Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus"

Transkriptio

1 Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus Tutkimusraportti Heikki Laitinen, Marita Hyttinen, Ella Hyvärinen, Antti Simola, Janne Pasanen ja Sinipetra Paatola Työsuojeluhallinto

2 Julkaisija Työsuojeluhallinto Rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuus Heikki Laitinen, Marita Hyttinen, Ella Hyvärinen, Antti Simola, Janne Pasanen ja Sinipetra Paatola ISBN Multiprint Oy Tampere 2015

3 TIIVISTELMÄ SUMMARY ESIPUHE Sisällys 1. Johdanto Työsuojeluvalvonnan keinot ja vaikuttavuus Valvonnan vaikuttavuuden mittaaminen Tutkimuksen tavoite, aineisto, menetelmät ja rakenne Havainnoitu työmaaolosuhteiden kehitys alueittain Tausta Tavoitteet, aineisto ja menetelmät TR-mittaustulokset alueittain vuosina Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Pitkittäisanalyysi Poikittaisanalyysi Rakennusalan työtapaturmien kehitys Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Työmaiden vastuuhenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kyselyt Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset vastaajaryhmittäin Vastaajien tausta Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset Turvallisuuskilpailut Uusien turvallisuusmääräysten toteutuminen Työmaan olot ja turvallisuuskäytös Turvallisuustoiminta Sitoutuminen turvallisuuteen Turvallisuusjohtamisen vaikeudet ja kehittämisehdotukset...59

4 6. Tulokset aluehallintovirastoalueittain Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset Turvallisuuskilpailut Uusien työturvallisuusmääräysten toteutuminen Työmaan olot ja turvallisuuskäytös Turvallisuustoiminta Sitoutuminen turvallisuuteen Tulokset kilpailuun osallistuneilla ja osallistumattomilla työmailla Tausta Työsuojeluviranomaisten tekemät tarkastukset Uusien työsuojelumääräysten toteutuminen Työmaan olot ja turvallisuuskäytös Turvallisuustoiminta Sitoutuminen turvallisuuteen Yritysten työturvallisuudesta vastaavien johtajien ja päälliköiden puhelinhaastattelut Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Tiedonkulku TR-mittaukset Turvallisuuskilpailut Muut työsuojeluviranomaisen suorittamat tarkastukset Työsuojeluvalvonnan yhtenevyys Suomessa Tulosten yhteenveto ja pohdinta Työmaaolosuhteiden kehitys Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina Rakennusalan tapaturmakehitys ja valtuutettukyselyt Yritysten työsuojelupäälliköiden haastattelut Johtopäätökset ja suositukset Rakennusturvallisuuden ja valvonnan nykytila Kehittämissuosituksia Lähteet Liitteet...114

5 4 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko työsuojeluvalvonnalla saatu aikaan parannuksia rakennusalan työsuojelussa kahden viime vuosikymmenen aikana ja miten valvonnan vaikuttavuutta voisi nyt kehittää. Työolosuhteiden kehitystä mitattiin käyttämällä kolmea indikaattoria: 1) työsuojelutarkastajien tekemien TR-havaintojen tuloksia, 2) työmailta kerättyjä pääurakoitsijan tapaturmatietoja ja 3) Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ylläpitämiä työtapaturmatilastoja. Työmaiden vastuuhenkilöiden ja työntekijöiden työsuojeluvaltuutettujen mielipiteitä selvitettiin kyselyllä, johon vastasi 900 henkilöä. Lisäksi haastateltiin puhelimitse 16 yrityksen työturvallisuudesta vastaavaa johtajaa tai päällikköä. TR-mittausten tulokset osoittivat, että kaikkien keskeisten työtapaturmavaarojen hallinnan taso on parantunut oleellisesti sitten 1990-luvun alkupuoliskon. Putoamissuojaus, telineturvallisuus, koneturvallisuus, sähköturvallisuus, valaistus sekä järjestys ja siisteys ovat kohentuneet prosentin tasolta 90 prosentin tasolle. Monilta osin TR-mittarin turvallisuusvaatimuksia kiristettiin, ja niihin lisättiin pölyntorjuntaa koskeva kohta vuoden 2010 alussa. Kiristyneetkin vaatimukset on jo suurelta osin täytetty. Eniten ongelmia on henkilönsuojainten käytössä ja pölyntorjunnassa. Tarkastajien työmailta keräämät tapaturmatiedot osoittivat vähintään 4 päivän (aiemmin 3 päivän) tapaturmasuhteen alentuneen 60 prosentilla 20 viime vuoden aikana. Työmaiden TR-indeksi ja tapaturmasuhde korreloivat erittäin merkitsevästi sekä 20 vuoden aikasarja-analyysissä että eri ajanjaksojen poikittaisessa analyysissä. Tämä vahvistaa aiempaa tulosta, että varsin yksinkertainen ja helppo standardoitu havaintomenetelmä on pätevä työmaatason tapaturmariskin indikaattori. Koko rakennusalan työtapaturmasuhteen kehityksessä on ollut kaksi erisuuntaista trendiä: lievät enintään 3 päivän työkyvyttömyyden aiheuttavat tapaukset ovat lisääntyneet 40 prosentilla, mutta sitä vakavammat ovat vähentyneet lähes puoleen. On vahvat perusteet sanoa, että lievätkään vammautumiset eivät ole lisääntyneet, vaan ne tulevat entistä kattavammin tilastoinnin piiriin. Suomi kuuluu nyt rakentamisen turvallisuudessa kuolemanriskillä mitattuna Ruotsin ja Saksan kanssa kolmen parhaan maan joukkoon Euroopassa. Vakavia vammautumisia tapahtuu kuitenkin edelleen yli 1000 vuosittain. Niiden vähentämiseksi tarvitaan tarkempi ongelma-analyysi ja torjuntastrategia. Työmaiden vastuuhenkilöt, työsuojeluvaltuutetut ja yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt näkivät työsuojelutarkastukset monin tavoin hyödyllisiksi, mutta toivat esille myös kehittämisehdotuksia. Tarkastuksiin toivottiin mm. lisättävän palautetilaisuus koko työmaan henkilöstölle. Tarkastuksia toivottiin suunnattavan enemmän ongelmatyömaille ja asiansa hyvin hoitaneiden yritysten valvonta voisi perustua enemmän omavalvontaan. Viranomaiselta toivottiin myös lisää yhteistyötä ja tiedotusta yritysten edustajille. Alalla jo 1990-luvulta alkaen toteutettu turvallisuuskilpailu näyttää vauhdittaneen positiivista kehitystä etenkin suurissa valtakunnallisesti toimivissa yrityksissä ja heijastuneen sitä kautta koko alalle. Turvallisuuskilpailu on vastaajien käsityksen mukaan tärkeä tekijä erityisesti yritysjohdon motivaation kannalta. Kilpailukonseptissa todettiin kuitenkin valtakunnallisesti uudistamistarvetta. Lähestymisen tulisi olla yhtenäinen eri alueilla, sille olisi saatava lisää näkyvyyttä ja PK-sektorin osanottajia. Arviointien yhdenmukaisuuteen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ja tuloksia olisi voitava seurata mahdollisimman ajantasaisesti.

6 5 SUMMARY The purpose of this study was to find out if the labour inspection activities of the Finnish safety authorities have resulted in improvements in the safety situation in the construction branch during last two decades. The other purpose was to find out how the impact of the inspection activities could be improved in the present situation. Three indicators of the safety development of the safety were used: 1) TR-observation results of safety inspectors, 2) the accident data of construction sites gathered by the safety inspectors, and 3) Finnish accident statistics by the Federation of Accident Insurance Institutions. The opinions of site managers and workers safety delegates were studied by a survey with 909 responders. In addition, 16 corporate safety managers were interviewed in telephone. The results of the TR-observations showed that the controls of all the important accident hazards were dramatically improved since the 1990 ies. Protection against falling, scaffold-safety, machine-safety, electric-safety, lighting as well as orderliness and tidiness of the sites have been improved from the level of percent to the level of 90 percent. The accident figures of the inspected sites showed that the accident rate had decreased by 60 percent during the last twenty years. The observed TR-index correlated highly significantly with the accident rate of the site. This was true both in cross sectional and in longitudinal analyses. This result is in line with the earlier findings concerning the validity of the TR-method. We found two opposing accident trends; the rate of slight accidents resulting less than 4 days absence from work increased by 40 percent but the rate of more serious accidents resulting at least 4 days absence decreased by 50 percent. There are strong arguments to claim also the increasing trend of slight injuries in statistics to be a positive issue, not negative. It shows that the slight injuries are now more comprehensively than earlier reported to the insurance companies. Finland is together Sweden and Germany at the moment among the three safest countries in the Europe when it comes to the fatal accident risk in construction branch. However, more than a thousand severe injuries occurs still every year. A more specific analysis of this problem as well as a comprehensive prevention strategy is needed to prevent these severe accidents. The site managers, workers safety delegates and corporate safety managers saw the safety inspections to be useful in many ways, but also pointed out development proposals. A feedback session for the entire site staff could improve the visibility and impact of the inspection. The self-control procedures could be developed for the forerunner companies and the authority inspections could be focussed to companies where the safety management is not that well organised. Many had also hoped more cooperation and information change between companies and authorities. The safety contest of construction companies, carried out from 1990 ies, has stimulated the development of safety, especially in the large corporates but also wider in the whole branch. The contest has been an important factor in increasing the safety motivation and commitment of the top management of companies. There are needs to update the contest procedures, however. The procedure should be similar in all areas of the country, more visibility and SMS-participants are needed, and the results should be published in real time.

7 6 ESIPUHE Lain mukaan työsuojeluhallinnon tehtävänä on huolehtia sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työsuojelun alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Työsuojeluvalvonnan ydin on työn ja työolosuhteiden laillisuuden arviointi. Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuuden arviointi on haastavaa, sillä esimerkiksi strategisten tavoitteiden saavuttaminen yhteiskunnallisella tasolla vaatii eri toimijoiden yhteistyötä sekä niiden toiminnan arviointia. Tarkastusten vaikutuksia voidaan myös arvioida monelta kulmalta. Tasalaatuista valvontaa edistävät valvontahankkeet ja koordinaatioryhmien työ. Valvonnan yhdenmukaisuus on viranomaisvalvonnan jatkuva tavoite. Työsuojelutarkastusten vaikuttavuudessa yksi tärkeä kysymys on tarkastusten suuntautuminen eniten valvontaa edellyttäviin työpaikkoihin. Suuntaamisen onnistumista tukee hyvä yhteistyö työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa valtakunnallisella, alue- ja työpaikkatasolla. Valvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten toimivia valvonnan nykyiset työmuodot ja toimintatavat ovat ja miten niitä tulisi jatkossa kehittää, jotta valvonta pystyy yhä paremmin vaikuttamaan monitahoiseen valvontakenttään. Valvonnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy yksittäisten työpaikkojen kautta. Valvonnan tulee toimia johdonmukaisesti kunkin työpaikan turvallisuuden kehitystason ja työsuojeluhaasteiden mukaisesti. Koska työsuojelun yhteistoiminnan toteutus - työsuojelun ydin - vaihtelee työpaikoilla, vaikuttavuuden kysymys on se, miten valvonta puuttuu työpaikkojen ongelmiin niin, että työpaikkojen yhteistoiminta toimii ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka tämän tutkimuksen tulokset valvonnan toteuttamisesta ovat hyvin myönteisiä, valvonnan kehittämisen näkökulmasta on tärkeää pohtia, onko valvonnan tämänhetkinen lähestymistapa riittävä tavoittamaan työpaikkojen nykyisiä ja tulevia työsuojeluhaasteita ennakoivasti. Tutkimuksen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. STM:n työsuojeluosasto kiittää 3T Ratkaisut Oy:ta tutkimuksen teosta ja tutkimusraportin kirjoittamisesta. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat ylitarkastaja Toivo Niskanen sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta, ylitarkastaja Keijo Päivärinta ja työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta sekä tutkimuksen toteuttajatahosta - 3T Ratkaisut Oy:sta - tekniikan tohtori Heikki Laitinen ja filosofian tohtori Marita Hyttinen. Lisäksi STM:n työsuojeluosasto kiittää kyselyyn vastanneita rakennustyömaiden henkilöitä ja haastattelututkimukseen osallistuneita rakennusyritysten turvallisuudesta vastaavia johtajia ja päälliköitä. Helsingissä Leo Suomaa Osastopäällikkö, ylijohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

8 7 1. Johdanto 1.1. Työsuojeluvalvonnan keinot ja vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut rakennusalan valvonnan koordinaatioryhmän vuosille Ryhmä koostuu aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden ja sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston rakennusalan asiantuntijoista. Ryhmä on laatinut rakennusalan valvontasuunnitelman vuodelle Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena on ollut arvioida valvontasuunnitelman mukaisen toiminnan vaikuttavuutta. Rakennusalan valvonnan erityispiirteenä on tarkastajien osallistuminen Rakennusteollisuuden ja työntekijäjärjestöjen organisoimiin turvallisuuskilpailuihin. Varsinais-Suomesta ensin Uudellemaalle ja edelleen muualle levinneeseen kilpailuun osallistuvat kaikki valtakunnallisesti toimivat rakennusliikkeet ja joukko alueellisia pienempiä yrityksiä. Tarkastajat tekevät tarkastusten yhteydessä TR/MVR havainnoinnit kilpailutyömailla ja parhaat yrityksen palkitaan vuosittain. Uudellamaalla kilpailun todettiin parantaneen työmaiden oloja ja vähentäneen tapaturmia (Laitinen & Päivärinta 2010). Rakennusalan valvonnan keskeinen tavoite on suunnitelman mukaan saada sirpaloitunut yrittäjäjoukko hoitamaan työsuojelutoimenpiteet sekä edistää heille kuuluvien verojen, maksujen ja työsuhdevelvoitteiden toteuttamista. Lisäksi pyritään siihen, että rakennusalasta muodostuu nykyaikainen, hyvistä työolosuhteista huolehtiva toimiala. Keskeisiä työsuojelun viranomaisvalvonnan laatua koskevia määreitä ovat tuottavuus ja vaikuttavuus (Kuva 1). Tuottavuutta mitataan sillä, paljonko valvonnan suoritteiden aikaansaaminen maksaa. Kustannukset riippuvat siitä, kuinka tehokkaita hallinnon työprosessit ovat. Kustannukset voivat vaihdella paljon hallinnon erityyppisten suoritteiden välillä. Esimerkiksi työpaikkakäynti maksaa enemmän kuin soitto tai sähköinen kysely. Vaikuttavuudella tarkoitetaan valvonnan kohteessa hallinnon suoritteiden seurauksena aikaansaatavia muutoksia. Perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan parannuksia kohteen lainsäädännöllä säädeltyjen työolosuhteiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Tavoitteena voi olla myös saada parannuksia lainsäädännöllä säädeltyihin työpaikan työturvallisuuden hallinnan menettelytapoihin. Muutokset (vaikuttavuus) syntyvät valvonnan kohteissa, joten kohteiden valinnalla on suuri merkitys. Hanketyyppisessä valvonnassa kohde voi olla tietty toimiala, tietyntyyppiset työpaikat, tietty ammattiryhmä ja tietty työsuojeluongelma. Yleensä se on jokin näiden yhdistelmä. Kohteen valinta perustuu hallinnon tekemään ympäristöanalyysiin.

9 8 Kuva 1. Valvonnan tuottavuus ja vaikuttavuus. Valvonnan kohteena olevan ongelman laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin saada aikaan muutoksia. Jotkin ongelmat ovat helpompia ja nopeampia ratkaista työpaikalla kuin toiset. Muutos on helppo saada aikaan esimerkiksi, kun ratkaisu on teknisesti olemassa on valvontakohteena olevan työpaikan omassa päätösvallassa ei vaadi kalliita investointeja ei vaadi muutoksia työtavoissa ja saa työpaikan osapuolten hyväksynnän. Saman työolo-ongelman ratkaiseminen voi jossain kohteessa olla helppo ja jossain toisessa kohteessa vaikea. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti hallinnon toimenpiteiden tuloksena saataviin parannuksiin ja niiden toteutuksen aikajänteeseen. Esimerkiksi raskaiden käsivoimin tapahtuvien nostojen ja siirtojen aiheuttama työntekijän kuormitusongelman ratkaiseminen voi olla helpompaa terveyskeskuksen keittiötyössä kuin potilaan hoitotyössä. Hyvät edellytykset sisäilmaongelmia aiheuttavan kosteusvaurion korjaamiselle nopeasti ja helposti ovat olemassa, jos vauriokohta on tiedossa, korjaus resursseihin nähden halpa ja vastuu/päätösvalta korjauksesta on valvottavan työpaikan johdolla. Muussa tapauksessa korjaus saattaa viivästyä paljonkin. Työpaikan työturvallisuuden hallintamenettelyihin saattaa olla helpompi saada muutoksia kuin oloihin. Esimerkiksi puuttuva riskienarviointi voidaan tehdä kohtuullisen nopeasti, eikä lakisääteisen tason saavuttaminen vaadi merkittävästi resurssia. Olisikin hallinnon kannalta houkuttelevaa kohdistaa valvonta hallintamenettelyihin olosuhteiden sijaan. Tätä voi perustella myös sillä, että olosuhteiden jatkuva seuranta (valvonta) on työpaikan vastuulla eikä viranomaisella ole siihen edes mahdollisuutta. Ongelmana on kuitenkin se, että hallintamenettelyjen lainmukaisuudella ja työolosuhteiden lainmukaisuudella ei välttämättä ole yhteyttä. Hallintamenettelyt voivat olla kunnossa vain paperilla, mutta eivät käytännössä. Esimerkiksi ulkopuolinen konsultti on tehnyt riskinarvioinnin, mutta työpaikka ei ole sitoutunut sen tuloksiin ja tarvittaviin toimenpiteisiin.

10 9 Myös valvonnan kohteena olevan työpaikan laatu vaikuttaa mahdollisuuksiin saada aikaan muutoksia. Vaikuttavia seikkoja ovat esimerkiksi työpaikan koko ja organisaatiorakenne työpaikan ylimmän johdon tieto, taito ja motivaatio työpaikan keski- ja työnjohdon tieto, taito ja motivaatio johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan laatu ja laajuus Muutosta on helpointa saada aikaan pienissä ja organisaatioltaan yksinkertaisissa työpaikoissa, joissa johdolla on työsuojelun kehittämisen motivaatio ja yhteistoiminta henkilöstön kanssa sujuu. Isoilla työpaikoilla muutokset tapahtuvat hitaammin. Johdon motivaatiolla on suuri merkitys. Parantamisen motivaatio syntyy "jännite-erosta" olemassa olevan tilanteen ja halutun tilanteen välillä. Johdon motivaatio voi syntyä esimerkiksi seuraavista tekijöistä halu noudattaa lakia ja välttää ongelmia viranomaisen kanssa omistajien ja asiakkaiden paine halu kehittää yhteistyöilmapiiriä henkilöstön kanssa julkinen imago halu säästää tapaturma- ja sairauskustannuksia halu olla alan keskivertoa parempi, parhaiden joukossa Valvontaa säätelee Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Laissa ei ole yksiselitteisesti määritelty valvonnan ja tarkastuksen käsitteitä. Tarkastukset ovat kuitenkin valvonnan keskeinen keino. Hallinnon tavoitteena on ollut jo jonkin aikaa tarkastusten määrän lisääminen. Tarkastukset voi jakaa työpaikkatarkastuksiin jaa muihin tarkastustoimenpiteisiin. Työpaikkatarkastuksessa tarkastaja menee työpaikalle valvontakäynnille. Tarkastuskäynnin hyviä puolia ovat muun muassa se, että tarkastaja näkee työpaikan ja voi havainnoida sen ongelmia. työpaikan henkilöstö voi nähdä tarkastajan ja kokea viranomaisen hoitavan tehtävänsä. Tätä tehostaa jos tarkastuksesta on tiedotettu koko henkilöstölle, tarkastaja kiertää työpaikkaa ja erottuu muista vierailijoista esim. vaatetuksella. tarkastajan henkilökohtainen kontakti työpaikan edustajien (johto, tsu-päällikkö, tsu-valtuutetut) kanssa voi edistää asioiden hoitoa työpaikalla. henkilökohtainen kontakti helpottaa muuta yhteydenpitoa myöhemmin. viranomaisen yhteys asiakaskenttään säilyy. Työpaikkatarkastus valmisteluineen, matkoineen ja tarkastuskertomuksen laatimisineen vie paljon aikaa. Esimerkiksi vuonna 2007 työsuojelutarkastajat kävivät työpaikalla. Samaan aikaan toimipaikkoja oli Suomessa yli Näillä lähtötiedoilla voi arvioida, että kaikkien toimipaikkojen tarkastamiseen menisi noin 15 vuotta. Valvonnan vaikuttavuuden kannalta onkin tärkeää toisaalta pystyä valitsemaan tarkastuskäyntien kohteet oikein ja toisaalta laajentaa keinovalikoimaa. Työpaikkatarkastusten ohella käytettyjä keinoja ovat mm. työnantajan lähettämien (tarkastajan pyynnöstä) asiakirjojen tarkastus ja valvontakysely.

11 10 Vaikutusten kannalta valvonnan kattavuus (=valvonnan kohteiden osuus työpaikoista/työntekijöistä) ja valvonnan intensiivisyys (kontaktien määrä työpaikkaa/työntekijää kohti) saattavat olla ristiriidassa. Yksittäisellä työpaikalla saadaan todennäköisesti enemmän tuloksia kun kontaktien määrää lisätään. Toisaalta näin saavutetaan harvempia työpaikkoja, ainakin jos valvonta painottuu työpaikkakäynteihin. Valvonnan lisäksi työsuojeluhallinnon strategiaan kuuluu hyvä yhteistyö sidostahojen kuten työmarkkinaosapuolten kanssa. Tätä varten hallinnon yhteydessä ovat mm. työsuojeluneuvottelukunta, työterveyshuollon neuvottelukunta, kemian työsuojeluneuvottelukunta, työturvallisuussäännöksiä valmisteleva neuvottelukunta ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakunnat, joissa sidosryhmillä on edustus. Yhteistyötä tehdään myös tutkimuslaitosten ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Tämä yhteistoiminta ei ole suoranainen osa valvontaa, mutta sillä osaltaan tavoitellaan työsuojelun paranemista. Vaikutukset voivat näkyä muun muassa kehittyneenä lainsäädäntönä, sidosryhmien tietämyksenä hallinnon toiminnasta ja sen positiivisena suhtautumisena siihen, sidosryhmien viestintänä jäsenilleen ja lainsäädännön jouhevampana soveltamisena työpaikoilla. Näille vaikuttavuustekijöille ei ole olemassa valmiita standardoituja mittareita. Medialla on nyky-yhteiskunnassa suuri vaikutus ihmisten käsityksiin ja käyttäytymiseen. Yleinen käsitys on, että mediassa tulevat esille etupäässä työsuojelun kielteiset uutiset kuten tapaturmat ja yksittäiset muut ongelmatapaukset. Hallinto laatii kuitenkin mediatiedotteita myös mm. hallinnon linjauksista ja hankkeista. Tyosuojelu.fi -verkkopalvelussa on kattavasti tietoa sekä lainsäädännöstä että viranomaistoiminnasta Valvonnan vaikuttavuuden mittaaminen Työsuojeluhallinnon toiminnalla voi olla monenlaisia vaikutuksia. Yksittäisellä työpaikalla tuloksia voi olla periaatteessa kolmea eri tyyppiä (Kuva 2). Työturvallisuutta mitataan perinteisesti syntyneiden vammojen terveyshaittojen määrillä ja vakavuudella. Valtakunnan ja toimialan tasolla tapaturmien, ammattitautien ja ennenaikaisen eläköitymisen sekä niiden vuoksi menetetyn työpanoksen määrä suhteessa tehdyn työn määrään onkin varsin hyvä indikaattori. Tosin näihin lukuihin vaikuttavat myös mm. tilastointi- ja korvauskäytännöissä tapahtuvat muutokset. Työpaikkatasolla nämä indikaattorit ovat huomattavan epäluotettavia muun muassa tapaturmien raportointikadon eroista ja muutoksista sekä pienten lukujen suuresta satunnaisesta vaihtelusta johtuen.

12 11 Kuva 2. Työsuojeluvalvonnan vaikuttavuustasot työpaikalla. Työtapaturmat ja sairastaminen aiheuttavat kustannuksia ja heikentävät muutenkin työpaikan tuloksentekokykyä. Tätä kustannusvaikutusta on jonkin verran tutkittu. Ehkä vielä merkittävämpi on kuitenkin työolojen suora vaikutus työn tuloksellisuuteen, laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Huono fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö, heikko ammattitaito ja motivaatio sekä puutteelliset menetelmät ja väärät työtavat alentavat terveysongelmien lisäksi myös työn tuottavuutta ja laatua sekä sitä kautta asiakastyytyväisyyttä. Tätä on tutkittu vähemmän. Työolosuhteiden mittaaminen on ennakoivaa toimintaa. Keinoja ovat mm. työhygieeniset mittaukset, ergonomiset selvitykset, standardoidut havaintomenettelyt ja henkilöstölle suunnatut kyselyt. Työsuojelutarkastajien käytössä on rakennusalan työympäristön havainnointiin tarkoitetut TR-mittari ja MVR-mittari. Lisäksi käytössä on Valmeri-kysely (Laitinen & Yrjänheikki 2010, Työlainsäädännössä on asetettu vaatimuksia myös työturvallisuuden ja terveyden hallintamenettelyille. Vaatimukset koskevat mm. työsuojelun toimintaohjelmaa, vaarojen selvitystä, työntekijöiden opastusta, jatkuvaa seurantaa, työterveyshuoltoa, työaikakirjanpitoa ja yhteistoimintaa. Näiden asioiden tilaa voidaan selvittää haastattelemalla työpaikan edustajia, tarkastelemalla työpaikan asiakirjoja ja lomakekyselyllä. Tätä varten tarkastajien käytössä on mm. Halmeri-menetelmä (Laitinen & Yrjänheikki 2010, Hallintamenettelyjen mittareilla arvioidaan enemmän tai vähemmän asioiden muodollista tilaa, miltä ne näyttävät paperilla. Näin osin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Halmerissa on pyritty varmentamaan menettelyjen käytännön toimivuutta Tutkimuksen tavoite, aineisto, menetelmät ja rakenne Tutkimuksen kohteena on rakennusalan työsuojelun valvonnan vaikuttavuus. Rakennusala tunnetaan Suomessa ja muualla maailmalla vaarallisena toimialana. Alan erityispiirteitä ovat mm. töiden

13 12 projektiluonteisuus, päivittäin muuttuvat työt ja työympäristöt, eri työvaiheiden ja urakoitsijoiden töiden yhteensovittaminen sekä työntekijöiden vaihtuvuus. Näiden erityispiirteiden vuoksi alan valvontaa tekevät tarkastajat ovat yleensä saaneet rakennusalan koulutuksen. Työsuojelutarkastajien käyttöön kehitettiin Suomessa jo 1990-luvulla standardoidut työmaan turvallisuuden havainnointimenetelmät, TR-mittari talonrakentamiseen ja MVR-mittari maa- ja vesirakentamiseen. TR-mittari on todettu päteväksi tapaturmariskin mittariksi työmaatasolla (Laitinen ym. 1999). Tarkastajien työmailta saamat mittaustulokset kertovat osaltaan työolojen kehityksestä. Tutkimuksen aikana vuosina valvonta muodostuu viidestä kokonaisuudesta: 1. Työturvallisuuskilpailut 2. Muiden päätoteuttajien valvonta 3. Harmaan talouden valvonta 4. Alan erityisasioiden valvonta ja 5. Maa- ja vesirakennusalan valvonta. Kilpailuun osallistuvat yritykset ovat sitoutuneet Rakennusteollisuuden tavoitteisiin Työturvallisuuden kehittämiseksi kohti nollatapaturmavisiota. Niiden valvonta painottuu kilpailun puitteissa tehtäviin tarkastuskäynteihin TR/MVR mittauksineen. Muiden, kilpailuun osallistumattomien, päätoteuttajien valvonta painottuu enemmän valvonnan perinteisiin keinoihin ja tarvitessa pakkokeinoihin. Niidenkin työmailla tehdään kuitenkin myös TR/MVR mittauksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennusalan työsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta Suomessa. Tavoite jaettiin osatavoitteiksi ja osatutkimuksiksi seuraavasti: 1. Miten TR-mittarilla havainnoidut työmaiden olosuhteet ovat muuttuneet eri puolilla Suomea luvulta nykypäivään? 2. Onko työmaiden havainnoiduilla olosuhteilla yhteys niillä sattuviin tapaturmiin? 3. Miten Rakennusalan yleinen tapaturmatilanne on kehittynyt 1990-luvulta nykypäivään? 4. Mitä mieltä työmaiden vastuuhenkilöt ovat työmaiden olosuhteista, yritysten työsuojelutoiminnasta, työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta? 5. Mitä mieltä työntekijöiden edustajat ovat työmaiden olosuhteista, yritysten työsuojelutoiminnasta, työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta? 6. Mitä mieltä yritysten työsuojelupäälliköt ovat yritysten työsuojelutoiminnasta, työsuojelutarkastajien toiminnasta ja turvallisuuskilpailusta? Työmaiden olosuhteiden kehitystä tarkasteltiin käyttämällä aineistona työsuojeluhallinnon tietokannoista saatuja tarkastajien havainnoimia TR/MVR tuloksia. Tarkastajien työmailta keräämät tapaturmatiedot saatiin samasta tietokannasta. Työmaiden vastuuhenkilöiden mielipiteet saatiin sähköisellä kyselyllä työsuojeluhallinnon työmaarekisterissä olleille työmaiden vastuuhenkilöille. Työntekijöiden edustajien mielipiteet saatiin sähköisellä kyselyllä Rakennusliiton rekisterissä olleille työsuojeluvaltuutetuille ja luottamushenkilöille. Yritysten työsuojelupäälliköiden mielipiteet saatiin puhelinhaastatteluilla.

14 13 2. Havainnoitu työmaaolosuhteiden kehitys alueittain Tausta Suomessa kehitettiin Työsuojeluhallinnon, Työterveyslaitoksen, Työturvallisuuskeskuksen ja rakennusalan yritysten yhteistyönä 1990-luvun alussa standardoidut menetelmät talonrakennustyömaiden (TR-mittari) sekä maa- ja vesirakennustyömaan tarkastusta (MVR-mittari) varten (Laitinen ym. 1994, Laitinen ym. 1998). TR-mittaria päivitettiin uudistuneiden turvallisuusvaatimusten mukaiseksi vuonna 2010 (Rasa ym. 2012). TR-mittausta tehdessään tarkastaja jakaa koko työmaan havaintoruutuihin ja tekee havainnot ruutu kerrallaan. (Taulukko 1) Havainnoitavat asiat ja niiden arviointikriteerit (kunnossa/ei kunnossa) on vakioitu. TR-mittarissa havainnoitavia asioita ovat 1. telineet, kulkusillat ja tikkaat 2. koneet ja välineet 3. putoamissuojaus 4. työskentely 5. sähkö ja valaistus 6. a) järjestys ja jätehuolto b) pölyisyys (vuodesta 2010 lähtien). Havaintoja tehdään yhdeltä työmaalta mielellään vähintään 100, isolta työmaalta niitä kertyy helposti useita satoja. Turvallisuustaso (TR-indeksi) lasketaan kunnossa -havaintojen prosenttiosuutena kaikista tehdyistä havainnoista. Kullekin asialle on kirjattu kriteerit, joita käyttäen asia on joko kunnossa tai ei kunnossa". Kriteerit perustuvat lainsäädäntöön ja hyvään työmaakäytäntöön. Havaintoja yksittäisistä hyvin rajatuista kohteista tehdään paljon, jotta yksittäiset virhearviot eivät liiaksi vaikuta tuloksiin. Tulos lasketaan indeksinä, joka ilmaisee kunnossa olevien kohteiden prosenttiosuuden. Vuoden 2010 alusta TR-mittarissa käytetyt kriteerit kunnossa -havainnoille tiukkenivat oleellisesti telineiden, putoamissuojauksen, työskentelyn ja järjestyksen osalta. Tämä on otettava huomioon tuloksia tarkasteltaessa.

15 14 Taulukko 1. TR-mittarin tiivistetyt havainnointiohjeet. TR -MITTAUSKOHDE HAVAINNOT / RUUTU HYVÄKSYMISPERUSTEET 1. TELINEET, KULKUSILLAT, TIKKAAT kulkusillat ja portaat liikuteltavat telineet työpukit ja tikkaat kiinteä teline: kerrosväli, nousutiet, perustukset ja ankkurointi 2. KONEET JA VÄLINEET mm. sirkkelit, kaasuhitsauslaitteet, elementtifakit, henkilönostimet, ajoneuvonosturit, nostoapuvälineet, betonisiilot ja pumppuautot 3. PUTOAMISSUOJAUS tasojen ja portaiden vapaat reunat aukot kaivannot 4. TYÖSKENTELY suojainten käyttö riskin ottaminen 5. SÄHKÖ JA VALAISTUS työpisteen keinovalo yleisvalo, kulkuteitä painotetaan rakennusaikaiset yli 16A sähkökeskukset ja tulokaapelit 6A. JÄRJESTYS JA JÄTEHUOLTO työpisteen järjestys yleisjärjestys, kulkuteitä painotetaan jäteastiat 6B. PÖLYISYYS 1 jokaisesta erillisestä rakenteesta ja välineestä kulkutie kaiteet ja katos tukevat ja ehjät teline koottu oikein ja tarkastettu, jalkalistat ja kaiteet asianmukaiset maaperä: kantavuus, liukkaus 1 jokaisesta laitteesta perustus ja tuenta sijoituspaikka rakenne ja varustus kunto tarkastukset tehty eristäminen tarvittaessa 1 jokaisesta erillisestä reunasta 1 jokaisesta aukosta 1 portaikon reunoista kerrosta kohden 1 jokaisesta työntekijästä 1 jokaisen työpisteen keinovalosta 1 yleisvalosta jos luonnonvalo riittää, ei valaistushavaintoa 1 sähköistyksestä 1 jokaisesta työpisteestä 1 yleisjärjestyksestä 1 jokaisesta jäteastiasta kaiteet ovat tukevat (kestää 100- kiloisen rojahduksen) käsi- ja välijohde jalkalista miehenmentävät aukot suojattu aina, jalanmentävät vähintään kulkuteillä ja työpisteissä aukkosuojat merkitty, siirtyminen estetty kaivannot: sortuminen estetty suojaamattomat alueet eristetty käyttää tarvittavia suojaimia ei ota riskiä (esim. putoamisvaara, tikkaiden- ja koneenkäyttö, tulityöt) valaistus riittävä turvallisuuden ja laadun kannalta, ei häikäisyä sähkökeskukset ja -kaapelit suojattu ja sijoitettu asianmukaisesti (esim. ripustettu) työpisteen järjestys hyvä turvallisuuden ja laadun kannalta edellisen työvaiheen jätteet karkeasiivottu ei kompastumisvaaraa jäteastiaan sopii lisää jätteiden lajittelu ruudun pölyisyys 1 ruudun pölyisyydestä ei työvaiheeseen kuulumatonta selvästi näkyvää pölyä

16 15 Työsuojelutarkastajien yli 300 työmaalta keräämään aineistoon perustuen todettiin TR-mittarin olevan pätevä ennustamaan työmaan tapaturmariskiä (Laitinen ym. 1999). Parhailla työmailla TR-indeksi oli yli 80 % ja tapaturmia sattui keskimäärin 7 sataa henkilötyövuotta kohti. Heikoimmilla työmailla TR-indeksi oli alle 60 % ja tapaturmia sattui 24 sataa henkilötyövuotta kohti. Ääripäiden väliin TR-indeksin perusteella sijoittuneet työmaat olivat välimaastossa myös tapaturmasuhteen perusteella. Uudellamaalla käynnistettiin Rakennusteollisuuden aloitteesta alan turvallisuuskilpailu vuonna Kilpailu on jatkunut yhtä välivuotta lukuun ottamatta tähän päivään asti. Osanottajina ovat vapaaehtoisen ilmoittautumisen pohjalta Rakennusteollisuuden jäsenyritykset. Uudellamaalla yli 70 % työmaista on kuulunut kilpailun piiriin. Työsuojelutarkastajat toimivat kilpailussa tuomareina ja tekevät tarkastusten yhteydessä työmaiden TRmittauksen. Yritysten sijoitus määräytyy työmaiden TR-indeksien keskiarvon, yrityksen tapaturmataajuuden ja vuosittain vaihtuvan teeman perusteella. Osanottajien tulokset julkistetaan ja parhaat yritykset palkitaan vuosittain pidettävässä tilaisuudessa. Kilpailun tieteellinen evaluointi osoitti kilpailun olleen tehokas. Kilpailuyritysten TR-indeksi parani ja tapaturmataajuus aleni radikaalisti kymmenessä vuodessa (Laitinen & Päivärinta 2010). Havaittujen vaarojen osuus putosi alle puoleen. Kymmenen kilpailuvuoden aikana siihen osallistuneet yritykset välttyivät arviolta tapaturmalta ja 30 kuolematapaukselta tehostuneen turvallisuuden ansiosta Tavoitteet, aineisto ja menetelmät TR-mittarin käyttöönotto tarkastajan välineenä vaihteli piireittäin luvulla sitä käytettiin systemaattisimmin Uudenmaan ja Oulun piireissä. Vuonna 2006 käyttö laajeni kaikkiin piireihin. Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää TR-mittaritietojen avulla työmaaolojen kehitystä eri aluehallintovirastojen alueella. Aineistona käytettiin työsuojeluhallinnon olosuhdetietokannasta saatuja tietoja työsuojelutarkastajien tekemistä TR-mittauksista työmailla alkaen vuodesta 1993 vuoden 2013 lokakuuhun. (Taulukko 2) Yhteensä tietokannassa oli 7924 tarkastuksen TR-havainnot. Analyyseja tehdessä jätettiin pois vuosi/alue kun mittauksia oli tehty enintään 30 työmaalla. TR-mittari otettiin käyttöön aikana, jolloin työsuojeluvalvontaa teki 11 työsuojelupiiriä. Valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä piirien toimintaa jatkoi vuoden 2010 alusta lähtien viisi aluehallintovirastoa. Tämä muutos on otettava huomioon tuloksia tukittaessa.

17 16 Taulukko 2. TR-mittausten määrät alueittain vuosina Vuosi Alue Yhteensä Etelä Itä Lounais Länsi- ja keski Pohjois Yhteensä ) jätetty pois aineiston pienuuden vuoksi Etelä- ja Pohjois-Suomen alueilta mittaustietoja oli tietokannassa jo vuodesta 1993 alkaen. Osin tämä johtuu siitä, että uusi tietokanta otettiin käyttöön vuonna 2006, ja vain Uudenmaan ja Oulun piirien varhaisemmat mittaustiedot syötettiin tällöin tietokantaan. Vuoden 2013 tiedot ulottuvat vain syyskuun loppuun mennessä tehtyihin mittauksiin. Lisäksi samana vuonna otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä ja kaikkia tarkastuksia ei ole viety vanhaan tietokantaan, josta nämä tiedot on otettu. Näistä syistä vuoden 2013 tarkastusten määrät ovat kaikilla alueilla edeltäviä vuosia pienemmät. Merkittävä osa TR-mittauksista on tehty alan turvallisuuskilpailujen yhteydessä, joita on eri muodossa järjestetty kaikilla alueilla. Kilpailujen toteutustapa on erityisesti ennen aluehallintouudistusta vaihdellut eri työsuojelupiireissä. Uudellamaalla, Lounais-Suomessa ja Pohjois-Suomessa kilpailut ovat olleet vuosittain jatkuvia ja yrityskohtaisia. Siellä tulokset on laskettu yrityksen työmaiden keskiarvoina. Muualla kilpailuja on järjestetty satunnaisemmin ja myös työmaakohtaisina.

18 17 Tulosten luotettavuutta heikentävät eri arvioijien erilaiset käytännöt otoksen valinnassa ja kunnossa kriteereiden tulkinnassa. Piirien yhteisiä kalibrointikoulutuksia on pidetty vain vähän. Siksi piirien ja alueiden tulosten välinen vertailu on epävarmaa. Piirikohtaisesti mittauksia ovat tehneet pääosin samat tarkastajat ja heidän välillään on toteutettu kalibrointia yhteistilaisuuksina ja parityöskentelynä. Siksi alueiden sisäisen kehityksen tarkastelua voi pitää luotettavana. Tulokseen voivat vaikuttaa myös työpaikan tilapäiset vaihtelut mm. tuotannossa, kunnossapidossa ja siivouksessa. Näiden vaihtelujen vaikutus on pieni kun tuloksia tarkastellaan lukuisten tarkastuskäyntien keskiarvoina TR-mittaustulokset alueittain vuosina Etelä Suomessa (Uudenmaan piirissä) ja Pohjois-Suomessa (Oulun piirissä) TR-indeksit paranivat jatkuvasti vuoteen 2009 saakka (Kuva 3) TR-indeksi alueittain vv Sama myönteinen kehitys näkyy muilla alueilla vuoteen 2010 asti. Kaikilla alueilla saavutettiin parhaimmillaan 85 %:n keskiarvo. Viidentoista vuoden takaisiin vajaan 70 %:n tuloksiin verrattuna muutos on suuri; havaittujen työolojen puutteet vähentyivät alle puoleen. Vuonna 2010 indeksit putosivat kaikilla alueilla. Selityksenä lienee arviointikriteerien tiukentuminen monien asioiden kohdalla etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 3. TR-indeksi alueittain vv Telineiden turvallisuustaso on noussut tasaisesti vuodesta 1993 vuoteen (Kuva 4). Havaittujen puutteiden määrä putosi tuona aikana alle puoleen. Vuonna 2010 alettiin vaatia jalkalista aina kaikissa telineissä, myös siirrettävissä telineissä. Nousutienä alettiin vaatia aina askelmatikkaita. Muutokset eivät näytä juuri vaikuttaneen mittaustuloksiin Itä-Suomen, Länsi- eivätkä Keski-Suomen alueilla. Muualla tulostasot putosivat aluksi, mutta näyttävät sitten kääntyneen nousuun.

19 etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 4. Telineindeksin kehitys alueittain vv Koneturvallisuuden taso on noussut melko tasaisesti vuodesta 1993 (Kuva 5). Havaitut puutteet vähenivät kolmeneljäsosaa etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 5. Kone-indeksi kehitys alueittain vv

20 19 Putoamissuojauksen taso parani Uudellamaalla nopeasti 1990-luvun lopulla ja Oulun piirin alueella luvun alussa. Sen jälkeen kehitys on jatkunut tasaisempana. (Kuva 6) (Kuva 7) Putoamissuojauksen kriteereihin tuli kiristyksiä vuoden 2010 alusta: Kaide alettiin vaatia, kun pudotus on 2 metriä aiemman 3 metrin sijaan. Lisäksi alettiin vaatia jalkalista aina kaideratkaisun osana. Muutoksen vuoksi indeksit heikkenivät muualla kuin Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Itä-Suomessa etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 6. Putoamissuojauksen kehitys alueittain vv etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 7. Työskentelyindeksin kehitys alueittain vv

21 20 Henkilönsuojainten käyttö ja muu työtapojen turvallisuus kohenivat tasaisesti 1990-luvulta vuoteen (Kuva 8) Vuoden 2010 alusta sovelletut uudet vaatimukset alensivat indeksiä voimakkaasti, saavutetusta 90 %: tasosta palattiin noin 70 %:n tasolle. Uusia vaatimuksia olivat suojalasien ja kypärän käyttö aina työmaalla sekä turvavyön käyttö aina henkilönostimilla työskennellessä. Työmaan sähköturvallisuus ja valaistus paranivat 1990-luvun alun 70 %:sta tasaisesti nykyiseen yli 90 %:n tasoon (Kuva 8). Kriteereihin ei ole tehty muutoksia, niinpä havainnoitu taso ei pudonnut vuonna etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 8. Sähköistys- ja valaistus-indeksin kehitys alueittain vv Työmaan järjestys parani 1990-luvun alun alle 70 %:sta tasaisesti vuoden %:n tasoon. (Kuva 9) Vuonna 2010 noudatetut tiukemmat vaatimukset pudottivat tasoja reilut kymmenen prosenttiyksikköä. Esimerkiksi ennen hyväksyttiin tasolla oleva nyrkin kokoinen esine ja vuodesta 2010 alkaen vain peukalon pään kokoinen. Yksikin asiaankuulumaton jäte tasolla aiheuttaa virhemerkinnän.

22 etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 9. Järjestysindeksin kehitys alueittain vv Pölyntorjunnan tason havainnointi tuli vuoden 2010 alusta mukaan uutena asiana. Eri aluilla taso vaihteli aluksi paljon, Länsi-Suomen 53 %:sta Itä-Suomen 80 %:iin (Kuva 10). Neljässä vuodessa tasot ovat nousseet ja alueiden erot kaventuneet. Yli 70 %:n taso on saavutettu kaikilla alueilla etelä itä lounais länsi pohjoinen Kuva 10. Pöly-indeksin kehitys alueittain vv

23 22 3. Työmaiden TR-indeksit ja tapaturmasuhde vuosina Tavoitteet Työsuojelutarkastajat ovat tarkastusten yhteydessä usein selvittäneet myös työmaalla sattuneiden työtapaturmien määrän. Näin on tehty erityisesti turvallisuuskilpailuihin liittyneillä tarkastuksilla, jolloin on käytetty myös TR-mittaria. Myös tapaturmien määrä on kirjattu tietokantaan. Tietokannassa on myös työmaan aloitusilmoituksissa ilmoitetut tiedot työmaan suunnitellusta työvoiman määrästä kuten päätoteuttajan ja urakoitsijoiden työtekijöiden keskivahvuudet enimmäismäärät. Tietojen perusteella voidaan laskea työmaiden päätoteuttajan tapaturmasuhde. Tämän osatutkimuksen tavoitteena olikin selvittää Työolosuhdetietokannan aineiston avulla Miten työmaiden tapaturmasuhde on kehittynyt vv Näkyykö TR-indeksin vuosittainen paraneva kehitys tapaturmasuhteen alenemisena (usean vuoden pitkittäisanalyysi) Onko hyvän TR-indeksin työmaiden tapaturmasuhde alempi kuin huonon TR-indeksin työmaiden tapaturmasuhde (vuositason poikkileikkausanalyysi) Aineisto ja menetelmät Analyysiin mukaan otettiin Työolosuhdetietokannasta sellaiset tarkastukset, joista TR-mittaustietojen lisäksi oli tiedossa aloitusilmoituksessa annettu päätoteuttajan työntekijöiden keskivahvuus sekä tarkastuksella selvitetty päätoteuttajan työntekijöille siihen mennessä sattuneiden työtapaturmien määrä. Lisäksi tiedettiin myös kuinka kauan työmaa oli ollut toiminnassa ennen tarkastusajankohtaa. Näiden tietojen perusteella voitiin laskea työmaiden tapaturmasuhteet. Tarvittavat tiedot olivat olemassa yhteensä 2987 työmaasta vuosilta Niistä valtaosa, 2593, Etelä-Suomen alueella. Pohjois-Suomen alueella tiedot oli 388 työmaalta vuosilta Keski- Suomesta tiedot oli 6 työmaalta vuosilta Yhteensä näillä työmaila oli tehty lähes puoli miljoonaa havaintoa (Taulukko 3).

24 23 Taulukko 3. TR-mittausaineisto niiltä työmailta, joiden tapaturmasuhde voitiin laskea. Vuosi Tarkastuksia Teline Kone Putoamissuojaus Työskentely Sähkö & valaistus Järjestys Yht Yht Työmailla työskenteli keskimäärin 10 päätoteuttajan työntekijää, ja työmaa oli ollut käynnissä 6 kk ennen tarkastusta. Näiden lukujen vuosittainen vaihtelu oli pieni. Tarkastetuilla työmailla oli sattunut päätoteuttajan työntekijöille yhteensä 1393 vähintään 3 pv työkyvyttömyyteen johtanutta työtapaturmaa. Tämä on vain noin puoli tapaturmaa työmaata kohti. (Taulukko 4)

25 24 Taulukko 4. Työmaiden pääurakoitsijan henkilötyövuodet ja vähintään 3 pv työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat vv Pääurakoijan työntekijöiden keskivahvuus Työmaan keskikesto ennen tarkastusta, kk Henkilötyövuodet yhteensä Tapaturmat yhteensä Vuosi Työmaita ,1 5, ,7 4, ,3 4, ,6 4, ,9 4, ,0 4, ,6 5, ,0 5, ,9 5, ,4 5, ,8 6, ,4 5, ,3 5, ,7 6, ,8 8, ,7 8, ,7 6, ,9 7, ,8 7, ,6 7, ,4 8, Yht ,0 6, Tulokset Pitkittäisanalyysi Työmaiden tapaturmasuhde on pienentynyt voimakkaasti. Se oli 1990-luvun alkuvuosina noin 14 tapaturmaa ja 2010 luvulla enää noin kuusi sataa henkilötyövuotta kohti (Taulukko 5). Vuositasolla tapaturmasuhde on vaihdellut melko paljon mm. pienten lukumäärien satunnaisesta vaihtelusta johtuen. Neljän vuoden liukuva keskiarvo osoittaa kuitenkin kehityksen olleen koko ajan kohti pienempää riskilukua. (Kuva 11) Samojen työmaiden havainnoitu TR-indeksi parani vuoteen 2010 asti, jolloin kiristyneet havaintokriteerit tulivat voimaan ja indeksi heikkeni. (Taulukko 5) Samansuuntaisesti kehittyivät kaikki osa-indeksit. Negatiivinen korrelaatio tapaturmasuhteen ja TR-indeksin kehityksessä oli vahva ja tilastollisestikin erittäin merkitsevä (r=-0.772, n=21, p<0.001). Kaikkien osa-indeksien korrelaation tapaturmasuhteen kanssa oli samaa luokkaa, lukuun ottamatta työskentelyn osa-indeksiä. Työskentelyn indeksin raju heikkeneminen kriteerien tiukkenemisen vuoksi vuonna 2010 heikensi korrelaation lähelle nollaa, vaikka se aiempina vuosina oli ollut vahva.

26 25 Taulukko 5. TR-indeksi, osaindeksit ja tapaturmasuhde vv Tapaturmia / 100 Htv Putoamis -suojaus % TRindeksi, % Työskentely % Sähkö & valaistus % Teline Kone Järjestys Vuosi % % % ,2 68,4 66,1 73,9 61,1 72,3 71,2 66, ,0 65,0 67,3 78,6 51,6 72,0 69,8 65, ,3 66,1 70,3 80,1 54,5 73,6 68,8 67, ,8 65,3 69,8 74,9 57,9 80,0 78,5 65, ,1 73,7 73,6 78,2 68,2 81,3 78,6 72, ,4 73,7 71,7 81,1 71,0 81,6 81,4 73, ,9 77,8 80,6 82,2 74,2 86,9 86,8 76, ,6 75,4 74,6 81,7 73,7 84,6 87,3 75, ,0 78,7 76,7 81,7 77,0 83,7 89,1 78, ,5 77,5 77,5 79,1 75,8 88,7 89,0 78, ,1 79,6 78,6 82,9 77,2 88,6 88,4 81, ,8 79,9 80,8 85,6 76,8 87,8 83,3 83, ,9 83,7 81,9 89,2 83,2 88,7 88,7 86, ,0 86,0 81,5 84,8 85,5 89,3 93,7 89, ,6 88,9 83,6 90,5 88,3 91,0 94,2 90, ,0 90,9 91,3 92,7 89,7 87,4 95,7 93, ,0 93,1 89,0 94,4 92,9 95,7 97,1 94, ,7 80,9 83,8 93,1 88,1 56,4 97,4 81, ,1 84,0 85,6 93,9 87,7 70,6 97,6 79, ,5 81,4 79,9 93,9 84,4 64,6 95,7 85, ,1 85,6 83,9 95,3 85,2 75,8 96,1 88,6 Yht. 7,9 78,9 79,3 87,0 78,5 80,5 89,3 80,3

27 26 TR-indeksi Tapatumia/100 htv 2 kaud. liuk. keskiarvo (TR-indeksi) 4 kaud. liuk. keskiarvo (Tapatumia/100 htv) TR-indeksi ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 Tapaturmasuhde 60 0, Kuva 11. Työmaiden TR-indeksin ja tapaturmasuhteen kehitys Poikittaisanalyysi Poikittaisen analyysin tarkoituksena oli selvittää, oliko työmaiden TR-indeksillä ja niiden tapaturmasuhteella negatiivinen korrelaatio myös, kun tarkastellaan tiettyä ajanjaksoa. Eli onko samana ajanjaksona hyvän indeksi työmailla alempi tapaturmasuhde kuin huonon indeksin työmailla. Yksittäisinä vuosina työmaiden ja tapaturmien määrät olivat analyysin luotettavuuden kannalta pieniä. Siksi aikaväli luokitettiin viiteen ajanjaksoon: vuodet , , , ja Jokaisen ajanjakson työmaat jaettiin vielä kolmeen ryhmään työmaan TR-indeksin perusteella: parhaat, keskinkertaiset ja heikoimmat. Näin saatiin yhteensä 15 työmaaryhmää, joille laskettiin keskimääräinen tapaturmasuhde ja keskimääräinen TR-indeksi (Taulukko 6). Kaikkina ajanjaksoina lukuun ottamatta vuosia työmaaryhmän hyvä TR-indeksi ennusti pienempää tapaturmasuhdetta kuin huonompi TR-indeksi (Taulukko 6). Poikkeusjaksona kaikkien ryhmien tapaturmasuhde oli korkea eikä selvää yhteyttä TR-indeksiin ollut.

28 27 Kaiken kaikkiaan työmaaryhmien tapaturmasuhteen ja TR-indeksin välillä oli vahva ja tilastollisestikin erittäin merkitsevä yhteys (r= , n=15, p<0.001). (Kuva 12) Taulukko 6. Työmaaryhmien tapaturmasuhde ja TR-indeksi eri ajanjaksoina. Ajanjakso Ryhmä Työmaita kpl Henkilötyövuosia Tapaturmia kpl Tapaturmia /100 htv TRindeksi % A ,2 81,3 A ,5 69,1 A ,0 52, B ,6 88,6 B ,2 79,7 B ,6 64, C ,1 89,7 C ,1 82,1 C ,6 68, D ,3 96,1 D ,6 89,8 D ,2 78, E ,0 94,4 E ,3 88,0 E ,9 72,6 Yhteensä ,9 78, y = -2,3055x + 100,12 R² = 0, TR-indeksi, % Tapaturmia / 100 htv Kuva 12. Työmaaryhmien tapaturmasuhde ja TR-indeksi ja niiden lineaarinen trendiviiva.

29 28 4. Rakennusalan työtapaturmien kehitys 4.1. Tavoitteet Tämän osatutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennusalan yleistä työtapaturmatilanteen kehitystä luvulta nykypäivään. Haluttiin selvittää paitsi tapaturmien kokonaismäärän kehitystä myös erikseen seuraukseltaan eri vakavuusasteen tapaturmien kehitystä. Näin oli mahdollista estimoida myös tapaturmista aiheutuvan työpanosmenetyksen menetystä ja sen kehitystä. Toisena tavoitteena oli tarkastella tämän hetken tapaturmaongelman painopisteitä valvonnan suuntaamisen kannalta Aineisto ja menetelmät Aineistona käytettiin Tapaturmavakuutuslaitoksen (TVL)ja tilastokeskuksen työtapaturmatilastoja. Suomessa työtapaturmien tilastointi perustuu vakuutusyhtiöille tehtäviin vahinkoilmoituksiin. Sen vuoksi tilastot ovat luotettavia ja ilmoituskato on pieni. Kato on kohdistunut pääasiassa lieviä seurauksia (alle 3 päivän työkyvyttömyys) aiheuttaneisiin tapaturmiin. Vuonna 2005 voimaan tullut korvauslainsäädännön muutos johti myös näiden lievien tapausten aiempaa kattavampaan ilmoittamiseen. Vuoden 2003 alusta Suomessa otettiin käyttöön uusi työpaikkatapaturmien luokittelumenetelmä ESAW (European Statistics on Accidents at Work). Uusi luokitusjärjestelmä kattaa aiempaa paremmin tapaturmaan liittyviä olosuhteita. Vertaaminen aiempiin tilastoihin kuitenkin jossain määrin myös vaikeutui. Osin tämä johtuu sitä, että eurooppalaista luokitusmenetelmän kaikkia luokitustasoja ei otettu käyttöön. Siksi esimerkiksi putoamisia ei nyt voida erottaa kaatumisista, vaikka se olisi erityisesti rakennusalan kannalta tärkeää. TVL on organisoinut työpaikkakuolemien tutkinnan (TOT-tutkinta) vuodesta 1985 alkaen. Tutkittujen tapausten selostukset on julkaistu Internetissä (www.totti.tvl.fi), mikä mahdollistaa tapausten analysoinnin. Tässä analysoitiin vuosien tapaukset (n=102) ja vuosien tapaukset (n=101) ja verrattiin näinä ajanjaksoina sattuneita tapauksia toisiinsa. Tavoitteena oli selvittää, ovatko 2000-luvun kuolemantapaukset erilaisia kuin aiempien vuosikymmenten tapaukset. TVL:n työtapaturmien tietokannassa (Tapaturmapakki) julkaistaan nykyään jokaisesta tapaturmasta myös lyhyt sanallinen kuvaus. Tämä on erittäin hyödyllinen ominaisuus. Selostusten avulla tutkijat voivat mm. tehdä täsmäluokituksia kunkin tutkimuksen tarpeiden mukaan. Tätä mahdollisuutta hyödynnettiin luokittamalla uudelleen rakennusalan yli 180 päivän työkyvyttömyyteen tai eläkkeeseen johtaneet tapaukset vuosilta (164 tapausta).

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa

Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Miten työturvallisuuslain turvallisuusjohtaminen näkyy viranomaisvalvonnassa Ratuke-seminaari 30.10.2012 Jokaiselta työpaikalta löytyvä vaikutusketju ja sen sääntely Turvallisuuden johtaminen = työpaikan

Lisätiedot

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa

Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Rakentamisen työsuojeluvalvonta tulevaisuudessa Raimo Antila 5.11.2015 Sisältö Yhteiset tavoitteet Työsuojeluhallinnon toiminnasta Rakennusalan valvonnan vaikuttavuudesta Rakennusalan valvonnasta 2014-2015

Lisätiedot

RAKENNUSALAN VALVONTASUUNNITELMA 2013. Rakennuskonepäivät 8-10.11.2012

RAKENNUSALAN VALVONTASUUNNITELMA 2013. Rakennuskonepäivät 8-10.11.2012 RAKENNUSALAN VALVONTASUUNNITELMA 2013 Keijo Päivärinta Rakennuskonepäivät 8-10.11.2012 Keijo Päivärinta / Jan Rosqvist Valvonnan tavoite Valvonnan keskeinen ajatus on saada sirpaloitunut yrittäjäjoukko

Lisätiedot

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta

Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Turvallisuustehtävät rakennushankkeessa ja ajankohtaista viranomaisvalvonnasta Keijo Päivärinta Ylitarkastaja Etelä-Suomen avin työsuojelun vastuualue Monen toimijan ongelmia rakennushankkeessa Suuria

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen

Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia. Työsuojeluinsinööri Ville Lappalainen Vuoden 2014 kilpailu ja vuoden 2013 tuloksia Turvallisesti 2000 luvulla työturvallisuuskilpailu 2014 Uudellamaalla Esittely ja säännöt Uudenmaan alueellinen työturvallisuuskilpailu Pidempiä työuria työsuojelulla

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu 2005 2007

Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu 2005 2007 Raportti 1 (8) Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu 2005 2007 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu Teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen

Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010. Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen Työsuojelun vastuualueilta (AVI) kerättävä valvontatieto TTK 17.8.2010 Apulaispiiripäällikkö Kirsi Häkkinen 1 Työsuojelun vastuualue 18.8.2010 2 Entisistä kahdeksasta työsuojelupiiristä on muodostettu

Lisätiedot

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ Ylitarkastaja Lasse Ketola YHTEINEN TYÖPAIKKA, ALIURAKOINTI JA KETJUTUS Ylitarkastaja Lasse Ketola 15.4.2015 Työsuojelun vastuualueet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

TR- mittari Tarkastajien ohjeet 2015 alkaen. Tuuli Harjunpää Ja Ville Lappalainen

TR- mittari Tarkastajien ohjeet 2015 alkaen. Tuuli Harjunpää Ja Ville Lappalainen TR- mittari Tarkastajien ohjeet 2015 alkaen Tuuli Harjunpää Ja Ville Lappalainen Yleisesti rakennusalalla käytössä - tiedot vertailtavissa Havainnoidaan koko työmaa tehden tukkimiehenkirjanpidolla kunnossa/korjattavaa

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu. TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015 Avaustilaisuudet Mikkeli Joensuu Kuopio Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2012 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2008

Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2008 Raportti 1 (7) Elintarviketeollisuuden työympäristön seurantakierros 2008 Hankkeen tausta ja tavoitteet Elintarviketeollisuudessa järjestettiin vuosina 2005 2007 turvallisuuskilpailu. Tavoitteena oli nopeuttaa

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi

TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS. Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi TALOTEKNISEN KORJAUSRAKENTAMISEN TYÖTURVALLISUUS Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖIDEN TOIMIALAT Consti Yhtiöt Toimitilat Asuintalot Consti Talotekniikka Oy PKS Muu Suomi Consti

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Dnro 360/54/2009 Sosiaali- ja terveysministeriö 16.1.2014 Tarkastuskertomus 230/2011 Työsuojeluvalvonta JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

RATUKE - seminaari 11.11.2010

RATUKE - seminaari 11.11.2010 RATUKE - seminaari 11.11.2010 Etelä- Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Kaarina Myyri- Partanen johtaja www.tyosuojelu.fi www.avi.fi 11.11.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa.

Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Toimintatapamme turvallisen työskentelyn luomisessa. Ratuke-seminaari 28.10.2008 Timo U. Korhonen Toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy NCC kaikkialla Pohjoismaissa Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 Teemu Lehto, Vice President, QPR Software Oyj Antti Leino, Turvallisuuspäällikkö, Skanska Finland Oy QPR Software Plc QPR Quality. Processes. Results

Lisätiedot

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen

Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2004 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen 1 Tilasto ja vahinkokuvausaineiston hyödyntäminen Kohti nollaa työtapaturmaa kunta-alalla teemaseminaari 6.3.2008 Noora Hintikka Tampereen Noora teknillinen Hintikka yliopisto 1.9.2009 2 Tutkimushanke

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista

Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Asianajo- ja lakiasiaintoimistojen työsuojeluvalvonta 2013 2016 Raportti valvonnan havainnoista Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 23.3.2016 TILAAJAVASTUUVALVONTA 2015 TYÖSUOJELUN

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

SAK:n 21. työympäristöseminaari 23.-24.3.2013

SAK:n 21. työympäristöseminaari 23.-24.3.2013 SAK:n 21. työympäristöseminaari y 23.-24.3.2013 Mikä on työsuojelun tulevaisuus? Visioita ja tahtotilaa Ylijohtaja Leo Suomaa STM työsuojeluosasto Mitä tekoja odotetaan työsuojeluhallinnolta vuonna 2020?

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Kärnä Kuluttajaturvallisuusvalvonnan muutokset Selvityksiä, osa 1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontajärjestelmän toimivuutta on selvitetty: Valtiontalouden

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ 2025. SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10-18.10.2015. Ylitarkastaja Päivi Hämäläinen

TYÖELÄMÄ 2025. SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10-18.10.2015. Ylitarkastaja Päivi Hämäläinen TYÖELÄMÄ 2025 SAK:n 22. TYÖYMPÄRISTÖSEMINAARI 17.10-18.10.2015 Ylitarkastaja Päivi Hämäläinen Työelämä ja työympäristö vuonna 2025 Työelämä 2025 tulevaisuuskatsauksessa on kuvattu työelämän ja työympäristön

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Johdon työturvallisuussitoumus ja turvallisen työn periaatteet Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksessa vahvistettu 19.6.2012 Johdon työturvallisuussitoumus Meidän yrityksessämme:

Lisätiedot

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1

Työturvallisuus. Tapaturmatilastointi. Minna Rautajoki 5.4.2011 1 Työturvallisuus Tapaturmatilastointi 1 Valtakunnalliset työtapaturmatietokannat Virallisia työtapaturmatilastoja julkaisevat TVL ja Tilastokeskus. Tapaturmavakuutuslaitoksen liitto TVL: Työtapaturmat ja

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Hannu Stålhammar Sosiaali- ja terveysministeriö

Hannu Stålhammar Sosiaali- ja terveysministeriö Yhteistyöllä riskit hallintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Terveellinen työ - Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2012-2013 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke

Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen = Ratuke Näin Ratuke alkoi: Valtioneuvoston periaatepäätös työtapaturmaohjelmasta 2001-2005 toimii kehyksenä valtion ja muiden keskeisten työelämän tahojen toimenpiteille,

Lisätiedot

CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 1

CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 1 Turvallisuusjohtaminen 25.2.2013 Juhani Kuronen, juhani.kuronen@lut.fi puh. 040 71 82 536 huone 4450, vastaanottoaika keskiviikkoisin klo 14-1515 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat. 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere Ulla Poutiainen, SULO

Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat. 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere Ulla Poutiainen, SULO Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere, SULO Oivahymy Tausta Mitä pilotissa tehtiin Kokemukset pilotista Jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä Yhteenveto 22 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa P-L. & Mattila S. 22.11.2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1 Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot