SNOUKKA- MIEHEN RUUHKA- VUODET Teemana OMAKOTI- ja. Ammattilumilautailija Heikki Sorsa rakentaa LUJA-ENERGIASANEERAUS

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012 Ammattilumilautailija Heikki Sorsa rakentaa SNOUKKA- MIEHEN RUUHKA- VUODET 6 LUJA-ENERGIASANEERAUS SUOMIURHEILUN SYMBOLI LAPINLAHDELTA SHANGHAIHIN Teemana OMAKOTI- ja korjausrakentaminen

2 Sisällys 6 8 SNOUKKAMIEHEN RUUHKAVUODET TERVETULOA, OMAKOTIRAKENTAJA INNOVAATIO: LUJA-ENERGIA- SANEERAUS HUS, VANHAT TILAT! SUOMIURHEILUN SYMBOLI ASIAKKAAN SUUSTA Pääkirjoitus... 3 Toimitusjohtajilta... 4 Snoukkamiehen ruuhkavuodet... 6 Tervetuloa, omakotirakentaja!... 8 Ytimekkäästi...10 Uusi innovaatio korjausrakentamisessa: Luja-energiasaneeraus...12 Ytimekkäästi...14 Hus, vanhat tilat!...16 Kainalojuttu: Täällä ei nukuta...18 Uniikki: Suomiurheilun symboli...20 Matkassa: Lapinlahdelta Shangaihin...22 Kädenjälki: Metsämiehen taidetta...26 Asiakkaan suusta...28 LUJAVIESTIN TOIMITUS Päätoimittaja: Minni Karttunen toimitus@luja.fi Tekstit: Minni Karttunen Taitto: Janne Markkanen, Kuvat: Minni Karttunen Osoitelähde: Lujan asiakas- ja sidosryhmärekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. LUJAN TARINA Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu rista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. Nokkavainullaan hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa va sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken nus alan konserniksi osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. Julkaisija LUJA-YHTIÖT PL KUOPIO Lujatalo, puh * Lujabetoni, puh Lujapalvelut, puh Fescon, puh toimitus@luja.fi Kannen kuva: Vesa Laitinen * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 23 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 23 %).

3 Pääkirjoitus Rakennussala tänään Elämme parhaillaan talouselämän turbulenssissa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Epävarmuuden aallot heittelevät myös rakennusalaa, joka on merkittävä osa, noin kymmenyksen, Suomen bruttokansantuotteesta. Haasteita rakentamisen kilpailuympäristössä riittää myös vuonna Työllisyys heikkenee Laskevassa suhdanteessa investoijien varovaisuus kasvaa. Rakennusprojektit ja asunnonosto ovat juuri sellaisia hankkeita, joita usein lykätään näkymien heikentyessä. Aiemmin rakentamisen määrän vaihtelut näkyivät selvästi alan työllisyydessä. Nykyisin varsinkin Etelä-Suomessa on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, joiden työllisyyden heikkeneminen ei näy Suomen työttömyysluvuissa. Uusi kilpailutekijä tullut kuvaan Perinteisesti rakennusalalla on kilpailtu pääasiassa hinnalla ja laadulla. Nyt kilpailuun on tullut uusi merkit tävä tekijä mukaan, pääoman käyttö. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on selvästi muodostunut noin kymmenen suuren valtakunnallisen yrityksen joukko, ja sen ohella on suuri määrä pieniä paikallisia rakennusyrityksiä. Isoista muutama on ulkomaisessa omistuksessa, ja yli puolet näistä yhtiöistä on pörssissä. Suuret yritykset voivat sijoittaa hankkeisiin pääomaa selvästi pieniä enemmän. Tyypillisiä sijoituskohteita ovat tontit, kehitettävät kiinteistöt, perustajaurakointihankkeet, elinkaarihankkeet ja erilaiset tarjouskustannuksiltaan kalliit hankkeet kuten esimerkiksi tontinluovutuskilpailut. Tämän johdosta suurten kilpailukyky pieniin verrattuna on näissä hankkeissa ylivoimainen. Pirstaloituminen jatkuu Rakennusalan yksi ongelma on sen pirstaleisuus. Yhdessä hankkeessa on monia osapuolia ja tekijöitä, jolloin kokonaisuuden hallinta ja koordinointi on haasteellista. Ja toimi joiden määrä on edelleen kasvussa. Rakennuttajat käyttävät nykyään lähes poikkeuksetta rakennuttajakonsulttia hoitamaan puolestaan käytännön rakennustyön johta misen, mikä on kohentanut rakennuttamisen ammattitaitoa, mutta toisaalta tuonut yhden lisä toimijan työmaalle. Tämän seurauksena erilaiset neuvottelut helposti pitkittyvät, ja pyrkimys tehdä poikkeuksia rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin on selvästi lisääntynyt. Urakoita jaetaan myös nykyisin yhä useammin osiin, jolloin alan pirstaloituminen vain pahenee. Korjaaminen pitää tehdä ammattitaidolla Korjausrakentaminen osuus kaikesta rakentamisesta Suomessa on kasvanut jo pari vuosikymmentä. Aiemmin pienet urakoitsijat hoitivat korjausrakentamisen, mutta nyt kaiken kokoiset rakennusliikkeet ovat tulleet mukaan. Kilpailu alalla on tämän seurauksena selvästi kiristynyt ja hintataso laskenut. Kehitys on sikäli positiivinen, että jo pitkään on oltu huolissaan korjausrakentajien riittä vyydestä Suomessa, koska pääasiassa sodan jälkeen rakennetun rakennuskantamme korjausvelka on kasvanut suureksi. Ongelmana ei enää olekaan niin tekijöiden puute kuin heidän ammattitaitonsa vähyys. Tässä, jos missä, voidaan sanoa, että viiden euron suutari tekee kymmenen euron vahingon. Korjausrakentaminen on vaativa rakenta misen alue, joka edellyttää tekijöiltään osaamisen lisäksi vankkaa kokemusta. Lujatalo on mukana markkinoilla korjausrakentamisen johtavana osaajana. Rakennustekniikka muutoksessa Kilpailuympäristön ja taloustilanteen lisäksi myös rakennus tekniikka on viime vuosina muuttunut melkoisesti. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on muuttamassa säädöksiä ja tekniikkaa nopeassa tahdissa. Uusien energiatehokkaiden rakennusten pitkäaikaisia ominaisuuksia ei tietenkään kaikin osin tunneta. Kokemuksesta voi kuitenkin sanoa, että uusia ongelmia tulee nousemaan esiin, ja parhaita tai edes toimivia tekniikoita tullaan etsimään vielä pitkään. Meillä on vielä tuoreessa muistissa omakotitalojen tasakattojen vedeneristysongelmat ja liian maanpinnan tasolle rakennettujen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Haasteita meillä rakentajilla siis riittää, mutta ainakin Luja-yhtiöissä on vankka usko tulevaisuuteen. Teemme tästä vuodesta menestyksellisen olemalla valppaana alan muutoksessa ja jatkamalla asiakkaiden kanssa rakentavaa yhteistyötä! Hannu Isotalo Lujan hallituksen puheenjohtaja 3

4 Toimitusjohtajilta Fescon Oy Tiukasta vuodesta etsitään kasvun paikkoja Vuonna 2012 rakentaminen vähenee, joka tulee asettamaan haasteita myös tuoteteollisuudelle. Seuraava puoli vuotta mennään vielä Fesconilla vanhoilla kyydeillä, kun aloitetut projektit viedään suunnitellun mukaisesti loppuun, mutta sitten vaikutukset näkyvät väistämättä meilläkin. Onneksi rakentaminen on muuttunut sitten 1990-luvun, ja jo puolet rakentamisesta on korjausrakentamista. Fesconin myynnistäkin lähes puolet tulee korjausrakentamisesta, joten asuntorakentamisen heilahdukset eivät vaikuta meihin niin voimakkaasti kuin moneen muuhun yritykseen. Tämä tuli esille vuonna 2009, kun markkinoiden huomattavasta laskusta huolimatta pystyimme pitämään liikevaihtomme aiemman vuoden tasolla. Mikäli rahoitusmarkkinaongelmat toteutuvat laajassa mittakaavassa, voivat niiden vaikutukset voivat näkyä korjausrakentamisessakin. Toisaalta asunto-osakeyhtiöt ovat perinteisesti saaneet hyvin lainarahoitusta, ja myös urakkahinnat laskevat heikossa markkinatilanteessa. Oli tilanne mikä tahansa, korjausrakentamisen tarve ei häviä minnekään. Olemme erityisen ylpeitä Helsingin urheilustadionin tornin korjauksesta ja Latviassa tehdystä Plavina Hesin vesivoimalan vesialtaiden korjausprojektista, joissa kummassakin on käytetty Fesconin tuotteita. Vahva referenssilistamme ja laatutuotteet synnyttävät uusia kauppoja. Fesconin aktiivinen tuotekehitys ja erittäin hyvä asiakaspalvelu ovat ne tekijät, jotka tulevat kantamaan yrityksemme tarvittaessa hieman karikkoisempienkin aikojen yli. Fescon on ollut aiemmin tunnettu runko- ja julkisivutuotteistaan, mutta uusien tuotteiden myötä olemme saaneet vahvan jalansijan rakennusten sisäpuolella käytettävissä tasoitteissa ja laatoitustuotteissa. Sisäpuolen tuotteiden markkinoiden kokoon nähden meillä on kuitenkin vielä huomattava kasvun mahdollisuus. Tuotekehitystyön tuloksena tuomme kuluvana vuonna markkinoille myös täysin uuden infrarakentamista varten suunnitellun tuoteperheen. Selvää kuitenkin on, että myös Fesconilla joudutaan polkemaan lujempaa, että pysytään edes paikoillaan. Kimmo Peltola toimitusjohtaja Fescon Oy Lujabetoni Oy Ollaanko nollaenergiahuumassa jo liian pitkällä? Suomi on harpponut viime vuosina merkittäviä askelia rakentamisen energiansäästössä. Ympäristöministeriö on ohjannut meitä rakentajia voimakkaasti energiatehokkaiden ratkaisujen suuntaan ja luonut täysin uuden, huomattavasti aikaisempaa paremman ja tarkemman normiston rakentamisen energiankäyttöön. Myös tavoitetasoja on kiristetty roimasti. Tässä ollaan toimittu erittäin hyvällä ja kannatettavalla tavalla viranomaisten toimesta, ja ennen kaikkea ripeästi. Nyt ollaan kuitenkin tultu rajalle, mistä eteenpäin tavoiteltava hyöty saattaa kääntyä itseään vastaan. Poliitikoilla tuntuu olevan kova tarve ohjata Suomen rakentaminen ylevältä kuulostavaan nollaenergiarakentamiseen. Tähän liittyy kuitenkin ennakoimattomia muuttujia: riski rakenteiden terveellisyydestä ja turvallisesta toiminnasta. Nollaenergiahankkeissa käytetyistä rakenteista ei ole missään laajaa kokemusta, etenkään Suomen haastavassa ilmastossa. Kun ilmastomme muuttuu vielä jatkuvasti kosteampaan suuntaan, on rakenteiden homehtumisriski melkoinen nollaenergiarakentamisessa, 4

5 Lujatalo Oy Säästämme asiakkaan riskeiltä Rakentaminen ei ole aloista jaloimman maineessa, mutta viranomaiset ja me rakennusliikkeet olemme tehneet yhdessä töitä kohentaaksemme alan käytäntöjä. Myös Lujatalo savolaisena perheyrityksenä työskentelee lujasti tehdäkseen rakentamisen yhä läpinäkyvämmäksi ja reilummaksi alaksi. Koska rakentaminen vaatii monipuolista erikoisosaamista aina LVI-asennuksista sähkötöihin, toimivat lähes kaikki työmaat aliurakoitsijoita käyttäen. Aliurakoitsijamenettelyssä on haasteensa, sillä urakoitsijan on oltava perillä aliurakoitsijan työn laadun lisäksi tämän lainmukaisesta toiminnasta, vuodesta 2007 saakka lakisääteisesti. Lujatalolla on vuodesta 2011 alkaen ollut käytössä Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämä Valvoja-palvelu, jonka avulla työmaaesimiesten on helpompi valvoa alihankkijoiden tilaajavastuulain noudattamista. Tänä vuonna linjausta on tiukennettu: nyt Lujatalo edellyttää kaikilta suomalaisilta aliurakoitsijoiltaan kuulumista Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Tilaajavastuu.fi-palveluun. Vaatimuksella halutaan edistää reilua rakentamista ja kitkeä harmaan talouden leviämistä. Tilaajavastuupalvelulla Lujatalo varmistaa, että alihankkijat noudattavat lakeja ja sopimuksia esimerkiksi verojen ja eläkemaksujen suhteen ja toimivat hyvän rakentamistavan mukaisesti. Tämä hyödyttää koko alaa. Edellytys koskee sekä jo Lujatalolle tekeviä aliurakoitsijoita että tulevia yhteistyökumppaneita. Lujatalo edellyttää tilaajavastuupalvelun jäsenyyttä myös ulkomaisilta aliurakoitsijoiltaan heti, kun se on palveluntoimittajan osalta mahdollista. Tämä on huomioitu toisella, kenties vielä merkittävämmällä alan käytännöllä: vuoden alusta jokaiselle rakennustyömaalla työskentelevälle pakolliseksi tullut veronumero. Henkilötunnistekorttiin liitettävä veronumero toimii kesästä lähtien myös ulkomaisilla aliurakoitsijoilla. Lujatalolle on tärkeätä toimia vain asianmukaisten alihankkijoiden kanssa, sillä siten säästämme myös asiakkaamme riskeiltä. Loppuvuonna 2011 aloittaneena uutena toimitusjohtajana olen kuluneina kuukausina tutustunut Lujataloon ja konsernin muihin yrityksiin muun muassa noin sadan henkilökohtaisen keskustelun kautta. Ulkopuolelta tulleena ei voi olla huomaamatta Lujatalon hyvää henkeä, joka näkyy sitoutumisena ja yhteisten Lujien arvojen mukaisena toimintana lähes poikkeuksetta kaikissa toimipisteissä. Toisaalta juuri valmistuneen mielikuvatutkimuksen mukaan Lujatalon ulkopuolelta näkeville tämä ei ole välttämättä välittynyt parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi omana henkilökohtaisena tavoitteenani on näiden kahden maailman yhteen saattaminen ja asioiden todellisen tilan avaaminen alkaen keskeisimmistä sidosryhmistä. Arto Pohjonen Lujatalon toimitusjohtaja etenkin pien talotyömailla. Voidaan kysyä, ollaanko nyt toistamassa ympäristöministeriön kuuluisaa 1970-luvun virhettä ilmanvaihtojen tukkimisesta energiansäästön nimissä nyt vain isommassa ja tuhoisammassa mittakaavassa. Toinen riski liittyy kustannuksiin: nollaenergiarakentaminen on ikään kuin anekauppaa, jossa oma talven energiankulutus kompensoidaan tuottamalla kesällä sähköä ja lämpöä muiden käyttöön. Ongelma vain on siinä, ettei kesällä löydy ostajia tehottomasti ja erittäin kalliisti tuotetulle aurinkoenergialle, etenkään lämpöenergialle. On hyvin mahdollista, että normaalien asuntojen ja toimitilojen rakentamiskustannukset nousevat jopa 20-30% nykyisestä, jos Suomi pakotetaan nollaenergiarakentamiseen eikä energiaa tosiasiassa edes säästetä. Valtakunnallisessa, vaipparakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa kartoittavassa FRAME-tutkimuksessa on todettu, että eristeiden lisääminen nykytasosta johtaa lisäjäähdytystarpeeseen kesäisin. Kesäisin lisääntyvän yötuuletusjäähdytyksenkin sähkönkulutus, koneellisesta jäähdytyksestä puhumattakaan, voi jopa ylittää talven lämmityssäästöt. On kestämätöntä vaatia esimerkiksi rakennusten suuntaamista etelään, kun tosiasiassa ahtaat tontit sanelevat useimpien rakennusten suunnan ja muodon. FRAME-tutkimuksen päätelmä onkin, että 2012 normeissa ollaan jo hyvin lähellä optimaalista rakenteiden eristämistä, ja niiden paksuntaminen johtaa helposti kokonaisuudessaan energiankulutuksen lisääntymiseen! En halua kuulostaa jarrumieheltä, päinvastoin olen itse erittäin innokas energiansäästön puolestapuhuja. Siltikin on mielestäni tullut aika kysyä, onko valtiovalta mennyt energiansäästön ideologiassaan jo liian pitkälle ja unohtanut faktojen kylmänviileän analysoinnin. Tulisiko nollaenergiarakentaminen jo haudata terminä ja keskittyä kustannustehokkaaseen ja vähäpäästöiseen matalaenergiarakentamiseen? Vanha kunnon Luja-arvo, Liian suuria riskejä vältetään, olisi hyvä ohjenuora myös energianormiston laatijoille. Ihmisten terveyden ja heidän asumiseensa liitetyn varallisuuden asettaminen koekaniineiksi ei ainakaan noudata tätä. Mikko Isotalo toimitusjohtaja Lujabetoni Oy 5

6 SNO RUU Tammikuun puolivälissä tontilla oli vielä hiljaista, mutta viikko kuvausten jälkeen rakennustyöt alkoivat toden teolla. Lumilautailija Heikki Sorsa kiinnitti laudan jalkaansa ensimmäistä kertaa 14-vuotiaana, ja on kiertänyt kisoja 16-vuotiaasta lähtien. Suuren yleisön tietoon mies putkahti vuoden 2002 olympialaisissa, jossa hän voitti lumikouru karsinnat ja sijoittui finaalissa seitsemänneksi. - En kilpaile enää oikeastaan lainkaan. Nykyisin teen lumilautailuvideoita, kertoo Sorsa. Rahaa elokuvista tienaa saman verran kuin kilpailuiden kautta saaduista voittorahoista. Videoita tehdään eri sponsoreille, ja esimerkiksi nettisivustot ostavat niitä käyttöönsä. - Se näyttää helpolta, mutta on raakaa työtä. Meidän pitää etsiä parhaat lumet, rakentaa temppupaikat, ja kuvatakin voi vain sopivilla keleillä. Yhden tempun kuvaamiseen kuluu yleensä päivä. Lisäksi Sorsa tekee ystävänsä Eero Ettalan kanssa dokumentti henkistä sarjaa, missä näytetään myös lumilautailijagurujen arjen nurjatkin puolet. Katulumilautailun mekka Yhden pariminuuttisen lumilautailupätkän kuvaamisessa vierähtää koko kausi. Yleensä työt alkavat Helsingistä. Viime vuonna näyttäviä temppuja kuvattiin esimerkiksi Tuomiokirkon portailla. - Toivottavasti tänä vuonna saataisiin vielä lunta Helsinkiinkin, sillä se on katulumilautailun mekka, paljastaa Sorsa. Miksi? - Poliisit ja ihmiset yleensäkin ovat ystävällisiä. Kaupunkiolosuhteissa kuvaukset tehdään yöllä. - Aloitetaan siinä yhdeksän maissa ja lopetetaan neljän paikkeilla. Silloin on vähemmän liikennettä, ja saamme kuvata rauhassa. Monet temput kuvataan Lapissa, mutta näyttäviä maisemia ja parhaita puuterilumia metsästetään Yhdysvalloista ja Japanista. - Reissut vievät paljon aikaa. Nyt niitä pitää ruveta suunnittelemaan tarkemmin, miettii Sorsa. Lumivuoret nimittäin vaihtuvat pian vaippavuoriin. Kehä-III:n ulkopuolelle Heikki Sorsa on asunut koko elämänsä Helsingissä. Helmikuussa kolmekymmentä täyttänyt mies elää muutosten aikaa. Hän ja Laura-vaimo menivät lokakuussa naimisiin Thaimaassa. Maaliskuussa perheeseen on tulossa vauva, joten he päättivät hankkia lisäneliöitä rakennuttamalla uuden kodin. Vielä tänä kesänä kerrostaloasunto Arabianrannasta tulee vaihtumaan 146-neliöiseksi puutaloksi Espoon Lahnuksessa. 6

7 Kuva: Vesa Laitinen Menimme vaimon kanssa talomyyjälle ja kerroimme, ettemme tiedä mitään rakentamisesta. SUURIN OSA PENKKIURHEILIJOISTA MUISTAA LUMILAUTAILIJA HEIKKI SORSAN ROUHEAN IROKEESIN JA LEVEÄN HYMYN SALT LAKE CITYN OLYMPIALAISISTA VUONNA NYT KYMMENEN VUOTTA MYÖHEMMIN URA LUMILAUTAILUAMMATTILAISENA JATKUU. ARKEA TÄYTTÄÄ SNOUKKALEFFOJEN KUVAAMISEN LISÄKSI TUORE AVIOLIITTO, RAKENTEILLA OLEVA TALO JA MAALISKUUSSA SYNTYVÄ ESIKOINEN. UKKAMIEHEN HKAVUODET. Heikki Sorsa ammattilumilautailija syntynyt 1982 Helsingissä tekee työkseen lumilautailuvideoita, suunnittelee lautailuvaatemallistoa Salt Lake Cityn talviolympialaiset 2002: 7.s sija lumikourun eli half-pipen laskemisessa perhe: Laura-vaimo, maaliskuussa syntyvä esikoinen ja kaksi pitbullia rakennuttaa uutta kotia Espoon Lahnukseen - Onhan tämä melkoinen muutos, mutta se tuntuu niin pirun hyvältä. Mukavaa rauhoittua. Vielä Sorsa ei osaa jännittää isyyttä. - Sen tajuaa vasta sitten, kun näkee lapsen ensimmäisen kerran. En jaksaisi odottaa! Alkuaikoina ei kuulemma juuri saa nukuttua, joten olen nukkunut jo varastoon, Sorsa nauraa. Rakentamaan Sorsa oli kuullut kauhutarinoita rakentamisesta, mutta etukäteen se ei kuitenkaan hirvittänyt. Sitä paitsi omien sanojensa mukaan hän elää haasteista. - Menimme vaimon kanssa talomyyjälle ja kerroimme, ettemme tiedä mitään rakentamisesta. Vaikka he hankkivatkin talon avaimet käteen -pakettina, tulivat rakentamisen koukerot yllätyksenä. - Miten rakentaminen voi ollakin niin hankalaa, vaikka sitä on tehty jo niin pitkään? On palavereita ja purkuhommia, lupahakemukset ja sopimukset, Sorsa manaa. Naapuri tekee samanlaista taloa, joten vertaistukea ja neuvoja on tullut kasapäin. - Paljon olen kyllä oppinut. Ja onneksi mulla on maailman paras vaimo, joka hoitaa asioita ja patistaa minutkin tekemään, virnistää Sorsa. Sorsa ei halua sotkeutua ammattilaisten töihin. - Olen autellut työmaalla sen minkä pystyn, mutta annan ammattilaisten tehdä rakentamisen. Parempi vain pysytellä niissä asioissa, missä on itse paras. Ulkoilmaelämää Omakotitalo on kajastellut Sorsan ja tämän vaimon haaveissa jo pitkään. - Kiva, kun voi päästää lapsen ja koirat rauhassa pihalle. Alueella on paljon nuoria lapsiperheitä. Sorsalle mieluisana lisukkeena on puolentoista kilometrin päässä sijaitseva Serenan laskettelukeskus. - Voisin säästää bensaa ja mennä rinteeseen potkulaudalla. Sen mä muuten teenkin, Sorsa innostuu. Vaikka pihanlaitto on vielä kaukainen haave, on Sorsalla jo suuret visiot rinnetontin valjastamiseksi lumilautailuun. - Vaimo jo nauroi mun salasuunnitelmille. Olisi mahtavaa rakentaa pihalle lumikouruja. Ennen sitä on kuitenkin tiedossa kesä ja muutto. Tavarat kannetaan sisälle kesän lopulla. - Odotan jo sitä, kun pääsen terassille korkkaamaan kylmän oluen. Mutta siihen on vielä paljon tekemistä! Heikki Sorsalla on tällä hetkellä parikymmentä lumilautaa, jotka lojuvat kavereiden ja vanhempien luona. Uuteen kotiin on tilattu 100 m 2 :n Lujabetonin kellari, jonne mahtuu lumilauta jos toinenkin. 7

8 Christian Simelius, Ari Tikkanen ja Mikko Kuoppa antoivat kivitalovinkkejä Rakenna & Remontoi -messuilla Vantaalla tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Tervetuloa, omakotirakentaja! Lujabetoni on uudistanut myyntiorganisaatiotaan luopumalla Talocenter-yhteistyöstä Herrala Talot -yrityksen kanssa viime vuoden loppupuolella. Nyt asiakkaiden käyttöön on tarjolla kivitaloihin erikoistunut Lujabetonin valtakunnallinen asiantuntijajoukko, omakotirakentajamyyntiyksikkö. Tänä vuonna Lujabetoni ryhtyy tarjoa maan asiakkaille uudenlaista myyntiyhteistyötä. Aiemmin Talocenter- edustajat ovat myyneet sekä Herrala-taloja että Luja-kivitaloja. Tästä eteenpäin kivitalopalvelua saa Lujabetonin omilta joukoilta. - Asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua, sillä me tunnemme kivitalomaailman syvällisesti ja meillä on tuottajana ajantasaisin tieto tuotteistamme. Meillä on myös pääsy laskentaohjelmiin sekä hinnoitteluihin, mikä nopeuttaa tarjousten toimittamista asiakkaille. Meille tämä malli on myös kustannustehokkaampi ja parantaa myynnin seurantaa, sanoo Lujakivitalon projektipäällikkö Ari Tikkanen. Luja-kivitaloilla on tarjota asiakkaalle useita runkovaihtoehtoja kivitaloon. Lujabetonilta löytyy Kivisydänelementtejä, kevytsoraharkkoja sekä valueristeharkkoja. - Osaamme suositella asiakkaalle sopivinta ja kustannustehokkainta vaihtoehtoa tuotteistamme. On tärkeätä kartoittaa asiakkaan tarpeet huolellisesti. Myös aikataulu, budjetti sekä miten rakentaminen järjestetään vaikuttavat paljon, kertoo Tikkanen. Betonitavaratalo Lujabetonin valikoimasta löytyy tuotteita talon perustusvaiheesta pihakiveyksiin. - Materiaalien valinta on omakotirakentajille iso ja aikaa vievä homma. Haluamme helpottaa asiakkaiden työtä siten, että halutessaan hänen on mahdollista hankkia kaikki tuotteet samasta yrityksestä, kertoo Lujabetonin betonituotteet-yksikön yksikönjohtaja Sakari Petsalo. - Voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että meiltä löytyy alan kattavin valikoima pienrakentajille, lupaa Tikkanen. - Lujabetoni on omakotirakentajan betonitavaratalo, summaa Petsalo. Made in Finland Lujabetonin tuotteet on tehty Suomessa suomalaisista raaka-aineista. - Kun teemme itse asiakkaalle tarjottavat tuotteet, tiedämme mitä myymme, eli vastaamme laadusta itse. Lisäksi saatavuus on toinen seikka, johon voi luottaa. Alihankkijoilta tilatessa ei aina voi olla varma toimitusten 8

9 Myyntipäällikkö Jari Huovinen puh , Myyntipäällikkö Jukka Savonsalmi puh , Kivitalomestari Petri Kvist puh , Myyntipäällikkö Jusa Koivisto puh , Kivitalomestari Anssi Heinonen puh , Projektipäällikkö Timo Juutinen puh , Projektipäällikkö Ari Tikkanen puh , Kivitalomestari Pasi Voutilainen puh , Kivitalomestari Mikko Kuoppa puh , aikatauluista, kertoo Tikkanen. Lisäpalvelut mukana Tikkanen nostaa esille myös lisäpalveluiden tuottamisen. - Lujabetonilla on kattavat yhteistyöverkostot, joiden kautta saa ammattilaisia suunnittelu- ja rakennustöihin. Luja-konsernin sisältä Tikkanen tuo esille Fescon-yhteistyön, jonka myötä asiakas voi hankkia samalta yhtiöltä talon rappauslaastit ja tasoitteet. Myös uutuus Luja-pienpaalu on mukana messukierroksella. - Perustuksista rappaukseen. Tarjolla on koko paketti. Asiakkaita kohti Lujabetoni aikoo ottaa myös aiempaa aktiivisemman otteen asiakastyössä. Meneillään on rakennusalan projektitiedostoa hyödyntävä kokeilu, jonka kautta saatujen yhteystietojen perusteella rakentamista tai remontoimista suunnittelevia lähestytään tarjouksella. - Toivomme pääsevämme kartoittamaan asiakastarpeita mahdollisimman hyvissä ajoin ennen rakennusmateriaalija toimittajavalintoja. Tarjouksen kokoamme tuoteratkaisuistamme. Haluamme tehdä tämän asiakkaille mahdollisimman helpoksi, summaa Petsalo. Tervetuloa messuille Lujabetonin omakotirakentajatiimi kiertää rakentajamessuilla Fesconin rappaustuote-edustajien kanssa nyt monilla paikkakunnilla. - Tervetuloa tutustumaan kivitaloihin! Tikkanen vinkkaa. Luja palveluksessasi: Asta Rakentaja Tampere, Rakentaminen&talotekniikka Jyväskylä Rakenna&Asu Kuopio

10 Ytimekkäästi... Lujabetonin toimituskohde sai Betonijulkisivuarkkitehtuuripalkinnon Valkobetoniset julkisivuelementit hurmasivat kilpailun tuomariston. Vuoden 2011 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon voittajaksi valikoitui 175-huoneistoinen kerrostalo Helsingin Arabianrannasta. Lujabetoni valmisti ja toimitti kohteeseen valkobetoniset julkisivuelementit. Helsingin Asumisoikeus Oy Kaanaankatu 6:n ja Kumpulan Kiinteistöt Oy Kaanaanpiha 4:n suunnitteli Arkkitehtitoimisto Huttunen- Lipasti-Pakkanen Oy. - Julkisivuelementin näennäisesti selkeä detalji vaatii taitoa suunnittelijalta, jotta kokonaisuudesta ei tule monotoninen, sekä tahtoa rakennuttajalta, ja taitoa toteuttajalta. Valo ja varjo leikkivät julkisivuissa, joten niillä on monta ilmettä vuoden ja vuorokauden ajasta riippuen, kertoo Betoniteollisuus ry:n Arto Suikka. Betoniteollisuus ry:n kolmannen kerran järjestämän arkkitehtuuripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. 10

11 Vuoden betonirakenne Lujatalon kohteelle Asunto Oy Helsingin Flooranaukio ja Kiinteistö Oy Lontoonkuja palkittiin Vuoden 2011 Betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehtija rakennesuunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. 122:n asunnon korttelikokonaisuuden ulkopuoliset julkisivut ovat punatiiltä, sisäpihan puoleiset seinät köynnöskuvioitua valkobetonipintaa. Kohteen urakoitsijana toimi Lujatalo ja rakennuttajana ATT. Arabianrannan historia näkyy rakennuksessa vahvasti, sillä Parman valmistamissa betonielementeissä on Arabian posliinista tehtyjä köynnöskuvioita. Rakennuksen sisäpihan seinissä toistuva posliininen kukkakuvio sai inspiraationsa 1930-luvun Arabian voipytyn koristelusta. - Taide liittyy oleelliselta osalta rakennukseen, se on integroitu kohteeseen, kertoo arkkitehti Markku Komonen. Raati kiitti kokonaisvaltaista betonin käyttöä sekä julkisivuissa että rakennuksen rungossa, jonka kantavat rakenteet ovat teräsbetonielementtejä. - Teknisesti haastava elementtityö asennuksineen on onnistunut, mikä viimeistelee rakennuksen korkealuokkaisen ulkoasun, kertoo kilpailun sihteeri Maritta Koivisto Betoniteollisuus ry:stä. - Kohteissa oli kaikki betonirakentamisen haasteet mitä vain voi olla, kertoo Komonen. Lujatalon projektipäällikkö Timo Salo-Tuisku myöntää urakan olleen haastava. - Kohde poikkesi huomattavasti totutusta asuntorakentamisesta. Kaareva muodon takia vaadittiin huomattavasti normaalia enemmän mittamiehen töitä. Poikkeuksellinen kohde edellyttikin tarkkaa etukäteissuunnittelua. - Parvekkeiden muoto ja koko aiheuttivat myös sen, että nosturikapasiteetit piti miettiä tarkkaan jo suunnitteluvaiheessa. Valkoiset elementit käsiteltiin jo tehtaalla suoja-aineella, joka vähentää lian tarttumista herkkiin pintoihin, jatkaa Salo- Tuisku. Elementtiasentaminen oli tarkkaa palapeliä. - Asentajille merkattiin jokaisen kiven nurkat erikseen, ja ne tarkistettiin ennen valuja. Näin elementtien kuvioinnit ja kuvien kohdistaminen viereisiin elementteihin onnistuivat hyvin, kertoo Salo-Tuisku. Arkkitehtitoimistona kohteessa oli Heikkinen- Komonen Oy Helsingistä. Lujatalon urakoimien Flooranaukion ja Lontoon kujan asunto-osakeyhtiöt Helsingin Arabianran nasta saivat Vuoden betonirakenne -palkinnon. Suunnittelusta vastasivat arkkitehdit SAFA Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Kai van der Puij. Rakennesuunnittelijana toimi Finnmap Consulting Oy ja kaavoittajana TkL:n arkkitehti Mikael Sundman. Palkinto jaettiin Trendikäs betoni -seminaarissa Espoon Dipolissa

12 Uusi innovaatio korjausrakentamisessa: Luja-energiasane Lujatalo on kehitellyt kaikessa hiljaisuudessa uudenlaista kerrostalojen julkisivusaneerausmallia, Luja-energiasaneerausta, joka tarjoaa entistä nopeamman, energiatehokkaamman ja asukasystävällisemmän tavan tehdä julkisivusaneeraus kerrostaloihin. Lanseeraus tapahtui Korjausrakentaminen messuilla. Konsepti sai alkunsa pilottihankkeesta, joka toteutettiin vuonna 2011 riihimäkeläisessä 1970-luvun kerrostalossa Innova-hankkeen nimellä. Lujatalon lisäksi mukana olivat muiden muassa koko hankkeen alulle saattanut Paroc, sekä Tekes, VTT ja Sitra. Hankkeessa vanha kerrostalo peruskorjattiin puisilla julkisivuelementeillä nopeasti ja asukasystävällisesti passiivitaloksi. Entiseen verrattuna lämmitystarve pieneni 75 prosenttia. - Tämänkaltaista osaamista on tällä hetkellä vain Lujatalolla, kertoo Innovaprojektissa mukana ollut Hämeenlinnan korjausrakentamisen työpäällikkö Juha Savolainen. Edut Luja-energiasaneeraus on kerrostalojen energiasaneeraukseen kehitetty toimintamenetelmä. Perusideana on parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ulkokuoren lämmönerityksen ja hallitun ilmanvaihdon avulla. Suurin osa työvaiheista, kuten vaikkapa ikkunoiden kiinnitys julkisivuelementteihin pyritään tekemään tehdasolosuhteissa. - Se on tulevaisuutta, että mahdollisimman paljon työvaiheita tehdään pois työmaalta. Ja lisää asukastyytyväisyyttä, Savolainen lisää. Menetelmä puolittaa aikataulun normaalin julkisivuprojektiin verrattuna, vähentää melu-, pöly- ja tärinähaittoja, ja leikkaa energiankulutusta jopa 75%. Lisäksi pitkäaikaista huputusta ei tarvita. Pöydän ääreen Savolainen kehottaa matalaenergiataloista kiinnostuneita ottamaan yhteyttä. - Paras ja kustannusetuja tuova tilanne taloyhtiöille olisi kokoontua kanssamme saman pöydän ääreen jo hankesuunnitteluvaiheessa. Voimme auttaa kartoittamaan kustannukset ja korjauksen mahdollisuudet. Kokonaisvastuurakentamisessa me kannamme kirjaimellisesti koko vastuun paketista. Meillä on valtakunnallisesti tietotaitoa korjausrakentamisesta. Eräs alueista on Pirkanmaa, jossa menetelmä tukee aiempaa korjausrakentamisen osaamista. - Tulemme lähestymään taloyhtiöitä uudella saneerausmenetelmällämme. Aiomme panostaa korjausrakentamisen hankekehitykseen edelleen ja rekrytoimme juuri uuden korjausrakentamisen mestarin, kertoo julkistamisessa mukana ollut Pirkanmaan aluejohtaja Tuija Schmidt. Markkinat auki Saneerausmalli on aivan uusi, joten tieto on lähtenyt hiljalleen liikkeelle. Samankaltaisia Innova-hankkeessa käytettyjä puurakenteisilla julkisivuelementeillä tehtyjä saneerauksia on jo toteutettu Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa. - Useita hankkeita on jo suunnitteilla ja kyseinen toteutustapa on herättänyt kiinnostusta jopa suomen rajojen ulkopuolella, kertoo Savolainen. Lue lisää:

13 Kohdekuvat: Innova-yhteistyökumppanit eraus Luja-energiasaneeraus-konsepti tuotiin julkisuuteen Korjausrakentamisen messuilla 1.2. Samalla osallistuneiden kesken arvottiin ilmainen energiakatselmus. Voittajat löytyvät luja.fi-sivuilta 1.3. mennessä. Kuvassa vasemmalta työpäällikkö Juha Savolainen, aluejohtaja Tuija Schmidt, viestintäpäällikkö Johanna Jänkävaara ja kiinteistökehityspäällikkö Pertti Mäki. 13

14 Ytimekkäästi... Lujatalolle kunniamaininta työturvallisuuskilpailussa Lujatalon Siilinjärvellä sijaitseva Campus Toivalan työmaa sijoittui vuoden 2011 valtakunnallisessa Turvallisuus alkaa minusta -työturvallisuuskilpailussa kolmanneksi. Kilpailussa oli mukana 39 Suomen parhainta työmaata. Jaetulle ykkössijalle pääsivät asunto-osakeyhtiöt Kuopion Kaijankulma (YIT) ja Turun Weräjänvahti (Skanska). Kilpailu oli viiden loppukilpailuun päässeen osalta erittäin tasainen, joten raati jakoi NCC:n Kotimäenkadun Erityisasumisyksikölle, Lujatalon Campus Toivalalle sekä YIT:n As Oy Lapuan Jokihoville kunniamaininnat. Lujatalo onnittelee kaikkia viiden parhaan joukkoon päässeitä työturvallisuuden edistämisestä! Campus Toivalan organisaatio: Vastaava työnjohtaja (kuvassa): Pekka Laakkonen Työnjohtajat: Juha Hyvärinen, Marko Savolainen ja Jari Poikolainen Työsuojeluvaltuutettu: Reijo Tirkkonen Lujatalo tukee reilua rakentamista Lujatalo on edellyttänyt vuoden 2012 alusta suomalaisten aliurakoitsijoidensa kuulumista Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämään Tilaajavastuu.fipalveluun. Vaatimuksella halutaan edistää reilua rakentamista ja kitkeä harmaan talouden leviämistä. Tilaajavastuupalvelulla Lujatalo varmistaa, että alihankkijat noudattavat lakeja ja sopimuksia esimerkiksi verojen ja eläkemaksujen suhteen ja toimivat hyvän rakentamistavan mukaisesti. Edellytys koskee sekä jo Lujatalolle tekeviä aliurakoitsijoita että tulevia yhteistyökumppaneita. Lujatalo edellyttää tilaajavastuupalvelun jäsenyyttä myös ulkomaisilta aliurakoitsijoiltaan heti, kun se on palveluntoimittajan osalta mahdollista. Suomessa tilaajavastuulaki astui voimaan Laki velvoittaa työn tilaajaa selvittämään, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Lujatalolla on ollut jo vuonna 2011 käytössä Suomen Tilaajavastuu Oy:n ylläpitämä Valvoja-palvelu, jonka avulla työmaaesimiesten on helpompi valvoa alihankkijoiden tilaajavastuulain noudattamista. Vuoden tavarantoimittaja -palkinto Fesconille Kodinlaittajille, ammattirakentajille ja maatalousyrittäjille Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa palveluita ja tuotteita tarjoava monitoimiyritys Lakkapää Oy valitsi Fesconin vuoden 2011 parhaaksi tavarantoimittajaksi. Fescon kiittää kunniasta! 14

15 Luhdan uusi pääkonttori Lahteen Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy ja Luhta ovat allekirjoittaneet Luhdan pääkonttori- ja tehtaanmyymälärakennuksen projektinjohtourakkasopimuksen Lujatalo Salpausselän Rakentajat rakentaa Luhdan pääkonttori- ja tehtaanmyymälärakennuksen Lahden portin alueelle Renkomäkeen. Teräksestä ja lasista rakentuvaan kiinteistöön tulee 13 kerrosta konttori- ja tehdasmyymälätiloja. Hankkeen urakkasumma nousee noin 30 miljoonaan euroon. Kerrosalaa on runsaat neliömetriä, ja rakennuksen tunnusmerkkinä toimii 56 metriä korkea torni. Pääkonttorin rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 2011 ja tavoitteena on, että rakennus on valmis vuoden 2012 lopulla. Rakennuksen suunnittelusta vastaa helsinkiläistoimisto Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy. Lujabetoni savuttomaksi 2012 Savuton Lujabetoni 2012 Lujabetoni on ryhtynyt savuttomaksi työpaikaksi alkaen. Enää tupakointi tehdasalueella on sallittua työaikana ainoastaan ulkotiloihin järjestetyillä tupakkapaikoilla virallisten taukojen aikana. Työntekijöitä on kannustettu täyssavuttomuuteen kahdella lopettamiskilpailulla. Ensimmäisen, 2011 aikana järjestetyn kilpailun myötä 34 henkilöä luopui tupakoinnista, ja toinen kilpailu on parhaillaan käynnissä. Voittaja saa palkinnoksi palkallista vapaata. - Toki savuttomuuden myötä on saavutettavissa paljon suurempi palkinto, eli pidempi ja terveellisempi elämä, sanoo Lujabetonin henkilöstöpäällikkö Mikko Satuli. 15

16 Meilahden kallioilla komeilee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUS:n, suurin sairaala. Suojeltu, 1965 valmistunut tornisairaala saa 2014 mennessä tehokkaat sairaalatilat sekä säihkyvän julkisivun. Hus, vanhat tilat! - Tornisairaalassa tehdään korjausrakentamisen historiaa Julkisen puolen rakennushankkeita ei tehdä yhdessä yössä. Meilahden tornisairaalan peruskorjausta oli suunniteltu jo 1990-luvulta lähtien. - Tämä on HUS:n historian suurin investointihanke, yhteensä 90 miljoonaa euroa. Suunnitteluprosessi on ollut perusteellinen, kertoo HUS-Kiinteistöt Oy:n rakennuttajapäällikkö Vesa Vainiotalo. Suuresta hankkeesta on kyse Lujatalollekin. - Kyllä tämä on meidän korjausrakentamisen projektihistorian suurin urakka, kertoo Lujatalon työpäällikkö Jyrki Tuohimetsä. - Kaikilta osin: kokoon, kustannuksiin tai purkujätteen massaan nähden, lisää Lujatalon tuotantoinsinööri Antti Isotalo. Käyttäjät huomioon Perusparannuksen myötä kaikki tornisairaalan toiminnot piti sijoittaa muualle. Tämä tarkoitti noin 3700 HUS:n työntekijän siirtymistä pois rakennuksesta. Muuton organisointi oli oma haasteensa, josta Vainiotalo osoittaa kiitokset henkilökunnalle, erityisesti HUS:n operatiiviselle tulosyksikölle. Hanke vaikuttaa silti monen elämään, sillä tornisairaalan yhteydessä oleva toimenpidesiipi ja laboratoriosiipi ovat käytössä rakentamisen aikana. - Läpikulkua siipiin on kahdessa kerroksessa. Olemme tehneet kattavat palo- ja pölysuojaseinät, mutta melua tulee kyllä vielä kuulumaan jossain määrin, pahoittelee Tuohimetsä. Vainiotalo korostaa tiedottamisen merkitystä. - Tietämättömyys on remontin keskellä pahin asia. Asioista on hyvin ker- Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy 16

17 Tämä on työläs ja haastava urakka. - tuotantoinsinööri Antti Isotalo rottukin Lujatalon ja tiedotuksemme yhdessä tekemässä viikkotiedotteessa, Vainiotalo kertoo Vanhaa tekniikkaa ja kosteusvaurioita Meilahden tornisairaalan tiloja on saneerattu jatkuvasti, mutta kokonaisvaltaista urakkaa on pitänyt suunnitella pitkään. Perusparannus alkoi vuoden 2011 lopulla, ja urakkaa on edessä 2014 kesälle saakka. Vanhentunut talotekniikka vaati korjausta: vanhat ilmanvaihtolaitteet yhdistettyinä julkisivuvuodoista aiheutuneisiin kosteusvaurioihin olivat heikentäneet sisäilman laatua. Lisäksi ilmanvaihdosta puuttui jäähdytys ja lämmöntalteenotto. Myös hissit vaativat kipeästi uudistamista, eikä sähkö-, tieto- tai lääkintätekniikkakaan vastannut enää tätä päivää. - Käytännössä sairaala puretaan betonirungolle ja sisältä uusitaan kaikki, tiivistää Vainiotalo: - Tämä koskee myös potilashoitoon käytettäviä kiinteitä sairaalalaitteita. Uusvanha julkisivu Rakennusta tai sen osaa ei kuitenkaan saa purkaa, saatikka saneerata siten, että sen julkisivu tai vesikaton tyyli vaihtuisi, onhan sairaala asemakaavassa suojeltu käyttöön otettu tornisairaala on arkkitehti Jaakko Paatelan ja Reino Koivulan käsialaa. Modernistinen julkisivu uusitaan kaksoisjulkisivuksi vanhan visuaalisen ilmeen mukaan. - Alkuperäinen, valkeista umpipinnoista ja tummansinisestä julkisivulasituksesta muodostunut väritys palautetaan. Yksityiskohdissa on lähietäisyydeltä tarkasteltuna kuitenkin havaittavissa uusiakin ratkaisuja. Teknisesti kaksoisjulkisivulla haetaan ennen kaikkea varmaa sää- ja ilmastorasituksen kestoa, kertoo projektiarkkitehti Sakari Forsman arkkitehtitoimisto SARC Oy:stä. Nykyaikaiset hoitotilat Rakennuksen sisäosat uusitaan pääosin vuodeosastokäyttöön, ja alempiin kerroksiin tulee teho-osasto- ja opetustiloja. Potilaspaikkoja ei kuitenkaan olla lisäämässä, vaan paikkoja itse asiassa on 11 vuodeosastokerroksessa yhteensä 341 kappaletta, aiemman yli 500:n sijaan. Kerrokset rakennetaan aiempaa väljemmiksi ja hygieenisemmiksi lisäämällä yhden hengen huoneita sekä niihin liittyviä wc- ja suihkutiloja entisten yhteistilojen sijaan. Haasteita riittää -Ylivoimaisesti eniten haasteita rakentamiseen tuo täydellinen julkisivukorjaus, joka tehdään lähes avomeriolosuhteissa. Rakennamme huipulle vielä uuden kerroksen ilmanvaihtokonehuoneelle. Säänsuojahupusta tulee 65-metrinen, kertoo Tuohimetsä. Tornisairaala on kiinnittynyt neljästä kohtaa muihin rakennuksiin. Koska telineitä ja liikenne kulkee vierustalojen kattojen kautta, joudutaan niihin rakentamaan tilapäiset vahvistukset. - Myös liitoskohdat uusitaan vesitiiviyden varmistamiseksi, Tuohimetsä kertoo. Sisäpuolen rakenteellinen haaste on kolmen metrin kerroskorkeus. - Monissa rakennuksissa korkeutta on puolitoista metriä enemmän. Näin matalassa huonekorkeudessa linjaukset on suunniteltu tarkasti 3D-tietomallinnoksen avulla, jotta kaikki talotekniikka saadaan sijoitettua paikalleen luvun rakennusajoista tekniikan määrä on kaksinkertaistunut, joten joudumme asemoimaan ne rakenteisiin pystysuuntaisena vaakavedon sijaan, valaisee Tuohimetsä. - Tässä voi sanoa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Pienissä kohteissa voi päättää paikan päällä, mutta nyt kaikki on jouduttu suunnittelemaan etukäteen. Ja se on myös aikataulussa pysymisen edellytys, kertoo Isotalo. Tornisairaalan saneeraus Kokonaispinta-ala: brm 2 Tilavuus: rm 3 Kerros: 18 (sis. kattokerroksen iv-konehuone ja 2 kellarikerrosta) Korkeus: 54 metriä Tilaaja: HUS-tilakeskus Rakennuttaja: HUS-Kiinteistöt Oy Projektinjohtourakointi: Lujatalo Oy Arvo Lujalle: n. 50 meur Vastaava työnjohtaja: Ari Rinta-Rahko Työmaamestarit: Kari Kaukinen, Mika Sairanen, Sauli Saunamäki ja Håkan Sippola 17

18 18 Kuva: Johanna Jänkävaara

19 Koskaan ei voi tietää mitä seuraavassa vuorossa tapahtuu, esimerkiksi kesken potilaan pesun saattaa joutua elvyttämään toista. sairaanhoitaja Oona Ovaska Täällä ei nukuta - Potilaat hoidetaan, oli remonttia tai ei Sairaala on kaupungin sydän: se sykkii vuorokauden jokaisena tuntina, vaikka muut olisivatkin unessa. Silloin kun itse sydäntä joudutaan huoltamaan, vaikuttaa se moneen asiaan. Näin myös HUS:n suurimman sairaalan, Meilahden tornisairaalan kohdalla. Tornisairaalan peruskorjaus alkoi vuoden 2011 lopulla kestäen kesään Tämä vaikuttaa noin HUS:n työntekijän elämään, puhumattakaan potilaista. Yhteensä noin 1840 hoitajaa ja noin 730 lääkäriä, sekä noin muuta sairaalatyön ammattilaista ovat joutuneet siirtymään väistötiloihin ympäri HYKS:n sairaala-aluetta. Kaksi siirtyneistä on vatsakirurgisen päivystysosaston osastonhoitaja Tuulikki Sarilahti ja sairaanhoitaja Oona Ovaska. Tornisairaalan saneerausta silmällä pitäen sen viereen rakennettiin kesällä 2011 valmistunut vuodeosastosiipi, jonne valtaosa vuodeosastopaikoista siirrettiin remontin ajaksi. Samassa rytäkässä Sarilahden ja Ovaskan osastot yhdistyivät. Sairaalamuutot ovat haastavia, sillä jonkun on joka tapauksessa hoidettava potilaat sillä välin. Muuttoa suunniteltiinkin vuoden verran, vaikka itse muuttoon meni vain pari päivää. Pakkaa sekoittivat vielä kesän alussa tulleet vuosilomansijaiset. - Elimme ja muutimme samaan aikaan. Kaikki meni hyvin, sillä puhalsimme yhteen hiileen, kiittelee Sarilahti hoitajia. Tornisairaalan leikkaussaleissa tehdään vuosittain runsaat leikkausta, joista lähes puolet on nopeaa apua tarvitsevien potilaiden päivystysleikkauksia. - Niistä on vatsakirurgisia eli meidän osastollamme tehtäviä leikkauksia, kertoo Sarilahti. Vatsakirurginen onkin yksi päivystysosastojen kiireisimmistä osastoista. Umpilisäkeleikkaukset ja suolistotukokset ovat osaston arkipäivää. - Täällä ei nukuta, edes potilaat, sillä liikennettä on koko ajan. Itse asiassa monesti illat ovat kiireisempiä, sillä potilaat hakeutuvat päivän aikana päivystykseen ja pääsevät illalla hoitoon, kertoo Ovaska. Pysyvä muutos Sarilahti on työskennellyt HUS:n listoilla jo 30 vuotta. Osastonhoitajana hänen vuoronsa täyttyvät osaston toiminnan organisoimisesta esimerkiksi työvuorojen ja lomien suhteen. Myös suhteet yhteistyökumppaneihin ja osaston tulevaisuuden suunnittelu kuuluvat Sarilahden tontille. - Hoitotyö muuttuu koko ajan, Sarilahti kertoo, ja Ovaska nyökkää. - Joskus pelkästään loman aikana osastolla on saattanut jo muuttua käytettävät lääkkeet. Toisaalta muutos varmistaa sen, että pystyy kehittämään itseään ja ammattitaitoaan, ei jämähdä paikoilleen, kuittaa neljä vuotta sairaanhoitajana työskennellyt Ovaska, ja lisää: - Tässä työssä pitääkin kyetä sietämään epävarmuutta. Koskaan ei voi tietää mitä seuraavassa vuorossa tapahtuu, esimerkiksi kesken potilaan pesun saattaa joutua elvyttämään toista, Ovaska kertoo. Uusia tiloja odotellen Kaksi vatsaosastoa sulautettiin väistötilojen myötä yhteen. Se ei juuri vaikuta työskentelyyn, mutta säilytystilaa on vähän. Naiset kestävät väliaikaista ahtautta, koska tietävät, että muutosta parempaan on tulossa. Vanhan tornisairaalan tilat oli jo aika korjata. - Ne eivät olleet enää tätä päivää. Esimerkiksi ovet olivat liian kapeat nykyaikaisille potilassängyille. Kiva kun pääsee uusiin tiloihin, kertoo Ovaska. Sarilahti ja Ovaska odottavatkin paluuta tornisairaalaan mielenkiinnolla. - Todella hyvä, että suurin osa huoneista saneerataan yhden hengen huoneiksi, ja että niihin tulee omat wc:t. Se lisää hygieenisyyttä, vahvistaa Sarilahti. Siihen saakka työt osastolla jatkuvat normaalisti - kellon ympäri. Sarilahti ja Ovaska kiiruhtavat töihin. Meidän kaikkien hyväksi. Tuulikki Sarilahti (oik.) ja Oona Ovaska työskentelevät vatsakirurgisen päivystysosastolla, joka sijaitsee tornisairaalan remontin ajan väistötiloissa. Muutto oli työläs, mutta toiminta jatkuu väistötiloissa samalla tahdilla kuin ennenkin. 19

20 Stadionin torni on Suomen tunnetuimpien maamerkkien joukossa. Harvassa ovat ne jotka eivät rakennusta tunnista. - Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen 20 Kuva: Futureimagebank

21 Uniikki Palstalla esitellään ainutlaatuisia rakennuksia, joiden rakentamisessa Luja-yhtiöt ovat mukana. Olympiastadionin torni on Helsingin kuuluisimpia maamerkkejä. Vuoden 2011 aikana torni saneerattiin täysin tietysti perinteitä kunnioittaen. Stadionin torni piirtyy Helsingin maisemassa kauas. Torni on ollut osa pääkaupungin katukuvaa jo vuodesta Arkkitehtien Toivo Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelemaa funkkisrakennusta peruskorjattiin rakennuksen arvon mukaisesti yhteistyössä Museoviraston kanssa: vuoden 2011 aikana tornin julkisivun lisäksi korjattiin ja uusittiin betonirakenteet, laatoitus ja ulkopuoliset portaat. Käytöstä poistuneista selostamotiloista tehtiin kokoustiloja, ja tornin hissi uusittiin. - Korjaus on mennyt näkökulmastamme kuten pitikin. Tosin aikataulu viivästyi selostamotilojen takia, mutta vanhoissa taloissa tulee aina yllätyksiä, summaa Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen. Tuotteet stadionia varten Tornin pinnan valkoisuus tulee Fesconin Kiviväri S -maalista. Edellisen kerran julkisivumaalaus tehtiin vuonna samaa merkkiä käyttäen. Lisäksi pohjalla oli Fesconin luonnonhiekkapohjaista ruiskubetonia. Molemmat tuotteet oli kehitetty Olympiastadionia silmällä pitäen. - Vaikka edellisestä maalauksesta on lähes 20 vuotta, ei vanha Kiviväri ollut kulunut pois. Olemme ylpeitä tästä hienosta kohteesta ja maalistamme, iloitsee myyntijohtaja Ari Vanhanen Fesconista. - Torni on nyt turvallisessa ja visuaalisesti parhaassa mahdollisessa kunnossa. Aika näyttää kuinka pinta palvelee, pohtii Maija Innanen. Huojuva torni Torni joutuu kovan rasituksen alle, sillä se huojuu tuulen mukana noin viiden sentin verran. Irtonaista rappausta jouduttiin piikkaamaan irti neliöisen tornin noin 40 neliömetriä. - Tämä on verrattain vähän, sillä oletuksena oli, että pinta olisi jo paljon huonommassa kunnossa. Hyvin oli kestänyt. Varmaankin siksi, että edellisessä julkisivuremontissa rappaus uusittiin kokonaan, kertoo Rakennus Oy Paanurakenteen vastaava mestari Esko Klinga. - Pinta tulee kestämään taas seuraavat 20 vuotta, jolloin ehkä halutaan tehdä seuraava huoltomaalaus pinnan valkaisemiseksi. Maalin alla olevassa ruiskubetonissa tuskin ilmenee suurempia korjaustarpeita silloinkaan, vahvistaa Ari Vanhanen. Remonttitaiteesta juhlavaan avaukseen Torni huputettiin julkisivutöiden ajaksi sen kulttuurihistoriallista arvoa mukaillen: Veikkaus keräsi julkisivukankaaseen tavallisten suomalaisten tekemiä onnesta kertovia piirroksia ja valokuvia, jotka painettiin koko tornin peittäväksi taideteokseksi. Itse torni otettiin käyttöön tämän vuoden tammikuussa. Vuoden avasi juhlava valoteos, jossa torni pääsi sananmukaisesti valokiilaan. Teos oli osa LUX Helsinki -valofestivaalia, joka avasi Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden. - Hyvä, että maailmaan kauneimmaksikin stadioniksi tituleerattu stadion on jälleen arvoisessaan kunnossa. Symboliarvon lisäksi tornilla on käyttöarvoa, sillä kaikki halukkaat voivat käydä Olympiastadionin aukioloaikoina tutkimassa Helsinkiä lintuperspektiivistä, vinkkaa Maija Innanen. Tiesitkö tämän? - 30-luvun alkuperäissuunnitelmissa arkkitehdit eivät määrittäneet tornille väriä. Värin merkitystä modernismissa tutkineen Mark Wigleyn mukaan valkoisuus oli modernistiarkkitehdeille niin itsestäänselvyys, ettei sitä edes huomattu mainita. - Stadion-säätiössä elää tarina, jonka mukaan Olympiastadionin perustuskivi muurattiin tornin alle, jottei tornia kalliina, mutta turhana jätettäisi rakentamatta. Stadionin torni Paavo Nurmen tie 1, Helsinki Rakennuttaja: Stadion-säätiö Pääurakoitsija: Rakennus Oy Paanurakenne Arkkitehtisuunnittelu: K2S Oy Pintamateriaalit: Fescon Oy:n Kiviväri S

22 Monelle Valio on tuttu lähinnä maitotuotteista, mutta harvempi tietää, että myös juuston sivutuotteeksi jäävän heran jatkojalostus kuuluu yrityksen liiketoimintaan. Herajauheesta jalostettua demi- eli demineralisoitua jauhetta myydään pääasiassa kansainvälisen lastenruokajauhe- ja suklaateollisuuden käyttöön. Suurin yksittäinen vientimaa on Kiina, jossa Valion Demituotemerkillä on 15 % markkinaosuus demijauhemarkkinoista. Lapinlahden ja Haapaveden tehtailta jauhetta kuljetetaan Valio Shanghai Ltd:n välitettäväksi tonnia vuosittain. Herasta heruu euroja myös savolaisen maitotilallisen laariin. Mikä demi? Demijauheen tarina juontaa juurensa Pohjois-Savoon. Valion Voi, levitteet ja jauheet -tulosyksikön jauhetuotannosta vastaava tuotantopäällikkö Antero Ylitalo seisoo Lapinlahden tehtaan portailla ja tervehtii valkoisessa asussaan. Hän on mies joka tietää kuinka herasta heruu euroja. - Alunperin hera laitettiin eläintenrehuksi, Ylitalo aloittaa. Valiossa pohdiskeltiin herajauheen uusia bisnesmahdollisuuksia jo 1970-luvulla. Jos suola ja osa muista mineraaleista saataisiin pois, voitaisiin 22

23 Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan heidän toimialaansa pintaa syvemmältä. Mitä yhteistä on suklaalla ja äidinmaidonkorvikkeella? Ainakin raaka-aineena käytetty vähämineraalinen herajauhe, demijauhe. Valio on Demi-brändillään yksi kolmesta suuresta demijauheen viejästä maailmalla. Valion jauhetuotannosta yli 90 prosenttia meneekin ulkomaille. Mutta mikä ihmeen demi? Kierros Lapinlahden tehtaalla Pohjois-Savossa valaisee asiaa. jauhetta käyttää monenlaisten elintarvikkeiden raaka-aineena, pohdittiin tuotekehitysosastolla. Pian löydettiinkin uusi tapa erottaa herasta ainesosia elektrodialyysillä ja suodatustekniikalla. Tuotekehitystä varten Lapinlahdelle rakennettiin samalla vuosikymmenellä koetehdas, jossa vähäsuolaisen demijauheen tuotantokokeet alkoivat. Kun tuotteen potentiaali oli varmistunut, aloitti uusi demitehdas toimintansa vuonna Aluksi tuotantoa oli 3 miljoonaa kiloa, sittemmin valmistusvolyymi on kymmenkertaistunut. Valion suurimpana jauhetehtaana Lapinlahti valmistaa nykyisin 80% Demi-jauheesta. Valion tuote on Valio Demi, tuoteperheestä löytyy eri suolanpoistoasteen tuotteita: Demi 50, 70 ja Mitä suurempi luku, sitä suolattomammaksi tuote on prosessoitu, Ylitalo valaisee. - Näin jälkikäteen ajateltuna demitehtaan perustaminen oli oikea oivallus. Sen avulla Valio kehitti koko markkinan, hymyilee Ylitalo. Muut jauhetehtaat sijaitsevat Haapavedellä, Seinäjoella ja Joensuussa. Työvaatteet ja partasuoja Tehtaalle ei ole asiaa ilman asianmukaista pukeutumista. Työntekijöillä on 23