Paketoitua tietoa tuottajalta käyttäjälle. Valistuneita arvauksia tieteellisen tiedon tuotteistamisen seuraamuksista
|
|
- Jarmo Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Charles, M. & Hiidenmaa, P. (toim.) Tietotyön yhteiskunta kielen valtakunta. AFinLAn vuosikirja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaiuja nro 59. Jyväskylä. s Paketoitua tietoa tuottajalta käyttäjälle Valistuneita arvauksia tieteellisen tiedon tuotteistamisen seuraamuksista Mika Pantzar Helsingin kauppakorkeakoulu Knowledge exists in many versions in an information economy. My hypothesis is as follows: The more information brokering flourishes among new professional groups such as consultants and economic analysts and the more information is transmitted through technical devices, the more the content of information is dictated by the form of information. This polemical article contrasts knowledge formation and diffusion in various arenas. For instance, it seems that the ideals of expectation management are shared equally by the economic policy elite, the entertainment industry and multinational corporations. Keywords: certainty trough, information society, professionalization, virtualism 408
2 Verkottunutta tietoyhteiskuntaa luonnehtii se, että tietoa tuotteistetaan ja monistetaan erilaisina versioina. Hypoteesini on, että tiedon välityksen koneistojen paisuminen ja uudet tiedon muodot johtavat siihen, että tiedon muoto alkaa yhä enenevästi määrätä sen sisältöä. Tietoyhteiskunta näyttää parantavan valitettavan vähän tiedon tuotannon edellytyksiä ja kykyämme ottaa vastaan tietoa. Poleemisen kirjoitukseni tavoite on rinnastaa tiedon muodostumisen ehtoja hyvin erilaisilla areenoilla. Tieteellisen tiedon - siis hyvin perusteltujen uskomusten - ja muiden tiedon muotojen rajalinja on murtumassa (esim. Carrier, Miller, 1998). Median roolin korostuminen tiedon lähteenä, ja erityisesti Internetin yleistyminen, ovat bensiiniä muutoksen liekille. Muutosta vahvistaa tiedonvälitysammattien - esimerkiksi analyytikoiden, konsulttien, terapeuttien ja journalistien - roolin korostuminen. Edessämme on paradoksi: Entistä nopeampi, laajempi ja tehokkaampi tiedonvälitys sekä uusien tietoa välittävien ammattikuntien kukoistus on johtamassa aidon tietoyhteiskunnan sijaan myös kvasitiedon yhteiskuntaan. Voisiko viihdeteollisuuden kehityksestä ottaa oppia pohdittaessa tutkimuksen ja tieteen tulevaisuutta? Mistä tiedon paketoinnissa ja tuotteistumisessa voisi pohjimmiltaan olla kyse? Aloitan tarkastelun eräästä tieteentutkimuksen paradoksista, varmuusloukusta. Varmuusloukku Miksi pappi epäilee jumalaa kuin paraskin ateisti? Miksi sotilas ja pasifisti näkevät sodan mielettömyyden paremmin kuin moni muu? Miksi insinööri suhtautuu tietotekniikkaan kriittisemmin kuin tietoyhteiskunnan vallankumousta myyvä opettaja? Miksi ravitsemustutkija ymmärtää tavallisen ihmisen ristiriitaista käyttäytymistä paremmin kuin kotitalousopettaja? 409
3 Tieteentutkijat Donald MacKenzie (1998) ja Steven Woolgar (1994) puhuvat ns. varmuusloukusta ( Certainty Trough ). Vähäinen tieto ruokkii suurta varmuutta - kaikilla aloilla. Esimerkiksi tekniseen tietoon luottavaisimmin suhtautuvat ne, jotka tuntevat sitä pinnallisesti. Ne jotka eivät tiedä siitä mitään ja ne jotka tuntevat tekniikkaa parhaiten, ovat huomattavan epävarmoja. Ydinvoimalainsinöörit, tietokoneohjelmoijat ja ohjusjärjestelmiä kehittävät sotilaat ovat hyvin tietoisia riskeistä ja aidosta epävarmuudesta, jota uusimpaan tekniikkaan kuuluu. Vastaavasti näiden teknisten järjestelmien käyttäjät ja markkinamiehet vähättelevät systemaattisesti riskejä. (MacKenzie, 1998.) Tutkimustuloksen voisi laajentaa koko yhteiskuntaa koskevaksi. Mitä lähempänä tiedon tuotantoa ollaan, sitä enemmän korostuu tiedollinen epävarmuus. Vastaavasti tiedon välittäjät - esimerkiksi opettajat, poliitikot, journalistit ja konsultit - korostavat tiedon varmuutta. Tiedon paketointi ja paketin toimittaminen eteenpäin onnistuu sitä paremmin, mitä kestävämmän ja tiivimmän paketin onnistuu rakentamaan. Nykypäivän tiedon kivettyminen voi liittyä moneen seikkaan. Ensinnäkin siihen, että tiedon tuottajille sallitaan epävarmuuden esiintuominen, mutta välittäjälle ei (työnjaollinen periaate: älä kyseenalaista asiantuntijatietoa). Toiseksi siihen, että tiedon tuottajat tuntevat paremmin epävarmuuden lähteet (tiedollinen lähtökohta). Kolmanneksi siihen, että tiedon tuottaminen ei ole institutionaalisesti ja teknisesti yhtä automatisoitua ja tuotteistettua - edes tietoyhteiskunnassa - kuin tiedon välitys (tekninen lähtökohta). Olivatpa syyt mitkä tahansa, tiedon välityksen suhteellisen roolin voimistuminen voi heikentää tieteelliselle tiedolle ominaista tiedon itsekorjaavuutta. Tämä liittyy ainakin kahteen yhteenkietoutuvaan tietoyhteiskunnan murrokseen: yhtäältä tiedon sisältötuotannon kustannuskriisiin ja toisaalta uusien ammattikuntien ja välityksen tekniikoiden nousuun. 410
4 Sisällöntuotannon kustannuskriisi Ekonomistin näkökulmasta digitalisoituvan tietoyhteiskunnan oleellisin piirre on se, että sisältöjen tuottamisen ja sisältöjen kopioinnin hintasuhde muuttuu dramaattisesti. Niin tieteessä kuin viihteessä. Samaan aikaan kun ihmistyöhön sidotun produktion hinta kasvaa, mekaanisesti välitettävien kopioiden hinta romahtaa 1. Tulevaisuudessa tietoa paketoidaan ja versioidaan asiakastarpeen mukaisesti. Samalla tavalla kuin Disneyn Pocahontas-elokuva muuttui nukeiksi, videofilmeiksi ja kirjoiksi, samalla tavalla tutkimustulosten jakelu ja muodot monimuotoistuvat. Tulokset muuntuvat konsulttien kalvoiksi, opetusmonisteiksi, videoesityksiksi, luennoiksi, tutkimusraporteiksi ja -tiivistelmiksi, lehtijutuiksi ja niin edelleen. Tieteessä tuotteistuminen ei ole mennyt vielä yhtä pitkälle kuin viihdeteollisuudessa. Yhtä kaikki, produktion ja reproduktion hintasuhteen muutoksella on laadullisia seurauksia myös tieteen alueella: Esityksistä tulee tärkeämpiä kuin löydöksistä. Maine voittaa puurtamisen. Yksittäisestä tutkimuksesta tulee samanlainen markkinoilla arvotettava kulttuurituote kuin vaikkapa Daruden Sandstorm- kappaleesta. Voi vain arvailla, mikä rooli medialla, coolhuntereilla ja talent scouteilla, TOP10-listoilla ja vastaavilla markkinoiden muokkaajilla on tulevaisuuden tiedekäytännöissä. Esimakua tulevaisuudesta voi ehkä löytää liikkeenjohdon konsultoinnista, jossa tieteellisestä tutkimuksesta virikkeensä saavat muotiopit siirtyvät konsultilta toiselle valmiina Powerpoint-esityksinä. Seminaariaktivisteille maailma näyttäytyy Microsoftin valmiiden esitysmallien mukaisesti hierarkkisesti ja lineaarisesti etenevänä kausaalimallina. Powerpoint- esityksessä suuret ongelmat pitää ja- 1 Mielestäni Carl Shapiro ja Hal Varian (1999) ovat kirjoittaneet parhaan ekonomistisen analyysin tietoyhteiskunnasta. Shapiron ja Varianin herättämiä kysymyksiä tarkasteli yhdysvaltalainen taloustieteilijä William Baumol jo vuonna 1967 runsaasti huomiota herättäneessä artikkelissaan, jossa hän ennusti synkkää tulevaisuutta palvelu- ja kulttuurialoille (Baumol, 1967). Palveluiden tuottavuuden tavaratuotantoa hitaampi kasvu johtaisi väistämättä syvään kustannuskriisiin erityisesti kulttuurituotannossa. Baumol on tämän jälkeen korjannut omaa näkökulmaansa siltä osin, että hän on tuonut esiin mahdollisuuden monistaa palveluita, erityisesti viihteen ja tiedonvälityksen alueilla (Baumol jne., 1985). 411
5 kaa alaongelmiin ( bullets ). Yksittäinen ajatus pitää pystyä ilmaisemaan lyhyin lausein, ilman pilkuja ja muita häiritseviä välimerkkejä. Jo apuvälineen nimitys Autocontent Wizard vihjaa siihen, että sisältö syntyy automaattisesti käymättä edes esiintyjän aivoissa. Informaation paketoiminen käännökset ja uudelleen koodaamiset ei voi olla vaikuttamatta tietotuotteiden ominaisuuksiin eikä myöskään sisältötuotannon logiikkaan. Tietotuotteiden etääntyminen tuotantopaikasta johtaa muun muassa uudenlaisiin oikean tiedon perusteltavuuden kriteereihin. Tiedon tuotteistuminen saattaa merkitä esimerkiksi sitä, että tiedon relevanssi ja helppokäyttöisyys tulevat tärkeämmäksi kuin totuudenmukaisuus. Julkisuus ja tulosten pakeneminen tutkijoilta tiedon välittäjille ei suosi tiedon itsekorjaavuutta, jota pidän tieteellisen tiedon oleellisimpana ominaisuutena. Tieto luutuu ja kivettyy. Viihdeteollisuuden kehitys viittaa siihen, että tiedon välityksen ja tuotannon muutokset tulevat murtamaan perinteisiä tiedon tuotannon instituutioita ja nostamaan sinänsä korvaamattomat välikädet entistä ratkaisevampaan asemaan. Tällaisia välikäsiä ovat mm. ohjelmaprofiilien myyjät, kustannustoimittajat ja -talot, journalistit, terapeutit ja konsultit. Tietoyhteiskunnassa koneiden rinnalla myös institutionaaliset koneistot kukoistavat. Tarkastelen kysymystä talousopin näkökulmasta. Analyytikoista ja ekonomisteista on tullut nykypäivän filosofeja ja pappeja 2, jotka edustavat todellisuuden ja realiteettien ääntä. Tahdommepa tai emme. 2 Olen toisessa yhteydessä kuvannut ilmiötä teknologiakeskustelun osalta (Pantzar, 2000, 2001). Vaikka tekniikan kerrotaan muuttuvan äärimmäisen nopeasti ja ennakoimattomasti, samat deterministiset puhetavat, jäsennykset ja jopa ennusteet säilyvät vuosikymmenistä toiseen. Yhtä lailla sama ilmiö on nähtävissä vaikkapa ympäristökeskustelussa (Väliverronen, 1996). 412
6 Voidaanko valtiovarainministeri korvata koneella? Miksi talouspoliittinen ja institutionalisoitunut puhe säilyy vuodesta toiseen niin samanlaisena, vaikka maailma muuttuu radikaalisti ja todellisuuden haltuunoton välineet ja ammattikunta osaamisineen kehittyvät yhä hienostuneemmiksi? Tällaisen kysymyksen esitimme valtiovarainministerin budjettipuheita koskevassa tutkimuksessamme (Heinonen, Mykkänen, Pantzar, Roponen, 1996). Tilinpitojärjestelmien kehityksen myötä kielen abstrahoituminen, teoretisoituminen ja objektivisoituminen etäännyttää talouspoliittisen kielen poliittisen aktivismin kontekstista. Niinpä taloutta koskeva puhe ymmärretään usein luonteeltaan mekaaniseksi ja ulkoapäin annetuksi välttämättömyyden politiikaksi 3. Ekonomistin tehtävä on pitää paketti kasassa. Toisto on liimaa. Kansantaloutta mitataan ja suunnitellaan 300 vuotta sitten kehitetyn kansantalouden tilinpidon varassa (kts. Miller, 1996). Tutkijat toki ymmärtävät, että kyseessä on hyödyllinen ajattelukehikko, mutta ammattiekonomisteille kehikko on myös hyödyllinen ulkopuolinen auktoriteetti, jonka viisauteen voi aukottomasti vedota. Paradoksaalisesti ekonomistien äärimmäisen kehittyneet tilinpitojärjestelmät ja pitkälle viety professionaali osaaminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tieto ei enää välttämättä reagoi muuttuneisiin olosuhteisiin. (Heinonen ym. 1997) Tällaisten havaintojen siivittämänä kysyimme mainitussa kirjassamme, voidaanko tietoyhteiskunnan valtiovarainministeri - ja kaikki sen ekonomistit - korvata koneella. Yhtä lailla voisimme kysyä, voiko talousjournalistin tai pörssianalyytikon korvata koneella. Taloudellisen tiedonvälityksen professionalisoituminen - esimer- 3 On hämmentävää lukea vaikkapa Ahti Pekkalan puheita 1980-luvulta ja Iiro Viinasen 1990-luvun puheita. Täsmälleen samat painotukset esimerkiksi valtion velan osalta on löydettävissä kummastakin: Velan taso ei sinänsä ole välttämättä ongelma, vaan velkaantumisen tahti on ongelma, Ruotsissa asiat ovat kuitenkin vielä huonommalla tolalla jne. Tilanteessa, jossa Suomi oli historiallisesti vähiten velkaantunut, ja tilanteessa, jossa velka löi aikaisemmat ennätykset, puhetapa ja sisältö oli täsmälleen samanlainen. (Heinonen jne., 1996) 413
7 kiksi ekonomistikunnan ja talousjournalismin synnyn myötä - on johtanut siihen, että tieto on lokeroitunut erillismaailmoiksi. Tämä on kriittistä nykytilanteessa, jossa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset osajärjestelmät ovat kiinteässä riippuvuussuhteessa. Varhaisvaiheen laskentajärjestelmien kehittäjät tunnustivat ja tunnistivat paremmin kuin monet talousihmiset nykyään, että esimerkiksi tuotannon ja kulutuksen tai kulttuurin ja luonnon rajanveto on mitä harkinnanvaraisin. Kivettyneelle tiedolle on ominaista, että talouden toiminnallisten kokonaisuuksien eri puolet irtaantuvat kielellisesti (ja mielellisesti) toisistaan. Tiedollisia erillispaketteja ei enää välttämättä tajuta saman kokonaisuuden osiksi ja sellaisenaan toistensa välttämättömiksi edellytyksiksi. Pintahavaintojen pohjalta voidaan puhua paradoksista: tieteen metodisen kehityksen avittamana taloustieteen produktio on jäämässä yhä enemmän reproduktion, itsestään selvän ja mitäänsanomattoman talous- ja strategiapuheen jalkoihin. Ekonomististen ajattelumallien hallitsemassa maailmassa suurimpia vallankäyttäjiä ovat menneisyyden ilmiöitä varten kehitetyt teoriat. Niin kauan kuin nämä ajattelumallit elävät meissä ja niin kauan kuin ne tukevat ekonomistien ammattikuntaa, niin kauan ne voivat hyvin. Kysymys jähmettyneen reproduktion ja elävän tietoproduktion suhteesta tulee yhtä lailla keskeiseksi modernin yhteiskunnan monen muunkin ammattikunnan tulevaisuudessa. Vaikka tiedon jakaminen uusien ammattikuntien kasvun (analyytikot, konsultit, terapeutit, ekonomistit, journalistit) ja sofistikoituneempien metodien myötä saattaa sinänsä kohottaa ja laajentaa sivistystasoa, riippuvuutemme erilaisista kivettyneistä opinkappaleista ja asiantuntijoista samalla kasvaa. Talouden dikotomiat ja välttämättömyyden determinismi ovat vain yksi esimerkki kivettyneistä opinkappaleista, joita tiedon välitykseen - mutta ei sen kriittiseen sisältötuotantoon - keskittyvä yhteiskuntamuoto suosii. Tietotulvan voisikin ajatella johtavan kahdenlaisiin ratkaisuihin: Yhtäältä se suosii uusia mekaanisia tiedon välityksen koneita ja 4 Tiedon räjähdysmäisen kasvun väite toistuu arkikeskustelussa usein. Olen yrittänyt löytää tutkimustietoa, joka osoittaisi myös empiirisesti väitteen todenmukaisuuden. Toistaiseksi en ole onnistunut löytämään väitteelle tukea. 414
8 toisaalta se edistää tiedon välitykseen keskittyvien ammattikuntien, tiedon koneistojen syntyä. Tämä ei tietenkään koske ainoastaan yhteiskuntatieteitä, vaan koko tieteen kenttää. Tiedon koneistot ja tiedon kasvu Luonnontieteellisen tiedon määrän sanotaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa 4. Uusia tieteitä syntyy kiihtyvästi, tiedon kohteet muuttuvat yhä nopeammin, tiedon välittämisen kanavat moninkertaistuvat mm. Internetin myötä ja jatkuvasti syntyy uusia tiedon käsittelyn ammattikuntia. Onko kyseessä todella relevantin tiedon, hyvin perusteltujen uskomusten, kasvu vai mahdollisesti olemassa olevan tiedon aikaisempaa tehokkaampi jakelu? Onko kysymyksessä datan, informaation vai viisauden lisääntyminen? Tiedon jakautuminen ja jalkautuminen vai laadullinen evoluutio? Samaan aikaan kun tiedon määrä kasvaa, myös tiedon kriteerit muuttuvat. Tiedon sosiologit ja tieteen filosofit ovat lähestymässä toisiaan muutaman vuosikymmenen kuhnilaisen välirikon jälkeen. Nykypäivän sosiologit tunnistavat, että tieteellinen tieto ei ole puhtaasti sosiaalisesti tuotettua tietoa (social construction). Tiedon kohteella on oma itsenäinen olemuksensa. Tieteen filosofit hyväksynevät puolestaan ajatuksen, että esimerkiksi Louis Pasteurin sankaruuden takana oli runsaasti suostutteluja puhetaitoa. Ranskalainen Bruno Latour lienee tunnetuin ja myös kiistanalaisin tieteellisen tiedon pyhyyden kyseenalaistaja. Latourin sanoma on yksinkertainen: tieteen ( science ) aika on ohi. Elämme tutkimuksen aikaa ( research ). Bruno Latourin mukaan triviaalit realismin ja pragmatismin tai subjektin ja objektin vastakkainasettelut eivät enää tarjoa älyllistä haastetta. Lähes jokainen tunnustaa, että havainnot ovat aina teoriapitoisia ja näin ollen puhtaasti induktiiviset tai deduktiiviset periaatteet ovat turhaa tieteellisen ajattelun painolastia. Kiinnostavat hypoteesit, rohkeat arvaukset, ennakkoluulottomat empiiriset koe- 415
9 asetelmat mahdollistavat sen, mitä Albert Einstein piti tieteen perimmäisinä tavoitteina: irti itsestäänselvyyksistä ja irti ihmeistä. Tietoyhteiskunnassa tiedon tuottajien määrä ei kasva samassa suhteessa kuin tiedon välittäjien määrä. Tämä ei olisi ongelma, mikäli tiedon välittäjät olisivat reaaliaikaisessa ja välittömässä suhteessa tiedon tuotantoon. Näin ei kuitenkaan ole. Yleensä tiedon välitystä ohjannee toisenlainen logiikka kuin uuden keksimistä. Tutkimuslöydösten tekemisen ja tutkimustiedon välityksen dynamiikka on erilaista. Tiedon välittäjien, esimerkiksi ravitsemusterapeuttien tai ammattiekonomistien, legitiimi asema voi edellyttää pitäytymistä vanhassa tiedossa. Asiantuntija, joka muuttaa mieltään liian herkästi, on entinen asiantuntija. Ammattiliiton ekonomistin asema voi perustua siihen, että hänen tietämyksensä tukee vanhaa järjestystä, jonka perusteella hänet on palkattu 5. Tutkija voi säilyttää uskottavuutensa epävarmuuttaan esiin tuoden, mutta miksi joku ostaisi epävarman konsultin näkemyksiä. Vastoin ekonomistien tietomarkkinoita liikkeenjohdon konsulttien tieto näyttäisi uusiutuvan huomattavasti nopeammin kuin liikkeenjohtotutkijoiden tai liikkeenjohdon arjen tieto. Konsulttimarkkinoilla kuten yhtä lailla gallup-yrittäjien markkinoilla vain arvomurrokset ja toimintatapojen vallankumoukselliset muutokset ovat kauppatavaraa: total quality management, human reengineering jne. Kohti tiedon merkkituotteita? Yhtä merkityksellistä kuin uusien tiedon jakeluun erikoistuvien ammattikuntien nousu on tiedon tuotannon demokratisoituminen Internetin myötä (esim. Barlow, 1996). Tänä päivänä lähes kuka ta- 5 Oma kokemukseni on, että esimerkiksi työmarkkinakysymyksissä rintamalinja ei kulje niinkään poliittisesti vaan ammattikunnittain. Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkija puolusti yhdessä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Suomen Pankin ekonomistien kanssa palkkamalttia. Tutkimuslaitos ei edustanut palkansaajia vaan pikemminkin yhteiskunnallista järkeä, jonka vastapuolena oli devalvaatiosykliin Suomen kymmenen vuoden välein ajava ahne puutyöläinen. 416
10 hansa voi tuottaa tietoa Internetiin vaikkapa ihmisrodun alkuperästä ja saattaa sanomansa sähköisen kirjan muotoon. Tiedon tuotannon demokratisoitumisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Suurimmalla osalla maailman väestöstä ei ole käytössään edes puhelinta. Uuden tiedonvälityksen tekniikan myötä monet perinteiset portinvartijat - esimerkiksi kustannustalot, aikakauslehdet ja yliopistot - ovat saamassa rinnalleen runsaasti aluskasvillisuutta. Voisi kuvitella, että tiedollisten virikkeiden määrän kasvun myötä perinteiset auktoriteetit saattavat nousta lopulta takaisin kunniaan. Mahdollisesti syntyy täysin uudenlaisia tiedon auktorisoinnin keinoja. Mallia sertifioiduista yliopistoista ja tiedon merkkituotteista voi etsiä Yhdysvaltain monien yliopistojen toimintatavoista (MIT University Press jne.). Legitiimin tiedon inflaatio näkyy myös koulutusmarkkinoilla. Ehkäpä yksi ilmeinen syy siihen, miksi yliopistot eivät poikkea esimerkiksi ammattikorkeakouluista, on opetuksen ja tutkimuksen liiallinen eriytyminen. Kun yliopistot ovat alkaneet kilpailla titteleillään ja koulutusputkillaan, ovat ne samalla lähestyneet muita koulutusinstituutteja. Yliopistot tarjovatkin nykyään tutkintoja kuin makkaramerkkejä (MBA, BA). Koska saamme ostaa HKKK:n sinistä? Tiedon digitaalibasaareissa vaeltavat etsijät tekevät virheitä, ostavat vääriltä kauppiailta ja tulevat huijatuiksi. Optimistisen visioni mukaan ajan kuluessa ja kokemusten karttuessa luotettavia tiedon kanavia ja välikäsiä alkaa kehittyä. Lopulta asiakassuhteet vakiintuvat. Näin on käynyt itselleni ainakin verkkokaupan alueella. Näennäisen kaoottisilla tietomarkkinoilla tiedon kenttä muuttuu ainakin ulkopuolisen silmin äärimmäisen mutkikkaaksi. Asiakassuhteet perustuvat luottamukseen ja pysyvyyteen. Miten tiedon tarjoajien ja asiakkaiden verkosto sitten vakiintuu? Johtaako uusi tilanne jatkuvan muutoksen tilaan vai pikemminkin kiinteiden osajärjestelmien kehitykseen? Ehkäpä tulevaisuudessa jokainen tutkija kuuluu jättimäiseen tieto-organisaatioon, jossa on sekä tiedon tuottajia, tiedon yhdistelijöitä, jakelijoita ja myyjiä. Arkistot ja hakurobotit ovat työsuhde-etu. Yhtä lailla kuin uuden vuosituhannen vaihteessa kulttuurituotannon sisällöntuottajat ja -välittäjät integroituvat yhä selkeämmiksi leireiksi, yhtä lailla voisi ennakoida uudenlaisia yhteistyömuotoja 417
11 tieteellisen tiedon tuotannossa ja monistamisessa. Kiinnostava kysymys on, ovatko yliopistot enää keskeisimpiä toimijoita tällaisessa tietoteollisuudessa. Mitä tapahtuu tieteenalarajoille, entäpä mikä on valtion tai yksityisten yritysten rooli tässä muutoksessa? Viihdemaailmassa valta on yhä enemmän keskittymässä tiedon ja virikkeiden jakajille, esimerkiksi suurille lehtitaloille. Sisältöosaajat pelkäävät, että tekijänoikeudet ja tekijäkorvaukset muuttuvat historiallisiksi kurioisiteeteiksi (Barlow, 1996). Mahdollisesti palaamme keskiaikaan, jolloin kulttuurityötä tukivat varakkaat suojelijat ja aristokraatit. Tiedon tuotteistaminen sopii hyvin maailmaan, jossa tiedonmuodostumista ohjaavat muut kuin akateemiset intressit. Tästä huolimatta - tai ehkäpä juuri siksi - hieman naiivi toiveeni on, että tulevaisuudessa tiedon tuotantoa ohjaa kaiken muun ohella myös puhdas uteliaisuus ja nöyryys selitettävien ilmiöiden edessä. Lähteet Barlow, John Berry (1996) Selling wine without bottles: the economy of mind on the global net. in Ludlow P.(ed.) High Noon on the electronic frontier. MIT Press, Cambridge (Ma.). Baumol, William (1967) Macroeconomics of Unbalanced Growth: The Anatomy of Urban Crisis. American Economic Review. June, Vol. 57, Baumol, William (1985) Unbalanced Growth Revisited: Asymptotic Stagnancy and New Evidence. American Economic Review. Sept. Vol. 75, Carrier, James G., Daniel Miller (1998) Virtualism. A New Political Economy. Berg. Oxford. Heinonen, Visa, Juri Mykkänen, Mika Pantzar ja Seppo Roponen (1996): Suomalaisen talouspolitiikan ajattelumallit valtiovarainministerien budjettiesitelmissä Helsinki, Kuluttajatutkimuskeskus. Heinonen, Visa, Juri Mykkänen, Mika Pantzar ja Seppo Roponen (1997): Taloudellinen ajattelu ja kansantalouden tilinpito - Tekstianalyyttinen tutkimus valtiovarainministereiden budjettipuheista Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/1997, MacKenzie, Donald (1998) The Certainty Trough. Kirjassa Exploring Expertise. Issues and perspectives. (R.Williams, W.Faulkner, J.Fleck, eds.), Macmillan, London. 418
12 Miller, Peter (1986) Accounting for Progress - National Accounting and Planning in France: A Review Essay. Accounting, Organization and Society. Vol. 11, No. 1, Pantzar, Mika (2000) Tulevaisuuden koti. Arkisia tarpeita keksimässä. Otava, Helsinki, Pantzar, Mika (2001) Tyydytystä ja turmiota - Teknologiavisioiden sudenkuopat. kirjassa Inhimillinen tietokone - konemainen ihminen (E.Hyvönen, toim.), Gaudeamus, Helsinki. Shapiro, Carl, Hal Varian (1999) Information Rules: A Strategic Guide to the Network Economy, Harvard Business School Press, Cambridge (Mass.). Woolgar, Steve (1994) Rethinking the Dissemination of Science and Technology. Crict Discussion Paper No. 44. Väliverronen, Esa (1996) Ympäristöuhkan anatomia. Vastapaino, Gummeruksen kirjapaino, Jyväskylä. 419
AVAUKSET TEESEJÄ TIETOYHTEISKUNNASTA MIKA PANTZAR
AVAUKSET TEESEJÄ TIETOYHTEISKUNNASTA MIKA PANTZAR 1. Tiedon määrän kasvu johtaa tiedon laadun heikentymiseen. Uusien tiedon välikäsien myötä tieto muuttuu yhä enemmän intressisidonnaiseksi ja menettää
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotInnovaatioiden kolmas aalto
Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto
LisätiedotHyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen
Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotTulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla
1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotMateriaalien politiikka
Materiaalien politiikka Petrus Kautto Politiikka-analyysien ryhmä Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) - akatemiaohjelma Vuosiseminaari 14.9.2017 Materiaalien / kiertotalouden toimintapolitiikka
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotIlpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):
6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun
LisätiedotTulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia
Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotSuomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?
Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS
LisätiedotYliopiston ajatus ja strateginen johtaminen
Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotMaksullisuuden vaikutuksia
Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 30.1.2013 Muistutuksena: tavoitteena
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
s16 Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/ mla/ puh. 044 344 2757
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
LisätiedotLaskentatoimen teoria ja tutkimus YLA S920 Järvenpään osuus
Laskentatoimen teoria ja tutkimus YLA S920 Järvenpään osuus Professori Marko Järvenpää Taloustieteiden tiedekunta Korvaava suoritustapa 2013 2014 1) Kartoittava, tulkitseva ja interventionistinentutkimus
LisätiedotUusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi
Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A
LisätiedotPolitiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100)
Politiikka ja viestintä, perusopinnot 25 op (PVK-100) Opintokokonaisuuden osaamistavoitteet Politiikan ja viestinnän perusopintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää niin politiikan, organisaatioiden,
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotMediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013
Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotValta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1
Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotKokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto
Kokemuksen kuvaaminen ja tuttuustieto Tero Vaaja Jyväskylän yliopisto Kokemuksen tutkimus, Oulu 26.4.2013 Onko mahdollista tietää, millaista on olla toinen ihminen? Nagel (1974): What Is It Like to Be
LisätiedotVAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS
VAIKUTTAVA YMPÄRISTÖTUTKIMUS Outi Silfverberg Ympäristötiedon foorumi Julkinen ja vaikuttava tiede YHYS Politiikkadialogi 2018 6.6.2018 MITÄ ON VAIKUTTAVA TIEDE? 1. Innovaatiotiede Tiedettä markkinoille
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotJälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos
Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotKuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotVaikuttavan päihdepolitiikan metsästys mikä tepsii, mikä ei? Katariina Warpenius
Vaikuttavan päihdepolitiikan metsästys mikä tepsii, mikä ei? Katariina Warpenius 9.10.2013 XX Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 2013 1 Vaikuttavuusnäyttö politiikkatoimien perusteluna Vaikuttavuustutkimuksen
LisätiedotNäkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012
Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen
LisätiedotTekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen
Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut
LisätiedotENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010
ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,
LisätiedotPitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO
Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO I TYÖPAJA 20.9.2018 VTT beyond the obvious 1 Ohjelma Klo Jakso Sisältö / Tavoitteet Vastaava 08:30-9:00 ILMOITTAUTUMINEN & KAHVI 09:00-09:10 Tervetuloa Taustoja
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotVALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot
VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?
LisätiedotKaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa?
Kaipaako työnantaja kansainvälistä osaajaa? Vuoden 2005 selvityksen perusteella vain puolet työnantajista arvosti kansainvälistä kokemusta. Ulkomaankokemusta pidettiin jopa rasitteena. Työelämä muuttuu,
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotMitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?
Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä
LisätiedotKOULUTUS TULEVAISUUDESSA
KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,
LisätiedotEnglannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa
Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014
LisätiedotVälineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1
Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora
LisätiedotTeoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School
Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Management theory industry Management software Business books and magazines Training Business
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotUutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSosiaalinen media maantieteellisenä aineistona ja esittämisen kanavana
Sosiaalinen media maantieteellisenä aineistona ja esittämisen kanavana Henrikki Tenkanen Digital Geography Lab Helsingin yliopisto 11.9.2017 1 DIGITAL GEOGRAPHY LAB Tuuli Toivonen Enrico Di Minin Olle
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotTIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA
TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen
LisätiedotMiten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen
Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia
LisätiedotSovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä. Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki
Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki TOIMIJOIDEN VÄLISET SUHTEET HIERARKIA MARKKINAT VERKOSTOT HIERARKIA: PERUSTUU MÄÄRÄYSVALTAAN,
LisätiedotJUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.
JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotVerkosta virtaa Vertaisopastajan opas. Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana
Verkosta virtaa Vertaisopastajan opas Vinkkejä vapaaehtoistyöhön laitteiden ja netin käytön vertaisopastajana Tervetuloa vertaisopastajaksi! Verkosta virtaa -toiminnan vertaisopastajaksi ovat tervetulleita
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotIlmastovaalit ja populismi
Kaasuyhdistyksen kevätseminaari 10.4.2019, Helsinki Ilmastovaalit ja populismi Antto Vihma Vanhempi tutkija, dosentti Ulkopoliittinen instituutti antto.vihma@fiia.fi Ilmastonmuutos on vihdoin vaalikeskustelun
LisätiedotNäkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
LisätiedotKnowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta
Knowledge Management (KM) eli tiedon/tietämyksen hallinta Jaakko Anttila/10.2.2002 http://koti.welho.com/janttil4/index.html Tietämyksenhallinta voidaan kuvata toiminnan organisoimiseksi ja parantamiseksi
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotGlobaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet
Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital
ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotAsiantuntijuus ja ammattitaito
Asiantuntijuus ja ammattitaito gerontologian seminaari Juhani Kirjonen gerontologian seminaari 1 Sisältö 1. Yhteiskunta, ii-tee-koo ja maapalloistuminen 2. Työelämä ja ammatit 3. Ammattitaito ja asiantuntijuus
LisätiedotHeikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.
1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen
Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,
LisätiedotTaloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?
Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
Lisätiedot