Tutkijoiden immateriaalioikeuksia käsittelevän työryhmän muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkijoiden immateriaalioikeuksia käsittelevän työryhmän muistio"

Transkriptio

1 Tutkijoiden immateriaalioikeuksia käsittelevän työryhmän muistio Opetusministeriölle Opetusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää yliopistojen ja Suomen Akatemian ja niiden tutkijoiden immateriaalioikeuksiin sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvät kehittämistarpeet sekä tehdä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin rehtori Ossi V. Lindqvist Kuopion yliopistosta ja jäseniksi korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen opetusministeriöstä, teollisuusneuvos Paula Nybergh kauppa- ja teollisuusministeriöstä, hallintojohtaja Esa Luomala Teknillisestä korkeakoulusta, professori Niklas Bruun Svenska handelshögskolanista, tutkimusasiamies Veijo Ilmavirta Helsingin yliopistosta, tutkimuspalvelupäällikkö Leila Risteli Oulun yliopistosta, hallintojohtaja Heikki Kallio Suomen Akatemiasta, erityisasiantuntija Tuija Ypyä Tekesistä ja toimitusjohtaja Saara Lampelo Medipolis Oy:stä. Työryhmän sihteereiksi määrättiin ylitarkastaja Petteri Kauppinen opetusministeriöstä sekä työryhmän jäsen, tutkimuspalvelupäällikkö Leila Risteli. Ryhmä kutsui asiantuntijajäsenekseen toimialajohtaja Jari Mieskosen Sitrasta. Lisäksi ryhmä kuuli kokouksissaan asiantuntijoina professori Antti Paasiota (Turun kauppakorkeakoulu), varatoimitusjohtaja Juha Koivurintaa (Pharming Holding N.V.) ja varatoimitusjohtaja Esko Frimania (Nokia Corporation). Työryhmä otti nimekseen tutkijoiden immateriaalioikeuksia käsittelevä työryhmä. Suomessa odotetaan tieteellisen tutkimuksen tulosten entistä tehokkaampaa hyödyntämistä elinkeinoelämässä. Tämä ilmenee mm. viime vuosina toteutetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitusohjelman perusteluista. Yliopistoissa syntyvään tietoon liittyvien immateriaalioikeuksien turvaaminen ja tehokas lisensiointi on keskeinen edellytys sille, että yliopistotutkimus voi täyttää sille kuuluvan osan kansallisessa innovaatiojärjestelmässä. Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä jättää kunnioittavasti muistionsa opetusministeriölle. Muistioon liittyy työryhmän jäsenen Niklas Bruunin eriävä mielipide. Helsingissä 26. päivänä toukokuuta 1998 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytilanne

2 2.1 Tutkimustulosten omistusoikeudet yliopistoissa Suomi Muut maat 2.2. Yliopistojen tutkimusrahoitukseen liittyvät velvoitteet Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmat Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittama tutkimus Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Yritysten yliopistoissa rahoittama tutkimus Muut yliopistoissa tehtävää tutkimusta rahoittavat tahot 2.3. Yliopistot ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimustulosten patentointi Yhteydet teknologiakeskuksiin ja teknologiansiirtoyrityksiin Yliopistojen ja yritysten yhteistyö 3. Eri näkökulmat yliopistoissa tehtävään tutkimukseen 3.1.Tutkijat 3.2.Yliopisto 3.3. Yritykset ja muut yliopistotutkimuksen hyödyntäjät 3.4. Koko yhteiskunta 4. Nykytilanteen analyysi 4.1. Yliopistotutkimuksen juridinen asema 4.2. Tutkimustulosten suojaus ja hyödyntäminen yliopistojen tehtävänä 4.3. Yliopistojen innovaatiostrategiat 4.4. Yliopistojen sopimustoiminta 4.5. Yliopistojen menettelytavat tutkimustulosten suojaamisessa ja hyödyntämisessä 4.6. Tutkimustulosten suojaamiseen ja hyödyntämiseen tarvittavat resurssit 4.7. Immateriaalioikeuksia koskevan tiedon tarve Tutkimustulosten suojaamiseen ja hyödyntämiseen liittyvät eettiset kysymykset 4.9 Tutkimuksen julkisten rahoittajien rooli 5. Työryhmä ehdottaa Kirjallisuusviitteet Eriävä mielipide Liitteet: A. Mitä immateriaalioikeudet ovat

3 B. Palvelussuhteessa syntyviin immateriaalioikeuksiin liittyvä lainsäädäntö C. Yliopistotutkimuksen hyödyntämisestä muissa maissa D. Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelman mallisopimuksen sopimusehdot E. Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelman hankkeisiin liittyvä oikeuksien siirto F. Tekesin teknologiaohjelman sopimusehdot 1. Johdanto Yliopistoissa tehtävä tutkimus on yhä tärkeämpi taloudellisesti hyödynnettävissä olevan tiedon ja käyttökelpoisten teknologioiden lähde. Tieteellisen tiedon yhteys innovaatioihin ja taloudelliseen kasvuun on ollut perusteluna tutkimus-, kehittämisja koulutusmäärärahojen määrätietoiselle kasvattamiselle monissa maissa, myös Suomessa, jossa vuosille hyväksytyn tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitusohjelman "on tarkoitus tehostaa kansallisen innovaatiojärjestelmän toimintaa talouden, yritystoiminnan ja työllisyyden hyväksi". Suomen panostuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan arvioidaan nousevan vuoden 1999 kuluessa vähintään 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta. Tutkimusintensiivisillä teollisuudenaloilla ovat patentointi ja muut oman osaamisen suojaamismuodot muodostuneet viime vuosina yrityksille yhä tärkeämmiksi kilpailukeinoiksi. Niillä on merkitystä sekä oman tuotannon ja myynnin kannalta että osana yrityksen vaihdettavaa omaisuutta. Aineettoman omaisuuden suojaaminen, ns. immateriaalioikeudet, on nykyisin otettava huomioon koko tuoteidean kehitysprosessin aikana. Jos yliopistot haluavat täyttää tehtävänsä osana tehokasta innovaatiojärjestelmää, myös niiden on otettava huomioon tutkimustulosten suojaaminen ja hyödyntämisen järjestäminen, esim. lisensioinnin kautta (Nelsen 1998). Suomessa nämä asiat on perinteisesti jätetty yksittäisen tutkijan vastuulle. Tähän suuntaan ovat vaikuttaneet lainsäädäntö ja hallinnollinen kulttuuri. Suomen työsuhdekeksintölain (656/67) lähtökohtana on se, että yliopistotutkijan ja - opettajan palvelussuhteessaan tekemien keksintöjen omistusoikeudet eivät siirry työnantajalle. Yliopistojen hallinnollinen perinne korostaa hallinnon viranomaistehtäviä ja pyrkii välttämään liikeyritysmäistä riskinottoa. Myös viime vuosien henkilöstösupistusten kohdistuminen erityisesti yliopistojen hallintoon on vähentänyt sen mahdollisuuksia omaksua uusia tehtäviä. Samanaikaisesti yliopistojen valtion budjetin ulkopuolelta hankkima rahoitus on lisääntynyt voimakkaasti, mikä on lisännyt tehokkaiden teknologiansiirtomekanismien ja yritysyhteistyötä koskevien pelisääntöjen tarvetta yliopistoissa. Yliopistojen perinteiset tehtävät ovat tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva

4 korkein opetus. Näiden tehtävien korkeatasoinen hoitaminen on edelleen yliopistojen yhteiskunnallisen merkityksen perusta. Yliopistojen ja elinkeinoelämän entistä läheisempiä yhteyksiä pidetään tärkeinä mm. tulevaisuudessa tarvittavan koulutuksen ennakoimiseksi. Yhteistyö on myös tuonut yliopistojen tutkimukselle uusia voimavaroja. Toisaalta tällaisten yhteyksien on pelätty vinouttavan yliopistojen toimintaa ja horjuttavan perinteistä akateemista vapautta, siis yliopiston opettajan ja tutkijan vapautta itse valita tutkimuskohteensa ja käyttämänsä menetelmät. Työryhmän tavoitteena on ollut valottaa niitä asiakokonaisuuksia, joilla on ajankohtaista merkitystä yliopistojen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön ja tutkimustulosten hyödyntämisen tehostamiselle. Työryhmä on kiinnittänyt erityistä huomiota yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön asemaan liittyvän lainsäädännön muutostarpeeseen. Samalla on kuitenkin tullut selväksi, että yliopistojen vastuuta tutkimustulosten suojaamisesta ja hyödyntämisestä on lisättävä ja niille on luotava edellytykset tämän vastuun kantamiseen. Käytettävissä olleen lyhyen ajan vuoksi työryhmällä ei ollut mahdollisuutta käsitellä tekijänoikeuslain piiriin kuuluvia asioita. Tekijänoikeuskysymykset edellyttävät erillistä selvitystä. Tämä työ on yliopistojen kannalta kiireellinen, koska tietokoneohjelmat ja multimediatuotteet ovat yhä useampien, eri tieteenaloja edustavien tutkimushankkeiden todennäköisiä tuotoksia. Mietintö on pyritty pitämään suhteellisen tiiviinä ja lyhyenä. Siksi tarkempia taustatietoja annetaan lopussa olevissa liitteissä. Liitteissä mm. esitellään erilaisia immateriaalioikeuslajeja, selostetaan eri maiden yliopistotutkimuksen immateriaalioikeustilannetta ja annetaan esimerkkejä nykyisistä yliopistotutkimusta koskevista sopimusvelvoitteista. 2. Nykytilanne 2.1.Tutkimustulosten omistusoikeudet yliopistoissa Suomi Luovan henkisen työn tulokset kuuluvat kansainvälisten sopimusten mukaan sille henkilölle, jonka henkisestä työstä on kysymys. Mikäli keksintö tai vastaava syntyy työsuhteessa, sekä Suomessa että useimmissa muissa maissa on kuitenkin työnantajalla oikeus ottaa keksintö itselleen tietyin edellytyksin, mikäli se kuuluu työnantajan toimialaan. Työnantajalle syntyy korvausvelvollisuus, mikäli hän ottaa keksinnön tai vastaavan omakseen. Suomessa säädetään kaikkiaan kolmessa eri laissa siitä, miten työnantajalle syntyy oikeus työntekijän tekemän luovan työn tulokseen. Nämä lait ovat työsuhdekeksintölaki (Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 656/67), joka koskee patentoitavissa olevia keksintöjä,

5 tekijänoikeuslaki (404/61), joka koskee tekijänoikeuden piiriin kuuluvia, mm. kirjallisia ja kuvallisia teoksia sekä tietokoneohjelmia, ja piirimallilaki (Laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 32/91), joka koskee integroidun piirin rakennetta. Kaikkiin kolmeen lakiin sisältyy Suomessa merkittävä poikkeus yleissäännöstä: yliopistojen opettajat ja tutkijat omistavat itsenäisen henkisen työnsä tulokset. Laeissa todetaan poikkeusta sovellettavan "yliopiston, korkeakoulun tai vastaavanlaisen tieteellisen opetuslaitoksen opettajaan ja tutkijaan tässä ominaisuudessaan", ei kuitenkaan "sellaiseen sotilasopetuslaitoksen opettajaan, joka on puolustuslaitoksen viran tai toimen haltija". Lakien on käytännössä tulkittu tarkoittavan tiedekorkeakoulujen, mutta ei niiden säätämisen jälkeen syntyneiden ammattikorkeakoulujen henkilöstöä. Yliopistotutkijoita koskevan poikkeussäännöksen perustelut liittyvät tieteen vapauteen ja vakiintuneeseen käytäntöön. Työsuhdekeksintölakia valmisteltiin alunperin 1960-luvulla pohjoismaisena yhteistyönä. Lakia valmistelleen komitean mietinnön mukaan "tieteen vapaus edellyttää, että yliopistoissa tieteen kehitystä edistävät henkilöt saavat vapaasti käyttää hyväkseen niitä keksintöjä, joita he tässä työssä tekevät". Komitean mukaan tämä vapaus ei ulotu professorin palkkaamaan avustajaan. Työsuhdekeksintölakia uudistettiin 1980-luvulla, mutta poikkeussäännös pidettiin entisellään. Yliopistojen muuta henkilökuntaa kuin opettajia ja tutkijoita poikkeussäännökset eivät koske. Siten esim. laboratorio- tai toimistohenkilökunnan tekemät, yliopistojen toimialaan liittyvät keksinnöt ja muut henkisen työn tuotteet ovat periaatteessa yliopistojen omaisuutta. Työryhmän tiedossa ei ole, että yksikään yliopisto kuitenkaan olisi järjestänyt henkilöstön tekemien keksintöjen ilmoitusmenettelyjä tai muutenkaan ryhtynyt niiden suojaamisen tai hyödyntämisen edellyttämiin toimiin. Poikkeussäännökset eivät koske valtion tutkimuslaitosten tai Suomen Akatemian tutkijoita. Eräillä tutkimuslaitoksilla on käytössään menettelytavat mm. keksintöjen ilmoittamiseksi, niiden suojaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Sen sijaan Suomen Akatemia, jonka tutkijanvirkojen haltijat useimmiten työskentelevät yliopistoissa, on luovuttanut sille raportoitujen keksintöjen oikeudet aina pyydettäessä takaisin keksijöille. Tällaisia tapauksia on ollut vain muutamia. Tutkimustyön yhteydessä syntyvistä konkreettisista materiaaleista, joilla voi olla kaupallista arvoa, ei ole erityislainsäädäntöä. Täten esim. yliopiston tutkimushankkeissa tuotettavat laitteiden prototyypit ja biologiset materiaalit ovat

6 yliopiston omaisuutta Muut maat Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa on voimassa samantapaiset työsuhdekeksintölait kuin Suomessa ja niihin sisältyy myös yliopistotutkijoita koskeva poikkeussäännös. Tämä on ymmärrettävää, kun muistaa lakien ja koko patenttilainsäädännön yhteispohjoismaisen valmisteluprosessin 1960-luvulla. Ruotsissa tämän säädöksen asianmukaisuutta on selvitetty viimeksi vuonna 1996 ilmestyneessä komiteamietinnössä (NYFOR-Kommittén 1996). Komitea päätyi esittämään poikkeussäännöksen säilyttämistä, koska säännöksen poistaminen ei tosiasiassa muuttaisi tilannetta juuri lainkaan: yliopistojen toimialat ovat tutkimus ja korkein opetus eivätkä useimmat keksinnöt kuitenkaan liittyisi näihin aloihin. Joillakin yliopistoilla (esim. Kungliga tekniska högskolan) käytössä keksintöjen ilmoittamismenettelyt, joiden kautta tutkijoiden on hyödynnettävä tekemänsä keksinnöt. Tämä menettely pohjautuu yliopistojen omiin hallinnollisiin ohjeisiin. Erillisen työsuhdekeksintölain idea on peräisin Saksasta. Saksan liittovaltiotasoisessa työsuhdekeksintölaissa on samantapainen yliopiston opettajia ja tutkijoita koskeva poikkeussääntö kuin Suomen laissa. Sitä sovelletaan myös ammattikorkeakoulujen vastaaviin työntekijöihin. Poikkeussääntö koskee professoreita, Dozent-nimikkeellä toimivia opettajia sekä tieteellisiä assistentteja. Lisäksi on erityisesti todettu, että opinnäytetyötään valmistelevat tutkijat, joilla ei ole palvelussuhdetta yliopistoon, ovat vapaita keksijöitä (Patentstelle für die Deutsche Forschung 1997). Sen sijaan kaikki muut yliopiston työntekijät ovat lain tarkoittamia työntekijöitä, joiden on ilmoitettava keksintönsä työnantajalleen. Tavallisimmin yliopistot eivät hyödynnä tämänkään ryhmän keksintöjä, vaan palauttavat ne takaisin keksijälle mahdollista hyödyntämistä varten. Saksan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien kokous, Hochschulrektorenkonferenz, on viime vuosina kiinnittänyt huomiota tutkimustuloksiin liittyvien immateriaalioikeuksien tärkeyteen ja mm. vaatinut yliopistoilta tehokkaita patentointitoimia käytännössä ainoana vaihtoehtona sille, että yhä suurempi osa taloudellista arvoa omaavista tutkimustuloksista muuten jäisi salaisiksi. Isossa Britanniassa ei ole erillistä työsuhdekeksintölakia, vaan työsuhteessa syntyvien keksintöjen ja muiden luovan työn tuloksien omistusoikeuksia säädellään immateriaalioikeuksien yleislainsäädännöllä. Työsuhteessa luodut tulokset kuuluvat työnantajalle eikä yliopistoja koskevia poikkeuksia ole. Kukin yliopisto määrittelee käytännön toimintalinjansa omissa politiikka-asiakirjoissaan. Yhä useammat yliopistot ovat viime vuosina omaksuneet aktiivisen roolin tutkimustulosten suojauksessa ja hyödyntäjäyritysten etsinnässä. Suomen Akatemian tieteellisiä toimikuntia vastaavat research councilit edellyttävät yliopistoilta mm. niiden rahoittamasta tutkimuksesta syntyneiden keksintöjen raportointia, suojaamista ja tarjoamista hyödynnettäviksi ennen muuta brittiläiselle teollisuudelle (näistä ohjeista

7 ks. esim. Yliopistojen yhteydessä toimivat hyödyntämisyksiköt voivat olla joko osa yliopiston omaa rakennetta tai yliopiston omistama yhtiö. Kuten edellisistä maakohtaisista esimerkeistä ilmenee, yliopistotutkijoiden tai heidän työnantajiensa oikeuksia tutkimustuloksiin ei ole harmonisoitu Euroopan unionin alueella, vaan jokaisella maalla on omat säädöksensä. Käytännössä kuitenkin Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmat ohjaavat alueen yliopistoja lähemmäs brittiläistä käytäntöä edellyttäessään, että yliopistot unionin tutkimushankkeisiin osallistuessaan voivat määrätä sekä ao. hankkeessa syntyvistä että niiden hyödyntämiselle välttämättömistä aikaisemmin muodostuneista immateriaalioikeuksista. Tätä käsitellään lähemmin luvussa Yhdysvalloissa yliopiston työntekijän juridinen suhde työnantajaan on samantapainen kuin Isossa Britanniassa ja useimmat yliopistot laajentavat myös apurahatutkijat tämän velvoitteen piiriin. Yliopistot myös lähes poikkeuksetta käyttävät oikeuttaan keksintöjen suojaamiseen ja hyödyntämiseen. Myös tietokoneohjelmiin suhtaudutaan kuten keksintöihin. Yliopistot ovat määritelleet yksityiskohtaiset menettelytavat keksintöjen ilmoittamiselle ja arvioinnille, suojaustoimille ja hyödyntämiselle. Lisensioinnissa yliopistot pyrkivät pääsääntöisesti ei-yksinoikeudellisiin lisensseihin, mutta hyödyntäjälle on mahdollista myöntää myös yksinoikeus, mikäli kyseinen yritys on osallistunut merkittävästi innovaation kehittämisen rahoitukseen. Lisenssisopimuksissa pyritään ns. "due diligence" -pykälin varmistamaan se, että hyödyntäjä tekee parhaansa saadakseen keksinnön mukaisen tuotteen markkinoille. Ei patentoitavissa olevan, mutta mahdollisesti kaupallista arvoa omaavan biologisen materiaalin luovuttaminen yliopistosta yritykseen tapahtuu erityisellä luovutussopimuksella. Tutkimustulosten hyödyntämisestä yliopistoissa vastaava henkilöstö on viime vuosina muodostanut oman kasvavan ammattiryhmänsä, jonka yhteenliittymänä on Association of University Technology Managers (AUTM). AUTM:n www-sivuilta (http://autm.rice.edu/autm) löytyy tietoa mm. eri yliopistojen immateriaalioikeuspolitiikoista sekä järjestön julkaisemaa koulutusmateriaalia. Japanissa yliopiston henkilökunnan keksinnöt voivat yliopistosta ja tutkimuksen rahoituksesta riippuen kuulua heille itselleen, yliopistolle tai tutkimushanketta rahoittaneelle yritykselle. Yliopistojen ja teollisuuden yhteistyö on kuitenkin verraten vähäistä, samoin yliopistojen patentointitoiminta, vaikka Japani muuten on patentoinnissa johtava maa. Maassa on vastikään tehty lakiesitys, jonka mukaan mm. yliopistojen yhteyteen perustettaisiin valtion tuella amerikkalaisten yliopistojen tapaan teknologiansiirtotoimistoja tai -yrityksiä (Nishio 1998). Eri maiden yliopistotutkimuksen immateriaalioikeuksia koskevasta lainsäädännöstä löytyy tietoa mm. Ruotsin NYFOR-komitean mietinnöstä (1996). Saksan, Ison Britannian ja Yhdysvaltojen juridista tilannetta ja yliopistojen käytännön toimia eri tilanteissa kuvataan julkaisussa Risteli Yhdysvaltain akateemista teknologiansiirtoa kuvaavat lähiaikoina ilmestyvä Sitran ja Tekesin rahoittama selvitys (Lampola ja Kankaala 1998) sekä biotekniikan osalta Tekesin tuore

8 verkkojulkaisu (Seppälä ja Saarelainen 1998). 2.2.Yliopistojen tutkimusrahoitukseen liittyvät velvoitteet Yliopistoissa tehtävän tutkimuksen tulosten immateriaalioikeudet voivat nykyisen lainsäädännön ja sopimusmenettelyjen perusteella kuulua joko tutkijoille itselleen, yliopistolle, valtion tutkimuslaitokselle tai hankkeen rahoitukseen osallistuvalle yritykselle. Tämä kirjavuus voi koskea sekä saman tutkijaryhmän eri asemassa olevia jäseniä että yksittäisen tutkijankin ajan jakautumista useiden hankkeiden kesken. Osallistuminen Euroopan unionin tai Tekesin tutkimusohjelmiin tai maksupalvelututkimuksen tekeminen edellyttävät jo nykyisin, että yliopistot järjestävät keksintöjen ym. innovaatioiden tunnistus- ja ilmoitusmenettelyt Euroopan unionin tutkimuspuiteohjelmat Yliopistot ovat Suomen EU-jäsenyyden myötä osallistuneet aktiivisesti Euroopan unionin tutkimus- ja koulutusohjelmiin. Tutkimuspuiteohjelmien ensisijainen tarkoitus on palvella unionin alueen elinkeinoelämää tarjoamalla sille hyvin testattuja teknologioita. Ennen hankkeen käynnistymistä on eri osapuolien sovittava tutkimustulosten omistukseen ja hyödyntämiseen liittyvistä oikeuksista ja velvoitteista. Ohjelmiin kuuluvien tutkimushankkeiden toteuttajilla on syntyvien tulosten suhteen hyödyntämisvelvollisuus. Hankkeessa mukana olevilla yrityksillä on laaja oikeus hyödyntää hankkeessa syntyviä keksintöjä, ja tietyin edellytyksin tämä oikeus laajenee muihinkin unionin alueen yrityksiin. Hankkeeseen osallistuvan tutkimuslaitoksen on puolestaan pystyttävä takaamaan, että se voi noudattaa näitä ehtoja - joko hyödyntää tuloksensa itse tai siirtää hyödyntämisen hankkeen muulle osapuolelle. Hankkeessa toimiva tutkija ei siis voi itse määrätä tulostensa hyödyntämisestä. Tarkistamattomien tietojen mukaan muualla Euroopassa on sattunut tapauksia, joissa yliopisto on joutunut vaikeuksiin sopimusvelvoitteidensa rikkomisesta sellaisissa tilanteissa, joissa yksittäinen tutkija on siirtänyt tuloksensa hyödynnettäviksi EU:n ulkopuoliselle yritykselle. Itse hankkeessa syntyvien immateriaalioikeuksien, foregroundin, lisäksi osallistujatahon velvoitteet ulottuvat myös näiden oikeuksien käytössä välttämättömään taustatietoon, backgroundiin. Mikäli yliopisto ei itse omista backgroundiin liittyviä immateriaalioikeuksia, sen on sopimusteitse huolehdittava siitä, että se voi täyttää velvoitteensa tutkimushankkeessa. Suomen yliopistot ovat yrittäneet selviytyä nykyisestä ristiriitaisesta tilanteesta

9 laatimalla sopimuksen, jonka Euroopan unionin t&k-hankkeeseen osallistuvat tutkijat ja yliopisto allekirjoittavat ja jossa tämän hankkeen tulosten hyödyntämisoikeudet siirtyvät yliopistolle. Sopimusteksti on laadittu usean yliopiston yhteistyönä ja neuvotellen tutkijoita edustavien järjestöjen kanssa. Toisaalta tietyn tuloksen kuuluminen juuri tiettyyn hankkeeseen voi olla käytännössä vaikeaa osoittaa. Erityisesti yliopistojen näissä hankkeissa käyttämä marginaalikustannusperiaate johtaa siihen, että hankkeissa usein työskentelee myös sellaisia tutkijoita, jotka eivät saa niiden budjetista palkkaansa (esim. yliopistojen viroissa oleva henkilöstö). Euroopan unionin neljännen tutkimuspuiteohjelman aikana käytössä olevan tutkimussopimuksen juridisen liitteen tutkimustulosten omistusta ja hyödyntämistä koskevat osat on esitetty liitteessä D ja esimerkki suomalaisten yliopistojen käyttämästä oikeuksiensiirtosopimuksesta liitteessä E. Valmisteilla oleva viides tutkimuspuiteohjelma painottaa ennakkotietojen mukaan nykyistä enemmän tutkimustulosten hyödyntämistä. Immateriaalioikeuksien merkitys tulee siten entisestään kasvamaan näissä hankkeissa Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) rahoittama tutkimus Tekesin rahoittamat soveltavan teknisen tutkimuksen hankkeet toteutetaan pääasiassa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Vuonna 1997 tämä rahoitus oli 783 Mmk, josta yliopistoille kohdistui 398 Mmk. Tekesin tutkimushankkeilla pyritään uuden tiedon luomiseen, teknologian siirtoon ja uusiin tuotesovellutuksiin sekä uusyritystoiminnan käynnistämiseen teknologiainnovaatioiden perustalle. Hankkeiden tulokset pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti kotimaassa. Rahoittajana on tyypillisesti joko Tekes yksinään tai Tekesin ja yhden tai useamman yrityksen ja/tai tutkimuslaitoksen muodostama konsortio. Rahoituksella palkattavat tutkijat ovat palvelussuhteessa yliopistoon. Soveltava tekninen tutkimus on tyypillisesti yhteistyötutkimusta, jonka tulokset ovat julkisia, ellei toisin ole nimenomaan sovittu. Tavoitteena on tulosten tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen kotimaisessa teollisuudessa. Soveltavan teknisen tutkimuksen yleisissä ehdoissa todetaan tutkimustyön tuloksiin liittyvistä oikeuksista seuraavasti: Tutkimustyön tuloksiin liittyvät immateriaalioikeudet kuten esim. patentti- ja tekijänoikeus kuuluvat tutkimustyön suorittajalle (laitokselle) tai sille, jota ao. lakien ja tutkimustyön suorittajan soveltaman sopimuskäytännön mukaisesti on pidettävä oikeudenhaltijana. Tulosten käyttöoikeuksia on kuitenkin tarjottava ensisijaisesti kotimaisille yrityksille. Soveltavan teknisen tutkimuksen hankkeissa tutkimuksen tulosten hyödyntäminen ja yritysten sitoutuminen on tärkeää. Hankkeen päättyessä on mm. raportoitava, miten

10 tutkimustyön tulokset on tarkoitus saattaa tutkimustyön potentiaalisten hyödyntäjien tietoon. Käytännössä Tekes kiinnittää yliopistoissa tehtävää soveltavaa teknistä tutkimusta rahoittaessaan erityistä huomiota siihen, että kotimaiset yritykset osoittavat riittävää sitoutumista hankkeeseen ja että niille taataan mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen. Täten ainakin suoraan näiden yritysten toimialoille kuuluvat innovaatiot tullevat kohtalaisen varmasti hyödynnetyiksi. Huomattava osa Tekesin rahoituksesta ohjautuu nykyään erilaisiin aihekohtaisiin teknologiaohjelmiin. Näissä Tekes on ruvennut asettamaan yliopistoille samantapaisia velvoitteita patentoinnin ja hyödyntämisen suhteen kuin Euroopan unionikin omissa puiteohjelmissaan. Ohjelmia käynnistetään sellaisille aihealueille, joilla Suomessa on tunnistettu tarve kansalliseen panostukseen, ja ne valmistellaan yritysten, tutkimuslaitosten ja Tekesin välisessä yhteistyössä. Tyypillisessä teknologiaohjelman hankkeessa on mukana useita yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja/tai yrityksiä. Osallistujat voivat tehdä yhteisen konsortiosopimuksen tai joukon kahdenvälisiä sopimuksia, joissa säädetään mm. tulosten julkisuudesta sekä tulosten ja taustamateriaalin käyttö- ja omistusoikeuksista. Teknologiaohjelmilla on tätä tarkoitusta varten Tekesin vahvistamat mallisopimukset, joista Elektroniikka tietoyhteiskunnan palveluksessa -ohjelman mallisopimus on relevanteilta osiltaan esitetty liitteessä F. Tämän teknologiaohjelman mallisopimuksessa todetaan mm.: Tämän projektin tuloksena tehdyn keksinnön patenttioikeudet kuuluvat keksinnön tehneen työntekijän työnantajana toimivalle projektiosapuolelle siten kuin oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetussa laissa (656/67) on säädetty. Jos työntekijään ei sovelleta em. lakia, vastaa työnantaja siitä, että työntekijä hyväksymällä tämän sopimuksen tai muulla tavoin siirtää oikeutensa keksintöön projektiosapuolelle, ja sitoutuu toimimaan tämän projektin puitteissa samalla tavoin kuin työntekijät, joihin sovelletaan työsuhdekeksintölakia. Sopimuksen mukaan yliopiston tutkijat joutuvat luopumaan oikeudestaan kyseisen ohjelman projekteissa tekemiinsä keksintöihin ja tietokoneohjelmiin. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijat saatetaan siten keskenään samanarvoiseen asemaan. Sopimusehdoissa on myös kohta, jossa yliopistot ja tutkimuslaitokset velvoitetaan etsimään hyödyntäjä ensisijaisesti projektiin osallistuneiden yritysten joukosta. Käytännössä yliopiston on nämä velvoitteet täyttääkseen solmittava kunkin asianomaiseen Tekes-hankkeeseen osallistuvan tutkijan kanssa vastaavanlainen oikeuksiensiirtosopimus kuin EU:n tutkimuspuiteohjelmaan kuuluvissa tutkimushankkeissa ja huolehdittava keksintöjen ilmoitusmenettelyn järjestämisestä Suomen Akatemian rahoittama tutkimus

11 Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen turvin yliopistoissa työskentelevät tutkijat ovat useimmiten palvelussuhteessa yliopistoon ja rinnastuvat varsinaisiin yliopistojen viranhaltijoihin myös keksintöjensä omistusoikeuksien suhteen. Akatemian nuoremmat ja vanhemmat tutkijat sekä akatemiaprofessorit ovat suoraan palvelussuhteessa Suomen Akatemiaan ja työsuhdekeksintölain pääsäännön alaisia, ts. heidän keksintönsä kuuluvat periaatteessa Akatemialle. Suomen Akatemian rahoitukseen ei liity yliopistoa tai tutkijoita sitovia hyödyntämiseen liittyviä ehtoja. Akatemian nykyisissä tutkimusrahoituksen hakuohjeissa ei mainita tulosten suojaamista eikä siitä aiheutuvia kustannuksia hyväksyttävissä tai ei-hyväksyttävissä kustannuksissa. Akatemia on viime vuosikymmenen aikana rahoittanut myös erillisohjelmia, joilla on ollut selkeästi elinkeinoelämän tukemiseen suuntautuvia tavoitteita (mm. biotekniikka, uusteollistaminen). Näissäkään ei ole kiinnitetty huomiota tulosten suojaamiseen. Suomen tieteen tila -selvityksensä yhteydessä vuonna 1997 Akatemia korosti patentointi- ja hyödyntämistoiminnan tehostamisen tarpeellisuutta erityisesti biolääketieteellisen tutkimuksen yhteydessä (Suomen Akatemia 1997) Yritysten yliopistoissa rahoittama tutkimus Yritysten rahoittamat tutkimushankkeet voivat yliopistoissa kuulua joko yhteistoimintatutkimuksen tai maksullisen palvelutoiminnan piiriin. Yhteistoimintatutkimuksessa on usein, joskaan ei aina, mukana myös muita rahoittajia ja tehtävä tutkimustyö lähtee ensisijaisesti yliopistotutkimuksen intresseistä. Näissä hankkeissa onkin tarkoitus tuottaa esim. väitöskirjoja tai muita akateemisia opinnäytteitä ja rahoitukseen osallistuvan yrityksen panostus voi jäädä alle tutkimuksen omakustannushinnan. Mikäli yritys haluaa asettaa tulosten julkisuutta koskevia rajoituksia tai saada niitä omistukseensa, kyseessä on maksullisen palvelutoiminnan hanke. Valtion maksuperustelain mukaan tällainen tutkimus on mahdollista vain, jos se tehdään yksittäisen yliopiston kannalta kokonaisuutena vähintään täyskatteisena eli siten, että kaikki hankkeista yliopistolle aiheutuvat kulut korvataan, mieluiten kuitenkin taloudellista voittoa tuottaen. Yliopistojen rehtorien neuvosto vahvisti 1980-luvulla erilliset sopimusmallit yhteistyötutkimukselle ja maksullisen palvelutoiminnan tyyppiselle tutkimukselle. Useimmat yliopistot käyttävät edelleen pääpiirteissään näitä mallisopimuksia tai ovat laatineet omat mallisopimuksensa. Monet yritykset kuitenkin vierastavat näitä malleja ja tekevät mieluummin sopimusten pohjaksi omia ehdotuksiaan. Sopimuksen osapuolina ovat yliopisto ja yritys. Yhteistoimintatutkimuksen ehtoihin voi sisältyä osallistuville yrityksille turvattu mahdollisuus ottaa ensimmäisenä kantaa hankkeessa syntyvän teknologian kaupalliseen hyödyntämiseen. Mikäli näin on, yliopiston on taattava tämän option toteutuminen vaatimalla hankkeessa työskenteleviä tutkijoita siirtämään oikeutensa tarpeellisessa laajuudessa yliopistolle ao. hankkeen osalta. Maksupalvelututkimukseen tyypillisesti kuuluvat vaatimukset immateriaalioikeuksien luovuttamisesta rahoittajayritykselle edellyttävät aina

12 oikeuksiensiirtosopimuksen solmimista tutkijoiden ja yliopiston välillä, koska yliopisto ei ymmärrettävästi voi tehdä yrityksen kanssa kolmatta osapuolta sitovia sopimuksia. Oikeuksiensiirtosopimusten laajuus ja tarkkuus vaihtelee. Käytännössä maksupalvelututkimussopimuksessa edellytetään useimmiten, että keksinnöt ilmoitetaan rahoittajayritykselle, eikä yliopistoilla ole ollut mahdollisuutta valvoa sitä, että keksintöjä tehneet tutkijat ovat saaneet niistä kohtuullisen korvauksen. Yliopistot eivät ole selvillä siitäkään, minkälaisia immateriaalioikeuksia hankkeissa on syntynyt ja miten näitä oikeuksia on hyödynnetty Muut yliopistoissa tehtävää tutkimusta rahoittavat tahot Yksityisten säätiöiden merkitys tutkimuksen rahoittajina vaihtelee tieteenalasta toiseen ja on yleensä tärkein tutkijanuran alkuvaiheessa. Joillakin aloilla, esim. lääketieteessä, säätiöt voivat rahoittaa myös varsin laajoja tutkimushankkeita. Yliopistoihin tulevasta säätiöiden rahoituksesta vain osa ohjautuu yliopistojen oman kirjanpidon kautta, joten tämän rahoituksen laajuus ei ole kokonaan selvillä. Säätiöiden aatteellinen perusta liittyy yleensä yhteisen hyvän edistämiseen, ja taloudellisen hyödyntämisen on voitu ajatella olevan jopa ristiriidassa tämän kanssa. Työryhmän tiedossa ei ole yhtään säätiötä, jonka rahoituksen ehtoihin kuuluisi tutkimustulosten tehokas suojaus. Kahdestatoista suuresta säätiöstä vastattiin asiaa kysyttäessä, että niissä ei ollut pohdittu tuloksiin liittyviä teollisoikeuksia ja että aloitteellisuus tässä mielessä jää tutkijan vastuulle. Nesteen säätiön kantana on, että keksintöjen hyödyntämistä on tarjottava ensisijaisesti kotimaisille yrityksille Yliopistot ja tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimustulosten patentointi Patenttien lukumäärää käytetään usein yhtenä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksellisuuden indikaattorina sekä kansantalouksien että yritysten tasolla (European Report 1994, 1998). Voimakas kansainvälistyminen on lisännyt teknologioiden suojaamistarvetta, ja Suomessa asia on vielä yrityksillekin suhteellisen uusi. Yliopistoista on patenttitietoja saatavilla vaihtelevasti. Opetusministeriön ylläpitämässä yliopistojen toimintaa kuvaavassa KOTA-tietokannassa on erilaisia tutkimusta kuvaavia tunnuslukuja, mutta se ei sisällä patentteja koskevia tietoja. Ainoastaan muutama yliopisto on esittänyt patentteja koskevia tilastotietoja vuosikertomuksessaan. Yliopistojen patenttitietoja saatavuutta Patentti- ja rekisterihallituksen tietokannoista vaikeuttaa se, että yliopistoissa syntyneiden keksintöjen osalta patentin hakijoina ovat yleensä yritykset, minkä lisäksi keksijöiden yhteys yliopistoon harvoin ilmenee hakemuksesta.

13 Haettaessa tietoja patenttitietokannoista kannattaa muistaa, että myönnetyt patentit tulevat jokseenkin kaikkialla heti julkisiksi. Sen sijaan patenttihakemus tulee Suomessa ja useimmissa muissa maissa julkiseksi vasta 18 kk:n kuluttua hakemuksen jättämisestä viranomaiselle, ellei hakija erityisesti pyydä sitä julkiseksi aikaisemmin. Merkittävin poikkeus tästä on Yhdysvallat, jossa patentti tulee julkiseksi vasta kun se on myönnetty, mutta ei lainkaan hakemusvaiheessa. Yliopistojen ylläpitämistä henkilökunnan julkaisurekistereistä löytyy toukokuussa 1998 seuraavia tietoja viimeisen kolmen vuoden aikana julkaistuista patenteista. Ne on joko luokiteltu patenteiksi (TKK, TTKK) tai löydetty hakusanalla "patent*" (HY, OY); viimemainituista on poistettu muut kuin varsinaiset patenttijulkaisut (HY, OY): Yliopisto HY OY TTKK TKK Lukuihin sisältyy sekä Suomessa että ulkomailla myönnettyjä patentteja. Saman patentin eri maissa hyväksyttyjen versioiden eli ns. patenttiperheen jäsenten käsittely ei ole johdonmukaista, sillä osittain usean maan vastaavat patentit on yhdistetty yhdeksi julkaisuksi ja osin taas kukin patenttiperheen jäsen on ilmeisesti laskettu omaksi julkaisukseen. Myönnettyjen patenttien lisäksi tiedot sisälsivät muutamia patenttihakemuksia. On mahdollista, että julkaisujaan ilmoittaneet tutkijat eivät ole erottaneet hakemusta ja myönnettyä patenttia, koska kumpikin saa virallisen numeron ja koska hakuprosessi eri vaiheineen voi kestää vuosia. Tilastokeskuksen (1997) mukaan Suomessa jätettiin vuonna 1996 yhteensä 5710 patenttihakemusta, joista 58% oli ulkomaisten hakijoiden tekemiä. Suomessa myönnettiin samana vuonna kaikkiaan 2300 patenttia, joista ulkomaisten osuus oli 59%. Suomessa haetut kotimaiset patentit keskittyvät tietoliikenteeseen ja rakentamistekniikkaan, kun taas ulkomaiset hakemukset painottuvat geenitekniikkaan, lääkkeisiin ja orgaaniseen kemiaan. Edellä tarkasteltujen neljän yliopiston julkaisuihin sisältyy kaikkiaan 21 vuonna 1996 myönnettyä kotimaista patenttia eli hieman alle yksi prosentti kaikista myönnöistä. Vaikka julkaisutietojen kattavuutta on aihetta epäillä, ei tunnu todennäköiseltä, että yliopiston tutkijat olisivat vastuussa siitä, että Suomessa yksityishenkilöiden tekemät patenttihakemukset ovat yleisempiä kuin monissa muissa maissa (noin 40 % kaikista). Noin puolessa em. yliopistojen julkaisuiksi listatuista patenteista oli

14 hakijaksi merkitty jokin yritys. Keksintösäätiö auttaa yksittäisiä keksijöitä ja pienyrityksiä keksintöjen kaupallistamisessa. Säätiössä on jatkuvasti vireillä kymmenien yliopistoista peräisin olevien ideoiden evaluointi. Helsingin yliopiston yrityspalveluissa toimiva Keksintösäätiön keksintöasiamies on tehostanut tutkimustulosten suojaamispyrkimyksiä tämän yliopiston piirissä. Vastaava toiminta on alkamassa Teknillisessä korkeakoulussa. Patentointi on Suomessa voimakkaasti keskittynyt, sillä kymmenen eniten patentteja hakeneen yrityksen osuus kaikista yritysten ja yhteisöjen hakemista patenteista oli vajaat 40%. Kärkisijoja ovat pitkään pitäneet Nokia ja Valmet. Näiden kahden yrityksen hakemia patentteja sisältyi useita myös em. yliopistojen patenttijulkaisuihin. Suomessa on viime vuosikymmenenä suunnattu runsasta erityisrahoitusta mm. biotekniikan tutkimukseen yliopistoissa. Tästä huolimatta alan patentteja esiintyy yliopistojen julkaisutietokannoissa erittäin vähän. Helsingin, Oulun, Turun ja Kuopion yliopistojen runsas tutkimuspanostus alalle ei näy niiden patentointiluvuissa. Euroopassa on vallinnut sekava tilanne biotekniikan keksintöjen patentoitavuuden suhteen, mutta sen selkiytyminen on odotettavissa EU:n biotekniikkadirektiivin tultua hyväksytyksi keväällä Yhteydet teknologiakeskuksiin ja teknologiansiirtoyrityksiin Suomeen on perustettu 1980-luvun alusta lähtien teknologiakyliä ja -keskuksia, joiden tehtävänä on luoda uusia yhteyksiä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille. Teknologiakeskukset pyrkivät erityisesti lisäämään teknologian siirtoa yliopistoista yrityksiin sekä edistämään uusien korkeaan teknologiaan perustuvien yritysten syntymistä. Näistä vanhin on v perustettu Oulun teknologiakylä. Teknologiakeskusten toiminta alueensa elinkeinoelämän edistämisessä on ollut menestyksekästä erityisesti elektroniikan ja tietoliikennetekniikan aloilla. Yliopistotutkimuksen piiristä syntyneille yrityksille nämä keskukset ovat tärkeä mahdollisuus aloittaa toimintansa yhteisiin neuvonta- ym. palveluihin tukeutuen ja ilman suuria investointeja. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra on pyrkinyt tukemaan teknologiansiirtoa yliopistoista n. 40 %-sesti omistamillaan, yliopistojen yhteyteen

15 perustetuilla yrityksillä. Ne toimivat Espoossa (Finntech), Oulussa (OuluTech), Turussa (AboaTech) ja Tampereella (Tamlink). Yritysten liikeidea on tyypillisesti laaja-alainen ja ulottuu kehityshankkeiden projektihallinnasta alkavien yritysten siemenrahoituksen kautta tuoteideoiden patentointiin ja lisensiointiin. Viime vuosina nämä yritykset ovat useimmiten olleet toteuttajina Tekesin rahoittamissa uusia liikeideoita tutkimustyöstä etsivissä ns. TULI-projekteissa. Käytännössä yritysten toiminta nimenomaan yliopistojen tutkimuksesta lähteneiden ja vielä suhteellisen kaukana käytännön sovellutuksista olevien ideoiden suojauksessa on ollut suhteellisen vähäistä. Tarkkoja lukuja tästä aktiivisuudesta ei yliopistoilla ole käytettävissä, vaikka ne ovat monissa tapauksissa solmineet paikallisen teknologiansiirtoyhtiön kanssa sopimuksia mahdollisten rojaltitulojen jaosta keksijän, yliopiston ja yhtiön välillä. Käytännössä näiden patenttien pitäisi näkyä yliopistojen julkaisutiedoissa. Helsingin yliopisto perusti HU Licensing Oy -nimisen yrityksen vuonna 1993 teknologiasiirtotoimintaansa varten. Sittemmin vähemmistöosakkaaksi on tullut mukaan Sitra. Yrityksen liikeideana on auttaa yliopiston tutkijoita hyödyntämään tutkimuslöydöksiään kaupallisesti ja avustaa kotimaisen ja kansainvälisen rahoituksen järjestämisessä. Yhtiön tehtävänä on muun muassa tunnistaa, arvioida ja suojata kaupallistamiskelpoisia tutkimustuloksia sekä markkinoida ja lisensoida teollisoikeuksia. Helsingin yliopiston mukaan toiminta on osoittautunut hyödylliseksi rahoituksen hankkimisessa, mutta perustutkimuksen innovaatioiden myyminen ja jalostaminen on ollut huonosti kannattavaa ja paljon pääomaa sitovaa Yliopistojen ja yritysten yhteistyö Yliopistojen ja yritysten yhteistyöllä on Suomessa useilla teollisuudenaloilla pitkät perinteet. Viime vuosina erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden kehitys on tapahtunut käsi kädessä näiden alojen yliopistollisen toiminnan kanssa. Yliopistojen osuus alueellisen elinkeinorakenteen kehityksessä, esim. teknologiakylien muodostamisessa ja toiminnassa, on maassamme ollut merkittävä. Yliopistojen koulutus- ja tiedepoliittiset linjaukset ovat meillä pitkälti noudatelleet sekä valtakunnallisia että alueellisia elinkeinostrategioita. Yleinen käsitys ainakin Suomessa on, että Suomessa akateemisen maailman ja elinkeinoelämän suhteet toimivat nykyisin paremmin kuin useimmissa muissa maissa. Yliopistojen tutkimusyhteistyö yritysten kanssa on lisääntynyt selkeästi viime vuosina. Vuonna 1995 yliopistojen yrityksiltä saaman rahoituksen volyymi oli 144 Mmk, mikä vastaa 6 % yliopistojen silloisesta tutkimusrahoituksesta ja 14 % niiden koko ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Pääosa tästä yhteistyöstä kohdistui teknistieteellisille aloille. Euroopan unionin ja Tekesin tutkimushankkeisiin osallistuminen lisää yliopistojen kiinnostusta myös yritysyhteistyöhön, sillä rahoittajat haluavat hankkeissa olevan mukana yrityksiä.

16 Sekä perinteisen teollisuuden että elektroniikan ja tietoliikennetekniikan aloilla yliopiston ja yritysten yhteishankkeet ovat paljolti teollisuuslähtöisiä. Näillä aloilla myös yliopistotutkijan on suhteellisen helppoa löytää uudesta ideastaan ja sen tutkimisen rahoittamisesta kiinnostunut yritys yhteistyökumppaniksi. Sen sijaan esim. modernissa biotekniikassa potentiaalisesti hyödynnettävissä olevat tulokset ovat enemmän tutkimuslähtöisiä ja yliopistotutkijoilta usein puuttuvat kiinnostuneiden yritysten löytämisen kannalta hyödylliset henkilökohtaiset kontaktit. 3. Eri näkökulmat yliopistoissa tehtävään tutkimukseen Seuraavassa tarkastellaan yliopistoissa tehtävän tutkimuksen merkitystä erilaisten toimijoiden - yliopistoissa toimivien tutkijoiden, yliopistojen, yritysten ja koko yhteiskunnan - kannalta. Kaikkien näiden osapuolten intressit on otettava tasapuolisesti huomioon tutkimustulosten omistuksen, suojaamisen ja hyödyntämisen järjestämisessä Tutkijat Yliopistotutkijan ensisijaisena intressinä on tutkimustyönsä tulosten julkistaminen tieteellisen julkaisutoiminnan ja kokousesitelmien ym. perinteisten tiedekanavien kautta. Sekä tutkijoiden välinen ankara kilpailu että pyrkimykset yhteistyöhön toisten tutkijoiden kanssa johtavat siihen, että uudet havainnot ja teoriat saatetaan nopeasti alan tiedeyhteisön tietoon. Tieteellinen tutkimus yhteiskunnallisena prosessina perustuu avoimuuteen ja julkisuuteen, joita ilman tieteellinen kritiikki ja tieteen itseäänkorjaavuus eivät toimisi. Akateemisella uralla eteneminen ja tutkimusrahoituksen saaminen ovat yhteydessä aktiiviseen tieteelliseen julkaisutoimintaan ja sen kautta hankittuun asemaan tiedeyhteisössä. Tutkimuksesta saatava käytännön hyöty ohjaa tutkijoiden toimintaa vaihtelevasti. Mikäli tutkijalla ei ole itsellään yhteyksiä sopivaan hyödyntäjäyritykseen, jäävät patentoitavissa olevien tulosten suojaus ja parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin etsintä yleensä tekemättä. Yksittäinen tutkija on myös varsin heikko neuvotteluosapuoli. Yliopistotutkijoiden taholta onkin toistuvasti tuotu esiin toivomuksia siitä, että yliopisto huolehtisi tutkimustulosten patentoinnista ja hyödyntäjän etsinnästä. Sekä suojauspäätöksen tekeminen että lisensiointi ovat ammattitaitoa vaativia erikoistehtäviä, joihin tarvittavia taitoja on mahdotonta olettaa jokaisen tutkijan hankkivan. Muiden tutkijoiden ensisijaisena mielenkiinnon kohteena on tehokas tiedon saanti uusista tutkimustuloksista. Lisäksi heidän intressissään on se, että kytkennät

17 yksittäisiin yrityksiin eivät vaikuta yliopiston sisällä esim. laitosten virkanimityksiin epäterveellä tavalla. Nykyaikaisen tutkimuksen, esim. fysiikan tai biotekniikan aloilla, vaatimat suuret investoinnit rajoittavat käytännössä perinteistä tutkijan vapautta tehokkaasti. Investoinnin tehokas käyttö edellyttää sitä, että tutkijat keskittyvät tällaista investointia käyttävään tutkimukseen, ja tarvittavat varat ovat poissa muusta tutkimuksesta. Tässä mielessä on myös tiedeyhteisön etu, että investointien mahdollistamat keksinnöt voisivat myös lisätä yliopiston tuloja. Suurissa tutkijaryhmissä yksittäisen tutkijan akateeminen vapaus on varsin rajallista, sillä tutkittava ongelma ja käytettävät menetelmät tulevat näissä ryhmissä käytännössä pitkälti annettuina. Asia ei yliopistoissa eroa merkittävästi esim. valtion tutkimuslaitosten vastaavasta tilanteesta Yliopisto Yliopiston ensisijaisena intressinä on huolehtia vapaasta tieteellisestä tutkimuksesta ja siihen perustuvasta korkeimmasta opetuksesta. Sillä on kuitenkin enenevässä määrin vähintäänkin moraalinen velvoite tutkimustiloja ja perusvoimavaroja rahoittavan valtion edustajana huolehtia myös yhteisestä edusta ja tutkimuksen mahdollistaman liiketoiminnan hyödyn kanavoitumisesta osaltaan yliopiston kustannuksien katteeksi. Tieteellisen tutkimuksen tuottama yliopiston osaamishyöty ilmenee sekä karttuvana uutena tietona että innovaatioprosessin oppimisena. Viimemainittu - mm. tehokkaasti hoidetut tutkimustulosten suojaus ja hyödyntäminen luonnollisena jatkona varsinaiselle tutkimukselle - antaa mahdollisuuden välittää tätä osaamista yliopistosta muualle yhteiskuntaan siirtyville perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille. Osaamishyödyn lisäksi tutkimustulosten suojaamista ja hyödyntämistä on syytä tarkastella myös yliopiston taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Tehokkaasti hoidetun patentoinnin, lisensioinnin ja muun teknologiansiirtotoiminnan pitäisi tuottaa yliopistoille tuloja, mutta käytännössä tähän kuluu erittäin pitkä aika ja vain pieni osa tehdyistä keksinnöistä johtaa todella merkittäviin tuottoihin. Edes Yhdysvalloissa, joissa yli 200 yliopistolla on oma teknologiansiirtotoimisto, eivät lisenssitulot yleensä yllä kuin muutamaan prosenttiin yliopistojen kokonaisrahoituksesta (AUTM 1998). Yhdysvalloissa on todettu yliopistosta yritykseen lisenssoidun tuotteen päätyvän markkinoille keskimäärin kahdeksan

18 vuoden kuluttua lisenssoinnista. Yhdysvalloissa ja Isossa Britanniassa saatujen kokemusten perusteella yliopistojen kannalta lisensiointia tärkeämpi tulonlähde on niissä kehitettyjen teknologioiden jatkotutkimus, jota suojatun idean hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset rahoittavat. Käytännössä lisensiointiin liittyvät yhteydet yrityselämään lisäävät mahdollisuuksia myös muuhun tutkimusyhteistyöhön. Tähän asti suomalaisilla yliopistoilla ei käytännössä ole ollut sanomista niissä tehtyjen tutkimusten immateriaalioikeuksista silloin, kun suomalainen tutkija on siirtynyt työskentelemään esim. amerikkalaiseen yliopistoon. Mikäli yliopisto itse omistaa immateriaalioikeuksia, se voi tällaisessa tilanteessa neuvotella myös itselleen etuja toiselta osapuolelta, ts. tutkimustuloksilla on myös ns. bartterarvoa. Yliopistot tekevät jo nykyisin runsaasti sopimuksia, jotka edellyttävät niiltä toimia tutkimustulosten immateriaalioikeuksien suojaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Jos yliopistojen intressinä on säilyttää maineensa luotettavana sopimuskumppanina, niiden on joka tapauksessa hankittava näihin toimiin tarvittavat valmiudet ja luotava niitä palvelevat järjestelmät. Yliopistot nähdään meillä mielellään alueellisen elinkeinotoiminnan vetureina. Kuitenkaan rajoittuminen oman alueen tai edes Suomen elinkeinoelämän tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin ei yliopiston kannalta ole kaikilta osin mielekästä. Yliopiston kannattaa etsiä mekanismeja, joilla sen osaaminen saatetaan mahdollisimman hyvin oman alueen elinkeinoelämän saataville, mutta toisaalta sen on etsittävä myös keinot parhaan mahdollisen hyödyntäjän löytämiseksi sellaisille innovaatioille, joita alueen yrityselämä ei pysty tehokkaasti käyttämään (Tomlin 1997). Avoin tietojen levitys on yliopistoille perusarvo. Täten niiden kannalta on merkittävien keksintöjen patentoinnille vaikeaa nähdä vaihtoehtoja, sillä patentointi turvaa yksinoikeuden keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen riippumatta hakemusta seuraavasta muusta julkistamisesta. Yritykselle patentoinnin vaihtoehtona voi tulla kysymykseen keksinnön säilyttäminen liikesalaisuutena. Yliopistoilla tällaista mahdollisuutta ei ole, ainakaan mikäli ne pitävät kiinni yhteiskunnallisesta perustehtävistään. Mikäli yliopistotutkimuksen tuloksia ei suojata tehokkaasti, paine niiden salaamiseen todennäköisesti kasvaa ainakin korkean teknologian aloilla (Hochschulrektorenkonferenz 1997).

19 3.3. Yritykset ja muut yliopistotutkimuksen hyödyntäjät Jos yritys hankkii käyttöönsä muualla kehitettyä teknologiaa, sen on oltava varma siitä, että myyjä pystyy määräämään kaikista tämän teknologian kaupalliseen soveltamiseen tarvittavista immateriaalioikeuksista ja että sillä on oikeus lisenssoida teknologiaa edelleen. Yliopistojen toiminta täysipainoisena innovaatiojärjestelmän osana edellyttää täten sitä, että niissä tehtävään tutkimukseen pohjaavien innovaatioiden oikeudellinen asema on selkeä eikä siitä aiheudu tarpeetonta riskiä näitä innovaatioita hyödyntäville yrityksille. Esimerkkejä bioteknologiaa lisensioitaessa esille tulevista kysymyksistä on artikkelissa Ypyä Mitä uudempi ja kauempana vakiintuneista sovelluksista teknologia on, sitä tärkeämpää on myös mahdollisuus saada apua ja neuvoja käyttöönotossa sen alkuperäisiltä kehittäjiltä, yliopiston tapauksessa siis keksijöinä olevilta tutkijoilta, mikä on hoidettavissa esim. siten, että tutkijat toimivat yrityksen konsultteina. Teknologian hankintavaiheessa tutkija voi kuitenkin olla yritykselle turhauttava keskustelukumppani, sillä ainakaan suomalainen yliopistotutkija ei välttämättä osaa esittää ajatuksiaan riittävän yleistajuisesti eikä tunne yritysten toimintatapoja ja taloudellisia realiteetteja kyetäkseen asiantuntevasti neuvottelemaan hyödyntämiseen liittyvistä järjestelyistä. Ammattimainen suojaus- ja lisensiointihenkilöstö yliopiston puolella voi toimia tulkkina yritysten ja tutkijoiden välillä. Teknologian ostoa harkitsevan yrityksen kannalta on erittäin tärkeää, että teknologia on suojattu riittävän laaja-alaisesti. Mikäli näin ei ole tehty, se on periaatteessa yrityksen kilpailijoidenkin ulottuvilla ja yritys on tuskin halukas sijoittamaan vielä lisää teknologian jatkokehitykseen ja tuotekehitykseen. Jos tuoteidea on vielä kaukana markkinoista, yritys voi haluta, että myös yliopisto osallistuu riskin kantamiseen. Tämä ei voi tapahtua sijoittamalla jatkokehittämiseen yliopiston rahaa, mutta kylläkin tekemällä kohtuullinen osa lisenssin yliopistolle tuottamasta taloudellisesta hyödystä riippuvaiseksi tuotteen myynnistä. Toimintaansa aloittavalle yritykselle, esim. yliopiston tutkimuksen piiristä syntyvälle ns. spin-off-yritykselle, teknologian hankinta markkinahinnoin voi olla ylivoimainen ponnistus. Tällaisessa tapauksessa voisi olla mahdollisuus suorittaa teknologian lisensiointiin liittyvä perusmaksu joko kokonaan tai osittain yrityksen osakkeina, jotka yliopisto voi myydä pois yrityksen päästyä jaloilleen. Yrityksen motiivit osallistua yliopistoissa tehtävän tutkimuksen rahoitukseen vaihtelevat. Ne voivat liittyä haluun seurata läheltä jonkin kiinnostavan teknologiaalan kehitystä esim. Tekes-hankkeiden laajoissa konsortioissa, joihin yksittäinen

20 yritys pääsee mukaan suhteellisen pienellä rahoitusosuudella. Toisaalta motiivit voivat liittyä myös oman tuotekehityksen tai markkinoinnin kannalta olennaisiin seikkoihin, joita ei kuitenkaan osata tai haluta tehdä omassa organisaatiossa. Yliopistojen merkitys yritysten tarvitseman tiedon tuottajina on kasvamassa maailmanlaajuisesti, sillä yritykset ovat viime vuosina vähentäneet suhteellisesti omia tutkimusosastojaan keskittyen omien seiniensä suojissa lähinnä tuotekehitykseen Koko yhteiskunta Yliopistojen perinteinen ja edelleen tärkeä tehtävä yhteiskunnassa on uuden tiedon ja siihen perustuvan ammattitaidon tuottaminen muun yhteiskunnan käyttöön. Tähän kuuluu uuden tiedon mahdollisimman tehokas saattaminen käyttöön yhteiskunnassa, mikä monilla aloilla merkitsee myös sen saattamista yrityselämän ulottuville käyttökelpoisessa muodossa. Suojaaminen on usein ainoa tapa varmistaa uuden tiedon käyttöarvo. Yhteiskunnan kannalta ei ole perusteltua siirtää pääosin yhteisin varoin kustannetun tutkimuksen tuloksia perusteetta tai liian laajasti yksityiseen määräysvaltaan. Tässä mielessä maamme yliopistoissa suhteellisen yleinen tapa luovuttaa etukäteen tutkimushankkeeseen osallistuville yrityksille omistusoikeuksia sellaisiin keksintöihin, joita ei vielä tehty, on potentiaalisesti kansantaloudellista tuhlausta. Yksittäinen yritys on kiinnostunut suojaamaan ja hyödyntämään vain omaan toimialaansa liittyviä innovaatioita. Yliopistoissa tehtävän tutkimuksen tulosten suojaamista kannattaisi tarkastella myös kustannus/hyötyanalyysillä koko kansantalouden kannalta sekä siinä tapauksessa, että tulos hyödynnetään kotimaassa, että silloin, kun se suojaamattomana päätyy muualle hyödynnettäväksi. Yhteiskunnan on voitava luottaa yliopistojen objektiivisuuteen ja luotettavuuteen uuden tiedon tuottajina. Tämä on mahdollista vain, kun niiden yhteistyö elinkeinoelämän kanssa perustuu selkeisiin ja eettisesti korkeatasoisiin pelisääntöihin. 4. Nykytilanteen analyysi

TEKIJYYSSEMINAARI Korkeakoulukeksinnöt

TEKIJYYSSEMINAARI Korkeakoulukeksinnöt TEKIJYYSSEMINAARI 31.8.2005 - Korkeakoulukeksinnöt Ylitarkastaja Petteri Kauppinen Opetusministeriö Tiedepolitiikan yksikkö petteri.kauppinen@minedu.fi Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Tutkimushankkeen rahoitus ja tutkimustulosten omistusoikeuden syntyminen

Tutkimushankkeen rahoitus ja tutkimustulosten omistusoikeuden syntyminen Tutkimushankkeen rahoitus ja tutkimustulosten omistusoikeuden syntyminen Leila Risteli Koulutus- ja tutkimuspalvelut Oulun yliopisto Mahdollisuuksia tutkimuksen lisärahoitukseen apurahat: säätiöt Suomen

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi

Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1. innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi Oulun yliopisto Pekka Räsänen pekka.rasanen@oulu.fi 04-14-2000 / PR 1 Sisältö innovaatiopalvelujen tarve innovaatiostrategia innovaatioprosessi keksinnön tunnistaminen evaluointi hyödyntämissuunnitelma

Lisätiedot

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos

Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Tekijänoikeudet sopimustutkimuksessa Esityksessä esitetyt kannat ja tulkinnat perustuvat virkamiehen omaan käsitykseen ja tulkintaan Suomen oikeusjärjestelmästä Viveca Still OTT, tekijänoikeusneuvos Korkeakoulussa

Lisätiedot

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin /369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 19.5.2006/369 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan suomalaisten korkeakoulujen palveluksessa olevien

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

IPR eli aineettomat oikeudet ja yliopistotutkimus

IPR eli aineettomat oikeudet ja yliopistotutkimus IPR eli aineettomat oikeudet ja yliopistotutkimus Suomen Akatemia ja Tiedon julkistamisen neuvottelukunta Helsinki 10.3.2010 Professori Niklas Bruun IPR University Center/Helsingin yliopisto IPR yliopistoissa?

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

Teollisoikeuksilla kilpailuetua

Teollisoikeuksilla kilpailuetua Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3

Lisätiedot

Datapolitiikka Mitä ja miksi?

Datapolitiikka Mitä ja miksi? Datapolitiikka Mitä ja miksi? 16.3.2016 1 Oikeudellinen raami Miten tutkimusdatasta säädetään? 16.3.2016 2 Oikeus tutkimusdataan? Käytännön kontrollin ja laillisten yksinoikeuksien ero? Käytännön kontrollia

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö

Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö 1(6) Hyväksytty hallituksessa 15.11.2006 Jyväskylän yliopiston keksintöohjesääntö 1 Tarkoitus ja soveltamisala Tämän keksintöohjesäännön tarkoituksena on edistää Jyväskylän yliopistossa syntyneiden keksintöjen

Lisätiedot

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4)

KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) KEKSINTÖILMOITUS täyttöohjeineen LUOTTAMUKSELLINEN 1 (4) 1. Keksijän/Keksijöiden yhteystiedot Keksijä (t) 1.Nimi 2. Nimi 3. Nimi jne. Asema Osasto/Yksikkö Puhelin Sähköposti Osuus 2. Keksinnön nimitys

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Patenttitietokannoista ja patentista

Patenttitietokannoista ja patentista Patenttitietokannoista ja patentista Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 21.10.2009 Kristiina Grönlund Patenttikirjasto ja neuvontapalvelut Patentti- ja rekisterihallitus Maksuttomia patenttitietokantoja

Lisätiedot

KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KORKEAKOULUKEKSINTÖJEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN OHJEISTUKSEN KESKEISIÄ KOHTIA 1. AMMATTIKORKEAKOULUN

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio

Case Genelec. IPR-seminaari PK-yrityksille. Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Case Genelec IPR-seminaari PK-yrityksille Aki Mäkivirta, tuotekehitysjohtaja 2.2.2015 Kuopio Mistä IPR:ää löytyy? Suunnittelu Tuotanto Tuote, mielikuva markkinoilla innovatiivisuus teknologiaosaaminen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Innovaatiopankki. Tässä dokumentissa kuvataan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet palvelun kokonaistarpeen arvioimiseksi.

Innovaatiopankki. Tässä dokumentissa kuvataan ensimmäisen vaiheen toimenpiteet palvelun kokonaistarpeen arvioimiseksi. Innovaatiopankki Hallituksen kevään 2016 yrittäjyyspakettiin sisältyy tavoite perustaa Suomeen innovaatiopankki tehostamaan tutkimustulosten, hyödyntämättömien tai hyödynnettäväksi tarjottavien teknologioiden,

Lisätiedot

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA KEKSINNÖLLISYYDEN ARVIOINNISTA 1. CASE: MATTOKAUPPAA NORJASSA - SUOJAUKSEN MERKITYS 2. TÄRKEIMMÄT PELIVÄLINEET LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN 3. IPR -STRATEGIASTA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen

Lisätiedot

SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN

SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN JA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN välillä [. päivänä kuuta 2017] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut

Ideasta innovaatioksi. Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Ideasta innovaatioksi Panu Kuosmanen Aalto-yliopisto, Innovaatiopalvelut Esittelyä Teknologiansiirtopäällikkö ja johtava innovaatioasiantuntija, Aalto-yliopisto, 2010 IPR Specialist, Outotec Oyj, 2008

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari, Rovaniemi 7.2.2017 Albert Mäkelä, lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät Riikka Tähtivuori, IPR asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mitä tekijänoikeus

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN 21.8.2013 TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN Jaana Backman, tutkimuspalvelujohtaja Tutkimuspalveluhenkilöstön ammatillinen kehittäminen ja kehittyminen Esimerkki urapolusta

Lisätiedot

Hanketoiminnan tutkimuseettiset kysymykset ja uudistuvan tietosuojalainsäädännön vaikutus tutkimustiedon hallintaan

Hanketoiminnan tutkimuseettiset kysymykset ja uudistuvan tietosuojalainsäädännön vaikutus tutkimustiedon hallintaan Hanketoiminnan tutkimuseettiset kysymykset ja uudistuvan tietosuojalainsäädännön vaikutus tutkimustiedon hallintaan Hankkeiden ja kumppanien arvioinnista ja hankkeista yleisemmin 1 Sisältö 1. Hanketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi oikeudesta korkeakouluissa. tehtäviin keksintöihin sekä laiksi

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi oikeudesta korkeakouluissa. tehtäviin keksintöihin sekä laiksi EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2006 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin sekä laiksi oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus

Lisätiedot

Patentointi Yritysten kotimainen patentointi laskussa

Patentointi Yritysten kotimainen patentointi laskussa Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 00 Patentointi 00 Yritysten kotimainen patentointi laskussa Yritysten ja yhteisöjen kotimainen patentointi on laskenut tasaisesti vuodesta 000 lähtien. Vuonna 000

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Berggren Group

Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Berggren Group Luovien alojen tekijänoikeuskoulutus - Oikeus työn tuloksiin - OAMK 26.3.2013 Suvi Julin Oikeuksien siirtyminen työsuhteen perusteella Peruslähtökohdat 1. Oikeus patentoitavaan keksintöön syntyy keksijälle

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.8.2017 COM(2017) 436 final 2017/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia?

IPR-opas. Immateriaalioikeudet yliopistossa. Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? IPR-opas Immateriaalioikeudet yliopistossa Kuka omistaa ja kuka voi hyödyntää yliopistossa syntyneitä immateriaalioikeuksia? Tutkimustuloksia sekä osaamista hyötykäyttöön ja liiketoiminnaksi Kiinnostaako

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

Oikeusportfolion rakentaminen ohjelmistoyritykselle "Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja

ASIAKASSOPIMUS. Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja ASIAKASSOPIMUS Näyttelijöiden Tekijänoikeusjärjestö -Skådespelarnas Upphövsrättsorganisation FILMEX, myöh. Filmex ja VIRALLINEN NIMI JA HENKILÖTUNNUS (MYÖS TAITEILIJANIMI, JOS KÄYTÄT SITÄ) myöh. Näyttelijä

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA 17.05.2013 Juha Elf, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus Jani Jokitalo, innovaatioasiantuntija, ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Neuvomme

Lisätiedot

Saamentutkimus Norjassa

Saamentutkimus Norjassa Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla

Lisätiedot

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy

Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin. Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Klusteriohjelmat KETJU, VALO ja EGLO Yksi vaihe päättyy mitä opittiin Pekka Aaltonen johtaja LOGY Competence Oy Sisältö 1. LOGY Competence ja oma tausta 2. Klusteriohjelmat logistiikassa 3. Mitä saatiin

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

1. Konserttisali 2. Konserttisalin lämpiö- ja aputilat 3. Taiteilijakahvio

1. Konserttisali 2. Konserttisalin lämpiö- ja aputilat 3. Taiteilijakahvio Salassa pidettävä kohtien 5, 6, 7 ja 8 osalta, JulkL 24 1 mom. 17 ja 20 kohta OSAKASSOPIMUS 1 Osapuolet 1.1 Helsingin kaupunki PL 1, 00099 Helsingin kaupunki Y-tunnus 0201256-6 1.2 Yleisradio Oy Radiokatu

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Lausunto NÄKEMYKSIÄ EU:N YLEISEN TIETOSUOJA-ASETUKSEN KANSALLISEEN SOVELTAMISEEN YLEISESTI

Lausunto NÄKEMYKSIÄ EU:N YLEISEN TIETOSUOJA-ASETUKSEN KANSALLISEEN SOVELTAMISEEN YLEISESTI Suomen tieteellinen kirjastoseura Lausunto 08.09.2017 Asia: 1/41/2016 Lausuntopyyntö yleisen tietosuojaasetuksen täytäntöönpanotyöryhmän (TATTI) mietinnöstä ja työryhmän ehdotuksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University

Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Licensing Ltd Oy. Helsinki University Ohjelmistojen kaupallistaminen lisensointiyhtiön palveluna Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 27.1.2000 Eija Pöytäkivi Helsingin yliopiston Holdingin 100% tytäryhtiö, perustettu 1993 Helsingin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot