LOG11. M.A.D. Logs LOG11. 1 Perustietoa M.A.D. Logs -ohjelmasta. 2 Asennus ja päivitys. 2.1 M.A.D. Logs -laajennus

Transkriptio

1 ArchiCAD 11 HIR. - 1 M.A.D. Logs 1 Perustietoa M.A.D. Logs -ohjelmasta M.A.D. Logs on tarkoitettu visualisointiin, tuotantokuvien tekemiseen, määrälaskentaan, ja CNC-ohjauskoodien tuottamiseen. M.A.D. Logs koostuu kolmesta osasta; perustana pyörivästä ArchiCADistä, M.A.D. Logs -laajennuksesta ja Hirret-kirjastosta. Aluksi talo mallinnetaan ArchiCADin perustyökaluilla mahdollisimman pitkälle käyttämällä hirsikirjaston objekteja apuna mm. seinänpäätyjen muotoilussa. Tämän jälkeen hirsilaajennus muuntaa ArchiCAD-seinät erillisiksi hirsiobjekteiksi. Muunnosvaiheessa laajennus sijoittaa hirsiobjekteja tarvittavan määrän suunnittelijan piirtämän ArchiCAD-hirsiseinän tilalle, salvoo liitokset, tekee aukot ja viistää ylimmät hirret kattojen mukaan. Hirsiksi muuntamisen jälkeen kehikon suunnittelua jatketaan lisäämällä seinäkuviin tappi-, pultti- ja sähköporauksia ym. tarvikkeita. Valmiista seinäkuvista löytyy kaikki hirsien työstämiseen ja pystytykseen tarvittavat mitat ja tiedot. Seinäkuvista voidaan edelleen tallettaa CNC-työstötiedosto ja tarvikelistaus tarvittaessa vaikka prikan tarkkuudella. Nämä vaiheet tarvitsevat valmistajakohtaista räätälöintiä - lisätietoja saa M.A.D.:stä. 2 Asennus ja päivitys 2.1 M.A.D. Logs -laajennus Kansio M.A.D. Logs_Win tai MAD Logs_Mac sijoitetaan kokonaisuudessaan ArchiCAD-kansion sisällä olevan ArchiCAD-laajennukset -kansion sisälle. Englanninkielisissä ArchiCAD-versioissa vastaava laajennuskansio on nimeltään Add-Ons. Laajennus latautuu automaattisesti, kun ArchiCAD käynnistetään, minkä merkkinä valikkoriville ilmestyy Hirret-valikko. Laajennuksen hakemistosta löytyy asetustiedosto LogWall.ini, jossa säädetään alkuarvoja toiminnoille. Tiedosto säädetään yleensä asiakkaalle räätälöinnin yhteydessä, mutta asetuksia voi joskus olla tarpeen muuttaa. LogWall.ini -tiedoston voi avata millä tahansa tekstieditorilla. Tiedosto Logwall.lic sisältää suojausnumeron, joka on laskettu asiakkaan suojausmodulin numeron mukaan. Mikäli suojausmoduli vaihtuu, täytyy laskea uusi LogWall.lic tiedosto. Laajennus luo automaattisesti.lic tiedoston rekisteröinnin yhteydessä. Rekisteröintiin tarvitaan M.A.D.in laskema suojauskoodi. Tämä on tarpeen vain, mikäli toimitetun hirsipaketin mukana ei ole valmista.lic-tiedostoa tai hirsiä ei ole käytetty tällä suojausmodulilla. M.A.D. Logs toimii demotilassa jos käynnistät ArchiCADin demoversiona (ilman suojausmodulia). Vinkki: ArchiCAD sisältää käyttöliittymän eli työympäristön muokkausominaisuudet, joilla eri tarkoituksiin voi luoda profiileja. Esimerkiksi valikkojen sisältöjä ja paikkoja voi muokata. Suositeltavaa on että, hirsisovelluksen käyttöä varten tehdään omat asetuksensa. Hirretvalikko voi jäädä piiloon valikkoriviltä mikäli käytössä on paljon erilaisia lisälaajennuksia. Katso tarkemmin kohdasta ArchiCADin käyttöliittymän muokkaus hirsiä varten.

2 HIR Laajennuksen rekisteröinti M.A.D. Logs toimii rajoituksetta ArchiCADin NFR- ja demoversioilla. Normaali ArchiCAD-lisenssi on rekisteröitävä ennen kuin se toimii rajoituksetta. Mikäli tuotetta ei ole rekisteröity, näyttää ohjelma seuraavan ilmoituksen: Kirjastoja hallitaan kohdassa Arkisto Kirjastot ja Objektit Kirjastojenhallinta Rekisteröintikoodi talletetaan laajennuksen hakemistoon nimellä LogWall.lic. Jos käyttäjän oikeudet eivät riitä hakemistoon kirjoittamiseen, annetaan siitä virheilmoitus. 2.3 Hirret-kirjasto Hirret-kirjaston kansion voi sijoittaa vapaasti. Sopiva paikka on esimerkiksi ArchiCAD ohjelma-kansion sisällä oleva Kirjastotkansio: Kirjaston asennuksen jälkeen asetetaan Hirsi-objektin oletusasetukset sopiviksi, mikäli niitä ei ole ennalta ohjelmoitu kohdalleen. Oletusasetuksia muutetaan kohdasta Arkisto Kirjastot ja objektit Avaa objekti (Ctrl-Vaihto+O). Hirttä voi muokata myös objektin parametreistä kohdasta Hirren perussäätöjä: Sinne kannattaa tallentaa kirjastot, joita käytetään kaikissa projekteissa. Harvemmin käytettävät kirjastot kannattaa tallentaa projektikohtaisiin kirjastokansioihin. Jos esimerkiksi eri hirsityypit tai koot käyttävät eri karapuun mittoja, voi asetukset säätää objektityökalun asetuksista ja tallettaa ArchiCADin työkaluille yhteisellä Muisti-toiminnolla helposti myöhemmin uudelleen käytettäviksi. Tämän jälkeen kohdasta Ikkunat Apuikkunat Näytä muisti, saadaan asetukset helposti valittaviksi. Kaikille hirsityypeille yhteiset säädöt kannattaa kuitenkin tehdä yllä olevan kuvan mukaan suoraan hirsiobjektin asetuksiin. Vinkki: Muistin voi asentaa automaattisesti Työympäristön osaksi kohdasta Vaihtoehdot Työympäristö.

3 HIR Päivittäminen Pyrimme pitämään palvelimellamme osoitteessa aina uusimpia versioita ladattavina. Päivitys tarkoittaa yleensä vain joidenkin tiedostojen korvaamista uusilla versioilla. Viimeistään ArchiCAD-versiopäivityksen yhteydessä on suositeltavaa varmuuskopioida kaikki hirsiin liittyvät projektit.pla-muotoon. Hirsilaajennus on tehty aina tiettyä ArchiCAD-versiota varten. M.A.D. Logsin päivittäminen on siis käytännössä silloin sama kuin uuden version asennus. 3 Vinkkejä M.A.D. Logsilla työskentelyyn ja aloitukseen Tietyn järjestelmän ja rutiinin luominen CAD-suunnittelussa on tärkeää. Sama pätee niin työn aloittamisessa, tulostamisessa kuin arkistoimisessakin. Tämä ohjekirja ei ota kantaa juuri oikeanlaisen järjestelmän tekemiseen, mutta muutamia vinkkejä ja näkökohtia on syytä esittää. Toimiva järjestelmä ei synny hetkessä, vaan työskentelyn tiimellyksessä kohdattavat ja opittavat asiat pitäisi pystyä sisäistämään osaksi omaa CAD-järjestelmää. Näin toimien järjestelmän kehitys on jatkuvaa. Rakennus luonnostellaan ArchiCADin seinätyökalulla. Usein ArchiCADin perusominaisuudet riittävät lopullisiin luonnoksiin, jolloin hirsisovellusta tarvitaan vasta työpiirustuksien luomiseen tai tarkkaan kustannuslaskentaan. Kaikki yksittäisetkin hirret, kuten välipohjapalkit, mallinnetaan ArchiCAD-seinillä, jolloin automatiikka pystyy tekemään koko rakennuksen hirret mahdollisimman pitkälle oikein. Alla esimerkki tehokkaasta työprosessista. ArchiCAD-käsikirja, koska koulutuksissakaan ei aina ehditä käydä läpi koko ohjelmaa. Suosittelemme ArchiCAD-peruskoulutuksen käyneille lisäksi vähintään päivän konsultointikoulutusta, jolloin syvennytään vain Logs-laajennukseen. Todella toimivan systeemin rakentamisen aloittaminen ilman koulutuspohjaa on hankalaa. 3.2 Aloituspohja Tehokkaan suunnittelujärjestelmän yksi kulmakivi on hyvä aloituspohja, josta projektit saadaan nopeasti alkuun. Useasti käytettäviä elementtejä ja objekteja on esisijoitettu valmiiksi sopivilla asetuksilla. Tarkemmin ajateltuna kaikki ArchiCAD-projektit voivat toimia aloituspohjina, sillä avattuasi vanhan tai aloitettuasi uuden ArchiCAD-projektin, on käytettävissäsi erilaisia valmiita settejä materiaaleja, täytteitä, rakenteita, jne. ArchiCADissa muunneltavia materiaaleja ja muita tiedoston ominaisuuksia ym. kutsutaan attribuuteiksi. Attribuuttien liittäminen projektista toiseen on mahdollista valikon kautta kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Atribuuttien hallinta. Samoin Muistin avulla säätöjen ja attribuuttien siirtäminen on mahdollista laajemminkin. Yrityskohtainen aloituspohja sisältää tyypillisiä, kaikille yhteisiä attribuutteja, joita rajataan tai lisätään projektin mukaan. Aloituspohja sisältää myös toimistossa käytettyjen planssien asetukset, kuten paperikoot ja nimiöt Käyttöliittymän muokkaus Työympäristö valitaan projektia aloitettaessa ja sitä vaihdetaan tarvittaessa kohdassa Vaihtoehdot Työympäristö. Työympäristöllä säädetään ohjelma optimaaliseksi esimerkiksi hirsisuunnittelua varten. Työympäristö koostuu siihen sisältyvistä asetuksista. Tarkemmat ohjeet löytyvät ArchiCADin omasta ohjekortistosta. Esimerkiksi määritellään painikepalkki Hirret-valikon käskyistä: Painikepalkkien määrittelyt löytyvät kohdasta Vaihtoehdot Työympäristö Työympäristö... ja hakemistorungosta edelleen Komentoasetukset Painikepalkit. Valitse Painikepalkin asetukset ja Uusi Painikepalkki (oikeassa laidassa). Uuteen painikepalkkiin haetaan listattujen valikoiden Hirret-valikosta kaikki hirsikomennot. Alla olevassa kuvassa on juuri klikattu valintaa Lisää valittu ja näin valittu työkalupalkkiin kaikki hirsitoiminnot. 3.1 Tarvittavat ennakkotiedot Logs-ohjeet olettavat, että käyttäjä hallitsee ArchiCADin perusteet. Logs-laajennuksen ymmärtäminen on paljon helpompaa, mikäli ArchiCAD on kunnolla hallussa. Kannattaa käydä läpi myös Kun tämä on valmis, tallennetetaan asetukset, eli valitaan taas Komentoasetukset ja oikealta Tallenna nimellä. Tämän jälkeen kohdassa käyttäjän asetukset valitaan, mihin Työympäristöön painikepalkki sisällytetään, ja tarvittaessa tallennetaan se (haluttaessa asetetaan se oletusarvoiseksi). Nyt hirsiprojektien aloittaminen on helpompaa, koska asetukset ovat aina tarvittaessa valmiina.

4 HIR Seinien piirtäminen ArchiCADillä hirsiseinien piirtäminen on helppoa. Seinätyökalun asetuksissa valitaan seinän täytteeksi Hirsi, tai hirttä kuvaava rakennetyyppi. Seinälle annetaan sopiva paksuus ja korkeus. 3D-välilehden Hirsiseinä-asetuksissa tehdään halutut asetukset esimerkiksi kuvan esittämällä tavalla. Kaikkein nopein luonnostelu tapahtuukin normaaleilla ArchiCAD-seinillä, joille annetaan hirren nousu vasta, kun rakennuksen muoto on tarkentunut. Usein on hyvä varautua ennalta omiin seinäasetuksiin alusta saakka, se helpottaa jatkotyöskentelyä. Seinätyökalun asetuksissa valitaan sopivat visualisointimateriaalit seinän eri pinnoille heti tai missä tahansa projektin vaiheessa. Muistista kaikki asetukset saa esiin kerralla, helposti. Nurkkia ei kannata piirtovaiheessa vielä jatkaa, vaan se on kätevintä tehdä Hirret-valikon käskyllä Jatka seiniä. Samalla lisätään LogsWallEnd-objektit seinien päihin: Näillä arvoilla kaikki L-nurkkaisia hirsiseiniä jatketaan 300 mm ja kaikkien hirsiseinien päihin liitetään LogsWallEnd-seinänpääty. Lisätyt päädyt ovat nollattuina, jolloin ne eivät pidennä seinää. Päätymuotoilut on kätevintä tehdä ennen hirsiksi muuntamista tätä tarkoitusta varten tehdyllä LogsWallEnd-seinänpäädyllä: Päätyjä muokataan seinänpäädyn valinta-asetuksista, leikkauksesta tai 3D-ikkunasta. Käydään ensin läpi asetusten muuttaminen asetusikkunassa: Seinien emäviivan voi sijoittaa mihin kohtaan seinärakennetta tahansa. Rakenneseinässä emäviiva sijoitetaan yleisimmin joko seinän sisä- tai ulkopintaan ja massiivihirsiseinissä seinän sisäpintaan tai seinän keskilinjalle. Usein emäviiva on käytännöllistä sijoittaa seinän sisäpintaan, jolloin hirsiseinän paksuutta voi vaihtaa sisämittojen pysyessä samoina. Seinän rakennetta vaihdetaan tarvittaessa Suunnittelu-valikon Muokkaa seinää -käskyillä. Tällöin paikallaan pysyvän linjan voi päättää vapaasti. Crossing 0 -mitta kertoo etäisyyden risteävän seinän selkäviivaan ja sitä käytetään mitoituksen ankkuripisteenä. Esivalintalistasta valitaan sopiva seinänpää tai jos sopivaa ei ole, voi arvot syöttää Cut x -kenttiin. Cut 1 määrää ylimmän hirren etäisyyden ankku-

5 HIR. - 5 ripisteeseen, cut 2 toiseksi ylimmän jne. aina cut 4:een saakka. Cut 5:sta eteenpäin kentät määrittävät alempien hirsien etäisyyden ankkuripisteeseen. Jatka seiniä/lisää päätyjä -toiminto asettaa Crossing 0 -mitan mallin mukaiseksi. Nolla-arvoa käytetään, jos seinän puolivälin jälkeen ei löydy risteävää seinää. HUOMAA Seinien siirtäminen ja venyttäminen ei muuta Crossing 0 -mittaa. M.A.D. Logs -laajennus siirtää hirren nousun ym. hirsiseinään liittyvät tiedot seinästä seinänpäätyyn automaattisesti. Laajennus asettaa seinänpään etäisyyden risteävään seinään myös, kun seinänpää lisätään käsin seinään. Crossing 0 saa arvokseen risteävän seinän etäisyyden tai nollan, mikäli risteävää seinää ei ole. Risteävää seinää haetaan seinänpäädystä seinän puoliväliin asti. Jos risteävää seinää ei ole, jatkaa seinänpää seinää pisimmän mittansa mukaan. Laajennus asettaa lisäksi Cut-parametrit vähintään risteävän seinän etäisyyteen, jotta seinänpää ei leikkaisi seinää. Tässä esimerkki, jossa nurkkia on jatkettu yllä olevan kuvan mukaan 300 mm ja sen jälkeen kaikkien seinänpäiden tyypiksi on valittu yllä olevan Seinänpäädyn valinta-asetusten mukaiset päät. Kuvassa on tartuttu ylimmän hirren muokkauspisteeseen ja työkalupaletista on valittu pisteen siirtäminen. Seinänpää näyttää etäisyyttä risteävän seinän keskilinjaan (Hirren venytys 800). Tästä hirren päätä voi venyttää hiirellä tai numeerisesti painamalla ensin r-näppäintä (säteen syöttö numeerisesti) ja antamalla arvon. Seinänpään ankkuripiste on seinän yläpäässä. Jos seinän korkeutta lisätään yhdellä hirrellä, siirtyvät muodot hirren verran ylöspäin ja vastaavasti korkeutta pienennettäessä ne siirtyvät pykälän alaspäin. Seinän voi mallintaa tarvittaessa usealla ArchiCAD-seinällä. Tämä on kätevää esimerkiksi kuisteissa, joissa kulkuaukot katkaisevat seinän. Vaatimuksena tällaisille seinille on se, että niiden hirsien keskilinja on samalla linjalla. Selkäviivat saa sijoittaa minne vain. Hirsiseinille annetaan tunnukset Lisät-valikon toiminnolla Anna hirsiseinille tunnukset. 3.4 Muiden osien suunnittelu Kattojen, laattojen, ja muiden työkalujen käytössä ei M.A.D.-Logs aseta lisäsääntöjä. Logs-laajennuksen käyttäjän kannattaa muistaa, että laajennus ei pysty seuraamaan aivan kaikkia ArchiCADseinien geometrioita. Hirsiseinistä ei voi tehdä kaarevia tai kaltevia. Jatka rakennuksen suunnittelua normaaliin ArchiCAD-tyyliin kunnes katto, laatat, ikkunat ja ovet ovat paikoillaan. Katto-orret voi mallintaa useilla kapeilla palkeilla, katoilla tai objekteilla. Pohja: 3D: Tulos: Venytyspisteiden avulla voi myös lyhentää tai poistaa hirsiä: Kattopalkeille voi tehdä koloja leikkaamalla seinää pienillä katoilla Boolen toimenpiteiden avulla. Kolot siirtyvät hirsiin hirsien alku- ja loppupään tyypin, aukkojen ja uratyöstöjen avulla: 3.5 Muunnos hirsiksi Kun luonnos on valmis, pitää viimeistään tässä vaiheessa muuttaa sileät ArchiCAD-seinät hirsiprofiilisiksi ArchiCAD-seiniksi. Valitaan kaikki seinät, jotka alkavat kokonaisella hirrellä ja painetaan seinätyökalun Hirsiseinä-painiketta. Hirret-valikosta löytyy valinta Valitse hirsiä tai seiniä, jonka avulla voi helposti valita joko pystytai vaakasuuntaiset seinät. Hirsiseinä-asetusikkunassa määritetään hirren nousu ja poistetaan Aloita puolikkaalla -ruksi, mikäli se on päällä. Tämän jälkeen valitaan kaikki seinät, jotka alkavat puolikkaalla hirrellä ja tehdään muuten kuten edellä, mutta ruksataan

6 HIR. - 6 Aloita puolikkaalla -vaihtoehto. Sitten tarkistetaan 3D-ikkunasta, että talon seinissä kulkevat hirret näyttäisivät menevän oikein eli lomittain. Tässä vaiheessa voidaan määritellä eri pinnoille omat 3D-mallissa näkyvät materiaalit. Materiaalit voidaan valita Seinätyökalun asetuksista, mutta jos sopivia materiaaleja ei ole, ne voi tehdä Vaihtoehdot-valikon Attribuutit-kohdassa. Muunnettaessa seinä hirsiobjekteiksi lukee laajennus seinän ID:n ja lisää sen seinän sisältämiin hirsiin tunnuksien alkuosaksi. Seinän ID:n jälkeen laajennus lisää hirren latomakerran seinässä, sekä hirren järjestysnumeron latomakerrassa. Hirsilaajennuksen käyttäjille ID-kentän käyttö on siis pakollista. Hirren tunnuksen muoto määritetään tiedostossa LogWall.ini kohdassa log_numbering=xxx. ArchiCAD-seiniä piirrettäessä useampikerroksisessa projektissa tulee muistaa, että ensimmäisen kerroksen seinien tulisi loppua täyskorkuiseen hirteen. Samoin toisen kerroksen KAIKKI seinät alkavat kokonaisilla hirsillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toisen kerroksen y-akseliset seinät lähtevät puoli hirttä alempaa (tai ylempää), kuin x-akselin suuntaiset hirret. Tämä on tilanne, jos y-akselin suuntaiset seinät alkavat ensimmäisessä kerroksessa puolikkaalla hirrellä. Esimerkiksi tehdään seinät 170 mm nousulla ja aloitetaan pystysuuntaiset seinät puolikkaalla hirrella. Kerroskorkeudeksi valitaan hirsijaon kanssa tasan menevä 2720 mm. Molemmat seinät halutaan päättää täyteen hirteen, joten vaakasuuntaisten seinien korkeudeksi tulee 2720 mm ja pystyseinien korkeudeksi 2635 mm ( /2). Kakkoskerroksessa vaakaseinät alkavat korkeusasemasta 0 ja pystysuuntaiset seinät korkeusasemasta -85 mm. 3.6 Määrälaskennasta Käyttäjän pitää itse tehdä tarvittavat määrätietueet määrien laskemiseen ArchiCAD-seinistä. Hirsiobjektiin on sisäänrakennettu perusmäärälaskenta, joka saadaan listattua valinnalla Dokumentti- Elementtitaulukot ja Määräluettelot-Nimikkeet-Peruslista: Hirren metrihinta ja rahayksikkö säädetään hirsiobjektin parametreista Metrihinta ja Valuutta. Nämä parametrit löytyvät kohdan Valmistuserä alta. m_gross on hirren pituus puolitus huomioimatta. m_net laskee puolitetun hirren puolikkaana. Pinta-alat menevät vastaavasti. 3.7 Visualisoinnista Visualisointeja miettiessä kannattaa päättää, aikooko esityskuvat tehdä realistisina ja renderoituina kuvina vai suoraan 3D-ikkunasta tallennettuina viiva- tai värikuvina. Renderoituihin kuviin kuluva työaika on suurempi, mutta lopputulos on tarkempi ja tunnelmallisempi. 3D-mallista tallennetut kuvat ovat teknisemmän näköisiä. Visualisoijan kannattaa kiinnittää renderoiduissa kuvissa seuraaviin asioihin erikoista huomiota: Tekstuurit ja valot luovat aitouden tunnun ja niiden säätämiseen joutuu panostamaan sekä aikaa, että vaivaa. Visualisointia ajatellen ArchiCADin seinän sivut ja päädyt voi määritellä eri materiaaleilla. Materiaalimääritykset siirtyvät hirsiobjektiin. Näkökartio kannattaa pitää alle 75:n, sillä laajakulmakuva pilaa helposti kohteen mittasuhteet ja tekee kuvasta epäuskottavan. Värien käyttö on oma taiteenlajinsa. Huonolla väriyhdistelmällä pystyy pilaamaan upeankin tilan tai rakennuksen. Kuvan kokonaisilme on tärkeä. Kuvassa, jossa on sekaisin ultrarealistisia tekstuureita ja sarjakuvamaisia pintoja, on lopputulokseltaan yleensä epäonnistunut. Mikäli tekstuurien ja valojen säätäminen vie aluksi liikaa aikaa, on parempi tallentaa suoraan perinteisen moottorin 3D-malliikkunasta viiva- tai väritettyjä kuvia ja unohtaa valokuvamaiset renderoinnit, kunnes taidot ovat hieman karttuneet. Tarkasti tehdyssä visualisoinnissa voidaan seinien päädyissä esittää jopa puun syyt. Käytettäessä päätymateriaaleja seinissä, tulee seinien vaakapintojen materiaaliksi valita selkäviivanpuoleisen sivun materiaali tai vastakkaisen sivun materiaali Hirsiasetuksetikkunasta. Muutoin renderointikuvat seinän ylä- ja alapinta näyttävät vääriltä. Tekstuurit näkyvät renderoiduissa kuvissa, ja OpenGL 3D-ikkunassa, perinteisellä moottorilla niitä ei näy. Uusia tekstuureita voi tehdä kuvankäsittelyohjelmissa. Niissä voi myös muokata alkuperäisistä tekstuureista tehtyjä kopioita, vaikka muuttamalla niiden väritystä. 3.8 Luonnoksista työpiirustuksiin Luonnosteltua mallia voi käyttää sellaisenaan siirryttäessä suunnittelussa eteenpäin. Työpiirustustusvaiheeseen käytetty aika noudattaa sääntöä, että mitä yksityiskohtaisemmin malli on jaksettu mallintaa, sitä nopeampaa on leikkauksien ja julkisivujen työstäminen ja sitä nopeammin syntyy erilaisia dokumentteja. Kannattaa tutustua Hirret-kirjaston objektien lisäksi suomalaisen peruskirjastokansion ja ArchiCAD Kirjasto -kansion objekteihin. Sieltä löytyvillä objekteilla täydennetään suunnitelmaa. Yksittäisetkin hirretkin kannattaa piirtää seinillä, koska Logs osaa muunnosvaiheessa sijoittaa hirsiobjektit säätäen salvokset, aukot ja monet muut parametrit. Kattorakenteisiin voi käyttää kattojen ohella sopivia peruskirjastojen objekteja, mikäli ne halutaan mallintaa. Esimerkiksi ruodelaudat voi mallintaa ohuella kattotyökalulla tehdyllä rimalla, jota monistetaan tarvittava määrä. Työpiirustusvaiheessa on projektista riippumatta useita toistuvia työvaiheita, kuten leikkauskuvien seinä-lattia -liitosten piirtäminen. Kaikki useasti toistuvat piirustuselementit kannattaa tuoda aloituspohjaan esimerkiksi leikepöydän avulla. Käytännössä aloituspohjaan kannattaa tehdä Muisti johon kaikki projekteissa toistuvat yksittäiset elementit sijoitetaan. Esimerkiksi eri levyiset villakuviot voi tallentaa Muistiin, josta ne tarvittaessa poimitaan sujuvasti käyttöön. Tämä on nopeampaa kuin selata työkaluasetuksia ja antaa mittoja numeerisesti. Piirustusmerkintojä voi halutessaan piirtää leikkauksiin myös kaksiulotteisilla elementeillä, jos 3D-mallinnuksen työskentelynopeus ei vielä anna mahdollisuuksia tehdä kaikkea aitona mallina. Leikkaukset voivat olla aloituspohjassa valmiina odottamassa suoraan 3D-mallista tulevaa luonnosta, jonka päälle piirretään 2Delementeillä tarvittavat merkinnät. Yleisimmät tekstit ja merkinnät voivat olla aloituspohjan sisältämässä leikkauksessa valmiina.

7 HIR Hirsiseinäprojektiot Kaksiuloitteisessa hirren sivuprojektiossa ilmoitetaan mitat, työstömerkinnät ja hirren tunnus. Kuvassa on hirren 3D-malli. Hirsiobjektin Esitys pohjassa -parametristä voidaan valita, miten hirsi piirretään. Pohjakuvaan voi piirtää vain ylhäältä katsotun hirren eli hirren normaalisymbolin (kuvassa alempi osio) tai hirren sivuprojektion, joka on kaksiulotteinen piirustus hirren kyljestä (kuvassa ylempi osio). Normaalisymbolin paikka on seinässä. Koko seinän kattava projektio eli hirsiseinäprojektio koostuu päällekäisten Hirsi-objektien sivuprojektioista. Hirsilaajennus sijoittaa hirsiprojektiot seinittäin jonoon, josta ne tarvittaessa siirretään komennolla Hirret-Siirrä kaatokuvaa sopiviin paikkoihin. Projektiot ovat aina oletuksena vaakasuoria ja seiniä on katsottu moduulilinjan alkupään mukaan (jos moduulilinjaa ei ole, katsotaan hirsiä oletuksena oikealta tai alhaalta). Laajennus luo seinäkuvaan myös kehyksen ja perusmitoituksen. Tarvittaessa mittoja on lisättävä käsin. Seinä, jossa automaattimitoitus on päällä, näyttää tältä: Jos sisäseinä ei sisällä hirsimäärityksiä, vaan on esimerkiksi kipsilevyseinä, luodaan ulkoseinään salvosten sijaan ura omalla käskyllään. Sisäseinän sijoittelu määrää uran syvyyden. Seinien selkäviivojen ei tässä tapauksessa tarvitse liittyä toisiinsa Seinien paksuuden muuttaminen Seinien paksuuden muuttaminen suunnittelun kuluessa on tyypillinen tapaus hirsitaloissa. Tällöin on kannattavaa käyttää Suunnittelu-Muokkaa seiniä -komentoa. Käskyllä seinien paksuus saadaan muuttumaan haluttuun suuntaan, riippumatta siitä miten emäviiva on sijoitettu. Numero, asiakas, tyyppi ja suunnittelijan nimi tulevat automaattisesti projektin tiedoista. Päiväys on päivä, jolloin seinäkuva luotiin. M2 on hirsien yhteenlaskettu nettoala ja jm kertoo nettojuoksumetrit (puolitus huomioituna) Lisäeristetyn talon mallintaminen Lisäeristeen käyttöön on kaksi tapaa: joko tehdä hirsiseinä ja sen eristeosa erikseen tai mallintaa molemmat samalla rakennetyypillä. Molemmilla tavoilla on omat etunsa. Tässä on selitetty rakennetyypin käyttö, koska se eroaa pelkällä täytekuviolla tehdystä seinästä. Ulkoseinät mallinnetaan rakennetyypillä, jossa hirsikerroksen täyte on jokin LogWall.ini tiedostossa määritetyistä täytteistä: ; List of fill names that are actually logs in composite walls log_fills=log,hirsi Nurkkiin ja T-liitoksiin ei tällöin tarvitse erikseen mallintaa ristinurkan ylityksiä, vaan ne saadaan Muunna hirsiksi -ikkunan asetuksella Ristinurkat vähintään xxx mm. Tällöin seiniin luodaan annetun arvon mukainen ylitys hirren keskilinjalta lukien. T-salvoksia ei tule ollenkaan, jos Ristinurkat vähintään -kohtaan on annettu nollasta poikkeava arvo. Väliseinän alku- ja loppupaikat ovat risteävän ulkohirren puolivälissä selkäviivasta riippumatta. Upotussyvyyttä säädetään valmistajakohtaisesti hirsiobjektin ohjelmakoodista. 4 Hirret-valikko Hirret-valikkoon on koottu hirsilaajennuksen muokkauskäskyt. Käskyt ja niiden käyttötarkoitukset käydään tässä yksi kerrallaan läpi. 4.1 Muunna hirsiksi Seinien muuntaminen hirsiksi pitää aloittaa alimmasta hirsiä sisältävästä kerroksesta. Muunnettavat seinät valitaan helpoiten työkalulla Hirret-Valitse seiniä ruksaamalla myös kohta Akt. kerroksesta ylöspäin. Näin eri kerroksissa olevien samantunnuksisten seinien hirret saavat juoksevan varvinumeron. Jotta kaikki saman seinän hirret tulisivat samaan kaatokuvaan, kannattaa seinille antaa tunnukset ennen hirsiksi muuntamista, Hirret-Lisät-Anna hirsiseinille tunnukset. M.A.D. Logs muuntaa aina koko seinän hirret, vaikka seinälinjasta olisikin valittu vain yksittäinen seinänpätkä. Seinäkuvat päivitetään säilyttäen sen vasen alakulma. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi päätymuotoiluissa ne on tehtävä ennen hirsiksi muuntamista. Muuten seinäkuva liikkuu seinänpäiden jatkosten verran oikealle. Vanhoja hirsiä päivitettäessä säilytetään sekä hirsien eräjako varvikohtaisesti että seinäkuvien paikat. HUOMAA Teknisistä syistä hirsiksi muuntaminen lisää peru-jonoon kaksi toimintoa, jos kattojen korkeuksia muutetaan muunnoksen yhteydessä (ensimmäisessä on hirsien luominen ja toisessa kattojen korkeuksien palautus). Jos perut katon korkeusaseman muuntamisen jälkeen hirsiksi muuntamisen, peru kaksi kertaa!

8 HIR Perusasetukset mallia. Ikkunat ja ovet jäävät kuitenkin näkyviin ja näin 3D-ikkunassa hirsitalo näyttää oikealta ovineen ja ikkunoineen. Valintaa Tuhoa aikaisemmin luodut hirret ja säilytä kaatokuvien paikat käytetään, kun alkuperäisiin seiniin on tehty muutoksia ja seinät halutaan muuntaa uudelleen hirsiksi. Vanhoista olemassa olevista hirsiobjekteista siirretään uusin: Kaatokuvan siirto ja kierto (parametrit Kaadon X-siirto, Kaadon Y-siirto ja Kaadon kiertokulma) Kaatokuvan näyttäminen omassa ja muussa kerroksessa (parametrit Näytä kaatokuva kotikerroksessa ja Näytä kaatokuva kerroksessa) Valmistuseränumero Automaattimitoitus luo seinäkuviin perusmitat ja lisää kehyksen LogsPrintFrame sekä seinäkohtaisen tietoleiman LogsWallStamp, jotka kuuluvat hirsikirjaston objekteihin. Katso tarkemmin luvusta kahdeksan. Tietoleiman saa pois tai muutettua toiseksi leimaksi Log- Wall.ini-tiedoston riviltä PrintStampObj= LogsWallStamp. Merkitse rivi kommentiksi laittamalla rivin alkuun puolipiste: ;PrintStampObj= LogsWallStamp. Mitoitus toimii vain kehyksen kanssa, Kehyksiä tarvitaan myös sarjatulostusta ja automaattista planssien luomista varten. Oletusasetukset sisältävät kaikki Hirsi-objektin asetukset ja parametrit, kuten esimerkiksi valmistajan nimen ja karapuun mitat. Jos valitaan objekteja peruskirjastoista, käytetään objektien oletusarvoissa olevia asetuksia. Valinnalla Objektityökalun asetuksista käytetään tämänhetkisiä objektityökalun asetuksia. HUOMAA Valinta on harmaa, jos objektityökalussa on valittu jokin muu kuin hirsilaajennuksen käyttämä hirsiobjekti (Käytetyn hirsiobjektin nimi määritetään LogWall.ini-tiedostossa). Jos esimerkiksi eri hirsityypit käyttävät eri karapuun mittoja, voi asetukset säätää objektityökalun asetuksiin ja tallettaa Muistiapuikkunaan helposti myöhemmin uudelleen käytettäviksi. Hirsityyppi Määrittää käytettävän hirsiprofiilin. M.A.D.-hirsityypit ovat vapaan kokoisia, eli paksuus ja nousu otetaan suoraan muunnettavasta hirsiseinästä. Muille tyypeille on ohjelmoitu kiinteä paksuus ja nousu. Jos ne poikkeavat muunnettavasta hirsiseinästä, antaa hirsiobjekti tästä varoituksen: VIRHE: nousu on 202,0 mm, pitäisi olla 185,0 mm; paksuus on 205,0 mm, pitäisi olla 88,0 mm. Tarkista alkuperäisen seinän hirviasetukset Taso määrittää mille tasolle hirret luodaan. On suositeltavaa, että hirsille varataan oma taso. Nollakorko määrittää alimman hirsivarvin alapinnan tason. Asetus vaikuttaa hirsivarvien numerointiin. Syöttökentän oikealla puolella olevasta kolmiosta pääsee valitsemaan mallin peruskorkoja. Kaikki numeroinnit ovat suhteessa nollakorkoon. Nollatason alapuoliset hirret saavat negativiiset arvot. Esimerkiksi kahden metrin korkeudesta alkava hirsi 20 sentin nousulla saa varvinumeron 11 ja nollatasosta alkava numeron 1. Nollaa seinien korkeudet: Seinien korkeudet kannattaa nollata muunnoksen yhteydessä. Seinien tilalle on luotu hirsiobjektit jos seinien korkeutta ei nollata, saatavat ne häiritä kolmiulotteista Ylin hirsi Seinän ylin hirsi on aina kokonainen, kun valitaan Aina kokonainen. Jos seinän korkeus ei mene tasan hirsijaon kanssa, jää seinä vajaaksi. Esimerkiksi hirren nousun ollessa 20 cm ja seinän korkeuden ollessa 219 cm, jää seinä 19 cm vajaaksi. Valinnalla Katolla viistetty viistetään ylin hirsi tarkkaan lopullisen seinän korkuiseksi. Jos seinä päättyy kattoon, viistetään ylintä hirttä katon kulman mukaan. Ylimpään hirteen tulee koko hirren mittainen aukko, jos ylin hirsi ei ole kokonainen tai puolikas. Esimerkiksi seinän korkeuden ollessa 2015 mm ja hirren nousun ollessa 200 mm, tulee ylimpään hirteen 5 mm syvyinen aukko. Työstötieto menee hirren aukot-parametriin. Puolikas tai kokonainen -valinta säätää parametria Hirren puolitus. Ylin hirsi on aina joko kokonainen tai puolikas; yläreunaan ei tule mitään työstöä. HUOMAA Hirsisuunnittelijan kannattaa aina muistaa, että nousu ja hirren todellinen korkeus eivät ole aina sama asia Muutokset malliin Nosta kattoja muunnoksen ajaksi on kätevä toiminto, jos katot leikkaavat seiniä Boolen-toiminnolla. Tämä valinta ei toimi, jos seinät on vanhaan tapaan leikattu kattoilla. Mitta on katon kohtisuoran suunnassa - ei suoraan korkeussuunnassa. Korkeussuunnassa mitta on aina suurempi kuin katon kohtisuoralla: kaava on mitta/cos(kattokulma). Toiminto on tarpeen, kun arkkitehdin mallintamaa kattoa siirretään rakenteellisesti oikeaan paikkaan. Katolla viistettyjen hirsien suoran reunan korkeus määrittää päätyhirsien päiden suoran osuuden: Ristinurkat vähintään -valinnan avulla saadaan esimerkiksi tuotantovaiheessa lopullisia nurkkia pidemmät nurkat, jotka lyhennetään pystytyksen jälkeen. Valinta mahdollistaa myös koko talon mallinnuksen ilman ristinurkkia. T- ja L-salvoksia ei tule ollenkaan, jos tähän on annettu nollasta poikkeava arvo. Vinojen salvosten minimimitta löytyy vain ini-tiedostosta. Mitat ovat salvoksen keskipisteestä hirren päähän. Vain suorapäisiä hirsiä

9 HIR. - 9 jatketaan. Esimerkiksi ikkunareunaiset tai viistetyt hirret jätetään ennalleen. Tee pielimuotoilut ikkuna- ja oviaukkoihin -toimintoa käytetään pyöröhirsillä, kun aukkoihin halutaan vuorilautoja varten viisteet. Arvot menevät koneistusparametriin joka ei ole oletusarvoisesti näkyvissä hirsien parametreissä Kaatokuvat uusille hirsille Nämä valinnat ovat harmaina, jos kaikki valitut seinät on jo joskus aikaisemmin muunnettu hirsiksi. Tällöin kaikki kaatokuvaan liittyvät asetukset saadaan niistä. Kaatokuva-asetukset voi säätää tässä uudelleen tuhoamalla ensin aikaisemmin luodut hirret Hirret-valikon valinnalla Tuhoa luodut hirret ja palauta seinien korkeudet. Sijoita kaatokuvat automaattisesti alkaen -kentät määrittävät, mistä kohdasta kaatokuvia aletaan sijoittaa. Aloituspisteestä siirrytään oikealle jättäen kaatokuvien hirsien väliin.ini-tiedostossa määritetty väli. Oletusasetukseksi on haettu joko nykyisessä kerroksessa tai Näytä kaatokuvat myös kerroksessa -valinnan kerroksessa oikeanpuoleisimman ja ylimmän vanhan kaatokuva. Jos kaatokuvia ei vielä ole, haetaan paikaksi kerroksessa ennestään olevien elementtien vasen yläkulma. Kaatokuvat saa rivitettyä asetuksen max lev. avulla. Esimerkiksi asetus 40 m jatkaa kaatokuvien latomista seuraavalle ylemmälle riville, kun kaatokuvia on kertynyt 40 m. Jos valinta Näytä kaatokuvat objektin kotikerroksessa on valittu, näytetään kaatokuvat objektin kotikerroksessa. Tämän vaihtoehtona tai kotikerroksessa näkymisen lisäksi kaatokuvat näytetään myös Näytä kaatokuvat myös -valinnan mukaisessa kerroksessa. Näytä kaatokuvat myös -toimintoa voi käyttää vaikka kaikkien kaatokuvien sijoittamiseksi omaan apukerrokseensa tai useampikerroksisten seinien kaatokuvien sijoittamiseksi pohjimmaiseen kerrokseen. Katso myös kohta #b#hirsien numerointi#b# Muunna hirsiksi ja Luo urat, Korot sekä yleiset asetukset Väliseinäurien leveys säätää väliseinäurien leveyden. Väliseinäura syntyy Luo urat -toiminnolla. Nolla-asetuksella leveys tuodaan mallista. Anna tähän kiinteä arvo, jos tuotantolinjaa varten halutaan kiinteän levyisiä uria. Väliseinäurien työstökoneen uraleveys kertoo tuotantolinjalla olevan koneen uraleveyden. Esimerkiksi jos väliseinäuran leveys on 150 mm ja työstökoneen uraleveys 60 mm, luodaan urasta kolme osittain päällekkäistä uratyöstöä. Tämä asetus vaikuttaa vain CNCkoodeihin. Katkaise hirsi, jos urittava kappale läpäisee hirren. Tämä katkaisee hirret, mikäli väliseinä läpäisee seinän hirret. Ei katkoa, vaan urat molemmille puolille luodaan urat molemmin puolin seinää. Hirren maksimipituus Tämän mitan ylittäviin hirsiin lisätään huomautusmerkki. Suunnittelijan tehtävä on katkaista ylipitkä hirsi sopivasta kohdasta seinäkuvassa Planssien luomisen asetukset Planssien luomisen asetukset säädöt vaikuttavat toimintoon Tulosta seinäkuvat-luo planssit, joka taittaa hirsiprojektiot näissä asetuksissa valittavalle Masterplanssille. Toiminto sovittaa kuvan arkille mittakaavasta välittämättä. Näin arkkikohtainen tulostus on tämän jälkeen tehtävissä suoraan planssilta. Planssin nimi määrittää seinäkuvasta luotavan planssin nimen. Muunna viivat päivittää työstöt seinäkuviin siirtämällä olemassaolevien viivojen ja HirsiPoraus-objektien määritykset hirsiin Muunna viivat Työstöt Asetukset Asetukset löytyvät valikosta Hirret-Lisät-Asetukset tai Muunna hirsiksi -ikkunan alareunasta. Nämä tiedot tallennetaan mallin mukaan.pln-tiedostoon. Lisäksi ne tallennetaan oletusasetuksiksi laajennuksen hakemistossa olevaan tiedostoon LogWall.cfg. Ikkunassa määritellään seinäkuvien päälle piirrettyjen viivojen merkitys Muunna viivat-toiminnolle. Itse työstöt on listattu tiedostossa LogWall.ini kohdassa [MachiningTypes-fin] tai englanninkielisessä versiossa [MachiningTypes-eng]. Esimerkiksi yksi rivi: Aluksi kerrotaan listalla näkyvä työstön nimi ja hirsiobjektin työstöparametrin nimi (rei). Tämän jälkeen annetaan työstötaulukon riveille tulevat arvot. Katso parametrien merkitys kappaleesta 7 Hirsiobjektin parametrit. Käytössä ovat muuttujat: PLACEX DEPTH DEPTHLABEL PLACELEFTX viivan x-koordinaatti. porareiän syvyys (pos yläpinnasta, neg alapinnasta, 0=läpi). nollasta poikkeava, jos poraus alkaa hirren yläpinnasta eikä läpäise koko hirttä. viivan vasemman pään koordinaatti. Jos viiva on pystysuora, on tämä alemman pään koordinaatti.

10 HIR PLACELEFTY PLACERIGHTX PLACERIGHTY Lisäksi on käytössä toiminnot: viivan vasemman pään koordinaatti. Jos viiva on pystysuora, on tämä alemman pään koordinaatti. viivan oikean pään koordinaatti. viivan oikean pään koordinaatti. CMD_CUT katkaisee hirren. CMD_CUTJOINT katkaisee hirren jatkoliitoksella (vasemmanpuoleinen hirsi saa loppupään tyypikseen Left Chamfer ja oikeanpuoleinen alkupään tyypikseen Right Chamfer). 4.2 Palauta seinien korkeudet Palauta seinien korkeudet -toiminto palauttaa valitun tai valittujen seinien korkeuden, mikäli ne on hirsimuunnoksen yhteydessä nollattu. 4.3 Jatka seiniä / Lisää päädyt 4.4 Siirrä kaatokuvaa Mikäli kaatokuvia halutaan siirtää jälkikäteen, on se tehtävissä tällä toiminnolla. Näytetään siirron alku- ja loppupiste. Valitse toimintoon kaikki kaatokuvaan liittyvät mitat, kehykset ym. 4.5 Muunna viivat Tällä komennolla luodaan hirsiin työstöjä, jotka on määritelty kaatokuvan päälle viivoilla ja HirsiPoraus-objekteilla. Viivojen tasot ja kynännumerot (värit) määrittävät viivojen käyttötarkoitukset. Eri kynillä merkitään myös eri poria käyttötarkoituksen mukaan. Hirsien parametreiksi muodostuvat sähkö- ja tapinreikien, paneeliurien- ja hirrenkatkaisujen paikat. Jälkikäteen niitä voi muokata objektin asetuksista käsin..ini tiedostossa voi tehdä samaa käyttötarkoitusta varten useamman eri poran, joita esitetään eri kynillä. Hirteen luodaan leima mikäli sen päällä sijaitsee Selite-työkalulla luotu seliteleima. Sen sisältämä teksti, esimerkiksi reikään laitettavan tapin mitta, siirtyy sellaisenaan hirsiobjektin Koneistuksetparametriin. Jatka seiniä pidentää valitun tai valittujen seinien päitä halutun mitan verran eli luo niihin ristinurkat. Tämä on helppo tehdä talon muodon luonnostelun jälkeen yhtäaikaisesti kaikkiin valittuihin seiniin. Hirsiseiniä voi myös lyhentää käyttämällä negatiivista arvoa. Näin tehdään mikäli hirren kokoa pienennetään ja ristinurkka lyhenee suunnittelun loppuvaiheessa. HUOMAA että katolla leikkaukset eivät päivity tämän toiminnon yhteydessä. Leikkaukset on tehtävä uudelleen seinien jatkamisen tai lyhentämisen jälkeen, ellei leikkaamiseen ole käytetty Boolen toimintoa. Lisäksi on huomioitava, että toiminto jatkaa seinän selkäviivaa. Esimerkiksi jos selkäviiva kulkee 200 mm paksun hirren keskilinjalla ja nurkkiin halutaan 300 mm ristit, on seiniä jatkettava 100 mm mm. Risteävän seinän maksimietäisyys asetuksella estetään aukkoon päättyvän seinän jatkaminen. Jos risteävä seinä on tätä rajaarvoa kauempana, ei seinän päätä jatketa. Nolla-arvolla jatketaan vain L-nurkkia. Lisää seinien päihin päätyobjekti LogsWallEnding ruksattuna lisää objektin seinien päätymuotoiluja varten. Tästä enemmän kappaleessa 3.3 Seinien piirtäminen. Lisää vain jatkettuihin päihin säätää, lisätäänkö seinänpää kaikkiin valittuihin seiniin vai vain jatkettuihin seinänpäihin. Hirren CNC-koodi muodostuu parametriarvoista, esimerkiksi tapinreikäporauksista. Vinkki: Mikäli poraukset ovat samanlaisia eri projekteissa, kannattaa viivat (tai viiva ryhmät) tallentaa valmiiksi moduuleiksi (.mod) ja siirtää ne aina uuteen projektiin vetämällä moduuli resurssienhallinnasta projektiin. Viiva-aihiot voivat sijaita myös aloituspohjassa. Mikäli käytössä on aina sama aloituspohja säätöjä ei tarvitse tehdä toistuvasti. Poraus- ja sähkösymbolit käsitellään tarkemmin kappaleessa , Poraustyökalut Työstöt Katso kappale Muunna viivat Työstöt.

11 HIR Luo aukkoja Käsky työstää seinäprojektion päälle piirretyn täyden ympyrän muodon valittuihin hirsiobjekteihin. Mikäli hirsiä ei ole valittuina, ympyrä leikkaa reiän kaikkiin risteäviin hirsiin. Tiedot täydentyvät kaarikolot-parametrin arvoihin. 3. Valitse Hirret-Luo aukkoja: 4. Aukkojen luomisen jälkeen seinäkuva näyttää tältä, kun LogsHole-objektien taso on piilotettu: Ympyräaukkoja syntyy myös ikkunoista ja ovista Muunna hirsiksi -toiminnon yhteydessä. Ympyräaukot syntyvät ympyröistä, joiden resoluutio on vähintään 36 eli ne jakaantuvat 36 suoraan viivaan. Tämä on ArchiCADin oletusresoluutio. Sama resoluutio on tuettu myös kaarevareunaisten ikkunoiden ja ovien muunnoksessa. Objektien tekotapa voi vaihdella ja siksi kaikki säädöt eivät välttämättä ole samanlaisia. Usein tämän tarkkuusasetuksen voi säätää objektin asetuksista. VINKKI: Kaaren mukailuasetukset (resoluutio) vaikuttavat ArchiCADin Taikasauva-toiminnolla tehtyihin kaariin. Kurkihirren ja kattokannattajien tarvitsemia kolouksia voi piirtää seinäkuvien päälle objektilla LogsHole. Toinen vaihtoehto on piirtää kurkihirret ym. ArchiCADin elementeillä ja käyttää Luo urat -toimintoa. LogsHole-objektilla piirtäminen on helpompaa, jos koloavia elementtejä ei ole mallinnettu jo ennestään. Esimerkki: 1. Valitse objekti LogsHole ja säädä siihen sopivat arvot: Pyöreä tai suorakulmainen ja upotussyvyys tai läpi. 2. Sijoita LogsHole-objektit sopiviin paikkoihin ja aseta niiden koot ja kiertokulmat objektin asetuksista: Kurkihirren kolosta tulee tyhjää aukkoa vastaava työstö hirteen ja CNC-tiedostoon. Vinoista koloista tulee uratyöstö ja vastaava CNC-koodi, jos valmistajalla on käytössään kyseisen työstön tekevä kone. 4.7 Hirret näkyvissä/piilossa Tämä on pikavalinta hirsitason näyttämiseen/piilottamiseen. Toiminto vastaa tason avaamista kohdassa Dokumentti-Tasot tai hiiren oikeaa painiketta painaessa Tasot-Kätke tasot. 4.8 Leikkaa hirsiä ja kurkihirsiä kato(i)lla Toiminto leikkaa valittuja hirsiä tai -kurkihirsiä katoilla. Mahdollinen katon tekemä viiste siirtyy hirsiobjektin aukot-parametriin. Tätä toimintoa tarvitaan vain erikoistilanteissa, yleensä viisteet tehdään Muunna hirsiksi -toiminnon yhteydessä. 4.9 Kurkihirsi ja palkki: Luo liitokset kurkihirsiin ja palkkeihin Kurkihirsi on erikoisobjekti, joka ei kuulu yleiseen hirsipakettiin. Palkit ovat tavallisia hirsiobjekteja, joissa käyttötapa on asetettu normaalin (normal) sijaan palkiksi (balk). Näin Hirsilaajennus löytää palkit ja osaa tehdä niihin tai niiden mukaan tarvittavia työstöjä. Palkkeja voi sijoitella käsin tai niitä voi muuntaa seinistä kuten tavallisia hirsiä. Jotta palkeiksi muunnettavista ArchiCAD-seinistä ei tulisi tavallisia T-salvoksia, pitää ne sijoittaa omalle tasolleen, jonka risteysryhmänumero poikkeaa muista seinistä. Jos palkit luodaan Muunna hirsiksi -toiminnon avulla, on muistettava asettaa luotujen hirsien käyttätavaksi Balk. Suositeltavampaa on käyttää Muistista objektia, jossa käyttötapa on valmiiksi asetettu palkiksi ennen Muunna hirsiksi -toiminnon käynnistämistä.

12 HIR Seuraavassa kuvassa on kahden hirren korkuinen seinä ja siihen liittyvä palkki. Valitaan palkit ja valitaan käsky Hirret-Kurkihirsi ja palkki: Luo liitokset kurkihirsiin ja palkkeihin eli: 1. Valitaan työstettävä palkki ja kohdeseinän hirret: 3. Valitaan Kurkihirsi ja palkki: Luo liitokset seinähirsiin. Sininen neliö liitoksen reunoilla näyttää palkin äärimitat: 2. Valitaan Kurkihirsi ja palkki: Luo liitokset kurkihirsiin ja palkkeihin: Palkki: Lisätietoja pään muotoon vaikuttavista objektin parametreista löytyy kohdasta 7.12, Hirren perussäätöjä Kurkihirsi ja palkki: Luo liitokset seinähirsiin Toiminto siirtää valittujen kurkihirsien ja/tai palkkien muodostamat työstöt niitä risteäviin hirsiin. Esimerkki tämän käytöstä löytyy edellisen otsikon 4.9 alta Luo urat Uria on mahdollista lisätä joko manuaalisesti hirsiobjektin asetuksista tai valitsemalla operaattorielementit sekä kohdehirret ja valitsemalla Luo urat. Toiminto muistuttaa ArchiCADin Boolen toimenpiteitä.

13 HIR Alla olevassa kuvassa luodaan manuaalisesti koko hirren mittainen vaakasuuntainen 30 mm leveä ura: Luodaan ura esimerkiksi välipohjaa varten. Tässä on leikkaus 10 cm paksusta palkein tuetusta välipohjasta: Välipohja on mallinnettu ArchiCAD-laatalla ja urat on saatu valitsemalla Luo urat samalla, kun laattaelementti on ollut valittuna. Seuraavassa esimerkissä on erään hirsitalovalmistajan käyttämä ikkuna. Ikkunan vesipelti ja lippa ylhäällä halutaan upottaa sirkkelillä sahattavaan uraan: Koordinaatit katsotaan aina seuraavista suunnista peilaamatta niitä. Origo on vasemmassa alakulmassa: Suunnasta 2: Pinnat 2 ja 4 Suunnasta 1: Pinnat 1 ja 3 Suunnasta 5: Pinnat 5 ja 6 Jyrsimen terän halkaisijasta riippuu, kuinka pyöreät kulmat uran päihin tulee. Hirsiobjekti tekee aina suorakulmaisen uran 3D-näkymässä. Urakoneistus poikkeaa Paneeliura-taulukolla tehtävistä urista valinnaisen syvyyden, leveyden ja uran kulman suhteen. Viiva (x 1,y 1 ) (x 2,y 2 ) määrittää uran oikean reunan. Kun koordinaatit valitaan siten, että (x 1,y 1 ) on vasen piste, on viiva uran alareunassa. Vastaavasti jos pystysuuntaisissa urissa (x 1,y 1 ) on alempi piste, on viiva uran oikeassa reunassa. Kallistuskulma mitataan uran viivasta ja syvyys uran toisessa reunassa on eri kuin viivan reunassa. Luo urat -toiminto luo nämä urat hirteen ikkunaobjektin 3Desityksen mukaan. Urista saadaan myös valmistajakohtaiset CNCtiedot.

14 HIR Valitse seiniä tai hirsiä Poraustyökalut Poraustyökaluilla sijoitetaan HirsiPoraus-objekteja kaadettujen seinien päälle. Esimerkkikuvassa on yksi yleinen käyttötilanne: hirsiseinien valitseminen aktiivisesta kerroksesta ylöspäin Muunna hirsiksi -toimintoa varten. Tämän toiminnon avulla voi valita joko hirsiksi määritellyt seinät tai niistä muodostetut hirret. Hakuehdoksi voi antaa myös seinän tunnuksen tai listan tunnuksista, esimerkiksi A,B,C. Toiminnolla voi valita lisäksi kaikki pulttityyppiset Hirsiporausobjektit. Tämä kannattaa muistaa, jos on tarvetta vaihtaa kaikkien pulttien tyyppiä kerralla. Toiminto on tärkeä myös valittaessa/säädettäessä puolella hirrellä alkavia seiniä Työkalut Valinnalla Hirret-Työkalut avautuu Hirsityökalut-ikkuna. Ikkuna on parhaalla paikalla valmiiksi työpöydän reunaan raahattuna: HirsiPoraus vastaa aiempien hirsisovelluksien käyttämiä viivoja, mutta sen avulla saadaan enemmän tietoa tallentumaan ja tieto säilyy seinäkaatoja päivitettäessä. Porauksista voi tehdä valmiita ryhmiä oikeilla välistyksillä ja säädöillä. Porauksien säädöt määritellään laajennuksen hakemistossa tiedostossa LogWallDrillings. xml. Koska porauskäytännöt vaihtelevat kone- ja valmistajakohtaisesti, ne on yleensä säädetty valmiiksi oikein ohjelmaa räätälöitäessä. Porasarjoja voi lisätä myös itse avaamalla tiedoston LogWallDrillings.xml tekstieditorilla ja muokkaamalla sen sisältöä. Jos seinäkuviin halutaan liittää irrallisia pultteja tai tukiputkia, on ne sijoitettava omalle lukitulle tasolleen. Muuten Leikkaa seiniin -toiminto tuhoaa ne. Pituus on sijoitettavan poraryhmän pituus. Sijoitusvaiheessa ei haittaa, että poraukset menevät reilusti seinistä yli. Kun kaikki poraukset on sijoitettu ja mahdolliset tyypit säädetty, valitaan komento Leikkaa seiniin. Se katkaisee poraukset 50 mm seinän reunan yli. Pulttiporaukset katkaistaan hirren yläpintaan ja alapäähän jätetään 40 mm vara. Tämän lisäksi pultin pituus pyöristetään lähimpään täyteen kymmensenttiseen (määritetty Pulttiporaus-objektin parametrissa Pultin pituuden porrastus, boltlenstep). Muotoilun voi rajata Valinta-alueella tai valitsemalla muotoiltavat elementit. Porausten sijoittelussa näppäriä ArchiCAD-näppäinoikoteitä ovat: Alt+G Alt+X Alt+Y Ctrl+D Purkaa ja ottaa käyttöön ryhmiteltyjen elementtien ryhmäkäsittelyn. Lukitsee x-koordinaatin Lukitsee y-koordinaatin Siirrä valittuja elementtejä Poraukseen liittyvät tarvikkeet näkyvät HirsiPoraus-objektin asetuksista. Jos automatiikka ei tuota erikoistilanteissa oikeaa listaa, voi tarvikkeet säätää käsin ruksaamalla valinnan Tarvikkeet käsin.

15 HIR Automatiikan tuottamat tarvikkeet voi tarkistaa listasta: Kara vas muuttaa hirren alkupään karauralliseksi. Kara oik muuttaa hirren loppuppään karauralliseksi. Säilytä hirren pituus valittuna pitää hirren pituuden ennallaan Kara vas ja Kara oik -toiminnoissa. Jos valintaa ei ole, lyhenee/pitenee hirsi karapuun paksuuden verran (asetus löytyy hirsiobjektin perusasetuksista). Poista ja numeroi poistaa valitut hirret ja numeroi kaikki varvit, joista hirsiä poistettiin Tarvikkeet Hirteen linkittyvät tarvikkeet määritellään tiedostossa LogWall.ini kohdassa accessories_xml=xxx. Oletusarvoisesti rivi on tyhjä, eikä tarvikkeita ole. Esimerkki valmistajakohtaisesta tarvikelistasta (tarvikelistan ja tarvittavat objektit voi tilata M.A.D.istä): Tarvikkeet saa näkymään myös seinäkuvissa HirsiPorausobjektin parametrilla Näytä tarvikkeet Katko ja yhdistä Toiminto katkaisee valitut hirret. Jos valintaa ei ole, katkaistaan vain osoitettu hirsi. Katkaisua varten hirressä on tartuntapiste salvoksen keskellä. Hirren voi katkaista myös klikkaamalla minne tahansa hirren sisään. Jos hirsi katkaistaan hirren ylä- ja alapinnassa olevien tartuntapisteiden avulla, on katkaistava hirsi valittava ensin. Muuten sovellus ei tiedä, kumpaa hirttä on tarkoitettu ja katkaisee mahdollisesti väärän hirren. Luo katkaisuviiva lisää katkaisukohtaan viivan. Viivan avulla hirret saadaan katkaistua uudelleen samasta kohdasta, mikäli hirret muunnetaan uudelleen alkuperäisistä seinistä. Yhdistä yhdistää valitut hirret. Toiminnolla voidaan yhdistää myös toisiinsa liittymättömät hirret. Tällöin kohdehirteen lisätään kaikki yhdistettävän hirren työstöt ja yhdistettävät hirret tuhotaan. Toiminto käsittelee valitut hirret seinä- ja varvikohtaisesti. Vain saman seinän ja saman varvin hirret voi yhdistää keskenään. Näin samasta seinästä voidaan valita useita hirsiä eri varveista ja yhdistää ne kerralla. Numeroi antaa tunnukset uudelleen valitun varvin hirsille. Toimintoa tarvitaan esimerkiksi, jos aukko muodostetaan katkaisemalla hirret aukon reunoihin ja poistamalla väliin jäävä osa. <accessory> aloittaa yhden tarvikkeen määrittelyn. <create type= object name= LogsBulldog > kertoo, että kyseessä on LogsBulldog-niminen objekti. <placeinfo> kertoo laajennukselle tarvikkeen sijoittamiseen liittyviä tietoja: <layer> on tarvikkeen taso, <width> on tarvikkeen kokonaisleveys, <height> on tarvikkeen korkeus, <hotspot_x> ja <hotspot_y> kertovat objektin sijoituspisteen etäisyyden vasemmasta ylänurkasta. <objparam name= sapcode >XYZ001</objparam> asettaa objektin parametrin sapcode arvoon XYZ Työstöt Työstöt-kohdasta löytyy toiminto Poista urat, joka poistaa valittujen sekä machining-taulukon urat että aukot-taulukon väliseinäurat.

16 HIR Hirret-Lisät Lisiin on koottu muut sovelluksen käskyt Anna hirsiseinille tunnukset Seinätunnukset ovat olennainen osa hirsisuunnittelua ja -rakentamista. Tunnusten tekotapa ja muoto vaihtelevat yrityskohtaisesti Tulosta seinäkaaviot / Luo planssit Toiminnon avulla tulostetaan seinäkuvat niiden kehyksen muodostaman rajan mukaisesti joko suoraan tulostimelle tai halutun kokoisille plansseille. Käsky päivittää samalla seinäkuvat. Seinäkuva sovittuu arkkikoon mukaisesti sille sopivaan mittakaavaan. Katso tarkemmin kappaleesta , Asetukset Luo hirsipilarit Luo hirsipilarit muuntaa ArchiCAD pilarityökalulla luodut pilarit seinäkaavioissa näkyviksi HirsiPilari-objekteiksi. Alkuperäisiä pilareita ei poisteta. Tarkemmat säädöt tehdään vasta luotuun hirsipilariin. Toimintaa ohjaa laajennuksen hakemiston tiedosto LogWall- Columns.xml. Sen avulla muunnetaan myös valmistajakohtaiset pilariobjektit. Lisää hirsipilarista kappaleessa 8.2, Hirsipilari ja följarit. Toiminto hakee aktiivisesta kerroksesta alkaen kaikki samansuuntaiset ArchiCAD-seinät ja antaa niille juoksevan tunnuksen. Seinälinjalle sallitaan enintään millin poikkeama. Tätä suuremmista poikkeamista tulee useita seinälinjoja. Tämä toiminto antaa tunnukset myös yläkerran seinille. Seinälinjojen merkit näkyvät sekä pohjassa että 3D-ikkunassa. Marginaaleilla määrätään merkkien ylitykset Luo CNC-tiedosto Työstötiedosto on aina valmistaja- tai jopa työstökonekohtainen. Jos hirsiobjektissa on valittu valmistajaksi M.A.D, tulee CNC-tiedostoon vain hirren tunnus ja pituus. Varsinainen työstötiedosto tuotetaan haluttuun kansioon valitsemalla Hirret-valikosta Lisät-Luo CNC-tiedosto. Työstötiedoston pääte on räätälöinnissä säädettävissä miksi tahansa (esimerkiksi.prg,.til,.bvn tai.kpl) ja sen voi avata tavallisella tekstieditorilla. Työstötiedoston muoto ja sisältö räätälöidään käytettävän CNCkoneen mukaisiksi. Alla on esimerkki cnc-tiedoston sisällöstä: Oletusarvoisesti tunnukset annetaan aakkosin A-Z alkaen alimmasta vaakasuuntaisesta seinästä ja päättyen oikeanpuoleisimpaan pystyseinään. Jos seiniä on runsaasti, jatketaan numerointia Z-kirjaimen jälkeen tunnuksella AA. Katso muita numerointitapoja tiedostosta LogWall.ini kohdasta wall_numbering=xxx. Uusia numerointitapoja voi lisätä räätälöintinä Päivitä seinäkuvat Seinäkuvat päivittyvät kaikissa kerroksissa. Mikäli päivitystä halutaan rajata, voi sen tehdä rajaamalla päivitettävän alueen Valintaalueella. Päivitys päivittää: kehysten paikat risteävien seinien tunnukset seinäkohtaisen leiman tiedot väliseinäurien tekstit hirsipilarit seinäkuvissa Mitat luodaan ja päivitetään vain Muunna hirsiksi-toiminnon yhteydessä. CNC-koodit tallennetaan joko eräkohtaisesti tai yhteen tiedostoon Luo tarvikelista Tarvikelistan luonti räätälöidään valmistajakohtaisesti. Automatiikka laskee jatkoslevyjen, tiivisteiden ja muiden tarvikkeiden määrät yksittäisen prikan tarkkuudella. Tarvikeohjelma määritetään tiedostossa LogWall.ini kohdassa accessories_script=logsbasicacc. lua. Tarvikeohjelma on tekstimuotoinen ja sen voi avata tekstieditorilla.

17 HIR Perustoimituksessa toiminto antaa yksinkertaisen nimikeluettelon tyyppisen listauksen: Automaattista jakoa voi muuttaa käsin valitsemalla haluttu erä ja lisäämällä tai poistamalla siitä varveja. Eräjaon voi asettaa myös käsin esimerkiksi seinäkohtaiseksi valitsemalla hirret ja asettamalla valmistuserän hirsiobjektiin: Määrätiedot ovat seinäkuviin liittyvästä tietoleimasta poiketen bruttomääriä, joissa hirsien puolitusta ei huomioida. insulation on hirsikertojen väliin tarvittavan tiivisteen mitta. Tässä ei ole laskettu alinta hirttä eikä aukkojen päälle tulevia hirren osia. lowerjoints kertoo alapuolisten salvosten määrän. Tämän luvun avulla pystytään laskemaan salvoksiin tarvittavan tiivisteen määrä. pegdrillings kertoo ainoastaan tavallisten eli tappiporausten määrä. Tämän avulla voi laskea tappien määrän. Esimerkiksi jos tappi on kolmen hirren nousun mittainen, tulee tappeja lukumäärä/3. wintongue kertoo karojen yhteispituuden eli samalla myös karatiivisteen ja karapuiden yhteispituuden. Tarvikelistan luomisen räätälöinti kattaa esimerkiksi tiivisteen määrän laskemisen rullittain ja tuotekoodien liittämisen määrätietoihin Tee eräjako Tuhoa luodut hirret ja palauta seinien korkeudet Mikäli projekti on jo muunnettu hirsiksi ja eteen tulee huomattavia muutoksia, on joskus järkevää puhdistaa hirsimääritykset eli tuhota muodostetut hirret. Tuhoamisen jälkeen seinän suunnittelu alkaa alusta (poraukset, hirsien katkaisu ja niin edelleen). Katso esimerkiksi kaaviota työprosessista kappaleessa 3, Vinkkejä M.A.D. Logsilla työskentelyyn ja aloitukseen Siirrä seliteleimat hirsiin Lisää hirren kaatokuvan päälle piirretyn seliteleiman tekstin hirsiobjektin koneistuslistaan. Seliteleimojen käytöstä on esimerkkikuva aiemmassa kappaleessa , Muunna viivat. Moneenko erään jaetaan määrittää automaattisen jaon erämäärän. Hirret jaetaan eriin juoksumetrien mukaan mahdollisimman tasaisesti Siivoa valitut hirret Tämä toiminto tiivistää hirsiobjektin parametritaulukot ja samalla poistaa kaikki huomautuksia aiheuttaneet työstöt. Toiminnon päätteeksi siivotut hirret jäävät valituiksi. Jos valintaa ei tule, ei siivottu yhtään hirttä. Käytä tätä toimintoa, jos muokkaat hirsiä käsin Asetukset Katso kappaleesta 4.1.5, Asetukset.

18 HIR Aukon muokkaaminen seinäkuvissa Esimerkiksi kahden vierekkäisen ikkunan muodostamissa aukoissa voi olla järkevää yhdistää ne samaan työstöön. Yksittäistä aukkoa muokataan helpoiten seinäkuvassa tartuntapisteillä: Esimerkin aukkoon tulee karapuu vasempaan reunaan. Ohjelma näyttää tässä tapauksessa etäisyyden hirren alusta karapuun reunaan. Kuvan hirren perusasetuksissa karapuun paksuudeksi on säädetty 20 mm. Mitta 850 mm tulee siis yhteensä hirren pituudesta aukon reunaan 830 mm ja karapuun paksuudesta 20 mm. Vastaavasti aukon leveydestä otetaan pois molemmat karapuut. Alla olevassa kuvassa hirteen tehtävä kolo on 940 mm ja lopullinen aukko karapuineen 900 mm. HUOMAA Muokkaustilaksi on seuralaisvalikosta valittava venytys, jotta aukkoja pääsee muokkaamaan. 7 Hirsiobjektin parametrit Tässä kappaleessa on lueteltu Hirsiobjektin parametrit sekä niiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Nopeussyistä hirsiobjekti lopettaa kaikkien taulukoiden läpikäynnin ensimmäiseen tyhjään riviin. Jos joku arvo poistetaan käsin välistä, on valittava Hirret- Lisät-valikosta Siivoa hirret. 7.1 M.A.D. Hirret asetuksia Suurinta osaa hirsiobjektin asetuksista säädetään normaalisti objektin parametreista. Hirsiobjektissa on osa asetuksista tehty M.A.D. Hirret asetuksia -välilehdeksi. Työstöt Tippanokka ja Paneelin alareunan viiste tehdään asetuksia-välilehdellä, urat luodaan helpoiten käskyllä Hirret-Luo urat ja leimat käskyllä Luo leimat hirsiin. Aukon vasemman reunan mitta lasketaan hirren nollakohdasta ottamatta huomioon mahdollista alkupään lisäystä. Luota graafisessa muokkauksessa kuvaan älä mittaan, ellet ota huomioon karapuun paksuutta ja alkupään lisäystä. Aukko poistetaan tarvittaessa venyttämällä se nollakokoiseksi aukon oikean puolen tartuntapisteestä. 6 Hirsikirjaston tarvikelistoista Moneen hirsikirjaston objektiin voi liittää tarviketiedoston, jossa kerrotaan tarvikkeiden koodit, nimet, paikat tarvikelistassa ym. Kaikille tarviketiedostoille on yhteistä tiedoston muoto. Jokaisessa tiedostossa on yksi tarvike riviä kohden ja ensimmäiset viisi saraketta rivllä ovat: Yksiköt ovat: 1 kpl 2 pituus 102 pituus ja kpl yhdistettynä - lasketaan samanmittaiset kappaleet yhteen (ja saadaan kappalemäärä), pituusmittaa ei lasketa yhteen. Käytetään esimerkiksi pilareissa. Ensimmäisen rivin tarvikelistoissa on oltava LogsAccessories. Laajennus tunnistaa tarviketiedostot hirsikirjaston txt-päätteisistä tiedostoista tämän rivin avulla. Sarake-erottimena käytetään tabulaattoria. Objektit tallentavat tarvikkeista vain tuotekoodin. Näin tarvikkeiden selitteet saadaan vaihdettua vain tarviketiedostoa tai koko hirsikirjastoa vaihtamalla (HirretXxx -> LogsXxx). Lajitteluavainta käytetään laajennuksen toiminnossa Luo tarvikelista. Se määrää tarvikkeiden järjestyksen tarvikelistassa. Tarviketiedostot avataan ladatuista kirjastoista, eli nimessä ei saa olla polku- tms merkkejä. Tarviketiedostot otetaan käyttöön asettamalla hirsikirjaston objekteille tarviketiedoston nimi. 7.2 Valmistaja Valmistaja-parametrin avulla säädetään yhteistyössä M.A.D.n kanssa tehdyt valmistajakohtaiset räätälöinnit käyttöön. On tärkeää käyttää oman tehtaan käyttötavan mukaisia objekteja. Mikäli räätälöintiä ei ole tehty, on käytössä M.A.D. -palikka, M.A.D. -höylähirsi ja M.A.D. -pyöröhirsi. Niillä voi mukailla yleisesti kaikenlaisia hirsiä. Erikoismuotoiset, esimerkiksi ovaalit hirret tehdään tehdaskohtaisiksi räätälöidyiksi profiileiksi. Näille hirsille muunnosta tyypillisesti tarvitaan jo luonnosvaiheessa realistisen kuvan saamiseksi. HUOMAA Valmistaja-parametri määrittää myös CNC-tiedoston sisällön. 7.3 Hirsityyppi Säätää hirren tyypin ja koon. M.A.D. palikassa, M.A.D. höylähirressä ja M.A.D. pyöröhirressä koko on vapaasti valittavissa. Tämä parametri valitaan Muunna hirsiksi -toiminnon yhteydessä. Myöhemmin hirren profiili on tästä tarvittaessa vaihdettavissa. Usein kuitenkin on helpompaa muuntaa seinät uudestaan hirsiksi varsinkin, jos seinän koko tai hirren nousu muuttuu.

19 HIR Hirren käyttötapa Tämän perusteella hirsisovellus löytää palkit työstöjä varten. Arvona on joko Normal, Normal lowest tai Balk. Normal lowest -tyyppiä käytetään joissain tehtaissa seinän alimmaisessa kokonaisessa hirressä. Siihen ei tehdä uraa eikä viisteitä alareunaan. Esimerkiksi kuvassa eräs valmistajakohtainen hirsiprofiili normaalina ja alimpana: Valmistajan ollessa M.A.D. eivät Normaali tai Normaali alin eroa toisistaan. 7.5 Alkupään ja loppupään tyyppi Nämä parametrit sisältävät hirren päätyihin lisättävät mahdolliset valinnat. Vaihtoehtoja on monia, esimerkiksi suora, vino, T-liitos, T-Balk, ylä- tai alaviiste, ylä- tai alakoverrus tai katkospää. Mikäli tehtaallanne on käytössä erikoisempi hirrenpääty tai jatkostapa, se räätälöidään tarvittaessa tähän. Hirren vinossa päädyssä alku- ja loppupään leikkauskorkeus määrittää päädyn suoran osan pituuden. Negatiivinen arvo tarkoittaa suoraa osaa hirren hirren alareunasta ylöspäin. Ap leikkauskorkeus/t-upotus (apleik) vaikuttaa viistettyyn ja T-palkkipäätytyyppeihin. Viistetyssä päässä tämä määrittää suoran pätkän osuuden joko alapinnassa (positiivinen) tai yläpinnassa (negatiivinen) tai toisin päin viistouskulman ollessa negatiivinen. T-palkki -päässä tämä kertoo hirsiobjektille, kuinka syvälle hirsi on upotettu risteävään seinään. Esimerkiksi positiivinen ja negatiivinen arvo parametrille Ap/ Lp leikkauskorkeus viistetyssä päässä: 7.7 Salvokset [1] Salvoksen keskipiste hirren alkupäästä mitattuna. [2] Salvoksen leveys. [3] Risteävän seinän kulma asteina, poikkeamana suorasta kulmasta. 0=Suora kulma 30=hirsien välinen kulma 60 astetta -30=hirsien välinen kulma astetta [4] Tyyppi: 0=Tavallinen 1=T-liitos taakse -1=T-liitos eteen 2=Salvos vain alas -2=Salvos vain ylös 3=T-Ura taakse lisäviisteillä -3=T-Ura eteen lisäviisteillä 4/-4=yläpuolinen T-liitos taakse ja eteen 5/-5=alapuolinen T-liitos taakse ja eteen 6=T-Ura taakse -6=T-Ura eteen 10=T-palkkiliitos taakse -10=T-palkkiliitos eteen 11=T-palkkiliitos pyöröpalkilla taakse (pyöreä salvos) -11=Sama eteen Lisäksi on tehty valmistajakohtaisia salvostyyppejä. Hirsilaajennus perusmuodossaan ei tuota kaikkia salvostyyppejä, eikä kaikkia salvostyyppejä eri kulmilla mallinneta 3D:ssä oikein. [5] T-salvoksen syvyys. [6] Palkin T-liitoksen (10, 11) pään korkeusasema (ei siis näkyvä reikä, vaan sisällä oleva suurempi): Positiivinen=salvos kaiverretaan hirren yläpinnasta päin, mitta hirren alareunasta. Negatiivinen=salvos kaiverretaan hirren alapinnasta, mitta hirren alareunasta. Työkalun pyöristyssäde ja kulma otetaan hirren perussäädöistä. Hankalille päämuodoille on käytössä tyyppi Points, jolloin pään muoto määritellään viidellä pistellä. Tätä tyyppiä tarvitaan esimerkiksi kattokannattajan urittamassa päätyhirressä riippuen kolouksesta. Points-päätytyypissä annetaan jokaiselle pisteelle kolme arvoa. Ensin x- ja y-koordinaatit hirren päästä ja alareunasta ja sitten tieto siitä, leikkaako viiste hirttä (vaikuttaa cnc-koodien luomiseen). Lp leikkauskorkeus/t-upotus (lpleik) vastaa edellistä hirren toisessa päässä. 7.6 Alkupään ja loppupään lisäys Tällä parametrilla kasvatetaan hirren mittaa alku- tai loppupäädystä kaikenlaisissa erikoistilanteissa ilman, että hirttä tai sen työstöjä tarvitsee liikuttaa paikaltaan. Seinissä, joissa pystysuunnassa joka toisessa hirressä pituus on erilainen, valitaan joka toinen hirsi ja säädetään lisäyksen pituus tällä parametrilla. Muokkaus kannattaa tehdä seinä kerrallaan seinäkuvan pohjalta. 7.8 Kurkisalvokset Kurkisalvokset-parametriin merkitään yksittäisten välipohja- tai yläpohjahirsipalkkien arvot, mikäli hirsi risteää ulkoseinän kanssa. Salvokset löytyvät taulukosta seuraavassa järjestyksessä: paikka, leveys, syvyys, puoli. 7.9 Välipohjapalkin lovi Parametriin merkitään yksittäisten välipohja- tai yläpohjahirsipalkkien arvot, mikäli hirsi upottuu ulkoseinään. Palkin korkeusasema on yleensä vastaava kuin samansuuntaisen seinän saman ladontakerran hirrellä. Välipohjapalkki on siis samalla ulkoseiniä toisiinsa sitova hirsi. Lovet löytyvät taulukosta seuraavassa järjestyksessä; paikka, leveys, syvyys, T-liitosarvo ja paksuus. Paksuusarvo määrittää mahdollisen upottuvan seinän päädyn kavennuksen. Huom! Palkki-tyyppinen hirsiobjekti tekee kannattelevan seinän työstöt salvos-taulukkoon toiminnolla Hirret-Kurkihirsi ja palkki: Luo liitokset seinähirsiin.

20 HIR Aukot Tässä taulukossa määritetään hirteen tulevat ikkuna- ja oviaukot, kattojen viisteet ja muihin taulukoihin sopimattomat aukot. Taulukkoon mahtuu 20 aukkoa. Yhden aukon tiedot ovat yhdessä rivissä. Ensimmäisenä kannattaa määrittää parametri [4], aukon tyyppi Aukkotyypit eli parametrin mahdolliset arvot ovat: 0 Ikkuna- tai oviaukko, jonka reunoissa on karapuut 1 Viisto aukko 2 Kahteen suuntaan viisto aukko esimerkiksi harjakaton huipussa 3 Kuten 0,mutta ilman karapuita ja aukossa on pyöristetyt reunat 4 Kuten 0, mutta ilman karapuita 5 Kolmion muotoinen aukko. Tässä perusparametrien merkitystä on hieman muutettu, jotta mitoitus ei olisi riippuvainen hirsiprofiilista. Mikäli aukkotyypiksi on valittu 5, ovat käytössä seuraavat parametrit: [1] Kolmion kärjen etäisyys hirren alusta [2] Vasemmanpuoleisen suuntavektorin x-komponentti [5] Vasemmanpuoleisen suuntavektorin y-komponentti [6] Oikeanpuoleisen suuntavektorin x-komponentti [7] Oikeanpuoleisen suuntavektorin y-komponentti Esimerkkikuvassa 1 arvot ovat: [1]=400 [2]=300 [3]=80 (Kuvassa =120. Alapuolelle tulevaa aukkoa varten kirjoitettaisiin -80.) [4]=3 [6]=20 Kaikilla aukoilla yhteisiä parametreja ovat seuraavat, mikäli niistä ei ole erikseen muuta mainittu aukkotyypin kohdalla: [1] Alkupaikka hirren alusta [2] Aukon leveys hirren ylä- tai alareunassa [3] Aukon alareunan etäisyys hirren pohjasta, aukko tulee hirren yläreunaan. Esimerkiksi haluttaessa 150 mm korkean hirren yläreunaan 50 mm kolo: annetaan arvoksi 100. Negatiivinen arvo tekee kolon hirren alareunaan Mikäli aukkotyypiksi on valittu 0 tai 4, ovat käytössä seuraavat lisäparametrit: [5] 0=Normaali aukko, muut arvot=ei cnc-koodia aukon poistoon, mutta karaurat kyllä. [6] Aukon syvyys hirren takapuolella eli hirren koordinaatistossa vasemmalla puolella Mikäli aukkotyypiksi on valittu 1, ovat käytössä seuraavat lisäparametrit: [3] syvyys etupuolella eli hirren koordinaatistossa oikealla puolella [6] Aukon syvyys hirren takapuolella eli hirren koordinaatistossa vasemmalla puolella Mikäli aukkotyypiksi on valittu 2, ovat käytössä seuraavat lisäparametrit: [3] Syvyys etupuolella eli hirren koordinaatistossa oikealla puolella [5] Viisteen kulma etupuolella eli hirren oikealla puolella [6] Aukon syvyys hirren takapuolella eli hirren koordinaatistossa vasemmalla puolella. [7] Viisteen kulma takapuolella eli hirren vasemmalla puolella Mikäli aukkotyypiksi on valittu 3, ovat käytössä seuraavat lisäparametrit: [6] Aukon pyöristyssäde Esimerkkikuvassa 2 on kaksi kolmioaukkoa. Toinen parametrein: [1]=300 [2]=200 [3]=150 [4]=5 [5]=-100 [6]=-100 [7]=-100 Ja toinen: [1]=600 [2]=100 [3]=50 [4]=5 [5]=100 [6]=-200 [7]=100