Metallin ala-arvoinen sopimuslinja jatkuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallin ala-arvoinen sopimuslinja jatkuu"

Transkriptio

1 metalli49 2/2010 Trafotekin Veijo Laukkanen rakentaa työntekijärintamaa, sivu 4. Joonas Laineen raportti Saksasta: IG Metallissa TES-neuvotteluja vauhditetaan istumalakoin, sivu 8. Fläkt Woodsin Rintamaa ja Nylander: Metallin ala-arvoinen sopimuslinja jatkuu Viime syksynä Fläkt Woods irtisanoi ja lomautti osan Turun Itäharjun tehtaan työntekijöistään. Työntekijäpuolen mielialat ovatkin olleet maissa eikä niitä Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden välinen työehtosopimus ainakaan kohottanut. Uutena uhkana tehtaalla väijyvät vuokratyöt. Työntekijäpuolella irtisanomisten ja lomautusten tarpeellisuutta epäiltiin vuosi sitten vahvasti. Fläkt Woodsin runsas määräaikaisten rekrytointi on osoittanut työntekijöiden arvelut oikeaan osuneiksi. - Tulevan syksyn osalta työtilanne näyttää tasaiselta ja hyvältä. Yritys palkkasi kesäksi huomattavan paljon määräaikaisia. Kesätyöntekijöitä oli parhaimmillaan jopa 75. Osan työsuhteita on nyt jatkettu, kuvaa pääluottamusmies Jorma Rintamaa yrityksen tilannetta. Vakinaista väkeä Fläktillä on noin 180 ja määräaikaisia kesän jäljiltä vielä noin 20. Töitä siis riittää, mutta palkoissa yrityksen parantuneet näkymät eivät näy. Metallin palkkalinja jatkuu syksyn aluksi solmitussa sopimuksessa yhtä vaisuna kuin ennenkin. Puolentoista prosentin korotus, josta 1 prosentti on yleiskorotus ja 0,5 prosenttia paikallisesti sovittavissa, ei pidä metallityöläisen ostovoimaa edes nykytasolla. - Reaaliansiot putoavat väistämättä inflaation vuoksi, sanoo Metalli 49:n varapuheenjohtajanakin toimiva varapääluottamusmies Reijo Nylander. - Ilta- ja yötyölisiin sovittu 2-4 sentin korotus ei merkitse montaa euroa edes vuositasolla, hän laskee. Sopimuksiin tiukat säännöt irtisanomisista Fläkt Woodsin luottamusmieskaksikko kritisoi Metallin alkusyksystä tehtyä työehtosopimusta paitsi surkean palkkalinjan jatkamisesta myös siitä, ettei tekstiosaan saatu mitään parannuksia. Sopimukseen olisi heidän mukaansa ehdottomasti saatava mm. sitovat määräykset irtisanomisjärjestyksestä. - Nyt työnantaja voi käytännössä vähentää väkeä, miten itse haluaa, vaikka irtisanomissuojasopimuksen 14 :ssä luetellaankin kriteerit vähentämisjärjestyksestä, ei sillä tunnu olevan mitään merkitystä, sanoo pääluottamusmies Jorma Rintamaa. Fläktin viimesyksyisissä irtisanomisissa työnantajan mielivaltaisuus näkyi selvästi: - Tosiasiassa perusteena oli pärstäkerroin. Fläkt Woodsin kaltaisessa kansainvälisessä suuryrityksessä työntekijät ovat työnantajalle pelkkä kustannuserä, sanoo varapääluottamusmies Reijo Nylander. Parempi työpaikkademokratia Uudessa sopimuksessa jatketaan taas paikallista sopimista. Nylander muistuttaa, että liittokokous 2008 on päättänyt, ettei paikallisia palkkaeriä enää sopimukseen hyväksytä. - Liiton johto menee tästä huolimatta sopimaan paikallisesta erästä ja linja jota juuri kukaan muu ei kentällä puolla jatkuu, Rintamaa säestää. - Työnantajan saneluvaltahan kasvaa paikallisen sopimisen myötä, Reijo Nylander huomauttaa. Paikallisen sopimisen lisääminen vaatisikin hänen mukaansa vastapainoksi kunnollisen työpaikkademokratian luomista. Nylander nostaa esiin yt-lain uudistamisen sellaiseksi, että se velvoittaisi työnantajaa neuvottelemaan työntekijäpuolen kanssa. Nyt tosiasiallisia neuvotteluja ei tarvitse käydä. Oman ongelmansa muodostaa myös globaalien yritysten rakenne. Kansainvälisiä konserneja johdetaan liian keskitetysti. - Paikallisjohto joutuu raportoimaan entistä laajemmin keskusjohdolle ja aika menee siihen. Oman yksikön asioille jää entistä vähemmän aikaa. Byrokratia kasvaa ja johto etääntyy omankin yksikkönsä lattiatason tapahtumista, pääluottamusmies Jorma Rintamaa sanoo. - Toimivasta työpaikkademokratiasta hyötyä koituisi koko yritykselle. Lattiatason työntekijöiden aloitteet törmäävät liian usein työnantajan asenteelliseen vastustamiseen, Rintamaa sanoo. Fläktillä on maailmanlaajuisesti yli 3000 työntekijää. Vuokratyövoima ei sovellu urakka- ja tiimityöhön Työnantaja on siirtymässä Fläktilläkin vuokratyövoiman käyttöön, vaikka se soveltuu huonosti urakka- ja tiimityöhön. Myös työn laatu kärsii. - Seitsemän vuotta sitten yrityksessä oli lyhyt kokeilu, joka ei ollut kovin rohkaiseva. Muuten Fläkt on pysynyt puhtaana vuokramiehistä, sanoo Nylander. - Työntekijäpuoli vastustaa vuokratyövoiman käyttöä koska todellista tarvetta sille ei ole, sanovat Jorma Rintamaa ja Reijo Nylander. Työnantaja on siirtymässä Fläktilläkin vuokratyövoiman käyttöön, vaikka se soveltuu huonosti urakka- ja tiimityöhön. - Työntekijäpuoli vastustaa vuokratyövoiman käyttöä koska todellista tarvetta sille ei ole, sanovat Jorma Rintamaa ja Reijo Nylander.

2 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 Pääkirjoitus 2/2010 Metallin palkkaratkaisu ei turvaa ostovoimaa Metallin neuvottelijat tekivät sopimuksen, jättää palkkojen sopimisen paikalliselle tasolle, pääluottamusmiehille tai jos luottamusmiestä ei työpaikalla ole, työntekijöiden valitsemalle neuvottelijalle. Sopimus on vastoin liittokokouksen päätöstä. Paikallista sopimista ei pitänyt jatkaa. Korotuksen kustannusvaikutus on 1,5 %. Inflaatioennusteet ovat huomattavasti korkeammat. Niinpä metallityöläisen ostovoima heikkenee sopimuksen johdosta. Liittokokouksen päätös oli, että sopimusten on taattava ostovoiman säilyminen. Tämänkertainen sopimus antaa työnantajille mahdollisuuden korottaa palkkoja enemmän kuin mitä sopimus edellyttää. On se toki aina ollut mahdollista, mutta sitä ei ole kirjattu sopimukseen niin kuin nyt on. Aika näyttää, lunastavatko työnantajat tämän mahdollisuuden. Sopimuksen mukaan on mahdollista jättää kokonaan korotukset tekemättä tai siirtää niitä tai korottaa palkkoja yleiskorotusta vähemmän. Sopimuksen mukaan kaikki on siis mahdollista! Ajellessani maanantaina kotiinpäin Naantalin pikatietä pitkin, STX:n telakan kohdalla, maisema näytti jotenkin oudon autiolta. Sitten huomasin, että telakalta on jättiristeilijä lähtenyt koeajolle. Toivottavasti tämä näkymä on vain tilapäinen. Kuten tiedämme, vaikka tilaus uusista aluksista tulisi heti, niin telakan työläiset joutuvat olemaan ilman työtä noin vuoden. Toivottavasti saadaan kuulla pian uusista tilauksista. Kun tilauksia saadaan, niin laivat on tehtävä suomalaisena työnä. Töitä ei pidä teettää ulkomaalaisilla alihankkijoilla, jotka työllistävät ulkomaalaisia alipalkattuina ja muita työehtoja noudattamatta. Siksi aikaa, kun odotellaan tilauksia, on työntekijöille hankittava muuta työtä ja toimeentuloa. Kaikki toimet työllisyyden turvaamiseksi olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Maamme hallitus nukkuu ruususen unta eikä ole tehnyt asian hyväksi mitään. Hallitus on tekemässä energiaverouudistusta, jonka seurauksena esimerkiksi maakaasuhanke jää tekemättä. Maakaasuputken rakentaminen olisi pitänyt aloitta jo, tai ainakin tehdä päätös sen rakentamisesta lounaiseen Suomeen. Monta putkeen liittyvää hanketta on jo mennyt ja on vielä menossa nurin, kun päätöstä ei saada aikaiseksi. Puhutaan, että laivat alkaisivat käyttää maakaasua moottoreissaan. Nyt olisi putken ja varastojen rakentajia tarjolla, osaamista kyllä löytyy telakkatyöläisiltä. Kohti luottamusmiesvalintoja! Turun metallityöväen ammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 37. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku Puhelin Telefax (02) Taitto: Keijo Viljakainen Kesä oli kuuma ja moni ehti jo huokaista viileämpien ilmojen saapuessa. Helpotus vaan oli ikävä kyllä lyhytaikainen. Nyt tunteita kuumentaa Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden solmima palkkaratkaisu. On siinä työpaikoilla luottamusmiehillä työnantajan kanssa neuvottelemista ja kova selittäminen työntekijöille, miten se korotus oikein meni ja jaettiin. Itse olen kuunnellut selvityksen jo kolmeen kertaan. Nyt tuntuu siltä, että alkaa tuo logiikka ehkä hiljalleen selvitä. Mielenkiintoista on nähdä se, miten monessa työpaikassa työnantaja toteaa menevän niin hyvin, että jaettavaa löytyy duunareille enemmän kuin se 1,5%. Enemmän saattaa löytyä niitä, jotka toteavat jakovaran olevan ihan pyöreän nollan. Luottamusmiehillä on edessään muutenkin vilkas syksy. Painavathan päälle myös luottamusmiesvalinnat tulevalle kaudelle. Vielä ei ole tietoa miten moni istuvista luottamusmiehistä väistyy tehtävistään. Toteutunut palkkaratkaisu ei ainakaan sekavuudellaan rohkaise empiviä jatkamaan. Sen verran vastuuntuntoa toivon ja edellytän näiltä luopuvilta, että hoitavat asiat niin, että jatkaja löytyy. Suotavaa olisi myös taustatuen antaminen uudelle luottamusmiehelle. Luottamusmiehen olo saattaa työpaikoilla olla muutenkin yksinäistä ja tuulista. Meidän muiden pitää muistaa, että olemme itse valinneet kyseiset henkilöt edustamaan itseämme. Saamme juuri sellaiset luottamusmiehet kuin itse ansaitsemme. Ei auta lainkaan, jos haukumme ja vähättelemme luottamusmiestä. Luottamusmies tarvitsee koko työyhteisön tuen. Pätevä neuvottelija ja joukkovoima ovat meidän voimavaramme pyrkiessämme parempaan työyhteisöön. Uusille luottamusmiehille vinkiksi, kouluttakaa itsenne. Koulutus antaa varmuutta hoitaa yhteisiä asioita. Hyvää alkavaa syksyistä väriloistoa! Toimitusneuvosto: Susanna Aalto Pasi Heikkilä Sari Holappa Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Raimo Kytömaa Toimitsija Metalli 49 Työpaikoilla pitää nyt syksyllä valmistautua luottamusmiesvaaleihin, sillä ne on käytävä lokakuun alun ja joulukuun puolivälin välisenä aikana. Tällä hetkellä virassa olevat luottamusmiehet huomio: jos ette itse jatka enää luottamusmiehenä, niin pitäkää huoli siitä että jatkaja löytyy! Hyvää syksyn aikaa toivottaen, Antero Palomäki puheenjohtaja Metalli 49 Metalli 49:n veteraanien seminaarimatka Eduskuntaan Helsinkiin To Lähtö klo 8.00 Jalon talleilta 8.10 Rientola 8.20 Linja-autoasema laituri 9, Läntisen pitkäkadun puoli Eduskunnan Pikkuparlamentissa, Kansalaisinfo. Seminaari: Ikääntyvien köyhyys Suomessa ruokailu uudessa rakennuksessa suullisen kyselytunnin seuraaminen kotiinlähtö Eduskuntatalossa hissit eivät ole ryhmien käytettävissä. Matkan hinta 15 sisältäen kuljetuksen ja ruokailun seisovasta pöydästä. Isäntänä kansanedustaja Jyrki Yrttiaho Ilmoittautuminen ja maksut Risto Takala ja 49:n toimisto Anu Tuovinen

3 2/2010 metalli 49 edelläkävijä Työllistämiseen aiempaa vähemmän rahaa Työttömyyden kasvuun ei puututa Istuva oikeistohallitus vähentää vuodelle 2011 työttömyyden torjuntaan tarkoitettuja varoja 58 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Palkkatuella tapahtuvaan työllistämiseen varataan rahaa 17 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Sitä on vaikea ymmärtää yli 13 prosentin työttömyyden kanssa kampailevassa Turun kaupungissa, jossa telakan synkkä tilanne uhkaa nostaa työttömyyden vuodenvaihteessa yli 20 prosentin. Vuonna 2007, siis ennen lamaa, työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (työllistettynä, työharjoittelussa, koulutuksessa jne.) oli työtöntä. Työttömyyden räjähdettyä vuonna 2009 toimenpiteissä oli vähemmän, eli työtöntä. Samaa linja jatkuu ensi vuonna. Hallitus ei torju aktiivisesti työttömyyttä, vaikka enemmän kuin joka viides alle 25-vuotias nuori on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa koko maassa 39 prosenttia, ja Varsinais- Suomessa 75 prosenttia. Vauhti on hirmuinen. Mutta miksi työttömyyden torjuntaa panostetaan vähemmän, vaikka nähdään että työttömyys on pitkittymässä ja jopa työttömän toimeentulo romahtamassa? Oikeisto ajaa armottoman kyynistä ja piittaamatonta politiikkaa. Se pyrkii työttömyysturvan satojen miljoonien säästöihin pudottamalla kymmeniä tuhansia ansiosidonnaiselta turvalta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varaan. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi työttömyysturvan säästöt ensi vuonna 347 miljoonaksi euroksi. Juuri samasta syystä hallituspuolueet ajoivat läpi vuosi sitten työttömyysturvalain heikennyksen, joka vei työttömiltä ansiosidonnaisen koulutustuen 500 työttömyysturvapäivän täyttyessä. Aiemmin koulutukseen osallistuminen jatkoi ansioturvan kestoa. Suomessa kokonaisturva on nyt selväsi heikompi kuin Ruotsissa, jossa turvan kokonaiskesto on 750 päivää. Tappelimme heikennystä vastaan, mutta oikeistoenemmistö ajoi lakimuutoksen voimaan. Tämä kaikki on vain yksi juonne uusliberalistisessa ns. sisäisen devalvaation politiikassa. Sille on ominaista korkean työttömyyden ylläpitäminen, matalat palkankorotukset, jopa palkkojen alentaminen, työttömyys-, eläke- ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, eläkeiän korottaminen ja julkisen sektorin supis- taminen. Sen iskusanoja ovat: julkisen talouden kestävyysvaje ja ylivelkaantumisen pysäyttäminen. Muu hoituu veropolitiikalla: yritysveroja alennetaan ja suurituloisia suositaan, mutta toisaalta kansan enemmistön toimeentuloa kiristetään kulutusveroja korottamalla ja luomalla uusia veroja ja palvelumaksuja. Tätä eliitin politiikkaa aiotaan Suomessa jatkaa myös ensi kevään vaalien jälkeen. Siksi valtamedia, Sanoma-konserni ja median pienemmät paarmat ja hirvikärpäset pörisevät kokoomukselle paalupaikkaa ja kansan tyytymättömyydelle mahdollisimman suurta hukkaputkea! Siksi politiikan todellisesta sisällöstä ja vaikutuksista arjen tasolla ei sallita avointa keskustelua, silloin kun ihmisten toimeentuloa koskevia päätöksiä - Hallitus ei torju aktiivisesti työttömyyttä, vaikka enemmän kuin joka viides alle 25-vuotias nuori on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa koko maassa 39 prosenttia, ja Varsinais-Suomessa 75 prosenttia. Vauhti on hirmuinen. Miksi työttömyyden torjuntaa panostetaan vähemmän, vaikka nähdään että työttömyys on pitkittymässä ja jopa työttömän toimeentulo romahtamassa, kysyy kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Kuvassa Yrttiaho tapaamassa turkulaisia Heikinmarkkinoilla 19. syyskuuta. valmistellaan. Jälkeenpäin kansalaisille kyllä tarjotaan vapaa oikeus hämmästellä: Missä tämäkin on taas päätetty? Tunnettu brittiläinen yhteiskuntatutkija David Harvey on tehnyt osuvan yleistyksen: Uusliberalismin tavoite jakaa tuloja uudelleen ja nostaa yläluokan asemaa on onnistunut. Käynnissä on kaiken aikaa mitä hienostuneimmin muodoin käyty luokkataistelu, jossa edistyksellisetkin tutkijat ovat puhuneet luokkataistelun lakkaamisesta. Todellakin, taistelu on käynnissä kaiken aikaa, mutta kilpailukykypolitiikan kolmikantapöydissä hienostuneeksi hioutunut ay-eliitti on meillä menettänyt kykynsä vaatia ja nojata jäsentensä joukkovoimaan Suomen Metalliliitto tyytyi 1 prosentin palkkalinjaan, Saksan IG Metall vaatii 6 prosenttia. Ranskassa ay-liike on kaduilla ja vastustaa eläkeiän korottamista 62 ikävuoteen meillä istuu kolmikanta-työryhmä miettimässä, miten korkeaa eläkeikää ilkeäisi esittää. Jyrki Yrttiaho kansanedustaja (vas) Varsinais-Suomi, Raisio Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Raision kaupunginvaltuutettu Yrttiahon budjettialoitteet Tukea laivanrakennusteollisuudelle ja maakaasuputken toteuttamiseen - Finanssikriisin seurauksena lamaantunut kysyntä on ajanut koko Euroopan laivanrakennusteollisuuden rakennekriisiin. Työttömyys on jo nyt 50 prosentin luokkaa. Tässä pudotuspelissä Suomen laivarakennusteollisuuden jatkuminen on vakavammin uhattuna kuin koskaan. Millään toimialalla ei ole koettu vastaavaa, sanoo kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Hän on jättänyt eduskunnassa talousarvioaloitteen, jossa vaaditaan 30 miljoonaa euroa laivanrakennusteollisuuden innovaatio- ja ympäristötukeen sekä erityisesti Turun seutukunnan työllisyyden tukemiseen. - Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2011 ei sisällä mitään konkreettisia toimenpiteitä Suomen laivanrakennusteollisuuden auttamiseksi kriisin yli, Yrttiaho kritisoi. Vuodenvaihteessa Varsinais-Suomessa on työttömänä yli laivanrakentajaa. Suorat ja välilliset vaikutukset heijastuvat laajasti muualle Suomeen ja erityisen rajuina Turun seutukunnan julkiseen talouteen. - Tukien ehdoksi on asetettava korkea kotimaisuusaste ja kotimaisen ammattityövoiman työllisyydestä huolehtiminen, vaatii Yrttiaho. Hän esittää lisäksi, että hallitus käynnistää kansallisen kehittämisohjelman Suomen ja Venäjän välisen telakka- ja offshoreyhteistyön vauhdittamiseksi. Maakaasuputkihanke työllistäisi tuhansia Maakaasuputkihanke Turun talousalueelle on ollut vireillä pitkään. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on riittävä vuotuinen käyttö kaasulle. Turun seudulle on suunniteltu mm. maakaasua käyttävää voimalaitosta, joka korvaisi hiiltä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. - Päätökseen hankkeen jatkosta vaikuttaa merkittävästi vuoden 2011 tuloja menoarvioon liittyvien energiaveropäätösten sisältö. Hallituksen veroesitys heikentäisi toteutuessaan oleellisesti maakaasun kilpailuasemaa, Yrttiaho sanoo. - Maakaasu olisi ympäristöystävällinen ja energiatehokas polttoaine. Kaasua voidaan käyttää monipuolisesti myös teollisuuden eri prosesseissa sekä laivaliikenteen tulevaisuuden polttoaineena. - Tässä kilpailutilanteessa valtion on osallistuttava merkittävällä panoksella maakaasuputken rakennuskustannuksiin. Putkiprojektin työllistävä vaikutus on suoraan noin 1000 henkilötyövuotta ja välilliset vaikutukset kaksi- tai kolminkertaiset, sanoo Yrttiaho. Hankkeen käynnistämiseen on osoitettava 15 miljoonaa euroa vuodelle Lisärahaa omaishoitoon ja asbestialtistuneille Yrttiaho vaatii myös omaishoitoon lisämäärärahaa 40 miljoonaa euroa. Omaishoitajia on Suomessa jo satoja tuhansia. Vuoden 2004 arvion mukaan Vuonna 2009 vain noin omaishoitajaa sai kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki on edelleenkin kuntien harkinnanvarainen etuus, minkä seurauksena omaishoitajat ja hoidettavat ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen, muistuttaa Yrttiaho. Omaishoidon tuen tarve kasvaa voimakkaasti. Väestön ikääntyminen ja kuntien heikentyneet laitospalvelut lisäävät painetta kotihoidossa. - Omaishoitajille on järjestettävä kuntoutusta ja taattava 5 vapaapäivää kuukaudessa nykyisen kolmen tilalle. Vapaapäivistä tulee tehdä asiakkaille maksuttomia. Nyt kunnat perivät omaishoitajien vapaapäivinä järjestetystä hoidosta kohtuuttomia tulosidonnaisia asiakasmaksuja. Asbestille altistuneiden järjestöille on niin ikään saatava terveysneuvontaan ja kuntoutukseen lisärahaa. Asbestille altistuneita arvioidaan olevan Suomessa noin Asbestin aiheuttamista ammattitaudeista kärsii lähes ihmistä. - Asbesti on edelleenkin merkittävin ammattitautikuolemien aiheuttaja maassamme. Kuolemantapauksia todetaan ja tilastoidaan vuositasolla ja asbestin suoranaisesti aiheuttamia ammattitauteja todetaan vuosittain useita satoja, Yrttiaho perustelee tuen tarpeellisuutta. Yrttiahon jättämissä budjettialoitteissa esitetään myös rahoitusta valtatie 8: n parantamiseen, paikallisjunaliikenteen käynnistämiseen Turusta Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin suuntaan sekä yhteisöradioiden tukemiseen.

4 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 Trafotekin Veijo Laukkanen: Työntekijöiden yhtenäisyydestä neuvotteluvoimaa Kun Veijo Laukkanen tuli valituksi Trafotek Oy:n pääluottamusmieheksi kaksi vuotta sitten, hän joutui aloittamaan tyhjästä. Laukkasen edeltäjä oli lähtiessään tyhjentänyt luottamusmiehen kopin tietokoneen kovalevyä myöten. Yrityksen nopeasta kasvusta johtuen neuvotteluorganisaatio ei pysynyt kehityksessä mukana sitä oli lähdettävä rakentamaan. Trafotek Oy on 2000-luvun alun jälkeen kasvanut kovaa vauhtia. Yrityksen Turun tehtaalla on nyt 260 työntekijää, kun kymmenisen vuotta sitten työssä oli 60 henkeä. Yrityksellä on tehdas nyt myös Kiinassa ja uusi noin 50 työntekijän yksikkö on rakenteilla Viroon. Trafotek valmistaa sähkömuuntajia ja kuristimia, joita asennetaan mm. laivoihin ja hisseihin. Pääluottamusmies Veijo Laukkasen mukaan kuluva vuosi on ollut haasteellinen, mutta piristymistä on jo tapahtunut. Työntekijät yhteen rintamaan Vastaanottajana nykyisin työskentelevä Laukkanen on ollut Trafotekilla eri tuotannon tehtävissä kaikkiaan kymmenen vuotta. Hän laskee pääluottamusmiesaikaansa sisältyneen kaksi isompaa kriisiä työntekijäpuolen ja työnantajan välillä: Parake-uudistus keväällä 2010 ja irtisanomiset vuoden vaihteessa ovat aiheuttaneet kritiikkiä, Laukkanen sanoo. Työntekijöiden asemaan on saatu Laukkasen pääluottamusmieskaudella kuitenkin merkittäviä parannuksia. Perusasioista on lähdetty neuvottelemaan ja rakennettu mm. yhteistoimintaryhmä. Uudistukset on saatu neuvotteluteitse. Mahdolliset erimielisyydet on neuvoteltu normaalin neuvottelujärjestyksen mukaisesti, Laukkanen sanoo. Hän on ryhtynyt perustamaan Trafotekille myös työhuonekuntaa. Tuleviksi tavoitteikseen pääluottamusmiehenä Laukkanen asettaa luottamusmiesorganisaation kehittämisen. Työntekijäpuolen voima työnantajan kanssa neuvoteltaessa on yhtenäisyydessä, Laukkanen tähdentää. Yhteistyötä yhdessä Olemme yhdessä työnantajan kanssa pystyneet kehittämään yrityksen eri toimintoja. Kaikkea emme ole vielä saaneet valmiiksi, mutta neuvottelujen kautta kaikista mahdollista eteen tulevista haasteista on selvitty neuvottelemalla, tavoitteena yhteisymmärrys asioista. Hyvinvoiva työyhteisö on kaikkien yritysten menestymisen edellytys. Myös vuokramiesten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttämisestä on päästy sopimukseen, Laukkanen kertoo. Viroon avattavan tehtaan vaikutusta Turun työllisyystilanteeseen hän ei vielä uskalla arvailla. Viimeksi, kun Trafotek laajensi Kiinaan, kasvoi työntekijämäärä myös Suomessa. Tulevaksi tavoitteekseen Trafotekin pääluottamusmiehenä Veijon Laukkanen asettaa mm. luottamusmiesorganisaation kehittämisen. Työntekijäpuolen voima työnantajan kanssa neuvoteltaessa on yhtenäisyydessä, Laukkanen tähdentää. Palkoista sopimisessa kitkaa Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on viime kierroksilla lisätty paikallista sopimista tuntuvasti. Työnantajaliittohan periaatteessa ostaa TES:lla työrauhan. Ovatko korotukset riittäviä, Laukkanen kysyy ja viittaa onnettomiin prosenttikorotuksiin. Nollalinjaa on perusteltu EK:n taholta kovan kasvunkin aikana työpaikkojen säilyttämisellä, mutta silti useissa suomalaisissa yrityksissä turvauduttiin irtisanomisiin ja siirrettiin työtehtävät halvempiin maihin. Trafotekilla katsotaan, että työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteisesti sopiman Parake-järjestelmän säännöksiin pitäisi tarkemmin kirjata se, miten järjestelmä työpaikoille luodaan. Nykyisessä ohjeistuksessa annetaan vain suosituksia. Trafotek Oy on kasvanut noin kymmenessä vuodessa kuudenkymmenen työntekijän yrityksestä yli kahden ja puolen sadan työntekijän tuotantolaitokseksi. Laajeneminen on tapahtunut muun teknologiateollisuuden painiessa kriisissä. Kova suoritus harva suomalainen yhtiö kasvaa ja työllistää laman pohjalla. Kasvu pienestä suureksi ei kuitenkaan ole sujunut kitkatta. Pienehkön perheyrityksen johtamiskäytännöt elävät työpaikalla vielä. Työnantajan näkemys työntekijöiden edunvalvonnasta oli pitkään lähinnä se, että luottamusmiehen tehtävien hoitamiseen kuluva aika on pois tuottavasta työstä. Työnantajan asenne on muuttumassa. Pääluottamusmies Veijo Laukkasen työ luottamusmiesorganisaation vahvistamiseksi vastaamaan yrityksen kokoa on alkanut tuottaa tulosta. Vaikka matka vanhakantaisesta työnantajavallasta moderniin henkilöstöpolitiikkaan on Trafotekilla aloitettu, jotkut työnantajan käytännöt viittaavat silti edelleen hajota ja hallitse -taktiikan käyttöön. Vai miltä kuulostaa työnantajan rakentama esimiesjärjestelmä, vuoron vanhimmat, jossa joillekin äänekkäimmille lattiatason työntekijöille on annettu työnjohdollista valtaa sen kummemmin heitä tehtävään kouluttamatta. Myös tuotantopäälliköiden työnjohtamiskäytännöt eroavat toisistaan tehtaan eri osissa. Nämä toimintatavat ovat olleet omiaan luomaan keskinäistä eripuraa työntekijäryhmien välille. Yrityksen pääluottamusmiestä on kiittäminen tinkimättömästä puuttumisesta näihinkin epäkohtiin. Nyt työnjohtoa Perinteitä kunnioitettava Veijo Laukkanen sanoo pääluottamusmiehen tehtävän edellyttävän kykyä pitkäjänteiseen työntekijöiden etujen ajamiseen ja etujen valvontaan. Luottamusmieheltä edellytetään korkeaa moraalia. - Ei pidä tyytyä siihen mitä on, vaan tavoiteltava enemmän. On tunnettava historia ja tiedostettava, että aikaisemmat sukupolvet ovat taistelleet meidän sukupolvemme hyväksi, Laukkanen sanoo. Pääluottamusmiehen kopin seinällä hänellä on kuva Metalli 49:n perustavasta kokouksesta. - Metalli 49 on tiukka edunvalvoja, vanhempi kuin koko Metalliliitto. Kun uusi työntekijä tulee ja haluaa liittyä liittoon, osoitan tuota kuvaa ja kerron mistä on liikkeelle lähdetty, Trafotekin pääluottamusmies sanoo. Moderni yritys arvostaa luottamusmiehen työtä on alettu yhtenäistää mm. koulutuksen avulla. Myös Parake-järjestelmän uudistus keväällä 2010 aiheutti yrityksessä voimakasta ristiriitaa. Työntekijäpuolelle ei annettu riittävästi tietoa Parake-työryhmän työskentelystä. Aluksi työryhmän kokouksissa osa työntekijäpuolen mandaatilla istuneista edustajista oli juuri vuoron vanhimpia, käytännössä siis esimiesasemassa. Tilanne saatiin tässäkin tapauksessa nimenomaan pääluottamusmiehen määrätietoisen toiminnan ansiosta korjattua. Nykyisin Parake-työryhmässä työntekijöiden edustajina toimivat ainoastaan työntekijöiden luottamustehtäviin valitut. Oireellinen oli kuitenkin toimitusjohtaja Pertti Arvosen pyrkimys osin jopa estää yllämainituista epäkohdista kertominen Metallityöväen ammattiosasto 49:n jäsenlehdessä. Työpaikan ongelmat eivät ratkea maton alle lakaisemalla ja työntekijäpuolen sananvapausoikeuksiin puuttumalla. Moderni yritys arvostaa luottamusmiehen työtä. Yhtä kaikki, Trafotekin tapahtumia kannattaa seurata tarkasti. Yrityksen pääomistaja, teollisuusneuvos Rauno Mattila on merkittävä työnantajavaikuttaja ja ollut keskeisissä asemissa työnantajajärjestöjen päättävissä elimissä. Työnantajan toiminta Trafotekilla saattaa siis kieliä työnantajalinjasta laajemminkin. Tänään Trafotekilla, huomenna koko Turun seudun teknologiateollisuudessa? Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Pasin pakina YT-neuvottelut tarkoittavat virallisesti yhteistoimintaneuvotteluja. Mistään yhtäköyttä-yhdistysten palavereista ei kuitenkaan voida puhua. Kyseisissä YT-neuvotteluissa on aina työntekijän pää pölkyllä ja entistä useammin jo pölkyn viereen pudonneena irtopäänä ennen kuin varsinaiset neuvottelut on edes aloitettu. Käytännössä YT tarkoittaa YHTÄ TURPAAN VE- TOA, jonka tuoksinassa köysissä roikkuu useimmiten lomautuksen tai irtisanomisuhan alla oleva työntekijä. Kehätuomarina näissä yksipuolisissa matseissa häärivät ylikansalliset pörssiyhtiöt ja Suomen EK: n pamput sekä Venäjä-pilkkaa lietsovat oikeistoklopit. YT-neuvotteluiden huipentuma tapahtui taannoin, kun neuvottelut aloitettiin Valamon munkkiluostarissa. Vaikka asia koskeekin tässä vaiheessa luostarin henkilökuntaa niin on oletettavaa, että kohta ovat myös munkit riistäjien kalmakourissa. Valamon perinteisiin kuuluu, että luostarin on elätettävä itse itsensä, muun muassa matkailijoilla ja viinitilan antimilla. Onko asia niin, että myös munkkien mietiskelystä ja Yhtä Turpaan vetoa hiljaiselosta pitää tehdä markkinatalouden tuoksinassa voitollista toimintaa? Miten voi mietiskellä voittoa tuottavasti? Millä mitataan mietiskelyn joutuisuus ja suoritustaso tai aikaansaannokset? Varmaan koulutettuja kellokalleja on turha etsiä munkkien hengellisen urakoinnin mittaajiksi. Karmivinta lienee se, jos mietiskely menee tappiolliseksi ja luostarissa aletaan vaatia valtiolta tukitoimia mietteliään hiljaisuuden säilyttämiseksi päinvastoin kuin esimerkiksi telakoilla, joissa halutaan kuonapyssyjen ja työn äänien jälleen kuuluvan. Ehkä munkkien pitää ruveta lakkoilemaan ja lopettaa mietiskely kokonaan. Pitäisi ehkä alkaa mietiskellä ääneen niin päättäjät saisivat kuulla rumimmatkin mietteet. Kaiken kaikkiaan on Valamon munkkiluostarilla kuitenkin pyyhkinyt melko hyvin. Kun noin 700 vuoden toiminnan jälkeen on heidän historiansa ensimmäiset YT-neuvottelut vasta käynnistetty. Seuraavat 700 vuotta voivat kuitenkin johtaa luostarin toimintojen ulkoistamisiin ja halpamaisten mietiskelijöiden sisäänajoon, joita löytyy riittävästi nykyisestä hallituksesta. Turpaan veto tosin alkaa jossain vaiheessa kohdistua oikeaan osoitteeseen eli oikeistoon, hiljaisuutta kaihtamatta. Eläkeläisten YT:t Eläkeläisten kustannuksella käydään myös jatkuvia YT-neuvotteluja. Tosin neuvottelut ovat poikkeuksellisesti yhdenvälisiä neuvotteluja. Eli ministerit ja hallitus neuvottelevat itsensä kanssa. Nykyisiltä tai tulevilta eläkeläisiltä ei sananpartta kaivata. Nyt kun eletään suurtyöttömyyden aikaa, niin kaikkialla mediassa myllytetään työurien pidentämisen tarpeellisuudesta. Tietenkin ideana lahtarioikeistolla on se, että työväestö kupsahtaisi työnsä ääreen, jotta säästyneet eläkerahat jäisivät heidän kähmittävikseen. Toinen juoni perustuu ihmisten rampauttamiseen työelämässä niin rämppäkintuiksi, etteivät kykene enää marssimaan mielenosoituksissa eläkkeidensä puolesta. Tulee vaan mieleen, että millä työuria pidennetään, kun kaikille ei ole töitä nytkään, ei edes ulkomaiselle halpatyövoimalle. Häpeällistä touhua kuvitella raskaissa metalli-, rakennus- tai kaivostöissä raataneiden ihmisten jaksavan yli 30 vuotta terveen paperit eväsrepussaan. Raadollisin sanoma on kuitenkin jo aikoja sitten esitetty kapitalistin taholta julkisuuteen. Nykyään päästään eläkkeelle liian terveenä. Voihan mullisaukon pentu, mitä juttua! Meillä ovat äänestäjät ikävä kyllä valinneet eräille päättäjäpaikoille nuoria oikeistokoltiaisia, jotka eivät ole eläessään töitä tehneet vaan päässeet isänsä rahamassin turvin hetkelliseen valta-asemaan. Eläkeläisten YT:t tarkoittavatkin hallituksen taholta: Yrittäkää Taapertaa. Amm attiyhdistysliikkeen on nyt kaikilta osin herättävä henkiin ja tehtävä se, mikä on kannaltamme välttämätöntä, eli taistella. Pasi Heikkilä luottamusmies, Stx Finland Turun kaupunginvaltuutettu (vas)

5 2/2010 metalli 49 edelläkävijä Jättirahastojen purkamisesta keskusteltava avoimesti Eläkepolitiikan nykylinja lisää köyhyyttä Kaksituhatta luvun alun eläkepolitiikkaa hallitsee Kelan vastaavan tutkijan Pertti Honkasen arvion mukaan eläkkeiden ehtojen kaikinpuolinen kiristäminen: ikärajojen nostaminen, varhaiseläkkeille pääsyn vaikeuttaminen, indeksisuojan heikentäminen ja uutena piirteenä ns. elinaikakerroin sekä yksityisten, maksuperusteisten ja rahastoivien järjestelmien suosiminen. - Yksityisen sektorin eläkerahastoja on kasvatettu noin 50 vuotta ja kasvatetaan ilmeisesti edelleenkin ilman, että niitä tosiasiallisesti käytetään eläkkeiden maksuun, sanoo Kelan tutkija Pertti Honkanen. Metallin isojen osastojen nuorten tapaamisessa Metalli 49:n kesäpaikassa Ali-Kirjalassa puhuneen Pertti Honkasen mukaan erityisesti nuorten ikäluokkien tulisi olla huolissaan eläketurvan heikentämisestä, sillä eläkeikärajan korottaminen vaikeuttaa entisestään nuorten työllistymistä. Eläkepolitiikan suunta näyttää johtavan tulevaisuuden eläkkeiden huomattavaan heikkenemiseen. Yksityisiä eläkkeitä halutaan lisätä Suomen eläkejärjestelmä koostuu julkisen vallan ylläpitämästä lakisääteisestä osasta sekä työsuhteisiin perustuvasta etuusperusteisesta työeläketurvasta, jota rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien pakollisilla eläkemaksuilla. Eläkejärjestelmien kolmatta tyyppiä edustavat vapaaehtoiset yksityiset eläkevakuutukset, joissa eläke määräytyy käytännössä maksukyvyn mukaan. - Eläkepolitiikkaa myös Suomessa on ohjattu ylikansallisesti OECD:n ja EU:n taholta, sanoo Honkanen. Ohjauksessa on näkynyt vahva uusliberalistinen vaikutus. Uusliberalistit pitävät markkinaehtoisuutta parempana kuin julkista järjestelmää. - Uusliberalistit pitävät yksilöllisiä, yksityisiä eläkkeitä parhaana vaihtoehtona, Honkanen tiivistää. Myös rahastoihin perustuvien järjestelmien edistäminen on uusliberalistiselle eläkepolitiikalle ominaista. Käytännössä vapaaehtoisten yksityisten eläkevakuutusten ottamista edistetään mm. verohelpotuksin. Lakisääteisen eläketurvan heikennykset edistävät nekin yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden päämääriä: - Yhtenä tavoitteena on luoda markkinoita yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien tuotteille, Honkanen sanoo. Rahastojen tuotto ei koidu eläkeläisten eduksi Suomen työeläkejärjestelmä perustuu rahastoinnille. Lainsäädännössä rahastoinnin tarkoitusta ja tavoitetasoa ei kuitenkaan ole määritelty selkeästi. Eläkemaksuista päättäminen on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehdyillä uudistuksilla on helpotettu työeläkeyhtiöiden riskinottoa ja mahdollisuuksia sijoittaa eläkevaroja ulkomaisiin osakkeisiin ja arvopapereihin, myös erityisen riskialttiisiin johdannaisiin. Eläkemaksuja on rahastoitu vuodesta 1962 alkaen yhteensä 37 miljardia euroa vuoden 2008 rahan arvolla laskettuna. Vuoden 2009 lopussa rahastojen arvo oli 125 miljardia euroa. Honkasen mukaan on epäselvää, mikä on rahastoinnin tehtävä Suomessa ja miksi rahastoinnille on annettu niin suuri merkitys eläkejärjestelmässä. Valtionvarainministeriön kanta on, että rahastointia tulee jatkaa eikä rahastoja tule purkaa eläkkeensaajien eduksi. - Rahastojen kartuttamisella tavoitellaan säästämisasteen nostoa yksityisten investointien rahoittamiseksi. Yksityisen sektorin eläkerahastoja on kasvatettu noin 50 vuotta ja kasvatetaan ilmeisesti edelleenkin ilman, että niitä tosiasiallisesti käytetään eläkkeiden maksuun, sanoo Honkanen. - Rahastoiduilla varoilla tapahtuva keinottelu ei lisää kansantaloudessa tuotettua arvoa. Vuonna 2007 OECD-maiden yhteenlasketut eläkevarat olivat miljardia dollaria, 111 prosenttia BKT:sta. Vuoden 2008 finanssikriisi alensi varojen arvoa 5400 miljardia dollaria eli 23 prosenttia, Honkanen kuvaa rahastoinnin riskejä. Nykyisen eläkepolitiikan seuraukset Nykyisen eläkepolitiikan seurauksena Honkanen näkee eläkeläisväestön aseman heikkenevän entisestään suhteessa työikäiseen väestöön sekä entistä syvemmän eläkeläisten köyhyyden. - Jos tasokorotuksia ei tehdä, jäävät vähimmäiseläkkeet jälkeen tulokehityksestä. Yleistyvä työttömyys, pätkä- ja osa-aikatyöt huonontavat eläkekertymiä. Elinaikakerroin alkaa pienentää alkavia eläkkeitä ja jo maksussa olevien eläkkeiden huono indeksisuoja heikentää eläkkeiden reaaliarvoa, Honkanen listaa. - Jos rahastoinnin tarkoituksena on ollut helpottaa suurten ikäluokkien eläkemenojen rahoitusta, rahastoja pitäisi käyttää siihen juuri nyt, Honkanen huomauttaa. Hän toivoo keskustelua rahastoinnin tavoitteista ja kyseenalaistaa rahastojen massiivisen koon. Ruotsissa eläkerahastoja on purettu 2000-luvun alussa 155 mrd:n kruunun arvosta. Toimilla on parannettu eläkkeensaajien asemaa ja helpotettu nuorityöttömyyttä. Johannes Yrttiaho Mukaan naisjaoston toimintaan! Metalli 49:n naisjaoston vetäjäksi valittiin viime keväänä konetyöntekijä Pirjo Oksala Fläkt Woodsilta. Pirjon johdolla jaosto on ryhtynyt järjestämään syksyn tapahtumia. - Ennen naiset kuuntelivat kotona miestensä juttuja työpaikan ja ammattiyhdistyksen tapahtumista. Naisjaostossa naisille on tarjolla ihan omaa toimintaa, sanoo Pirjo Oksala. Naisjaosto järjestää koulutustilaisuuksia, saunailtoja ja muita vapaa-ajan tapahtumia. Se järjestää myös yhteisiä tapahtumia muiden ammattiosaston jaostojen kanssa. - Lokakuussa on yhteinen piknikristeily työsuojelujaoston kanssa. Risteilyllä on luvassa koulutusta ja yhdessäoloa. Ilmoittautua voi toimistoon Anulle, Pirjo sanoo. Hän toivottaa kaikki Metalli 49: n naisjäsenet tervetulleiksi jaoston toimintaan: - Mukaan kannattaa tulla vaikka vain pelkästä uteliaisuudesta katselemaan, millaista meininki on. Tule mukaan! Ota yhteyttä! naisjaoston vetäjä Pirjo Oksala Ennen naiset kuuntelivat kotona miestensä juttuja työpaikan ja ammattiyhdistyksen tapahtumista. Naisjaostossa naisille on tarjolla ihan omaa toimintaa sanoo Metalli 49:n naisjaoston vetäjä, konetyöntekijä Pirjo Oksala Fläkt Woodsilta. Naisjaoston ja työsuojelujaoston piknik-risteily lauantaina 16. lokakuuta. Risteilyllä koulutusta ja yhdessäoloa. Ilmoittautumiset osaston toimistoon Anulle: , Ay-lentopallon SM-kilpailuissa hopeaa Metalli 49:n lentopallojoukkue voitti Littoisissa järjestetyssä ay-lentopallon SMturnauksessa hopeaa. Joukkue pelasi kovatasoisessa A-sarjassa, jossa sarjapelaajien käyttöä ei rajoiteta. Hopeaa voittaneessa joukkueessa pelasivat Tuomas Alatalo, Timo Murtojärvi, Tapio Pyysalo, Esa Saarinen, Ari Salo, Antti Siivonen, Jarmo Tammilehvä ja Aki Vänskä. Joukkueen kapteenina ja kokoajana toiminut Esa Saarinen STX:n telakalta on koonnut joukkuetta vuodesta 2006 alkaen. Sitä ennen Jarmo Ketokoski toimi kokoajana parikymmentä vuotta. Menestystä on tullut aiemminkin ja osaston suuruuden päivinä turnauksiin on kuuleman mukaan menty jopa lentokoneella. - Kun vuonna 2006 keräsin joukkuetta ensikerran STX:n Turun ja Rauman telakoilta, silloin nimellä STX, sijoituimme B-sarjassa kymmenenneksi. Metalli 49:n joukkue oli tuolloin A-sarjassa viimeinen eli neljäs. Joensuussa vuonna 2009 joukkueemme otti pronssia niin ikään B-sarjassa, tuolloin pelasimme Metalli 49:n joukkueella. Silloin oli mukana telakalta yksi tyttö, Tiina Kuusisto, jolla oli kokemusta naisten 1.sarjasta. Pudotimme alkusarjassa kovan joukkueen Loimaalta, jossa oli mukana mestaruussarjaan nousseen Loimaa Hurrikaanin pelaajia. - Äänekoskella 2008 osallistuimme A-sarjaan. Vastassa oli mm. Anssi Vesanen joka esiintyi keskitorjujana maailmanliigajoukkueessa ja on valittu useasti SM-liigan tähtikuusikkoon. Silloin voitimme yhden pelin, muistelee Saarinen. TUL:n juhlavuonna 2009 kisat jäivät väliin, sillä pelit olisivat olleet vasta kesäkuussa. Metalli 49:n joukkue koostuu entisistä pelaajista, jotka eivät enää pelaa sarjapelejä. Tänä vuonna piti saada kasaan vahva ja kokenut joukkue, mutta pikkuhiljaa nimimiehiä putosi pois. Kokeneet Kari Suominen ja Norjasta palannut Jarmo Marttia jäivät loukkaantumisten takia pois. - Saimme onneksi Metalli 57: sta lainaksi, isänsä pojan, Tuomas Alatalon. Tumppi on ollut Metalli 49:n joukkue etualalla punaisissa neljäysipaidoissa. Hopeaa voittaneessa joukkueessa pelasivat Tuomas Alatalo, Timo Murtojärvi, Tapio Pyysalo, Esa Saarinen, Ari Salo, Antti Siivonen, Jarmo Tammilehvä ja Aki Vänskä. - Kevään ensi helteet sattuivat juuri tuohon viikonloppuun. Paidat eivät meinanneet kuivua edes yön aikana, sanoo hopeajoukkueen kapteeni Esa Saarinen. Salossa pari vuotta naisten liigajoukkueen kakkosvalmentaja ja voittanut kaksi mestaruutta. Raision Loimun passarina, liigan treeneissäkin käynyt Tumppi oli orkesterimme kapellimestari ja jakeli palloja hyökkääjille. Loistavista passeista tällainen keskihorjujakin osui palloon, kertaa Esa Saarinen Metalli 49:n joukkueen menestyksen taustoja.

6 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 Isojen osastojen nuoret suuntasivat nuorisotoimintaa Metalliliiton kolmen suuren osaston, Tampereen ao. 7 ja Helsingin ao. 5 sekä Turun ao. 49:n, nuorisojaostot kokoontuivat elokuussa Kirjalassa. Metalli 49:n nuorten isännöimä viikonloppu kului koulutuksen ja yhdessäolon merkeissä. Vieraat saapuivat jo perjantai-iltana. Ilta kului majoittuen, saunoen ja grillaten. Lauantaiaamupäivän ohjelmassa oli koulutusta. Aluksi Metalli 49: n varapuheenjohtaja ja opintojaoston vetäjä Reijo Nylander toivotti vieraat tervetulleiksi ja kertoi isojen osastojen yhteistyön taustoista. - Isot vasemmistojohtoiset osastot ovat tarpeellinen piikki liiton lihassa. Toimimme oppositiossa voimakkaasti, näkyvästi ja kuuluvasti, Nylander tiivisti. Isot osastot ovat vaikuttaneet liitossa mm. yhteisin aloittein. Vaikuttaminen ulottuu tarpeen vaatiessa myös lainsäädäntötyöhön saakka. Nylander kertoi isojen osastojen lähetystöjen vierailleen eduskunnassa useasti. Telan Jarmo Kallio ja Kelan Pertti Honkanen luennoivat seminaarissa suomalaisesta eläkepolitiikasta. - Eläketurvan heikennykset ja eläkeiän myöhentäminen vaikeuttavat nuorten työllistymistä, Pertti Honkanen Metalli 49:n kesänviettopaikassa Paraisten Ali-Kirjalassa kokoontuneet Metalli 7:n, Metalli 5:n ja Metalli 49:n nuoret ryhmittyivät yhteiskuvaan kuvanveistäjä Veikko Karskelan lahjoittaman veistoksen ympärille. perusteli aiheen tärkeyttä nuorten kannalta. Tulevaisuuden eläkkeiden suuruudesta ja eläkkeelle pääsyn ikärajasta ei työelämässä aloittelevalla ikäpolvella ole enää varmuutta. Liiton autettava jäsenten arjessa Seminaari-iltapäivä kului Metalliliiton järjestösihteerin Ville-Petteri Risbergin vetämän nuorisotoimintakoulutuksen merkeissä. Ryhmätöiden avulla pohdittiin tapoja järjestää vaikuttavampaa toimintaa. - Lomautusten ja irtisanomisten jälkeen olisi tärkeää, että liitto pitäisi yhteyttä jäseniinsä ja olisi tavalla tai toisella mukana jäsenten arjessa, Risberg sanoi. Keskustelussa peräänkuulutettiin toiminnallisempaa otetta Metalliliittoon. - Esimerkiksi TES-neuvotteluja pitäisi vauhdittaa Saksan IG Metallin tapaan lakoilla, seiskalaisten joukosta ehdotettiin. Toisaalta porukassa oltiin melko varmoja siitä, ettei liiton johdon työnanatajan kanssa kaikessa hiljaisuu- dessa käymiin pikaneuvotteluihin paljon ehtisi kentällä reagoida. Keväällä tavataan Tampereella Lauantai-ilta ja yö kuluivat saunoen ja jutustellen. Vierailijat Metalli 7:sta ja 5:sta olivat tyytyväisiä viikonlopun antiin. Yhdessä sovittiin, että seuraava kokoontuminen järjestetään ensi keväänä Tampereella. Metalli 7:n Antti Salonen toivotti neljäysiläiset tervetulleiksi. Suunnitelmissa on järjestää mm. seminaari ja illanvietto Särkänniemessä, perusteellista saunomista unohtamatta. Metalli 49:n varapuheenjohtaja ja Reijo Nylander kertasi isojen osastojen yhteistyön merkitystä nuorille: - Olemme tarpeellinen piikki liiton lihassa. Toimimme oppositiossa voimakkaasti, näkyvästi ja kuuluvasti, hän kiteytti. Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg luennoi nuorille vaikutusmahdollisuuksista liitossa. Metalli 49:n nuorten Pikkujoulun piknikristeily M/S Galaxy (Turku-Maarianhamina-Turku) Ohjelma - Tapaaminen Siljan terminaalissa 7:30. - Aamupäivällä seminaari aiheesta "Ay-liike ja vasemmisto". Puhumassa mm. ay-asiantuntija Pertti Vuorio. Lisäksi Metalli 49:n Joonas Laine kertoo Saksan metalliliiton toiminnasta. (Seminaari järjestetään yhteistyössä Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksen kanssa.) - Iltapäivällä vapaata ohjelmaa. - Paluu Turkuun 19:15. Matkaan sisältyy aamiainen ja buffetruokailu. Tampereen Metalli 7:n Antti Salonen (kuvassa oikealla) Sandvik Mining and Constructionilta kutsui neljäysiläiset ensi keväänä käymään vastavierailulla Tampereella. Saman osaston Jussi Saarivuori Metso Mineralsilta oli hengessä mukana. Tule mukaan Metalli 49:n nuorisotoimintaan! Lisätiedot: nuorisojaoston vetäjä Johannes Yrttiaho, , tai Joonas Laine, , Tule ja tuo työkaverisikin! Ilmoittautuminen mennessä osaston toimistoon tai Ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan 10 pantti, jonka saa takaisin terminaalissa. Osaston tilinumero on , viestiksi "Pikkujoulupiknik 4.12.". Lisätiedot: Johannes tai Joonas

7 2/2010 Verotus ja eläkeläiset Sieltä otetaan, mistä saadaan helpoimmin. Näin on päättänyt sinivihreä Suomen hallitus. Jo työnantajien Kelamaksun poisto osoitti, millä tavalla asiat hoidetaan. Energiaveron avulla hallitus korvaa aiheutuneen loven budjetissa. Maksumiehiksi ovat joutuneet eläkeläiset, keskija pienituloiset: elämisen ja asumisen peruskustannukset kuten lämpö, sähkö, vesi, kiinteistövero ja jätemaksut nousevat. Samalla ollaan siirtymässä tasaveroa kohti. Rikkaathan eivät maksa pääomatuloista kunnallisveroa. Hallituksen veroratkaisun myötä monet kunnat ovat joutuneet korottamaan kuntaveroa. Oikeudenmukainen veroratkaisu olisi verottaa maksukyvyn mukaan ja poistaa hyvätuloisten verokikkailut. Tästä ei sinivihreä hallitus ole huolissaan, se vaikenee koko asiasta. Puoliväli-indeksi takaisin Työeläkeindeksi olisi palautettava puoliväli-indeksiksi, jossa palkkojen muutoksesta otetaan huomioon 50 prosenttia ja kuluttajahintojen muutoksesta 50 prosenttia. Taitettu indeksi astui voimaan kaikille 2005, jossa palkkojen muutoksesta otetaan huomioon 20 prosenttia ja kuluttajahintojen muutoksesta 80 prosenttia, mikä tarkoitti ostovoiman pudotusta 1 prosentilla vuodessa. Tämä vääryys olisi poistettava eläkeläisiltä! Martti Katajainen Metalli49:n veteraanijaoston puheenjohtaja Jokaisen metalli 49 edelläkävijä RAAVAAN MIEHEN elämässä pitää olla nalle Anteeksi mitä? Kun vakuutukset ovat kunnossa, niiden antama turva seuraa rakkaan pehmonallen lailla raavastakin miestä kaikkialle ajattelitpa asiaa tai et. Ota yhteyttä ja hoida omat ja koko perheesi vakuutukset kerralla kuntoon meillä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva yhteyspäällikkö Kimmo Tuominen, puh Käsityöläiskatu 4, TURKU puh. (02) Hymyile, olet Turvassa Metalli 49:n veteraanijaoston toiminta 2010 To klo Juttutupa, klo Kehitysryhmä. Rientola, Pulmussuonk. 86. Ma klo Rientola. Levyntyöstökoneiden historiaa kuvin ja kommentein. Rientola. To Eduskuntavierailu ja Ikääntyvien köyhyys Suomessa seminaari klo Eduskunnan pikkuparlamentissa, eduskunnan kyselytunti klo P a l v e l u n u m e r o w w w. t u r v a. f i Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. Kutsu A4_RaavasNalle_Metalli49_Turku_ indd :17:46 Kuukausikokoukset ja tapahtumakalenteri: Ke Syystapaaminen klo Turun VPK:n talo. Monipuolinen ohjelma ja kunniamerkkien jako osaston jäsenille, jotka täyttävät 80 vuotta vuonna Ke Seminaari, vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja joululounas klo Amica Ravintola, Wärtsilä. Stålarminkatu 45. Ammattiyhdistysväen syystapaamiseen Turun VPK:n talolle Eskelinkatu 5. Keskiviikkona klo Tilaisuuden avaa kansanedustaja Jyrki Yrttiaho Juhlapuhe Esko Seppänen Luovutetaan vuoden 2010 aikana 80 vuotta täyttäville osasto 49:n jäsenille kunniamerkit, monipuolinen viihdeohjelma, arpajaiset ja lopuksi tanssia. Metalli 49:n veteraanit Ovet avataan puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

8 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 IG Metallin vieraana Saksassa Metallityöväenliitto lähettää joka toinen vuosi kymmenen hengen nuorisodelegaation viikoksi Saksaan IG Metallin vieraaksi. Matkan tarkoitus on tutustua saksalaisen sisarjärjestön toimintaan ja keskustella paikallisten ayaktiivien kanssa maidemme ay-liikkeen yhteneväisyyksistä ja eroista. Tämänvuotinen matka alkoi Hannoverista ja päättyi entisen Itä-Saksan alueelle Dessauhun. Saltzgitterin terästehdas. Korotetun tien alla sijaitsivat II maailmansodan aikana pakkotyöläisten majoitustilat. Tehtaan ammattiosasto järjestää joka vuosi tilaisuuden tehtaan vapauttamisen muistoksi. Kuva: Ville Kari Yritysneuvostot edunvalvojina Saksalainen edunvalvonta ja sen mahdollisuudet poikkeavat Suomen vastaavista joiltain osin paljonkin, sekä hyvässä että huonossa mielessä. Jossain määrin parempaa puolta edustaa lakiin perustuva yritysneuvosto, jonka koko vaihtelee yrityksen suuruudesta riippuen. Kyseessä on suomalaisen pääluottamusmiehen vastine, sillä yritysneuvoston tehtävä on valvoa lakien ja työehtosopimusten toteutumista työpaikalla. Lisäksi yritysneuvostolla on oikeus saada tietoa yrityksen suunnitelmista, tilauskannasta jne., ja sillä on sananvaltaa myös yrityksessä oppisopimuksella koulutettavien henkilöiden asioissa. Neuvosto on ikään kuin kollektiivinen luottamusmies, ja vaikuttaa siltä, että siinä missä suomalainen luottamusmies saattaa monesti jäädä yksin, voi saksalaisessa järjestelmässä yritysneuvostoon kuulua useita kokopäiväisiä luottamusmiehiä. Vaikka yrityksissä on myös luottamusmiehen nimellä toimiva henkilö, on hänen tehtävänsä toimia pelkästään liiton yhdyshenkilönä työpaikalla, ei osallistua varsinaiseen edunvalvontaan. Yrityksillä omat ammattikoulut Matkalla tutustuttiin myös saksalaiseen ammattikoulutusjärjestelmään, joka poikkeaa suomalaisesta siinä, että koulutus tapahtuu miltei kokonaan yrityksissä. Yritykset kouluttavat tarvitsemansa työvoiman, eikä valtiolla ole mitään sanomista siihen, kuinka paljon ja mitä yritykset kouluttavat. Asiatila ei ehkä kuitenkaan ole niin tyly kuin äkkiseltään voisi luulla, sillä vaikka Suomessa julkinen taho päättää koulutuspaikkojen määrästä, joutuu sekin räätälöimään tarjonnan sen mukaan, minkälaista työvoimaa maassamme toimivat kapitalistit milloinkin tarvitsevat. Yksi vierailukohteistamme oli yli työntekijän terästehdas Saltzgitterissä, joka ottaa joka vuosi noin 150 uutta opiskelijaa koulutettavaksi metalli- ja sähköalan ammatteihin. Noin 2-3 vuotta kestävän koulutuksen aikana oppilasta ei voida irtisanoa, ja TES:in mukaan on valmistuva oppilas otettava vähintään vuodeksi töihin. Koulutettavilla on varsinaisten työntekijöiden tapaan oma neuvosto edunvalvontaa varten. Saksa on halpatyömaa Delegaatiomme sai myös kuulla saksalaisen talousihmeen karusta kääntöpuolesta: vaikka nimellispalkat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet, ovat reaalipalkat pysyneet ennallaan. Metallityöläisen keskipalkka Alasaksin osavaltiossa on 2 400, josta naimaton saa käteen noin puolet; naimisiin mennessään verotuksen voi järjestää siten, että vain toinen puolisoista maksaa veroja. Eräässä vierailemassamme tehtaassa entisen Itä-Saksan puolella vuorotyöläiselle jäi käteen vain Entisen Itä-Saksan palkkataso onkin 13,5 prosenttia huonompi kuin lännessä ja työviikko on 38-tuntinen, kun se Kuva: Ville Kari lännessä on 35-tuntinen. Vierailimme alumiinituotteita valmistavassa tehtaassa Nachterstedtissä, joka DDR:n aikana valmisti kevytmetalleja maan omaan käyttöön. Tuolloin työssä oli työläistä, joista yhdistymisen jälkeen oli ollut jäljellä vain 300; nykyisin työssä on 600 henkeä. Tehtaan alueella oli ennen yhdistymistä ollut oma kulttuuritalo, sairaala, lasten päiväkoti ja kapakka. Poliittiset lakot kokonaan kiellettyjä Saksalaiset työtaistelumahdollisuudet osoittautuivat huomattavasti rajallisemmiksi kuin Suomessa. Toisen maailmansodan jälkeen päätettiin, että koska ay-liike on jo otettu mukaan yhteiskunnan elimiin, ei yleislakkoa tarvita ayliikkeen keinovalikoimaan. Poliittiset lakot ovatkin kokonaan kiellettyjä. Lakkosakot olivat tuntematon ilmiö, ja laittomien lakkojen kohdalla joudutaankin ilmeisesti korvaamaan työnantajan vahingot. Ei ihme, ettei isäntiem- Ammattikoulu ThyssenKrupp Presta Camshaftsin tehtaalla Ilsenburgissa. me tiedossa ollut tapauksia, joissa lakko olisi tuomittu työtuomioistuimessa laittomaksi; liitot miettivät hyvin tarkkaan lakon laillisuuden ennen sen julistamista. Järjestäytymisaste 30 prosenttia Saksalaiset metallitoverit tuntuivat kuitenkin käyttävän rajallisempia työtaistelumahdollisuuksiaan paremmin hyväksi kuin Suomessa on viime vuosina ollut tapana: alumiinitehtaan työläiset kertoivat, että TES-neuvottelujen aikaan järjestetään aika ajoin 1-3 tunnin mittaisia istumalakkoja, oli neuvottelujen tilanne mikä hyvänsä. Keskusteluissa tuli esille sekin kulttuuriero, että Saksassa lakkoon liittyy aina mielenosoitus, kun Suomessa lakon sattuessa mennään usein viinakaupan kautta kotiin. Myös tavoitteista on tapana kertoa etukäteen ennen neuvotteluja. Elokuun lopussa IG Metall ilmoitti tulevalla kierroksella hakevansa kuuden prosentin korotuksia lähes terästyöläiselle. Nachterstedtin alumiinitehtaalla järjestäytymisaste oli 60 prosenttia. Aste on varsin hyvä, sillä IG Metallin työpaikoilla vastaava lukema on keskimäärin 30 prosenttia. Lain mukaan TES:in edut tarvitsee antaa vain ammattiliittojen jäsenille, mutta työnantajat antavat edut kaikille, jotta liitto ei pääsisi liikaa vahvistumaan. Työttömyyskassat eivät kuulu saksalaisten ammattiliittojen toimenkuvaan, mikä selittänee suuren osan järjestäytymisasteen alhaisuudesta. Taitaisipa lukema olla Suomessakin prosentin luokkaa, jos tilanne olisi meillä sama. IG Metall pähkinänkuoressa Joonas Laine Jäseniä Järjestäytymisaste 30 % Suurin jäsenosasto Wolfburgissa VW:n tehtailla, jäsentä Jäsenmaksu 1 % Edustaa sekä haalarityöläisiä että toimihenkilöitä Työttömyyskassa ei kuulu liiton toimintaan.

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015

Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet ja 2015 Työttömyyden kehityksestä 2016 (syyskuu 2016) Vuodet 2007-2014 ja 2015 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-13 ja paksummin 14-15 vertaillen 13-14-15-16 Työttömyys korkealla tasolla mutta tasaantumassa?

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2013 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2012 PAIKALLISET RATKAISUT HARVASSA, YLEISKOROTUS YLEISIN VAIHTOEHTO JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos

Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Tutkimustoiminta Vähän ongelmia, mutta heikko tulos Työpaikkakohtaisen palkankorotuserän toteutuminen pelti-ja teollisuuseristysalalla vuonna 2008 1. Johdanto Metallityöväen liitto ry ja Metalliteollisuudenharjoittajain

Lisätiedot

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Einon päivän mietteitä Keväällä pohdittiin syksyn tes-neuvotteluista tulevan haasteelliset ja että lakoistakaan tuskin säästytään. Neuvotteluissa päästiin kuitenkin sekä työntekijöitä

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ULOS KARUSELLISTA KOHTI TOIMIVAMPIA VÄLITYÖMARKKINOITA 1.4.2009 Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan kello 13.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen aloitetaan kello 13.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: Raisio Oyj Pörssitiedote 15.2.2016 RAISIO OYJ, YHTIÖKOKOUSKUTSU Raisio Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 23. maaliskuuta 2016 alkaen kello 14.00

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot