WORLD CAFÉ Vaasassa

Transkriptio

1 Kotouttamisrahasto Integrationsfonden Integration fund Maahanmuuttajien ääni kuuluviin WORLD CAFÉ Vaasassa Tilaisuuden ja keskustelujen yhteenveto

2 Sisältö sivu Tiivistelmä 1 1. World Café tilaisuus Vaasassa World Café tilaisuuden keskusteluteemat Tiedottaminen ja osallistujat Tilaisuuden kulku 9 2. Keskustelujen tulokset Maahanmuuton alkuvaiheessa ensimmäisen kolmen vuoden 10 aikana annettava neuvonta 2.2. Maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen 13 liittyvät kysymykset ja koetut kehittämistarpeet 2.3. Kielen oppiminen ja koulutus Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo Mitä minä maahanmuuttajana itse haluan tai voin tehdä Tilaisuuden palaute, yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 21 (Liitteet) 2

3 Tiivistelmä Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen ja integraatio tukevat sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentumista. Sosiaalinen kestävyys puolestaan edellyttää, että kantaväestön tavoin maahanmuuttajat tuntevat yhteenkuuluvuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa. Sosiaalinen kestävyys edellyttää myös, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja tuntevat voivansa vaikuttaa itseään koskevissa asioissa vaikkapa asuinkunnassaan tai asuinalueellaan. Tästä lähtökohdasta kumpusi ajatus Vaasassa toteutetun World Café-tilaisuuden järjestämiseksi kaupungissa asuville, eri syistä maahan muuttaneille. World Café-tilaisuudessa kysyttiin maahanmuuttajilta sitä, miten kotoutumispalveluita ja niiden osana sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi kehittää Vaasassa. Vähän yli kuusikymmentä maahanmuuttajaa yhteensä kolmestakymmenestä eri maasta vastasi kysymykseen osallistumalla Vaasan kaupungintalolla järjestettävään World Café-tilaisuuteen. Osallistujat olivat muuttaneet Vaasaan työn, opiskelun, perhesyiden tai humanitaaristen syiden takia. Käytyjen keskustelujen yhteenvetona voidaan todeta, että maahanmuuttajien World Cafét nostivat kotoutumispalveluissa ja niiden osina sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisen tärkeiksi ja kehittämistä kaipaaviksi asioiksi seuraavat: 1. Oikean ja oikea-aikaisen tiedon saamisen yhteiskunnasta, sen maahanmuuttajille tarjoamista palveluista ja monista konkreeteista yksilön ja perheen arjen toimivuuden kannalta tärkeistä asioista 2. Työllistymisen ja työllistymisen edistämisen - niihin liittyvät haasteet 3. Kielen, kielen oppimisen ja kielestä kumpuavien esteiden torjunnan ja mahdollisuuksien hyödyntämisen 4. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyden ja kantaväestöön solmittavien kontaktien merkityksellisyyden 5. Kanssaihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan Vaasassa. Lisäksi maahanmuuttajat olivat itse monin tavoin valmiita osallistumaan uusissa rooleissa ja aiemmin kokemattomalla tavalla kotoutumisen ja integraation edistämiseen. Maahanmuuttajien World Cafén tuloksia hyödynnetään jatkossa monin eri tavoin. World Cafén raportti viedään Vaasassa käsiteltäväksi sosiaali- ja terveyslautakunnan, maahanmuuttajaneuvoston ja maahanmuuttajatyön työryhmän kokouksiin elo-syyskuussa Lokakuussa 2012 järjestetään maahanmuuttajien kansalaisraati, jossa käsiteltävä kysymys määräytyy myös World Cafén raportin 3

4 ja sen käsittelytulosten perusteella. Toivottavaa on, että World Café ja kansalaisraati tuovat maahanmuuttajien äänen kuuluviin ja antavat niin Vaasassa, alueellisesti kuin kansallisestikin ainutlaatuisen arvokasta tietoa kotoutumista ja integraatiota tukevien palveluiden kehittämiseksi. Jo nyt näyttää, että Word Café menetelmänä on yksi keino edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja siten osaltaan torjua ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Yksi maahanmuuttaja totesikin World Cafén jälkeen monien muiden ajatuksia tulkiten: Pitää järjestää lisää samanlaisia tapahtumia ja pistää keskustelut pyörimään! 1 World Café tilaisuus Vaasassa Lähtökohta ja tavoitteet Maahanmuuttajille suunnattujen kotoutumispalvelujen ja niiden osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi Vaasassa järjestettiin World Café huhtikuussa Lähtökohtana oli maahanmuuttajien äänen kuuluviin saaminen World Café-menetelmän mahdollistamalla osallistavalla ja vuorovaikutusta edistävällä toimintatavalla, josta muualla maailmassa oli jo monia hyviä kokemuksia. Tilaisuuteen kutsuttiin laajalla ja avoimella kutsulla eri syistä Vaasaan tulleita maahanmuuttajia. Tämä paikallisesti järjestetty yksittäinen tilaisuus konkretisoi osaltaan tuoreessa kotouttamislaissa ja valtion uudessa kotoutumisohjelmassa korostettua ajatusta siitä, että maahanmuuttajien kuuleminen heidän hyvinvointiaan koskevissa asioissa luo hyvän pohjan kotoutumista ja osallisuutta edistävien hyvinvointipalveluiden paikallisella ja alueelliselle kehittämiselle. Taustaorganisaatio World Café toteutettiin Vaasan kaupungin, Vaasan yliopiston, SONet BOTNIA:n ja muiden BoWer-verkoston toimijoiden yhteistyönä. Tilaisuuden organisoinnista ja tavoitteellisesta toteuttamisesta vastasivat THL Vaasaan sijoittuvat SOLID VOICE-hanke ja Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hanke. Näillä hankkeilla on eriävien tavoitteiden rinnalla yksi yhteinen tavoite: 4

5 maahanmuuttajien osallistuminen ja osallisuuden vahvistaminen heidän hyvinvointinsa edistämiseksi ja tässä tarvittavien palvelujen kehittämiseksi. SOLID VOICE-hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointiaan koskeviin asioihin. Sen lisäksi hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta maahanmuuttajien osallisuuden tärkeydestä kotoutumisen ja integraation tukena ja vahvistaa myös näin kansalaisdemokratiaa. Keinoina tässä on World Cafén lisäksi lokakuussa 2012 järjestettävä maahanmuuttajien kansalaisraati. Sisäministeriön ja kotouttamisrahaston rahoittama hanke ( ) toteutetaan THL:n ja sen Vaasan toimipaikan, Vaasan yliopiston, Vaasan kaupungin, SONetBOTNIA:n ja muiden BoWer-verkoston (Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä) toimijoiden yhteistyönä. Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hanke puolestaan pureutuu osallisuuden edistämisen lisäksi erityisesti maahanmuuttajien työllisyyteen ja työllistymiseen alueellisen yhteistyön keinoin. Hanke nojaa alueen vahvuuksiin kehittämistyössään. Hankkeen kantavan perustan luovatkin Pohjanmaan alueen hyvä ja perinteikäs maahanmuuttajien kotouttamista tukeva osaaminen, maamme paras työllisyystilanne, laajat alueelliset, kansalliset ja pohjoismaiset (esim. pohjoismaiset sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaatiot NVC ja NHV) yhteistyöverkostot sekä maahanmuuttajien osallistuminen kehittämisprosessiin koko hankkeen ajan. Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hanke ( ) toteutetaan THL:n ja sen Vaasan toimipaikan, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän, Pietarsaaren seutukunnan ja Vaasan kaupungin yhteistyönä ja BoWer-verkoston tukemana. Asiantuntija- ja koulutustukea on saatu ja saadaan Ruotsista Skoonen lääninhallituksesta, joka on alueellaan kehittänyt jo hyväksi eurooppalaiseksi käytännöksi arvioidun laajapohjaisen yhteistoimintamallin (ns. RÖK-malli) maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseksi. Miksi World Café? World Café on suhteellisen helposti toteutettava, osallistava menetelmä, joka soveltuu julkisen sektorin toiminnassa mm. päätöksentekoon, kehittämiseen, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja ihmisten ja ihmisryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja innovointiin. World Cafén kaltaisissa muissa osallistavissa menetelmissä kuten kansalaisraadissa, kuulemistilaisuuksissa ja avoimissa dialogeissa kansalaiset saavat uudella tavalla mahdollisuuden toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. 5

6 Perinteisen poliittisen vaikuttamisen ja päätöksenteon rinnalla osallistavien menetelmien käyttö yhteiskunnallisen vaikuttamisen osana on selvässä kasvussa niin kansallisessa päätöksenteossa (esim. Kansallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman ja Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma) kuin alueellisestikin (esim. useat viime vuosina toteutetut kansalaisraadit Jyväskylässä, Vaasassa ja Turussa). World Café oli näin ollen luontevaa jatkoa viime vuosien useille, lähes samalla toteuttajien kokoonpanolla tehdyille kansalaisraadeille Vaasassa (esim. nuoren, ikääntyneiden, opiskelijoiden, vammaisten ja palosaarelaisten kansalaisraati, suunnitteilla oleva sähköiseen asiointiin perustuva mielenterveyskuntoutujien kansalaisraati eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa). Näyttääkin siltä, että monikulttuurinen Vaasa on kaupunkina profiloitumassa kuntalaisten ja asukkaiden tarpeista käsin palvelujaan kehittäväksi kaupungiksi. Vaasassa kaikkien asukkaiden ääntä halutaan kuulla ja siihen etsitään myös uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Tällainen suuntaus on ollut vallalla jo vuosia joissakin Pohjoismaissa esim. Ruotsissa, mutta meillä vielä juhlapuheita ja ohjelmatavoitteita (esim. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE ) arkisempana käytännön toimintana kovin uutta ja huomion arvoista. Alueella tehty seuranta ja Vaasan yliopiston sosiaali- ja hallintotieteen piirissä tehdyt tutkimukset (esim. Vartiainen ja Raisio) ovat jo tähän mennessä osoittaneet, että osallistavat menetelmät ovat olleet lisäämässä kansalaisten luottamusta julkiseen sektoriin, sen päätöksiin ja päätöksentekijöihin. World Cafén kaltainen dialogi voi muualla saatujen kokemusten perusteella parhaimmillaan vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta eri ryhmien välillä ja tuottaa innovatiivisia kehittämisideoita. World Café voi myös lisätä erilaisten ajattelutapojen ymmärrystä, koska menetelmä perustuu ajatukseen ihmisten kohtaamisesta ja epämuodollisesta keskustelusta kahvilamiljöössä. Vaikka tilaisuus koski Vaasassa asuvia maahanmuuttajia, viedään World Cafén tulokset THL:n verkostoissa tukemaan kansallisesti tehtävää maahanmuuttajien kotoutumista ja integraatiota edistävää kehittämistyötä. Lisää vaikuttavuustuloksia saadaan siis lähivuosina myös Vaasassa järjestettyyn World Café-tilaisuuteen liittyen. 1.1 World Café tilaisuuden keskusteluteemat Maahanmuuttajien kotoutumista Vaasaan ja sitä tukevien palvelujen kehittämistä tavoittelevat keskusteluteemat World Café-tilaisuutta varten tarkentuivat monivaiheisessa prosessissa kevään 2012 aikana. Helmikuussa teemaa käsiteltiin hankkeelle perustetun tukityöryhmän kokouksessa. 6

7 Tukityöryhmään kuuluu hanketiimin taustaorganisaatioiden edustajien lisäksi myös maahanmuuttajien edustajia. Tässä kokouksessa World Café-tapahtuman tärkeäksi aihepiiriksi määriteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus maahanmuuttajien näkökulmasta. Koska tilaisuuden kieli oli englanti, oli alustava teema muotoiltu Does the social and health care services in Vaasa meet the needs of immigrants. THL Vaasaan sijoittuneiden Solid Voice-hankkeen ja Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hankkeen yhteinen ohjausryhmä käsitteli tukityöryhmän ehdotusta huhtikuussa ja hyväksyi vilkkaan keskustelun saattelemana esitetyn aihepiirin. Ohjausryhmä myös päätti, että Vaasan kaupungin peruspalvelujohtaja Jukka Kentala, sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Erkki Penttinen ja maahanmuuttajatyön johtaja Aira Kurtti tarkentaisivat teemasta käsin World Caféssa käsiteltävät konkreetit kysymykset. Näiden valmistelevien vaiheiden jälkeen päädyttiin seuraaviin neljään World Cafén teemaan alakysymyksineen: 1. Maahanmuuton alkuvaiheessa annettava neuvonta ja ohjaus a) Miten maahanmuuton alkuvaiheessa annettavaa neuvontaa ja ohjausta pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuton alkuvaiheessa annettavassa neuvonnassa ja ohjauksessa kehittyisivät toivottuun suuntaan? 2. Maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvät asiat a) Miten maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien terveyden, hyvinvoinnin ja asumisen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? 3. Kielen oppiminen ja koulutus a) Miten maahanmuuttajien kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien kielen oppimisen ja koulutuksen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? 4. Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo a) Miten maahanmuuttajien työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulon liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan? 7

8 Jokaiseen kysymykseen laadittiin kahvilan pöytiin kirjureiden käyttöön tukevia kysymyksiä siltä varalta, että keskustelu kangertelisi tai jopa tyrehtyisi (ks. liite 1) Tiedottaminen ja osallistujat World Café-tilaisuudesta tiedottamisen lähtökohtana oli markkinoida tapahtumaa niin, että tieto tavoittaisi mahdollisimman laajasti eri syistä maahan ja Vaasaan muuttaneita. Tiedotus tapahtui monia eri kanavia hyödyntämällä sekä suoraan maahanmuuttajille että heitä tavoittavien verkostojen ja palvelujen kautta. Tilaisuudesta tehtiin lennokki ja juliste, joita levitettiin Vaasassa paikkoihin, missä yleensä on (esim. koulutusyksiköt, suuret työnantajat) tai asioi paljon maahanmuuttajia. Sen lisäksi tilaisuutta markkinoitiin Solid Voice-hankkeen blogin ja facebookin avulla. World Cafén tiedotus- ja markkinointikanavat on kuvattu liitteessä kaksi ja tilaisuuden juliste on puolestaan liitteessä kolme. World Café-tilaisuuteen ilmoittauduttiin joko puhelimitse, tekstiviestin, sähköpostin, facebookin tai internetin kautta. Suurin osa osallistujista hyödynsi internetiä ilmoittautuessaan. I really appreciated that all kinds of immigrants were welcomed refugees, professionals, students, family, etc.etc. We rarely meet each other. Osallistujat Kaikkineen yli kuusikymmentä maahanmuuttajaa osallistui illan World Café - keskusteluihin. He edustivat yhteensä kolmeakymmentä lähtömaata. Osallistujien taustasta tiedetään tilaisuudessa jaetun kyselylomakkeen perusteella. Siinä kysyttiin anonyymisti paitsi taustatietoja myös arvioita maahanmuuttajien kotoutumisesta ja itse tilaisuudesta järjestelyineen. Valtaosa (noin 80 %) kahvilaan osallistuneista halusi täyttää kyselylomakkeen. Kyselylomake on tämän raportin liitteenä neljä. World Café-tilaisuuteen osallistuneiden taustasta voidaan lyhyesti kooten todeta seuraavaa: Sukupuoli: Osallistujat jakautuivat sukupuolen mukaan tasan: miehiä oli 25 ja naisia 24. Ikä:. Osallistujista yli puolet oli iältään vuotta (27 henkilöä, keski-iän ollessa 31,8 vuotta). Viidennes oli iältään ja n. 15 % oli vuotiaita. Ainoastaan yksi osallistuja oli alle kaksikymmentä vuotta ja kolme osallistujista oli yli viisikymmentä vuotiasta. 8

9 Syntymämaa: Kolmannes osallistujista (N=15) tuli Afrikan maista, viidennes (N=10) Aasian maista ja kolmannes (N=14) Euroopan maista ja Venäjältä. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Lähi-idästä tuli yhteensä kahdeksan henkilöä. Maahanmuuton syy: Osallistujista 41 % oli saapunut Suomeen opiskelun takia (N=20) ja 15 % työn takia (N=7). Runsas kolmannes oli saapunut Suomeen kansainvälistä suojaa saavana (N=15) ja noin 16 % perhesyistä. Nykyinen toiminta: Vaikka osallistujista vain 15 % oli saapunut maahan työn takia, kahvilan toteuttamisen aikaan noin 43 % (N=21) ilmoitti työnteon pääasialliseksi toiminnakseen. Työttömänä oli tuolloin 15 % (N=7) osallistujista. Kolmannes osallistujista opiskeli joko kokopäiväisesti (N=8) tai osa-aikaisesti (N=8). Yksi henkilö oli perhevapaalla ja yksi henkilö oli yrittäjä. Vaikka on huomioitava osallistujien kohtalaisen pieni osuus kaikista Vaasan maahanmuuttajista, voidaan siitä tehdä joitakin edustavuutta koskevia päätelmiä. Verrattaessa World Café-tilaisuuteen osallistujien taustaa Vaasan kaupungissa asuvien maahanmuuttajien taustaan voidaan yhteenvetona todeta, että kahvilaan osallistui sukupuolen mukaan varsin edustava joukko maahanmuuttajia. Ikään nähden osallistujat olivat jonkin verran nuorempia kuin Vaasan maahanmuuttajat keskimäärin, mikä selittynee opiskelijoiden osallistumisaktiivisuudella. Tilaisuuteen osallistujien maahanmuuttajien työttömyysaste oli noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna, mikä on myös keskimääräinen tilanne alueella. Vastaavasti työllisiä oli jonkin verran enemmän kuin mitä heidän osuutensa on keskimäärin Vaasan kaupungin muunkielisen väestön keskuudessa Tilaisuuden kulku Vaasassa illalla järjestetty World Café - tilaisuus juonnettiin suomeksi ja englanniksi. Avauspuheenvuoron käytti Vaasan kaupungin puolesta perusturvajohtaja Jukka Kentala. Osallistujat jaettiin satunnaisesti (kielen mukaan) yhdeksään pöytäkuntaan, jotka käsittelivät kunkin pöydän teemaa noin 20 minuuttia. Sovitun ajan jälkeen ryhmät siirtyivät seuraavaan pöytään ja paneutuivat sen teemaan. Näin tieto siirtyi ja rikastui kussakin pöydässä keskustelijoiden siirtyessä pöydästä toiseen. Tavoitteena oli, että edellisen ryhmän tuottamia ajatuksia reflektoidaan, testataan ja kehitetään aina seuraavan uuden ryhmän saavuttua kahvilan pöytään. Vain pöydän teema ja sen kirjuri olivat pysyviä. Kirjurin tehtävänä oli tukea keskustelua, tehdä muistiinpanoja sekä laatia keskusteluteemasta yhteenveto kaikille yhteisesti esitettäväksi. Kirjureiksi oli ensisijaisesti kutsuttu eri tavoin maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä tai osallistaviin menetelmiin perehtyneitä, 9

10 asiasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Kirjurit sijoittuivat pöytiin niin, että saattoivat kirjata esim. omaan työtään mahdollisimman lähellä olevia keskusteluja ja näin myös välillisesti hyötyä niistä omissa tehtävissään ja niiden kehittämisessä. Kun kaikki ryhmät olivat käsitelleet jokaista kysymystä, pidettiin lyhyt tauko. Tauon aikana osallistujat saivat halutessaan täyttää edellä kuvatun osallistujien taustaa, kotoutumista ja tilaisuuden arviointia kuvaavan kyselylomakkeen. Tauon aikana samasta teemasta pöytäkeskusteluja koonneet kirjurit laativat yhteisen teemakohtaisen tiivistelmän kahvilan keskusteluista. Illan päätteeksi kirjurit esittivät kaikille kahvilan osallistujille kuultavaksi ja keskusteltavaksi yhteenvedon kustakin teemasta. Tilaisuuden lopussa osallistujille kerrottiin, miten keskustelujen tuloksia viedään eteenpäin Vaasan kaupungin organisaatiossa ja maahanmuuttajien palvelujen kehittämisessä. Tämä tuli hyvin esille, kun Vaasan maahanmuuttotyön johtaja Aira Kurtti käytti loppupuheenvuoron. Hän kiitti osallistujia vilkkaista keskusteluista ja kertoi, että keskustelun anti huomioidaan myös tulevassa paikallisessa ohjelmatyössä ja strategioissa. Vilkkaaseen keskusteluun innostanut World Café tilaisuus loppui vasta iltayhdeksän jälkeen, jolloin kiinnostuneilla oli vielä mahdollisuus opastettuun kierrokseen Vaasan kaupungintalolla. World Café-tilaisuuteen oli järjestetty lastenhoito, jotta myös pienten lasten vanhemmat pystyivät keskittymään rauhassa keskusteluihin. Tilaisuudessa oli myös kahvitarjoilu keskustelujen lomassa. Keskustelujen aikana tilaisuuteen osallistuneet järjestäjätahojen edustajat (Vaasan kaupunki, THL, VY) käsittelivät omassa ryhmässään samoja teemoja kuin pöydissäkin. 2. Keskustelujen tulokset 2.1 Maahanmuuton alkuvaiheessa ensimmäisen kolmen vuoden aikana annettava neuvonta ja ohjaus Alkuvaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta kysyttiin a) Miten maahanmuuton alkuvaiheessa annettavaa neuvontaa ja ohjausta pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuton alkuvaiheessa annettavassa neuvonnassa ja ohjauksessa kehittyisivät toivottuun suuntaan? Yhteenvetona voidaan todeta, että World Café-tilaisuuteen osallistuneet maahanmuuttajat nostivat esille useita maahanmuuton alkuvaiheen neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä vahvuuksia, mutta myös 10

11 kehittämisen paikkoja. Vahvuuksina tuotiin esille laaja toimijaverkosto. Sillä on myös kääntöpuolensa: maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa ja neuvonnassa on syytä kiinnittää huomiota kommunikaation ja ymmärryksen mahdollistavaan kieleen, tiedon kokonaisuuteen ja selkeyteen pirstaleisuuden sijaan, alkuvaiheen ohjauksen neuvonnan ja ohjauksen koordinaatioon ja yhdensuuntaisuuteen, tiedon välittämisen yhteisiin kanaviin ja niiden toimivuuteen ja saavutettavuuteen. On tärkeää hyödyntää sosiaalisia verkostoja myös nettipohjaisia tiedonvälityksen kanavina. Myös maahanmuuttajien erityisryhmien tarpeisiin vastaaminen sekä tasa-arvoinen ja ystävällinen maahanmuuttajan kohtaaminen erilaisissa palveluissa nostettiin esille kehittämishaasteina. Vaasassa kahvilakeskusteluihin osallistuneiden maahanmuuttajien näkemykset olivat pitkälti yhteneväiset jo aiempien selvitysten ja käytännön kokemusten kanssa. Seuraavassa tarkastellaan keskustelujen antia hieman seikkaperäisemmin maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvontaan ja ohjaukseen liittämien keskeisten seikkojen mukaan ryhmitellen. Kielen merkitys alkuvaiheen neuvonnassa ja ohjauksessa ja tiedon More information in English on the websites of the City of Vaasa. pirstaleisuus, koordinaatio ja selkeys Moni maahanmuuttaja kaipasi tietoa joko englanniksi tai omalla kielellään. Kielikysymys koski niin asiakastilanteessa annettavaa tietoa kuin myös kirjallista tai sähköistä tiedotusmateriaalia. Kielikysymys liittyi sekä virallisten asioiden hoitamiseen että arkisiin tilanteisiin. Erilaisten lomakkeiden täyttäminen tuottaa maahanmuuttajille ongelmia, sillä moni oli kokenut, että he eivät olleet saaneet viranomaisilta riittävästi tukea suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen täyttämiseen. Keskusteluissa pohdittiin myös sitä, mistä ja miten maahanmuuttajien tarvitsemaa tietoa tulisi saada. Henkilökohtainen neuvonta koettiin erittäin tärkeäksi, mutta lisäksi kaivattiin sähköisiä informaatiolähteitä ja painotuotteita. Myös tiedottamista erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamissa pidettiin hyvänä vaihtoehtona. Maahanmuuttajat toivoivat järjestöiltä aktiivisempaa roolia alkuvaiheen neuvonnassa ja ohjauksessa. Tiedon tuottamista haluttiin laajentaa myös mediaan. Toivottiin, että paikallislehti tai -radio toimittaisi osan materiaalistaan englanniksi. Näin lehden ja radion tuottama tieto tukisi paremmin myös maahanmuuttajien kotoutumista. Tämä vahvistaisi tehokkaasti myös verkottumista. Usea maahanmuuttaja toivoi myös, että Vaasan kaupungin englanninkielistä internet-sivustoa kehitettäisiin rinnan suomenkielisen ja ruotsinkielisen sivuston kanssa. Nyt vain osa sivuston annista on käännetty englanniksi. 11

12 Osallistujat kokivat maahanmuuttajille, etenkin muuton alkuvaiheessa suunnatun tiedon koordinoinnin tärkeäksi. Tiedon keskittäminen yhdelle toimijalle helpottaisi niin virallisten asioiden hoitamista kuin palvelujen käyttöön liittyvää tiedon tarvetta. Tavoitteeksi esitettiin, että myös arkeen ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista voisi saada tietoa kootusti yhden oven tai kanavan periaatteella. Monet maahanmuuttajat jakoivat kokemuksen, että heidän saapuessaan Vaasaan oli puuttunut joku taho tai toimija, jonka puoleen olisi voinut kääntyä aina tietoa tarvitessaan ja ilman ajanvarausta. Tämä on mittava haaste myös sähköisen asioinnin kehittämiselle ja alueelliselle yhteistyölle palvelujen toteuttamisessa. Kohtaaminen palveluissa Maahanmuuttajien keskusteluissa tuli esiin se, miten tärkeä merkitys on ihmisen kohtaamisella, olipa kysymys sitten kotoutumista tukevista palveluista, arjen askareista koulussa, työssä, vapaaaikana tai asuinalueella. Kielteiset asenteet ja ennakkoluulot heijastuvat palvelutilanteeseen, koko palvelun koettuun toimivuuteen ja ylipäätään arjen mielekkyyteen. Monella oli kokemuksia siitä, ettei palveluissa aina kuunnella riittävästi asiakasta. Jotkut arvelivat, että tämän takia maahanmuuttajaa ei jo varhaisessa vaiheessa tai oikea-aikaisesti ohjata hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Joillekin tämä kokemus oli nostanut esille epäilyn, että välitetäänkö Vaasassa maahanmuuttajista. Sosiaaliset suhteet tiedonvälityksen kanavana Maahanmuuton alkuvaiheen neuvonnan ja tiedon saannin yhteydessä korostui maahanmuuttajan sosiaaliset suhteiden merkitys. Erityisen tärkeinä pidettiin kontakteja ja tutustumista kantaväestöön. Maahanmuuttajien mielestä kontaktit suomalaisiin tukevat kielen oppimista ja luovat tunteen kuulumisesta yhteiskuntaan, yhteisöön ja Vaasaan. Kanssakäymistä kantaväestön kanssa pidettiin erityisen tärkeänä myös tiedon saannin takia. Sen lisäksi, että se tarjoaa mahdollisuuden tarkentaviin kysymyksiin esim. eri palveluista tai tapahtumista. Kontaktit kantaväestöön ovat myös hyvä ja luonteva keino oppia enemmän suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja elämästä Suomessa ja Vaasassa. Tässäkin yhteydessä korostui jälleen järjestöjen tärkeä rooli. Näin siksi, että maahanmuuttajien kokemus oli, että kontaktit kantaväestöön toteutuivat usein viranomaisten kautta tai muissa virallisissa tilanteissa, eikä niinkään muutoin arjessa tai vapaamuotoisesti. 12

13 Mistä erityisesti kaivattiin tietoa? Keskusteluissa nousi lukuisia esimerkkejä erityisistä tiedon tarpeista. Monet kaipasivat lisää tietoa maahanmuuttajien oikeuksista ja velvollisuuksista, oleskelulupakäytännöistä, verotuksesta, Kelasta, kielikoulutuksista, työmahdollisuuksista ja erilaisista palveluista. Tietoa kaivattiin suomalaisesta yhteiskunnasta ja siitä, miten palvelujärjestelmä toimii. Sen lisäksi tietoa kaivattiin esim. työstä, koulutuksesta, vapaa-ajan harrastuksista ja tapahtumista, järjestöistä jne. Yleisesti ottaen voisi todeta, että maahanmuuttajat kaipasivat tietoa yleensä kenen tahansa arjen sujuvuutta edesauttavista asioista. 2.2 Maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvät kysymykset ja koetut kehittämistarpeet World Cafén kysymys terveydestä ja hyvinvoinnista a) Miten maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien terveyden, hyvinvoinnin ja asumisen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Terveys, hyvinvointi ja asuminen tiedon tarve Yleisesti voidaan todeta, että terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvässä keskustelussa tiedon tarve nousi erittäin vahvasti esille. Erityisesti terveydenhoitopalvelut ja asumiseen liittyvät palvelut korostuivat. Tietoa kaivataan niin terveydenhuoltojärjestelmästä yleisesti kuin myös tarjolla olevista palveluista. Keskusteluissa nousi hyvin konkreettisena kysymyksenä esimerkiksi KELAkortti, sen käyttö ja kenellä on siihen oikeus. Myös YTHS:n palveluista kaivattiin lisää tietoa. Keskusteluissa todettiin, että suomalaisessa terveydenhuollossa on hyvin erilaiset standardit kuin monissa muissa maissa, joten tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan tulisi lisätä. Keskusteluissa korostui tarve saada informaatiota eri kielillä, sekä painotuotteiden että internetin kautta. Keskustelua syntyi myös ehkäisevästä terveydenhuollosta ja sen merkityksestä. Monella oli kokemuksia siitä, että usein tietoa sai vasta silloin, kun oli jo ongelmia. 13

14 Terveys, hyvinvointi ja asuminen palvelujen saatavuus Palvelujen saatavuuden osalta maahanmuuttajien kohtaamat haasteet ja ongelmatilanteet ovat hyvin samankaltaisia kuin kantaväestöllä. Terveyspalvelujen jonot ja hoitoon pääsemisen vaikeudet puhuttivat osallistujia. Lääkäripula oli havaittu ja etenkin lasten pitkittynyttä odotusaikaa hoitoon pidettiin hankalana. Myös yöaikaan oli ollut vaikeuksia päästä englantia puhuvan lääkärin vastaanotolle. Jotkut olivat myös kokeneet epäoikeudenmukaisuutta hoitotarpeen priorisoinnissa. Lääkärin ja sairaanhoitajien eri roolit eivät aina ole selkeitä maahanmuuttajille esimerkiksi sairaanhoitajien lääkemääräys oikeudet eivät olleet selvillä. Erityisesti opiskelijoiden kohdalla sairausvakuutuksen saamisen vaikeus korostui. Nykyjärjestelmän mukaisesti ulkomaalainen opiskelija ei saa sairausvakuutusta välttämättä kotimaastaan eikä Suomesta, jolloin vaihtoehdoksi jää ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt. Usein ne ovat kalliita ja pahimmassa tapauksessa vakuutus jää uusimatta. Tällöin EU:n ulkopuolelta tuleva opiskelija jää ilman hoitoa ellei pysty itse sitä maksamaan. Monet toivoivatkin, että tähän ongelmaan voitaisiin kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyönä kehittää jokin toimiva järjestelmä. Students can t benefit from KELA even though they do parttime jobs and pay taxes, because they don t have work contract. Hyvinvointi kohtaaminen palveluissa Hyvinvoinnin kysymyksistä esiin nousi erityisesti suhtautuminen maahanmuuttajiin eri palveluissa. Monet toivoivat, että heihin suhtauduttaisiin luonnollisena osana yhteiskuntaa. Toiveena oli, ettei heitä liikaa eroteltaisi kantaväestöstä, sillä tarpeet ovat taustasta riippumatta usein hyvin samankaltaisia. Psykologista tukea tarvitaan etenkin maahanmuuttajien erilaisten taustojen ja tilanteiden ymmärtämiseksi. Yleisesti kaivattiin lisää resursseja terveys- ja sosiaalityöhön. Mikäli palvelu on ystävällistä ja avuliasta, siedetään vastoinkäymisiä ja hankaluuksia paremmin. Joitain kokemuksia oli myös siitä, että eri palveluissa tai toiminnoissa ei ole puututtu esille tuotuihin ongelmiin tai asiakkaasta ei ole otettu tosissaan. Esimerkiksi opettajilta ja rehtorilta kaivattaisiin lisää valmiuksia kuuntelemiseen. Yleisesti esiin tuotiin asennoituminen maahanmuuttajia kohtaan. Monet olivat kokeneet jonkinlaista rasismia ja keskusteluissa pohdittiinkin, että suurimmat ongelmat eivät välttämättä ole järjestelmässä vaan ihmisissä ja heidän asenteissaan. 14

15 Hyvinvointi - yhteisöllisyys Kuten muissakin teemoissa myös hyvinvointia käsittelevässä keskustelussa korostui sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys. Kanssakäyminen sekä toisten maahanmuuttajien että kantaväestön kanssa koettiin edistävän hyvinvointia ja lisäävän kuulumisen tunnetta. Myös englanninkielisiä tapahtumia kaivattiin esimerkiksi keskustelujen, kulttuuritapahtumien tai urheilun merkeissä. Tässä yhteydessä korostui myös järjestöjen rooli. Sosiaalista syrjäytymistä pidettiin uhkana hyvinvoinnille. Erityistä huolta herättivät haavoittuvassa asemassa ja elämäntilanteessa olevat henkilöt, kuten esim. vaikeista oloista saapuvat pakolaiset, työelämän ulkopuolella olevat naiset ja rikkonaiset perheet. Tulisi kiinnittää huomiota traumatisoituneiden perheiden vanhempien ja lasten hyvinvointiin. Estettäisiin huostaanottojen ja rikkonaisten perheiden syntymistä. Asuminen Asumiseen liittyvät asiat herättivät paljon keskustelua ja koetut tarpeet vaihtelivat jonkin verran kunkin henkilön elämäntilanteen mukaan. Yleisesti asumisen teemasta nousi keskusteluun asuntojen saatavuus. Turvallisia ja mukavia asuntoja koettiin olevan saatavilla liian vähän ja etenkin pula suuremmista perheasunnoista ja pienistä opiskelija-asunnoista on suuri. Maahanmuuttajilta rajautuu lähes automaattisesti pois mahdollisuus yksityisten vuokramarkkinoiden asuntoihin, jolloin ainoat kanavat asunnon vuokraamiseen ovat VOAS ja Pikipruukki. Ongelmana on tällöin maahanmuuttajien sijoittuminen samalle alueelle, jolloin integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeutuu. Hieman syrjäisempää sijaintia ei välttämättä pidetty huonona asiana mutta silloin se edellyttää sujuvaa ja luotettavaa julkista liikennettä, jotta liikkuminen on mahdollista. Julkisen liikenteen parantamiseksi ehdotettiin pienempien bussien käyttöön ottoa ruuhka-aikojen ulkopuolella. Näin säästettäisiin polttoainekuluissa tai voitaisiin mahdollisesti ajaa useampia vuoroja samoilla kustannuksilla. Maahanmuuttajien mahdollisuudet kotivakuutuksen ottamiseen rajalliset. Yleensä tarjoajina ovat kansainväliset yritykset, joilta korvauksien saaminen on hankalaa. 15

16 2.3 Kielen oppiminen ja koulutus World Cafén kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyvät kysymykset olivat seuraavat: a) Miten maahanmuuttajien kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien kielen oppimisen ja koulutuksen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Kieleen ja kielen oppimiseen liittyvät kysymykset nousivat eri tavoin esiin kaikissa teemoissa, mikä lienee luonnollista kielen ollessa kotoutumisen kannalta keskeinen tekijä. Teemat liittyivät kielikoulutuksen saatavuuteen, jatkuvuuteen ja kestoon, kurssien ajoitukseen, opetusmateriaaleihin ja opetusryhmien koostumukseen, opetusmenetelmiin, koulutuksen järjestelyihin ja kielen oppimisen kannalta tärkeisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Kielikoulutuksen saatavuus, jatkuvuus ja kesto Vaasassa kielikoulutuksesta ei varsinaisesti koettu olevan puutetta mutta monessa puheenvuorossa tai lapussa korostui kielikoulutuksen koordinaation puute. Osallistujat kokivat, että tällä hetkellä on toisaalta paljon aukkoja ja toisaalta päällekkäisyyksiä. Useampi osallistuja peräänkuulutti toisaalta eri aikoihin järjestettyjä ja enemmän eritasoisia kursseja. Erityisesti jatkokursseja kaivattiin lisää niin, ettei sopivien jatkokurssien puuttuessa jouduta osallistumaan samantasoiselle kurssille toistumiseen. Iltaisin ja viikonloppuisin järjestettyjä intensiivikursseja toivottiin erityisesti opiskelijoiden ja työssä olevien taholta. Suurimman puutteen kielikoulutuksesta kokivat juuri opiskelijat, jotka esittivät toiveita mm. omaan opiskelualaansa liittyvistä kielikursseista. Saatavuuteen liittyi myös selvästi informaation puute, sillä useampi maininta oli siitä, että tietoa kielikoulutuksen tarjonnasta on vaikea löytää. Kielikoulutuksen ajoitus Keskusteluissa korostui kielikoulutuksen ajoitus. Moni koki, että kielikoulutusta tulisi olla saatavilla mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Myös itseopiskeluun soveltuvaa materiaalia ja internetpohjaisia kursseja tulisi kehittää niin, että kielen opiskelun voisi aloittaa omin päin mahdollisimman nopeasti, mahdollisesti jo ennen maahan saapumista. Kielikoulutuksesta toivottiin informaatiota, joko englanniksi tai muilla kielillä, heti saapumisen jälkeen. 16

17 Opetusmateriaalit ja opetusryhmät Joitain kommentteja nousi myös liittyen opetusmateriaaleihin. Erityisesti aikuisille oppijoille kehitettyjä oppimateriaaleja kaivattiin kuten myös erilaisia oppimistapoja tukevaa materiaalia. Kirjojen lisäksi kaivattiin myös interaktiivista materiaalia. Kopioitujen harjoitusten sijaan kaivattiin kirjoja niin, että jokaisella osallistujalla olisi oma kirja. Opetusmateriaalien tulisi myös paremmin vastata kurssin tasoa niin, että alussa kirjat olisivat helpompia. Sen lisäksi osallistujat kokivat, että hyvin heterogeeniset opetusryhmät vaikeuttavat kielen oppimista ja vähentävät opiskelun mielekkyyttä. Opetusmenetelmät Opetusmenetelmät herättivät runsaasti keskustelua. Erilaisista intensiivisen oppimisen menetelmistä koettiin olevan puutetta. Moni koki, että opetuksen lähtökohtana tulisi olla yksilölliset oppimistyylit niin, että opetus paremmin vastaisi eri tarpeita ja näin varmistaisi oppimisen. Perinteisen kieliopin rinnalle toivottiin enemmän käytännön harjoitteluja ja kommunikaatiota. Aitoja vuorovaikutustilanteita ja keskustelumahdollisuuksia kaivattiin opetukseen. Kieliopetukseen kaivattiin myös enemmän luovia osioita esim. urheilun, eri tapahtumien tai retkien avulla. Myös vierailuja esim. vanhainkodeissa tai osallistuminen koulujen toimintaan ehdotettiin. Opetusmenetelmät voisivat myös pohjautua audiovisuaaliseen aineistoon tai maahanmuuttajien väliseen tandem-opetukseen. Myös draamaa ehdotettiin kielen oppimisen menetelmäksi. Kielikoulutuksen järjestely Opetusmenetelmien lisäksi kielikoulutuksen järjestelyt herättivät keskustelua. Työnantajien rooli kielen oppimisessa tulisi olla suurempi. Toisaalta toivottiin harjoittelumahdollisuuksia kieliopintojen yhteyteen ja toisaalta myös työnantajalta joustavuutta kieliopintoihin osallistumiselle esimerkiksi myöntämällä oikeuden opiskella kieltä työajalla tai myöntämällä opintovapaata kieliopintojen ajaksi. Vuorovaikutus ja sosiaaliset kontaktit kielen oppimisen perusta Kielen oppiminen koettiin vahvasti sosiaalisena asiana ja tästä näkökulmasta nousi paljon ehdotuksia kielen oppimiseen liittyvässä keskustelussa. Osallistujat ehdottivat kerhoja, joissa maahanmuuttajat voisivat ohjaajan tukemana mutta vapaamuotoisesti tavata muita maahanmuuttajia ja harjoitella kieltä keskenään. Opiskelijoille ehdotettiin esim. tapaamisia suomalaisten perheiden 17

18 kanssa esim. viikonloppuvierailun tai mökkivierailun kautta. Kaiken kaikkiaan osallistujat kaipasivat enemmän mahdollisuuksia kanssakäymiseen kantaväestön kanssa tukemaan kielen oppimista. Yhtenä ehdotuksena esitettiin virtuaalista avointa vaihtotoria, missä esim. kantaväestön antamaa kieliharjoitusta voisi vaihtaa muihin palveluihin kuten esim. lastenhoito tms. 2.4 Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo World Cafén työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyvät kysymykset olivat seuraavat: Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo a) Miten maahanmuuttajien työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulon liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan? Työllistymisen kautta maahanmuuttajalla on mahdollisuus aineellisten perustarpeiden tyydyttämiseen työn tarjoaman toimeentulon ja kielen oppimisen näkökulmasta. Työyhteisö tarjoaa myös osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia, sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia suhteita ihmisten välillä vahvistaen osallisuuden kokemusta. World Cafén työllisyyteen liittyvien keskustelujen vahva viesti oli, että työpaikan saaminen oli osallistujille erittäin tärkeää ja että ihmiset toivovat voivansa myös työn kautta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Keskusteluissa korostui erityisesti työllistymiseen liittyvä tiedotus, työn saamiseen liittyvät kieliongelmat, aiemman osaamisen tunnistaminen, opiskelijoiden työllistymiseen ja harjoitteluun liittyvät kysymykset, työperäisen maahanmuuttajan perheenjäsenten työllistyminen sekä työnantajien asenteet. Työllisyyteen liittyvä tiedotus Myös työelämästä ja työllistymisestä kaivattiin lisää tietoa. Erityisesti kaivattiin yleistä tietoa työelämästä Suomessa ja asioista jotka liittyvät mm. työsopimuksiin, eri liittoihin ja työolosuhteisiin. Tällä hetkellä näistä kysymyksistä on saatavilla hyvin vähän tietoa muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Sen lisäksi toivottiin, että vapaana olevia työpaikkoja voitaisiin markkinoida myös englanninkielellä. 18

19 Työ ja kieli Monet osallistujat pitivät kielikysymystä työllistymisen kannalta merkittävimpänä tekijänä. Puutteellinen kielitaito koituu esteeksi työllistymiselle varsinkin tehtäviin, jotka edellyttävät suomen ja/tai ruotsin kielen osaamista. Toisaalta kielitaitovaatimuksia pidettiin joissain tilanteissa turhan korkeina. Monella oli kokemuksia siitä, että työnantajat eivät palkkaa maahanmuuttajia vedoten kielitaitoon, vaikka itse työtehtävässä kielitaito ei olisikaan välttämätöntä. Monet toivoivat myös työnantajilta joustavuutta niin, että kielikursseja voisi ainakin osittain suorittaa työaikana tai työpaikalla. Varsinkin vuorotyössä olevilla osallistuminen kielikoulutukseen voi olla haasteellista. Kielitaitoa pidettiin pitkälti avaimena työelämään, mutta toisaalta koettiin, että työ tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet kielen oppimiselle. Finland is a very nice country but I think that there is not much equality especially when it comes to issue of jobs. You always need to know someone who already works there. This is a big barriers to new entrants. Osaamisen tunnistaminen Keskusteluissa korostui myös aiemman osaamisen niin koulutuksen kuin työkokemuksenkin tunnistamiseen liittyvät ongelmat. Työnantajat eivät välttämättä tunnista ulkomailla hankittua koulutusta tai arvosta ulkomailla kertynyttä työkokemusta. Moni työnantaja vaatii työkokemusta Suomesta, jota ei varsinkaan korkeampaa koulutusta vaativasta työstä ole helppo saada. Opiskelijoiden työllistymiseen ja harjoitteluun liittyvät kysymykset Erittäin paljon keskustelua herätti ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuudet. Joissakin koulutusohjelmissa vaaditaan työharjoittelua ja valmistuminen voi viivästyä puuttuvan työharjoittelun takia. Monet opiskelijat ilmaisivat halukkuutensa jäädä Suomeen töihin saatuaan suomalaisen korkeakoulututkinnon, mutta koulutusta vastaavan työpaikan saanti on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Erityisen haasteelliseksi koettiin työllistyminen julkiselle sektorille. Korkeakouluilta kaivattiin vahvempaa ja määrätietoisempaa tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelulle ja työllistymiselle ja entistä läheisempää 19

20 yhteistyötä kaivattiin korkeakoulujen ja työnantajien välille. Ylimenojaksoa opinnoista työelämään tulisi kehittää niin, että se toimisi joustavammin. Työperäisen maahanmuuttajan perheenjäsenten työllistyminen Työn takia Vaasaan muuttaneet henkilöt kaipasivat myös työllistymismahdollisuuksia aviopuolisoilleen sekä toimeentulon että Vaasaan jäämisen mielekkyyden kannalta. Tässä yhteydessä korostui myös perheen arjen sujuvuuden kannalta tiedon saamisen tärkeys (esim. lastenpäiväkodit, koulu). Työnantajien asenteet Monessa puheenvuorossa korostui työnantajien asenteet ja ennakkoluulot työllistymisen esteenä. Toisaalta aiempaa osaamista ei tunnusteta tai arvosteta ja toisaalta ennakkoluulot tai yksittäisten huonojen kokemusten pohjalta ei uskalleta palkata maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajien ja työnantajien vuoropuhelua tulisi kehittää niin, että luottamus kasvaisi puolin ja toisin. Monet kokivat toisaalta myös, että työnantaja ei osaa hyödyntää maahanmuuttajien osaamista, esimerkiksi eri kieliä tai paikallista tuntemusta. Konkreettinen ehdotus oli, että suuremmilta yrityksiltä voitaisiin vaatia että ne työllistäisivät maahanmuuttajia (esimerkiksi eri sanktiojärjestelmien kautta, edellyttäisi lakimuutosta). Pienille ja keskisuurille yrityksille voisi tarjota tukea niin, että maahanmuuttajan työllistäminen tuntuisi helpommalta. 2.5 Mitä minä maahanmuuttajana itse haluan tai voin tehdä? Keskustelun aikana oli tarkoitus että osallistujat vastaisivat kysymykseen: mitä minä itse haluan tai voin tehdä, niin että kuhunkin teemaan liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan?. Tämä kysymys jäi vähemmälle huomiolle pääasiallisesti ajan puutteen takia, sillä kussakin teemassa oleva ensimmäinen kysymys herätti vilkasta keskustelua. I could participate helping in arranging seminars, workshops and events etc. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että riippumatta teemasta World Cafén osallistujat suhtautuivat myönteisesti mahdollisuuksiin vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yleinen näkemys oli, että jos itse on aktiivinen, niin integraatioprosessi onnistuu paremmin. Todettiin että positiivisella asenteella mm. kielen oppiminen on huomattavasti helpompaa. Vastavuoroisesti moni oli valmis opettamaan 20

21 oma äidinkieltään kantaväestölle. Jotkut olivat halukkaita osallistumaan uusien tulokkaiden vastaanottamiseen kertomalla omista kokemuksistaan. Esimerkiksi työelämään liittyvät asiat voisivat olla sellaisia, joissa pidempään maassa asunut henkilö voisi auttaa uusia tulokkaita. Monet olivat kiinnostuneita osallistumaan vapaaehtoistyöhön, jonka tavoitteena olisi uusien maahanmuuttajien tukeminen. Jotkut ehdottivat, että he voisivat toimia välittäjänä kantaväestön tai viranomaisten ja maahanmuuttajien välillä niin, että asiointi olisi helpompaa molemmin puolin. Jotkut tarjoutuivat myös osallistumaan eri seminaarien, työpajojen ja monikulttuuristen tapahtumien järjestelyihin. 3 Tilaisuuden palaute, yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Osallistujien antama palaute Osallistujien itse World Café-tilaisuudesta antaman hyvin myönteisen palautteen pohjalta on perusteltua pitää tilaisuutta onnistuneena. Suurin osa olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tilaisuudessa käydyt keskustelut olivat antoisia ja että ne tapahtuivat hyvässä hengessä. Osallistujat pitivät myös osallistumistaan hyvin tärkeänä, koska maahanmuuttajien ääntä tulisi kuulla laajemmin kotoutumista ja hyvinvointia tukevien palvelujen kehittämisessä. Suurin osa piti myös menetelmää uutena tapana osallistua ja vaikuttaa maahanmuuttajien tilanteeseen kunnassa. Lähes kaikki osallistujat olivat joko täysin tai jokseenkin varmoja osallistumisestaan vastaavanlaiseen tilaisuuteen myös tulevaisuudessa. Kyselylomakkeen loppuun kirjoitetuissa avoimissa kommenteissa lähes puolet osallistujista esittikin toiveen siitä, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin säännöllisesti. Itse tilaisuuden jälkeen tulleissa palautteissa koettiin kaupungin edustajien läsnäolo hyvin tärkeäksi ja myönteiseksi asiaksi. Se kertoo osallistujille siitä, 21

22 että kaupungissa ollaan halukkaita ja sitoutuneita kuulemaan maahanmuuttajien näkemyksiä palveluita kehitettäessä. Yhteenveto ja suositukset World Café - tilaisuudessa käydyissä keskusteluissa esille nousseet asiat ovat hyvin linjassa sekä kansainvälisissä että kansallisissa selvityksissä ja tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ja vahvistavat myös Vaasassa tehdyistä selvityksistä saatuja tuloksia. On tärkeää huomioida, että keskusteluissa esille tulleet kehittämistoiveet ja ehdotukset kohdistuvat laajasti monelle eri yhteiskunnan tasolle ja toimijalle eikä ainoastaan kunnan järjestämiin palveluihin. Monet kehittämistarpeet edellyttäisivät muutosta lainsäädäntöön, kuten esimerkiksi asumisperusteinen sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset, terveyspalvelujen piirin kuuluminen tai vakuutusten saaminen. Paljon keskustelua herättäneet kieleen ja työllistymiseen liittyvät kysymykset ja niitä koskevat kehittämistoiveet ja esitykset liittyvät keskeisesti TE-Toimiston palveluihin joten palaute tulee saattaa myös heidän ja ELY-keskuksen tietoon. Kieleen liittyvä palaute kuuluu myös työvoimapoliittisen koulutuksen toteuttajille kuten esim. VAKK:lle. Sen lisäksi kielen opetukseen liittyvä palalute välitetään muille, kuten esim. vapaan sivistystyön puitteissa kielikoulutusta järjestäville tahoille. Työhön ja työllistymiseen liityvissä kysymyksissä palaute tulee myös välittää työnantajille mm. yrittäjäyhdistysten välityksellä. World Café tilaisuuden eri teemoissa esille noussut tarve kehittää maahanmuuttajien kohtaamista palveluissa, erityisesti yleisissä palveluissa, on myös tunnistettu monessa tutkimuksessa. Tarvitaan lisää maahanmuuttajuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista. Tämä tulisi erityisesti huomioida työntekijöille ja erityisesti esimiehille suunnatun henkilöstökoulutuksen suunnittelussa. Tilaisuudessa käytyjen keskustelujen tulokset vahvistavat toisaalta myös toteutetun tai meneillään olevan kehittämistyön tarpeellisuutta. Monet ehdotukset koskivat infopisteen perustamista maahanmuuttajille niin, että tieto palveluista, lainsäädännöstä ja yhteiskunnasta yleisestikin olisi saatavilla ns. yhden luukun periaatteella. Tämä esimerkki tukee vahvasti Pohjanmaalla perustetun maahanmuuttajien neuvontapisteen Welcome Officen toimintaa ja kertoo siitä, että tälle ja muille alueellisille ja koordinoiduille palvelulle on tarvetta. Parhaimmillaan keskustelut voivat evästää myös meneillään olevia ja tulevia kehittämishankkeita ja prosesseja, joiden tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutumista tukevien palveluiden kehittäminen. Näistä esimerkkinä alueella toteutettavat kansalliset Osallisena Suomessa- ja Kaste-hankkeet ja lukuisat muut alueellisesti ja paikallisesti toteutettavat kehittämistoimenpiteet niin hankkeissa kuin itse palveluissakin. 22

23 Jatkotoimenpiteet Vaaasan kaupungin edustajat ja hanketiimi käsittelivät pidetyssä kokouksessaan keskusteluista laadittua alustavaa yhteenvetoa ja raporttia. Kaupungin edustajille tarjottiin mahdollisuutta kommentoida alustavaa raporttia ja saadut kommentit on huomioitu käsillä olevassa raportissa. Kokouksessa todettiin, että on tärkeää, että keskustelujen viestiä viedään eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Kokouksessa päätettiin, että viimeistelty World Cafén raportti viedään käsiteltäväksi elo-syyskuussa pidettäviin Sosiaali- ja terveyslautakunnan, Maahanmuuttajaneuvoston ja Maahanmuuttajatyöryhmän kokouksiin. Samalla pohjustetaan tulevan kansalaisraadin julkilausuman käsittelyä. Asian käsittely kussakin elimessä tukee myös Vaasan kaupungin kotouttamisohjelman laatimista. World Café-tilaisuuden tarkoituksena oli myös luoda pohjaa ja määrittää syksyn kansalaisraadissa käsiteltävää kysymystä. Alustavan raportin pohjalta kokous päätti ehdottaa tukityöryhmälle ja ohjausryhmälle, että kansalaisraadissa käsiteltäisiin erityisesti kielen ja työllisyyden kysymyksiä hyvinvointia ja niitä tukevien palvelujen kehittämisessä. Kieli ja työllistyminen ovat useassa, niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin, tutkimuksessa todettu kotoutumista vahvasti tukeviksi tekijöiksi ja World Cafén keskustelut vahvistivat tätä käsitystä. Näin ollen kokouksen ehdotuksena on, että raadin teemaa pohjustettaisiin näihin teemoihin liittyvillä asiantuntijalausunnoilla ja ne kytkettäisiin vahvasti uudessa kotouttamislaissa ja valtion uudessa kotouttamisohjelmassa kirjattuihin tavoitteisiin ja määräyksiin. Kokouksen ehdotuksia kansalaisraadin kysymyksistä käsitellään syyskuussa pidettävien tukityöryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa. Prosessi jatkuu lokakuussa 2012 järjestettävällä maahanmuuttajien kansalaisraadilla. Kansalaisraadin kieleen ja työllisyyteen pureutuva julkilausuma viedään käsiteltäväksi aiheen kannalta keskeisiin toimielimiin ja saatetaan laajemmin viranhaltijoiden ja päättäjien tietoon. Julkilausumaa käsitellään tammikuussa 2013 pidettävässä World Café 2 tilaisuudessa, missä kaupunki antaa myös vastineensa asiakirjassa esitettyihin ehdotuksiin. On tärkeää, että vastaavanlaisten tilaisuuksien jälkeen varmistetaan, että osallistujat saavat palautetta siitä, miten ehdotuksia on käsitelty ja mihin toimenpiteisiin ne ovat mahdollisesti johtaneet. World Café-tapahtuman jatkosta tullaankin tiedottamaan SOLID VOICEn blogin ( kautta ja tapahtumaan osallistuneille myös suoraan sähköpostitse. 23

24 Tilaisuudessa eräs osallistuja sanoi, että tämä oli ensimmäinen kerta hänen maassaolonsa aikana, kun hänen mielipidettään on kysytty. Niin julkisten kuin kolmannen sektorin toimijoiden yhteisten ponnistelujen yhtenä tavoitteena voisikin olla osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä vahvistavan avoimen dialogin varmistaminen niin, että sille löytyy kunnan palvelurakenteessa oma luonnollinen ja pysyvä paikkansa. Kiitos kun järjestitte tämä World Café. Olisi hyvä että tämä tapahtuma jatkuu. 24

25 World Café tilaisuuden teemat ja kysymykset Liite 1 Maahanmuuton alkuvaiheessa ensimmäisen kolmen vuoden aikana - annettava neuvonta ja ohjaus 1. Miten maahanmuuton alkuvaiheessa annettavaa neuvontaa ja ohjausta pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuton alkuvaiheessa annettavassa neuvonnassa ja ohjauksessa kehittyisivät toivottuun suuntaan? Terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvät asiat 1. Miten terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta maahanmuuttajien asiat terveyden, hyvinvoinnin ja asumisen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Kielen oppiminen ja koulutus 1. Miten maahanmuuttajien kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien kielen oppimisen ja koulutuksen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo 1. Miten maahanmuuttajien työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulon liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan? 25

26 WORLD CAFÈ tilaisuus, markkinointi- ja rekrytointikanavat Liite 2 RYHMÄ Määrä Markkinointikanavat SV MK Kommentteja/huomio Kolmansien maiden kansalaiset työperusteinen Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat Pakolaiset ja turvapaikanhakij at Kolmansien maiden kansalaiset aviopuolisot, aikuiset perheenjäsenet EU:n kansalaiset, työperäiset, opiskelijat, perheenjäsenet Kaikki ryhmät n Alueen yritykset, - Hanna Auronen (ELY-keskus) - Juha Häkkinen (kauppakamari) - omat kontaktit yhdyshenkilöihin Maahanmuuttajien yritykset - Hanna Auronen (?) - Tommi Virkama (Vasek) Kielikurssit - VAKK, EFÖ, OPISTOT Työvoimatoimisto Korkeakoulut - kansainvälisten asiain päälliköt (wasaunited@uwasa.fi) - opintoasiain päälliköt (osoitteet löytyvät osoitteesta hp?main=19&did=33&lang=1 ) - korkeakoulujen opiskelijoiden ryhmä ( konsortioryhma@vyy.fi ) Seurakunta Ulkomaalaistoimisto Vastaanottokeskus Kotouttamiskoulutukset (VAKK) Kielikurssit (VAKK) Luetaan yhdessä-ryhmät Kotouttamiskoulutukset (VAKK) Kielikurssit (VAKK, EFÖ,OPISTOT, luetaan yhdessä-ryhmät) Työvoimatoimisto Yllämainitut kanavat Maahanmuuttajien järjestöt - järjestöjen yhdyshenkilöt - Järjestöhautomo tiina.makinen@vaasa.fi Muut järestöt Mira-yhdistys Kohtaamispaikat (Settlementti, perhekeskukset Sote-palvelut (sos.tsto, neuvolat, terveyskeskus Tiedon välitys ryhmäläisten kesken Lehtijutut Posterit ja esitteet x x x Os a x x x x x x x itavaa 26

27 Make a difference: Participate in the WORLD CAFÉ Liite 3 Internationality is recognized as one of the success factors for the development of the City of Vaasa, and Vaasa is indeed a diverse city. In addition to Finnish and Swedish there are almost 100 other languages spoken. People from abroad move to Vaasa for different reasons; for job, studies, family reasons, as refugees and asylum seekers and other reasons. Are you one of them? If so, we need your ideas in order to develop our city. We invite you to participate in the World Café on Thursday 26th of April, 2012 at Venue: the City Hall of Vaasa Why a World Café? Do the welfare services in Vaasa meet your needs? How could the services be improved? What is your opinion and what are your suggestions? The World Café is open for all migrants living in Vaasa, and the aim is to discuss topics that are important for integration and wellbeing of new inhabitants in Vaasa. Who can participate? 27