Metallin ala-arvoinen sopimuslinja jatkuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallin ala-arvoinen sopimuslinja jatkuu"

Transkriptio

1 metalli49 2/2010 Trafotekin Veijo Laukkanen rakentaa työntekijärintamaa, sivu 4. Joonas Laineen raportti Saksasta: IG Metallissa TES-neuvotteluja vauhditetaan istumalakoin, sivu 8. Fläkt Woodsin Rintamaa ja Nylander: Metallin ala-arvoinen sopimuslinja jatkuu Viime syksynä Fläkt Woods irtisanoi ja lomautti osan Turun Itäharjun tehtaan työntekijöistään. Työntekijäpuolen mielialat ovatkin olleet maissa eikä niitä Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden välinen työehtosopimus ainakaan kohottanut. Uutena uhkana tehtaalla väijyvät vuokratyöt. Työntekijäpuolella irtisanomisten ja lomautusten tarpeellisuutta epäiltiin vuosi sitten vahvasti. Fläkt Woodsin runsas määräaikaisten rekrytointi on osoittanut työntekijöiden arvelut oikeaan osuneiksi. - Tulevan syksyn osalta työtilanne näyttää tasaiselta ja hyvältä. Yritys palkkasi kesäksi huomattavan paljon määräaikaisia. Kesätyöntekijöitä oli parhaimmillaan jopa 75. Osan työsuhteita on nyt jatkettu, kuvaa pääluottamusmies Jorma Rintamaa yrityksen tilannetta. Vakinaista väkeä Fläktillä on noin 180 ja määräaikaisia kesän jäljiltä vielä noin 20. Töitä siis riittää, mutta palkoissa yrityksen parantuneet näkymät eivät näy. Metallin palkkalinja jatkuu syksyn aluksi solmitussa sopimuksessa yhtä vaisuna kuin ennenkin. Puolentoista prosentin korotus, josta 1 prosentti on yleiskorotus ja 0,5 prosenttia paikallisesti sovittavissa, ei pidä metallityöläisen ostovoimaa edes nykytasolla. - Reaaliansiot putoavat väistämättä inflaation vuoksi, sanoo Metalli 49:n varapuheenjohtajanakin toimiva varapääluottamusmies Reijo Nylander. - Ilta- ja yötyölisiin sovittu 2-4 sentin korotus ei merkitse montaa euroa edes vuositasolla, hän laskee. Sopimuksiin tiukat säännöt irtisanomisista Fläkt Woodsin luottamusmieskaksikko kritisoi Metallin alkusyksystä tehtyä työehtosopimusta paitsi surkean palkkalinjan jatkamisesta myös siitä, ettei tekstiosaan saatu mitään parannuksia. Sopimukseen olisi heidän mukaansa ehdottomasti saatava mm. sitovat määräykset irtisanomisjärjestyksestä. - Nyt työnantaja voi käytännössä vähentää väkeä, miten itse haluaa, vaikka irtisanomissuojasopimuksen 14 :ssä luetellaankin kriteerit vähentämisjärjestyksestä, ei sillä tunnu olevan mitään merkitystä, sanoo pääluottamusmies Jorma Rintamaa. Fläktin viimesyksyisissä irtisanomisissa työnantajan mielivaltaisuus näkyi selvästi: - Tosiasiassa perusteena oli pärstäkerroin. Fläkt Woodsin kaltaisessa kansainvälisessä suuryrityksessä työntekijät ovat työnantajalle pelkkä kustannuserä, sanoo varapääluottamusmies Reijo Nylander. Parempi työpaikkademokratia Uudessa sopimuksessa jatketaan taas paikallista sopimista. Nylander muistuttaa, että liittokokous 2008 on päättänyt, ettei paikallisia palkkaeriä enää sopimukseen hyväksytä. - Liiton johto menee tästä huolimatta sopimaan paikallisesta erästä ja linja jota juuri kukaan muu ei kentällä puolla jatkuu, Rintamaa säestää. - Työnantajan saneluvaltahan kasvaa paikallisen sopimisen myötä, Reijo Nylander huomauttaa. Paikallisen sopimisen lisääminen vaatisikin hänen mukaansa vastapainoksi kunnollisen työpaikkademokratian luomista. Nylander nostaa esiin yt-lain uudistamisen sellaiseksi, että se velvoittaisi työnantajaa neuvottelemaan työntekijäpuolen kanssa. Nyt tosiasiallisia neuvotteluja ei tarvitse käydä. Oman ongelmansa muodostaa myös globaalien yritysten rakenne. Kansainvälisiä konserneja johdetaan liian keskitetysti. - Paikallisjohto joutuu raportoimaan entistä laajemmin keskusjohdolle ja aika menee siihen. Oman yksikön asioille jää entistä vähemmän aikaa. Byrokratia kasvaa ja johto etääntyy omankin yksikkönsä lattiatason tapahtumista, pääluottamusmies Jorma Rintamaa sanoo. - Toimivasta työpaikkademokratiasta hyötyä koituisi koko yritykselle. Lattiatason työntekijöiden aloitteet törmäävät liian usein työnantajan asenteelliseen vastustamiseen, Rintamaa sanoo. Fläktillä on maailmanlaajuisesti yli 3000 työntekijää. Vuokratyövoima ei sovellu urakka- ja tiimityöhön Työnantaja on siirtymässä Fläktilläkin vuokratyövoiman käyttöön, vaikka se soveltuu huonosti urakka- ja tiimityöhön. Myös työn laatu kärsii. - Seitsemän vuotta sitten yrityksessä oli lyhyt kokeilu, joka ei ollut kovin rohkaiseva. Muuten Fläkt on pysynyt puhtaana vuokramiehistä, sanoo Nylander. - Työntekijäpuoli vastustaa vuokratyövoiman käyttöä koska todellista tarvetta sille ei ole, sanovat Jorma Rintamaa ja Reijo Nylander. Työnantaja on siirtymässä Fläktilläkin vuokratyövoiman käyttöön, vaikka se soveltuu huonosti urakka- ja tiimityöhön. - Työntekijäpuoli vastustaa vuokratyövoiman käyttöä koska todellista tarvetta sille ei ole, sanovat Jorma Rintamaa ja Reijo Nylander.

2 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 Pääkirjoitus 2/2010 Metallin palkkaratkaisu ei turvaa ostovoimaa Metallin neuvottelijat tekivät sopimuksen, jättää palkkojen sopimisen paikalliselle tasolle, pääluottamusmiehille tai jos luottamusmiestä ei työpaikalla ole, työntekijöiden valitsemalle neuvottelijalle. Sopimus on vastoin liittokokouksen päätöstä. Paikallista sopimista ei pitänyt jatkaa. Korotuksen kustannusvaikutus on 1,5 %. Inflaatioennusteet ovat huomattavasti korkeammat. Niinpä metallityöläisen ostovoima heikkenee sopimuksen johdosta. Liittokokouksen päätös oli, että sopimusten on taattava ostovoiman säilyminen. Tämänkertainen sopimus antaa työnantajille mahdollisuuden korottaa palkkoja enemmän kuin mitä sopimus edellyttää. On se toki aina ollut mahdollista, mutta sitä ei ole kirjattu sopimukseen niin kuin nyt on. Aika näyttää, lunastavatko työnantajat tämän mahdollisuuden. Sopimuksen mukaan on mahdollista jättää kokonaan korotukset tekemättä tai siirtää niitä tai korottaa palkkoja yleiskorotusta vähemmän. Sopimuksen mukaan kaikki on siis mahdollista! Ajellessani maanantaina kotiinpäin Naantalin pikatietä pitkin, STX:n telakan kohdalla, maisema näytti jotenkin oudon autiolta. Sitten huomasin, että telakalta on jättiristeilijä lähtenyt koeajolle. Toivottavasti tämä näkymä on vain tilapäinen. Kuten tiedämme, vaikka tilaus uusista aluksista tulisi heti, niin telakan työläiset joutuvat olemaan ilman työtä noin vuoden. Toivottavasti saadaan kuulla pian uusista tilauksista. Kun tilauksia saadaan, niin laivat on tehtävä suomalaisena työnä. Töitä ei pidä teettää ulkomaalaisilla alihankkijoilla, jotka työllistävät ulkomaalaisia alipalkattuina ja muita työehtoja noudattamatta. Siksi aikaa, kun odotellaan tilauksia, on työntekijöille hankittava muuta työtä ja toimeentuloa. Kaikki toimet työllisyyden turvaamiseksi olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Maamme hallitus nukkuu ruususen unta eikä ole tehnyt asian hyväksi mitään. Hallitus on tekemässä energiaverouudistusta, jonka seurauksena esimerkiksi maakaasuhanke jää tekemättä. Maakaasuputken rakentaminen olisi pitänyt aloitta jo, tai ainakin tehdä päätös sen rakentamisesta lounaiseen Suomeen. Monta putkeen liittyvää hanketta on jo mennyt ja on vielä menossa nurin, kun päätöstä ei saada aikaiseksi. Puhutaan, että laivat alkaisivat käyttää maakaasua moottoreissaan. Nyt olisi putken ja varastojen rakentajia tarjolla, osaamista kyllä löytyy telakkatyöläisiltä. Kohti luottamusmiesvalintoja! Turun metallityöväen ammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 37. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C, Turku Puhelin Telefax (02) Taitto: Keijo Viljakainen Kesä oli kuuma ja moni ehti jo huokaista viileämpien ilmojen saapuessa. Helpotus vaan oli ikävä kyllä lyhytaikainen. Nyt tunteita kuumentaa Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden solmima palkkaratkaisu. On siinä työpaikoilla luottamusmiehillä työnantajan kanssa neuvottelemista ja kova selittäminen työntekijöille, miten se korotus oikein meni ja jaettiin. Itse olen kuunnellut selvityksen jo kolmeen kertaan. Nyt tuntuu siltä, että alkaa tuo logiikka ehkä hiljalleen selvitä. Mielenkiintoista on nähdä se, miten monessa työpaikassa työnantaja toteaa menevän niin hyvin, että jaettavaa löytyy duunareille enemmän kuin se 1,5%. Enemmän saattaa löytyä niitä, jotka toteavat jakovaran olevan ihan pyöreän nollan. Luottamusmiehillä on edessään muutenkin vilkas syksy. Painavathan päälle myös luottamusmiesvalinnat tulevalle kaudelle. Vielä ei ole tietoa miten moni istuvista luottamusmiehistä väistyy tehtävistään. Toteutunut palkkaratkaisu ei ainakaan sekavuudellaan rohkaise empiviä jatkamaan. Sen verran vastuuntuntoa toivon ja edellytän näiltä luopuvilta, että hoitavat asiat niin, että jatkaja löytyy. Suotavaa olisi myös taustatuen antaminen uudelle luottamusmiehelle. Luottamusmiehen olo saattaa työpaikoilla olla muutenkin yksinäistä ja tuulista. Meidän muiden pitää muistaa, että olemme itse valinneet kyseiset henkilöt edustamaan itseämme. Saamme juuri sellaiset luottamusmiehet kuin itse ansaitsemme. Ei auta lainkaan, jos haukumme ja vähättelemme luottamusmiestä. Luottamusmies tarvitsee koko työyhteisön tuen. Pätevä neuvottelija ja joukkovoima ovat meidän voimavaramme pyrkiessämme parempaan työyhteisöön. Uusille luottamusmiehille vinkiksi, kouluttakaa itsenne. Koulutus antaa varmuutta hoitaa yhteisiä asioita. Hyvää alkavaa syksyistä väriloistoa! Toimitusneuvosto: Susanna Aalto Pasi Heikkilä Sari Holappa Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Raimo Kytömaa Toimitsija Metalli 49 Työpaikoilla pitää nyt syksyllä valmistautua luottamusmiesvaaleihin, sillä ne on käytävä lokakuun alun ja joulukuun puolivälin välisenä aikana. Tällä hetkellä virassa olevat luottamusmiehet huomio: jos ette itse jatka enää luottamusmiehenä, niin pitäkää huoli siitä että jatkaja löytyy! Hyvää syksyn aikaa toivottaen, Antero Palomäki puheenjohtaja Metalli 49 Metalli 49:n veteraanien seminaarimatka Eduskuntaan Helsinkiin To Lähtö klo 8.00 Jalon talleilta 8.10 Rientola 8.20 Linja-autoasema laituri 9, Läntisen pitkäkadun puoli Eduskunnan Pikkuparlamentissa, Kansalaisinfo. Seminaari: Ikääntyvien köyhyys Suomessa ruokailu uudessa rakennuksessa suullisen kyselytunnin seuraaminen kotiinlähtö Eduskuntatalossa hissit eivät ole ryhmien käytettävissä. Matkan hinta 15 sisältäen kuljetuksen ja ruokailun seisovasta pöydästä. Isäntänä kansanedustaja Jyrki Yrttiaho Ilmoittautuminen ja maksut Risto Takala ja 49:n toimisto Anu Tuovinen

3 2/2010 metalli 49 edelläkävijä Työllistämiseen aiempaa vähemmän rahaa Työttömyyden kasvuun ei puututa Istuva oikeistohallitus vähentää vuodelle 2011 työttömyyden torjuntaan tarkoitettuja varoja 58 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Palkkatuella tapahtuvaan työllistämiseen varataan rahaa 17 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. Sitä on vaikea ymmärtää yli 13 prosentin työttömyyden kanssa kampailevassa Turun kaupungissa, jossa telakan synkkä tilanne uhkaa nostaa työttömyyden vuodenvaihteessa yli 20 prosentin. Vuonna 2007, siis ennen lamaa, työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (työllistettynä, työharjoittelussa, koulutuksessa jne.) oli työtöntä. Työttömyyden räjähdettyä vuonna 2009 toimenpiteissä oli vähemmän, eli työtöntä. Samaa linja jatkuu ensi vuonna. Hallitus ei torju aktiivisesti työttömyyttä, vaikka enemmän kuin joka viides alle 25-vuotias nuori on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa koko maassa 39 prosenttia, ja Varsinais- Suomessa 75 prosenttia. Vauhti on hirmuinen. Mutta miksi työttömyyden torjuntaa panostetaan vähemmän, vaikka nähdään että työttömyys on pitkittymässä ja jopa työttömän toimeentulo romahtamassa? Oikeisto ajaa armottoman kyynistä ja piittaamatonta politiikkaa. Se pyrkii työttömyysturvan satojen miljoonien säästöihin pudottamalla kymmeniä tuhansia ansiosidonnaiselta turvalta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varaan. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi työttömyysturvan säästöt ensi vuonna 347 miljoonaksi euroksi. Juuri samasta syystä hallituspuolueet ajoivat läpi vuosi sitten työttömyysturvalain heikennyksen, joka vei työttömiltä ansiosidonnaisen koulutustuen 500 työttömyysturvapäivän täyttyessä. Aiemmin koulutukseen osallistuminen jatkoi ansioturvan kestoa. Suomessa kokonaisturva on nyt selväsi heikompi kuin Ruotsissa, jossa turvan kokonaiskesto on 750 päivää. Tappelimme heikennystä vastaan, mutta oikeistoenemmistö ajoi lakimuutoksen voimaan. Tämä kaikki on vain yksi juonne uusliberalistisessa ns. sisäisen devalvaation politiikassa. Sille on ominaista korkean työttömyyden ylläpitäminen, matalat palkankorotukset, jopa palkkojen alentaminen, työttömyys-, eläke- ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, eläkeiän korottaminen ja julkisen sektorin supis- taminen. Sen iskusanoja ovat: julkisen talouden kestävyysvaje ja ylivelkaantumisen pysäyttäminen. Muu hoituu veropolitiikalla: yritysveroja alennetaan ja suurituloisia suositaan, mutta toisaalta kansan enemmistön toimeentuloa kiristetään kulutusveroja korottamalla ja luomalla uusia veroja ja palvelumaksuja. Tätä eliitin politiikkaa aiotaan Suomessa jatkaa myös ensi kevään vaalien jälkeen. Siksi valtamedia, Sanoma-konserni ja median pienemmät paarmat ja hirvikärpäset pörisevät kokoomukselle paalupaikkaa ja kansan tyytymättömyydelle mahdollisimman suurta hukkaputkea! Siksi politiikan todellisesta sisällöstä ja vaikutuksista arjen tasolla ei sallita avointa keskustelua, silloin kun ihmisten toimeentuloa koskevia päätöksiä - Hallitus ei torju aktiivisesti työttömyyttä, vaikka enemmän kuin joka viides alle 25-vuotias nuori on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa koko maassa 39 prosenttia, ja Varsinais-Suomessa 75 prosenttia. Vauhti on hirmuinen. Miksi työttömyyden torjuntaa panostetaan vähemmän, vaikka nähdään että työttömyys on pitkittymässä ja jopa työttömän toimeentulo romahtamassa, kysyy kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Kuvassa Yrttiaho tapaamassa turkulaisia Heikinmarkkinoilla 19. syyskuuta. valmistellaan. Jälkeenpäin kansalaisille kyllä tarjotaan vapaa oikeus hämmästellä: Missä tämäkin on taas päätetty? Tunnettu brittiläinen yhteiskuntatutkija David Harvey on tehnyt osuvan yleistyksen: Uusliberalismin tavoite jakaa tuloja uudelleen ja nostaa yläluokan asemaa on onnistunut. Käynnissä on kaiken aikaa mitä hienostuneimmin muodoin käyty luokkataistelu, jossa edistyksellisetkin tutkijat ovat puhuneet luokkataistelun lakkaamisesta. Todellakin, taistelu on käynnissä kaiken aikaa, mutta kilpailukykypolitiikan kolmikantapöydissä hienostuneeksi hioutunut ay-eliitti on meillä menettänyt kykynsä vaatia ja nojata jäsentensä joukkovoimaan Suomen Metalliliitto tyytyi 1 prosentin palkkalinjaan, Saksan IG Metall vaatii 6 prosenttia. Ranskassa ay-liike on kaduilla ja vastustaa eläkeiän korottamista 62 ikävuoteen meillä istuu kolmikanta-työryhmä miettimässä, miten korkeaa eläkeikää ilkeäisi esittää. Jyrki Yrttiaho kansanedustaja (vas) Varsinais-Suomi, Raisio Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja Tulevaisuusvaliokunnan jäsen Raision kaupunginvaltuutettu Yrttiahon budjettialoitteet Tukea laivanrakennusteollisuudelle ja maakaasuputken toteuttamiseen - Finanssikriisin seurauksena lamaantunut kysyntä on ajanut koko Euroopan laivanrakennusteollisuuden rakennekriisiin. Työttömyys on jo nyt 50 prosentin luokkaa. Tässä pudotuspelissä Suomen laivarakennusteollisuuden jatkuminen on vakavammin uhattuna kuin koskaan. Millään toimialalla ei ole koettu vastaavaa, sanoo kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Hän on jättänyt eduskunnassa talousarvioaloitteen, jossa vaaditaan 30 miljoonaa euroa laivanrakennusteollisuuden innovaatio- ja ympäristötukeen sekä erityisesti Turun seutukunnan työllisyyden tukemiseen. - Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2011 ei sisällä mitään konkreettisia toimenpiteitä Suomen laivanrakennusteollisuuden auttamiseksi kriisin yli, Yrttiaho kritisoi. Vuodenvaihteessa Varsinais-Suomessa on työttömänä yli laivanrakentajaa. Suorat ja välilliset vaikutukset heijastuvat laajasti muualle Suomeen ja erityisen rajuina Turun seutukunnan julkiseen talouteen. - Tukien ehdoksi on asetettava korkea kotimaisuusaste ja kotimaisen ammattityövoiman työllisyydestä huolehtiminen, vaatii Yrttiaho. Hän esittää lisäksi, että hallitus käynnistää kansallisen kehittämisohjelman Suomen ja Venäjän välisen telakka- ja offshoreyhteistyön vauhdittamiseksi. Maakaasuputkihanke työllistäisi tuhansia Maakaasuputkihanke Turun talousalueelle on ollut vireillä pitkään. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on riittävä vuotuinen käyttö kaasulle. Turun seudulle on suunniteltu mm. maakaasua käyttävää voimalaitosta, joka korvaisi hiiltä kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. - Päätökseen hankkeen jatkosta vaikuttaa merkittävästi vuoden 2011 tuloja menoarvioon liittyvien energiaveropäätösten sisältö. Hallituksen veroesitys heikentäisi toteutuessaan oleellisesti maakaasun kilpailuasemaa, Yrttiaho sanoo. - Maakaasu olisi ympäristöystävällinen ja energiatehokas polttoaine. Kaasua voidaan käyttää monipuolisesti myös teollisuuden eri prosesseissa sekä laivaliikenteen tulevaisuuden polttoaineena. - Tässä kilpailutilanteessa valtion on osallistuttava merkittävällä panoksella maakaasuputken rakennuskustannuksiin. Putkiprojektin työllistävä vaikutus on suoraan noin 1000 henkilötyövuotta ja välilliset vaikutukset kaksi- tai kolminkertaiset, sanoo Yrttiaho. Hankkeen käynnistämiseen on osoitettava 15 miljoonaa euroa vuodelle Lisärahaa omaishoitoon ja asbestialtistuneille Yrttiaho vaatii myös omaishoitoon lisämäärärahaa 40 miljoonaa euroa. Omaishoitajia on Suomessa jo satoja tuhansia. Vuoden 2004 arvion mukaan Vuonna 2009 vain noin omaishoitajaa sai kunnallista omaishoidon tukea. Omaishoidon tuki on edelleenkin kuntien harkinnanvarainen etuus, minkä seurauksena omaishoitajat ja hoidettavat ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen, muistuttaa Yrttiaho. Omaishoidon tuen tarve kasvaa voimakkaasti. Väestön ikääntyminen ja kuntien heikentyneet laitospalvelut lisäävät painetta kotihoidossa. - Omaishoitajille on järjestettävä kuntoutusta ja taattava 5 vapaapäivää kuukaudessa nykyisen kolmen tilalle. Vapaapäivistä tulee tehdä asiakkaille maksuttomia. Nyt kunnat perivät omaishoitajien vapaapäivinä järjestetystä hoidosta kohtuuttomia tulosidonnaisia asiakasmaksuja. Asbestille altistuneiden järjestöille on niin ikään saatava terveysneuvontaan ja kuntoutukseen lisärahaa. Asbestille altistuneita arvioidaan olevan Suomessa noin Asbestin aiheuttamista ammattitaudeista kärsii lähes ihmistä. - Asbesti on edelleenkin merkittävin ammattitautikuolemien aiheuttaja maassamme. Kuolemantapauksia todetaan ja tilastoidaan vuositasolla ja asbestin suoranaisesti aiheuttamia ammattitauteja todetaan vuosittain useita satoja, Yrttiaho perustelee tuen tarpeellisuutta. Yrttiahon jättämissä budjettialoitteissa esitetään myös rahoitusta valtatie 8: n parantamiseen, paikallisjunaliikenteen käynnistämiseen Turusta Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin suuntaan sekä yhteisöradioiden tukemiseen.

4 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 Trafotekin Veijo Laukkanen: Työntekijöiden yhtenäisyydestä neuvotteluvoimaa Kun Veijo Laukkanen tuli valituksi Trafotek Oy:n pääluottamusmieheksi kaksi vuotta sitten, hän joutui aloittamaan tyhjästä. Laukkasen edeltäjä oli lähtiessään tyhjentänyt luottamusmiehen kopin tietokoneen kovalevyä myöten. Yrityksen nopeasta kasvusta johtuen neuvotteluorganisaatio ei pysynyt kehityksessä mukana sitä oli lähdettävä rakentamaan. Trafotek Oy on 2000-luvun alun jälkeen kasvanut kovaa vauhtia. Yrityksen Turun tehtaalla on nyt 260 työntekijää, kun kymmenisen vuotta sitten työssä oli 60 henkeä. Yrityksellä on tehdas nyt myös Kiinassa ja uusi noin 50 työntekijän yksikkö on rakenteilla Viroon. Trafotek valmistaa sähkömuuntajia ja kuristimia, joita asennetaan mm. laivoihin ja hisseihin. Pääluottamusmies Veijo Laukkasen mukaan kuluva vuosi on ollut haasteellinen, mutta piristymistä on jo tapahtunut. Työntekijät yhteen rintamaan Vastaanottajana nykyisin työskentelevä Laukkanen on ollut Trafotekilla eri tuotannon tehtävissä kaikkiaan kymmenen vuotta. Hän laskee pääluottamusmiesaikaansa sisältyneen kaksi isompaa kriisiä työntekijäpuolen ja työnantajan välillä: Parake-uudistus keväällä 2010 ja irtisanomiset vuoden vaihteessa ovat aiheuttaneet kritiikkiä, Laukkanen sanoo. Työntekijöiden asemaan on saatu Laukkasen pääluottamusmieskaudella kuitenkin merkittäviä parannuksia. Perusasioista on lähdetty neuvottelemaan ja rakennettu mm. yhteistoimintaryhmä. Uudistukset on saatu neuvotteluteitse. Mahdolliset erimielisyydet on neuvoteltu normaalin neuvottelujärjestyksen mukaisesti, Laukkanen sanoo. Hän on ryhtynyt perustamaan Trafotekille myös työhuonekuntaa. Tuleviksi tavoitteikseen pääluottamusmiehenä Laukkanen asettaa luottamusmiesorganisaation kehittämisen. Työntekijäpuolen voima työnantajan kanssa neuvoteltaessa on yhtenäisyydessä, Laukkanen tähdentää. Yhteistyötä yhdessä Olemme yhdessä työnantajan kanssa pystyneet kehittämään yrityksen eri toimintoja. Kaikkea emme ole vielä saaneet valmiiksi, mutta neuvottelujen kautta kaikista mahdollista eteen tulevista haasteista on selvitty neuvottelemalla, tavoitteena yhteisymmärrys asioista. Hyvinvoiva työyhteisö on kaikkien yritysten menestymisen edellytys. Myös vuokramiesten ja määräaikaisten työntekijöiden käyttämisestä on päästy sopimukseen, Laukkanen kertoo. Viroon avattavan tehtaan vaikutusta Turun työllisyystilanteeseen hän ei vielä uskalla arvailla. Viimeksi, kun Trafotek laajensi Kiinaan, kasvoi työntekijämäärä myös Suomessa. Tulevaksi tavoitteekseen Trafotekin pääluottamusmiehenä Veijon Laukkanen asettaa mm. luottamusmiesorganisaation kehittämisen. Työntekijäpuolen voima työnantajan kanssa neuvoteltaessa on yhtenäisyydessä, Laukkanen tähdentää. Palkoista sopimisessa kitkaa Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on viime kierroksilla lisätty paikallista sopimista tuntuvasti. Työnantajaliittohan periaatteessa ostaa TES:lla työrauhan. Ovatko korotukset riittäviä, Laukkanen kysyy ja viittaa onnettomiin prosenttikorotuksiin. Nollalinjaa on perusteltu EK:n taholta kovan kasvunkin aikana työpaikkojen säilyttämisellä, mutta silti useissa suomalaisissa yrityksissä turvauduttiin irtisanomisiin ja siirrettiin työtehtävät halvempiin maihin. Trafotekilla katsotaan, että työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteisesti sopiman Parake-järjestelmän säännöksiin pitäisi tarkemmin kirjata se, miten järjestelmä työpaikoille luodaan. Nykyisessä ohjeistuksessa annetaan vain suosituksia. Trafotek Oy on kasvanut noin kymmenessä vuodessa kuudenkymmenen työntekijän yrityksestä yli kahden ja puolen sadan työntekijän tuotantolaitokseksi. Laajeneminen on tapahtunut muun teknologiateollisuuden painiessa kriisissä. Kova suoritus harva suomalainen yhtiö kasvaa ja työllistää laman pohjalla. Kasvu pienestä suureksi ei kuitenkaan ole sujunut kitkatta. Pienehkön perheyrityksen johtamiskäytännöt elävät työpaikalla vielä. Työnantajan näkemys työntekijöiden edunvalvonnasta oli pitkään lähinnä se, että luottamusmiehen tehtävien hoitamiseen kuluva aika on pois tuottavasta työstä. Työnantajan asenne on muuttumassa. Pääluottamusmies Veijo Laukkasen työ luottamusmiesorganisaation vahvistamiseksi vastaamaan yrityksen kokoa on alkanut tuottaa tulosta. Vaikka matka vanhakantaisesta työnantajavallasta moderniin henkilöstöpolitiikkaan on Trafotekilla aloitettu, jotkut työnantajan käytännöt viittaavat silti edelleen hajota ja hallitse -taktiikan käyttöön. Vai miltä kuulostaa työnantajan rakentama esimiesjärjestelmä, vuoron vanhimmat, jossa joillekin äänekkäimmille lattiatason työntekijöille on annettu työnjohdollista valtaa sen kummemmin heitä tehtävään kouluttamatta. Myös tuotantopäälliköiden työnjohtamiskäytännöt eroavat toisistaan tehtaan eri osissa. Nämä toimintatavat ovat olleet omiaan luomaan keskinäistä eripuraa työntekijäryhmien välille. Yrityksen pääluottamusmiestä on kiittäminen tinkimättömästä puuttumisesta näihinkin epäkohtiin. Nyt työnjohtoa Perinteitä kunnioitettava Veijo Laukkanen sanoo pääluottamusmiehen tehtävän edellyttävän kykyä pitkäjänteiseen työntekijöiden etujen ajamiseen ja etujen valvontaan. Luottamusmieheltä edellytetään korkeaa moraalia. - Ei pidä tyytyä siihen mitä on, vaan tavoiteltava enemmän. On tunnettava historia ja tiedostettava, että aikaisemmat sukupolvet ovat taistelleet meidän sukupolvemme hyväksi, Laukkanen sanoo. Pääluottamusmiehen kopin seinällä hänellä on kuva Metalli 49:n perustavasta kokouksesta. - Metalli 49 on tiukka edunvalvoja, vanhempi kuin koko Metalliliitto. Kun uusi työntekijä tulee ja haluaa liittyä liittoon, osoitan tuota kuvaa ja kerron mistä on liikkeelle lähdetty, Trafotekin pääluottamusmies sanoo. Moderni yritys arvostaa luottamusmiehen työtä on alettu yhtenäistää mm. koulutuksen avulla. Myös Parake-järjestelmän uudistus keväällä 2010 aiheutti yrityksessä voimakasta ristiriitaa. Työntekijäpuolelle ei annettu riittävästi tietoa Parake-työryhmän työskentelystä. Aluksi työryhmän kokouksissa osa työntekijäpuolen mandaatilla istuneista edustajista oli juuri vuoron vanhimpia, käytännössä siis esimiesasemassa. Tilanne saatiin tässäkin tapauksessa nimenomaan pääluottamusmiehen määrätietoisen toiminnan ansiosta korjattua. Nykyisin Parake-työryhmässä työntekijöiden edustajina toimivat ainoastaan työntekijöiden luottamustehtäviin valitut. Oireellinen oli kuitenkin toimitusjohtaja Pertti Arvosen pyrkimys osin jopa estää yllämainituista epäkohdista kertominen Metallityöväen ammattiosasto 49:n jäsenlehdessä. Työpaikan ongelmat eivät ratkea maton alle lakaisemalla ja työntekijäpuolen sananvapausoikeuksiin puuttumalla. Moderni yritys arvostaa luottamusmiehen työtä. Yhtä kaikki, Trafotekin tapahtumia kannattaa seurata tarkasti. Yrityksen pääomistaja, teollisuusneuvos Rauno Mattila on merkittävä työnantajavaikuttaja ja ollut keskeisissä asemissa työnantajajärjestöjen päättävissä elimissä. Työnantajan toiminta Trafotekilla saattaa siis kieliä työnantajalinjasta laajemminkin. Tänään Trafotekilla, huomenna koko Turun seudun teknologiateollisuudessa? Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja Pasin pakina YT-neuvottelut tarkoittavat virallisesti yhteistoimintaneuvotteluja. Mistään yhtäköyttä-yhdistysten palavereista ei kuitenkaan voida puhua. Kyseisissä YT-neuvotteluissa on aina työntekijän pää pölkyllä ja entistä useammin jo pölkyn viereen pudonneena irtopäänä ennen kuin varsinaiset neuvottelut on edes aloitettu. Käytännössä YT tarkoittaa YHTÄ TURPAAN VE- TOA, jonka tuoksinassa köysissä roikkuu useimmiten lomautuksen tai irtisanomisuhan alla oleva työntekijä. Kehätuomarina näissä yksipuolisissa matseissa häärivät ylikansalliset pörssiyhtiöt ja Suomen EK: n pamput sekä Venäjä-pilkkaa lietsovat oikeistoklopit. YT-neuvotteluiden huipentuma tapahtui taannoin, kun neuvottelut aloitettiin Valamon munkkiluostarissa. Vaikka asia koskeekin tässä vaiheessa luostarin henkilökuntaa niin on oletettavaa, että kohta ovat myös munkit riistäjien kalmakourissa. Valamon perinteisiin kuuluu, että luostarin on elätettävä itse itsensä, muun muassa matkailijoilla ja viinitilan antimilla. Onko asia niin, että myös munkkien mietiskelystä ja Yhtä Turpaan vetoa hiljaiselosta pitää tehdä markkinatalouden tuoksinassa voitollista toimintaa? Miten voi mietiskellä voittoa tuottavasti? Millä mitataan mietiskelyn joutuisuus ja suoritustaso tai aikaansaannokset? Varmaan koulutettuja kellokalleja on turha etsiä munkkien hengellisen urakoinnin mittaajiksi. Karmivinta lienee se, jos mietiskely menee tappiolliseksi ja luostarissa aletaan vaatia valtiolta tukitoimia mietteliään hiljaisuuden säilyttämiseksi päinvastoin kuin esimerkiksi telakoilla, joissa halutaan kuonapyssyjen ja työn äänien jälleen kuuluvan. Ehkä munkkien pitää ruveta lakkoilemaan ja lopettaa mietiskely kokonaan. Pitäisi ehkä alkaa mietiskellä ääneen niin päättäjät saisivat kuulla rumimmatkin mietteet. Kaiken kaikkiaan on Valamon munkkiluostarilla kuitenkin pyyhkinyt melko hyvin. Kun noin 700 vuoden toiminnan jälkeen on heidän historiansa ensimmäiset YT-neuvottelut vasta käynnistetty. Seuraavat 700 vuotta voivat kuitenkin johtaa luostarin toimintojen ulkoistamisiin ja halpamaisten mietiskelijöiden sisäänajoon, joita löytyy riittävästi nykyisestä hallituksesta. Turpaan veto tosin alkaa jossain vaiheessa kohdistua oikeaan osoitteeseen eli oikeistoon, hiljaisuutta kaihtamatta. Eläkeläisten YT:t Eläkeläisten kustannuksella käydään myös jatkuvia YT-neuvotteluja. Tosin neuvottelut ovat poikkeuksellisesti yhdenvälisiä neuvotteluja. Eli ministerit ja hallitus neuvottelevat itsensä kanssa. Nykyisiltä tai tulevilta eläkeläisiltä ei sananpartta kaivata. Nyt kun eletään suurtyöttömyyden aikaa, niin kaikkialla mediassa myllytetään työurien pidentämisen tarpeellisuudesta. Tietenkin ideana lahtarioikeistolla on se, että työväestö kupsahtaisi työnsä ääreen, jotta säästyneet eläkerahat jäisivät heidän kähmittävikseen. Toinen juoni perustuu ihmisten rampauttamiseen työelämässä niin rämppäkintuiksi, etteivät kykene enää marssimaan mielenosoituksissa eläkkeidensä puolesta. Tulee vaan mieleen, että millä työuria pidennetään, kun kaikille ei ole töitä nytkään, ei edes ulkomaiselle halpatyövoimalle. Häpeällistä touhua kuvitella raskaissa metalli-, rakennus- tai kaivostöissä raataneiden ihmisten jaksavan yli 30 vuotta terveen paperit eväsrepussaan. Raadollisin sanoma on kuitenkin jo aikoja sitten esitetty kapitalistin taholta julkisuuteen. Nykyään päästään eläkkeelle liian terveenä. Voihan mullisaukon pentu, mitä juttua! Meillä ovat äänestäjät ikävä kyllä valinneet eräille päättäjäpaikoille nuoria oikeistokoltiaisia, jotka eivät ole eläessään töitä tehneet vaan päässeet isänsä rahamassin turvin hetkelliseen valta-asemaan. Eläkeläisten YT:t tarkoittavatkin hallituksen taholta: Yrittäkää Taapertaa. Amm attiyhdistysliikkeen on nyt kaikilta osin herättävä henkiin ja tehtävä se, mikä on kannaltamme välttämätöntä, eli taistella. Pasi Heikkilä luottamusmies, Stx Finland Turun kaupunginvaltuutettu (vas)

5 2/2010 metalli 49 edelläkävijä Jättirahastojen purkamisesta keskusteltava avoimesti Eläkepolitiikan nykylinja lisää köyhyyttä Kaksituhatta luvun alun eläkepolitiikkaa hallitsee Kelan vastaavan tutkijan Pertti Honkasen arvion mukaan eläkkeiden ehtojen kaikinpuolinen kiristäminen: ikärajojen nostaminen, varhaiseläkkeille pääsyn vaikeuttaminen, indeksisuojan heikentäminen ja uutena piirteenä ns. elinaikakerroin sekä yksityisten, maksuperusteisten ja rahastoivien järjestelmien suosiminen. - Yksityisen sektorin eläkerahastoja on kasvatettu noin 50 vuotta ja kasvatetaan ilmeisesti edelleenkin ilman, että niitä tosiasiallisesti käytetään eläkkeiden maksuun, sanoo Kelan tutkija Pertti Honkanen. Metallin isojen osastojen nuorten tapaamisessa Metalli 49:n kesäpaikassa Ali-Kirjalassa puhuneen Pertti Honkasen mukaan erityisesti nuorten ikäluokkien tulisi olla huolissaan eläketurvan heikentämisestä, sillä eläkeikärajan korottaminen vaikeuttaa entisestään nuorten työllistymistä. Eläkepolitiikan suunta näyttää johtavan tulevaisuuden eläkkeiden huomattavaan heikkenemiseen. Yksityisiä eläkkeitä halutaan lisätä Suomen eläkejärjestelmä koostuu julkisen vallan ylläpitämästä lakisääteisestä osasta sekä työsuhteisiin perustuvasta etuusperusteisesta työeläketurvasta, jota rahoitetaan työntekijöiden ja työnantajien pakollisilla eläkemaksuilla. Eläkejärjestelmien kolmatta tyyppiä edustavat vapaaehtoiset yksityiset eläkevakuutukset, joissa eläke määräytyy käytännössä maksukyvyn mukaan. - Eläkepolitiikkaa myös Suomessa on ohjattu ylikansallisesti OECD:n ja EU:n taholta, sanoo Honkanen. Ohjauksessa on näkynyt vahva uusliberalistinen vaikutus. Uusliberalistit pitävät markkinaehtoisuutta parempana kuin julkista järjestelmää. - Uusliberalistit pitävät yksilöllisiä, yksityisiä eläkkeitä parhaana vaihtoehtona, Honkanen tiivistää. Myös rahastoihin perustuvien järjestelmien edistäminen on uusliberalistiselle eläkepolitiikalle ominaista. Käytännössä vapaaehtoisten yksityisten eläkevakuutusten ottamista edistetään mm. verohelpotuksin. Lakisääteisen eläketurvan heikennykset edistävät nekin yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden päämääriä: - Yhtenä tavoitteena on luoda markkinoita yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden ja pankkien tuotteille, Honkanen sanoo. Rahastojen tuotto ei koidu eläkeläisten eduksi Suomen työeläkejärjestelmä perustuu rahastoinnille. Lainsäädännössä rahastoinnin tarkoitusta ja tavoitetasoa ei kuitenkaan ole määritelty selkeästi. Eläkemaksuista päättäminen on sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehdyillä uudistuksilla on helpotettu työeläkeyhtiöiden riskinottoa ja mahdollisuuksia sijoittaa eläkevaroja ulkomaisiin osakkeisiin ja arvopapereihin, myös erityisen riskialttiisiin johdannaisiin. Eläkemaksuja on rahastoitu vuodesta 1962 alkaen yhteensä 37 miljardia euroa vuoden 2008 rahan arvolla laskettuna. Vuoden 2009 lopussa rahastojen arvo oli 125 miljardia euroa. Honkasen mukaan on epäselvää, mikä on rahastoinnin tehtävä Suomessa ja miksi rahastoinnille on annettu niin suuri merkitys eläkejärjestelmässä. Valtionvarainministeriön kanta on, että rahastointia tulee jatkaa eikä rahastoja tule purkaa eläkkeensaajien eduksi. - Rahastojen kartuttamisella tavoitellaan säästämisasteen nostoa yksityisten investointien rahoittamiseksi. Yksityisen sektorin eläkerahastoja on kasvatettu noin 50 vuotta ja kasvatetaan ilmeisesti edelleenkin ilman, että niitä tosiasiallisesti käytetään eläkkeiden maksuun, sanoo Honkanen. - Rahastoiduilla varoilla tapahtuva keinottelu ei lisää kansantaloudessa tuotettua arvoa. Vuonna 2007 OECD-maiden yhteenlasketut eläkevarat olivat miljardia dollaria, 111 prosenttia BKT:sta. Vuoden 2008 finanssikriisi alensi varojen arvoa 5400 miljardia dollaria eli 23 prosenttia, Honkanen kuvaa rahastoinnin riskejä. Nykyisen eläkepolitiikan seuraukset Nykyisen eläkepolitiikan seurauksena Honkanen näkee eläkeläisväestön aseman heikkenevän entisestään suhteessa työikäiseen väestöön sekä entistä syvemmän eläkeläisten köyhyyden. - Jos tasokorotuksia ei tehdä, jäävät vähimmäiseläkkeet jälkeen tulokehityksestä. Yleistyvä työttömyys, pätkä- ja osa-aikatyöt huonontavat eläkekertymiä. Elinaikakerroin alkaa pienentää alkavia eläkkeitä ja jo maksussa olevien eläkkeiden huono indeksisuoja heikentää eläkkeiden reaaliarvoa, Honkanen listaa. - Jos rahastoinnin tarkoituksena on ollut helpottaa suurten ikäluokkien eläkemenojen rahoitusta, rahastoja pitäisi käyttää siihen juuri nyt, Honkanen huomauttaa. Hän toivoo keskustelua rahastoinnin tavoitteista ja kyseenalaistaa rahastojen massiivisen koon. Ruotsissa eläkerahastoja on purettu 2000-luvun alussa 155 mrd:n kruunun arvosta. Toimilla on parannettu eläkkeensaajien asemaa ja helpotettu nuorityöttömyyttä. Johannes Yrttiaho Mukaan naisjaoston toimintaan! Metalli 49:n naisjaoston vetäjäksi valittiin viime keväänä konetyöntekijä Pirjo Oksala Fläkt Woodsilta. Pirjon johdolla jaosto on ryhtynyt järjestämään syksyn tapahtumia. - Ennen naiset kuuntelivat kotona miestensä juttuja työpaikan ja ammattiyhdistyksen tapahtumista. Naisjaostossa naisille on tarjolla ihan omaa toimintaa, sanoo Pirjo Oksala. Naisjaosto järjestää koulutustilaisuuksia, saunailtoja ja muita vapaa-ajan tapahtumia. Se järjestää myös yhteisiä tapahtumia muiden ammattiosaston jaostojen kanssa. - Lokakuussa on yhteinen piknikristeily työsuojelujaoston kanssa. Risteilyllä on luvassa koulutusta ja yhdessäoloa. Ilmoittautua voi toimistoon Anulle, Pirjo sanoo. Hän toivottaa kaikki Metalli 49: n naisjäsenet tervetulleiksi jaoston toimintaan: - Mukaan kannattaa tulla vaikka vain pelkästä uteliaisuudesta katselemaan, millaista meininki on. Tule mukaan! Ota yhteyttä! naisjaoston vetäjä Pirjo Oksala Ennen naiset kuuntelivat kotona miestensä juttuja työpaikan ja ammattiyhdistyksen tapahtumista. Naisjaostossa naisille on tarjolla ihan omaa toimintaa sanoo Metalli 49:n naisjaoston vetäjä, konetyöntekijä Pirjo Oksala Fläkt Woodsilta. Naisjaoston ja työsuojelujaoston piknik-risteily lauantaina 16. lokakuuta. Risteilyllä koulutusta ja yhdessäoloa. Ilmoittautumiset osaston toimistoon Anulle: , Ay-lentopallon SM-kilpailuissa hopeaa Metalli 49:n lentopallojoukkue voitti Littoisissa järjestetyssä ay-lentopallon SMturnauksessa hopeaa. Joukkue pelasi kovatasoisessa A-sarjassa, jossa sarjapelaajien käyttöä ei rajoiteta. Hopeaa voittaneessa joukkueessa pelasivat Tuomas Alatalo, Timo Murtojärvi, Tapio Pyysalo, Esa Saarinen, Ari Salo, Antti Siivonen, Jarmo Tammilehvä ja Aki Vänskä. Joukkueen kapteenina ja kokoajana toiminut Esa Saarinen STX:n telakalta on koonnut joukkuetta vuodesta 2006 alkaen. Sitä ennen Jarmo Ketokoski toimi kokoajana parikymmentä vuotta. Menestystä on tullut aiemminkin ja osaston suuruuden päivinä turnauksiin on kuuleman mukaan menty jopa lentokoneella. - Kun vuonna 2006 keräsin joukkuetta ensikerran STX:n Turun ja Rauman telakoilta, silloin nimellä STX, sijoituimme B-sarjassa kymmenenneksi. Metalli 49:n joukkue oli tuolloin A-sarjassa viimeinen eli neljäs. Joensuussa vuonna 2009 joukkueemme otti pronssia niin ikään B-sarjassa, tuolloin pelasimme Metalli 49:n joukkueella. Silloin oli mukana telakalta yksi tyttö, Tiina Kuusisto, jolla oli kokemusta naisten 1.sarjasta. Pudotimme alkusarjassa kovan joukkueen Loimaalta, jossa oli mukana mestaruussarjaan nousseen Loimaa Hurrikaanin pelaajia. - Äänekoskella 2008 osallistuimme A-sarjaan. Vastassa oli mm. Anssi Vesanen joka esiintyi keskitorjujana maailmanliigajoukkueessa ja on valittu useasti SM-liigan tähtikuusikkoon. Silloin voitimme yhden pelin, muistelee Saarinen. TUL:n juhlavuonna 2009 kisat jäivät väliin, sillä pelit olisivat olleet vasta kesäkuussa. Metalli 49:n joukkue koostuu entisistä pelaajista, jotka eivät enää pelaa sarjapelejä. Tänä vuonna piti saada kasaan vahva ja kokenut joukkue, mutta pikkuhiljaa nimimiehiä putosi pois. Kokeneet Kari Suominen ja Norjasta palannut Jarmo Marttia jäivät loukkaantumisten takia pois. - Saimme onneksi Metalli 57: sta lainaksi, isänsä pojan, Tuomas Alatalon. Tumppi on ollut Metalli 49:n joukkue etualalla punaisissa neljäysipaidoissa. Hopeaa voittaneessa joukkueessa pelasivat Tuomas Alatalo, Timo Murtojärvi, Tapio Pyysalo, Esa Saarinen, Ari Salo, Antti Siivonen, Jarmo Tammilehvä ja Aki Vänskä. - Kevään ensi helteet sattuivat juuri tuohon viikonloppuun. Paidat eivät meinanneet kuivua edes yön aikana, sanoo hopeajoukkueen kapteeni Esa Saarinen. Salossa pari vuotta naisten liigajoukkueen kakkosvalmentaja ja voittanut kaksi mestaruutta. Raision Loimun passarina, liigan treeneissäkin käynyt Tumppi oli orkesterimme kapellimestari ja jakeli palloja hyökkääjille. Loistavista passeista tällainen keskihorjujakin osui palloon, kertaa Esa Saarinen Metalli 49:n joukkueen menestyksen taustoja.

6 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 Isojen osastojen nuoret suuntasivat nuorisotoimintaa Metalliliiton kolmen suuren osaston, Tampereen ao. 7 ja Helsingin ao. 5 sekä Turun ao. 49:n, nuorisojaostot kokoontuivat elokuussa Kirjalassa. Metalli 49:n nuorten isännöimä viikonloppu kului koulutuksen ja yhdessäolon merkeissä. Vieraat saapuivat jo perjantai-iltana. Ilta kului majoittuen, saunoen ja grillaten. Lauantaiaamupäivän ohjelmassa oli koulutusta. Aluksi Metalli 49: n varapuheenjohtaja ja opintojaoston vetäjä Reijo Nylander toivotti vieraat tervetulleiksi ja kertoi isojen osastojen yhteistyön taustoista. - Isot vasemmistojohtoiset osastot ovat tarpeellinen piikki liiton lihassa. Toimimme oppositiossa voimakkaasti, näkyvästi ja kuuluvasti, Nylander tiivisti. Isot osastot ovat vaikuttaneet liitossa mm. yhteisin aloittein. Vaikuttaminen ulottuu tarpeen vaatiessa myös lainsäädäntötyöhön saakka. Nylander kertoi isojen osastojen lähetystöjen vierailleen eduskunnassa useasti. Telan Jarmo Kallio ja Kelan Pertti Honkanen luennoivat seminaarissa suomalaisesta eläkepolitiikasta. - Eläketurvan heikennykset ja eläkeiän myöhentäminen vaikeuttavat nuorten työllistymistä, Pertti Honkanen Metalli 49:n kesänviettopaikassa Paraisten Ali-Kirjalassa kokoontuneet Metalli 7:n, Metalli 5:n ja Metalli 49:n nuoret ryhmittyivät yhteiskuvaan kuvanveistäjä Veikko Karskelan lahjoittaman veistoksen ympärille. perusteli aiheen tärkeyttä nuorten kannalta. Tulevaisuuden eläkkeiden suuruudesta ja eläkkeelle pääsyn ikärajasta ei työelämässä aloittelevalla ikäpolvella ole enää varmuutta. Liiton autettava jäsenten arjessa Seminaari-iltapäivä kului Metalliliiton järjestösihteerin Ville-Petteri Risbergin vetämän nuorisotoimintakoulutuksen merkeissä. Ryhmätöiden avulla pohdittiin tapoja järjestää vaikuttavampaa toimintaa. - Lomautusten ja irtisanomisten jälkeen olisi tärkeää, että liitto pitäisi yhteyttä jäseniinsä ja olisi tavalla tai toisella mukana jäsenten arjessa, Risberg sanoi. Keskustelussa peräänkuulutettiin toiminnallisempaa otetta Metalliliittoon. - Esimerkiksi TES-neuvotteluja pitäisi vauhdittaa Saksan IG Metallin tapaan lakoilla, seiskalaisten joukosta ehdotettiin. Toisaalta porukassa oltiin melko varmoja siitä, ettei liiton johdon työnanatajan kanssa kaikessa hiljaisuu- dessa käymiin pikaneuvotteluihin paljon ehtisi kentällä reagoida. Keväällä tavataan Tampereella Lauantai-ilta ja yö kuluivat saunoen ja jutustellen. Vierailijat Metalli 7:sta ja 5:sta olivat tyytyväisiä viikonlopun antiin. Yhdessä sovittiin, että seuraava kokoontuminen järjestetään ensi keväänä Tampereella. Metalli 7:n Antti Salonen toivotti neljäysiläiset tervetulleiksi. Suunnitelmissa on järjestää mm. seminaari ja illanvietto Särkänniemessä, perusteellista saunomista unohtamatta. Metalli 49:n varapuheenjohtaja ja Reijo Nylander kertasi isojen osastojen yhteistyön merkitystä nuorille: - Olemme tarpeellinen piikki liiton lihassa. Toimimme oppositiossa voimakkaasti, näkyvästi ja kuuluvasti, hän kiteytti. Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg luennoi nuorille vaikutusmahdollisuuksista liitossa. Metalli 49:n nuorten Pikkujoulun piknikristeily M/S Galaxy (Turku-Maarianhamina-Turku) Ohjelma - Tapaaminen Siljan terminaalissa 7:30. - Aamupäivällä seminaari aiheesta "Ay-liike ja vasemmisto". Puhumassa mm. ay-asiantuntija Pertti Vuorio. Lisäksi Metalli 49:n Joonas Laine kertoo Saksan metalliliiton toiminnasta. (Seminaari järjestetään yhteistyössä Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksen kanssa.) - Iltapäivällä vapaata ohjelmaa. - Paluu Turkuun 19:15. Matkaan sisältyy aamiainen ja buffetruokailu. Tampereen Metalli 7:n Antti Salonen (kuvassa oikealla) Sandvik Mining and Constructionilta kutsui neljäysiläiset ensi keväänä käymään vastavierailulla Tampereella. Saman osaston Jussi Saarivuori Metso Mineralsilta oli hengessä mukana. Tule mukaan Metalli 49:n nuorisotoimintaan! Lisätiedot: nuorisojaoston vetäjä Johannes Yrttiaho, , tai Joonas Laine, , Tule ja tuo työkaverisikin! Ilmoittautuminen mennessä osaston toimistoon tai Ilmoittautumisen yhteydessä maksetaan 10 pantti, jonka saa takaisin terminaalissa. Osaston tilinumero on , viestiksi "Pikkujoulupiknik 4.12.". Lisätiedot: Johannes tai Joonas

7 2/2010 Verotus ja eläkeläiset Sieltä otetaan, mistä saadaan helpoimmin. Näin on päättänyt sinivihreä Suomen hallitus. Jo työnantajien Kelamaksun poisto osoitti, millä tavalla asiat hoidetaan. Energiaveron avulla hallitus korvaa aiheutuneen loven budjetissa. Maksumiehiksi ovat joutuneet eläkeläiset, keskija pienituloiset: elämisen ja asumisen peruskustannukset kuten lämpö, sähkö, vesi, kiinteistövero ja jätemaksut nousevat. Samalla ollaan siirtymässä tasaveroa kohti. Rikkaathan eivät maksa pääomatuloista kunnallisveroa. Hallituksen veroratkaisun myötä monet kunnat ovat joutuneet korottamaan kuntaveroa. Oikeudenmukainen veroratkaisu olisi verottaa maksukyvyn mukaan ja poistaa hyvätuloisten verokikkailut. Tästä ei sinivihreä hallitus ole huolissaan, se vaikenee koko asiasta. Puoliväli-indeksi takaisin Työeläkeindeksi olisi palautettava puoliväli-indeksiksi, jossa palkkojen muutoksesta otetaan huomioon 50 prosenttia ja kuluttajahintojen muutoksesta 50 prosenttia. Taitettu indeksi astui voimaan kaikille 2005, jossa palkkojen muutoksesta otetaan huomioon 20 prosenttia ja kuluttajahintojen muutoksesta 80 prosenttia, mikä tarkoitti ostovoiman pudotusta 1 prosentilla vuodessa. Tämä vääryys olisi poistettava eläkeläisiltä! Martti Katajainen Metalli49:n veteraanijaoston puheenjohtaja Jokaisen metalli 49 edelläkävijä RAAVAAN MIEHEN elämässä pitää olla nalle Anteeksi mitä? Kun vakuutukset ovat kunnossa, niiden antama turva seuraa rakkaan pehmonallen lailla raavastakin miestä kaikkialle ajattelitpa asiaa tai et. Ota yhteyttä ja hoida omat ja koko perheesi vakuutukset kerralla kuntoon meillä. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva yhteyspäällikkö Kimmo Tuominen, puh Käsityöläiskatu 4, TURKU puh. (02) Hymyile, olet Turvassa Metalli 49:n veteraanijaoston toiminta 2010 To klo Juttutupa, klo Kehitysryhmä. Rientola, Pulmussuonk. 86. Ma klo Rientola. Levyntyöstökoneiden historiaa kuvin ja kommentein. Rientola. To Eduskuntavierailu ja Ikääntyvien köyhyys Suomessa seminaari klo Eduskunnan pikkuparlamentissa, eduskunnan kyselytunti klo P a l v e l u n u m e r o w w w. t u r v a. f i Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. Kutsu A4_RaavasNalle_Metalli49_Turku_ indd :17:46 Kuukausikokoukset ja tapahtumakalenteri: Ke Syystapaaminen klo Turun VPK:n talo. Monipuolinen ohjelma ja kunniamerkkien jako osaston jäsenille, jotka täyttävät 80 vuotta vuonna Ke Seminaari, vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja joululounas klo Amica Ravintola, Wärtsilä. Stålarminkatu 45. Ammattiyhdistysväen syystapaamiseen Turun VPK:n talolle Eskelinkatu 5. Keskiviikkona klo Tilaisuuden avaa kansanedustaja Jyrki Yrttiaho Juhlapuhe Esko Seppänen Luovutetaan vuoden 2010 aikana 80 vuotta täyttäville osasto 49:n jäsenille kunniamerkit, monipuolinen viihdeohjelma, arpajaiset ja lopuksi tanssia. Metalli 49:n veteraanit Ovet avataan puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua.

8 metalli 49 edelläkävijä 2/2010 IG Metallin vieraana Saksassa Metallityöväenliitto lähettää joka toinen vuosi kymmenen hengen nuorisodelegaation viikoksi Saksaan IG Metallin vieraaksi. Matkan tarkoitus on tutustua saksalaisen sisarjärjestön toimintaan ja keskustella paikallisten ayaktiivien kanssa maidemme ay-liikkeen yhteneväisyyksistä ja eroista. Tämänvuotinen matka alkoi Hannoverista ja päättyi entisen Itä-Saksan alueelle Dessauhun. Saltzgitterin terästehdas. Korotetun tien alla sijaitsivat II maailmansodan aikana pakkotyöläisten majoitustilat. Tehtaan ammattiosasto järjestää joka vuosi tilaisuuden tehtaan vapauttamisen muistoksi. Kuva: Ville Kari Yritysneuvostot edunvalvojina Saksalainen edunvalvonta ja sen mahdollisuudet poikkeavat Suomen vastaavista joiltain osin paljonkin, sekä hyvässä että huonossa mielessä. Jossain määrin parempaa puolta edustaa lakiin perustuva yritysneuvosto, jonka koko vaihtelee yrityksen suuruudesta riippuen. Kyseessä on suomalaisen pääluottamusmiehen vastine, sillä yritysneuvoston tehtävä on valvoa lakien ja työehtosopimusten toteutumista työpaikalla. Lisäksi yritysneuvostolla on oikeus saada tietoa yrityksen suunnitelmista, tilauskannasta jne., ja sillä on sananvaltaa myös yrityksessä oppisopimuksella koulutettavien henkilöiden asioissa. Neuvosto on ikään kuin kollektiivinen luottamusmies, ja vaikuttaa siltä, että siinä missä suomalainen luottamusmies saattaa monesti jäädä yksin, voi saksalaisessa järjestelmässä yritysneuvostoon kuulua useita kokopäiväisiä luottamusmiehiä. Vaikka yrityksissä on myös luottamusmiehen nimellä toimiva henkilö, on hänen tehtävänsä toimia pelkästään liiton yhdyshenkilönä työpaikalla, ei osallistua varsinaiseen edunvalvontaan. Yrityksillä omat ammattikoulut Matkalla tutustuttiin myös saksalaiseen ammattikoulutusjärjestelmään, joka poikkeaa suomalaisesta siinä, että koulutus tapahtuu miltei kokonaan yrityksissä. Yritykset kouluttavat tarvitsemansa työvoiman, eikä valtiolla ole mitään sanomista siihen, kuinka paljon ja mitä yritykset kouluttavat. Asiatila ei ehkä kuitenkaan ole niin tyly kuin äkkiseltään voisi luulla, sillä vaikka Suomessa julkinen taho päättää koulutuspaikkojen määrästä, joutuu sekin räätälöimään tarjonnan sen mukaan, minkälaista työvoimaa maassamme toimivat kapitalistit milloinkin tarvitsevat. Yksi vierailukohteistamme oli yli työntekijän terästehdas Saltzgitterissä, joka ottaa joka vuosi noin 150 uutta opiskelijaa koulutettavaksi metalli- ja sähköalan ammatteihin. Noin 2-3 vuotta kestävän koulutuksen aikana oppilasta ei voida irtisanoa, ja TES:in mukaan on valmistuva oppilas otettava vähintään vuodeksi töihin. Koulutettavilla on varsinaisten työntekijöiden tapaan oma neuvosto edunvalvontaa varten. Saksa on halpatyömaa Delegaatiomme sai myös kuulla saksalaisen talousihmeen karusta kääntöpuolesta: vaikka nimellispalkat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet, ovat reaalipalkat pysyneet ennallaan. Metallityöläisen keskipalkka Alasaksin osavaltiossa on 2 400, josta naimaton saa käteen noin puolet; naimisiin mennessään verotuksen voi järjestää siten, että vain toinen puolisoista maksaa veroja. Eräässä vierailemassamme tehtaassa entisen Itä-Saksan puolella vuorotyöläiselle jäi käteen vain Entisen Itä-Saksan palkkataso onkin 13,5 prosenttia huonompi kuin lännessä ja työviikko on 38-tuntinen, kun se Kuva: Ville Kari lännessä on 35-tuntinen. Vierailimme alumiinituotteita valmistavassa tehtaassa Nachterstedtissä, joka DDR:n aikana valmisti kevytmetalleja maan omaan käyttöön. Tuolloin työssä oli työläistä, joista yhdistymisen jälkeen oli ollut jäljellä vain 300; nykyisin työssä on 600 henkeä. Tehtaan alueella oli ennen yhdistymistä ollut oma kulttuuritalo, sairaala, lasten päiväkoti ja kapakka. Poliittiset lakot kokonaan kiellettyjä Saksalaiset työtaistelumahdollisuudet osoittautuivat huomattavasti rajallisemmiksi kuin Suomessa. Toisen maailmansodan jälkeen päätettiin, että koska ay-liike on jo otettu mukaan yhteiskunnan elimiin, ei yleislakkoa tarvita ayliikkeen keinovalikoimaan. Poliittiset lakot ovatkin kokonaan kiellettyjä. Lakkosakot olivat tuntematon ilmiö, ja laittomien lakkojen kohdalla joudutaankin ilmeisesti korvaamaan työnantajan vahingot. Ei ihme, ettei isäntiem- Ammattikoulu ThyssenKrupp Presta Camshaftsin tehtaalla Ilsenburgissa. me tiedossa ollut tapauksia, joissa lakko olisi tuomittu työtuomioistuimessa laittomaksi; liitot miettivät hyvin tarkkaan lakon laillisuuden ennen sen julistamista. Järjestäytymisaste 30 prosenttia Saksalaiset metallitoverit tuntuivat kuitenkin käyttävän rajallisempia työtaistelumahdollisuuksiaan paremmin hyväksi kuin Suomessa on viime vuosina ollut tapana: alumiinitehtaan työläiset kertoivat, että TES-neuvottelujen aikaan järjestetään aika ajoin 1-3 tunnin mittaisia istumalakkoja, oli neuvottelujen tilanne mikä hyvänsä. Keskusteluissa tuli esille sekin kulttuuriero, että Saksassa lakkoon liittyy aina mielenosoitus, kun Suomessa lakon sattuessa mennään usein viinakaupan kautta kotiin. Myös tavoitteista on tapana kertoa etukäteen ennen neuvotteluja. Elokuun lopussa IG Metall ilmoitti tulevalla kierroksella hakevansa kuuden prosentin korotuksia lähes terästyöläiselle. Nachterstedtin alumiinitehtaalla järjestäytymisaste oli 60 prosenttia. Aste on varsin hyvä, sillä IG Metallin työpaikoilla vastaava lukema on keskimäärin 30 prosenttia. Lain mukaan TES:in edut tarvitsee antaa vain ammattiliittojen jäsenille, mutta työnantajat antavat edut kaikille, jotta liitto ei pääsisi liikaa vahvistumaan. Työttömyyskassat eivät kuulu saksalaisten ammattiliittojen toimenkuvaan, mikä selittänee suuren osan järjestäytymisasteen alhaisuudesta. Taitaisipa lukema olla Suomessakin prosentin luokkaa, jos tilanne olisi meillä sama. IG Metall pähkinänkuoressa Joonas Laine Jäseniä Järjestäytymisaste 30 % Suurin jäsenosasto Wolfburgissa VW:n tehtailla, jäsentä Jäsenmaksu 1 % Edustaa sekä haalarityöläisiä että toimihenkilöitä Työttömyyskassa ei kuulu liiton toimintaan.

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Einon päivän mietteitä Keväällä pohdittiin syksyn tes-neuvotteluista tulevan haasteelliset ja että lakoistakaan tuskin säästytään. Neuvotteluissa päästiin kuitenkin sekä työntekijöitä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Palvelu pelaa vai pelaako? Toimitusjohtaja Vesa Tuominen, Unikulma Oy

Palvelu pelaa vai pelaako? Toimitusjohtaja Vesa Tuominen, Unikulma Oy Palvelu pelaa vai pelaako? Toimitusjohtaja Vesa Tuominen, Unikulma Oy Palvelu pelaa vai pelaako? Mitä on hyvä palvelu Hyvä palvelu yhteiskunnassa työpaikoilla kotona Miksi palvelu pelaa - vai pelaako?

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

XXIV. turnaus Ikaalisten kylpyldssd 17. - 18.1.2015. jarj. RAISU LUPOUS xy. Lentopalloseura Ikaalisten Smash ja Ikaalisten Kylpyla

XXIV. turnaus Ikaalisten kylpyldssd 17. - 18.1.2015. jarj. RAISU LUPOUS xy. Lentopalloseura Ikaalisten Smash ja Ikaalisten Kylpyla XXIV. turnaus Ikaalisten kylpyldssd 17. - 18.1.2015 jarj. RAISU LUPOUS xy. Lentopalloseura Ikaalisten Smash ja Ikaalisten Kylpyla RAISU LUMOUS RY XXIV KYLPYLAVOLLEY 201 5 OHJELMA JA AIKATAULUT 16.1. PEKJANTAI

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot