Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus Tutkimusraportti Heikki Laitinen, Marita Hyttinen, Ella Hyvärinen, Antti Simola, Janne Pasanen ja Sinipetra Paatola Työsuojeluhallinto

2 Julkaisija Työsuojeluhallinto Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus Heikki Laitinen, Marita Hyttinen, Ella Hyvärinen, Antti Simola, Janne Pasanen ja Sinipetra Paatola ISBN Multiprint Oy Tampere 2015

3 TIIVISTELMÄ SUMMARY ESIPUHE Sisällys 1. Johdanto Työsuojeluvalvonnan keinot ja vaikuttavuus Valvonnan vaikuttavuuden mittaaminen Tutkimuksen tavoite, aineisto, menetelmät ja rakenne Havainnoitu työmaaolosuhteiden kehitys alueittain Tausta Tavoitteet, aineisto ja menetelmät TR-mittaustulokset alueittain vuosina Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Pitkittäisanalyysi Poikittaisanalyysi Rakennusalan työtapaturmien kehitys Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Työmaiden vastuuhenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kyselyt Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset vastaajaryhmittäin Vastaajien tausta Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset Turvallisuuskilpailut Uusien turvallisuusmääräysten toteutuminen Työmaan olot ja turvallisuuskäytös Turvallisuustoiminta Sitoutuminen turvallisuuteen Turvallisuusjohtamisen vaikeudet ja kehittämisehdotukset...59

4 6. Tulokset aluehallintovirastoalueittain Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset Turvallisuuskilpailut Uusien työturvallisuusmääräysten toteutuminen Työmaan olot ja turvallisuuskäytös Turvallisuustoiminta Sitoutuminen turvallisuuteen Tulokset kilpailuun osallistuneilla ja osallistumattomilla työmailla Tausta Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset Uusien työsuojelumääräysten toteutuminen Työmaan olot ja turvallisuuskäytös Turvallisuustoiminta Sitoutuminen turvallisuuteen Yritysten työturvallisuudesta vastaavien johtajien ja päälliköiden puhelinhaastattelut Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Tiedonkulku TR-mittaukset Turvallisuuskilpailut Muut työsuojeluviranomaisen suorittamat tarkastukset Työsuojeluvalvonnan yhtenevyys Suomessa Tulosten yhteenveto ja pohdinta Työmaaolosuhteiden kehitys Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina Rakennusalan tapaturmakehitys ja valtuutettukyselyt Yritysten työsuojelupäälliköiden haastattelut Johtopäätökset ja suositukset Rakennusturvallisuuden ja valvonnan nykytila Kehittämissuosituksia Lähteet Liitteet...114

5 4 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko työsuojeluvalvonnalla saatu aikaan parannuksia rakennusalan työsuojelussa kahden viime vuosikymmenen aikana ja miten valvonnan vaikuttavuutta voisi nyt kehittää. Työolosuhteiden kehitystä mitattiin käyttämällä kolmea indikaattoria: 1) työsuojelutarkastajien tekemien TR-havaintojen tuloksia, 2) työmailta kerättyjä pääurakoitsijan tapaturmatietoja ja 3) Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämiä työtapaturmatilastoja. Työmaiden vastuuhenkilöiden ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutettujen mielipiteitä selvitettiin kyselyllä, johon vastasi 900 henkilöä. Lisäksi haastateltiin puhelimitse 16 yrityksen työturvallisuudesta vastaavaa johtajaa tai päällikköä. TR-mittausten tulokset osoittivat, että kaikkien keskeisten työtapaturmavaarojen hallinnan taso on parantunut oleellisesti sitten 1990-luvun alkupuoliskon. Putoamissuojaus, telineturvallisuus, koneturvallisuus, sähköturvallisuus, valaistus sekä järjestys ja siisteys ovat kohentuneet prosentin tasolta 90 prosentin tasolle. Monilta osin TR-mittarin turvallisuusvaatimuksia kiristettiin, ja niihin lisättiin pölyntorjuntaa koskeva kohta vuoden 2010 alussa. Kiristyneetkin vaatimukset on jo suurelta osin täytetty. Eniten ongelmia on henkilönsuojainten käytössä ja pölyntorjunnassa. Tarkastajien työmailta keräämät tapaturmatiedot osoittivat vähintään 4 päivän (aiemmin 3 päivän) tapaturmasuhteen alentuneen 60 prosentilla 20 viime vuoden aikana. Työmaiden TR-indeksi ja tapaturmasuhde korreloivat erittäin merkitsevästi sekä 20 vuoden aikasarja-analyysissä että eri ajanjaksojen poikittaisessa analyysissä. Tämä vahvistaa aiempaa tulosta, että varsin yksinkertainen ja helppo standardoitu havaintomenetelmä on pätevä työmaatason tapaturmariskin indikaattori. Koko rakennusalan työtapaturmasuhteen kehityksessä on ollut kaksi erisuuntaista trendiä: lievät enintään 3 päivän työkyvyttömyyden aiheuttavat tapaukset ovat lisääntyneet 40 prosentilla, mutta sitä vakavammat ovat vähentyneet lähes puoleen. On vahvat perusteet sanoa, että lievätkään vammautumiset eivät ole lisääntyneet, vaan ne tulevat entistä kattavammin tilastoinnin piiriin. Suomi kuuluu nyt rakentamisen turvallisuudessa kuolemanriskillä mitattuna Ruotsin ja Saksan kanssa kolmen parhaan maan joukkoon Euroopassa. Vakavia vammautumisia tapahtuu kuitenkin edelleen yli 1000 vuosittain. Niiden vähentämiseksi tarvitaan tarkempi ongelma-analyysi ja torjuntastrategia. Työmaiden vastuuhenkilöt, työsuojeluvaltuutetut ja yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt näkivät työsuojelutarkastukset monin tavoin hyödyllisiksi, mutta toivat esille myös kehittämisehdotuksia. Tarkastuksiin toivottiin mm. lisättävän palautetilaisuus koko työmaan henkilöstölle. Tarkastuksia toivottiin suunnattavan enemmän ongelmatyömaille ja asiansa hyvin hoitaneiden yritysten valvonta voisi perustua enemmän omavalvontaan. Viranomaiselta toivottiin myös lisää yhteistyötä ja tiedotusta yritysten edustajille. Alalla jo 1990-luvulta alkaen toteutettu turvallisuuskilpailu näyttää vauhdittaneen positiivista kehitystä etenkin suurissa valtakunnallisesti toimivissa yrityksissä ja heijastuneen sitä kautta koko alalle. Turvallisuuskilpailu on vastaajien käsityksen mukaan tärkeä tekijä erityisesti yritysjohdon motivaation kannalta. Kilpailukonseptissa todettiin kuitenkin valtakunnallisesti uudistamistarvetta. Lähestymisen tulisi olla yhtenäinen eri alueilla, sille olisi saatava lisää näkyvyyttä ja PK-sektorin osanottajia. Arviointien yhdenmukaisuuteen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tuloksia olisi voitava seurata mahdollisimman ajantasaisesti.

6 5 SUMMARY The purpose of this study was to find out if the labour inspection activities of the Finnish safety authorities have resulted in improvements in the safety situation in the construction branch during last two decades. The other purpose was to find out how the impact of the inspection activities could be improved in the present situation. Three indicators of the safety development of the safety were used: 1) TR-observation results of safety inspectors, 2) the accident data of construction sites gathered by the safety inspectors, and 3) Finnish accident statistics by the Federation of Accident Insurance Institutions. The opinions of site managers and workers safety delegates were studied by a survey with 909 responders. In addition, 16 corporate safety managers were interviewed in telephone. The results of the TR-observations showed that the controls of all the important accident hazards were dramatically improved since the 1990 ies. Protection against falling, scaffold-safety, machine-safety, electric-safety, lighting as well as orderliness and tidiness of the sites have been improved from the level of percent to the level of 90 percent. The accident figures of the inspected sites showed that the accident rate had decreased by 60 percent during the last twenty years. The observed TR-index correlated highly significantly with the accident rate of the site. This was true both in cross sectional and in longitudinal analyses. This result is in line with the earlier findings concerning the validity of the TR-method. We found two opposing accident trends; the rate of slight accidents resulting less than 4 days absence from work increased by 40 percent but the rate of more serious accidents resulting at least 4 days absence decreased by 50 percent. There are strong arguments to claim also the increasing trend of slight injuries in statistics to be a positive issue, not negative. It shows that the slight injuries are now more comprehensively than earlier reported to the insurance companies. Finland is together Sweden and Germany at the moment among the three safest countries in the Europe when it comes to the fatal accident risk in construction branch. However, more than a thousand severe injuries occurs still every year. A more specific analysis of this problem as well as a comprehensive prevention strategy is needed to prevent these severe accidents. The site managers, workers safety delegates and corporate safety managers saw the safety inspections to be useful in many ways, but also pointed out development proposals. A feedback session for the entire site staff could improve the visibility and impact of the inspection. The self-control procedures could be developed for the forerunner companies and the authority inspections could be focussed to companies where the safety management is not that well organised. Many had also hoped more cooperation and information change between companies and authorities. The safety contest of construction companies, carried out from 1990 ies, has stimulated the development of safety, especially in the large corporates but also wider in the whole branch. The contest has been an important factor in increasing the safety motivation and commitment of the top management of companies. There are needs to update the contest procedures, however. The procedure should be similar in all areas of the country, more visibility and SMS-participants are needed, and the results should be published in real time.

7 6 ESIPUHE Lain mukaan työsuojeluhallinnon tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojeluvalvonnan ydin on työn ja työolosuhteiden laillisuuden arviointi. Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuuden arviointi on haastavaa, sillä esimerkiksi strategisten tavoitteiden saavuttaminen yhteiskunnallisella tasolla vaatii eri toimijoiden yhteistyötä sekä niiden toiminnan arviointia. Tarkastusten vaikutuksia voidaan myös arvioida monelta kulmalta. Tasalaatuista valvontaa edistävät valvontahankkeet ja koordinaatioryhmien työ. Valvonnan yhdenmukaisuus on viranomaisvalvonnan jatkuva tavoite. Työsuojelutarkastusten vaikuttavuudessa yksi tärkeä kysymys on tarkastusten suuntautuminen eniten valvontaa edellyttäviin työpaikkoihin. Suuntaamisen onnistumista tukee hyvä yhteistyö työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa valtakunnallisella, alue- ja työpaikkatasolla. Valvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten toimivia valvonnan nykyiset työmuodot ja toimintatavat ovat ja miten niitä tulisi jatkossa kehittää, jotta valvonta pystyy yhä paremmin vaikuttamaan monitahoiseen valvontakenttään. Valvonnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy yksittäisten työpaikkojen kautta. Valvonnan tulee toimia johdonmukaisesti kunkin työpaikan turvallisuuden kehitystason ja työsuojeluhaasteiden mukaisesti. Koska työsuojelun yhteistoiminnan toteutus - työsuojelun ydin - vaihtelee työpaikoilla, vaikuttavuuden kysymys on se, miten valvonta puuttuu työpaikkojen ongelmiin niin, että työpaikkojen yhteistoiminta toimii ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka tämän tutkimuksen tulokset valvonnan toteuttamisesta ovat hyvin myönteisiä, valvonnan kehittämisen näkökulmasta on tärkeää pohtia, onko valvonnan tämänhetkinen lähestymistapa riittävä tavoittamaan työpaikkojen nykyisiä ja tulevia työsuojeluhaasteita ennakoivasti. Tutkimuksen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. STM:n työsuojeluosasto kiittää 3T Ratkaisut Oy:ta tutkimuksen teosta ja tutkimusraportin kirjoittamisesta. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat ylitarkastaja Toivo Niskanen sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta, ylitarkastaja Keijo Päivärinta ja työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta sekä tutkimuksen toteuttajatahosta - 3T Ratkaisut Oy:sta - tekniikan tohtori Heikki Laitinen ja filosofian tohtori Marita Hyttinen. Lisäksi STM:n työsuojeluosasto kiittää kyselyyn vastanneita rakennustyömaiden henkilöitä ja haastattelututkimukseen osallistuneita rakennusyritysten turvallisuudesta vastaavia johtajia ja päälliköitä. Helsingissä Leo Suomaa Osastopäällikkö, ylijohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

8 7 1. Johdanto 1.1. Työsuojeluvalvonnan keinot ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut rakennusalan valvonnan koordinaatioryhmän vuosille Ryhmä koostuu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston rakennusalan asiantuntijoista. Ryhmä on laatinut rakennusalan valvontasuunnitelman vuodelle Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena on ollut arvioida valvontasuunnitelman mukaisen toiminnan vaikuttavuutta. Rakennusalan valvonnan erityispiirteenä on tarkastajien osallistuminen Rakennusteollisuuden ja työntekijäjärjestöjen organisoimiin turvallisuuskilpailuihin. Varsinais-Suomesta ensin Uudellemaalle ja edelleen muualle levinneeseen kilpailuun osallistuvat kaikki valtakunnallisesti toimivat rakennusliikkeet ja joukko alueellisia pienempiä yrityksiä. Tarkastajat tekevät tarkastusten yhteydessä TR/MVR havainnoinnit kilpailutyömailla ja parhaat yrityksen palkitaan vuosittain. Uudellamaalla kilpailun todettiin parantaneen työmaiden oloja ja vähentäneen tapaturmia (Laitinen & Päivärinta 2010). Rakennusalan valvonnan keskeinen tavoite on suunnitelman mukaan saada sirpaloitunut yrittäjäjoukko hoitamaan työsuojelutoimenpiteet sekä edistää heille kuuluvien verojen, maksujen ja työsuhdevelvoitteiden toteuttamista. Lisäksi pyritään siihen, että rakennusalasta muodostuu nykyaikainen, hyvistä työolosuhteista huolehtiva toimiala. Keskeisiä työsuojelun viranomaisvalvonnan laatua koskevia määreitä ovat tuottavuus ja vaikuttavuus (Kuva 1). Tuottavuutta mitataan sillä, paljonko valvonnan suoritteiden aikaansaaminen maksaa. Kustannukset riippuvat siitä, kuinka tehokkaita hallinnon työprosessit ovat. Kustannukset voivat vaihdella paljon hallinnon erityyppisten suoritteiden välillä. Esimerkiksi työpaikkakäynti maksaa enemmän kuin soitto tai sähköinen kysely. Vaikuttavuudella tarkoitetaan valvonnan kohteessa hallinnon suoritteiden seurauksena aikaansaatavia muutoksia. Perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan parannuksia kohteen lainsäädännöllä säädeltyjen työolosuhteiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tavoitteena voi olla myös saada parannuksia lainsäädännöllä säädeltyihin työpaikan työturvallisuuden hallinnan menettelytapoihin. Muutokset (vaikuttavuus) syntyvät valvonnan kohteissa, joten kohteiden valinnalla on suuri merkitys. Hanketyyppisessä valvonnassa kohde voi olla tietty toimiala, tietyntyyppiset työpaikat, tietty ammattiryhmä ja tietty työsuojeluongelma. Yleensä se on jokin näiden yhdistelmä. Kohteen valinta perustuu hallinnon tekemään ympäristöanalyysiin.

9 8 Kuva 1. Valvonnan tuottavuus ja vaikuttavuus. Valvonnan kohteena olevan ongelman laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin saada aikaan muutoksia. Jotkin ongelmat ovat helpompia ja nopeampia ratkaista työpaikalla kuin toiset. Muutos on helppo saada aikaan esimerkiksi, kun ratkaisu on teknisesti olemassa on valvontakohteena olevan työpaikan omassa päätösvallassa ei vaadi kalliita investointeja ei vaadi muutoksia työtavoissa ja saa työpaikan osapuolten hyväksynnän. Saman työolo-ongelman ratkaiseminen voi jossain kohteessa olla helppo ja jossain toisessa kohteessa vaikea. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti hallinnon toimenpiteiden tuloksena saataviin parannuksiin ja niiden toteutuksen aikajänteeseen. Esimerkiksi raskaiden käsivoimin tapahtuvien nostojen ja siirtojen aiheuttama työntekijän kuormitusongelman ratkaiseminen voi olla helpompaa terveyskeskuksen keittiötyössä kuin potilaan hoitotyössä. Hyvät edellytykset sisäilmaongelmia aiheuttavan kosteusvaurion korjaamiselle nopeasti ja helposti ovat olemassa, jos vauriokohta on tiedossa, korjaus resursseihin nähden halpa ja vastuu/päätösvalta korjauksesta on valvottavan työpaikan johdolla. Muussa tapauksessa korjaus saattaa viivästyä paljonkin. Työpaikan työturvallisuuden hallintamenettelyihin saattaa olla helpompi saada muutoksia kuin oloihin. Esimerkiksi puuttuva riskienarviointi voidaan tehdä kohtuullisen nopeasti, eikä lakisääteisen tason saavuttaminen vaadi merkittävästi resurssia. Olisikin hallinnon kannalta houkuttelevaa kohdistaa valvonta hallintamenettelyihin olosuhteiden sijaan. Tätä voi perustella myös sillä, että olosuhteiden jatkuva seuranta (valvonta) on työpaikan vastuulla eikä viranomaisella ole siihen edes mahdollisuutta. Ongelmana on kuitenkin se, että hallintamenettelyjen lainmukaisuudella ja työolosuhteiden lainmukaisuudella ei välttämättä ole yhteyttä. Hallintamenettelyt voivat olla kunnossa vain paperilla, mutta eivät käytännössä. Esimerkiksi ulkopuolinen konsultti on tehnyt riskinarvioinnin, mutta työpaikka ei ole sitoutunut sen tuloksiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin.

10 9 Myös valvonnan kohteena olevan työpaikan laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin saada aikaan muutoksia. Vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi työpaikan koko ja organisaatiorakenne työpaikan ylimmän johdon tieto, taito ja motivaatio työpaikan keski- ja työnjohdon tieto, taito ja motivaatio johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan laatu ja laajuus Muutosta on helpointa saada aikaan pienissä ja organisaatioltaan yksinkertaisissa työpaikoissa, joissa johdolla on työsuojelun kehittämisen motivaatio ja yhteistoiminta henkilöstön kanssa sujuu. Isoilla työpaikoilla muutokset tapahtuvat hitaammin. Johdon motivaatiolla on suuri merkitys. Parantamisen motivaatio syntyy "jännite-erosta" olemassa olevan tilanteen ja halutun tilanteen välillä. Johdon motivaatio voi syntyä esimerkiksi seuraavista tekijöistä halu noudattaa lakia ja välttää ongelmia viranomaisen kanssa omistajien ja asiakkaiden paine halu kehittää yhteistyöilmapiiriä henkilöstön kanssa julkinen imago halu säästää tapaturma- ja sairauskustannuksia halu olla alan keskivertoa parempi, parhaiden joukossa Valvontaa säätelee Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Laissa ei ole yksiselitteisesti määritelty valvonnan ja tarkastuksen käsitteitä. Tarkastukset ovat kuitenkin valvonnan keskeinen keino. Hallinnon tavoitteena on ollut jo jonkin aikaa tarkastusten määrän lisääminen. Tarkastukset voi jakaa työpaikkatarkastuksiin jaa muihin tarkastustoimenpiteisiin. Työpaikkatarkastuksessa tarkastaja menee työpaikalle valvontakäynnille. Tarkastuskäynnin hyviä puolia ovat muun muassa se, että tarkastaja näkee työpaikan ja voi havainnoida sen ongelmia. työpaikan henkilöstö voi nähdä tarkastajan ja kokea viranomaisen hoitavan tehtävänsä. Tätä tehostaa jos tarkastuksesta on tiedotettu koko henkilöstölle, tarkastaja kiertää työpaikkaa ja erottuu muista vierailijoista esim. vaatetuksella. tarkastajan henkilökohtainen kontakti työpaikan edustajien (johto, tsu-päällikkö, tsu-valtuutetut) kanssa voi edistää asioiden hoitoa työpaikalla. henkilökohtainen kontakti helpottaa muuta yhteydenpitoa myöhemmin. viranomaisen yhteys asiakaskenttään säilyy. Työpaikkatarkastus valmisteluineen, matkoineen ja tarkastuskertomuksen laatimisineen vie paljon aikaa. Esimerkiksi vuonna 2007 työsuojelutarkastajat kävivät työpaikalla. Samaan aikaan toimipaikkoja oli Suomessa yli Näillä lähtötiedoilla voi arvioida, että kaikkien toimipaikkojen tarkastamiseen menisi noin 15 vuotta. Valvonnan vaikuttavuuden kannalta onkin tärkeää toisaalta pystyä valitsemaan tarkastuskäyntien kohteet oikein ja toisaalta laajentaa keinovalikoimaa. Työpaikkatarkastusten ohella käytettyjä keinoja ovat mm. työnantajan lähettämien (tarkastajan pyynnöstä) asiakirjojen tarkastus ja valvontakysely.

11 10 Vaikutusten kannalta valvonnan kattavuus (=valvonnan kohteiden osuus työpaikoista/työntekijöistä) ja valvonnan intensiivisyys (kontaktien määrä työpaikkaa/työntekijää kohti) saattavat olla ristiriidassa. Yksittäisellä työpaikalla saadaan todennäköisesti enemmän tuloksia kun kontaktien määrää lisätään. Toisaalta näin saavutetaan harvempia työpaikkoja, ainakin jos valvonta painottuu työpaikkakäynteihin. Valvonnan lisäksi työsuojeluhallinnon strategiaan kuuluu hyvä yhteistyö sidostahojen kuten työmarkkinaosapuolten kanssa. Tätä varten hallinnon yhteydessä ovat mm. työsuojeluneuvottelukunta, työterveyshuollon neuvottelukunta, kemian työsuojeluneuvottelukunta, työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakunnat, joissa sidosryhmillä on edustus. Yhteistyötä tehdään myös tutkimuslaitosten ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Tämä yhteistoiminta ei ole suoranainen osa valvontaa, mutta sillä osaltaan tavoitellaan työsuojelun paranemista. Vaikutukset voivat näkyä muun muassa kehittyneenä lainsäädäntönä, sidosryhmien tietämyksenä hallinnon toiminnasta ja sen positiivisena suhtautumisena siihen, sidosryhmien viestintänä jäsenilleen ja lainsäädännön jouhevampana soveltamisena työpaikoilla. Näille vaikuttavuustekijöille ei ole olemassa valmiita standardoituja mittareita. Medialla on nyky-yhteiskunnassa suuri vaikutus ihmisten käsityksiin ja käyttäytymiseen. Yleinen käsitys on, että mediassa tulevat esille etupäässä työsuojelun kielteiset uutiset kuten tapaturmat ja yksittäiset muut ongelmatapaukset. Hallinto laatii kuitenkin mediatiedotteita myös mm. hallinnon linjauksista ja hankkeista. Tyosuojelu.fi -verkkopalvelussa on kattavasti tietoa sekä lainsäädännöstä että viranomaistoiminnasta Valvonnan vaikuttavuuden mittaaminen Työsuojeluhallinnon toiminnalla voi olla monenlaisia vaikutuksia. Yksittäisellä työpaikalla tuloksia voi olla periaatteessa kolmea eri tyyppiä (Kuva 2). Työturvallisuutta mitataan perinteisesti syntyneiden vammojen terveyshaittojen määrillä ja vakavuudella. Valtakunnan ja toimialan tasolla tapaturmien, ammattitautien ja ennenaikaisen eläköitymisen sekä niiden vuoksi menetetyn työpanoksen määrä suhteessa tehdyn työn määrään onkin varsin hyvä indikaattori. Tosin näihin lukuihin vaikuttavat myös mm. tilastointi- ja korvauskäytännöissä tapahtuvat muutokset. Työpaikkatasolla nämä indikaattorit ovat huomattavan epäluotettavia muun muassa tapaturmien raportointikadon eroista ja muutoksista sekä pienten lukujen suuresta satunnaisesta vaihtelusta johtuen.

12 11 Kuva 2. Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuustasot työpaikalla. Työtapaturmat ja sairastaminen aiheuttavat kustannuksia ja heikentävät muutenkin työpaikan tuloksentekokykyä. Tätä kustannusvaikutusta on jonkin verran tutkittu. Ehkä vielä merkittävämpi on kuitenkin työolojen suora vaikutus työn tuloksellisuuteen, laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Huono fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö, heikko ammattitaito ja motivaatio sekä puutteelliset menetelmät ja väärät työtavat alentavat terveysongelmien lisäksi myös työn tuottavuutta ja laatua sekä sitä kautta asiakastyytyväisyyttä. Tätä on tutkittu vähemmän. Työolosuhteiden mittaaminen on ennakoivaa toimintaa. Keinoja ovat mm. työhygieeniset mittaukset, ergonomiset selvitykset, standardoidut havaintomenettelyt ja henkilöstölle suunnatut kyselyt. Työsuojelutarkastajien käytössä on rakennusalan työympäristön havainnointiin tarkoitetut TR-mittari ja MVR-mittari. Lisäksi käytössä on Valmeri-kysely (Laitinen & Yrjänheikki 2010, Työlainsäädännössä on asetettu vaatimuksia myös työturvallisuuden ja terveyden hallintamenettelyille. Vaatimukset koskevat mm. työsuojelun toimintaohjelmaa, vaarojen selvitystä, työntekijöiden opastusta, jatkuvaa seurantaa, työterveyshuoltoa, työaikakirjanpitoa ja yhteistoimintaa. Näiden asioiden tilaa voidaan selvittää haastattelemalla työpaikan edustajia, tarkastelemalla työpaikan asiakirjoja ja lomakekyselyllä. Tätä varten tarkastajien käytössä on mm. Halmeri-menetelmä (Laitinen & Yrjänheikki 2010, Hallintamenettelyjen mittareilla arvioidaan enemmän tai vähemmän asioiden muodollista tilaa, miltä ne näyttävät paperilla. Näin osin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Halmerissa on pyritty varmentamaan menettelyjen käytännön toimivuutta Tutkimuksen tavoite, aineisto, menetelmät ja rakenne Tutkimuksen kohteena on rakennusalan työsuojelun valvonnan vaikuttavuus. Rakennusala tunnetaan Suomessa ja muualla maailmalla vaarallisena toimialana. Alan erityispiirteitä ovat mm. töiden

13 12 projektiluonteisuus, päivittäin muuttuvat työt ja työympäristöt, eri työvaiheiden ja urakoitsijoiden töiden yhteensovittaminen sekä työntekijöiden vaihtuvuus. Näiden erityispiirteiden vuoksi alan valvontaa tekevät tarkastajat ovat yleensä saaneet rakennusalan koulutuksen. Työsuojelutarkastajien käyttöön kehitettiin Suomessa jo 1990-luvulla standardoidut työmaan turvallisuuden havainnointimenetelmät, TR-mittari talonrakentamiseen ja MVR-mittari maa- ja vesirakentamiseen. TR-mittari on todettu päteväksi tapaturmariskin mittariksi työmaatasolla (Laitinen ym. 1999). Tarkastajien työmailta saamat mittaustulokset kertovat osaltaan työolojen kehityksestä. Tutkimuksen aikana vuosina valvonta muodostuu viidestä kokonaisuudesta: 1. Työturvallisuuskilpailut 2. Muiden päätoteuttajien valvonta 3. Harmaan talouden valvonta 4. Alan erityisasioiden valvonta ja 5. Maa- ja vesirakennusalan valvonta. Kilpailuun osallistuvat yritykset ovat sitoutuneet Rakennusteollisuuden tavoitteisiin Työturvallisuuden kehittämiseksi kohti nollatapaturmavisiota. Niiden valvonta painottuu kilpailun puitteissa tehtäviin tarkastuskäynteihin TR/MVR mittauksineen. Muiden, kilpailuun osallistumattomien, päätoteuttajien valvonta painottuu enemmän valvonnan perinteisiin keinoihin ja tarvitessa pakkokeinoihin. Niidenkin työmailla tehdään kuitenkin myös TR/MVR mittauksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta Suomessa. Tavoite jaettiin osatavoitteiksi ja osatutkimuksiksi seuraavasti: 1. Miten TR-mittarilla havainnoidut työmaiden olosuhteet ovat muuttuneet eri puolilla Suomea luvulta nykypäivään? 2. Onko työmaiden havainnoiduilla olosuhteilla yhteys niillä sattuviin tapaturmiin? 3. Miten Rakennusalan yleinen tapaturmatilanne on kehittynyt 1990-luvulta nykypäivään? 4. Mitä mieltä työmaiden vastuuhenkilöt ovat työmaiden olosuhteista, yritysten työsuojelutoiminnasta, työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta? 5. Mitä mieltä työntekijöiden edustajat ovat työmaiden olosuhteista, yritysten työsuojelutoiminnasta, työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta? 6. Mitä mieltä yritysten työsuojelupäälliköt ovat yritysten työsuojelutoiminnasta, työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta? Työmaiden olosuhteiden kehitystä tarkasteltiin käyttämällä aineistona työsuojeluhallinnon tietokannoista saatuja tarkastajien havainnoimia TR/MVR tuloksia. Tarkastajien työmailta keräämät tapaturmatiedot saatiin samasta tietokannasta. Työmaiden vastuuhenkilöiden mielipiteet saatiin sähköisellä kyselyllä työsuojeluhallinnon työmaarekisterissä olleille työmaiden vastuuhenkilöille. Työntekijöiden edustajien mielipiteet saatiin sähköisellä kyselyllä Rakennusliiton rekisterissä olleille työsuojeluvaltuutetuille ja luottamushenkilöille. Yritysten työsuojelupäälliköiden mielipiteet saatiin puhelinhaastatteluilla.

14 13 2. Havainnoitu työmaaolosuhteiden kehitys alueittain Tausta Suomessa kehitettiin Työsuojeluhallinnon, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja rakennusalan yritysten yhteistyönä 1990-luvun alussa standardoidut menetelmät talonrakennustyömaiden (TR-mittari) sekä maa- ja vesirakennustyömaan tarkastusta (MVR-mittari) varten (Laitinen ym. 1994, Laitinen ym. 1998). TR-mittaria päivitettiin uudistuneiden turvallisuusvaatimusten mukaiseksi vuonna 2010 (Rasa ym. 2012). TR-mittausta tehdessään tarkastaja jakaa koko työmaan havaintoruutuihin ja tekee havainnot ruutu kerrallaan. (Taulukko 1) Havainnoitavat asiat ja niiden arviointikriteerit (kunnossa/ei kunnossa) on vakioitu. TR-mittarissa havainnoitavia asioita ovat 1. telineet, kulkusillat ja tikkaat 2. koneet ja välineet 3. putoamissuojaus 4. työskentely 5. sähkö ja valaistus 6. a) järjestys ja jätehuolto b) pölyisyys (vuodesta 2010 lähtien). Havaintoja tehdään yhdeltä työmaalta mielellään vähintään 100, isolta työmaalta niitä kertyy helposti useita satoja. Turvallisuustaso (TR-indeksi) lasketaan kunnossa -havaintojen prosenttiosuutena kaikista tehdyistä havainnoista. Kullekin asialle on kirjattu kriteerit, joita käyttäen asia on joko kunnossa tai ei kunnossa". Kriteerit perustuvat lainsäädäntöön ja hyvään työmaakäytäntöön. Havaintoja yksittäisistä hyvin rajatuista kohteista tehdään paljon, jotta yksittäiset virhearviot eivät liiaksi vaikuta tuloksiin. Tulos lasketaan indeksinä, joka ilmaisee kunnossa olevien kohteiden prosenttiosuuden. Vuoden 2010 alusta TR-mittarissa käytetyt kriteerit kunnossa -havainnoille tiukkenivat oleellisesti telineiden, putoamissuojauksen, työskentelyn ja järjestyksen osalta. Tämä on otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa.

15 14 Taulukko 1. TR-mittarin tiivistetyt havainnointiohjeet. TR -MITTAUSKOHDE HAVAINNOT / RUUTU HYVÄKSYMISPERUSTEET 1. TELINEET, KULKUSILLAT, TIKKAAT kulkusillat ja portaat liikuteltavat telineet työpukit ja tikkaat kiinteä teline: kerrosväli, nousutiet, perustukset ja ankkurointi 2. KONEET JA VÄLINEET mm. sirkkelit, kaasuhitsauslaitteet, elementtifakit, henkilönostimet, ajoneuvonosturit, nostoapuvälineet, betonisiilot ja pumppuautot 3. PUTOAMISSUOJAUS tasojen ja portaiden vapaat reunat aukot kaivannot 4. TYÖSKENTELY suojainten käyttö riskin ottaminen 5. SÄHKÖ JA VALAISTUS työpisteen keinovalo yleisvalo, kulkuteitä painotetaan rakennusaikaiset yli 16A sähkökeskukset ja tulokaapelit 6A. JÄRJESTYS JA JÄTEHUOLTO työpisteen järjestys yleisjärjestys, kulkuteitä painotetaan jäteastiat 6B. PÖLYISYYS 1 jokaisesta erillisestä rakenteesta ja välineestä kulkutie kaiteet ja katos tukevat ja ehjät teline koottu oikein ja tarkastettu, jalkalistat ja kaiteet asianmukaiset maaperä: kantavuus, liukkaus 1 jokaisesta laitteesta perustus ja tuenta sijoituspaikka rakenne ja varustus kunto tarkastukset tehty eristäminen tarvittaessa 1 jokaisesta erillisestä reunasta 1 jokaisesta aukosta 1 portaikon reunoista kerrosta kohden 1 jokaisesta työntekijästä 1 jokaisen työpisteen keinovalosta 1 yleisvalosta jos luonnonvalo riittää, ei valaistushavaintoa 1 sähköistyksestä 1 jokaisesta työpisteestä 1 yleisjärjestyksestä 1 jokaisesta jäteastiasta kaiteet ovat tukevat (kestää 100- kiloisen rojahduksen) käsi- ja välijohde jalkalista miehenmentävät aukot suojattu aina, jalanmentävät vähintään kulkuteillä ja työpisteissä aukkosuojat merkitty, siirtyminen estetty kaivannot: sortuminen estetty suojaamattomat alueet eristetty käyttää tarvittavia suojaimia ei ota riskiä (esim. putoamisvaara, tikkaiden- ja koneenkäyttö, tulityöt) valaistus riittävä turvallisuuden ja laadun kannalta, ei häikäisyä sähkökeskukset ja -kaapelit suojattu ja sijoitettu asianmukaisesti (esim. ripustettu) työpisteen järjestys hyvä turvallisuuden ja laadun kannalta edellisen työvaiheen jätteet karkeasiivottu ei kompastumisvaaraa jäteastiaan sopii lisää jätteiden lajittelu ruudun pölyisyys 1 ruudun pölyisyydestä ei työvaiheeseen kuulumatonta selvästi näkyvää pölyä

16 15 Työsuojelutarkastajien yli 300 työmaalta keräämään aineistoon perustuen todettiin TR-mittarin olevan pätevä ennustamaan työmaan tapaturmariskiä (Laitinen ym. 1999). Parhailla työmailla TR-indeksi oli yli 80 % ja tapaturmia sattui keskimäärin 7 sataa henkilötyövuotta kohti. Heikoimmilla työmailla TR-indeksi oli alle 60 % ja tapaturmia sattui 24 sataa henkilötyövuotta kohti. Ääripäiden väliin TR-indeksin perusteella sijoittuneet työmaat olivat välimaastossa myös tapaturmasuhteen perusteella. Uudellamaalla käynnistettiin Rakennusteollisuuden aloitteesta alan turvallisuuskilpailu vuonna Kilpailu on jatkunut yhtä välivuotta lukuun ottamatta tähän päivään asti. Osanottajina ovat vapaaehtoisen ilmoittautumisen pohjalta Rakennusteollisuuden jäsenyritykset. Uudellamaalla yli 70 % työmaista on kuulunut kilpailun piiriin. Työsuojelutarkastajat toimivat kilpailussa tuomareina ja tekevät tarkastusten yhteydessä työmaiden TRmittauksen. Yritysten sijoitus määräytyy työmaiden TR-indeksien keskiarvon, yrityksen tapaturmataajuuden ja vuosittain vaihtuvan teeman perusteella. Osanottajien tulokset julkistetaan ja parhaat yritykset palkitaan vuosittain pidettävässä tilaisuudessa. Kilpailun tieteellinen evaluointi osoitti kilpailun olleen tehokas. Kilpailuyritysten TR-indeksi parani ja tapaturmataajuus aleni radikaalisti kymmenessä vuodessa (Laitinen & Päivärinta 2010). Havaittujen vaarojen osuus putosi alle puoleen. Kymmenen kilpailuvuoden aikana siihen osallistuneet yritykset välttyivät arviolta tapaturmalta ja 30 kuolematapaukselta tehostuneen turvallisuuden ansiosta Tavoitteet, aineisto ja menetelmät TR-mittarin käyttöönotto tarkastajan välineenä vaihteli piireittäin luvulla sitä käytettiin systemaattisimmin Uudenmaan ja Oulun piireissä. Vuonna 2006 käyttö laajeni kaikkiin piireihin. Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää TR-mittaritietojen avulla työmaaolojen kehitystä eri aluehallintovirastojen alueella. Aineistona käytettiin työsuojeluhallinnon olosuhdetietokannasta saatuja tietoja työsuojelutarkastajien tekemistä TR-mittauksista työmailla alkaen vuodesta 1993 vuoden 2013 lokakuuhun. (Taulukko 2) Yhteensä tietokannassa oli 7924 tarkastuksen TR-havainnot. Analyyseja tehdessä jätettiin pois vuosi/alue kun mittauksia oli tehty enintään 30 työmaalla. TR-mittari otettiin käyttöön aikana, jolloin työsuojeluvalvontaa teki 11 työsuojelupiiriä. Valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä piirien toimintaa jatkoi vuoden 2010 alusta lähtien viisi aluehallintovirastoa. Tämä muutos on otettava huomioon tuloksia tukittaessa.

17 16 Taulukko 2. TR-mittausten määrät alueittain vuosina Vuosi Alue Yhteensä Etelä Itä Lounais Länsi- ja keski Pohjois Yhteensä ) jätetty pois aineiston pienuuden vuoksi Etelä- ja Pohjois-Suomen alueilta mittaustietoja oli tietokannassa jo vuodesta 1993 alkaen. Osin tämä johtuu siitä, että uusi tietokanta otettiin käyttöön vuonna 2006, ja vain Uudenmaan ja Oulun piirien varhaisemmat mittaustiedot syötettiin tällöin tietokantaan. Vuoden 2013 tiedot ulottuvat vain syyskuun loppuun mennessä tehtyihin mittauksiin. Lisäksi samana vuonna otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä ja kaikkia tarkastuksia ei ole viety vanhaan tietokantaan, josta nämä tiedot on otettu. Näistä syistä vuoden 2013 tarkastusten määrät ovat kaikilla alueilla edeltäviä vuosia pienemmät. Merkittävä osa TR-mittauksista on tehty alan turvallisuuskilpailujen yhteydessä, joita on eri muodossa järjestetty kaikilla alueilla. Kilpailujen toteutustapa on erityisesti ennen aluehallintouudistusta vaihdellut eri työsuojelupiireissä. Uudellamaalla, Lounais-Suomessa ja Pohjois-Suomessa kilpailut ovat olleet vuosittain jatkuvia ja yrityskohtaisia. Siellä tulokset on laskettu yrityksen työmaiden keskiarvoina. Muualla kilpailuja on järjestetty satunnaisemmin ja myös työmaakohtaisina.

18 17 Tulosten luotettavuutta heikentävät eri arvioijien erilaiset käytännöt otoksen valinnassa ja kunnossa kriteereiden tulkinnassa. Piirien yhteisiä kalibrointikoulutuksia on pidetty vain vähän. Siksi piirien ja alueiden tulosten välinen vertailu on epävarmaa. Piirikohtaisesti mittauksia ovat tehneet pääosin samat tarkastajat ja heidän välillään on toteutettu kalibrointia yhteistilaisuuksina ja parityöskentelynä. Siksi alueiden sisäisen kehityksen tarkastelua voi pitää luotettavana. Tulokseen voivat vaikuttaa myös työpaikan tilapäiset vaihtelut mm. tuotannossa, kunnossapidossa ja siivouksessa. Näiden vaihtelujen vaikutus on pieni kun tuloksia tarkastellaan lukuisten tarkastuskäyntien keskiarvoina TR-mittaustulokset alueittain vuosina Etelä Suomessa (Uudenmaan piirissä) ja Pohjois-Suomessa (Oulun piirissä) TR-indeksit paranivat jatkuvasti vuoteen 2009 saakka (Kuva 3) TR-indeksi alueittain vv Sama myönteinen kehitys näkyy muilla alueilla vuoteen 2010 asti. Kaikilla alueilla saavutettiin parhaimmillaan 85 %:n keskiarvo. Viidentoista vuoden takaisiin vajaan 70 %:n tuloksiin verrattuna muutos on suuri; havaittujen työolojen puutteet vähentyivät alle puoleen. Vuonna 2010 indeksit putosivat kaikilla alueilla. Selityksenä lienee arviointikriteerien tiukentuminen monien asioiden kohdalla etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 3. TR-indeksi alueittain vv Telineiden turvallisuustaso on noussut tasaisesti vuodesta 1993 vuoteen (Kuva 4). Havaittujen puutteiden määrä putosi tuona aikana alle puoleen. Vuonna 2010 alettiin vaatia jalkalista aina kaikissa telineissä, myös siirrettävissä telineissä. Nousutienä alettiin vaatia aina askelmatikkaita. Muutokset eivät näytä juuri vaikuttaneen mittaustuloksiin Itä-Suomen, Länsi- eivätkä Keski-Suomen alueilla. Muualla tulostasot putosivat aluksi, mutta näyttävät sitten kääntyneen nousuun.

19 etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 4. Telineindeksin kehitys alueittain vv Koneturvallisuuden taso on noussut melko tasaisesti vuodesta 1993 (Kuva 5). Havaitut puutteet vähenivät kolmeneljäsosaa etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 5. Kone-indeksi kehitys alueittain vv

20 19 Putoamissuojauksen taso parani Uudellamaalla nopeasti 1990-luvun lopulla ja Oulun piirin alueella luvun alussa. Sen jälkeen kehitys on jatkunut tasaisempana. (Kuva 6) (Kuva 7) Putoamissuojauksen kriteereihin tuli kiristyksiä vuoden 2010 alusta: Kaide alettiin vaatia, kun pudotus on 2 metriä aiemman 3 metrin sijaan. Lisäksi alettiin vaatia jalkalista aina kaideratkaisun osana. Muutoksen vuoksi indeksit heikkenivät muualla kuin Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Itä-Suomessa etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 6. Putoamissuojauksen kehitys alueittain vv etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 7. Työskentelyindeksin kehitys alueittain vv

21 20 Henkilönsuojainten käyttö ja muu työtapojen turvallisuus kohenivat tasaisesti 1990-luvulta vuoteen (Kuva 8) Vuoden 2010 alusta sovelletut uudet vaatimukset alensivat indeksiä voimakkaasti, saavutetusta 90 %: tasosta palattiin noin 70 %:n tasolle. Uusia vaatimuksia olivat suojalasien ja kypärän käyttö aina työmaalla sekä turvavyön käyttö aina henkilönostimilla työskennellessä. Työmaan sähköturvallisuus ja valaistus paranivat 1990-luvun alun 70 %:sta tasaisesti nykyiseen yli 90 %:n tasoon (Kuva 8). Kriteereihin ei ole tehty muutoksia, niinpä havainnoitu taso ei pudonnut vuonna etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 8. Sähköistys- ja valaistus-indeksin kehitys alueittain vv Työmaan järjestys parani 1990-luvun alun alle 70 %:sta tasaisesti vuoden %:n tasoon. (Kuva 9) Vuonna 2010 noudatetut tiukemmat vaatimukset pudottivat tasoja reilut kymmenen prosenttiyksikköä. Esimerkiksi ennen hyväksyttiin tasolla oleva nyrkin kokoinen esine ja vuodesta 2010 alkaen vain peukalon pään kokoinen. Yksikin asiaankuulumaton jäte tasolla aiheuttaa virhemerkinnän.

22 etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 9. Järjestysindeksin kehitys alueittain vv Pölyntorjunnan tason havainnointi tuli vuoden 2010 alusta mukaan uutena asiana. Eri aluilla taso vaihteli aluksi paljon, Länsi-Suomen 53 %:sta Itä-Suomen 80 %:iin (Kuva 10). Neljässä vuodessa tasot ovat nousseet ja alueiden erot kaventuneet. Yli 70 %:n taso on saavutettu kaikilla alueilla etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 10. Pöly-indeksin kehitys alueittain vv

23 22 3. Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina Tavoitteet Työsuojelutarkastajat ovat tarkastusten yhteydessä usein selvittäneet myös työmaalla sattuneiden työtapaturmien määrän. Näin on tehty erityisesti turvallisuuskilpailuihin liittyneillä tarkastuksilla, jolloin on käytetty myös TR-mittaria. Myös tapaturmien määrä on kirjattu tietokantaan. Tietokannassa on myös työmaan aloitusilmoituksissa ilmoitetut tiedot työmaan suunnitellusta työvoiman määrästä kuten päätoteuttajan ja urakoitsijoiden työtekijöiden keskivahvuudet enimmäismäärät. Tietojen perusteella voidaan laskea työmaiden päätoteuttajan tapaturmasuhde. Tämän osatutkimuksen tavoitteena olikin selvittää Työolosuhdetietokannan aineiston avulla Miten työmaiden tapaturmasuhde on kehittynyt vv Näkyykö TR-indeksin vuosittainen paraneva kehitys tapaturmasuhteen alenemisena (usean vuoden pitkittäisanalyysi) Onko hyvän TR-indeksin työmaiden tapaturmasuhde alempi kuin huonon TR-indeksin työmaiden tapaturmasuhde (vuositason poikkileikkausanalyysi) Aineisto ja menetelmät Analyysiin mukaan otettiin Työolosuhdetietokannasta sellaiset tarkastukset, joista TR-mittaustietojen lisäksi oli tiedossa aloitusilmoituksessa annettu päätoteuttajan työntekijöiden keskivahvuus sekä tarkastuksella selvitetty päätoteuttajan työntekijöille siihen mennessä sattuneiden työtapaturmien määrä. Lisäksi tiedettiin myös kuinka kauan työmaa oli ollut toiminnassa ennen tarkastusajankohtaa. Näiden tietojen perusteella voitiin laskea työmaiden tapaturmasuhteet. Tarvittavat tiedot olivat olemassa yhteensä 2987 työmaasta vuosilta Niistä valtaosa, 2593, Etelä-Suomen alueella. Pohjois-Suomen alueella tiedot oli 388 työmaalta vuosilta Keski- Suomesta tiedot oli 6 työmaalta vuosilta Yhteensä näillä työmaila oli tehty lähes puoli miljoonaa havaintoa (Taulukko 3).

24 23 Taulukko 3. TR-mittausaineisto niiltä työmailta, joiden tapaturmasuhde voitiin laskea. Vuosi Tarkastuksia Teline Kone Putoamissuojaus Työskentely Sähkö & valaistus Järjestys Yht Yht Työmailla työskenteli keskimäärin 10 päätoteuttajan työntekijää, ja työmaa oli ollut käynnissä 6 kk ennen tarkastusta. Näiden lukujen vuosittainen vaihtelu oli pieni. Tarkastetuilla työmailla oli sattunut päätoteuttajan työntekijöille yhteensä 1393 vähintään 3 pv työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa. Tämä on vain noin puoli tapaturmaa työmaata kohti. (Taulukko 4)

25 24 Taulukko 4. Työmaiden pääurakoitsijan henkilötyövuodet ja vähintään 3 pv työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat vv Pääurakoijan työntekijöiden keskivahvuus Työmaan keskikesto ennen tarkastusta, kk Henkilötyövuodet yhteensä Tapaturmat yhteensä Vuosi Työmaita ,1 5, ,7 4, ,3 4, ,6 4, ,9 4, ,0 4, ,6 5, ,0 5, ,9 5, ,4 5, ,8 6, ,4 5, ,3 5, ,7 6, ,8 8, ,7 8, ,7 6, ,9 7, ,8 7, ,6 7, ,4 8, Yht ,0 6, Tulokset Pitkittäisanalyysi Työmaiden tapaturmasuhde on pienentynyt voimakkaasti. Se oli 1990-luvun alkuvuosina noin 14 tapaturmaa ja 2010 luvulla enää noin kuusi sataa henkilötyövuotta kohti (Taulukko 5). Vuositasolla tapaturmasuhde on vaihdellut melko paljon mm. pienten lukumäärien satunnaisesta vaihtelusta johtuen. Neljän vuoden liukuva keskiarvo osoittaa kuitenkin kehityksen olleen koko ajan kohti pienempää riskilukua. (Kuva 11) Samojen työmaiden havainnoitu TR-indeksi parani vuoteen 2010 asti, jolloin kiristyneet havaintokriteerit tulivat voimaan ja indeksi heikkeni. (Taulukko 5) Samansuuntaisesti kehittyivät kaikki osa-indeksit. Negatiivinen korrelaatio tapaturmasuhteen ja TR-indeksin kehityksessä oli vahva ja tilastollisestikin erittäin merkitsevä (r=-0.772, n=21, p<0.001). Kaikkien osa-indeksien korrelaation tapaturmasuhteen kanssa oli samaa luokkaa, lukuun ottamatta työskentelyn osa-indeksiä. Työskentelyn indeksin raju heikkeneminen kriteerien tiukkenemisen vuoksi vuonna 2010 heikensi korrelaation lähelle nollaa, vaikka se aiempina vuosina oli ollut vahva.

26 25 Taulukko 5. TR-indeksi, osaindeksit ja tapaturmasuhde vv Tapaturmia / 100 Htv Putoamis -suojaus % TRindeksi, % Työskentely % Sähkö & valaistus % Teline Kone Järjestys Vuosi % % % ,2 68,4 66,1 73,9 61,1 72,3 71,2 66, ,0 65,0 67,3 78,6 51,6 72,0 69,8 65, ,3 66,1 70,3 80,1 54,5 73,6 68,8 67, ,8 65,3 69,8 74,9 57,9 80,0 78,5 65, ,1 73,7 73,6 78,2 68,2 81,3 78,6 72, ,4 73,7 71,7 81,1 71,0 81,6 81,4 73, ,9 77,8 80,6 82,2 74,2 86,9 86,8 76, ,6 75,4 74,6 81,7 73,7 84,6 87,3 75, ,0 78,7 76,7 81,7 77,0 83,7 89,1 78, ,5 77,5 77,5 79,1 75,8 88,7 89,0 78, ,1 79,6 78,6 82,9 77,2 88,6 88,4 81, ,8 79,9 80,8 85,6 76,8 87,8 83,3 83, ,9 83,7 81,9 89,2 83,2 88,7 88,7 86, ,0 86,0 81,5 84,8 85,5 89,3 93,7 89, ,6 88,9 83,6 90,5 88,3 91,0 94,2 90, ,0 90,9 91,3 92,7 89,7 87,4 95,7 93, ,0 93,1 89,0 94,4 92,9 95,7 97,1 94, ,7 80,9 83,8 93,1 88,1 56,4 97,4 81, ,1 84,0 85,6 93,9 87,7 70,6 97,6 79, ,5 81,4 79,9 93,9 84,4 64,6 95,7 85, ,1 85,6 83,9 95,3 85,2 75,8 96,1 88,6 Yht. 7,9 78,9 79,3 87,0 78,5 80,5 89,3 80,3

27 26 TR-indeksi Tapatumia/100 htv 2 kaud. liuk. keskiarvo (TR-indeksi) 4 kaud. liuk. keskiarvo (Tapatumia/100 htv) TR-indeksi ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Tapaturmasuhde 60 0, Kuva 11. Työmaiden TR-indeksin ja tapaturmasuhteen kehitys Poikittaisanalyysi Poikittaisen analyysin tarkoituksena oli selvittää, oliko työmaiden TR-indeksillä ja niiden tapaturmasuhteella negatiivinen korrelaatio myös, kun tarkastellaan tiettyä ajanjaksoa. Eli onko samana ajanjaksona hyvän indeksi työmailla alempi tapaturmasuhde kuin huonon indeksin työmailla. Yksittäisinä vuosina työmaiden ja tapaturmien määrät olivat analyysin luotettavuuden kannalta pieniä. Siksi aikaväli luokitettiin viiteen ajanjaksoon: vuodet , , , ja Jokaisen ajanjakson työmaat jaettiin vielä kolmeen ryhmään työmaan TR-indeksin perusteella: parhaat, keskinkertaiset ja heikoimmat. Näin saatiin yhteensä 15 työmaaryhmää, joille laskettiin keskimääräinen tapaturmasuhde ja keskimääräinen TR-indeksi (Taulukko 6). Kaikkina ajanjaksoina lukuun ottamatta vuosia työmaaryhmän hyvä TR-indeksi ennusti pienempää tapaturmasuhdetta kuin huonompi TR-indeksi (Taulukko 6). Poikkeusjaksona kaikkien ryhmien tapaturmasuhde oli korkea eikä selvää yhteyttä TR-indeksiin ollut.

28 27 Kaiken kaikkiaan työmaaryhmien tapaturmasuhteen ja TR-indeksin välillä oli vahva ja tilastollisestikin erittäin merkitsevä yhteys (r= , n=15, p<0.001). (Kuva 12) Taulukko 6. Työmaaryhmien tapaturmasuhde ja TR-indeksi eri ajanjaksoina. Ajanjakso Ryhmä Työmaita kpl Henkilötyövuosia Tapaturmia kpl Tapaturmia /100 htv TRindeksi % A ,2 81,3 A ,5 69,1 A ,0 52, B ,6 88,6 B ,2 79,7 B ,6 64, C ,1 89,7 C ,1 82,1 C ,6 68, D ,3 96,1 D ,6 89,8 D ,2 78, E ,0 94,4 E ,3 88,0 E ,9 72,6 Yhteensä ,9 78, y = -2,3055x + 100,12 R² = 0, TR-indeksi, % Tapaturmia / 100 htv Kuva 12. Työmaaryhmien tapaturmasuhde ja TR-indeksi ja niiden lineaarinen trendiviiva.

29 28 4. Rakennusalan työtapaturmien kehitys 4.1. Tavoitteet Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennusalan yleistä työtapaturmatilanteen kehitystä luvulta nykypäivään. Haluttiin selvittää paitsi tapaturmien kokonaismäärän kehitystä myös erikseen seuraukseltaan eri vakavuusasteen tapaturmien kehitystä. Näin oli mahdollista estimoida myös tapaturmista aiheutuvan työpanosmenetyksen menetystä ja sen kehitystä. Toisena tavoitteena oli tarkastella tämän hetken tapaturmaongelman painopisteitä valvonnan suuntaamisen kannalta Aineisto ja menetelmät Aineistona käytettiin Tapaturmavakuutuslaitoksen (TVL)ja tilastokeskuksen työtapaturmatilastoja. Suomessa työtapaturmien tilastointi perustuu vakuutusyhtiöille tehtäviin vahinkoilmoituksiin. Sen vuoksi tilastot ovat luotettavia ja ilmoituskato on pieni. Kato on kohdistunut pääasiassa lieviä seurauksia (alle 3 päivän työkyvyttömyys) aiheuttaneisiin tapaturmiin. Vuonna 2005 voimaan tullut korvauslainsäädännön muutos johti myös näiden lievien tapausten aiempaa kattavampaan ilmoittamiseen. Vuoden 2003 alusta Suomessa otettiin käyttöön uusi työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work). Uusi luokitusjärjestelmä kattaa aiempaa paremmin tapaturmaan liittyviä olosuhteita. Vertaaminen aiempiin tilastoihin kuitenkin jossain määrin myös vaikeutui. Osin tämä johtuu sitä, että eurooppalaista luokitusmenetelmän kaikkia luokitustasoja ei otettu käyttöön. Siksi esimerkiksi putoamisia ei nyt voida erottaa kaatumisista, vaikka se olisi erityisesti rakennusalan kannalta tärkeää. TVL on organisoinut työpaikkakuolemien tutkinnan (TOT-tutkinta) vuodesta 1985 alkaen. Tutkittujen tapausten selostukset on julkaistu Internetissä (www.totti.tvl.fi), mikä mahdollistaa tapausten analysoinnin. Tässä analysoitiin vuosien tapaukset (n=102) ja vuosien tapaukset (n=101) ja verrattiin näinä ajanjaksoina sattuneita tapauksia toisiinsa. Tavoitteena oli selvittää, ovatko 2000-luvun kuolemantapaukset erilaisia kuin aiempien vuosikymmenten tapaukset. TVL:n työtapaturmien tietokannassa (Tapaturmapakki) julkaistaan nykyään jokaisesta tapaturmasta myös lyhyt sanallinen kuvaus. Tämä on erittäin hyödyllinen ominaisuus. Selostusten avulla tutkijat voivat mm. tehdä täsmäluokituksia kunkin tutkimuksen tarpeiden mukaan. Tätä mahdollisuutta hyödynnettiin luokittamalla uudelleen rakennusalan yli 180 päivän työkyvyttömyyteen tai eläkkeeseen johtaneet tapaukset vuosilta (164 tapausta).

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 Raportti 1 (5) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2010 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu, johon kuului muun

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen käynnistyminen 2012 Tavoitteena turvallisuuden hallinnan ja turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012

Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 Turvallisuuspoikkeamatiedon keruu Liikenneviraston vesiväylähankkeilla Vuosikatsaus 2012 11.3.2013 VUOSIKATSAUS 2012 SISÄLTÖ Työn taustaa Lisätietoja Työn tavoitteita Poikkeamien luokittelu Ilmoitettujen

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009 Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros 2009 Puheenvuoron sisältö Seurantakierroksen organisoinnista Työympäristön vahvuudet ja heikkoudet 2009 Haastamme kilpailun 2002-2005 vaikutukset 2009

Lisätiedot

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Yhteiset työpaikat valvontahanke Sisällys. Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Hankesuunnitelma 1 (5) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Yhteiset työpaikat valvontahanke 2016 2019 Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tavoitteet...2 3. Aineisto ja menetelmät...3 4. Aikataulu-

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikot työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden takaajina EuroSafety-/Työhyvinvointimessut 15.9.2016 14.10.2016 Mikael Fingerroos, AX-Suunnittelu 1 Taustaa

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähkö- ja hissiturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua

Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Näin työsuojeluviranomainen valvoo yhdenvertaisuussuunnittelua Ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta:

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Selvityksiä, osa 1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontajärjestelmän toimivuutta on selvitetty: Valtiontalouden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri

Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut ALASTARO. Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: Uimahalli Vesihovin saneeraus Kuusitie 1 32210 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai

Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa. Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai Lakisääteiset vaatimukset työpaikan työturvallisuudessa Original Sokos Hotel Lakeus, Torikatu 2, Seinäjoki Torstai 27.10.2016 1 Työsuojeluhallinto Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto Ohjaa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Palkansaajien työmatkatapaturmat (aiemman analyysin päivitys) TVL/JS

Palkansaajien työmatkatapaturmat (aiemman analyysin päivitys) TVL/JS Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008-2011 (aiemman analyysin päivitys) 20.12.2012 TVL/JS Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2013 9., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1980-5 Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS TALENTUM Helsinki 2015 10., uudistettu painos 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2508-0

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT

ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT HTSY Verohallinto 3.3.2015 2 (5) ELINKEINOTOIMINNAN VEROVELAT Vuoden 2013 lopulla elinkeinotoiminnan verovelkaa oli miltei kolme miljardia euroa ja yritysten verovelat näyttävät

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS Alma Talent 2017 Helsinki 11., uudistettu painos Copyright 2017 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Ratuke-seminaari

Ratuke-seminaari Ratuke-seminaari 31.10.2013 Miten kohti nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mitä käytännössä pitää tapahtua Timo Pinomäki VR Track Oy 31.10.2013, Ratuke-seminaari 2013, Timo Pinomäki 2 ,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Rakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti

Rakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti Tampereen ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Lehtola Veikko Takala Markku Kehittämishanke Rakennusalan työturvallisuuden koulutuspaketti Työn ohjaaja Annukka Tapani Tampere 10/2011 Tampereen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Työsuojelun vastuualue. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Strateginen ohjaus, tavoitteet ja resurssit Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Ylijohtaja Työsuojelu

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Työturvallisuus Vuonna 2020 Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Kuolemaan johtaneet työtapaturmat vuonna 2014 Työpaikkakuolemat

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 8/10

TOT-TUTKINTA TOT 8/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 8/10 Ahtaaja putosi lastin kiinnitysasemalla paperirullan päältä yli kolmen metrin korkeudesta Ryhmä ahtaajia oli kiristämässä kartonkirullia varustamon

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Rakennuskonepäivät 2010

Rakennuskonepäivät 2010 Rakennuskonepäivät 2010 Ylitarkastaja Harri Patrikainen i Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 18.10.2010 1 Työsuojeluvalvonnan organisaatio 2010 Ajankohtaiset teemat Pöly Rakennushissit

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I Työpaikan työturvallisuustason mittaaminen ja seuranta on haasteellinen tehtävä. Tapaturmien ja sairauksien tilastointi

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito

Lisätiedot

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue (240) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 30.03.2015 Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue

Lisätiedot

HMS / työturvallisuus

HMS / työturvallisuus Nordisk HMS / työturvallisuus tausta ja tavoitteet projektin havainnot projektin tulokset Jatkotoimenpiteet Suomessa Jatkotoimenpiteet GNA :ssa Matti Piispanen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut Nordisk

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja

Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Tarja Vainiola, ylitarkastaja Lain vaatimusten toteutumisen valvonta ja ohjaus Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Oikeutus tarkastusten tekemiseen Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin

kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen Tutkija Toni Hyytinen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot