Joona Koivuneva. Puuelementtien asennus sekä niitä ohjaavat määräykset

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joona Koivuneva. Puuelementtien asennus sekä niitä ohjaavat määräykset"

Transkriptio

1 Joona Koivuneva Puuelementtien asennus sekä niitä ohjaavat määräykset

2 Puuelementtien asennus sekä niitä ohjaavat määräykset Joona Koivuneva Opinnäytetyö Syksy 2015 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma, talonrakennuspuoli Tekijä(t): Joona Koivuneva Opinnäytetyön nimi: Teolliset puuelementit Työn ohjaaja(t): Lasse Mikkola Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2015 Sivumäärä: 16 Työssä perehdyttiin puuelementtien historiaan, suurelementtien asentamiseen sekä puuelementtirakentamista ohjaaviin ohjeisiin ja määräyksiin. Tavoitteena oli saada tiivis, mutta kattava selostus puuelementeistä ja niitä ohjaavista määräyksistä sekä perinteisten suurelementtien asennuksesta. Harjoitustyön alussa perehdyttiin elementtien kehityskaareen aina 1700-luvun elementeistä nykypäiväisiin ratkaisuihin. Tämän jälkeen paneuduttiin vanhojen elementtien ongelmiin ja elementtejä ohjaaviin määräyksiin ja ohjeisiin sekä elementtien laatuvaatimuksiin. Työn lopussa kerrotaan, miten elementtien asennus tapahtuu käytännössä työmaalla. Työmaalla käytössä oli perinteiset suurelementit. Opinnäytetyöstä tuli tiivis tietopaketti puuelementeistä, josta lukija löytää varmasti nopeasti informaatiota yleisistä puuelementtejä koskevista asioista kuten määräyksistä, historiasta ja elementtien asennusta koskevista laatuvaatimuksista. Työssä on myös käytännön esimerkki siitä, miten suurelementtejä voidaan asentaa työmaalla. Asiasanat: puuelementti, rakentamismääräykset, RunkoPES, RunkoRYL SISÄLLYS 3

4 TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 5 2 PUUELEMENTTIEN HISTORIAA Vanhojen elementtien ongelmia Elementit nykypäivänä Elementtien asennus 8 3 SUUNNITTELUOHJEET JA MÄÄRÄYKSET RunkoPES:n mukaiset liitännät Palomääräykset ja -vaatimukset Ääneneristysmääräykset ja -vaatimukset Lämmöneristysmääräykset ja -vaatimukset RYL:n mukaiset laatuvaatimukset Mittatarkkuusvaatimukset Laatuvaatimukset lämmön-, äänen- ja paloeristeelle Laatuvaatimukset puuelementtien asennukselle Asennussuunnitelma 15 4 PUUELEMENTTIEN ASENNUS Aloittavat työt Elementtien purku ja väliaikaisvarastointi Elementtien asennus Alaseinäelementtien asennus Välipohjien ja yläseinien asennus HVS:n ja palokatkojen asennus Laadunvarmistus 22 5 POHDINTA 23 LÄHTEET 24 4

5 1 JOHDANTO Puuelementtien kehitys ja käyttö sodanjälkeisinä vuosina on ollut huimaa, koska etenkin sotien jälkeen asuntopula oli suuri, mikä pakotti kehittelemään nopeita ratkaisuja talojen rakentamiselle. Nykyisin elementtejä rakennetaan siksi, koska ne nopeuttavat työntekoa ja ovat työturvallisuuden kannalta parempia vaihtoehtoja. Elementtejä kehitetään jatkuvasti, minkä vuoksi talojen rakentaminen voi tulevaisuudessa kestää kuukausien sijasta vain viikkoja. Työn tavoitteena on käydä läpi puuelementtien kehitystä aivan puuelementtien käytön alkupäivistä nykypäiviin saakka sekä keskittyä elementtien asentamiseen nykypäivänä. Tarkoituksena on myös kertoa elementtien asennuksesta käytännössä sekä tuoda esille elementtejä koskevia suunnitteluohjeita ja määräyksiä. Työn alussa käydään läpi elementtien historiankaarta, minkä jälkeen perehdytään elementtejä koskeviin ohjeisiin ja määräyksiin. Lopussa kerrotaan käytännössä, miten elementtiasennus tapahtuu. 5

6 2 PUUELEMENTTIEN HISTORIAA Ensimmäiset tunnetut esivalmistetut talot on pystytetty Australiassa Uudessa Etelä-Walesissa 1780-luvun lopulla. Jo seuraavina vuosina Etelä-Walesin kuvernööri määräsi esivalmistettujen rakennusten tuotannon vientiä varten. Esivalmistelu oli lähinnä alkeellista etukäteissuunnittelua ja puun katkaisua määrämittaan. (1, s. 7-8.) Puuelementtejä rakennettiin ennen sotia muun muassa Ruotsissa. Suomessa talot rakennettiin kappaletavarasta aina 1970-luvun lopulle, minkä jälkeen alkoi ilmestyä elementtitoimittajia. (2.) Ensimmäiset elementit olivat lähinnä vain niin kutsuttuja pienelementtejä, joita pystyi kahden miehen voimin liikuttelemaan. Siihen aikaan ei ollut autonostureita, joten elementtejä oli pystyttävä liikuttamaan miesvoimin. Elementtien leveys oli maksimissaan mm eli yhden levyn verran. Pienelementtejä tehtiin 1990-luvun puoliväliin asti ja suurin valmistaja Suomessa oli Jukkatalo. (2.) 2000-luvun alussa alettiin pikkuhiljaa siirtyä suurelementteihin, joiden koko oli moninkertainen pienelementteihin verrattuna. Elementtien paino nousi huomattavasti, jolloin nostokoneiden apu tuli välttämättömäksi. Suurelementeillä saatiin kerralla kokonainen seinä tehtyä, joten se nopeutti rakentamista huomattavasti. Nykyisin suurelementtejä valmistetaan paikan päällä työmaalla ja jopa katot tehdään valmiiksi elementtinä maassa. (2.) Tilaelementtien käyttö on myös yleistynyt Suomessa. Tilaelementeissä vähintään ylä- ja alapohja sekä päätyseinät ovat valmiina. Tilaelementeissä voi olla usein myös koko rakennus valmiina. Kerrostalotuotanto hyödyntää tilaelementtejä muun muassa kylpyhuoneiden rakentamisessa eli kylpyhuoneet tulevat valmiina työmaalle ja ne vain asennetaan paikoilleen. (14.) Nykyisin markkinoille on myös tulossa niin kutsuttuja CLT-elementtejä eli elementtejä, joissa puut on liimattu ristiin kuten esimerkiksi vanereissa. Stora Enso on valmistanut CLT-elementtejä vuosikausia Itävallassa, mutta elementtien 6

7 käyttö on Suomessa vielä hyvin vähäistä. CLT-elementit saattavat tulevaisuudessa tulla syrjäyttämään perinteiset puuelementit monien etujensa vuoksi. Ne ovat todella mittatarkkoja, ne täyttävät kaikki vaatimukset kun ovat tarpeeksi paksuja ja ne ovat nopeita asentaa. (2.) 2.1 Vanhojen elementtien ongelmia Ennen vanhaan joka tehtaalla oli omat liitosratkaisut elementtien kiinnityksissä toisiinsa. Liitoksissa oli yleensä ongelmia tiiveyden kanssa, koska esimerkiksi höyrynsulku oli vaikea laittaa nurkissa tarpeeksi tiiviisti ja nykyisin liitoksissa oleva uretaani on jo lähtenyt pois. Lisäksi esimerkiksi nurkkaosat elementteihin saatettiin tehdä paikanpäällä, mikä oli omiaan aiheuttamaan kylmäsiltoja nurkkiin. Sen vuoksi useat luvuilla rakennetut elementtitalot ovat kylmiä talon ulkonurkistaan. (2.) Lisäksi elementtien alajuoksut olivat painekyllästettyä puuta, mikä aiheutti harjaterästappien ruostumista. Lisäksi alushuopa puuttui useasti alajuoksun alta ja alajuoksun alapuoliseen muovitettuun villaan tuli reikiä siitä, kun alajuoksua naulattiin kiinni. Sen vuoksi nämä villat ovat usein homehtuneet vanhoissa elementtitaloissa. (2.) 2.2 Elementit nykypäivänä Nykyisin tehdaselementeissä liitännät tehdään RunkoPES:n ohjeiden mukaisesti, jolloin esimerkiksi nurkat ja höyrynsulkumuovit saadaan tiiviisti laitettua. Nykyisin myös ikkunat (ja ovet) saattavat olla valmiiksi elementeissä paikoillaan. Nurkissa on myös huomioitu se, ettei naula välttämättä kestä vuosien saatossa, minkä vuoksi nurkat kiinnitetään naulojen sijasta naula- ja reikälevyillä. (2.) Kaikkia töitä ei kuitenkaan voida tehdä valmiiksi. Esimerkiksi kattotöissä on huomioitava se, että jos tulee tiilikatto, täytyy tiilet laittaa paikoilleen vasta, kun itse katto on paikoillaan. Tiilet painavat nimittäin niin paljon, ettei sitä pysty nostamaan kuin todella isolla nosturilla, mikä aiheuttaisi liikaa kustannuksia. (5.) Nykypäivänä lähes joka omakotitalo elementeistetään työmaalla pitkästä tavarasta eli ne tehdään valmiiksi elementeiksi pedillä ja nostetaan paikoilleen. Se 7

8 nopeuttaa työntekoa, kun voi työskennellä ilman turvavaljaita ja muita häiritseviä tekijöitä maan tasalla. Lisäksi se on paljon turvallisempaa. (2.) 2.3 Elementtien asennus Asennustyöstä pidetään aloituskokous vähintään viikkoa ennen varsinaista asennustyötä. Asennustöissä työnjohtajalla on oltava vastaava pätevyys ja asennushenkilöstö on perehdytettävä työmaahan ja heidän kanssaan tehdään riskikartoitus ja potentiaalisten ongelmien analyysi, jossa käydään läpi, mitkä voivat aiheuttaa mahdollisia ongelmia elementeille sekä asentamiselle. Yli 1200 kg painoisia elementtejä nostettaessa on tehtävä asennussuunnitelma. (3.) Suurien puuelementtien nostossa vaaditaan aina joko auto- tai torninosturin apua. Nostovaiheessa työturvallisuus on huomioitava, eli elementin alle ei saa mennä eikä elementtien lähettyvillä saa olla noston alussa. Elementit nostetaan oikeille paikoille, josta timpurit ohjeistavat käsimerkein tai radiopuhelimitse nosturikuskia. Kun elementti on oikealla paikalla, kiinnitetään sen asianmukaisesti. (4.) Työmaalla sokkelissa voi olla valmiina alajuoksu paikoillaan, johon elementti kiinnitetään ruuvein ja nauloin. Lisäksi elementit kiinnitetään toisiinsa naulaja/tai ruuvilevyillä. Elementeissä voi olla myös paikoillaan alajuoksu, jolloin se kiinnitetään sokkeliin esimerkiksi kiila-ankkureilla 1200 mm:n jaolla. Elementit on tuettava lankuin tai tukemiseen tarkoittettujen tukien avulla vähintään kahdesta kohtaa, ennen kuin nostoliinat irroitetaan elementistä. Tönättäessä katsotaan, että elementti tulee asennettua suoraan. (4.) 8

9 3 SUUNNITTELUOHJEET JA MÄÄRÄYKSET Nykyisin puuelementtien rakentamista ohjaa puurakentamisen teollisuusstandardijärjestelmä RunkoPES. RunkoPES-järjestelmän avulla on mahdollista suunnitella erilaisia seinärakenne- ja välipohjaratkaisuja. RunkoPES-ratkaisuja suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota laadun ja kriittisten työvaiheiden hallintaan, kuten esimerkiksi tiivistykseen. RunkoPES tasa-arvoistaa eri toimittajia, sillä se pakottaa eri toimittajat rakentamaan liitokset ja elementit suurin piirtein samalla tavalla ja antaa yhtenäiset kriteerit suunnittelun ja toteutuksen laadulle. (6, s. 2-3.) Suomen rakentamismääräyskokoelma määrittelee rakentamista koskevia edellytyksiä ja olennaisia teknisiä vaatimuksia. Rakentamismääräyskokoelma on ympäristöministeriön asettama, joten se velvoittaa elementtirakentajia toimimaan määräyksen ohjeiden mukaisesti. Rakentamismääräyskokoelmasta löytyy vaatimukset rakenteille niin palo-, äänen että lämmöneristyksen suhteen. (7.) RunkoRYL määrittelee vaadittavan laadun runkotöille. Se antaa tarvittavat laatuvaatimukset muun muassa elementtien suoruudelle, elementteihin käytettävän puun lujuusluokituksille sekä elementtien asennuksille. 3.1 RunkoPES:n mukaiset liitännät RunkoPES määrittää elementeille omat liitännät muun muassa nurkkien ja kantavien seinien osalta. (Kuva 1.) 9

10 KUVA 1. Suurelementtien liitokset (6, s. 3) Oikeilla liitosratkaisuilla saadaan liitännät tiiviiksi ja pitäviksi. RunkoPES:n ratkaisuilla ei tule kylmäsiltoja runkoon, mikä osaltaan parantaa rakennuksen lämpöarvoa, käyttömukavuutta ja kestävyyttä. (2.) 3.2 Palomääräykset ja -vaatimukset Puuelementtirakentamista ohjaa rakentamismääräyskokoelman kokoelma E1, Rakennusten paloturvallisuus, joka on ympäristöministeriön päättämä asetus. Lisäksi elementeille on omia palo-ohjekortteja, joita voidaan hyödyntää elementtirakentamisessa. Palomääräyksillä on tarkoitus ohjata rakentamista siihen suuntaan, että rakennuksista tulisi mahdollisimman palonkestäviä ja tulen leviäminen olisi mahdollisimman vähäistä. (8.) Jokaiselle rakennukselle on annettava oma paloluokka. Paloluokkia ovat P1, P2 ja P3, joista P1 on paras paloluokka ja P3 huonoin. Paloluokka määrää, minkälaisia materiaaleja asunnossa on käytettävä. Esimerkiksi P1-paloluokan talossa ei voida käyttää helposti palavaa materiaalia pinnassa. (8.) 10

11 Palomitoituksen tarkoituksena on esittää suojatun ja suojaamattoman puurakenteen käyttäytymistä palotilanteessa. Mitoituksen avulla voidaan suunnitella elementeistä tarpeeksi kestäviä palotilanteita ajatellen. (9, s.1.) Rakennusmääräysten mukaan rakennus on jaettava palo-osastoihin, minkä tarkoituksena on estää palon ja haitallisten savukaasujen leviäminen palo-osastosta toiseen. Esimerkiksi rivitaloilla, jossa talot ovat yhdessä, huoneistojen välisille seinille paloluokaksi annetaan EI 30:n eli palon sattuessa rakenne on pitävä 30 minuuttia tiiveyden ja eristävyyden suhteen. Talojen päätyseinät on suunniteltu myös EI 30 mukaan eli kipsilevyt on ulotettu vesikatteeseen asti ja päätyseinissä olevat ikkunat ja ovet ovat paloluokiteltuja. (16.) 3.3 Ääneneristysmääräykset ja -vaatimukset Myös puuelementit on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei rakennusta ympäröivä melu haittaa rakennuksen käyttäjiä. Seinien ääneneristysvaatimuksille on olemassa omat ohjekorttinsa (taulukko 1). (10, s. 3.) TAULUKKO 1. Rakenteiden ääneneristysvaatimukset (11) Huoneistojen väliset seinät puurunkoisena toteutettuna vaativat lähes aina kaksinkertaiset levypintaiset rakenteen. Edes 200 mm paksu höylähirsi ei täytä ääneneristysvaatimuksia. Puurunkoisena tehtynä HVS:t vaativat molemmin puolin 11

12 kaksinkertaiset kipsilevyt ja kaksi runkoa. Rungot eivät saa olla kosketuksissa toisiinsa eli niiden väliin jää noin 20 mm:n ilmarako ja runkotolpat on sijoitettava niin, etteivät ne ole samassa kohtaa. (Kuva 2.) (15, s. 14.) KUVA 2. Esimerkki huoneistojen välisestä seinästä (15, s. 14) 3.4 Lämmöneristysmääräykset ja -vaatimukset RakMk C3:stä löytyy määräykset rakennuksen lämmöneristykselle ja siellä määritetään muun muassa vaatimukset U-arvoille sekä eritellään eri aineiden lämmönjohtavuuksia. RakMK D3 määrittää rakennukselle tietyt energiatehokkuusvaatimukset. Vaatimusten tavoitteena on minimoida kylmäsiltoja ja kiinnittää huomiota rakennuksen massoittelut, aukotuksiin ja aurinkosuojiin. Rakennuksen vaipan ja tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, ettei niistä tule niin merkittäviä vuotokohtia jotka aiheuttavat haittaa rakennuksen käyttäjille ja rakenteille. Lisäksi ikkunoiden ja ovien liitoskohtien rakenteisiin nähden tulee olla ilmanpitäviä. Ilmanpitävyys varmistetaan karmien ja puitteen tiivistämisellä oikeanlaisilla tarvikkeilla. Määräykset koskevat kaikkea rakentamista, aina betonirakentamisesta puuelementteihin. (12, s. 1-3.) Vuodesta 2008 alkaen rakennuslupahakemukseen on ollut pakko liittää energiatodistus, jossa näkyy laskettu rakennuksen energiantarve kerrosalayksikköä kohden vuodessa. Energiatodistuksen tekee esimerkiksi suunnittelija. (17.) 12

13 Rakennusmääräyskokoelman osa C3 vaativat rakennuksen seinän U-arvoksi 0,17 W/(m2K) tai pienempi, ylä- ja alapohjalle 0,09 ja ikkunoille ja oville 1,0. Seinissä U-arvo saavutetaan käyttämällä 250 mm eristettä, jonka lämmönjohtavuus on vähintään 0,045 W/mK. Yläpohjaan vaaditaan vähintään 500 mm puhallus- tai palavillaa, jonka lämmönjohtavuus saa olla enintään 0,045 W/mK. Alapohjaan vaaditaan 250 mm esimerkiksi styroxia, jonka lämmönjohtavuus saa olla enintään 0,039. (17.) 3.5 RYL:n mukaiset laatuvaatimukset Mittatarkkuusvaatimukset RunkoRYL antaa elementeille omat mittatarkkuusvaatimuksensa. (Taulukko 2.) Jokainen poikkeama mitassa mitataan elementin huonoimmasta kohdasta. On kuitenkin huomattava, että tarkempia vaatimuksia elementeille voidaan vaatia suunnitelma-asiakirjoissa. Mittapoikkeamat on tarkoitettu elementeille, joissa puuosien kosteus on 15 % puun kuivapainosta. (13, s. 239.) TAULUKKO 2. Puuseinäelementtien mittatarkkuusvaatimukset (13, s. 239.) Vaakarakenne-elementeille on myös omat mittatarkkuusvaatimuksensa. Vaakarakenne-elementtejä ovat alapohja-, välipohja- ja yläpohjaelementit (Taulukko 3). (13, s ) 13

14 TAULUKKO 3. Vaakarakenne-elementtien mittatarkkuusvaatimukset (13, s. 240.) Laatuvaatimukset lämmön-, äänen- ja paloeristeelle Lämmön-, äänen- ja paloeristyksessä noudatetaan suunnitelma-asiakirjoissa vaadittuja vaatimuksia. Lämmöneristeen tulee olla tiiviisti höyrysulkua ja tuulensuojalevyä vasten. Lämmön- ja ääneneristeen sauma- ja liitoskohdat ovat niin tiiviit, ettei eristekerrosta läpäiseviä ilmarakoja ole. Paloeristeen materiaalin tulee olla suunnitelma-asiakirjojen mukaisia ja se on asennettava niin tiiviisti, ettei palon pääsy paloeristeen läpi ole mahdollista. (13, s. 240.) 14

15 3.5.3 Laatuvaatimukset puuelementtien asennukselle Elementtejä asennettaessa noudatetaan asennussuunnitelmaa ja suunnitelmaasiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia. Elementit eivät saa olla kosketuksessa materiaalin kanssa, jossa vesi nousee kapillaarisesti. Lisäksi elementtien nostot tehdään asianmukaisilla nostovälineillä niin, ettei elementteihin tule noston aikana muodonmuutoksia, jotka heikentäisivät elementtien ulkoasua, lujuutta tai laatua. (13, s. 243.) Elementtien asentamiselle on annettu omat mitat asennustarkkuudelle (taulukko 4.) Asennustarkkuuden on myös täytettävä asiakirjoissa sille annetut vaatimukset. (13, s. 244.) TAULUKKO 4. Elementtien asennustarkkuudet (13, s. 244.) 3.6 Asennussuunnitelma Yli 1200 kg painoisille elementeille on tehtävä oma asennussuunnitelma, jota on noudatettava elementtiasennuksessa. Asennussuunnitelman olemassaolo toimii työnjohtajalle ohjeena ja toisaalta helpottaa työnjohtajien vastuuta onnettomuustilanteissa. (2.) 15

16 Asennussuunnitelmassa tulisi olla seuraavat asiat: kohdetiedot: rakennuskohde, pääurakoitsija, vastaava työnjohtaja, työmaan työsuojelupäällikko, työmaan valvoja, pääsuunnittelija, vastaava rakennesuunnittelija, elementtitoimittaja, tuotannon vastuuhenkilö, elementtiasennusurakoitsija, asennustyönjohtaja, työmaatiet, nostopaikat, varastointialueet rakenteet: elementtien tunnus, tyyppi ja paino asennusaikainen tuenta: rungon jäykistystapa, asennusjärjestys, väliaikaistuentojen tarve pätevyydet ja valvonta: asennustyönjohto, asentajat, työturvallisuuskortit, tulityökortit, tarkastukset, malliasennukset, asennustyön valvonta ja laadunvarmistus (henkilön nimi ja pätevyys) työturvallisuus: työtasot, telineet, nostimiset, nousutiejärjestelyt, kaiteet, putoamissuojaus (onko erillistä putoamissuojaussuunnitelmaa), turvavaljaat ja köydet nostokoneet ja laitteet: nosturityyppi: nostoteho, enimmäistukijaljakuorma, ulottuma, lisäksi nostoapuvälineet vastaanotto ja väliaikaisvarastointi: elementtien vastaanottotarkastus; elementtien purkujärjestys, varastointipaikat, varastointikalusto- ja tapa asennusjärjestys: asennusjärjestys rakennuksittain, yksittäisten elementtien asennusjärjestys, kiinnitysjärjestys Elementtien lopulliset kiinnitykset: kiinnitystavat, kiinnikkeiden merkit ja mallit allekirjoitukset: suunnitelman laatija, vastaava rakennussuunnittelija, asennustyönjohtaja ja vastaava työnjohtaja. (2). 16

17 4 PUUELEMENTTIEN ASENNUS Rakennustyömaa sijaitsi Oulun Toppilansaaressa. Elementtiasennus työ vaati kolme asentajaa sekä nosturikuskin lisäksi asennussuunnitelmassa vaaditun asennustyönjohtajan. Elementit tulivat työmaalle osissa eli aina kun edelliset elementit oli asennettu, tuli uusi elementtikuorma. Ennen asennusta elementit välivarastoitiin työmaalle elemenettivakkiin. Kohteessa pystytettiin yhteensä 62 elementtiä katot mukaan lukien. Rakennettavia asuntoja oli yhteensä 8 ja jokainen asunto oli kaksikerroksinen. Jokainen elementti oli kutakuinkin samanlainen, joten työn tekeminen nopeutui huomattavasti loppua kohden. Kohteessa työskenneltiin aliurakoitsijoina. Riippumatta siitä minkälainen elementti oli kysymyksessä, tuli asennusvaiheessa huomioida sekä asennussuunnitelma että työturvallisuus. Asennussuunnitelman oli laatinut pääurakoitsija. Suunnittelmassa huomioitiin elementtien väliaikaisvarastointi, nostovälineet, liitokset, asennusaikainen tuenta ja asennusjärjestys. Työssä ei kuitenkaan edetty aivan suunnitelmien mukaisesti, sillä se olisi ollut mahdotonta käytännön syistä: elementtivakkien paikat oli merkitty väärään paikkaan työmaalla jolloin elementtien nostaminen niin kaukaa olisi ollut mahdotonta ja lisäksi asennusjärjestys oli väärä asennussuunnitelmassa: siinä yläseinäelementit oli laitettu asennettavaksi ennen alaseiniä. Elementin perinteisiä suurelementtejä ja olivat ulkoa nurkka-, smyygi ja elementtien saumoihin tulevia lautoja ja vesipeltejä vaille valmiita. Sisältä elementit olivat levypinnalla nurkkia lukuunottamatta. Ikkunat olivat valmiina paikoillaan, mutta ovet eivät. Kattoelementti joka tehtiin työmaalla oli valmis lukuunottamatta katon alapaarteeseen tulevia koolauksia ja levyjä. 4.1 Aloittavat työt Ennen elementtien saapumista oli kohteessa tehtävä valmistelevia töitä, kuten mittauksia ja tarvikkeiden inventaariota. Lisäksi asennustyöt käytiin läpi perinpohjaisesti aloituskokouksessa, jossa perehdyttiin suunnitelma-asiakirjoihin, laatuvaatimuksiin ja työturvallisuuteen. Pääurakoitsija muistutti laatuvaatimuk- 17

18 sista, joita oli noudatettava elementtien asennuksessa ja varastoinnissa: elementit oli tärkeä saada saada asennettua mahdollisimman suoraan, sekä suojattava kosteudelta ja vauroitumiselta varastoinnin aikana. RunkoRYL toimi ohjaavana asiakirjana työn laadussa. Elementtivakkien paikat katsottiin nokkamiehen johdolla sellaisiksi, että siitä olisi helppo autonosturilla nostaa elementit paikoilleen. Vakkien eteen levitettiin lankkupedit tasaisesti, jotta elementtejä varastoitaessa elementit eivät vauroituisi. Alajuoksut kiinnitettiin suunnitelmien mukaisesti paikoilleen. (Kuva 3.) Alajuoksujen päälle laitettiin villaa. KUVA 3. Alajuoksun mitat A-talon asuntokokonaisuudessa 4.2 Elementtien purku ja väliaikaisvarastointi Elementit tulivat työmaalle osissa. Ensimmäisenä työmaalle tuli A-talon alaulkoseinät sekä väliseinät. Elementit nostettiin tehtaalla asennetuista nostorakseista suoraan auton kyydistä elementtivakkiin, jotka oli valmisteltu edellisenä päivänä. Lisäksi jokainen elementti tönättiin varmuuden vuoksi vielä toisesta päästä. Ilmat olivat melko sateiset, joten elementit jouduttiin suojaamaan välittömästi kun ne oli saatu purettua. Sateet hidastivat töiden kulkua reippaasti, sillä aina kun uutta elementtiä tarvittiin, jouduttiin pressut purkamaan elementtien päältä ja etsimään oikea elementti. 18

19 4.3 Elementtien asennus Elementtien asennuksessa noudatettiin asennussuunnitelmaa ja lisäksi jokaiselle elementille oli kuvassa määritetty oikea paikka (Kuva 4). Elementtiin oli kirjoitettu kuvaa tunnusta vastaava tunnus. KUVA 4. Jokaiselle elementille oli määrätty oma paikkansa Elementin olivat tehty tehtaalla RunkoPES:n ohjeiden mukaisesti eli nurkka- ja saumaliitokset olivat todella tiiviitä (Kuva 5). Elementteihin jouduttiin laittamaan vielä rullavillaa nurkkiin ja saumoihin, jotta siellä ei tulisi tilannetta jossa puu olisi puuta vasten. KUVA 5. Elementtien nurkka- sekä saumakohta. Saumakohtaan tulee vielä väliseinä 90 asteen kulmaan elementtiin nähden Elementit nostettiin paikoilleen asennusnosturin (Fassi 950) avulla, jossa kuljettajalla oli kauko-ohjausmahdollisuus. Kauko-ohjaus helpotti työskentelyä, sillä kuljettajan kansa pystyi kommunikoimaan normaalilla puheella asennusvaiheessa. Näin ollen elementtejä ei tarvinnut kaukaa hieroa paikoilleen, vaan ne 19

20 saatiin melkein heti oikealla paikalle. Nostovaiheessa huomioitiin, että ei oltu elementtien alla ja elementtejä ohjattiin lankunpätkien avulla, jotta ne eivät pyörisi kun roikkuivat nosturit nokassa. Jokaisen alaseinäelementin ylälaidassa oli oma kolonsa välipohjaelementeille, johon ne asettuivat hyvin ja tukevasti (Kuva 6). Välipohjaelementeille oli myös oma karttansa, missä kunkin elementin paikka on. KUVA 6. Välipohjaelementin paikka sivuseinissä 4.4 Alaseinäelementtien asennus Jokaisen elementin pohjassa oli alajuoksun sisäpinnassa 48 x 48 kokoinen puu, josta elementti kiinnitettiin sokkeliin kiinnitettyyn alajuoksuun (Kuva 7). KUVA 7. Elementin kiinnityskohta alapuolelta. Ruuvit olivat 120 mm pitkiä ja tulivat 600 mm jaolla 20

21 Yläpäästä elementin kiinnitettiin toisiinsa naulalevyillä ja kun välipohjaelementit asennettiin, niillä saatiin myös jäykistettyä ja kiinnitettyä elementtejä. 4.5 Välipohjien ja yläseinien asennus Välipohjaelementeissä oli niskana 48 x 173 mm kokoiset lankut 400 mm jaolla ja elementtien alapuolella oli lautakoolaus ja yläpuolella osb-levy. Välipohjat kiinnitettiin ruuvaamalla ne jokaisesta niskasta kiinni alaseinäelementin runkoon. Ala- ja yläseinäelementtien väliin tuli myös rullavillaa, jotta alaseinäelementin yläjuoksun ja yläseinäelementin alajuoksun väliin ei tulisi kylmäsiltaa. Yläseinät kiinnitettiin ruuvaamalla alaseinien yläjuoksuun ja niin ikään naulalevyillä viereisiin yläseinäelementteihin. Lisäksi kattoelementti kiinnitettiin yläseiniin, joka jäykisti ja kiinnitti yläseiniä. 4.6 HVS:n ja palokatkojen asennus Huoneistojen väliset seinät olivat tehty määräysten mukaisesti eli niissä oli tuplakipsilevyt sekä kaksi runkoa, joiden tolpat olivat eri kohdissa. Seinän väliin jäi 20 mm rako. (Kuva 8.) Seinät oli sidottu toisiinsa pannoilla ylä- ja alapäästä, jotka katkaistiin ennen elementin asennusta paikoilleen. KUVA 8. Huoneistojen väliset seinät Alakerran väliseinäelementti kiinnitettiin alapäästä alajuoksuun. Alajuoksut oli kiinnitetty kuvien mukaisesti paikoilleen. Alajuoksujen väliin jätettiin myös 20 mm rako ja alajuoksun pohjaan kiinnitettiin solumuovia, jotta se ei olisi suoraan betonipintaa vasten ja näin ollen päästäisi ääntä läpi viereiseen asuntoon. 21

22 Yläkerran väliseinäelementti kiinnitettiin alempaan väliseinäelementtiin. Molemmat väliseinäelementit kiinnitettiin myös päistä ulkoseinäelementtiin naulalevyillä. Yläkerran väliseinäelementin päälle tuli palokatko. Palokatko ylsi aina vesikattoon asti ja se kiinnitettiin alla olevaan väliseinään ruuveilla. Palokatkon ala- ja yläpuolelle tuli villaa. 4.7 Laadunvarmistus Elementtejä asennettaessa työpäällikkö ja vastaava mestari tekivät tarkastuskäyntejä ja katsoivat, että elementit tuli asennettua suunnitelmien mukaisesti. Vatupassin ja tasolaserin avulla katsottiin seinien suoruudet kohdilleen, jotta ne täyttäisivät RunkoRYL:n vaatiman laadun. Työmaalla eristykseen ja elementtien mittatarkkuuteen ei voitu juuri vaikuttaa, sillä elementit tulivat tehtaalta. Tehdas kuitenkin noudattaa yleisiä ehtoja laadun ja muiden määräysten suhteen, joten elementtien laatuun oli luotettava. Ainoa laatuun liittyvä asia, johon voitiin vaikuttaa työmaalla käsin, oli elementtien asennus oikein ja niiden oikeaoppinen varastointi ja nostaminen. Kaikkien työvaiheiden aikana täytyi olla tarkkana työturvallisuuden kanssa; elementtien alle ei saanu mennä noston aikana, katse täytyi olla koko ajan elementissä, elementit tuli olla tiiviisti vakissa, nostoliinoja ei saanut irroittaa, ennen kuin elementit oli tuettu ja kiinnitetty kunnolla. Asentamissuunnitelmaa täytyi käydä katsomassa vähän väliä, jotta asiat menisivät suunnitelmien mukaan. 22

23 5 POHDINTA Työn tarkoituksena oli tutkia ja koota tärkeimmät elementtejä koskevat määräykset ja asetukset, sekä vähän pohtia puuelementtien historiaa vanhanaikaisista elementeistä aina nykypäivän CLT-elementteihin. Työn tuloksena tuli tiivis, mutta asiapitoinen ja kattava tutkielma. Materiaalia aiheeseen löytyi hyvin, koska aihetta oli käsitelty paljon oppitunneilla. Materiaalin paljoudesta joutui karsimaan aika paljon turhaa pois ja vain tärkeimmät poimittiin mukaan opinnäytetyöhön. Valitettavasti puuelementtien asennustavoista ei löytynyt netistä hirveästi informaatiota luotettavilta sivuilta. Oppitunneilla käydyt asiat ja niistä tehdyt muistiinpanot auttoivat runsaasti opinnäytetyössä. Huomioitavaa on myös se seikka, että oppitunneilta saatu tieto oli sellaista, jota ei olisi internetistä välttämättä löytynyt sen vuoksi opinnäytetyössä on osittain ainutlaatuista materiaalia. 23

24 LÄHTEET 1. Kokkonen, Henri Pientalon elementtituotannon kehittäminen. Opinnäytetyö. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, rakennustekniikankoulutusohjelma 2. Mikkola, Lasse Lehtori, OAMK. Luento syksyllä Elementtien asennus. Saatavissa: Hakupäivä Tuohimaa, Hannu Toimitusjohtaja, Desto Oy. Perehdytys kesällä Mikkola, Lasse Lehtori, OAMK. Luento keväällä RunkoPES puuelementtirakentamisen uusi avoin teollisuusstandardi Saatavissa: Hakupäivä Suomen rakentamismääräyskokoelma Saatavissa: Hakupäivä Harju, Pekka Lehtori, OAMK. Luento syksyllä Puurakenteen palomitoitus Saatavissa: Hakupäivä C1 (1998). Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Määräykset ja ohjeet C1 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Helsinki: Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. Saatavissa: Hakupäivä Asuinrakennuksessa noudatettavat akustiset vaatimukset Saatavissa: Hakupäivä Energiatehokkuusvaatimukset Saatavissa: Hakupäivä

25 13. RT Talonrakennuksen runkotyöt. Rakennustieto Oy. Saatavissa: (vaatii käyttäjälisenssin). Hakupäivä Tilaelementti Saatavissa: Hakupäivä Ääneneristys puutalossa Saatavissa Hakupäivä Palo-osastointi. Saatavissa: Hakupäivä Torvinen, Antti T Rakennusfysiikan perusteet 3 op. Opintojakson luennot syksyllä Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö. 25

26

BETONIVALMISOSIEN ASENNUSSUUNNITELMA

BETONIVALMISOSIEN ASENNUSSUUNNITELMA BETONIVALMISOSIEN ASENNUSSUUNNITELMA Ohjeellinen malli, jonka sisältöä voidaan muokata projektikohtaisesti. Suunnitelma suositellaan laadittavaksi siten, että osan A lähtötiedot tulevat päätoteuttajalta,

Lisätiedot

15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet 15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen

Lisätiedot

Ovielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta.

Ovielementtejä on kaksi erilaista: 1. Perusovielementti 2. Pariovielementti, lisätilauksesta. Asennusohjeet Asennustyön voi suorittaa yksi henkilö mutta työskentely pareittain on suositeltavaa. Elementit toimitetaan muovilla päällystetyllä paketilla, paketti on varastoitava ilmavasti maasta irti

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Elementtien asennustyö

Elementtien asennustyö Elementtien asennustyö Aikataulu Betonirakentaminen Perinteinen rakentaminen 11 14 kuukautta Suunnittelu Osien valmistus Perustukset 1. krs 2. krs 3. krs 4. krs 5.krs 6. krs Katto LVIS Sisustus, kalustus

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.

Lisätiedot

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Suomessa puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat ammattimaisessa rakennuttamisessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

Olennainen rakenneosa palossa

Olennainen rakenneosa palossa 1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee

Lisätiedot

"SÄÄLTÄ SUOJAAN" - TOIMITUSSISÄLTÖ

SÄÄLTÄ SUOJAAN - TOIMITUSSISÄLTÖ 5.1.2015 "SÄÄLTÄ SUOJAAN" - TOIMITUSSISÄLTÖ "SÄÄLTÄ SUOJAAN" -TOIMITUS SISÄLTÄÄ: -Ulkoseinäelementit: - sisäpuolen EK-kipsilevy 13 mm -ulkovuori pääosin asennettuna -ikkunavuorilaudat pääosin asennettuna

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Betonielementtidetaljit

Betonielementtidetaljit Betonielementtidetaljit Matti Turunen, rakennusinsinööri Osastopäällikkö, Finnmap Consulting Oy matti.turunen@finnmapcons.fi Artikkelissa käsitellään asuinrakennusten kiinnitysdetaljeja, mutta samat periaatteet

Lisätiedot

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa

Lisätiedot

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA

TEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT

HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista

Lisätiedot

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Festivo 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Festivo 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto

Sisältö. Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen. Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30 Tekninen aineisto Sisältö Kerto-Ripa -välipohjaelementti kuivaan rakentamiseen Yleistä, Kantavuus, jäykkyys, akustiikka, palonkestävyys, liitosdetaljit Metsä Wood -kattoelementti Kerto-Ripa -kattoelementti Liimapuu GL30

Lisätiedot

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O

R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n. J a n n e T o l p p a n e n S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O S U O M A L A I N E N P U U K E R R O S T A L O R a k e n t e e t, s u u n n i t t e l u ja r a k e n t a m i n e n J a n n e T o l p p a n e n Markku Karjalainen, Tero Lahtela, Mikko Viljakainen 1 JOHDANTO

Lisätiedot

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU

ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)

Lisätiedot

Kuljetuskalusto ja sidonta Arto Suikka Betoniteollisuus ry

Kuljetuskalusto ja sidonta Arto Suikka Betoniteollisuus ry Kuljetuskalusto ja sidonta Yli 2m korkea kuorma Betonielementtien vastaanottotarkastus Välivarastointi Kävelytaso, yli 2metrin korkeus, kaiteiden esiasennus Suojakaiteet Suojakaiteen on kestettävä putoamista

Lisätiedot

CLT-LEVYJEN SOVELTAMINEN SUOMALAISEEN PIENTALORAKENTAMISEEN

CLT-LEVYJEN SOVELTAMINEN SUOMALAISEEN PIENTALORAKENTAMISEEN OPINNÄYTETYÖ 11/2012 CLT-LEVYJEN SOVELTAMINEN SUOMALAISEEN PIENTALORAKENTAMISEEN 27.3.2013 RAKENNUSTEKNIIKAN INSINÖÖRIOPISKELIJA JANI BRÄNNARE Taustakuva: Stora Enso CLT LEVY? Valmistetaan liimaamalla

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

TOIMITUSERITTELY SUUNNITELMAT ULKOSEINÄT TALOMALLI: Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT X = KUULUU TOIMITUKSEEN

TOIMITUSERITTELY SUUNNITELMAT ULKOSEINÄT TALOMALLI: Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT X = KUULUU TOIMITUKSEEN TOIMITUSERITTELY TALOMALLI: ULKOSEINÄT Lapponia 88 MATERIAALIT JA PALVELUT SUUNNITELMAT ARKKITEHTISUUNNITTELU Pre cut Runkoasennus Puuelementti ARKKITEHTISUUNNITTELU Pääpiirustukset ARKKITEHTISUUNNITTELU

Lisätiedot

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki

EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi BENDERS seinäelementit Seinäelementit ja perustukset Lisää Bendersistä: www.benders.fi 2 Sisältö Seinäelementit 4-10 Seinäelementtien tarvikkeet 11 Perustukset 12-15 Perustustarvikkeet 15 3 Seinäelementti

Lisätiedot

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu

Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Opinnäytetyö: Betonikerrostalon julkisivun uusiminen ja lisäkerroksien rakentaminen puuelementeistä Juuso Suhonen, Syyskuu 2015, Ohjaajat: Timo Pakarinen

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. HUNTON BITROC bitumituulensuojalevy

ASENNUSOHJEET. HUNTON BITROC bitumituulensuojalevy ASENNUSOHJEET HUNTON BITROC bitumituulensuojalevy SÄILYTYS/VARASTOINTI Hunton Bitroc levyt on varastoitava kuivassa tilassa, ja niiden on oltava kuivia asennushetkellä. Levyt saattaa olla tarpeen tuulettaa

Lisätiedot

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 2(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 luhtitalon ja 1 erillisen varastorakennuksen sekä 1 autokatoksen uudiskohde.

Lisätiedot

Ripustaminen ja huolto-ohjeet

Ripustaminen ja huolto-ohjeet Ripustaminen ja huolto-ohjeet Kipsilevyrakenteisiin voidaan kiinnittää asumiseen ja sisustamiseen kuuluvia esineitä. Kipsilevyihin soveltuva kiinnikevalikoima on laaja ja siksi kiinnityskohteeseen tulee

Lisätiedot

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja

Satulinna 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja Asennusohjeet Huvimajoille Satulinna 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl

Lisätiedot

PROMATECT -200 Asennusohje

PROMATECT -200 Asennusohje 1.1. Teräspilari 1. Teräspilari. 2. PROMATECT -200 levy. 3. PROMATECT -200 levy. 4. Kiinnitys hakain-nauloilla. 1.2. Levyjen asennusvaihtoehdot PROMATECT -200 levypaksuudet eri teräsprofiileille mitoitetaan

Lisätiedot

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta. Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Kuormien purku ja turvalliset elementtien asennukset

Kuormien purku ja turvalliset elementtien asennukset Kuormien purku ja turvalliset elementtien asennukset AJANKOHTAISTA 2017 ESITYS 1. Turvallisuuskehitys Parmassa 2. Parman projektinhallinta numeroina 3. Parman ajankohtaiset turvallisuutta parantavat tuoteratkaisut

Lisätiedot

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET RT 82-10820 ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT 82-10560 RT 82-10693 PIENTALON PUURAKENTEET JJ/1/huhtikuu 2004/6000/Vla/Rakennustieto Oy 3 ohjetiedosto RT 82-10820 3 RAKENNUSTARVIKKEET Yläsidepuut Levyjäykiste

Lisätiedot

PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET

PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET Innoros Oy :: Paanakedonkatu 20 :: 28100 Pori :: Puh. 0424-852200 :: www.ultimatemarket.com Perustuksen teko Perustussuositus: Sorapatja, vähintään 20 cm paksu ja halkaisijaltaan

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pilava TUULENSUOJALEVYT -tyyppiyväksyntä VTT-11366-06 Kiinnitysojeet ja levyjäykistysominaisuudet Runkoleijona Tuulileijona Päivitetty 4.5.2009 2 SISÄLLYS 1.0 ALKUSANAT...4

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI 1 Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI puh 020 749 8010 Tekninen tuki takotek.toimisto@gmail.com, 040-77201935 2 Ennen työn aloittamista

Lisätiedot

HH-JUDOTATAMIN RAKENNUSOHJEET

HH-JUDOTATAMIN RAKENNUSOHJEET HH-JUDOTATAMIN RAKENNUSOHJEET 50 mm50 mm 1 2 3 4 400 mm 200 mm 400 mm 200 mm 400 mm 200 mm 200 mm 45 mm 5 6 50 mm 9 mm 9 mm 95 mm Rakenneselitys Joustotatami / koko esim.. 12 000 * 12 000 mm. Mitta höylätyn

Lisätiedot

Pääskyvuoren koulu alasiipi B2 kesän kunnostustyöt

Pääskyvuoren koulu alasiipi B2 kesän kunnostustyöt Pääskyvuoren koulu alasiipi B2 kesän kunnostustyöt Pääskyvuoren koulun alasiivessä tehtiin entisten tutkimuksien toimenpide-ehdotusten mukaisesti levyulkoseinien purku, jotta ulkoseinän rakenteet nähtiin

Lisätiedot

SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET.

SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET. SILENCIO TRINNLYD 4 SILENCIO TRINNLYD 6 SILENCIO TRINNLYD 12 SILENCIO TRINNLYD 24 SILENCIO TRINNLYD 36 ASENNUSOHJEET www.hunton.fi Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow 2012

Puurakentamisen RoadShow 2012 Puurakentamisen RoadShow 2012 Puujulkisivujen pitkäaikaiskestävyys ja paloturvallisuus Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA. 5.5.2011 Päivi Myllylä Uudet palomääräykset ja niiden vaikutus puun käyttöön rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Esityksen sisältö Rakennusten

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Paradise 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja 2.2.2015 1

Paradise 6K ja 8K. Asennusohjeet Huvimajoille. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja 2.2.2015 1 Asennusohjeet Huvimajoille Paradise 6K ja 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORX-ruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE.

ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. 28.10.2004 HUONEISTOJEN VÄLISEN ACO-SEINÄN ÄÄNITEKNINEN SUUNNITTELUOHJE. YHTEISTYÖSSÄ: Rakennusbetoni- ja Elementti Oy VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka KATMI Consulting Oy 28.10.2004 ESIPUHE Huoneistojen

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

7 Puu- ja levyrakentaminen RTS 10:39

7 Puu- ja levyrakentaminen RTS 10:39 RunkoRYL 2010 721 Puuelementtityö Sivu: 1 7 Puu- ja levyrakentaminen RTS 10:39 72 Puuelementtirakentaminen 721 Puuelementtityö Sisältö puurakenteisten elementtien sekä niistä tehtävien rakennusosien laatuvaatimukset

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Esa Varho Oras Group, Isometsän tehdas Raumalla

Esa Varho Oras Group, Isometsän tehdas Raumalla Esa Varho 2017 Oras Group, Isometsän tehdas Raumalla Erikoisesta tai halvasta hanasta voi tulla kallis Isännöitsijät ja taloyhtiöt ovat ihmeissään, kun osakkaat asentavat asuntoihinsa tyyppihyväksymättömiä-

Lisätiedot

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013

RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 RunkoPES 2.0 OSA 12: LIITTYMÄDETALJIKIRJASTO 31.12.2013 1.0 JOHDANTO Tämän liittymädetaljikirjaston tarkoituksena on ohjeistaa rakennusliikkeitä ja rakennuttajia sekä päärakennesuunnittelijaa seuraavalla

Lisätiedot

Palokatkot. Asennusmenetelmät. PeO. Palokatkomiehet.fi

Palokatkot. Asennusmenetelmät. PeO. Palokatkomiehet.fi Palokatkot Asennusmenetelmät PeO Palokatkomiehet.fi Oikein asennetun palokatkon tulee täyttää sille asetetut toiminnalliset vaatimukset sekä sen tulee kestää suunniteltu käyttöikä (huolto- ja kunnossapito).

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

3.2.4 229 Tuote: Trap

3.2.4 229 Tuote: Trap 8 3..4 Tuote: Trap 9 Reuna D Piilokiinnitteinen ripustettu T-4 kannatinjärjestelmä, avattava 3 5 A Gyptone levyt joissa on viistetty reuna D, kiinnitetään piilokiinnitteiseen kannatinjärjestelmään T-4.

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014

AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 AS OY TUUSULAN MUORINSYLI Muorinkuja 8, 04300 Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS 9.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 3kpl paritaloja 1 autokatosta sekä jätekatos. RS uudiskohde. Oma tontti (3107m2).

Lisätiedot

Termater Elementit. Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit. www.termater.fi

Termater Elementit. Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit. www.termater.fi Termater Elementit Markkinoiden tehokkaimmat katto-, seinä- ja attiaelementit Termater Elementit Vahvuus, Eristävyys ja Modulaarisuus OMINAISUUDET JA HYÖDYT Kantava rakenne - Erittäin laadukkaat viilupuu

Lisätiedot

Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy Energiatehokas pientalo, Motiva Oy 1

Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy Energiatehokas pientalo, Motiva Oy 1 Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy 9.4.2017 Energiatehokas pientalo, Motiva Oy 1 Energiatehokkaassa pientalossa on hyvä sisäympäristö Sami Seuna, Motiva Oy 9.4.2017

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen Taustaa hankkeelle - Rakennus rakennettiin vuosina 1937-1941 Helvar Oy:n radiotehtaaksi. - Rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan teollisuusrakennuksesta, asuinkäyttöön

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA [104] Sivu 1 / 4 SPU ERISTEIDEN KÄYTTÖ BETONIELEMENTTIEN VALMISTUKSESSA SPU P on SPU EFR tuoteperheen ratkaisu betonielementtien teolliseen valmistamiseen. SPU P on betoniteollisuuden tarpeisiin kehitetty

Lisätiedot

Asennusohje 1 (5)

Asennusohje 1 (5) Asennusohje 1 (5) ELEMENTO 9T LEPOTASOLLINEN UMPIPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa toimittaa asennusjärjestyksen

Lisätiedot

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja

Katariina 8K. Asennusohjeet Huvimajalle. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Pohja Asennusohjeet Huvimajalle Katariina 8K Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä 4

Lisätiedot

Effex. Design Sisustuspaneeli. Stora Enso. b a. Stora Enso Effex an Eye for Wood. Asennus: Lisätietoja: www.storaenso.com/effex

Effex. Design Sisustuspaneeli. Stora Enso. b a. Stora Enso Effex an Eye for Wood. Asennus: Lisätietoja: www.storaenso.com/effex Effex Stora Enso Design Sisustuspaneeli Effex on 100 % kierrätettävää luonnonmateriaalia Tarvittavat työkalut: Suositeltavat turvavarusteet: + Vasara + tuurna Naulapyssy Nauloja (1,2x30 mm) Sirkkeli (tai

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot

VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS

VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

SPU ERISTEISET KATTORAKENTEET Rakenneratkaisut ja menetelmät

SPU ERISTEISET KATTORAKENTEET Rakenneratkaisut ja menetelmät Sivu 1 / 6 SPU ERISTEET JA LOIVAT KATOT SPU Eristeet ovat varma valinta loiviin kattoratkaisuihin alhaisen lämmönjohtavuutensa ja erinomaisen kuormituskestävyytensä ansiosta. Tämä esite sisältää yleiset

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

RAKENTAMISEN RATKAISUT

RAKENTAMISEN RATKAISUT RAKENTAMISEN RATKAISUT Puuinfo roadshow May 5, 2011 1 Johdatus kerrosrakentamiseen Esityksen sisältö Stora Enso Puutuotteet tarjonta CLT-rakennusmateriaalina Keski-Euroopan CLT-järjestelmä kerrostalorakenteet

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.)

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) Runkovaiheen työt on suurin opintokokonaisuus talonrakentajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Lisätiedot

Asennusohjeet. Ylä- ja alakiskojen (myös puurankaisten) tiivistys alustaansa tehdään mineraalivillakaistan avulla, silloin kun alusta on epätasainen.

Asennusohjeet. Ylä- ja alakiskojen (myös puurankaisten) tiivistys alustaansa tehdään mineraalivillakaistan avulla, silloin kun alusta on epätasainen. Asennusohjeet Tässä esitetyt ratkaisut koskevat seinien sekä väli- ja yläpohjien paloteknistä tyyppihyväksyntää. Ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Seuraavilla sivuilla

Lisätiedot

Harri Kosonen PUUELEMENTTIEN KEHITTYMINEN JA TULEVAISUUS

Harri Kosonen PUUELEMENTTIEN KEHITTYMINEN JA TULEVAISUUS Harri Kosonen PUUELEMENTTIEN KEHITTYMINEN JA TULEVAISUUS PUUELEMENTTIEN KEHITTYMINEN JA TULEVAISUUS Harri Kosonen Opinnäytetyö Syksy 2015 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muottiharkot työohje 17/11/2015

Muottiharkot työohje 17/11/2015 Muottiharkot työohje 17/11/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen valaminen.sivu.8 Aukkopielet

Lisätiedot

1.12.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet

1.12.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen Infrarakentaminen Rakentamisprosessi Ympäristöominaisuudet

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), ristiruuvipäät numerot 1,2 ja 3, poranterä

Lisätiedot