WORLD CAFÉ Vaasassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WORLD CAFÉ 26.4.2012 Vaasassa"

Transkriptio

1 Kotouttamisrahasto Integrationsfonden Integration fund Maahanmuuttajien ääni kuuluviin WORLD CAFÉ Vaasassa Tilaisuuden ja keskustelujen yhteenveto

2 Sisältö sivu Tiivistelmä 1 1. World Café tilaisuus Vaasassa World Café tilaisuuden keskusteluteemat Tiedottaminen ja osallistujat Tilaisuuden kulku 9 2. Keskustelujen tulokset Maahanmuuton alkuvaiheessa ensimmäisen kolmen vuoden 10 aikana annettava neuvonta 2.2. Maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen 13 liittyvät kysymykset ja koetut kehittämistarpeet 2.3. Kielen oppiminen ja koulutus Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo Mitä minä maahanmuuttajana itse haluan tai voin tehdä Tilaisuuden palaute, yhteenveto ja jatkotoimenpiteet 21 (Liitteet) 2

3 Tiivistelmä Maahanmuuttajien hyvä kotoutuminen ja integraatio tukevat sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentumista. Sosiaalinen kestävyys puolestaan edellyttää, että kantaväestön tavoin maahanmuuttajat tuntevat yhteenkuuluvuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa. Sosiaalinen kestävyys edellyttää myös, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi ja tuntevat voivansa vaikuttaa itseään koskevissa asioissa vaikkapa asuinkunnassaan tai asuinalueellaan. Tästä lähtökohdasta kumpusi ajatus Vaasassa toteutetun World Café-tilaisuuden järjestämiseksi kaupungissa asuville, eri syistä maahan muuttaneille. World Café-tilaisuudessa kysyttiin maahanmuuttajilta sitä, miten kotoutumispalveluita ja niiden osana sosiaali- ja terveyspalveluita tulisi kehittää Vaasassa. Vähän yli kuusikymmentä maahanmuuttajaa yhteensä kolmestakymmenestä eri maasta vastasi kysymykseen osallistumalla Vaasan kaupungintalolla järjestettävään World Café-tilaisuuteen. Osallistujat olivat muuttaneet Vaasaan työn, opiskelun, perhesyiden tai humanitaaristen syiden takia. Käytyjen keskustelujen yhteenvetona voidaan todeta, että maahanmuuttajien World Cafét nostivat kotoutumispalveluissa ja niiden osina sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisen tärkeiksi ja kehittämistä kaipaaviksi asioiksi seuraavat: 1. Oikean ja oikea-aikaisen tiedon saamisen yhteiskunnasta, sen maahanmuuttajille tarjoamista palveluista ja monista konkreeteista yksilön ja perheen arjen toimivuuden kannalta tärkeistä asioista 2. Työllistymisen ja työllistymisen edistämisen - niihin liittyvät haasteet 3. Kielen, kielen oppimisen ja kielestä kumpuavien esteiden torjunnan ja mahdollisuuksien hyödyntämisen 4. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyden ja kantaväestöön solmittavien kontaktien merkityksellisyyden 5. Kanssaihmisten asenteet maahanmuuttajia kohtaan Vaasassa. Lisäksi maahanmuuttajat olivat itse monin tavoin valmiita osallistumaan uusissa rooleissa ja aiemmin kokemattomalla tavalla kotoutumisen ja integraation edistämiseen. Maahanmuuttajien World Cafén tuloksia hyödynnetään jatkossa monin eri tavoin. World Cafén raportti viedään Vaasassa käsiteltäväksi sosiaali- ja terveyslautakunnan, maahanmuuttajaneuvoston ja maahanmuuttajatyön työryhmän kokouksiin elo-syyskuussa Lokakuussa 2012 järjestetään maahanmuuttajien kansalaisraati, jossa käsiteltävä kysymys määräytyy myös World Cafén raportin 3

4 ja sen käsittelytulosten perusteella. Toivottavaa on, että World Café ja kansalaisraati tuovat maahanmuuttajien äänen kuuluviin ja antavat niin Vaasassa, alueellisesti kuin kansallisestikin ainutlaatuisen arvokasta tietoa kotoutumista ja integraatiota tukevien palveluiden kehittämiseksi. Jo nyt näyttää, että Word Café menetelmänä on yksi keino edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja siten osaltaan torjua ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Yksi maahanmuuttaja totesikin World Cafén jälkeen monien muiden ajatuksia tulkiten: Pitää järjestää lisää samanlaisia tapahtumia ja pistää keskustelut pyörimään! 1 World Café tilaisuus Vaasassa Lähtökohta ja tavoitteet Maahanmuuttajille suunnattujen kotoutumispalvelujen ja niiden osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi Vaasassa järjestettiin World Café huhtikuussa Lähtökohtana oli maahanmuuttajien äänen kuuluviin saaminen World Café-menetelmän mahdollistamalla osallistavalla ja vuorovaikutusta edistävällä toimintatavalla, josta muualla maailmassa oli jo monia hyviä kokemuksia. Tilaisuuteen kutsuttiin laajalla ja avoimella kutsulla eri syistä Vaasaan tulleita maahanmuuttajia. Tämä paikallisesti järjestetty yksittäinen tilaisuus konkretisoi osaltaan tuoreessa kotouttamislaissa ja valtion uudessa kotoutumisohjelmassa korostettua ajatusta siitä, että maahanmuuttajien kuuleminen heidän hyvinvointiaan koskevissa asioissa luo hyvän pohjan kotoutumista ja osallisuutta edistävien hyvinvointipalveluiden paikallisella ja alueelliselle kehittämiselle. Taustaorganisaatio World Café toteutettiin Vaasan kaupungin, Vaasan yliopiston, SONet BOTNIA:n ja muiden BoWer-verkoston toimijoiden yhteistyönä. Tilaisuuden organisoinnista ja tavoitteellisesta toteuttamisesta vastasivat THL Vaasaan sijoittuvat SOLID VOICE-hanke ja Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hanke. Näillä hankkeilla on eriävien tavoitteiden rinnalla yksi yhteinen tavoite: 4

5 maahanmuuttajien osallistuminen ja osallisuuden vahvistaminen heidän hyvinvointinsa edistämiseksi ja tässä tarvittavien palvelujen kehittämiseksi. SOLID VOICE-hankkeen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointiaan koskeviin asioihin. Sen lisäksi hankkeen tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta maahanmuuttajien osallisuuden tärkeydestä kotoutumisen ja integraation tukena ja vahvistaa myös näin kansalaisdemokratiaa. Keinoina tässä on World Cafén lisäksi lokakuussa 2012 järjestettävä maahanmuuttajien kansalaisraati. Sisäministeriön ja kotouttamisrahaston rahoittama hanke ( ) toteutetaan THL:n ja sen Vaasan toimipaikan, Vaasan yliopiston, Vaasan kaupungin, SONetBOTNIA:n ja muiden BoWer-verkoston (Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä) toimijoiden yhteistyönä. Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hanke puolestaan pureutuu osallisuuden edistämisen lisäksi erityisesti maahanmuuttajien työllisyyteen ja työllistymiseen alueellisen yhteistyön keinoin. Hanke nojaa alueen vahvuuksiin kehittämistyössään. Hankkeen kantavan perustan luovatkin Pohjanmaan alueen hyvä ja perinteikäs maahanmuuttajien kotouttamista tukeva osaaminen, maamme paras työllisyystilanne, laajat alueelliset, kansalliset ja pohjoismaiset (esim. pohjoismaiset sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaorganisaatiot NVC ja NHV) yhteistyöverkostot sekä maahanmuuttajien osallistuminen kehittämisprosessiin koko hankkeen ajan. Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hanke ( ) toteutetaan THL:n ja sen Vaasan toimipaikan, Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän, Pietarsaaren seutukunnan ja Vaasan kaupungin yhteistyönä ja BoWer-verkoston tukemana. Asiantuntija- ja koulutustukea on saatu ja saadaan Ruotsista Skoonen lääninhallituksesta, joka on alueellaan kehittänyt jo hyväksi eurooppalaiseksi käytännöksi arvioidun laajapohjaisen yhteistoimintamallin (ns. RÖK-malli) maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllisyyden edistämiseksi. Miksi World Café? World Café on suhteellisen helposti toteutettava, osallistava menetelmä, joka soveltuu julkisen sektorin toiminnassa mm. päätöksentekoon, kehittämiseen, tiedon ja osaamisen jakamiseen ja ihmisten ja ihmisryhmien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja innovointiin. World Cafén kaltaisissa muissa osallistavissa menetelmissä kuten kansalaisraadissa, kuulemistilaisuuksissa ja avoimissa dialogeissa kansalaiset saavat uudella tavalla mahdollisuuden toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. 5

6 Perinteisen poliittisen vaikuttamisen ja päätöksenteon rinnalla osallistavien menetelmien käyttö yhteiskunnallisen vaikuttamisen osana on selvässä kasvussa niin kansallisessa päätöksenteossa (esim. Kansallinen mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelman ja Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma) kuin alueellisestikin (esim. useat viime vuosina toteutetut kansalaisraadit Jyväskylässä, Vaasassa ja Turussa). World Café oli näin ollen luontevaa jatkoa viime vuosien useille, lähes samalla toteuttajien kokoonpanolla tehdyille kansalaisraadeille Vaasassa (esim. nuoren, ikääntyneiden, opiskelijoiden, vammaisten ja palosaarelaisten kansalaisraati, suunnitteilla oleva sähköiseen asiointiin perustuva mielenterveyskuntoutujien kansalaisraati eurooppalaisessa yhteistyöverkostossa). Näyttääkin siltä, että monikulttuurinen Vaasa on kaupunkina profiloitumassa kuntalaisten ja asukkaiden tarpeista käsin palvelujaan kehittäväksi kaupungiksi. Vaasassa kaikkien asukkaiden ääntä halutaan kuulla ja siihen etsitään myös uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Tällainen suuntaus on ollut vallalla jo vuosia joissakin Pohjoismaissa esim. Ruotsissa, mutta meillä vielä juhlapuheita ja ohjelmatavoitteita (esim. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE ) arkisempana käytännön toimintana kovin uutta ja huomion arvoista. Alueella tehty seuranta ja Vaasan yliopiston sosiaali- ja hallintotieteen piirissä tehdyt tutkimukset (esim. Vartiainen ja Raisio) ovat jo tähän mennessä osoittaneet, että osallistavat menetelmät ovat olleet lisäämässä kansalaisten luottamusta julkiseen sektoriin, sen päätöksiin ja päätöksentekijöihin. World Cafén kaltainen dialogi voi muualla saatujen kokemusten perusteella parhaimmillaan vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta eri ryhmien välillä ja tuottaa innovatiivisia kehittämisideoita. World Café voi myös lisätä erilaisten ajattelutapojen ymmärrystä, koska menetelmä perustuu ajatukseen ihmisten kohtaamisesta ja epämuodollisesta keskustelusta kahvilamiljöössä. Vaikka tilaisuus koski Vaasassa asuvia maahanmuuttajia, viedään World Cafén tulokset THL:n verkostoissa tukemaan kansallisesti tehtävää maahanmuuttajien kotoutumista ja integraatiota edistävää kehittämistyötä. Lisää vaikuttavuustuloksia saadaan siis lähivuosina myös Vaasassa järjestettyyn World Café-tilaisuuteen liittyen. 1.1 World Café tilaisuuden keskusteluteemat Maahanmuuttajien kotoutumista Vaasaan ja sitä tukevien palvelujen kehittämistä tavoittelevat keskusteluteemat World Café-tilaisuutta varten tarkentuivat monivaiheisessa prosessissa kevään 2012 aikana. Helmikuussa teemaa käsiteltiin hankkeelle perustetun tukityöryhmän kokouksessa. 6

7 Tukityöryhmään kuuluu hanketiimin taustaorganisaatioiden edustajien lisäksi myös maahanmuuttajien edustajia. Tässä kokouksessa World Café-tapahtuman tärkeäksi aihepiiriksi määriteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus maahanmuuttajien näkökulmasta. Koska tilaisuuden kieli oli englanti, oli alustava teema muotoiltu Does the social and health care services in Vaasa meet the needs of immigrants. THL Vaasaan sijoittuneiden Solid Voice-hankkeen ja Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi-hankkeen yhteinen ohjausryhmä käsitteli tukityöryhmän ehdotusta huhtikuussa ja hyväksyi vilkkaan keskustelun saattelemana esitetyn aihepiirin. Ohjausryhmä myös päätti, että Vaasan kaupungin peruspalvelujohtaja Jukka Kentala, sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Erkki Penttinen ja maahanmuuttajatyön johtaja Aira Kurtti tarkentaisivat teemasta käsin World Caféssa käsiteltävät konkreetit kysymykset. Näiden valmistelevien vaiheiden jälkeen päädyttiin seuraaviin neljään World Cafén teemaan alakysymyksineen: 1. Maahanmuuton alkuvaiheessa annettava neuvonta ja ohjaus a) Miten maahanmuuton alkuvaiheessa annettavaa neuvontaa ja ohjausta pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuton alkuvaiheessa annettavassa neuvonnassa ja ohjauksessa kehittyisivät toivottuun suuntaan? 2. Maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvät asiat a) Miten maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien terveyden, hyvinvoinnin ja asumisen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? 3. Kielen oppiminen ja koulutus a) Miten maahanmuuttajien kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien kielen oppimisen ja koulutuksen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? 4. Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo a) Miten maahanmuuttajien työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulon liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan? 7

8 Jokaiseen kysymykseen laadittiin kahvilan pöytiin kirjureiden käyttöön tukevia kysymyksiä siltä varalta, että keskustelu kangertelisi tai jopa tyrehtyisi (ks. liite 1) Tiedottaminen ja osallistujat World Café-tilaisuudesta tiedottamisen lähtökohtana oli markkinoida tapahtumaa niin, että tieto tavoittaisi mahdollisimman laajasti eri syistä maahan ja Vaasaan muuttaneita. Tiedotus tapahtui monia eri kanavia hyödyntämällä sekä suoraan maahanmuuttajille että heitä tavoittavien verkostojen ja palvelujen kautta. Tilaisuudesta tehtiin lennokki ja juliste, joita levitettiin Vaasassa paikkoihin, missä yleensä on (esim. koulutusyksiköt, suuret työnantajat) tai asioi paljon maahanmuuttajia. Sen lisäksi tilaisuutta markkinoitiin Solid Voice-hankkeen blogin ja facebookin avulla. World Cafén tiedotus- ja markkinointikanavat on kuvattu liitteessä kaksi ja tilaisuuden juliste on puolestaan liitteessä kolme. World Café-tilaisuuteen ilmoittauduttiin joko puhelimitse, tekstiviestin, sähköpostin, facebookin tai internetin kautta. Suurin osa osallistujista hyödynsi internetiä ilmoittautuessaan. I really appreciated that all kinds of immigrants were welcomed refugees, professionals, students, family, etc.etc. We rarely meet each other. Osallistujat Kaikkineen yli kuusikymmentä maahanmuuttajaa osallistui illan World Café - keskusteluihin. He edustivat yhteensä kolmeakymmentä lähtömaata. Osallistujien taustasta tiedetään tilaisuudessa jaetun kyselylomakkeen perusteella. Siinä kysyttiin anonyymisti paitsi taustatietoja myös arvioita maahanmuuttajien kotoutumisesta ja itse tilaisuudesta järjestelyineen. Valtaosa (noin 80 %) kahvilaan osallistuneista halusi täyttää kyselylomakkeen. Kyselylomake on tämän raportin liitteenä neljä. World Café-tilaisuuteen osallistuneiden taustasta voidaan lyhyesti kooten todeta seuraavaa: Sukupuoli: Osallistujat jakautuivat sukupuolen mukaan tasan: miehiä oli 25 ja naisia 24. Ikä:. Osallistujista yli puolet oli iältään vuotta (27 henkilöä, keski-iän ollessa 31,8 vuotta). Viidennes oli iältään ja n. 15 % oli vuotiaita. Ainoastaan yksi osallistuja oli alle kaksikymmentä vuotta ja kolme osallistujista oli yli viisikymmentä vuotiasta. 8

9 Syntymämaa: Kolmannes osallistujista (N=15) tuli Afrikan maista, viidennes (N=10) Aasian maista ja kolmannes (N=14) Euroopan maista ja Venäjältä. Pohjois- ja Etelä-Amerikasta ja Lähi-idästä tuli yhteensä kahdeksan henkilöä. Maahanmuuton syy: Osallistujista 41 % oli saapunut Suomeen opiskelun takia (N=20) ja 15 % työn takia (N=7). Runsas kolmannes oli saapunut Suomeen kansainvälistä suojaa saavana (N=15) ja noin 16 % perhesyistä. Nykyinen toiminta: Vaikka osallistujista vain 15 % oli saapunut maahan työn takia, kahvilan toteuttamisen aikaan noin 43 % (N=21) ilmoitti työnteon pääasialliseksi toiminnakseen. Työttömänä oli tuolloin 15 % (N=7) osallistujista. Kolmannes osallistujista opiskeli joko kokopäiväisesti (N=8) tai osa-aikaisesti (N=8). Yksi henkilö oli perhevapaalla ja yksi henkilö oli yrittäjä. Vaikka on huomioitava osallistujien kohtalaisen pieni osuus kaikista Vaasan maahanmuuttajista, voidaan siitä tehdä joitakin edustavuutta koskevia päätelmiä. Verrattaessa World Café-tilaisuuteen osallistujien taustaa Vaasan kaupungissa asuvien maahanmuuttajien taustaan voidaan yhteenvetona todeta, että kahvilaan osallistui sukupuolen mukaan varsin edustava joukko maahanmuuttajia. Ikään nähden osallistujat olivat jonkin verran nuorempia kuin Vaasan maahanmuuttajat keskimäärin, mikä selittynee opiskelijoiden osallistumisaktiivisuudella. Tilaisuuteen osallistujien maahanmuuttajien työttömyysaste oli noin kolminkertainen kantaväestöön verrattuna, mikä on myös keskimääräinen tilanne alueella. Vastaavasti työllisiä oli jonkin verran enemmän kuin mitä heidän osuutensa on keskimäärin Vaasan kaupungin muunkielisen väestön keskuudessa Tilaisuuden kulku Vaasassa illalla järjestetty World Café - tilaisuus juonnettiin suomeksi ja englanniksi. Avauspuheenvuoron käytti Vaasan kaupungin puolesta perusturvajohtaja Jukka Kentala. Osallistujat jaettiin satunnaisesti (kielen mukaan) yhdeksään pöytäkuntaan, jotka käsittelivät kunkin pöydän teemaa noin 20 minuuttia. Sovitun ajan jälkeen ryhmät siirtyivät seuraavaan pöytään ja paneutuivat sen teemaan. Näin tieto siirtyi ja rikastui kussakin pöydässä keskustelijoiden siirtyessä pöydästä toiseen. Tavoitteena oli, että edellisen ryhmän tuottamia ajatuksia reflektoidaan, testataan ja kehitetään aina seuraavan uuden ryhmän saavuttua kahvilan pöytään. Vain pöydän teema ja sen kirjuri olivat pysyviä. Kirjurin tehtävänä oli tukea keskustelua, tehdä muistiinpanoja sekä laatia keskusteluteemasta yhteenveto kaikille yhteisesti esitettäväksi. Kirjureiksi oli ensisijaisesti kutsuttu eri tavoin maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä tai osallistaviin menetelmiin perehtyneitä, 9

10 asiasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Kirjurit sijoittuivat pöytiin niin, että saattoivat kirjata esim. omaan työtään mahdollisimman lähellä olevia keskusteluja ja näin myös välillisesti hyötyä niistä omissa tehtävissään ja niiden kehittämisessä. Kun kaikki ryhmät olivat käsitelleet jokaista kysymystä, pidettiin lyhyt tauko. Tauon aikana osallistujat saivat halutessaan täyttää edellä kuvatun osallistujien taustaa, kotoutumista ja tilaisuuden arviointia kuvaavan kyselylomakkeen. Tauon aikana samasta teemasta pöytäkeskusteluja koonneet kirjurit laativat yhteisen teemakohtaisen tiivistelmän kahvilan keskusteluista. Illan päätteeksi kirjurit esittivät kaikille kahvilan osallistujille kuultavaksi ja keskusteltavaksi yhteenvedon kustakin teemasta. Tilaisuuden lopussa osallistujille kerrottiin, miten keskustelujen tuloksia viedään eteenpäin Vaasan kaupungin organisaatiossa ja maahanmuuttajien palvelujen kehittämisessä. Tämä tuli hyvin esille, kun Vaasan maahanmuuttotyön johtaja Aira Kurtti käytti loppupuheenvuoron. Hän kiitti osallistujia vilkkaista keskusteluista ja kertoi, että keskustelun anti huomioidaan myös tulevassa paikallisessa ohjelmatyössä ja strategioissa. Vilkkaaseen keskusteluun innostanut World Café tilaisuus loppui vasta iltayhdeksän jälkeen, jolloin kiinnostuneilla oli vielä mahdollisuus opastettuun kierrokseen Vaasan kaupungintalolla. World Café-tilaisuuteen oli järjestetty lastenhoito, jotta myös pienten lasten vanhemmat pystyivät keskittymään rauhassa keskusteluihin. Tilaisuudessa oli myös kahvitarjoilu keskustelujen lomassa. Keskustelujen aikana tilaisuuteen osallistuneet järjestäjätahojen edustajat (Vaasan kaupunki, THL, VY) käsittelivät omassa ryhmässään samoja teemoja kuin pöydissäkin. 2. Keskustelujen tulokset 2.1 Maahanmuuton alkuvaiheessa ensimmäisen kolmen vuoden aikana annettava neuvonta ja ohjaus Alkuvaiheen neuvonnasta ja ohjauksesta kysyttiin a) Miten maahanmuuton alkuvaiheessa annettavaa neuvontaa ja ohjausta pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuton alkuvaiheessa annettavassa neuvonnassa ja ohjauksessa kehittyisivät toivottuun suuntaan? Yhteenvetona voidaan todeta, että World Café-tilaisuuteen osallistuneet maahanmuuttajat nostivat esille useita maahanmuuton alkuvaiheen neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä vahvuuksia, mutta myös 10

11 kehittämisen paikkoja. Vahvuuksina tuotiin esille laaja toimijaverkosto. Sillä on myös kääntöpuolensa: maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa ja neuvonnassa on syytä kiinnittää huomiota kommunikaation ja ymmärryksen mahdollistavaan kieleen, tiedon kokonaisuuteen ja selkeyteen pirstaleisuuden sijaan, alkuvaiheen ohjauksen neuvonnan ja ohjauksen koordinaatioon ja yhdensuuntaisuuteen, tiedon välittämisen yhteisiin kanaviin ja niiden toimivuuteen ja saavutettavuuteen. On tärkeää hyödyntää sosiaalisia verkostoja myös nettipohjaisia tiedonvälityksen kanavina. Myös maahanmuuttajien erityisryhmien tarpeisiin vastaaminen sekä tasa-arvoinen ja ystävällinen maahanmuuttajan kohtaaminen erilaisissa palveluissa nostettiin esille kehittämishaasteina. Vaasassa kahvilakeskusteluihin osallistuneiden maahanmuuttajien näkemykset olivat pitkälti yhteneväiset jo aiempien selvitysten ja käytännön kokemusten kanssa. Seuraavassa tarkastellaan keskustelujen antia hieman seikkaperäisemmin maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvontaan ja ohjaukseen liittämien keskeisten seikkojen mukaan ryhmitellen. Kielen merkitys alkuvaiheen neuvonnassa ja ohjauksessa ja tiedon More information in English on the websites of the City of Vaasa. pirstaleisuus, koordinaatio ja selkeys Moni maahanmuuttaja kaipasi tietoa joko englanniksi tai omalla kielellään. Kielikysymys koski niin asiakastilanteessa annettavaa tietoa kuin myös kirjallista tai sähköistä tiedotusmateriaalia. Kielikysymys liittyi sekä virallisten asioiden hoitamiseen että arkisiin tilanteisiin. Erilaisten lomakkeiden täyttäminen tuottaa maahanmuuttajille ongelmia, sillä moni oli kokenut, että he eivät olleet saaneet viranomaisilta riittävästi tukea suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen täyttämiseen. Keskusteluissa pohdittiin myös sitä, mistä ja miten maahanmuuttajien tarvitsemaa tietoa tulisi saada. Henkilökohtainen neuvonta koettiin erittäin tärkeäksi, mutta lisäksi kaivattiin sähköisiä informaatiolähteitä ja painotuotteita. Myös tiedottamista erilaisissa tilaisuuksissa ja tapaamissa pidettiin hyvänä vaihtoehtona. Maahanmuuttajat toivoivat järjestöiltä aktiivisempaa roolia alkuvaiheen neuvonnassa ja ohjauksessa. Tiedon tuottamista haluttiin laajentaa myös mediaan. Toivottiin, että paikallislehti tai -radio toimittaisi osan materiaalistaan englanniksi. Näin lehden ja radion tuottama tieto tukisi paremmin myös maahanmuuttajien kotoutumista. Tämä vahvistaisi tehokkaasti myös verkottumista. Usea maahanmuuttaja toivoi myös, että Vaasan kaupungin englanninkielistä internet-sivustoa kehitettäisiin rinnan suomenkielisen ja ruotsinkielisen sivuston kanssa. Nyt vain osa sivuston annista on käännetty englanniksi. 11

12 Osallistujat kokivat maahanmuuttajille, etenkin muuton alkuvaiheessa suunnatun tiedon koordinoinnin tärkeäksi. Tiedon keskittäminen yhdelle toimijalle helpottaisi niin virallisten asioiden hoitamista kuin palvelujen käyttöön liittyvää tiedon tarvetta. Tavoitteeksi esitettiin, että myös arkeen ja vapaa-aikaan liittyvistä asioista voisi saada tietoa kootusti yhden oven tai kanavan periaatteella. Monet maahanmuuttajat jakoivat kokemuksen, että heidän saapuessaan Vaasaan oli puuttunut joku taho tai toimija, jonka puoleen olisi voinut kääntyä aina tietoa tarvitessaan ja ilman ajanvarausta. Tämä on mittava haaste myös sähköisen asioinnin kehittämiselle ja alueelliselle yhteistyölle palvelujen toteuttamisessa. Kohtaaminen palveluissa Maahanmuuttajien keskusteluissa tuli esiin se, miten tärkeä merkitys on ihmisen kohtaamisella, olipa kysymys sitten kotoutumista tukevista palveluista, arjen askareista koulussa, työssä, vapaaaikana tai asuinalueella. Kielteiset asenteet ja ennakkoluulot heijastuvat palvelutilanteeseen, koko palvelun koettuun toimivuuteen ja ylipäätään arjen mielekkyyteen. Monella oli kokemuksia siitä, ettei palveluissa aina kuunnella riittävästi asiakasta. Jotkut arvelivat, että tämän takia maahanmuuttajaa ei jo varhaisessa vaiheessa tai oikea-aikaisesti ohjata hänen tarvitsemiinsa palveluihin. Joillekin tämä kokemus oli nostanut esille epäilyn, että välitetäänkö Vaasassa maahanmuuttajista. Sosiaaliset suhteet tiedonvälityksen kanavana Maahanmuuton alkuvaiheen neuvonnan ja tiedon saannin yhteydessä korostui maahanmuuttajan sosiaaliset suhteiden merkitys. Erityisen tärkeinä pidettiin kontakteja ja tutustumista kantaväestöön. Maahanmuuttajien mielestä kontaktit suomalaisiin tukevat kielen oppimista ja luovat tunteen kuulumisesta yhteiskuntaan, yhteisöön ja Vaasaan. Kanssakäymistä kantaväestön kanssa pidettiin erityisen tärkeänä myös tiedon saannin takia. Sen lisäksi, että se tarjoaa mahdollisuuden tarkentaviin kysymyksiin esim. eri palveluista tai tapahtumista. Kontaktit kantaväestöön ovat myös hyvä ja luonteva keino oppia enemmän suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja elämästä Suomessa ja Vaasassa. Tässäkin yhteydessä korostui jälleen järjestöjen tärkeä rooli. Näin siksi, että maahanmuuttajien kokemus oli, että kontaktit kantaväestöön toteutuivat usein viranomaisten kautta tai muissa virallisissa tilanteissa, eikä niinkään muutoin arjessa tai vapaamuotoisesti. 12

13 Mistä erityisesti kaivattiin tietoa? Keskusteluissa nousi lukuisia esimerkkejä erityisistä tiedon tarpeista. Monet kaipasivat lisää tietoa maahanmuuttajien oikeuksista ja velvollisuuksista, oleskelulupakäytännöistä, verotuksesta, Kelasta, kielikoulutuksista, työmahdollisuuksista ja erilaisista palveluista. Tietoa kaivattiin suomalaisesta yhteiskunnasta ja siitä, miten palvelujärjestelmä toimii. Sen lisäksi tietoa kaivattiin esim. työstä, koulutuksesta, vapaa-ajan harrastuksista ja tapahtumista, järjestöistä jne. Yleisesti ottaen voisi todeta, että maahanmuuttajat kaipasivat tietoa yleensä kenen tahansa arjen sujuvuutta edesauttavista asioista. 2.2 Maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvät kysymykset ja koetut kehittämistarpeet World Cafén kysymys terveydestä ja hyvinvoinnista a) Miten maahanmuuttajien terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien terveyden, hyvinvoinnin ja asumisen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Terveys, hyvinvointi ja asuminen tiedon tarve Yleisesti voidaan todeta, että terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvässä keskustelussa tiedon tarve nousi erittäin vahvasti esille. Erityisesti terveydenhoitopalvelut ja asumiseen liittyvät palvelut korostuivat. Tietoa kaivataan niin terveydenhuoltojärjestelmästä yleisesti kuin myös tarjolla olevista palveluista. Keskusteluissa nousi hyvin konkreettisena kysymyksenä esimerkiksi KELAkortti, sen käyttö ja kenellä on siihen oikeus. Myös YTHS:n palveluista kaivattiin lisää tietoa. Keskusteluissa todettiin, että suomalaisessa terveydenhuollossa on hyvin erilaiset standardit kuin monissa muissa maissa, joten tietoa ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan tulisi lisätä. Keskusteluissa korostui tarve saada informaatiota eri kielillä, sekä painotuotteiden että internetin kautta. Keskustelua syntyi myös ehkäisevästä terveydenhuollosta ja sen merkityksestä. Monella oli kokemuksia siitä, että usein tietoa sai vasta silloin, kun oli jo ongelmia. 13

14 Terveys, hyvinvointi ja asuminen palvelujen saatavuus Palvelujen saatavuuden osalta maahanmuuttajien kohtaamat haasteet ja ongelmatilanteet ovat hyvin samankaltaisia kuin kantaväestöllä. Terveyspalvelujen jonot ja hoitoon pääsemisen vaikeudet puhuttivat osallistujia. Lääkäripula oli havaittu ja etenkin lasten pitkittynyttä odotusaikaa hoitoon pidettiin hankalana. Myös yöaikaan oli ollut vaikeuksia päästä englantia puhuvan lääkärin vastaanotolle. Jotkut olivat myös kokeneet epäoikeudenmukaisuutta hoitotarpeen priorisoinnissa. Lääkärin ja sairaanhoitajien eri roolit eivät aina ole selkeitä maahanmuuttajille esimerkiksi sairaanhoitajien lääkemääräys oikeudet eivät olleet selvillä. Erityisesti opiskelijoiden kohdalla sairausvakuutuksen saamisen vaikeus korostui. Nykyjärjestelmän mukaisesti ulkomaalainen opiskelija ei saa sairausvakuutusta välttämättä kotimaastaan eikä Suomesta, jolloin vaihtoehdoksi jää ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt. Usein ne ovat kalliita ja pahimmassa tapauksessa vakuutus jää uusimatta. Tällöin EU:n ulkopuolelta tuleva opiskelija jää ilman hoitoa ellei pysty itse sitä maksamaan. Monet toivoivatkin, että tähän ongelmaan voitaisiin kaupungin ja korkeakoulujen yhteistyönä kehittää jokin toimiva järjestelmä. Students can t benefit from KELA even though they do parttime jobs and pay taxes, because they don t have work contract. Hyvinvointi kohtaaminen palveluissa Hyvinvoinnin kysymyksistä esiin nousi erityisesti suhtautuminen maahanmuuttajiin eri palveluissa. Monet toivoivat, että heihin suhtauduttaisiin luonnollisena osana yhteiskuntaa. Toiveena oli, ettei heitä liikaa eroteltaisi kantaväestöstä, sillä tarpeet ovat taustasta riippumatta usein hyvin samankaltaisia. Psykologista tukea tarvitaan etenkin maahanmuuttajien erilaisten taustojen ja tilanteiden ymmärtämiseksi. Yleisesti kaivattiin lisää resursseja terveys- ja sosiaalityöhön. Mikäli palvelu on ystävällistä ja avuliasta, siedetään vastoinkäymisiä ja hankaluuksia paremmin. Joitain kokemuksia oli myös siitä, että eri palveluissa tai toiminnoissa ei ole puututtu esille tuotuihin ongelmiin tai asiakkaasta ei ole otettu tosissaan. Esimerkiksi opettajilta ja rehtorilta kaivattaisiin lisää valmiuksia kuuntelemiseen. Yleisesti esiin tuotiin asennoituminen maahanmuuttajia kohtaan. Monet olivat kokeneet jonkinlaista rasismia ja keskusteluissa pohdittiinkin, että suurimmat ongelmat eivät välttämättä ole järjestelmässä vaan ihmisissä ja heidän asenteissaan. 14

15 Hyvinvointi - yhteisöllisyys Kuten muissakin teemoissa myös hyvinvointia käsittelevässä keskustelussa korostui sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys. Kanssakäyminen sekä toisten maahanmuuttajien että kantaväestön kanssa koettiin edistävän hyvinvointia ja lisäävän kuulumisen tunnetta. Myös englanninkielisiä tapahtumia kaivattiin esimerkiksi keskustelujen, kulttuuritapahtumien tai urheilun merkeissä. Tässä yhteydessä korostui myös järjestöjen rooli. Sosiaalista syrjäytymistä pidettiin uhkana hyvinvoinnille. Erityistä huolta herättivät haavoittuvassa asemassa ja elämäntilanteessa olevat henkilöt, kuten esim. vaikeista oloista saapuvat pakolaiset, työelämän ulkopuolella olevat naiset ja rikkonaiset perheet. Tulisi kiinnittää huomiota traumatisoituneiden perheiden vanhempien ja lasten hyvinvointiin. Estettäisiin huostaanottojen ja rikkonaisten perheiden syntymistä. Asuminen Asumiseen liittyvät asiat herättivät paljon keskustelua ja koetut tarpeet vaihtelivat jonkin verran kunkin henkilön elämäntilanteen mukaan. Yleisesti asumisen teemasta nousi keskusteluun asuntojen saatavuus. Turvallisia ja mukavia asuntoja koettiin olevan saatavilla liian vähän ja etenkin pula suuremmista perheasunnoista ja pienistä opiskelija-asunnoista on suuri. Maahanmuuttajilta rajautuu lähes automaattisesti pois mahdollisuus yksityisten vuokramarkkinoiden asuntoihin, jolloin ainoat kanavat asunnon vuokraamiseen ovat VOAS ja Pikipruukki. Ongelmana on tällöin maahanmuuttajien sijoittuminen samalle alueelle, jolloin integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeutuu. Hieman syrjäisempää sijaintia ei välttämättä pidetty huonona asiana mutta silloin se edellyttää sujuvaa ja luotettavaa julkista liikennettä, jotta liikkuminen on mahdollista. Julkisen liikenteen parantamiseksi ehdotettiin pienempien bussien käyttöön ottoa ruuhka-aikojen ulkopuolella. Näin säästettäisiin polttoainekuluissa tai voitaisiin mahdollisesti ajaa useampia vuoroja samoilla kustannuksilla. Maahanmuuttajien mahdollisuudet kotivakuutuksen ottamiseen rajalliset. Yleensä tarjoajina ovat kansainväliset yritykset, joilta korvauksien saaminen on hankalaa. 15

16 2.3 Kielen oppiminen ja koulutus World Cafén kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyvät kysymykset olivat seuraavat: a) Miten maahanmuuttajien kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien kielen oppimisen ja koulutuksen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Kieleen ja kielen oppimiseen liittyvät kysymykset nousivat eri tavoin esiin kaikissa teemoissa, mikä lienee luonnollista kielen ollessa kotoutumisen kannalta keskeinen tekijä. Teemat liittyivät kielikoulutuksen saatavuuteen, jatkuvuuteen ja kestoon, kurssien ajoitukseen, opetusmateriaaleihin ja opetusryhmien koostumukseen, opetusmenetelmiin, koulutuksen järjestelyihin ja kielen oppimisen kannalta tärkeisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Kielikoulutuksen saatavuus, jatkuvuus ja kesto Vaasassa kielikoulutuksesta ei varsinaisesti koettu olevan puutetta mutta monessa puheenvuorossa tai lapussa korostui kielikoulutuksen koordinaation puute. Osallistujat kokivat, että tällä hetkellä on toisaalta paljon aukkoja ja toisaalta päällekkäisyyksiä. Useampi osallistuja peräänkuulutti toisaalta eri aikoihin järjestettyjä ja enemmän eritasoisia kursseja. Erityisesti jatkokursseja kaivattiin lisää niin, ettei sopivien jatkokurssien puuttuessa jouduta osallistumaan samantasoiselle kurssille toistumiseen. Iltaisin ja viikonloppuisin järjestettyjä intensiivikursseja toivottiin erityisesti opiskelijoiden ja työssä olevien taholta. Suurimman puutteen kielikoulutuksesta kokivat juuri opiskelijat, jotka esittivät toiveita mm. omaan opiskelualaansa liittyvistä kielikursseista. Saatavuuteen liittyi myös selvästi informaation puute, sillä useampi maininta oli siitä, että tietoa kielikoulutuksen tarjonnasta on vaikea löytää. Kielikoulutuksen ajoitus Keskusteluissa korostui kielikoulutuksen ajoitus. Moni koki, että kielikoulutusta tulisi olla saatavilla mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Myös itseopiskeluun soveltuvaa materiaalia ja internetpohjaisia kursseja tulisi kehittää niin, että kielen opiskelun voisi aloittaa omin päin mahdollisimman nopeasti, mahdollisesti jo ennen maahan saapumista. Kielikoulutuksesta toivottiin informaatiota, joko englanniksi tai muilla kielillä, heti saapumisen jälkeen. 16

17 Opetusmateriaalit ja opetusryhmät Joitain kommentteja nousi myös liittyen opetusmateriaaleihin. Erityisesti aikuisille oppijoille kehitettyjä oppimateriaaleja kaivattiin kuten myös erilaisia oppimistapoja tukevaa materiaalia. Kirjojen lisäksi kaivattiin myös interaktiivista materiaalia. Kopioitujen harjoitusten sijaan kaivattiin kirjoja niin, että jokaisella osallistujalla olisi oma kirja. Opetusmateriaalien tulisi myös paremmin vastata kurssin tasoa niin, että alussa kirjat olisivat helpompia. Sen lisäksi osallistujat kokivat, että hyvin heterogeeniset opetusryhmät vaikeuttavat kielen oppimista ja vähentävät opiskelun mielekkyyttä. Opetusmenetelmät Opetusmenetelmät herättivät runsaasti keskustelua. Erilaisista intensiivisen oppimisen menetelmistä koettiin olevan puutetta. Moni koki, että opetuksen lähtökohtana tulisi olla yksilölliset oppimistyylit niin, että opetus paremmin vastaisi eri tarpeita ja näin varmistaisi oppimisen. Perinteisen kieliopin rinnalle toivottiin enemmän käytännön harjoitteluja ja kommunikaatiota. Aitoja vuorovaikutustilanteita ja keskustelumahdollisuuksia kaivattiin opetukseen. Kieliopetukseen kaivattiin myös enemmän luovia osioita esim. urheilun, eri tapahtumien tai retkien avulla. Myös vierailuja esim. vanhainkodeissa tai osallistuminen koulujen toimintaan ehdotettiin. Opetusmenetelmät voisivat myös pohjautua audiovisuaaliseen aineistoon tai maahanmuuttajien väliseen tandem-opetukseen. Myös draamaa ehdotettiin kielen oppimisen menetelmäksi. Kielikoulutuksen järjestely Opetusmenetelmien lisäksi kielikoulutuksen järjestelyt herättivät keskustelua. Työnantajien rooli kielen oppimisessa tulisi olla suurempi. Toisaalta toivottiin harjoittelumahdollisuuksia kieliopintojen yhteyteen ja toisaalta myös työnantajalta joustavuutta kieliopintoihin osallistumiselle esimerkiksi myöntämällä oikeuden opiskella kieltä työajalla tai myöntämällä opintovapaata kieliopintojen ajaksi. Vuorovaikutus ja sosiaaliset kontaktit kielen oppimisen perusta Kielen oppiminen koettiin vahvasti sosiaalisena asiana ja tästä näkökulmasta nousi paljon ehdotuksia kielen oppimiseen liittyvässä keskustelussa. Osallistujat ehdottivat kerhoja, joissa maahanmuuttajat voisivat ohjaajan tukemana mutta vapaamuotoisesti tavata muita maahanmuuttajia ja harjoitella kieltä keskenään. Opiskelijoille ehdotettiin esim. tapaamisia suomalaisten perheiden 17

18 kanssa esim. viikonloppuvierailun tai mökkivierailun kautta. Kaiken kaikkiaan osallistujat kaipasivat enemmän mahdollisuuksia kanssakäymiseen kantaväestön kanssa tukemaan kielen oppimista. Yhtenä ehdotuksena esitettiin virtuaalista avointa vaihtotoria, missä esim. kantaväestön antamaa kieliharjoitusta voisi vaihtaa muihin palveluihin kuten esim. lastenhoito tms. 2.4 Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo World Cafén työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyvät kysymykset olivat seuraavat: Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo a) Miten maahanmuuttajien työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? b) Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulon liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan? Työllistymisen kautta maahanmuuttajalla on mahdollisuus aineellisten perustarpeiden tyydyttämiseen työn tarjoaman toimeentulon ja kielen oppimisen näkökulmasta. Työyhteisö tarjoaa myös osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia, sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia suhteita ihmisten välillä vahvistaen osallisuuden kokemusta. World Cafén työllisyyteen liittyvien keskustelujen vahva viesti oli, että työpaikan saaminen oli osallistujille erittäin tärkeää ja että ihmiset toivovat voivansa myös työn kautta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Keskusteluissa korostui erityisesti työllistymiseen liittyvä tiedotus, työn saamiseen liittyvät kieliongelmat, aiemman osaamisen tunnistaminen, opiskelijoiden työllistymiseen ja harjoitteluun liittyvät kysymykset, työperäisen maahanmuuttajan perheenjäsenten työllistyminen sekä työnantajien asenteet. Työllisyyteen liittyvä tiedotus Myös työelämästä ja työllistymisestä kaivattiin lisää tietoa. Erityisesti kaivattiin yleistä tietoa työelämästä Suomessa ja asioista jotka liittyvät mm. työsopimuksiin, eri liittoihin ja työolosuhteisiin. Tällä hetkellä näistä kysymyksistä on saatavilla hyvin vähän tietoa muilla kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Sen lisäksi toivottiin, että vapaana olevia työpaikkoja voitaisiin markkinoida myös englanninkielellä. 18

19 Työ ja kieli Monet osallistujat pitivät kielikysymystä työllistymisen kannalta merkittävimpänä tekijänä. Puutteellinen kielitaito koituu esteeksi työllistymiselle varsinkin tehtäviin, jotka edellyttävät suomen ja/tai ruotsin kielen osaamista. Toisaalta kielitaitovaatimuksia pidettiin joissain tilanteissa turhan korkeina. Monella oli kokemuksia siitä, että työnantajat eivät palkkaa maahanmuuttajia vedoten kielitaitoon, vaikka itse työtehtävässä kielitaito ei olisikaan välttämätöntä. Monet toivoivat myös työnantajilta joustavuutta niin, että kielikursseja voisi ainakin osittain suorittaa työaikana tai työpaikalla. Varsinkin vuorotyössä olevilla osallistuminen kielikoulutukseen voi olla haasteellista. Kielitaitoa pidettiin pitkälti avaimena työelämään, mutta toisaalta koettiin, että työ tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet kielen oppimiselle. Finland is a very nice country but I think that there is not much equality especially when it comes to issue of jobs. You always need to know someone who already works there. This is a big barriers to new entrants. Osaamisen tunnistaminen Keskusteluissa korostui myös aiemman osaamisen niin koulutuksen kuin työkokemuksenkin tunnistamiseen liittyvät ongelmat. Työnantajat eivät välttämättä tunnista ulkomailla hankittua koulutusta tai arvosta ulkomailla kertynyttä työkokemusta. Moni työnantaja vaatii työkokemusta Suomesta, jota ei varsinkaan korkeampaa koulutusta vaativasta työstä ole helppo saada. Opiskelijoiden työllistymiseen ja harjoitteluun liittyvät kysymykset Erittäin paljon keskustelua herätti ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelu- ja työllistymismahdollisuudet. Joissakin koulutusohjelmissa vaaditaan työharjoittelua ja valmistuminen voi viivästyä puuttuvan työharjoittelun takia. Monet opiskelijat ilmaisivat halukkuutensa jäädä Suomeen töihin saatuaan suomalaisen korkeakoulututkinnon, mutta koulutusta vastaavan työpaikan saanti on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Erityisen haasteelliseksi koettiin työllistyminen julkiselle sektorille. Korkeakouluilta kaivattiin vahvempaa ja määrätietoisempaa tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelulle ja työllistymiselle ja entistä läheisempää 19

20 yhteistyötä kaivattiin korkeakoulujen ja työnantajien välille. Ylimenojaksoa opinnoista työelämään tulisi kehittää niin, että se toimisi joustavammin. Työperäisen maahanmuuttajan perheenjäsenten työllistyminen Työn takia Vaasaan muuttaneet henkilöt kaipasivat myös työllistymismahdollisuuksia aviopuolisoilleen sekä toimeentulon että Vaasaan jäämisen mielekkyyden kannalta. Tässä yhteydessä korostui myös perheen arjen sujuvuuden kannalta tiedon saamisen tärkeys (esim. lastenpäiväkodit, koulu). Työnantajien asenteet Monessa puheenvuorossa korostui työnantajien asenteet ja ennakkoluulot työllistymisen esteenä. Toisaalta aiempaa osaamista ei tunnusteta tai arvosteta ja toisaalta ennakkoluulot tai yksittäisten huonojen kokemusten pohjalta ei uskalleta palkata maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajien ja työnantajien vuoropuhelua tulisi kehittää niin, että luottamus kasvaisi puolin ja toisin. Monet kokivat toisaalta myös, että työnantaja ei osaa hyödyntää maahanmuuttajien osaamista, esimerkiksi eri kieliä tai paikallista tuntemusta. Konkreettinen ehdotus oli, että suuremmilta yrityksiltä voitaisiin vaatia että ne työllistäisivät maahanmuuttajia (esimerkiksi eri sanktiojärjestelmien kautta, edellyttäisi lakimuutosta). Pienille ja keskisuurille yrityksille voisi tarjota tukea niin, että maahanmuuttajan työllistäminen tuntuisi helpommalta. 2.5 Mitä minä maahanmuuttajana itse haluan tai voin tehdä? Keskustelun aikana oli tarkoitus että osallistujat vastaisivat kysymykseen: mitä minä itse haluan tai voin tehdä, niin että kuhunkin teemaan liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan?. Tämä kysymys jäi vähemmälle huomiolle pääasiallisesti ajan puutteen takia, sillä kussakin teemassa oleva ensimmäinen kysymys herätti vilkasta keskustelua. I could participate helping in arranging seminars, workshops and events etc. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että riippumatta teemasta World Cafén osallistujat suhtautuivat myönteisesti mahdollisuuksiin vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yleinen näkemys oli, että jos itse on aktiivinen, niin integraatioprosessi onnistuu paremmin. Todettiin että positiivisella asenteella mm. kielen oppiminen on huomattavasti helpompaa. Vastavuoroisesti moni oli valmis opettamaan 20

21 oma äidinkieltään kantaväestölle. Jotkut olivat halukkaita osallistumaan uusien tulokkaiden vastaanottamiseen kertomalla omista kokemuksistaan. Esimerkiksi työelämään liittyvät asiat voisivat olla sellaisia, joissa pidempään maassa asunut henkilö voisi auttaa uusia tulokkaita. Monet olivat kiinnostuneita osallistumaan vapaaehtoistyöhön, jonka tavoitteena olisi uusien maahanmuuttajien tukeminen. Jotkut ehdottivat, että he voisivat toimia välittäjänä kantaväestön tai viranomaisten ja maahanmuuttajien välillä niin, että asiointi olisi helpompaa molemmin puolin. Jotkut tarjoutuivat myös osallistumaan eri seminaarien, työpajojen ja monikulttuuristen tapahtumien järjestelyihin. 3 Tilaisuuden palaute, yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Osallistujien antama palaute Osallistujien itse World Café-tilaisuudesta antaman hyvin myönteisen palautteen pohjalta on perusteltua pitää tilaisuutta onnistuneena. Suurin osa olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tilaisuudessa käydyt keskustelut olivat antoisia ja että ne tapahtuivat hyvässä hengessä. Osallistujat pitivät myös osallistumistaan hyvin tärkeänä, koska maahanmuuttajien ääntä tulisi kuulla laajemmin kotoutumista ja hyvinvointia tukevien palvelujen kehittämisessä. Suurin osa piti myös menetelmää uutena tapana osallistua ja vaikuttaa maahanmuuttajien tilanteeseen kunnassa. Lähes kaikki osallistujat olivat joko täysin tai jokseenkin varmoja osallistumisestaan vastaavanlaiseen tilaisuuteen myös tulevaisuudessa. Kyselylomakkeen loppuun kirjoitetuissa avoimissa kommenteissa lähes puolet osallistujista esittikin toiveen siitä, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin säännöllisesti. Itse tilaisuuden jälkeen tulleissa palautteissa koettiin kaupungin edustajien läsnäolo hyvin tärkeäksi ja myönteiseksi asiaksi. Se kertoo osallistujille siitä, 21

22 että kaupungissa ollaan halukkaita ja sitoutuneita kuulemaan maahanmuuttajien näkemyksiä palveluita kehitettäessä. Yhteenveto ja suositukset World Café - tilaisuudessa käydyissä keskusteluissa esille nousseet asiat ovat hyvin linjassa sekä kansainvälisissä että kansallisissa selvityksissä ja tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ja vahvistavat myös Vaasassa tehdyistä selvityksistä saatuja tuloksia. On tärkeää huomioida, että keskusteluissa esille tulleet kehittämistoiveet ja ehdotukset kohdistuvat laajasti monelle eri yhteiskunnan tasolle ja toimijalle eikä ainoastaan kunnan järjestämiin palveluihin. Monet kehittämistarpeet edellyttäisivät muutosta lainsäädäntöön, kuten esimerkiksi asumisperusteinen sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset, terveyspalvelujen piirin kuuluminen tai vakuutusten saaminen. Paljon keskustelua herättäneet kieleen ja työllistymiseen liittyvät kysymykset ja niitä koskevat kehittämistoiveet ja esitykset liittyvät keskeisesti TE-Toimiston palveluihin joten palaute tulee saattaa myös heidän ja ELY-keskuksen tietoon. Kieleen liittyvä palaute kuuluu myös työvoimapoliittisen koulutuksen toteuttajille kuten esim. VAKK:lle. Sen lisäksi kielen opetukseen liittyvä palalute välitetään muille, kuten esim. vapaan sivistystyön puitteissa kielikoulutusta järjestäville tahoille. Työhön ja työllistymiseen liityvissä kysymyksissä palaute tulee myös välittää työnantajille mm. yrittäjäyhdistysten välityksellä. World Café tilaisuuden eri teemoissa esille noussut tarve kehittää maahanmuuttajien kohtaamista palveluissa, erityisesti yleisissä palveluissa, on myös tunnistettu monessa tutkimuksessa. Tarvitaan lisää maahanmuuttajuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää osaamista. Tämä tulisi erityisesti huomioida työntekijöille ja erityisesti esimiehille suunnatun henkilöstökoulutuksen suunnittelussa. Tilaisuudessa käytyjen keskustelujen tulokset vahvistavat toisaalta myös toteutetun tai meneillään olevan kehittämistyön tarpeellisuutta. Monet ehdotukset koskivat infopisteen perustamista maahanmuuttajille niin, että tieto palveluista, lainsäädännöstä ja yhteiskunnasta yleisestikin olisi saatavilla ns. yhden luukun periaatteella. Tämä esimerkki tukee vahvasti Pohjanmaalla perustetun maahanmuuttajien neuvontapisteen Welcome Officen toimintaa ja kertoo siitä, että tälle ja muille alueellisille ja koordinoiduille palvelulle on tarvetta. Parhaimmillaan keskustelut voivat evästää myös meneillään olevia ja tulevia kehittämishankkeita ja prosesseja, joiden tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutumista tukevien palveluiden kehittäminen. Näistä esimerkkinä alueella toteutettavat kansalliset Osallisena Suomessa- ja Kaste-hankkeet ja lukuisat muut alueellisesti ja paikallisesti toteutettavat kehittämistoimenpiteet niin hankkeissa kuin itse palveluissakin. 22

23 Jatkotoimenpiteet Vaaasan kaupungin edustajat ja hanketiimi käsittelivät pidetyssä kokouksessaan keskusteluista laadittua alustavaa yhteenvetoa ja raporttia. Kaupungin edustajille tarjottiin mahdollisuutta kommentoida alustavaa raporttia ja saadut kommentit on huomioitu käsillä olevassa raportissa. Kokouksessa todettiin, että on tärkeää, että keskustelujen viestiä viedään eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Kokouksessa päätettiin, että viimeistelty World Cafén raportti viedään käsiteltäväksi elo-syyskuussa pidettäviin Sosiaali- ja terveyslautakunnan, Maahanmuuttajaneuvoston ja Maahanmuuttajatyöryhmän kokouksiin. Samalla pohjustetaan tulevan kansalaisraadin julkilausuman käsittelyä. Asian käsittely kussakin elimessä tukee myös Vaasan kaupungin kotouttamisohjelman laatimista. World Café-tilaisuuden tarkoituksena oli myös luoda pohjaa ja määrittää syksyn kansalaisraadissa käsiteltävää kysymystä. Alustavan raportin pohjalta kokous päätti ehdottaa tukityöryhmälle ja ohjausryhmälle, että kansalaisraadissa käsiteltäisiin erityisesti kielen ja työllisyyden kysymyksiä hyvinvointia ja niitä tukevien palvelujen kehittämisessä. Kieli ja työllistyminen ovat useassa, niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin, tutkimuksessa todettu kotoutumista vahvasti tukeviksi tekijöiksi ja World Cafén keskustelut vahvistivat tätä käsitystä. Näin ollen kokouksen ehdotuksena on, että raadin teemaa pohjustettaisiin näihin teemoihin liittyvillä asiantuntijalausunnoilla ja ne kytkettäisiin vahvasti uudessa kotouttamislaissa ja valtion uudessa kotouttamisohjelmassa kirjattuihin tavoitteisiin ja määräyksiin. Kokouksen ehdotuksia kansalaisraadin kysymyksistä käsitellään syyskuussa pidettävien tukityöryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa. Prosessi jatkuu lokakuussa 2012 järjestettävällä maahanmuuttajien kansalaisraadilla. Kansalaisraadin kieleen ja työllisyyteen pureutuva julkilausuma viedään käsiteltäväksi aiheen kannalta keskeisiin toimielimiin ja saatetaan laajemmin viranhaltijoiden ja päättäjien tietoon. Julkilausumaa käsitellään tammikuussa 2013 pidettävässä World Café 2 tilaisuudessa, missä kaupunki antaa myös vastineensa asiakirjassa esitettyihin ehdotuksiin. On tärkeää, että vastaavanlaisten tilaisuuksien jälkeen varmistetaan, että osallistujat saavat palautetta siitä, miten ehdotuksia on käsitelty ja mihin toimenpiteisiin ne ovat mahdollisesti johtaneet. World Café-tapahtuman jatkosta tullaankin tiedottamaan SOLID VOICEn blogin (http://blog.uwasa.fi/solid/) kautta ja tapahtumaan osallistuneille myös suoraan sähköpostitse. 23

24 Tilaisuudessa eräs osallistuja sanoi, että tämä oli ensimmäinen kerta hänen maassaolonsa aikana, kun hänen mielipidettään on kysytty. Niin julkisten kuin kolmannen sektorin toimijoiden yhteisten ponnistelujen yhtenä tavoitteena voisikin olla osallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä vahvistavan avoimen dialogin varmistaminen niin, että sille löytyy kunnan palvelurakenteessa oma luonnollinen ja pysyvä paikkansa. Kiitos kun järjestitte tämä World Café. Olisi hyvä että tämä tapahtuma jatkuu. 24

25 World Café tilaisuuden teemat ja kysymykset Liite 1 Maahanmuuton alkuvaiheessa ensimmäisen kolmen vuoden aikana - annettava neuvonta ja ohjaus 1. Miten maahanmuuton alkuvaiheessa annettavaa neuvontaa ja ohjausta pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuton alkuvaiheessa annettavassa neuvonnassa ja ohjauksessa kehittyisivät toivottuun suuntaan? Terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvät asiat 1. Miten terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta maahanmuuttajien asiat terveyden, hyvinvoinnin ja asumisen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Kielen oppiminen ja koulutus 1. Miten maahanmuuttajien kielen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien kielen oppimisen ja koulutuksen suhteen kehittyisivät toivottuun suuntaan? Maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulo 1. Miten maahanmuuttajien työllistymiseen, työssä oloon ja toimeentuloon liittyviä asioita pitäisi kehittää Vaasassa? 2. Mitä minä itse haluan tai voin tehdä, jotta asiat maahanmuuttajien työllistyminen, työssä olo ja toimeentulon liittyvät asiat kehittyisivät toivottuun suuntaan? 25

26 WORLD CAFÈ tilaisuus, markkinointi- ja rekrytointikanavat Liite 2 RYHMÄ Määrä Markkinointikanavat SV MK Kommentteja/huomio Kolmansien maiden kansalaiset työperusteinen Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat Pakolaiset ja turvapaikanhakij at Kolmansien maiden kansalaiset aviopuolisot, aikuiset perheenjäsenet EU:n kansalaiset, työperäiset, opiskelijat, perheenjäsenet Kaikki ryhmät n Alueen yritykset, - Hanna Auronen (ELY-keskus) - Juha Häkkinen (kauppakamari) - omat kontaktit yhdyshenkilöihin Maahanmuuttajien yritykset - Hanna Auronen (?) - Tommi Virkama (Vasek) Kielikurssit - VAKK, EFÖ, OPISTOT Työvoimatoimisto Korkeakoulut - kansainvälisten asiain päälliköt - opintoasiain päälliköt (osoitteet löytyvät osoitteesta hp?main=19&did=33&lang=1 ) - korkeakoulujen opiskelijoiden ryhmä ( ) Seurakunta Ulkomaalaistoimisto Vastaanottokeskus Kotouttamiskoulutukset (VAKK) Kielikurssit (VAKK) Luetaan yhdessä-ryhmät Kotouttamiskoulutukset (VAKK) Kielikurssit (VAKK, EFÖ,OPISTOT, luetaan yhdessä-ryhmät) Työvoimatoimisto Yllämainitut kanavat Maahanmuuttajien järjestöt - järjestöjen yhdyshenkilöt - Järjestöhautomo Muut järestöt Mira-yhdistys Kohtaamispaikat (Settlementti, perhekeskukset Sote-palvelut (sos.tsto, neuvolat, terveyskeskus Tiedon välitys ryhmäläisten kesken Lehtijutut Posterit ja esitteet x x x Os a x x x x x x x itavaa 26

27 Make a difference: Participate in the WORLD CAFÉ Liite 3 Internationality is recognized as one of the success factors for the development of the City of Vaasa, and Vaasa is indeed a diverse city. In addition to Finnish and Swedish there are almost 100 other languages spoken. People from abroad move to Vaasa for different reasons; for job, studies, family reasons, as refugees and asylum seekers and other reasons. Are you one of them? If so, we need your ideas in order to develop our city. We invite you to participate in the World Café on Thursday 26th of April, 2012 at Venue: the City Hall of Vaasa Why a World Café? Do the welfare services in Vaasa meet your needs? How could the services be improved? What is your opinion and what are your suggestions? The World Café is open for all migrants living in Vaasa, and the aim is to discuss topics that are important for integration and wellbeing of new inhabitants in Vaasa. Who can participate? 27

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA Emmi Hakala 2014 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (JY) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄYTÄNNÖNOPETTAJA-KOULUTUS... 4 3 PRAKSIS-TOIMINTA... 7 4 YHTEISTYÖ...

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus

Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus TE-toimiston sijainti ja opasteet Selkeät, eri kielillä olevat opasteet auttavat palvelujen saavuttamista Liikenneyhteydet ja saavutettavuus

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot