Akseli 3/2010. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄESTÖ VÄESTÖSUUNNITE TYÖLLISYYS ASUMINEN ALUETALOUS ORIGOSSA: TOIMINTAMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akseli 3/2010. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄESTÖ VÄESTÖSUUNNITE TYÖLLISYYS ASUMINEN ALUETALOUS ORIGOSSA: TOIMINTAMALLI"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2010 VÄESTÖ VÄESTÖSUUNNITE TYÖLLISYYS ASUMINEN ALUETALOUS ORIGOSSA: TOIMINTAMALLI

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2010 VÄESTÖ 1 VÄESTÖSUUNNITE 2 TYÖLLISYYS 3 ASUMINEN 6 ALUETALOUS 7 ORIGOSSA: TOIMINTAMALLI 10 JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA 12 AJANKOHTAISTA 17 Akseli on ajankohtaiskatsaus, jossa seurataan toimintaympäristön muutoksia vuoden kuluessa. Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Akseli osoittaa myös kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Sähköisenä julkaistava katsaus ilmestyy 3 4 kertaa vuodessa. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. väestö ja sen muutokset, työllisyys, rakentaminen, asuminen ja aluetalous. Akselin loppuun, Origoon, nostetaan esiin aina kulloinkin ajankohtainen asia. Nyt tarkastelun kohteena on Tilaaja tuottaja-malli ja innovatiivinen palvelukehittäminen. Kannen kuva: Lassi Palmujoki Kuvat: Ari Järvelä, Ville Saha, Hilkka Takalo, Jari Mäkinen, Jenni Kallio ISSN-L ISSN

3 AKSELI3/2010 Väestö 1 VÄESTÖ Lähde: Tilastokeskus Väestönkasvu Tampereella vuosineljänneksittäin ammi* 2000 helmi* Väestönkasvu kuukausittain Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys keskiarvo maalis* 2002 huhti* 2003 touko* 2004 kesä* 2005 heinä IV nelj. III nelj. II nelj. I nelj elo 2007 syys 2008 loka 2009 marras 2010* joulu Valmistuneiden poismuutto pienentää väkilukua Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui kesäkuun 2010 lopussa henkilöä. Edellisen vuoden lopusta väkiluku on pienentynyt 8 asukkaalla. Vuonna 2009 väkiluvun lisäys vastaavana ajankohtana oli 94 henkilöä. Molempina vuosina väestön suhteellinen kasvu jäi 0 prosenttiin. Uusia tamperelaisia syntyi tammi kesäkuun aikana 1 297, mikä on selvästi enemmän kuin viime vuoden tammi kesäkuussa (1 185). Kuolleita oli 936. Luonnollinen väestönlisäys oli näin ollen 361 henkilöä, eli 121 henkilöä viime vuotta enemmän. Kuntien välinen nettomuutto on jatkunut negatiivisena koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Väestönkehitys onkin perustunut syntyvyyden kasvuun sekä positiiviseen nettomaahanmuuttoon. Tammi kesäkuussa maahanmuuton muuttovoitto oli 170 asukasta, kun se edellisenä vuonna oli 30 henkilöä vähemmän. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä nettomuutto jäi peräti 539 henkilöä negatiiviseksi. Tulomuuttajia oli ja lähtömuuttajia henkilöä. Kesäkuun väestönkehityksessä näkyy Tampereelle tyypillinen aaltoliike. Alkuvuonna väestönkasvu on hidasta ja voi kääntyä negatiiviseksi, kun valmistuneet opiskelijat muuttavat pois opiskelukaupungistaan. Loppukesästä kehityksen voi kuitenkin odottaa muuttuvan positiiviseksi uusien opiskelijoiden myötä. Heinäkuun ennakkotietojen mukaan tamperelaisten määrä kääntyi jälleen kasvuun. Heinäkuun lopussa Tampereella asui henkilöä. Lähde: Tilastokeskus Kaupunkiseudun kuntien kasvu, tammi-kesäkuu Ylöjärvi +254 Vesilahti 0 Tampere -8 Pirkkala +254 Orivesi +37 Nokia +263 Lempäälä +189 Kangasala +120 Lähde: Tilastokeskus Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Tampereen nollakasvu pienensi koko kaupunkiseudun kasvua Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku kesäkuun lopussa oli Tämä oli asukasta enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suhteellinen kasvu oli 0,3 prosenttia jääden kymmenyksen viime vuodesta. Keskuskaupungin kehitys hidasti kaupunkiseudun kokonaiskasvua, sillä kehyskunnissa väestön kasvutahti ylsi 0,8 prosenttiyksikköön. Kaupunkiseudun kuntien nopeinta kasvua jatkoi Pirkkala, jonka väestön suhteellinen kasvu oli 1,5 prosenttia. Seuraavaksi ripeimmin väestö kasvoi Lempäälässä (+ 0,9 %). Nokialla ja Ylöjärvellä väestönkasvu oli 0,8 prosenttia ja Kangasala sekä Orivesi kasvoivat 0,4 prosentin tahtiin. Tampere ja Vesilahti jäivät nollakasvuun.

4 2 AKSELI 3/2010 Väestösuunnite Suurten kaupunkien kasvu, tammi-kesäkuu Helsinki Vantaa Espoo Oulu +532 Turku +67 Tampere -8 Jyväskylä -211 Lahti +228 Rovaniemi -137 Vaasa -186 Hämeenlinna +150 Kuopio -240 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Kasvu nopeinta Espoossa ja Vantaalla Suurista kaupungeista suhteellisesti nopeinta kasvutahtia ylläpitivät Espoo ja Vantaa, joissa molemmissa tammi kesäkuun väestönkasvu oli 0,6 prosenttia. Helsingissä ja Oulussa väestö kasvoi 0,4 prosenttia. Tampereen lisäksi nollakasvuun jäi Turku. Koko Suomen väestönkasvusta kuuden suurimman kaupungin kasvun osuus oli 52 prosenttia. Helsingin seutukunta kasvoi täysin omilla tuhatluvuillaan, henkilöllä. Suhteellisesti samaan, puolen prosenttiyksikön, kasvutahtiin ylsi kuitenkin myös Oulun seutukunta. Tampereen seutukunnan 0,3 prosenttiyksikön kasvu oli suurten seutukuntien kolmanneksi nopeinta. Tammi kesäkuussa seutukunnan väestö lisääntyi henkilöllä ja kesäkuun lopussa asukkaita oli yhteensä Lähde: Tilastokeskus VÄESTÖSUUNNITE Tampereen väestöennusteet Oma suunnite Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, Tietula Väestö palvelualueilla Keskusta Koillinen Kaakkoinen Läntinen Eteläinen Lähde: Tietula Väestön kasvu voimakkainta koillisella palvelualueella Tampereen väkiluku ylittää asukasta vuonna Keväällä hyväksytyn suunnitteen mukaan vuonna 2030 tamperelaisia on , mikä on asukasta enemmän kuin Tilastokeskuksen arvioi ennusteessaan vuonna Väestömäärä kasvaa alueilla, jonne rakennetaan. Koillisen palvelualueen väestön ennustetaan kasvavan asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu tulee Nurmi-Sorilaan, jonka rakentamisen arvioidaan alkavan noin Ojalan alue rakentuu myös 2010-luvulla. Ensi vuosikymmenellä rakentaminen lisää myös Linnainmaan, Ristinarkun ja Messukylän väestöä. Kaakkoisella palvelualueella Vuoreksen rakentaminen nostaa väkilukua tulevan viiden vuoden aikana yli asukkaalla. Tämän jälkeen palvelualueen kasvu jatkuu Hervannan täydennysrakentamisen, Hankkion ja Hervantajärven uusien asuntoalueiden myötä. Vaikka Muotialassa ja Härmälässä rakennetaan parhaillaan, laskee eteläisen palvelualueen asukasmäärä aina vuoteen Sen jälkeen Lakalaivan ja Lahdesjärven uudet alueet sekä Peltolammin ja Multisillan täydennysrakentaminen kääntää asukasmäärän kasvuun. Läntisellä palvelualueella Lielahdessa käynnistyy Niemenrannan ja myöhemmin M-realin entisen tehdasalueen rakentaminen. Villilän, Raholan, Tesoman ja Lentävänniemen täydennysrakentaminen lisää myös alueen väestömäärää. Palvelualueista vain keskustan väestömäärä vähenee. Ratinan, Tampellan ja Santalahden rakentuminen sekä Tammelan täydennysrakentaminen lisäävät väestön määrää 2010-luvulla, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija Puh

5 AKSELI3/2010 Työllisyys 3 TYÖLLISYYS % Työttömyysaste, kesäkuu Koko maa Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen, Pirkanmaan ja koko maan työttömyysprosentin muutos edellisen vastaavan vuosineljänneksen keskiarvoon % -yksikköä 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0 Tampere Pirkanmaa Koko maa Tampere Työttömyysaste nousuun kesällä Kesäkuun lopussa Tampereella oli työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste oli 15,0 prosenttia, eli 1,1 prosenttiyksikköä toukokuuta korkeampi. Viime syksystä alkanut työttömyyden voimakas kasvu näyttäisi kuitenkin laantuneen, sillä edellisen vuoden kesäkuusta työttömyysasteen nousu oli enää 0,4 prosenttiyksikköä. Viime vuoden loppuun verrattuna kesäkuun työttömyysaste oli 0,6 prosenttiyksikköä alhaisempi. Pirkanmaalla työttömyys väheni Tamperetta nopeammin. Vuoden 2009 lopusta työttömyysaste laski kahdella prosenttiyksiköllä ja oli kesäkuun lopussa 11,5 prosenttia. Kesäkuulle tyypillinen piikki työttömyysasteessa näkyi kuitenkin myös maakunnassa, sillä toukokuusta Pirkanmaan työttömyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömänä oli kesäkuun lopussa tasan 10 prosenttia työvoimasta. Työttömyysasteen lasku edellisen vuoden lopusta oli 1,3 prosenttiyksikköä. Vertailukohteiden väliset erot työttömyysasteessa kasvoivat edellisen vuoden loppuun verrattuna. Kesäkuussa Tampereen työttömyysaste oli 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Pirkanmaalla. Koko maan luku ylittyi peräti 5,0 prosenttiyksiköllä. Maakunnan korkein työttömyysaste kirjattiin Tampereella (15,0 %). Seuraavaksi korkeimmalle työttömyysaste kiipesi Valkeakoskella (13,4 %) ja Urjalassa (13,3 %). Tampereen seutukunnan työttömyystilanne (13,0 %) nousi maakunnan synkimmäksi ennen Etelä- Pirkanmaata (12,7 %). Alhaisimmaksi työttömyysaste jäi edelleen Punkalaitumella (6,9 %) ja seutukunnista Lounais-Pirkanmaalla (7,4%). -2,0-3,0 Heinäkuussa työttömyysaste nousi edelleen ollen 15,4 prosenttia. Työttömiä Tampereella oli yhteensä henkilöä III VI IX XII 2007 III VI IX XII 2008 III VI IX XII 2009 III VI IX XII 2010 III VI Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, kesäkuu alle 25-vuotiaat yli 50-vuotiaat yli vuoden työttömänä Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa Nuorisotyöttömyys kohosi vuoden 2009 aikana huolestuttavasti myös Tampereella. Kesäkuussa 2010 alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 2 735, mikä on 271 henkilöä edellisvuoden loppua enemmän. Vuoden aikana määrä kasvoi 211 henkilöllä. Nuorisotyöttömyyden vuosikasvu näyttää kesäkuussa kuitenkin tasoittuneen, sillä suhteellisesti nousu jää selvästi aiempaa alhaisemmaksi, 8,4 prosenttiin. Vastavalmistuneiden heikko työmarkkinatilanne heijastuu nuorten työttömyyteen, sillä toukokuusta nuorisotyöttömyys kasvoi 376 henkilöllä. Helsingin ja Tampereen välinen ero nuorisotyöttömien määrässä kaventui vuoden 2009 aikana kiihtyvällä vauhdilla ja joulukuun lopussa Tampereella oli jo enemmän nuoria työttömiä kuin Helsingissä. Kesäkuussa ero hieman supistui, mutta siitä huolimatta Tampereella oli työttömänä 113 nuorta Helsinkiä enemmän. Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

6 4 AKSELI 3/2010 Työllisyys Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen voimakkaasti. Kesäkuussa yli vuoden työttömänä olleita oli henkilöä. Vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut henkilöllä, mikä tarkoittaa 40,1 prosentin kasvua. Joulukuusta 2009 määrä kasvoi 750 henkilöllä. Kesäkuun lopussa työttömistä tamperelaisista työnhakijoista naisia oli ja miehiä Naisten osuus työttömien määrästä kasvoi kesäkuussa hieman ja oli 45,6 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Vuosi sitten työttömistä oli naisia 44,9 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli kesäkuussa henkilöä. Vuosi sitten heitä oli 242 henkilöä vähemmän. 16 % Tieteellinen, tekninen ja taiteellinen työ Hallinto- ja toimistotyö ja IT-ala Kaupunkiseudun kuntien työttömyys Terveydenhuolto ja sosiaaliala Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö, 7 2 kalastusala 2 35 Kuljetus ja liikenne Rakennus- ja kaivosala josta talonrakennus Teollinen työ 59 Palvelutyö Tampere Nokia Orivesi Pirkkala Ylöjärvi Lempäälä Kangasala Vesilahti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Avoimet työpaikat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus kesäkuu 2010 kesäkuu 2009 kesäkuu Kaupunkiseudun työttömyystilanne vakiintumassa Kesäkuussa 2010 Tampereen kaupunkiseudulla työttömänä oli keskimäärin 10,6 prosenttia työvoimasta. Edellisen vuoteen verrattuna kaupunkiseudun työttömyys lisääntyi varsin maltillisesti, 0,1 prosenttiyksikköä. Kaupunkiseudun alhaisin työttömyysaste kirjattiin Vesilahdella, jossa työttömien osuus työvoimasta oli 8,8 prosenttia. Alle koko maan keskimääräisen työttömyysasteen (10,0 %) jäivät lisäksi Kangasala (9,2 %), Ylöjärvi (9,5 %), Lempäälä (9,6 %) ja Pirkkala (9,8 %). Nokialla työttömiä oli 11,6 prosenttia työvoimasta ja Orivedellä 11,3 prosenttia. Selkeästi kaupunkiseudun korkein työttömyysaste oli Tampereella (15,0 %). Viimeisen vuoden aikana työttömyys on kasvanut voimakkaimmin Orivedellä, 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste on noussut myös Kangasalla, Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella, kaikissa kuitenkin alle puoli prosenttiyksikköä. Kaupunkiseudun kokonaiskehitystä tasapainottavat Ylöjärvi ja Vesilahti, joissa työttömyys on vuoden aikana vähentynyt, Vesilahdella jopa 0,7 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2009 lopussa kaupunkiseudun työttömyysaste kasvoi vielä 3,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Avoimet työpaikat vähentyivät myös kaupan alalla Tampereella oli kesäkuun lopussa avoinna yhteensä 912 työpaikkaa. Vuoden aikana avointen työpaikkojen määrä väheni 107 työpaikalla. Avointen työpaikkojen määrä oli edelleen suurin kaupallisella alalla, jossa avoinna oli 364 työpaikkaa. Vuoden aikana määrä on kuitenkin vähentynyt lähes viidenneksellä, 80 työpaikan verran. Positiivisinta työpaikkakehitys oli kuljetus- ja liikennealalla, jossa työpaikkoja oli avoinna 23 paikkaa (191,7 %) edellisvuotta enemmän. Kasvusuuntauksesta huolimatta alalla oli yhä kaikkein vähiten tarjolla avoimia työpaikkoja (pl. maa- ja metsätalous), yhteensä 35 paikkaa. Määrällisesti lähes saman verran kasvoi hallinto- ja toimistotyö (22 avointa työpaikkaa), vaikkakin suhteellinen kasvu (24,2 %) jäi selvästi kuljetus- ja liikennealaa pienemmäksi. Avoimet työpaikat vähenivät eniten palvelutyössä, jossa laskua oli 59 työpaikkaa (-32,6 %) verrattuna kesäkuuhun Avointen työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti voimakkaimmin tieteellisen, teknisen ja taiteellisen työn aloilla (-35,7 %).

7 AKSELI3/2010 Työlisyys 5 Suurten kaupunkien työttömyysaste Tampere % Oulu Turku Vantaa Helsinki 13 Espoo Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Kuilu pääkaupunkiseutuun kasvaa Kesäkuussa 2010 Tampereen työttömyysaste (15,0 %) oli yhä korkeammalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Ero toisena olevaan Ouluun (14,8 %) kuitenkin supistui 0,2 prosenttiyksikköön Oulun työttömyysasteen noustessa voimakkaasti. Kuuden suurimman kaupungin keskiarvon (11,4 %) ylitti myös Turku 13,9 prosentin työttömyysasteellaan. Suurten kaupunkien ja myös koko maan keskiarvon (10,0 %) alapuolella pysyttelivät edelleen pääkaupunkiseudun kaupungit. Niistä korkein työttömyysaste oli Vantaalla, 9,3 prosenttia. Helsingissä työttömien osuus työvoimasta oli 8,6 prosenttia ja Espoossa 6,7 prosenttia. Suurimmat kaupungit ovat työttömyysasteen osalta jakaantuneet kahteen ryhmään, pääkaupunkiseutuun ja muihin kaupunkeihin. Näiden väliset erot ovat suuria, sillä korkeimman ja matalimman työttömyysasteen välinen ero oli kesäkuussa jo 8,3 prosenttiyksikköä. Kuudesta suurimmasta kaupungista työttömyys on vuoden aikana lisääntynyt eniten Turussa (1,7 %-yksikköä). Seuraavina tulevat Tampere, Vantaa ja Helsinki, joissa vuotuinen kasvu oli 0,4 prosenttiyksikköä. Muista suurista kaupungeista poiketen työttömyysaste on vuoden aikana laskenut Oulussa, tosin vain 0,1 prosenttiyksiköllä. Suurten seutukuntien työttömyysaste Työttömyysaste (%) 17,0 Oulu Jyväskylä 16,0 Lahti Tampere 15,0 10 suurimman keskiarvo Turku 14,0 Koko maa Helsinki 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5, Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Oulun seutukunnassa korkein työttömyys Suurimpien seutukuntien välisessä tarkastelussa työttömyystilanne oli vaikein Oulun seutukunnassa, missä työttömyysaste oli 13,5 prosenttia. Seuraavaksi korkeimmalle työttömyysaste nousi Jyväskylän (13,2 %) ja Lahden (13,1 %) seutukunnissa. Jyväskylän (-0,5 %-yksikköä) ja Oulun (-0,3 %-yksikköä) seutukunnissa työttömyystilanne on kuitenkin kohentunut viime vuoteen verrattuna. Tampereen seutukunnan työttömyysaste oli 13,0 prosenttia. Suurten seutukuntien alhaisin työttömyysaste kirjattiin Helsingin seutukunnassa (8,0 %). Vuoden aikana työttömyysaste on noussut voimakkaimmin Turun seutukunnassa, 1,3 prosenttiyksikköä. Helsingissä kasvu oli 0,3 prosenttiyksikköä ja Tampereella 0,2 prosenttiyksikköä. Lahden seutukunnassa tilanne on pysynyt viime vuoden tasolla.

8 6 AKSELI 3/2010 Asuminen ASUMINEN milj. m3 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, /m Asuntojen hinnat Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Lähde: Tilastokeskus Rakentamisen jatkuva vuosiarvio Lähde: Rakennusvalvonta myönnetyt aloitetut valmistuneet Valmistuneet asunnot koko vuosi I-II nelj * Lähde: Rakennusvalvonta, v.2010 arvio asuntotoimi 2010 Asuntojen rakennuslupia myönnetty runsaasti Uusille asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla on yli kaksinkertaistunut viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lupia myönnettiin vuoden 2010 alkupuolella yhteensä 807 asunnolle, kun viime vuonna vastaava luku oli 340 kappaletta. Myönnettyjen lupien tilavuus- ja kerrosalaluvut ovat kuitenkin laskeneet verrattuna edellisvuosien lukuihin. Vuoden 2010 alkupuoliskolla myönnettin rakennuslupia noin kerrosneliömetrille, mikä on kolmanneksen vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna Aloitettujen ja valmistuneiden rakennusten kerrosalat ovat viime vuotisella tasolla. Rakentamisen jatkuvassa vuosiarviossa summataan yhteen myönnetyt, aloitetut ja valmistuneet rakennushankkeet vuoden ajanjaksolta tarkasteluhetkestä taaksepäin. Yksittäisille isoille liike- ja toimistorakennuksille myönnetyt luvat vääristävät hetkellisesti pitkäaikaisvertailuja. Uusia asuntoja valmistunut vähän Taantuman aiheuttama notkahdus myönnetyissä rakennusluvissa vuonna 2009 näkyy alhaisena asuntotuotantona vuoden 2010 alkupuoliskolla. Tammi kesäkuussa valmistui uusia asuntoja 381 kappaletta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuosina , jolloin vastaavana ajanjaksona valmistui keskimäärin yli 700 asuntoa. Asunnoille myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen asuntojen määrän perusteella voidaan kuitenkin arvioida valmistuvienkin asuntojen määrän nousevan selvästi lähiaikoina. Aloitettujen asuntojen määrä on palannut taantumaa edeltäville luvuille ja on yli kaksinkertainen verrattun vuoteen Asuntojen hinnat edelleen nousussa Vanhojen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat jatkavat nousuaan vuoden 2008 notkahduksen jälkeen. Lisääntynyt työttömyys, hiljalleen ylöspäin pyrkivä korkotaso sekä epävarmuus taloudellisen tilanteen parantumisesta on kuitenkin hillinnyt nousutahtia vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 1,8 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,0 prosenttia ja Tampereella 1,8 prosenttia. Suurista kaupungeista hinnat nousivat vähiten Turussa, 0,2 prosenttia, ja eniten Oulussa, 3,9 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 10,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 13,6 prosenttia ja Tampereella 8,4 prosenttia. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä asunnosta joutui maksamaan Tampereella keskimäärin /m 2 ja Helsingissä /m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Vanhojen kerrostalojen ja rivitalojen keskihinnat ovat Tampereella lähestymässä toisiaan. Kerrostalosta joutui maksamaan keskimäärin /m 2 ja rivitalosta vain

9 AKSELI3/2010 Aluetalous 7 noin 10 /m 2 enemmän. Kehitystä selittää kantakaupungin pieniin kerrostaloasuntoihin kohdistunut kasvanut kysyntä ja sitä seurannut keskimääräistä nopeampi hintojen nousu. /m2 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 Asuntojen vuokrat 2005/I III 2006/I III 2007/I III 2008/I III 2009/I III Lähde: Tilastokeskus Tampere Helsinki Pääkaupunkiseutu Koko maa ilman pk-seutua 2010/I Koko maan vuokrat nousussa - Tampereella laskua Asuntojen vuokrien nousu pysähtyi Tampereella vuoden 2009 viimeisen neljänneksen jälkeen ja vuoden 2010 alkupuolen aikana vuokrat ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Vuokrien kehitys Tampereella poikkeaa koko maan ja etenkin pääkaupunkiseudun kehityksestä. Muualla vuokrien nousu tasaantui vuoden 2009 aikana, mutta kääntyi sitten uudelleen nousuun. Vuokrat nousivat vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana koko maassa 1,1 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 2,5 prosenttia. Tampereella vuokrat sen sijaan laskivat laskivat 0,2 prosenttia. Vuosimuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli Tampereella kuitenkin koko maan ja pääkaupunkiseudun lukuja korkeammalla. Vuokrien vuosimuutos koko maassa oli 1,7 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 2,7 prosenttia ja Tampereella 2,8 prosenttia. Tampereella alkuvuoden 2010 vuokrien lasku siis tasaa vuoden 2009 poikkeuksellisen nopeaa vuokrien nousua. Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Tampereella vuoden 2010 puolessa välissä 10,69 euroa/m 2. Vapaarahoitteisista asunnoista joutui maksamaan kuukausivuokraa keskimäärin 11,42 /m 2 ja arava-asunnoista 9,43 /m 2. Helsingissä asuntojen keskimääräinen vuokra ylitti 13 euron rajan ja oli 13,08 /m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntojen keskivuokra oli 9,07 /m 2. ALUETALOUS Suhdannenäkymät kohentuneet talven notkahduksen jälkeen Maailmantalous on toipumassa fi nanssikriisiä seuranneesta pudotuksesta. Sekä maailmantalouden että varsinkin maailmankaupan kasvun ennustetaan olevan varsin nopeaa seuraavien puolentoista vuoden aikana. Vaikka väliaikaisten elvytystoimien ja varastojen täydentämisen kasvuvaikutusten hiipuminen on lisännyt epävarmuutta, maailmantalouden ajautuminen uudelleen taantumaan ei ole todennäköistä. Rahapolitiikka jatkuu hyvin kevyenä ja kasvua tukevana euroalueella. Euroopan keskuspankki pyrkii tukemaan rahoitusmarkkinoiden vakautta jatkamalla edelleen poikkeustoimia likviditeetin turvaamiseksi. Keskuspankin arvioidaan lykkäävän ohjauskoron nostoaan vuoden 2011 lopulle tai jopa se yli. Markkinakorot pysyvät näin ollen historiallisesti erittäin alhaisina myös jatkossa. Suomen talous on pääsemässä takaisin kasvu-uralle. Kasvukäännettä vauhdittaa viennin elpyminen, kotitalouksien kulutuksen li-

10 8 AKSELI 3/2010 Aluetalous sääntyminen ja asuntoinvestointien piristyminen perinteisen vientikysynnän vetämänä. Työllisyys on heikentynyt vähemmän kuin aiemmissa taantumissa. Työttömyysaste laskee hitaasti kuluvana vuonna lähestyen 8 prosenttia. Talouskasvun nopeutuminen parantaa edelleen työllisyyttä ensi vuonna ja työttömyysaste painuu jopa alle 8 prosentin. Bruttokansantuotteen volyymin muutos , Talousennusteet elo-syyskuussa vuosille Bkt:n muutos, % TK,VM Nordea OP PT Lähde: Tilastokeskus, VM, Nordea, OP, PT * 2010* 2011* Koska loppuvuosi on alkanut näyttää valoisammalta, on bruttokansantuotteen kasvun ennusteita syksyn alussa nostettu viime keväänä annetuista arvioista. Optimistisimman ennusteen julkaisi Palkansaajien tutkimuslaitos, joka arvioi kasvun yltävän tänä vuonna jopa 3,7 prosenttiin. Valtiovarainministeriökin on nostanut ennustettaan 2,1 prosenttiin, kun vielä keväällä se ennusti kasvun tuskin ylittävän 1 prosenttia. Talouskasvun lähtökohdat säilyvät myönteisinä vuodelle 2011 ja myös investoinnit käynnistyvät. Bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan ensi vuonna vähintäänkin kuluvan vuoden vauhtia. Kotimaiset kuluttajahintapaineet ovat kapasiteetin vajaakäytön seurauksena vähäisiä tänä vuonna. Hintojen nousuun vaikuttaa eniten raakaaineiden maailmanmarkkinahinnoista johtuva tuontihintojen nousu. Tämän vuoden inflaatioennuste on noin yksi prosenttia ja ensi vuonna noin kaksi prosenttia. Ensi vuonna hintapaineita voimistavat arvonlisä- ja energiaverojen sekä tuontihintojen nousu sekä vilkastuva talouden aktiviteetti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kuluttajien luottamusindikaattori on vahvistunut kesäkuukausien aikana tuntuvasti. Vielä keväällä kotitalouksien usko koko maan kehitykseen heikkeni jyrkästi, mutta kesäkuukausien aikana luottamus on palannut ja elokuussa 2010 se oli noussut ennätystasolle. Näin vahva kuluttajien luottamus on mitattu viimeksi vuoden 2000 alussa. Tampereen seutukunnan talousnäkymät myönteiset Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2010 julkaistiin syyskuun alussa Tampereen seudulla teollisuuden perusvire on muuttunut positiiviseksi. Suuret konepajateollisuuden alalla toimivat pörssiyhtiöt Metso, Cargotec ja Sandvik ja myös rengasvalmistaja Nokian Renkaat ovat parantaneet selvästi tulostaan kuluvan vuoden alkupuolella. Seudun avaintoimialalla, teknologiateollisuudessa, osa yrityksistä on päässyt tilausten lisääntyessä nopeaan nousuun. Nousun odotetaan myös voimistuvan vuoden toisella puoliskolla, mikä helpottaa alihankkijoiden ja pääyritysten volyymi- ja työllisyystilannetta. Tammi-kesäkuussa 2010 suoritetun Yritysharavakyselyn mukaan teollisista yrityksistä 43 prosentilla tilauskanta oli alhainen, vajaalla puolella normaali ja kymmenesosalla korkea. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa tilauskanta oli jonkin verran heikompi. Metallituotteiden valmistuksessa oli tilauskanta alhainen 57 prosentilla, normaali kolmasosalla ja korkea viidellä prosentilla yrityksistä. Lähiajan investointeja oli noin joka neljännellä teollisuusyrityksellä. Metallituotteiden valmistuksessa hieman alle kolmasosa yrityksistä investoi sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa noin 40 prosenttia. Merkittävä tuotekehityshanke oli meneillään noin 15 prosentilla teollisuusyrityksistä.

11 AKSELI3/2010 Aluetalous 9 Konepajateollisuuden suurilla toimijoilla tehostamistoimet jatkuvat osana maailmanlaajuisia sopeuttamistoimia, mikä tarkoittaa henkilöstövähennyksiä. Konepajateollisuuden rakennemuutokseen on yhtenä ratkaisuna syntynyt uusia innovaatioalustoja. Uusia toimintamalleja pk-yrityksille haetaan esim. hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Nokian vahva toiminta Tampereella vaikuttaa voimakkaasti koko Pirkanmaan ict klusteriin. Haasteita toiminnalle ovat odotettu telecom klusterin suhteellisen merkityksen lasku ja asiakkaiden toimintojen siirtymien ulkomaille. Puolustus- ja turvallisuussektorin sekä julkisen hallinnon tietotekniikkapanostukset kohentavat näkymiä. Kumi- ja muovialalla Nokia Renkaat konsernin painopistettä on siirretty Venäjälle ja Nokian tehtaalla muutokset ovat olleet mittavia. Rengastuotantoa uudistetaan automatisoimalla ja suunnitteilla on iso koneinvestointi. Lupaava uusi kasvuala on biohajoavien muovituotteiden valmistus. Esimerkiksi biohajoavia tiitikkuja golfi in, jätepusseja ja luunmurtumissa käytettäviä liittimiä tuotetaan kansainvälisille markkinoille. Bioteknologian alalla Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimiva biomateriaalien, kudosteknologian, rokotteiden sekä biologisen informaation keskus kehittyy nopeasti. FinnMedin alue laajenee silmäkeskuksen, toimisto-osan ja potilashotellin rakennustöiden alkamisen myötä. Kauppa keskittyy voimakkaasti ja on kasvanut entistä merkittävämmäksi elinkeinoksi laajojen investointien, erityisesti market -rakentamisen seurauksena. Ostovoiman odotetaan edelleen kasvavan. Toukokuussa Tampereella aloitti Suomen suurin Ikea. Pirkanmaan Osuuskauppa on avannut Kodin Terra suurmyymälän ja ABC liikennemyymälän uudelle Kolmenkulman yritysalueelle Nokialle sekä rakentaa uutta Prisma-keskusta Lielahteen. Lisäksi kauppakeskus Ideaparkin eteläkärjen laajennus lähtenee liikkeelle Lempäälässä. Asuntorakentamisessa valtion lainoittama asuntotuotanto lähes kaksinkertaistui Tampereen seudulla viime vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien sekä asuntotuotannon määrät ovat kasvaneet vuoden takaiseen verrattuna. Valtion tukemaa tuotantoa lähtee myös tänä vuonna liikkeelle tuntuvasti enemmän kuin vuosiin. Tampereen keskustassa maan alle rakennettavan Hämpin Parkki -pysäköintiluolan sekä Ratinan rannan rakentaminen jatkuu. Matkailualalla Tampereesta on kehittynyt keskeinen kulttuuri- ja tapahtumakaupunki. Sesonkiaikoina kysyntä on lisääntynyt ja Tampereen keskustaan on suunnitteilla uusia hotelleja. Konkurssien määrä alueella on vähentynyt selvästi vuodentakaisesta. Myös starttiyritysten perustaminen on edellistä vuotta vilkkaampaa. Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Tampereen seutukunnassa perustettiin 725 uutta yritystä, joista 454 Tampereella. Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa

12 10 AKSELI 3/2010 Origo ORIGOSSA TOIMINTAMALLI Tilaaja tuottaja-malli ja innovatiivinen palvelukehittäminen Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton (EAKR), Kuntaliiton ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa on noin kahden vuoden ajan tutkittu ja kehitetty Tampereen toimintamallia ja innovatiivista palvelukehittämistä. Hankkeen kääntyessä loppusuoralle voidaan vetää joitakin johtopäätöksiä. Viimeaikoina keskeiseksi kehittämisen kohteeksi on muodostunut tilaaja tuottaja-malli ja erityisesti siihen liittyvä sopimusohjaus. Hankkeen puitteissa on arvioitu kaupungin sisäisiä sopimuksia sekä lähestytty sopimustoimintaan liittyviä eri osapuolia kyselyiden, focus group -ryhmähaastattelujen sekä erilaisten työseminaarien muodossa. Ongelmat otsikoissa Kaupungin ja ulkoisten palvelutuottajien välisiä ongelmia käsitellään aika ajoin lehdistössä kirjaten ongelmia ja epäluuloja suurilla otsikoilla. Kuitenkaan ulkoisten palveluntuottajien ja kaupungin välisessä suhteessa ei näyttäisi olevan suuria ongelmia. Luonnollisesti on yksittäisiä palveluntuottajia, jotka kokevat erilaiset kilpailutus- ja sopimusmenettelyt heikennyksenä aikaisempaan. Erityisesti hintakilpailun suuri painotus koetaan ajoittain ongelmalliseksi. Yleismielipide ulkoisten palveluntuottajien osalta on kuitenkin arvioitavissa varsin positiiviseksi. Kaupungin toimijat hoitavat työnsä asiallisesti ja vuorovaikutus toimii. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö kehittämisen varaa ja kohteita ole. Ulkoisille palveluntuottajille suunnatun tutkimuskyselyn tulosten perusteella ollaan jo käynnistämässä yhteistoimintaa heidän kanssaan. Parempi vuorovaikutus tarjoaa palvelujen laadun kehittämiselle ja kaikenpuoliselle yhteistyölle hyvän pohjan. Luottamuksen ja hyvän yhteistyön halu näyttäisi olevan vahva kummallakin osapuolella. Haasteet konsernin sisällä Sen sijaan sisäisten palveluntuottajien, tilaajien ja johdon/konsernin välillä on löydettävissä erilaisia haasteita. Tämä on sinällään luonnollista, onhan malli ravistellut totutut toimintatavat ja valta-asetelmat uuteen asentoon. Jokaisen hakiessa tuota uutta asentoa, tulee välttämättä myös keskinäisiä hankauksia. Lisäksi taloudelliset haasteet ja niihin reagoiminen synnyttivät mallin logiikasta poikkeavia toimintatapoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että mitään johtamisjärjestelmää ja toimintamallia ei saa niin vedenpitäväksi ja kaikkia tilanteita huomioivaksi, etteivät toimijat löytäisi siitä halutessaan ongelmia Vastaavasti hyvällä yhteistyöllä ja tahdolla kaikki järjestelmät saadaan myös toimiviksi.

13 AKSELI3/2010 Origo 11 Tampere-mallin kehittämiseen pysyvä menettelytapa ja rakenne Kehittämishankkeen puitteissa on kehitetty sisäiseen sopimusohjaukseen uusia malleja, joiden käytäntöönvienti ja soveltaminen tulevat olemaan vaativa tehtävä. Monen toiveet paremmasta yhteistyöstä tilaajan ja tuottajan välillä toteutuvat, mutta todennäköisesti ei kaikkien. Järjestelmään jää siten edelleen kehitettävää ja Tampere-malliin tulkittavaa. Näkemykseni on, että mallin kehittämiseen ja sopimuslogiikan tulkitsemiseen kannattaa synnyttää pysyvä menettelytapa ja rakenne. Näin varmistettaisiin se, että Tamperemallin logiikkaan ja rakenteeseen liittyvät haasteet tulevat ratkottua ja kuitenkin syntyy jatkossakin paine kehittää innovatiivista palvelutuotantoa kaupunkilaisten parhaaksi. Nyt järjestelmä on tarjonnut osin tekosyitäkin keskittyä mallin kritisointiin toiminnan kehittämisen sijaan. Eri toimijoita tavatessa on kuitenkin muodostunut sellainen kuva, että ihmiset ovat tosissaan palvelemassa kaupunkilaisia ja hiertävät seikat harmittavat erityisesti sen vuoksi, että mahdollisimman laadukkaaseen palvelujen tuottamiseen ei aina ole mahdollisuuksia. Lisätietoja: Pasi-Heikki Rannisto, erikoistutkija, HT Tampereen yliopisto, Hallintotieteiden keskus Puh. (03) etunimi.sukunimi(at)uta.fi

14 12 AKSELI 3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia JULKAISUJA JA TUTKIMUKSIA Tampereen kaupungin maaseutuohjelma valmisteilla Tampereen kaupungin valmisteilla olevassa maaseutuohjelmassa haetaan suuntaviivoja kaupungin politiikaksi suhteessa kaupungin omaan maaseutuun eli Aitolahden ja Teiskon alueeseen. Toteutuessaan ohjelmasta tulee alueen toimijoiden ja kaupungin välinen yhteistyöasiakirja, joka ulottuu vuoteen 2020 asti. Aitolahti-Teisko -alueella on oma, jäljittelemätön arvonsa maaseutuna. Maaseutuohjelman avulla halutaan selventää ja tuoda esille sen mahdollisuuksia, vahvuuksia ja erityispiirteitä sekä nostaa alue näkyville tasavertaisena alueena kaupungin muiden alueiden kanssa. Maaseutu nähdään myös Tampereen kilpailukykyä vahvistavana positiivisena voimavarana. Jotta tämä voimavara olisi jatkossakin käytössä, edellyttää se olemassa olevan maaseudun säilyttämistä elinvoimaisena. Maaseutu erottuu muusta kaupunkirakenteesta laajan pinta-alan, harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen takia. Maaseudun erilaisuuden tiedostaminen ja tunnustaminen on pohjana alueen kysymysten lähemmälle tarkastelulle. Erilaisuuden hyväksyminen on edellytys myös positiiviselle ja tulokselliselle kaupungin ja maaseudun yhteistyölle. Maaseutuohjelmassa lähdetään liikkeelle Aitolahti-Teiskon omista, maaseutumaisista lähtökohdista. Alueen asukkaat ovat olleet alusta alkaen aktiivisesti mukana vahvistamassa maaseutumaisten lähtökohtien toteutumista ja tuomalla omaa osaamistaan ja aluetuntemustaan ohjelmatyöhön. Tampere on kasvanut vuoden 1779 pienestä 3,2 km2 Tammerkosken ympärille muodostuneesta kaupungista useiden alue- ja kuntaliitosten kautta nykyisiin mittoihinsa yhdeksi maamme vetovoimaisimmista kaupungeista. Viimeisimmät kuntaliitokset ovat ja 1970-luvuilta, jolloin Aitolahti (1966) ja Teisko (1972) liitettiin Tampereeseen. Näiden kahden kuntaliitoksen myötä kaupungin pinta-ala nelinkertaistui. Tampereen kaupungin maaseutuohjelman kohdealueena on pohjoinen suuralue, joka muodostuu entisistä Aitolahden ja Teiskon entisistä kunnista. Ohjelma-alue käsittää kolme neljäsosaa koko kaupungin pinta-alasta. Alueella asuu yhteensä (2009) henkeä eli noin kaksi prosenttia Tampereen väestöstä. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana alueen väestö on kasvanut lähes hengellä. Maaseutu voidaan tyypitellään kolmeen erilaiseen ryhmään: kaupunginläheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupungin läheisellä maaseudulla on parhaat kehittymisedellytykset ja sen asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungissa. Ydinmaaseutu on vahvaa alkutuotantoaluetta. Harvaan asuttu maaseutu kärsii muuttotappiosta, palvelut vähenevät ja vanhusväestö lisääntyy.

15 AKSELI3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia 13 Aitolahti-Teisko on laajuutensa johdosta monimuotoinen ja vaihteleva niin luonnonolosuhteiden kuin rakenteensakin puolesta. Aitolahden alue ja eteläinen Teisko ovat selvimmin aitoa kaupungin läheistä maaseutua, jonne kohdistuu merkittävää rakentamispainetta. Sen sijaan Pohjois-Teiskossa voidaan havaita jopa piirteitä harvaan asutusta maaseudusta väestön ikääntymisineen ja vähenemisineen. Maisemallisesti Aitolahti-Teisko kuuluu Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Alueen maisemat ovat monimuotoisia ja pienipiirteisiä. Järvet ja joet ovat olennainen osa maisemaa. Avoimet, viljellyt kulttuurimaisemat rakentavat historiallista ulottuvuutta. Maaseutuohjelman vuoteen 2020 ulottuva visio on tiivistetty seuraaviin kahteen lauseeseen: Hallitusti kehittyvä, monimuotoinen maaseutu valtakunnallisen kasvukeskuksen ytimessä. Luonnonläheinen elämä, tilaa yksilöllisyydelle ja turvaa yhteisöllisyydestä. Alueen halutaan kehittyvän hallitusti ja suunnitelmallisesti, säilyttäen monimuotoisen luonteensa varsinaisen kaupungin kasvaessa samaan aikaan ripeästi. Maaseudun odotetaan tarjoavan jatkossakin asukkailleen luonnonläheisyyttä ja mahdollisuutta toteuttaa itseään, mutta antavan myös arkipäivän turvaa yhdessä tekemisen ja toisista välittämisen kautta. Maaseutuohjelman viisi teemaa nousivat esille muun muassa syksyllä 2009 järjestetyissä asukastilaisuuksissa. Nämä viisi teema ovat asuminen, työ, virkistäytyminen, yhteisöllisyys ja vaikuttaminen. Maaseutuohjelman tarkoituksena on mahdollistaa alueen kehittyminen. Tavoitteena on turvata alueen elinvoimaisuuden säilyminen, hyvän asumisen edellytykset eri ikäisille ihmisille sekä alueen monipuolinen kehittyminen maaseutuympäristönä. Alueesta toivotaan monipuolisesti työn mahdollisuuksia tarjoava, omaleimainen maaseudun elinkeinoympäristö. Tavoitteena on myös tukea Aitolahti-Teiskon kehittymistä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden sekä alueella vierailevien monipuolisena virkistäytymismahdollisuuksien maaseutuna. Asukkaita kannustetaan osallistumaan ja ottamaan vastuuta lähiyhteisöstä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen systematisointi on ohjelman vaikuttamisteeman tavoitteena. Maaseutuohjelman laatiminen käynnistettiin pormestarin päätöksellä ja sen tulee olla valmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Lisätietoja: Eeva Palmolahti, maaseutusuunnittelija Puh. (03) etunimi.sukunimi(at)tampere.fi

16 14 AKSELI 3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia Köyhyys kuntatyön haasteena -tutkimushanke käynnistyy Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomen kansallisessa toimintasuunnitelmassa teemavuoden tavoitteeksi on kirjattu: antaa ääni köyhille ja syrjäytyneille ja heidän kanssaan työskenteleville, järjestöihmisille sekä sosiaalityöntekijöille. Teemaan liittyen Tampereella on käynnistynyt syyskuun alussa tutkimushanke Köyhyys kuntatyön haasteena. Hanketta rahoittaa Kunnallisalan Kehittämissäätiö (KAKS) ja se toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkimuksen laitoksen kanssa. Hankkeen tutkijoina toimivat yhteiskuntatieteiden tohtorit: lehtori Satu Ylinen sekä sosiaalityön erikoisalaprofessorit Jari Heinonen ja Irene Roivainen. Hankkeessa on mukana opiskelijoita aineistonkerääjinä ja opinnäytetöiden tekijöinä Tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, mitä köyhyys on ja miten siihen tällä hetkellä vastataan kunnallisessa asiakaspalvelujärjestelmässä. Hanke tuottaa tietoa nykyisen sosiaalipalvelujärjestelmän malleista ja käytännöistä köyhyyden kohtaamisessa, samoin kuin erilaisissa palvelujärjestelmissä asioivien kuntalaisten köyhyydestä ja kohtaamisen vajeista palvelujärjestelmässä. Samalla se tuottaa tietoa laadukkaampien ja tehokkaampien palvelumallien kehittämiseksi eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön sekä kunnallisen palvelujärjestelmän sisällä että sen rajapinnoilla. Tutkimushankkeessa tarkastellaan köyhyyden subjektiivista kokemusta laadullisella otteella kolmesta sisällöllisestä näkökulmasta. Tyyne Hakkaraisen toteuttaman selvityksen (2009) perusteella lähempi tarkastelu kohdistuu kolmeen ryhmään: lapsiperheiden, (erityisesti yksinhuoltajat), aikuissosiaalityön kohdeasiakkaiden (pitkäaikaissairaat, päihteidenkäyttäjät) ja vanhusväestön kokemaan köyhyyteen. Tutkimuskokonaisuudessa kysytään, miten köyhyys ilmenee tässä kohderyhmässä, ja miten sen haasteisiin voidaan vastata palvelurakenteessa? Lähtökohtana on ajatus, että tarkastelu ei rajoitu vain kunnallisen sosiaalityön piiriin, vaan siinä liikutaan eri sektoreiden ja toimijoiden välisillä rajapinnoilla. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja ratkaisumalleja päätöksenteon ja ammatillisen työn kehittämisen pohjaksi kunnissa Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (vuonna 2010) tarkastellaan, mitä köyhyys on ja miten siihen tällä hetkellä vastataan kunnallisessa asiakaspalvelujärjestelmässä. Eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien asiakkaiden (lapsiperheet, aikuiset, vanhukset) köyhyyskokemuksia tutkitaan haastatteluiden avulla. Köyhyyden kohtaamiseen kunnallisessa palvelujärjestelmässä perehdytään haastattelemalla sosiaalityön ammattilaisia ja muita sosiaalialan työntekijöitä. Aineistonkeruu toteutetaan opiskelijatyönä osana yliopiston harjoittelua. Tutkimuksen toisessa vaiheessa (v ) tarkastellaan asiakkaiden elämismaailman ja palvelujärjestelmän kohtaamista. Tässä kohtaamisessa mahdollisesti havaittuihin vajeisiin kehitetään ratkaisumalleja ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä eri sektoreiden toimijoiden ja asiakasryhmien kanssa. Tutkimuksen tulokset raportoidaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Raportin laadinnassa kiinnitetään

17 AKSELI3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia 15 erityistä huomiota siihen, että siinä esitettävät johtopäätökset ovat yleistettävissä eri kuntiin, vaikka aineisto kerätään yhdessä kaupungissa (Tampere). Tutkimuksen tuloksia julkaistaan myös tieteellisinä artikkeleina mm. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirjassa. Lisätietoja: Irene Roivainen, professori, YTT Tampereen yliopisto, Sosiaalityön tutkimuksen laitos Puh. (03) etunimi.sukunimi(at)uta.fi Köyhyysseminaari Tampereen kaupunki järjestää Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisen teemavuoden merkeissä köyhyysseminaarin tiistaina klo kaupungin keskusvirastotalolla Aleksis Kivenkatu 14 16, 5. kerros (valtuustosali). Tilaisuudessa kuullaan Tampereella menossa olevasta tutkimuksesta, kaupungin ja kolmannen sektorin työntekijöiden, kuntalaisten ja tutkijoiden näkemyksiä tamperelaisen köyhyyden arkiolemuksesta sekä keskustellaan paneelissa köyhyyteen liittyvistä asioista.tilaisuuden juontaa toimittaja Sari Sainio. Valtuustosalin aulassa on esillä Ihmisen kasvot -nukkenäyttely tamperelaisten eri työpajoissa tekemistä omaelämäkerrallisista kokemuksista ja tarinoista. Näyttelyyn voi tutustua jo klo 16 alkaen. Lisätietoja: Riitta Juusenaho, tutkimus- ja arviointipäällikkö, KT Puh etunimi.sukunimi(at)tampere.fi

18 16 AKSELI 3/2010 Julkaisuja ja tutkimuksia Kuusikkovertailut valmistuneet Kuusikko-työryhmä on Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisista koostuva yhteistyöryhmä, joka aloitti toimintansa vuonna Kuusikko-työryhmä tuottaa vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille sekä päättäjille. Osoitteessa olevilla nettisivuilla jaetaan tietoa tehdyistä vertailuista Kuusikon kuntien ulkopuolelle kaikille sosiaali- ja terveystoimen alueella työskenteleville ja resursseista päättäville tahoille. Kuusikkotyö on organisoitu siten, että jokaisen kaupungin edustajista koostuva ohjausryhmä päättää vuosittain työhön käytettävät resurssit ja laatii työsuunnitelman. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii vuorotellen kunkin kaupungin edustaja. Toimintokohtaiset asiantuntijaryhmät kokoavat kustannus- ja suoritetiedot sekä julkaisevat vertailuraportit. Työryhmien jäsenten yhteystiedot löytyvät työryhmien nettisivuilta. Vuonna 2010 toimivat seuraavat työryhmät Lasten päivähoidon Kuusikko-työryhmä Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Kehitysvammahuollon Kuusikko-työryhmä Vammaispalvelujen Kuusikko-työryhmä Vanhuspalvelujen Kuusikko-työryhmä Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen Kuusikko-työryhmä Päihdehuollon Kuusikko-työryhmä Tuoreimmat raportit vuoden 2009 kustannuksista on julkaistu. Ne ja joidenkin aiempien vuosien raportit löytyvät työryhmien sivuilta. Vanhimmat raportit löytyvät vain painettuina julkaisuina. Lisätietoja: Riitta Juusenaho, Kuusikon ohjausryhmä Puh Katriina Uotila, Kuusikon ohjausryhmä Puh etunimi.sukunimi(at)tampere.fi

19 AKSELI3/2010 Ajankohtaista 17 AJANKOHTAISTA Tampereen kaupunkiseutu -palvelun rakenne Suomenkieliset kuvat ja taulukot Alue Asuminen ja rakentaminen Matkailu Osaaminen Talous Turvallisuus Työmarkkinat Väestö Yritykset ja toimipaikat Englanninkieliset kuvat Housing and Construction Tourism Education Economy Safety Working life Population Enterprises Monthly business indicators Tampereen kaupunkiseudun tilastopalvelu laajenee Tilastokeskuksen internet-sivuilla (SeutuNet) oleva Tampereen kaupunkiseutu -tilastopalvelu laajenee syyskuun aikana. Tampereen kaupunkiseutua ja sen kuntia koskevaan tilastopalveluun yhdistetään Tampereen seutu -tilastopalvelu, joka sisältää elinkeinoelämää ja matkailua palvelevia tietoja seutuja maakuntakohtaisina kuvioina. SeutuNet sivuille jää tämän jälkeen vain yksi Tampere -nimellä oleva tilastopalvelu. Kaupunkiseutu -tilastopalveluun liitetään uusia tietoja koskien asuntotuotantoa, bruttokansantuotetta, tuloja, tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta, työllisyyttä, yrityksiä, turvallisuutta sekä matkailua. Oriveden tiedot summataan mahdollisuuksien mukaan kaupunkiseudun tietoihin, muuten yksittäisten kuntien tietoja ei lisätä. Sen sijaan kuvioista on jatkossa saatavana myös tarkat numerotaulukot. Tampereen seutu -tilastopalvelu oli julkaistu myös englanniksi. Nämä kuviot säilyvät edelleen englanninkielisillä sivuilla, joita on myöhemmin tarkoitus laajentaa. Tampereen kaupunkiseutu -tilastopalvelussa on jokaisen kaupunkiseudun kunnan perustiedot kerätty yhteen ja samaan paikkaan niin kuntalaisten, virkamiesten, opiskelijoiden, tutkijoiden kuin luottamushenkilöidenkin helposti löydettäväksi ja käytettäväksi. Tilastot ovat kuntakohtaisia, kunnan osa-aluetietoja niistä ei saa. Taulukoista löytyvät summatiedot kaupunkiseutu yhteensä, kehyskunnat yhteensä, Pirkanmaa ja koko maa. Eri aihealueilta löytyvät tarkemmat aiheet luettelona. Avautuvat kuviot ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Taulukoissa olevat tarkat numerotiedot ovat vain kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden käytettävissä. Taulukkojen (Excel) avaamiseksi tarvitaan käyttäjätunnukset, jotka voi pyytää tietotuotannosta ja laadunarvioinnista. Aikaisemmat tunnukset eivät ole enää käytössä. Etusivulta löytyy suora linkki Tilastokeskuksen sivuilla oleviin tilastojen kuvauksiin, käsitteisiin ja määritelmiin. Taulukoissa on liitteenä aina osoite kunkin tilaston kotisivulle, josta löytää ao. tilastoon liittyvät kuvaukset, käsitteet ja määritelmät.taulukkojen tietoja tai kuvioita käytettäessä on aina mainittava lähteenä Tilastokeskus. Tampereen kaupunkiseudun tilastopalvelu löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteessa /seutunet. Koska SeutuNettiä kehitetään, otetaan tietotuotannossa ja laadunarvioinnissa mielellään vastaan kommentteja ja kehittämisehdotuksia palvelun sisältöön ja käyttöön liittyen. Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija Puh

20 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Faktat II/2010 Väestö Tampere Tampereen kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Väkiluku, ennakkotieto Vuosimuutos, henkilöä Vuosikasvu, % 0,9 1,1 1,1 Työttömyys Työttömät Vuosimuutos, henkilöä Työttömyysaste, % 15,0 13,1 8,3 Vuosimuutos, %-yksikköä 0,4 0,3 0,4 Asuminen II neljännes Asuntojen hinnat, /m Asuntojen vuokrat, /m 2 10,7.. 12,6 Asuntotuotanto, lkm Vuosimuutos, % -45, ,1 Lisätietoja: Leena Salminen Puh Matias Ansaharju Puh Jenni Kallio Puh

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 16.6.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat laskeneet Asuntojen hinnat Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Asuntojen hinnat ja vuokrat. 6.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntojen hinnat nousussa Diat 4-7 Vanhojen asuntojen* hinnat nousivat Tampereella vuonna 2012 1,9 prosenttia. Asuntojen hinnat

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

AKSELI. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

AKSELI. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta AKSELI Tilastollisia tiedonantoja elta /29 Väestö Työllisyys Aluetalous Asuminen Rakentaminen Hyvinvointi Origossa Köyhyys Mikä Akseli? Akseli on Tietotuotannon ja laadunarvioinnin uusi ajankohtaiskatsaus,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot