi olen kasvanut vastuuntuntoisemmaksi ja oppinut ymmärtämään miten tärkeää on pitää itse huolta itsestään. Millaisia ajatuksia tulevaisuudesta? Toivoisin tulevaisuudessa Purson työsuojelun toimivan enemmän ennaltaehkäisevänä. Sekä yhteistyön kehittämissä olisi paljon parantamisen varaa esim. säännölliset yhteiset tapaamiset. HAASTATTELI SAIJA MÄKELÄ Minna Huhdanpään mielestä vapaa-aika ja työ on kokonaisuus, joka on oltava tasapainossa.

8 8 Häme Pirkanmaa 2007 METALLIN VAIKUTTAJAT Kameravalvonta työpaikalla (laki yksityisyyden suojasta työelämässä ) Kameravalvonnan käyttöä lisätään työpaikoilla, jopa lainvastaisin perustein. Perinteisillä metallin työpaikoilla kameravalvonta on työaikana hyvin harvoin lain mukaan perusteltavissa. Kameravalvonnan edellytykset Laissa säädetään oikeudesta toteuttaa yleensä kameravalvontaa tiloissa, joissa työskentelee työntekijöitä, vaikka tarkkailun tarkoituksena ei olisikaan työntekijöiden valvonta. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta taikka turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantaneiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei pääsäännön mukaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden wc:ssä, pukeutumistilassa tai henkilöstötiloissa ei saa olla kameravalvontaa. Se on kiellettyä myös sellaisissa työhuoneissa, jotka on osoitettu työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön. Jos kameravalvonta on välttämätöntä, voidaan se kuitenkin kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä, jos sen tarkoituksena on ehkäistä työntekijän työhön liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa tai ilmeistä haittaa tai vaaraa hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen tai tarkkailu on välttämätöntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän työtehtäviin kuuluu olennaisena osana käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä taikka työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu työntekijän pyyntöön. tuvien keinojen käyttömahdollisuudet. Tallenteiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolain 5 7, 10 ja riippumatta siitä, muodostavatko tallenteet henkilötietolain mukaisen henkilörekisterin. Tämä edellyttää esimerkiksi, että asiasta laaditaan rekisteriseloste. Työntekijöille on myös tiedotettava yt- tai kuulemismenettelyn jälkeen kameravalvonnan alkamisesta, toteuttamisesta ja siitä, miten ja missä tilanteissa tallenteita käytetään sekä kameroiden sijainnista, jos ne on kohdennettu työpisteisiin, joissa työskentelee työntekijöitä. Kameravalvonnasta on myös ilmoitettava näkyvällä tavalla siten, että siitä selviää, onko kysymys tallentavasta kameravalvonnasta vai ei. Kameravalvonnan avulla saatujen tallenteiden käyttötarkoitussidonnaisuudesta on myös tiettyjä poikkeuksia. Tallenteita saa käyttää vastoin alkuperäistä tarkoitusta työsuhteen päättämisen perusteen toteennäyttämiseksi, tasa-arvolaissa ja työturvallisuuslaissa tarkoitettujen häirinnän, ahdistelun tai epäasiallisen käytöksen selvittämiseksi tai toteennäyttämiseksi, jos työnantajalla on perusteltu aihe epäillä työntekijän syyllistyneen tällaiseen käytökseen, sekä työtapaturmien selvittämiseksi. Kameravalvonnalla saadut tallenteet on pääsääntöisesti hävitettävä heti, kun ne eivät ole tarpeen valvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi ja viimeistään vuoden kuluessa. Jos työnantaja tai hänen edustajansa edellyttää säännöksen vastaisesti toteuttaa kameravalvontaa tai rikkoo säännöksiä kameravalvonnan avoimuudesta, voidaan hänet tuomita työelämän tietosuojalain rikkomisesta sakkoon, ellei teko samalla täytä esimerkiksi ankaramman rangaistusasteikon mukaan tuomittavan salakatselun tunnusmerkistöä. Salakuuntelun rangaistavuudesta säädetään rikoslaissa. TIEDON MURUSET KERÄSI JOUNI MIETTINEN TYÖEHTOSIHTEERI Lähde: Työministeriö tyoministerio/06_julkaisut/05_esitteet/ tme8013s_tietosuoja.pdf Avoimuus kameravalvontaa toteutettaessa Kameravalvonnan tulee olla mahdollisimman avointa ja välttämätöntä toimenpiteiden tarkoituksen saavuttamiseksi. Valvonnan avulla saatuja tallenteita saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, jota varten tarkkailua on suoritettu. Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa on selvitettävä työntekijöiden yksityisyyteen vähemmän puut- Ristikon vastauksen löydät:

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 12. toukokuuta 2014 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen palkankorotukset vuonna 2008 Sisältö: 1 Yleiskorotus 1.10.2008 2 Työpaikkakohtainen erä 1.10.2008 12.8.2008 1 Palkankorotus 1.10.2008 Palkkoja korotetaan 1.10.2008

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OAJ:n valtuustovaalit 2010

OAJ:n valtuustovaalit 2010 VANTAAN OPETTAJA VAALIEXTRA 8.2.2010 Vantaan opettajien ammattiyhdistys ry Talkootie 7, 01350 Vantaa puh: 09-873 4020, toimisto@voay.fi, www.voay.fi Tiedottaja: Annika Arstila-Aaltonen p. 050-4096 460

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334

Yhteistoimintalaki. Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen. Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Yhteistoimintalaki Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 2007/334 Aalto-yliopisto Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@aalto.fi Tarkoitus Edistää yrityksen ja henkilöstön vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Kiky-neuvottelutulokset

Kiky-neuvottelutulokset Kiky-neuvottelutulokset Terveyspalvelualan TES AVAINTES Ensihoitopalvelualan TES 17.6.2016 Miksi kilpailukykysopimus? Hallituksen pakkolait olisivat kuristaneet erityisesti julkista sektoria vielä voimakkaammin

Lisätiedot

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta

Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Kysely tietoalojen TES-ratkaisun vuoden 2011 palkkaratkaisun toteutuksesta Vastaajina 88 henkilöstöedustajaa, jotka edustivat 75 yritystä. Vastaajista: 20 % pääluottamusmiehiä 53 % luottamusmiehiä 8 %

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010

TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Jäsentiedote 9-2010 / Työmarkkinat Ruooniemi 5.10.2010 TOIMIHENKILÖIDEN PALKKOJEN TARKISTAMINEN SYKSY 2010 Keskustelu yrityksen tilanteesta ja palkanmuodostuksesta On tärkeää, että paikallisesti tarkastellaan

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot