HANKKEESTA LIIKETOIMINTAA

Transkriptio

1 HANKKEESTA LIIKETOIMINTAA Mitä jokaisen hankeammattilaisen tulisi tietää hankkeiden kaupallistamisesta ja aineettomasta pääomasta? Julkisilta kehittämishankkeilta odotetaan jatkossa enemmän vaikuttavuutta sekä pysyviä tuloksia. Samaan aikaan hankkeita toteuttavat organisaatiot joutuvat pohtimaan keinoja rahoituspohjansa monipuolistamiseksi. Yksi ratkaisu olisi hankkeiden kaupallistaminen liiketoiminnaksi. Henkisen tai juridisen omistajuuden puuttuminen julkisessa kehittämistyössä on usein kuitenkin keskeinen syy, miksi vain harva hanke päätyy kaupallistetuksi. Selkeämpi omistajuus toisi kannustimia tulosten hyödyntämiselle sekä vähentäisi viivettä ja epäselvyyksiä. Omistajuus sitoo Kärjistetysti voi sanoa, että aineeton pääoma (intellectual property) on viime kädessä ainoa hankkeesta jäljelle jäävä asia, jolla on rahallista arvoa sen päättymisen jälkeen. Ratkaisevaa hankkeiden onnistumiselle on kuka ottaa aktiivisen omistajuuden. Tyypillisiä esimerkkejä, miten hanke voi siirtyä eteenpäin kaupallisesti: uusi palvelu tai tuote, jota hankeorganisaatio myy eteenpäin uusi yritys aineettoman pääoman siirtäminen toiselle osapuolelle hyödynnettäväksi (lisenssi, franchising, jne.) Tämä opas on laadittu erityisesti ESR- ja EAKR-rakennerahastohankkeiden näkökulmasta, mutta monet ideat ovat sovellettavissa myös muuhun hanketoimintaan, kuten tutkimushankkeisiin. Miksi eri tahojen pitäisi kiinnostua hankkeiden kaupallistamisesta? Hankeorganisaatio: Parhaimmillaan hyvät hankkeet tekevät rohkeita avauksia. Monipuolisempi rahoitus - onnistuneimmat kaupallistukset auttavat katkaisemaan hankeriippuvaisten organisaatioiden kierteen. Hanketoteuttaja: Kaupallistaminen on usein riippuvaista hanketta toteuttaneen asiantuntijan osaamisesta. Kukaan muu ei juuri pysty sitä tekemään. Kaupallistaminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia asiantuntijuuden kasvattamiselle sekä urakehitykselle. Tutkija: Hyvät kehittämishankkeet ovat edelläkävijyyden väylä soveltaa omaa osaamistaan, hankkia aineistoa, uusia tutkimuskohteita ja rahoitusta. Niitä toteuttavat organisaatiot usein hallitsevat työelämäyhteydet. Rahoittaja: Vaikka kaupallistaminen ei olekaan hankkeiden päätarkoitus, tematiikan käsittely auttaa Vinkki: Hyödynnä hankkeessa kuin hankkeessa Creative Commons -lisenssiä. Hankkeiden tuottama tieto on usein julkista ja avoimesti koko yhteiskunnan käytettävissä. Kerro se suoraan varustamalla materiaalit Creative Commons -lisenssillä. Näin asia ei jää kenellekään epäselväksi. Muista toki, että tekijänoikeudet syntyvät aina - joskin eri organisaatiossa on omat käytäntönsä asiaan liittyen. suuntaamaan ajatuksia kohti tuloksellisempia ja vaikuttavampia hankkeita.

2 HANKEMYYTINMURTAJAT - TYYPILLISIÄ VÄITTEITÄ Hanke on täysin julkista, ei sitä voi kaupallistaa Häviävän pieni osa hankkeessa syntyvästä aineettomasta pääomasta on itse asiassa julkista. Suurin osa on hiljaista tietoa ja verkostoja - jotka ovat toteuttajan yksinoikeutta. Sitä paitsi tulosten julkisuus tarkoittaa ainoastaan, ettei tiedon hyödyntämiseen saa yksinoikeutta. Edelleen, se että tieto on julkista harvoin tarkoittaa, että joku hyödyntäisi sitä. Mikä kuuluu hankkeen piiriin? Hankesuunnitelma määrittää pitkälle hankkeen piiriin kuuluvat asiat - älä siis tee itsellesi ansoja. Jos hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, se on hankkeen tulos, jonka pitää olla dokumentoituna julkisesti esillä. Kukaan ei kuitenkaan estä hankkeesta syntyvien johdannaisten hyödyntämistä, esimerkiksi tarjoamalla niihin liittyvää liittyvää koulutusta. Olen työsuhteessa hankkeessa - eivätkö tekijänoikeudet ja voitot kuulu työnantajalle? Tekijänoikeus syntyy aina tekijälle myös työsuhteessa, kun teoskynnys ylittyy. Tarkista työsopimuksestasi, mitä se kertoo asiasta ja katso alakohtaiset käytännöt. Tilanteeseen vaikuttaa myös tilanne, missä IPR on syntynyt. Esimerkiksi mikäli sopimustutkimusta hankkeelle tekevä yliopistotutkija tekee löydöksen, yliopisto voi ottaa itselleen oikeudet, mutta tutkijalla on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus kohtuulliseen korvaukseen ja mahdollisuus yrittäjyyteen. Taustalla vaikuttavat myös sopimuskumppaneiden kanssa tehdyt linjaukset. Eivät hankkeet luo brändejä. Päinvastoin. Hankkeet saavat kasvot brändien kautta. Ne kertovat itsestään juuri erilaisten mielikuvien, tarinoiden, ilmeiden ja tunnusten kautta. Ne jäävät elämään, vaikka hanke loppuukin. Tarkastelussa täytyy erottaa hankkeen aikana hankkeen brändin alla tuotetut materiaalit, joiden tulisi olla lähtökohtaisesti vapaasti ja julkisesti kaikkien hyödynnettävissä. Tämä ei kuitenkaan koske brändiä itsessään - varsinkin jos sen suojaa hankkeen päätyttyä. ESIMERKKI: Palveluita kehittävät hankkeet voisivat verrata itseään franchising -yritykseen. Globaali hampurilaisyritys myy ravintolayrittäjille brändiä ja valmista konseptia, joka pitää sisällään esimerkiksi koulutuksen, toteutussuunnitelman, laadunvalvonnan ja jakelukanavat. Mitä jos hankkeen tulokset siirrettäisiin vastaavalla tavalla? HANKKEEN KAUPALLISTAMISEEN VAIKUTTAVAT ASIAT Tyypillisesti ainakin seuraavat asiat vaikuttavat hankkeen kaupallistamiseen: oman organisaation työsopimukset oman organisaation IPR-linjaukset ja suhtautuminen yritystoiminnan käynnistämiseen hankehakemus: mitä se rajaa hankkeen toiminnan ulkopuolelle, minkä osaksi hanketta hankekumppanit: mikä on heidän osuutensa syntyneestä tiedosta, mitä heidän kanssaan on sovittu ja mitkä ovat heidän IPR-käytänteensä? rahoittaja: ole avoin ja läpinäkyvä heidän suuntaansa Hiljainen tieto ja kokemukset ESIMERKKI: Eräässä hankkeessa oli alusta alkaen tahtotila kaupallistaa hankkeen toimintamalli uutena yrityksenä. Hankeorganisaation ohjeistus ei kuitenkaan taipunut henkilöstön tekemään sivutyöhön. Hanketyöntekijät siirrettiin toisen hankekumppanin palvelukseen, joka salli asian ja antoi hanketyöntekijöille palkatonta vapaata, jonka he käyttivät uuden yrityksen käynnistämiseen. Käynnistynyt yritys hyödyntää nykyään hankkeen luomaa kanavaa, brändiä ja levittää toimintamallia. Virallinen raportointi ja materiaalit Verkostot ja yhteydet

3 MIKSI YHDISTÄÄ KORKEAKOULULÄHTÖINEN TUTKIMUS JA HANKKEIDEN KAUPALLISTAMINEN? Kehittämishankkeet ja korkeakoulujen tutkijat ovat liian harvoin hyödynnetty kombinaatio, vaikka molemmat osapuolet hyötyisivät. Tutkijoille: Hyvät kehittämishankkeet tarjoavat tutkijoille edelläkävijyyttä, mielenkiintoisia tutkimushypoteeseja sekä pääsyn käsiksi tutkimusaineistoon. Kehittämishankkeet ovat valmis väylän tutkimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jota myös useammat ulkopuoliset rahoittajat edellyttävät. Tutkimusosaamisen siirtoon ja kaupallistamisen korkeakoulujen omat innovaatiopalvelut tarjoavat apua esimerkiksi tekijän- ja teollisuusoikeuksien osalta. Käyt heidän apuaan Hankkeille: Tutkimustiedolla voidaan vuorostaan validoida hankkeen väitteet ja tulokset. Korkeakoulun kanssa tehtävää tutkimushanketta voidaan käyttää toimintamallin kansainväliseen siirtämiseen ja kansainvälisten referenssien keräämiseen. MITEN HANKKEEN TOTEUTTAJAN TULISI HUOMIOIDA HANKKEEN AINEETON PÄÄOMA ERI VAIHEISSA? Hanke = kokeilun ja todistamisen työkalu Seuraa tästä listasta miten voit paremmin huomioida hankkeessa syntyvän aineettoman pääoman ja kaupallistamisen suunnittelusta päätökseen. Ennen hanketta Pohdi hanketta toteuttavassa organisaatiossa etukäteen onko hankkeen tavoitteena luoda kaupallistettavaa liiketoimintaa olemassa olevaan organisaatioon tai uusi yritys? Olkaa avoimia ja seikkaperäisiä sekä neuvotelkaa asiasta rahoittajan kanssa. Osoittakaa, ettei hankkeella subventoida liiketoimintaa. Onko hankeorganisaatiolla kykyä hoitaa ja hyödyntää IPR-portfoliota? Jos ei, miettikää pitäisikö hankkeessa ohjata syntyvä aineeton pääoma ulkopuolisten tahojen hyödynnettäväksi. Voitte esimerkiksi kytkeä yritykset tai yrittäjät mukaan tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. He tuovat mukaan markkinavetoisuuden, joka ohjaa toimintaa ripein askelin. Tällöin aikaikkuna ei ehdi umpeutumaan. Lisäksi hanketta toteuttava organisaatio voi lopuksi perustaa erillisen uuden osakeyhtiön. Ennakointi mahdollisesta aineettomasta pääomasta sovittuna paperilla osapuolten kesken. Pohdi etukäteen aineettoman pääoman syntymisten paikkojen ja hetkien tunnistaminen. Huomioi aineeton pääoma eri sopimuksissa: partnerit, rahoittaja, työntekijät (sekä ostopalvelut). Vältä perinteiset hankehakemuksen ansat. Mikä kuuluu osaksi hanketta, mikä ei? Tarkastele kuka on asiakas. Palvelun loppukäyttäjät sekä ulkoiset ja sisäiset asiakkaat arvostavat eri asioita. Kenelle sinun pitää myydä mikäkin hyöty tai rahallinen arvo?

4 Osoita hankkeesi hyödyt omaehtoisen vaikuttavuuden arvioinnin kautta. Voit hyödyntää tulosten validoimisessa myös korkeakoulujen apua. Hankkeen aikana Vaikuttavuuden ja hyötyjen kuvaaminen. Kaikki hankkeet myyvät loppupeleissä hyötyjä, olit sitten kaupallistamassa sitä tai et. Virallinen hankeraportointi ei kuitenkaan kerro todellista kokonaiskuvaa. Usein omaehtoinen vaikuttavuuden ja hyötyjen kuvaaminen on välttämätöntä kaikille hankkeille. Hankkeesi on tehtävä jotakin entistä paremmin tai enemmän - tai sitten sen on tuotava tai säästettävä rahaa. Muuten se ei tarjoa mitään uutta. Jos et tiedä lukuja, pohdi mitä sinun pitäisi selvittää, jotta pystyt myymään hankkeesi tulosten merkittävyyden. Sitä kautta pystyt kuvaamaan sen rahallisen arvon ja kertomaan hankkeesi panostuotos -suhteen. Spontaani T&K: Palveluiden tutkimus- ja kehitysprosessi lähtee usein vapaamuotoisesti soljumaan eteenpäin tutkijoiden, hyödyntäjien ja muiden tahojen kesken. Takana on tähän ehdittyä epävirallisia päätöksiä, herrasmiessopimuksia ja neuvotteluita. Tutkimus onnistuu usein ilman erityistä sopimusta - yllätyksiä tulee vastaan kaupallistamisessa. Ennakoi Loppujen lopuksi kaupallisesti tärkein hyödynnettävä asia voikin olla jotain odottamatonta. Siispä älä lyö sopimusten sisältöjä lukkoon liian aikaisin. Missä vaiheessa arvoketjua hankkeen todellinen liiketoiminta-arvo syntyy? Et välttämättä tiedä asiaa ilman kokeiluja. Tuotteista. Omistajuus täsmentyy ja elää markkinoiden vetämänä. Pohdi onko tehtävä sopimuksia? Mitä voidaan soveltaa suoraan ja ottaa käyttöön? Julkaise, ole esillä Julkisesti raportoitavat tulokset, jotka selkeästi kuuluvat hankkeen piiriin, ovat osoitus hankkeen vaikuttavuudesta. Kasvata asiantuntijuuttasi. Älä käytä hankkeen vähäisiä voimavaroja uusien tiedotuskanavien järjestämiseen, vaan keskity mielenkiintoisen sisällön tuottamiseen olemassa oleviin kanaviin. Ota tarvittaessa mukaan ulkopuolinen sparraaja. Käytä apunasi jotakuta toista, joka ei ole liian syvällä tekemisessä ja arjessa. Hankkeen jälkeen Lisenssi eli käyttöoikeus voi olla monelle hankkeessa syntyneelle tulokselle paras levittämisen keino. Suutari pysykööt lestissään - hyvä tutkija on jatkossakin hyvä tutkija eikä julkinen (hanke)organisaatio ole välttämättä ketterin kaupallistaja. Sama voi päteä hankeammattilaiseen. Usein vauhtipyörä saadaan pyörimään, kun ratkaisun kehittäjät tekevät esimerkiksi lisenssisopimuksen yrityksen kanssa, joka jatkokehittää ja kaupallistaa tulosta eteenpäin. Suojaa ja rekisteröi hankkeesi aineeton pääoma, kuten erilaiset tuotemerkit. Suojaamisella tehdään hiljainen tieto näkyväksi. Se on askel kohti aktiivista omistajuutta. Suojaaminen ei tarkoita sen enempää eikä vähempää kuin kielto-oikeutta. Hyödynnä sinulle hankkeen aikana kertynyt hiljainen kokemustietosi ja verkostosi. Kukaan muu kuin sinä et pääse niihin käsiksi.

5 CASE: IKIHYVÄN MATKA KOHTI KANSAINVÄLISTÄ LIIKETOIMINTAA Päijät-Hämeessä on 2000-luvun alusta tukittu ja kehitetty diabeteksen ennaltaehkäisyä Ikihyvä-hankeperheen alla. Toimintaan on osallistunut useita kehittäjiä ja tutkijoita ympäri Etelä-Suomea. Käytännön soveltaminen oli mukana alkumetreiltä asti, mutta kaupallinen näkökulma tuli vasta myöhemmin mukaan, kertoo alusta alkaen mukana ollut Raisa Valve Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta. Diabeteksen ehkäisykokeilut aloitettiin jo vuonna 2002, kun toimintamalli suunniteltiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa ja kuntien terveyden- ja sairaanhoitajia sekä fysioterapeutteja koulutettiin toimintamallin käyttöön. Vaikuttavuusseuranta toi esiin tulosten erinomaisuuden. Ikihyvän ratkaisu diabeteksen ennaltaehkäisyyn, Ikihyvä -elintapaohjausmalli, oli yksinkertainen, kustannustehokas ja vaikuttava. Puolivahingossa tapahtunut kansainvälistyminen ja siitä alkanut kaupallistaminen Hankkeen matkalle mahtuu kansainvälistymiskokeilu, joka vaikutti myöhempään päätökseen kaupallistaa Ikihyvän tulokset ja suunnata ulkomaille. Eräs Suomen toiminnassa mukana ollut henkilö lähti työtehtäviin Australiaan, jossa kiinnostuttiin Ikihyvän kokemuksista. Aloitettiin Suomen ja Australian välinen tutkimushanke, jossa myös tehtiin paikallinen pilottikokeilu. Australiasta saadut tulokset olivat niin ikään erinomaisia. Mallin siirto onnistui hyvin ja Ikihyvä sai erinomaisen kansainvälisen referenssin. Myös kotimaiset asiantuntijat kiinnostuivat Päijät-Hämeen tuloksista. Syntyi tarve organisoida Ikihyvän elintapaohjausmalliin perustuvaa koulutustoimintaa, jolla ryhmänohjaajat ympäri Suomen koulutettaisiin sen käyttöönottoon. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä PHSOTEY on vuodesta 2009 lähtien kouluttanut suomalaisia asiantuntijoita Ikihyvä -elintapaohjausmallin salojen pariin palvelumyynnin kautta. Vaikka Ikihyvä on tunnettu brändi alan ammattilaisten keskuudessa, sen suojaaminen ja tuotteistaminen on vielä kesken. Minkä organisaation tulisi tehdä suojaus? Entä mikä osa kehitystyöstä kuuluu kenellekin? Ikihyvä-brändin moraalinen omistajuus on joka tapauksessa PHSOTEY:llä. Palmenia on ollut keskinen katalysaattori yhdessä muiden kumppaneiden kesken. Kaupallistuksen yhteydessä on jouduttu pohtimaan, miten pidemmälle viety liiketoiminta organisoitaisiin. On käyty perustavanlaisia keskusteluita siitä, voiko esimerkiksi kuntien perusterveydenhoidosta vastaava kuntayhtymä harjoittaa vientitoimintaa ja tehdä palvelumyyntiä ulkomaille? Onko se sen tehtävä? Ikihyvän kohdalla todennäköinen ratkaisu on perustaa uusi yritys, joka ottaa kopin elintapaohjausmallin viennistä ulkomaille. Tällöin Ikihyvää kehittäneet henkilöt voisivat esimerkiksi tulla mukaan osakaspohjalta ja Päijät-Hämeen kehittäjäorganisaatiot saisivat lisenssimaksua mallin viennistä. Kaikki voisivat kuitenkin edelleen keskittyä ydintehtäviinsä. Valinta: kohti kansainvälisiä markkinoita Ikihyvän taustatahot ovat päättäneet keskittää kaupallistamistoimet kansainvälisille markkinoille. Suomessa tehty työ diabeteksen ennaltaehkäisyssä on ollut kansainvälisesti edistyksellistä. Ikihyvällä on myös merkittäviä kansainvälisiä referenssejä. Lisäksi kansainväliset asiakkaat ovat maksukykyisempiä. Raisa kertoo, että Suomessa esimerkiksi erilaiset hankkeet ovat ostaneet meiltä palvelumyyntinä siirrettynä Ikihyvä-toimintaa. Sen hinta on kuitenkin ollut julkisilla tuilla subventoitua. Kansainvälinen toiminta vaatii erilaisen toiminta- ja ansaintalogiikan kuin kotimaa. Elintapaohjausmallin siirto ulkomaille voisi tapahtua moduuleittain. Aluksi voitaisiin tarjota nykytilan kartoituspakettia, jonka pohjalta jatketaan toimintamallin lokalisoinnilla, kouluttajien kouluttamisella, interventioiden pilotoinnilla sekä ylläpidolla. LADECin asiantuntijat ovat olleet Ikihyvän tukena kaupallistamis- ja kansainvälistymistyössä, mikä saa eritystä kiitosta.

6 Neuvot kaupallistamista harkitseville hanketoimijoille Raisa Valveella on kaikille kaupallistamista harkitseville hankkeille kolme neuvoa: Huomioi tuotteistaminen jo hankkeen alkuvaiheessa tai vähintäänkin puolessavälissä matkaa. Hyödynnä tuotteistamisessa ja kaupallistamisessa apuna ulkopuolista sparraajaa. Jos olet liian syvällä itse sisällöissä, se saattaa vaikeuttaa asioita. Et osaa riittävästi yksinkertaistaa. Ole herkkänä hankkeen sivutuotteena syntyvien spin-offien varalta. Mielenkiintoiset tulokset ja tuotteistukset saattavat syntyä yllättävinä hetkinä yllättävistä paikoista. Raisa ei usko, että hanketoiminnan vaatimus julkisuudelle estää kaupallistamista. Kuka tahansa voisi ottaa Ikihyvän palvelusalkkuunsa. Kaikki tieto on julkista. Kukaan ei kuitenkaan ole niin tehnyt eikä kuka tahansa siihen kykene. YHTEENVETO - MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA? Hankkeet luovat usein sosiaalisia palveluinnovaatioita, joilla voi olla kaupallista vetovoimaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Kaupallistamisen huomioiminen auttaa luomaan vaikuttavampia hankkeitta. Keskeistä onnistumiselle on aktiivinen omistajuus. Toivottavasti tämän oppaan käytännölliset neuvot auttavat sinua eteenpäin Tämän oppaan ovat laatineet Mikko Korpela ja Toni Pienonen (Business Arena Oy) SportHealthFeeling -hankkeen toimeksiannosta. Piirrokset: Jaakko Mehtälä, Kuvituskonttori Kynä & Kumi.