VARHAINEN TUKI. Varhainen tuki O P A S. kohti hyviä käytäntöjä. Kohti hyviä käytäntöjä -opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARHAINEN TUKI. Varhainen tuki O P A S. kohti hyviä käytäntöjä. Kohti hyviä käytäntöjä -opas"

Transkriptio

1 1 Varhainen tuki O P A S Varhainen tuki Kohti hyviä käytäntöjä -opas VARHAINEN TUKI kohti hyviä käytäntöjä Helsingin sosiaalivirasto, Lapsiperheiden palvelut, Perhekeskustoiminta

2 Varhainen tuki 2 ISBN ISSN Toimittaja: Ulla Lindqvist, Lapaset Perheverkosto -hanke Ulkoasu: Vinjetti Ky Paino: Paintek Pihlajamäki Oy Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2008:7

3 3 Varhainen tuki Sisällys Esipuhe 4 Oppaan käyttötarkoitus 5 Kohti hyviä käytäntöjä 7 VARHAINEN TUKI Ilmiönä ja käsitteenä 11 Työntekijän toimintana 18 Työyhteisön toimintana 20 Alueellisena työnä 24 Virastotason työnä 27 TOIMINTAYKSIKKÖJEN VARHAINEN TUKI Varhaisen tuen arviointi 31 Leikkipuistojen varhaisen tuen työ 34 Lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimin työ 41 Perhetalojen, perhepaikkojen ja perheryhmien varhaisen tuen työ 47 Lopuksi 52 Lähteet 53 Liitteet 55

4 Varhainen tuki 4 Esipuhe Kädessäsi on Varhainen tuki kohti hyviä käytäntöjä -opas, joka on tarkoitettu käytännön oppaaksi lapsiperheiden kanssa työtä tekeville. Opas pohjautuu Helsingin sosiaaliviraston monen vuoden kehittämistyölle. Varhaisen tuen kehittäminen käynnistyi tarpeesta tarkastella lapsiperheiden kanssa tehtävän työn toimintatapoja ja orientaatiota, jotta voitaisiin tukea lapsiperheitä tuen tarpeen varhaisessa vaiheessa, oikea-aikaisesti ja oikein kohdennetusti. Varhaisessa vaiheessa tarjottu laadukas tuki on vaikuttavaa ja tuloksekasta. Kun tukea tarjotaan silloin kun perheen pulmat ovat pieniä, voidaan hyödyntää laajasti perheen omia voimavaroja. Vanhempien omat voimavarat ja motivaatio ovat onnistumisen tärkeitä lähtökohtia. Tärkeä lähtökohta työlle on myös kaikkien lapsiperheiden kanssa työskentelevien yhteistyö lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Varhaisen tuen ajatuksena on, että lapsen hyvinvointi saavutetaan tukemalla vanhemmuutta ja perhettä. Tämä opas tekee näkyväksi varhaisen tuen työtä. Se ei ainoastaan kuvaa olemassa olevaa vaan luo pohjaa työn uudelle tarkastelulle ja kehittämiselle. Toivottavasti oppaassa tehtyjä jäsennyksiä voidaan hyödyntää käytännössä. Erityisesti toivomme, että tämä opas avaa uusia varhaisen tuen työn näkökulmia ja käynnistää aktiivista keskustelua. Kiitos kaikille varhaisen tuen kehittämistyöhön osallistuneille, työmuotoja kuvanneille, opasta kommentoineille sekä sen aktiiviselle toimituskunnalle. Helsingissä Sisko Lounatvuori perhekeskustoiminnan päällikkö sosiaalivirasto Helsingin kaupunki Ulla Lindqvist projektipäällikkö Lapaset Perheverkosto Helsingin kaupunki

5 5 Varhainen tuki Oppaan käyttötarkoitus Tämän oppaan tarkoituksena on tehdä näkyväksi lapsiperheille suunnattua varhaisen tuen työtä. Opas on tarkoitettu työntekijöille, esimiehille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Oppaassa kuvataan konkreettisesti varhaisen tuen tavoitteita, työmuotoja ja niiden arviointia. Sitä voidaan käyttää työyhteisössä tukemaan varhaisen tuen työn jäsentämistä. Tavoitteena on työntekijöiden ammatillisuuden vahvistuminen, jotta perheet saavat tukea mahdollisimman varhain. Painopiste on 0 8-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa tehtävässä työssä, sillä näitä työmuotoja on Helsingin sosiaaliviraston perhekeskuksissa suunnitelmallisesti kerätty ja jäsennetty vuosina Varhaisen tuen työtä tehdään 0 18-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kanssa, ja sitä toteuttavat monet toimijat muun muassa sosiaali-, terveys-, varhaiskasvatus-, opetus- ja nuorisopalveluissa. Lapsen kehityksen ja kasvun turvaaminen on vanhempien tehtävä. Lapsen minuuden ja sosiaalisuuden kehityksessä on kaksi asiaa, jotka ovat tarpeellisia ja välttämättömiä. Ensinnäkin lapsi tarvitsee liiton toisen ihmisen kanssa, ihmisen joka sitoutuu jatkuvaan ja pysyvään suhteeseen hänen kanssaan. Toiseksi lapsi tarvitsee riittävästi huolenpitoa eli rakkautta. Ilman sitä hänelle ei kehity kykyä välittää itsestä, toisista ja yhteisistä asioista: hänelle ei kehity sosiaalista pääomaa. (Järventie 2001, 106.) Vanhemmuus on yhteiskunnassamme sellainen elämänmuutos, joka tarvitsee tuekseen niin perheen omia sosiaalisia verkostoja kuin palvelujärjestelmän. Vanhemmuuden tukemista on kehitetty lapsiperheiden palveluissa perustyössä ja kehittämishankkeissa. Lapsen ja lapsiperheen varhaisella tukemisella pyritään mahdollisimman varhain vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Lapsen hyvinvointia uhkaavien riskitekijöiden tunnistamisella, varhaisella puuttumisella ja tukemisella tavoitellaan uudenlaista ja tehokkaampaa lähestymistapaa lapsesta syntyneen huolen kohtaamiseen ja lapsen auttamiseen. (Lindqvist 2008,108.) Vuonna 2008 voimaanastuneessa lastensuojelulaissa lastensuojelu käsitetään laajasti lasten suojeluksi, joka ei ole pelkästään sosiaaliviranomaisten asia vaan koskee muitakin viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Lastensuojelun painopiste on tarkoituksenmukaista siirtää ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon. Tästä syystä laki velvoittaa kuntia valmistelemaan suunnitelman siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja kuinka lastensuojelupalveluita järjestetään ja kehitetään. Helsingissä suunnitelma on nimetty Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi, ja siinä esitetään peruspalvelujen riittävää resurssointia, hallintokuntien yhteistä vastuuta ja toiminnan kehittämistä lasten, nuorten ja perheiden tarpeista käsin. Sosiaaliviraston perhekeskuksella on keskeinen tehtävä tarjota lapsiperheille heidän tarpeitaan vastaavaa varhaista tukea lasten ja nuorten kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Yksi lähtökohta perhekeskustoiminnan varhaisen tuen työlle on Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen -opas. Siinä tuodaan esiin, että lasten ja lapsiperheiden kanssa työtä tekevien yhteinen tavoite on sekä lapsen hyvän kasvun ja kehityksen turvaaminen että kaikenpuolisen hyvinvoinnin turvaaminen. Tämä Varhainen tuki kohti hyviä käytäntöjä -opas kuvaa niitä työmuotoja, joilla lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä voidaan vahvistaa ja riskejä pienentää. Nämä oppaat täydentävät toinen toisiaan. Varhainen tuki kohti hyviä käytäntöjä -opas on suunniteltu niin, että sitä voidaan hyödyntää osa kerrallaan esimerkiksi työyhteisön opintopiirissä. Sen tavoitteena on innostava motivointi varhaisen tuen työhön. Oppaan laatijat suosittelevat koko kirjan lukemista, mutta oppaasta voi nauttia myös pala kerrallaan. Varhaisen tuen kokonaisuus onkin monen osan palapeli. Siihen kuuluvat osaltaan varhaisen tuen taustan ja käsitteen ymmärtäminen. Keskeisiä paloja ovat asiakkaat ja työntekijät sekä työyhteisöt ja niiden johtaminen. Varhaista tukea toteutetaan rakenteissa, alueellisena ja virastotason työnä. Tässä oppaassa varhaisen tuen perustyötä kuvataan leikkipuistoissa, lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimissä sekä perhetaloissa, -paikoissa ja -ryhmissä. Yksi tärkeä pala on työn arviointi, jotta työ kehittyisi ja vastaisi asiakkaiden tarpeita. Innostu tästä palapelistä pala kerrallaan, luku kerrallaan.

6 Varhainen tuki 6 Tätä opasta työstettiin syksyllä 2008, ja sen pohjana on varhaisen tuen työmuodoista tehty kartoitus Helsingin kaupungin perhekeskuksissa. Oppaan laatimisen aikaan perhekeskuksissa oli vakiintumassa uusi organisaatiomalli, jossa työ jaettiin ehkäisevään työhön, varhaiseen tukeen ja lastensuojeluun. Tehtävänrakenteiden ja toimintamallien kehittämisen myötä esimerkiksi kotipalvelun tiimeistä päätettiin muodostaa lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimejä vuoden 2008 alusta. Kotipalvelun tiimejä vahvistettiin 1-2 sosiaaliohjaajalla. Varhaisen tuen tiimien työ on oppaan laatimisen aikaan vielä muotoutumisvaiheessa, joten opasta on luettava tämä muutosajankohta huomioiden. Oppaan kokoamisesta on vastannut projektipäällikkö Ulla Lindqvist Lapaset Perheverkosto -hankkeesta ja sen toimituskuntaan ovat kuuluneet johtava ohjaaja Pirjo Koskinen (Perhepaikat Hermanni ja Betania), ohjaaja Anna Kähkönen (Leikkipuisto Lampi), johtava ohjaaja Paula Pesonen (Vartu-tiimi/Itä) sekä varhaisen tuen koordinaattorit Else Kruskopf, Eeva Monto ja Tuula Virtanen. Ilmiö Käsite Rakenteet Alueellinen työ Hyvät käytännöt Virastotason työ Työyhteisö Johtaminen Arviointi Työntekijä Perheryhmät Leikkipuistot Tulevaisuus Perhetalot ja -paikat Vartutiimit Asiakkaat

7 7 Varhainen tuki Kohti hyviä käytäntöjä Työmuodon tavoitteena on tukea maahanmuuttajaäitien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Toiminnallisin menetelmin, kuten leipoen tai käsitöitä tehden ja suomea puhuen, totutetaan ryhmän jäseniä käyttämään suomen kieltä. Ryhmään otetaan 5 6 maahanmuuttajaäitiä. Siihen haetaan omalla lomakkeella, ja vaatimuksena on luku- ja kirjoitustaito. Puistonohjaaja tapaa hakijat ennen kurssia ja käy hakemukset läpi. Samalla puistonohjaaja saa hyvän kuvan, millainen on ryhmään hakevan kielitaito, tarpeet ja toiveet. Ryhmä kokoontuu puistossa vuoden ajan kerran viikossa, 1 1/2 tuntia kerrallaan. Ryhmän ajan lapsia valvoo ohjaaja toisesta puistosta. (Kotoutumiskurssi puistossa -työmuodon tiivistetty kuvaus.) Tämä opas perustuu vuosina Helsingin kaupungin sosiaaliviraston perhekeskuksissa tehtyyn varhaisen tuen työmuotojen kartoitukseen ja kehittämisprosessiin, joissa työmuotoja kuvattiin ja arvioitiin. Kotoutumiskurssi puistossa on yksi, joskin tiivistetty, esimerkki työmuodon kuvauksesta. Varhaisen tuen työmuotojen kartoituksen tarkoituksena oli vastata kaupungin sosiaaliviraston lapsiperheiden vastuualueen tuloskorttitavoitteeseen varhaisen tuen työmuodot on kerätty vuoteen 2007 mennessä. Tuloskorttitavoitteen toteutumisesta vastasi Varhaisen tuen työmuodot -työryhmä, johon kuului muun muassa perhekeskustoiminnan johtoa, leikkipuistotoiminnan kehittämistyöryhmän jäseniä, varhaisen tuen koordinaattorit sekä lapsiperheiden vastuualueen kehittämiskonsultti. Varhaisen tuen työmuotojen kartoitus tehtiin vuodenvaihteessa Kartoitus tehtiin hyödyntäen seuraavaa runkoa: 1. Työmuodon nimi 2. Mihin tarpeeseen työmuoto vastaa? 3. Kohderyhmä/kenelle, mille soveltuu? 4. Toiminnan toteuttajat 5. Toimintatapa: toiminnan kuvaus 6. Vaikuttavuuden arviointi Hyvät käytännöt Rungossa on hyödynnetty hyvien käytäntöjen kuvauksen mallia. Hyvien käytäntöjen -malli valittiin tukemaan työmuotojen kuvaamista, sillä tavoitteena oli löytää varhaisen tuen arjen käytäntöjä työntekijöiden kuvaamina. Hyvän käytännön tunnuspiirteet täyttää käytäntö, joka on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi, joka on eettisesti hyväksyttävä ja kehittyy toimijoiden tavoitteellisella prosessilla. Lisäksi se perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta ja kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu. Hyvä käytäntö tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käytännön käyttöönotto on mahdollista. (Tunnuspiirteet. Sosiaaliportti/Hyvät käytännöt 2008.) Tämän oppaan tarkoituksena on viedä varhaisen tuen työtä kohti hyviä käytäntöjä. Oppaassa kuvataan varhaisen tuen käytäntöjä ja ehdotetaan niille arviointimenetelmiä, jotta jatkossa arvioinnin avulla voidaan todentaa ne hyviksi käytännöiksi. Hyvän käytännön kuvauksessa kuvataan tiivistetysti millaisen toiminnan yhteydessä tai millaisessa kehittämishankkeessa tai -ympäristössä hyvä käytäntö on tuotettu, millaisista toimijoista, rakenteellisista tekijöistä ja prosesseista käytäntö koostuu, millaisia tuloksia käytännön avulla on saavutettu sekä miten hyvän käytännön juurruttamissuunnitelma käytännön osalta on syntynyt (Koivisto 2005, 16). Hyvien käytäntöjen kuvaaminen edellyttää toiminnan kuvaamista ja vaikutusten arviointi.

8 Varhainen tuki 8 TIIVISTELMÄ Hyvä käytäntö on sosiaali- tai terveysalan käytäntö, joka on koettu toimintaympäristössään toimivaksi ja arvioitu asiakkaalle hyvää tuottavaksi on eettisesti hyväksyttävä perustuu mahdollisimman monipuoliseen tietoon vaikuttavuudesta ja/tai toimivuudesta kuvataan niin, että lukija pystyy arvioimaan, millaiseen tietoon käytännön toimivuus perustuu ja millainen tieto siitä puuttuu tiivistetään riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti mutta tarpeeksi yleistettävästi niin, että käytännön käyttöönotto on mahdollista Varhaisen tuen työmuotojen jäsennystä ja arviointia Työmuotojen kuvauksista valmistui vuonna 2008 ammatillinen lisensiaatintutkimus Varhaisia tekoja, vertaistuen tiloja (Lindqvist 2008). Tutkimus on pohjana työmuotojen jäsennykselle. Varhaisen tuen työmuotojen kuvauksia kerättiin leikkipuistojen, kotipalvelun, sosiaalityön ja -ohjauksen, perhetalojen ja -ryhmien sekä kehittämishankkeiden työntekijöiltä kahdessa vaiheessa, ensin kartoituksella ja sitten työntekijöiden yhteisessä kehittämisprosessissa. Työntekijät kuvasivat kartoituksessa 393 työmuotoa, joista analyysin perusteella luotiin 7 pääluokkaa ja niiden sisälle 28 työmuotoluokkaa. Suoran asiakastyön työmuodoksi muotoutuivat perhekohtainen työ, ryhmämuotoinen työ, aluetyö, monikulttuurinen työ sekä palveluista tiedottaminen. Välillisen asiakastyön työmuodoiksi muotoutuivat moniammatillinen toiminta ja verkostotyö sekä varhaisen tuen työotteen vahvistaminen. (Lindqvist 2008, 108.)

9 9 Varhainen tuki Kehittämishankkeet Kotipalvelu Perhetalot perheryhmät Leikkipuistot Sosiaaliohjaus ja sosiaalityö Sosiaaliviraston taso kohdennettu tuki alueille Aluetaso alueellisten tarpeiden tunnistaminen ja toiminta aluetyö moniammatillinen toiminta verkostotyö ja kehittäminen alue- ja verkostotyö yhteistyö Työntekijäja työyhteisön taso kohtaaminen matalakynnyksisyys perhekohtainen työ kohtaaminen työskentely vauvaperheiden kanssa kohtaaminen avoin toiminta koululaisten iltapäivätoiminta vauvatyö ja alle 3-vuotiaiden perheet ryhmätoiminta ryhmätoiminta ryhmätoiminta ryhmätoiminta ryhmätoiminta palveluista tiedottaminen monikulttuurinen työ monikulttuurinen työ palveluista tiedottaminen Taulukko 1. Varhaisen tuen työmuodot sosiaaliviraston perhekeskuksen eri toiminnoissa (Lindqvist 2008, 84). Työmuotojen tulokset arvioitiin positiivisiksi ja ne paikantuivat laajasti lapsen hyvinvoinnin tekijöiden eri alueille ja liittyivät kunkin toiminnon perustehtävään. Työntekijöiden mukaan työmuodot olivat varsin vaikuttavia, sillä heidän arvionsa työmuotojen tuottamasta muutoksesta asiakkaan elämäntilanteeseen oli keskimääräisesti 8,31 (asteikolla 1 10). Vaikuttaviksi arvioidut varhaisen tuen työmuodot olivat perustehtävälähtöisiä. Yleisesti ottaen vaikuttavimmiksi arvioitiin perhekohtaiset ja ryhmämuotoiset työmuodot. Johtopäätöksenä tästä voi esittää, että varhaisen tuen työ arvioidaan vaikuttavaksi silloin, kun se on osa perustehtävää. (Lindqvist 2008, 109.) Kehittämisprosessin tuloksena varhainen tuki ei näyttäytynyt vain työntekijä- tai työyhteisötason varhaisena puuttumisena. Tuki toteutuu myös alue- ja virastotasolla (taulukko 1). Varhainen tuki ei ole vain yhden ammatin erityisosaamista, vaan se koskettaa monia lapsiperheiden kanssa työtä tekeviä. Alueellinen yhteistyö ja ryhmätoiminta ovat kaikkien toimintojen kuvaamaa yhteistä varhaisen tuen työtä. Alueellisen yhteistyön tehtäväksi kuvataan alueellisen kehityksen tunnistaminen, asiakaslähtöinen verkostotyö sekä tiedon välittäminen palveluista toimijoiden kesken. (Lindqvist 2008, 109.)

10 Varhainen tuki 10 VARHAINEN TUKI Tässä osassa tarkastellaan eri näkökulmista varhaisen tuen käsitettä ja toimintaa.

11 11 Varhainen tuki Ilmiönä ja käsitteenä Ilmiö positiivinen diskriminaatio lapsen hyvinvointia suojaavat ja riskeeraavat tekijät lapsen varhaiset vuodet perheen voimavarat asiakas, työntekijä ja johtaminen kehityksellinen, yhteiskunnallinen ja toiminnallinen näkökulma yksilö ja yhteisötaso - varhainen tuki - varhainen puuttuminen - varhainen tukeminen. Varhainen tuki on käsitteenä, toimintana ja työorientaationa haastava. Tämä johtuu osittain siitä, että sen tausta on monille tuntematon ja se on työmuotona ja ammatillisena asiantuntijuutena vielä nuori. Varhaisen puuttumisen ja tukemisen menetelmiä kehitetään koko ajan, samalla kehittyy koko toiminta. Varhaisen tuen työtä on tähän mennessä kuvattu lähinnä toiminnallisten kehittämisprojektien yhteydessä. Tässä oppaassa kuvataan sellaista varhaisten tuen työtä, jota tehdään leikkipuistojen, lapsiperheiden varhaisen tuen ja kotipalvelun tiimin sekä perhetalojen, -paikkojen ja - ryhmien perustyössä. Varhaisen tuen toiminnan laaja-alaisuutta ja monimuotoisuutta on tärkeää kuvata ja tuoda esiin, jotta toiminta konkretisoituisi ja kehittyisi. Työn hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja kuvaaminen mahdollistavat myös sen vaikutusten arvioinnin. Asiantuntijatieto lapsen hyvästä lisääntyy jatkuvasti. Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteen merkityksestä lapsen tasapainoiselle kehitykselle on tällä hetkellä olemassa tutkittua tietoa, samoin lapsen kasvua uhkaavista riskitekijöistä. Samanaikaisesti kun tieto lapsen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt, myös yhteiskuntamme on ollut taloudellisessa ja sosiaalisessa muutoksessa. Nousu 1990-luvun alun lamasta ja 2000-luvun paremmat ajat ovat vaikuttaneet monella tavalla arvoihimme ja toimintaamme. Muutosten vaikutukset vanhemmuuteen ja näkemyksiin vanhemmuudesta ovat nähtävissä, ei ainoastaan lastensuojelun tilastoissa vaan myös lapsiperheiden palveluiden kehityksessä ja kehittämisessä. Varhaista puuttumista on kuvattu välimaaston työksi, joka paikannetaan useimmiten ennalta ehkäisevän ja korjaavan työn väliin (Tapola-Tuohikumpu 2005, 12 13). Käsitettä voidaan lähestyä positiivisen diskriminaation ajatuksen kautta. Sen mukaan yleisten etuuksien lisäksi tarvitaan kohdennettuja palveluja huonompiosaisten aseman parantamiseksi ja epätasa-arvon poistamiseksi. Positiivisen diskriminaation käsitteen esitti Richard Titmuss jo vuonna Käsitettä on vaikea suomentaa, mutta suorana käännöksenä se tarkoittaa positiivista syrjintää. Titmuss tarkoittaa sillä sitä, että huonommat lähtökohdat kompensoidaan antamalla ylimääräistä tukea. Kaikille tarkoitetut eli universaalit palvelut ovat tarpeen, jotta voidaan kehittää yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä kohdennettuja palveluja. (Titmuss 1976, 135.) Joidenkin näkemysten mukaan ennaltaehkäisevät ja kaikille tarkoitetut sosiaalipalvelut ovat viime aikoina painottuneet ilmenneiden ongelmien varhaiseen puuttumiseen. Hyvinvointipolitiikasta on siirrytty riskipolitiikkaan. Sen vahvistuminen sosiaalipalvelujen resurssien suuntaamisessa on nostanut varhaisen puuttumisen käsitteen ja työorientaation sosiaalityön keskeiseksi strategiaksi. Hyvinvointipolitiikkaan pohjautuvat ennaltaehkäisevät koko väestölle tarkoitetut palvelut ovat vaihtuneet varhaiseen puuttumiseen, mikä tähtää vain syntyneiden ongelmien aktiiviseen kontrollointiin. (Harrikari & Satka 2006, 1 4.) Tämä näkökulma hyvinvointiyhteiskunnan suhteen on synkempi kuin esimerkiksi Titmuksella (1976), joka näki positiivisen diskriminaation universaalien palveluiden täydentäjänä. Tässä oppaassa varhaisen puuttumisen ja tukemisen palvelut nähdään kaikille suunnattujen hyvinvointia lisäävien palvelujen jatkumona. Lapsen hyvinvointia suojaavat ja uhkaavat tekijät Varhaisen tuen työssä pyritään tunnistamaan lapsen hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä ja puuttumaan riskeihin

12 Varhainen tuki 12 ennen kuin ne muuttuvat suuriksi ongelmiksi. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen ja niihin vastaaminen sosiaalityön keinoin ovat sosiaalityön ydintä. Lapsen hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä on tutkittu monitieteisesti, ja niistä on olemassa runsaasti tietoa. Riskitekijöiden lisäksi on oleellista tarkastella myös hyvinvointia vahvistavia ja suojaavia tekijöitä sekä prosesseja, jotka vaikuttavat hyvinvoinnin ja kehitysriskien syntyyn. Esimerkiksi 2000-luvun alun lasten ja nuorten pahoinvointia koskevassa keskustelussa on tuotu voimakkaasti esiin vanhemmuuteen, päihteisiin ja syrjäytymiseen liittyviä vaikeuksia. Käsitys riskeistä on muuttunut yhä hienojakoisemmaksi, ja tutkimustietoa lapsista, perheistä, riskeistä ja suojaavista tekijöistä on kertynyt. (Törrönen & Vornanen 2004, 164.) Syrjäytymisen käsite liittyy riskitekijäkeskusteluun. Sillä tarkoitetaan vieraantumista valtakulttuurin yleisesti hyväksytyistä toimintatavoista tai jonkin vallitsevan elämänmuodon ihanteista. Syrjäytymisen ongelma syntyy, kun ihminen ajautuu ulos keskeisiltä yhteiskunnallisilta foorumeilta, kuten koulutuksesta, työstä, sosiaalisista suhteista, osallisuudesta ja vaikuttamisesta. (Pölkki 2001, 126.) Helsingin kaupungin moniammatillinen riskiolosuhdetyöryhmä on tuottanut oppaan lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistamiseen. Oppaassa on tarkasteltu suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä lapsen kehitykseen liittyvinä tarpeina, vanhemmuutena sekä perhe- ja ympäristötekijöinä. Suojaava tekijä tarkoittaa joko yksilössä itsessään, lähisuhteissa tai ympäristössä olevaa ominaisuutta, joka vaikuttaa riskitekijältä suojaavasti. Riskitekijä on ominaisuus, olosuhde tai tapahtuma, joka tietyissä olosuhteissa lisää tietyn häiriön tai ongelman todennäköisyyttä. Yksittäinen riskitekijä lapsen tai perheen elämässä ei välttämättä tarkoita sitä, että lapsi on suuressa vaarassa joutua esimerkiksi lastensuojelun piiriin. Lapsen elämässä voi olla useitakin suojaavia tekijöitä, jotka riittävät antamaan tuen, jonka avulla lapsi kasvaa ja kehittyy hyvin sekä oppii toimimaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Jos riskitekijä lapsen elämässä on merkittävä (esimerkiksi lapseen kohdistuva väkivalta) tai riskitekijöitä on useita, lapsen tilanteeseen tulee aina puuttua, vaikka suojaavia tekijöitä olisi. (Lapsen hyvän kasvun jne. 2007, 7 8.) Lapsen kehitykselliset tarpeet on oppaassa jaettu lapsen terveyteen, tunne-elämän ja käyttäytymisen kehitykseen, perhe- ja sosiaalisiin suhteisiin, identiteettiin, oppimiseen, ymmärrykseen sosiaalisesta ympäristöstä sekä itsestä huolehtimisen taitoihin. Vanhemmuuteen vaikuttavat tekijät on jaettu vanhemman toimintakyvyn osa-alueisiin, kuten perushuolenpitoon, turvallisuuden varmistamiseen, emotionaaliseen lämpöön, oppimisen tukemiseen, ohjaukseen ja rajoihin sekä vakauteen ja jatkuvuuteen. Perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä ovat perheen historia ja toimintakyky, perhe laajassa merkityksessä, asuminen, työllisyys, toimeentulo, perheen sosiaalinen integraatio sekä ympäristön resurssit. Oppaassa on tarkemmin kuvattu kunkin tekijän sisältö. (Lapsen hyvän kasvun jne. 2007, 8.) Seuraavassa kuviossa (Kuvio 1) esitetään lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä lapsen ja lapsiperheen näkökulmasta. Esitetyt tekijät painottuvat hyvinvoinnin resurssitekijöihin. Ne ovat osa suojaavista tekijöistä ja riskitekijöistä. Resurssi ei muutu hyvinvoinniksi eikä resurssin puute pahoinvoinniksi kuin erityisissä olosuhteissa, ei koskaan automaattisesti. Kuvio pyrkii havainnollistamaan ilmiön kaksisuuntaista luonnetta: niin suojaavilla kuin uhkaavillakin tekijöillä voi yksittäisissä tapauksissa olla kaksisuuntaisia vaikutuksia. Monilla myönteisillä kehitystekijöillä voi olla ennalta odottamattomia negatiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen, esimerkiksi vanhempien kiintymys voi kääntyä lapsen ylisuojeluksi, joka estää hänen omaaloitteisuutensa kehittymistä normaalisti. Vastaavasti kehitystä uhkaavat tekijät saattavat joissakin tilanteissa muuttua yksilön kehitystä tukevaksi voimavaraksi. Kuten kuvio hyvin havainnollistaa, lasten hyvinvointia turvaavat ja uhkaavat tekijät liittyvät lapseen, vanhemmuuteen, perheeseen, sosiaaliseen verkostoon sekä viralliseen tuki- ja palvelujärjestelmään. Perheen sisäisillä voimavaroilla viitataan perheen historiaan, vanhempien ja lasten persoonallisuuteen sekä lapsi vanhempisuhteeseen. Ulkoinen puute vaikuttaa lapsen hyvinvointiin suorasti ja epäsuorasti. Esimerkiksi vanhempien työttömyys tai köyhyys aiheuttaa konkreettista materiaalista puutetta sekä painetta perheen sisällä. Palvelujärjestelmällä on merkittävä asema köyhyyden ja siitä aiheutuvien negatiivisten kokemusten lieventäjänä. (Forssén ym. 2002, ) Kodin ulkopuoliset sosiaaliset suhteet ja yhteisöt ovat merkityksellisiä lapsen sosiaalisen pääoman muodostumiselle. Koettu yhteisöllisyys, perheen sosiaaliset kontaktit ja perheenjäsenten keskinäinen vuorovaikutus tukevat perheiden ja lasten osallisuutta lähiyhteisöön. Sosiaalisen pääoman muodostumisen rajoittavia tekijöitä ovat muun

13 13 Varhainen tuki VIRALLINEN TALOUDELLINEN TUKI- JA PALVELUJÄRJESTELMÄ Sosiaaliturva, terveys-, päivähoito-, koulutus- ja sosiaalipalvelut PERHEEN TALOUDELLINEN, INHIMILLINEN JA SOSIAALINEN PÄÄOMA PERHEEN ULKOISET VOIMAVARAT - rakenne - materiaaliset resurssit - sosio-ekonominen asema PERHEEN SISÄISET VOIMAVARAT LAPSI - sukupuoli - persoonallisuus - luonteenpiirteet - kehityshistoria VANHEMMUUS - sukupuoli - persoonallisuus - roolit ja odotukset - kasvatus - historia SOSIAALINEN VERKOSTO - perheen sosiaalinen verkosto - lapsen vertaisryhmä LAPSEN HYVINVOINTI Kuvio 1. Lapsen hyvinvointia turvaavat ja uhkaavat tekijät. (Forssen, Laine & Tähtinen 2002, 87.) muassa sidosten heikkeneminen naapurustoon, lasten turvattomuus, negatiiviset toverisuhteet tai rajoittuneet resurssit. Lapselle vertaisryhmän ulkopuolelle jääminen voi olla kehityksen riskitekijä, jos lapsi torjutaan ryhmässä aktiivisesti, jos hän joutuu kokonaan syrjään, tulee kiusatuksi tai kiusaajaksi tai kokee itsensä yksinäiseksi. Suhteet aikuisiin toimivat suojaavina tekijöinä. Kuviossa kaksisuuntaiset nuolet kuvaavat eri tekijöiden ja lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen moniulotteisuutta sekä myönteisten tai kielteisten tekijöiden ja prosessien kasautumistendenssiä. Forssén ym. (2002, 88, 91 97) tuovat esiin, että lasten hyvinvointia ja sen riskitekijöitä tulee tarkastella yhteiskunnallisten prosessien, eri ihmisryhmien sekä yksilön elämänkulun näkökulmasta. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta merkittävien riskien tunnistaminen on tärkeää, koska niiden avulla voidaan arvioida lapsen hyvinvointia. Toimijoiden kyky tunnistaa riskejä on ammatillista osaamista, ja sillä on aina merkittävä vaikutus lasten hyvinvointiin.

14 Varhainen tuki 14 Varhainen tuki meillä ja muualla Helsingissä on kahtena hankekautena vuodesta 2001 lähtien kehitetty varhaisen tuen toimintaa. Vuonna 2000 Helsingin sosiaalivirasto varasi määrärahan positiivisen diskriminaatiopolitiikan harjoittamiseen. Toiminnasta käytettiin tuolloin nimeä varhainen puuttuminen, ja sen tarkoituksena oli kohdistaa huomio syrjäytymisriskissä oleviin maahanmuuttajalapsiin (Lankinen 2001, 24). Kehittämishankkeiden kohderyhminä ovat olleet muutkin kuin maahanmuuttajalapset. Vuosien positiivisen diskriminaation hankekokonaisuuden (18 hanketta) keskeisiksi kehittämisalueiksi kiteytyivät perhetyö, maahanmuuttajatyö sekä aluetyö. Varhaisen tuen ydinpiirteiksi nousivat esiin matala kynnys, mahdollistaminen ja välittäminen. (Tapola-Tuohikumpu 2005, 39, 50.) Varhaisen tuen hankkeiden kehittämisalueet uutena hankekautena ovat olleet vauva- ja perhetyö, maahanmuuttajatyö sekä verkosto- ja kumppanuustyö. Hankkeita on ollut yhteensä 13, joista yhdessä sosiaalivirastoon palkattiin kolme alueellista varhaisen tuen koordinaattoria. Heidän tehtäviinsä kuului muun muassa alueellisten kehittämishankkeiden koordinointi ja perustyön varhaisen tuen työotteen vahvistaminen. Lisäksi vuonna 2008 yksi työntekijä konsultoi varhaisen tuen sosiaaliohjausta. Positiivisen diskriminaation hankkeita ja niiden tuloksia on tarkastelu asiakasnäkökulmasta. Maahanmuuttajaperheille hankkeen hyötyjä ovat olleet lasten ja vanhempien kielitaidon parantuminen, kulttuuriidentiteetin vahvistuminen ja vanhempien ja perheiden vertaistuen mahdollistuminen. He ovat hyötyneet myös hankkeen tieto- ja ohjauspalveluista. Perhetyön myötä vanhemmat ovat rohkaistuneet hakemaan tukea itselleen. Tukea ja apua sekä uusia matalan kynnyksen vanhemmuuden tukemisen toimintoja on ollut lähellä. Aluetyön tuloksena asukkaat ovat aktivoituneet ja verkostoituneet, toimintamahdollisuuksia on tullut tarjolle, osallisuus on vahvistunut ja vertaistuki mahdollistunut. (Halttunen- Sommardahl & Sauramäki 2006, ) Useissa Euroopan maissa early intervention (varhainen puuttuminen) -termi viittaa toisaalta varhaisessa vaiheessa tehtyyn puuttumiseen, toisaalta alle kolmevuotiaiden tukitoimiin (esim. Early Childhood Intrervention 2007, 4). Varhaisen tuen toiminnan tarpeina ovat lapsen Käsite hyvän kasvun edistäminen ja kehityksen riskitekijöiden vähentäminen. Yksilön elämänkulun näkökulmasta varhaisen tuen toiminnassa huomio kiinnittyy ensimmäisten ikävuosien tukemiseen. Lapsen varhaiset vuodet ovat merkittäviä suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden kannalta. Esimerkiksi Jukka Mäkelä (2003, 107) korostaa aivotutkimuksen tuloksia ja esittää, että lapsen aivot kehittyvät niiden kokemusten ohjaamina, joita tämä kohtaa. Jari Sinkkosen (2003, 100) mukaan äidin saaman sosiaalisen tuen riittämättömyys heikentää hänen mahdollisuuksiaan olla lapsen käytettävissä. Kansainvälisestä näkökulmasta käsitettä lähestyy Carl J. Dunst (2000). Hänen lähtökohtansa ovat early intervention ja family support (perheen tukeminen) eli perheen tukeminen varhaisen puuttumisen keinoin. Hän lähestyy varhaista puuttumista perhekeskeisistä periaatteista, joissa korostuvat perheen voimavarat ja resurssit sekä kumppanuus perheen kanssa. Hän tuo esiin tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että on merkittävää, miten varhaisen puuttumisen interventio tehdään. Hänen mukaansa varhainen puuttuminen on tuen ja resurssien järjestämistä pienten lasten perheille. Tuki ja resurssit voivat tulla epäviralliselta (perhe, ystävät, sukulaiset yms.) tai viralliselta verkostolta, jotka molemmat sekä suorasti että epäsuorasti vaikuttavat lapsen, vanhemman ja perheen toimintakykyyn. (Dunst 2000, ) Helsingin sosiaaliviraston varhaisen tuen ohjausryhmä (2007) on määritellyt, että lapsiperheiden varhainen tuki on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan lasten, nuorten ja perheiden ongelmia mahdollisimman varhain heti huolen

15 15 Varhainen tuki havaitsemisen jälkeen. Määritelmä sisältää asiakkaan, työntekijän ja johtamisen näkökulman. (Varhaisen tuen ohjausryhmän muistio 2007.) Seuraava kuvio pyrkii jäsentämään varhaista tukea asiakkaan, työntekijän ja johtamisen näkökulmista. Johtaminen koskettaa työntekijöitä ja muun muassa mahdollistaa varhaisen tuen asiakas-työntekijäsuhteessa. Johtaminen on laaja-alaista ja vaikuttaa kokonaisuuteen. Asiakas Asiakkaat 3. askel MITÄ? (mamu-perhetyö-aluetyö) - Yksilöllinen tuki - Vertaistuki - Alueelliset toiminnot 2. askel MITEN? - Työote: aikaa kohdata asiakas, kuunnella / kuulla asiakasta - Asiakkaan subjektius; määrittää yhteistyötä ja sisältöä VARHAINEN TUKU Työntekijä Asiakkaan tarve ohjaa! 1. askel MISSÄ? Lähellä asiakasta, luonnollisessa ympäristössä, peruspalveluna, matala kynnys, ei-leimaava paikka. Johtaminen Kuvio 2. Varhaisen tuen portaat: asiakkaan tarpeen mukaan rakentuva toiminta (Gyekye ym ) Varhainen tuki asiakkaan kokemana toimintana merkitsee luottamuksellisen suhteen luomista asiakkaan ja työntekijän välille, jolloin puheeksi ottamisessa korostuvat dialogisuus, kumppanuus ja asiakkaan omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen. Kohtaamisessa korostuvat eettisyys, ihmisen ymmärtäminen ja halu auttaa. Lisäksi tavoitteena on lapsen ja perheen elämänhallinnan ja voimavarojen säilyttäminen ja vahvistuminen sekä se, että varhainen tuki mahdollistuu asiakkaan arjessa (matala kynnys) ja että varhainen tuki toteutuu asiakkaan ehdoilla häntä kunnioittaen ja arvostaen. (Varhaisen tuen ohjausryhmän muistio 2007.) Varhaisen tuen toteutumisessa on olennaista, että toiminta muovautuu ja rakentuu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakkaan kannalta on tärkeää tarkastella, MIS- SÄ toiminta tapahtuu, MITEN sitä toteutetaan ja MITÄ toiminta on. Näin toteutuvalla toiminnalla asiakkaat kokevat olevansa oman elämänsä subjekteja aktiivisia osallisia, ei ongelman kautta määrittyviä auttamisen kohteita. Varhaisen tuen tavoitteena on lapsen hyvinvointi, joka saavutetaan tukemalla vanhemmuutta ja perhettä. Varhaisessa tuessa on haasteena pitää lapsi toiminnan keskiössä, kun työskennellään vanhemmuutta tukien. Vauvat ja pienet lapset saattavat jäädä aikuisten tarvitsevuuden jalkoihin. Sellaisen toiminnan, jossa tuetaan lapsen ja vanhemman yhteistä tekemistä, on havaittu tuottavan myös lapsen kannalta välitöntä hyvää. Yhteisellä toiminnalla vahvistetaan lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja tunnesidettä. Asiakkaista puhuttaessa on hyvä muistaa, että varhaisen tuen asiakkaita ovat sekä lapset että aikuiset. Vanhempien arvioita perheryhmän hyödyistä: Huomasi lapsen kasvun ja huomasi, mitä muutoksia se vaati äitinä. Opin viettämään enemmän aikaa lapseni kanssa.

16 Varhainen tuki 16 Varhainen puuttuminen työntekijöiden työtapana edellyttää kaikilta työntekijöiltä riittävää ammattitaitoa. Kaikissa toiminnoissa tulee määritellä se, mitä varhainen tuki omassa työssä on. Tavoitteena on asiakkaan kohtaaminen, kuuleminen, välittäjänä toimiminen, voimavaralähtöisyys, asiakaslähtöinen palveluihin ohjaus sekä riskien varhainen tunnistaminen. Työntekijällä on velvollisuus puuttua, ja hänen tulee hallita puheeksi ottamisen työtaidot. Huolen havainnut kokoaa moniammatillisen verkoston asiakkaan tarpeiden mukaan. Varhaisessa tuessa huomioidaan erityisesti lapsen ensimmäiset ikävuodet. Varhaisen tuen johtaminen on toimintaa, jossa määritellään eri toimijoiden perustehtävät ja roolit varhaisessa tuessa. Se on myös toimintaa, joka edellyttää pysyviä yhteistyörakenteita sekä yhteistä monihallinnollista toiminnan johtamista. (Varhaisen tuen ohjausryhmän muistio 2007.) Varhaisen tuen määritelmässä korostuvat varhainen tuki työntekijän orientaationa sekä ajatus tuen merkityksestä asiakkaalle. Näkemys varhaisen tuen johtamisesta sisältää ajatuksen monihallinnollisesta toiminnasta. Varhaiseen tukeen on monia lähestymistapoja, ja sitä voidaan tarkastella kehityksellisestä, yhteiskunnallisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Varhaisessa tuessa on löydettävissä sekä yksilö- että yhteisötason toimintaa. Varhainen tuki vahvistaa lapsen hyvinvointia suojaavia tekijöitä ja heikentää riskitekijöitä. Tuki toteutuu ajallisesti varhain, joten erityisesti tuetaan vauva- ja pikkulapsiperheitä. Tuki toteutuu myös lapsen kasvun eri kehitysvaiheissa. Suojaavia tekijöitä vahvistetaan perhelähtöisellä ja ryhmämuotoisella työllä esimerkiksi ensi kertaa vanhemmaksi tulevien perhevalmennuksella, jossa vahvistetaan voimavaroja ja vanhemmuutta. Tuki toteutuu myös lapsiperheiden elinolosuhteiden ja asuinalueiden sosiaalisen kehityksen seuraamisessa, jolloin vahvistetaan toimintaympäristön voimavaroja ja heikennetään syrjäyttävää kehitystä. Tätä työtä tehdään muun muassa varhaisen tuen alueellisissa toimijatapaamisissa. Suojaavia tekijöitä vahvistetaan tukemalla sosiaalisia verkostoja ja luomalla lapsiperheille mahdollisuus keskinäiseen vertaistukeen ja -toimintaan. Tämä toteutuu esimerkiksi leikkipuistojen matalankynnyksen toiminnoissa. Varhainen puuttuminen toteutuu sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilötasolla lapsen, vanhemman tai perheen toiminnan riskitekijöihin puututaan mahdollisimman varhain ja perheitä tuetaan esimerkiksi kohdennetuilla yksilö- tai ryhmätoiminnoilla tai palveluihin ohjauksella. Tätä toimintaa voidaan kutsua kohtaamiseksi varhaisen tuen asenteella. Yhteisötasolla lapsiperheiden Varhainen tuki ajallisesti varhainen kehityksellinen näkökulma sosiaalisen kehityksen seuraaminen yhteiskunnallinen näkökulma yksilötaso varhainen puuttuminen toiminnan näkökulma yhteisötaso varhainen tukeminen Kuvio 3. Varhaisen tuen elementit (Lindqvist 2008, 99.)

17 17 Varhainen tuki toimintaympäristöä uhkaaviin tekijöihin puututaan yhteistyössä kaikkien alueen toimijoiden, myös alueen asukkaiden, kanssa. Työssä hyödynnetään monentasoista tietoa sosiaalisesta kehityksestä. Varhaista puuttumista seuraa varhainen tukeminen. Varhainen tukeminen toteutuu muun muassa perheiden tarpeita vastaavien palveluiden tarjoamisessa ja kehittämisessä. Se voi olla esimerkiksi perheen aikuiselle tarjottavaa keskusteluapua tai ryhmämuotoista vertaisryhmätoimintaa. Joissakin tilanteissa palveluihin ohjauksella perheelle etsitään sopiva tukimuoto. Yhteisötason varhainen tuki sekä varhainen puuttuminen ja tukeminen ovat yhteisösosiaalityön näkökulmasta keskeisiä toimintoja. Yhteisösosiaalityössä on kysymys yksilöiden, perheiden ja ryhmien näkemisestä osana sosiaalisia verkostoja ja yhteisöjä. Varhaisen tuen toiminnassa näkyy ehkäisevä, kaikille suunnattujen palveluiden näkökulma ja kohdennettu, lapsen ja lapsiperheiden tarpeisiin puuttuva näkökulma. Seuraavassa esimerkissä kuvataan matalan kynnyksen palveluiden merkitystä palveluihin ohjaamisessa: Yleensä varsin pärjäävä äiti oli uupunut lasten sairastelun vuoksi. Äiti kertoi leikkipuistossa olevansa aivan loppu. Puistossa äidille näytettiin lapsiperheiden kotipalvelun esitettä, ja hän otti sinne yhteyttä. Pian nähtiinkin kotipalvelun perhetyöntekijä lasten kanssa puistossa. Muutaman viikon kuluessa äiti oli saanut voimavaransa takaisin ja palasi taas lasten kanssa mukaan leikkipuiston toimintaan. TIIVISTELMÄ Lapsen ja lapsiperheen varhaisella tukemisella pyritään mahdollisimman varhain vastaamaan perheen tarpeisiin. Lapsen hyvinvointia uhkaavien riskitekijöiden tunnistamisella, varhaisella puuttumisella ja tukemisella tavoitellaan uudenlaista ja tehokkaampaa lähestymistapaa lapsesta syntyneen huolen kohtaamiseen ja lapsen auttamiseen. Varhaisen tuen tavoitteena on lapsen ja perheen elämänhallinnan ja voimavarojen säilyttäminen ja vahvistuminen sekä se, että varhainen tuki mahdollistuu asiakkaan arjessa ja että varhainen tuki toteutuu asiakkaan ehdoilla häntä kunnioittaen ja arvostaen. Varhaisen tuen johtaminen koskettaa työntekijöitä ja muun muassa mahdollistaa varhaisen tuen asiakas-työntekijäsuhteessa. Varhainen tuki on sekä yksilö- että yhteisötason toimintaa. Yhteisöllinen näkökulma on myös tärkeä. Se on muun muassa sosiaalisten verkostojen vahvistamista ja vertaistuen mahdollistamista. Se on myös palveluiden kehittämistä ja elinolosuhteiden luomista sellaisiksi, että lapsen hyvinvointi lisääntyy ja vanhemmuudessa on mahdollisuus onnistua. Tavoitteena on siis lapsen hyvinvointi, joka saavutetaan tukemalla vanhemmuutta ja perhettä.

18 Varhainen tuki 18 Työntekijän toimintana Työntekijä KOHTAAMINEN, PUUTTUMINEN JA TUKEMINEN perusasenne: kunnioitus, nöyryys, aitous, empatia, hiljainen innokkuus vuorovaikutussuhteen muodostaminen ja tuen tarpeen kartoitus perustaidot: läsnäolo, aktiivinen kuuntelu, puhumaan kannustaminen, empatian osoittaminen huolen tunnistaminen arvostava asenne voimaannuttava eli hyvät asiat ja vahvuudet huomioiva lähestymistapa aito läsnäolo vuorovaikutusvastuu PALVELUIHIN OHJAUS tietoa alueen palveluista valmius etsiä apua yhdessä valmius ohjata ja saattaa palvelujen piiriin. Kohtaaminen Varhainen tukeminen konkretisoituu työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa. Toimiva yhteistyösuhde vanhemman kanssa vaatii työntekijältä tiettyjä perusasenteita ja taitoja. Hilton Davies (2006) on perehtynyt vanhempien tukemiseen ja jäsentänyt vuorovaikutussuhteen aloittamista. Kunnioitus on ehkä tärkein asenne. Se tarkoittaa niiden ihmisten arvostamista, joiden kanssa työskennellään, heidän pitämistään hyvin tärkeinä. Nöyryys on voimavara, joka vaatii avoimuutta ja realistista käsitystä itsestä, se vaatii sekä omien vahvuuksien että heikkouksien hyväksymistä. Aitous on muun muassa rehellisyyttä ja vilpittömyyttä. Se on sitä, että auttaja on aidosti kiinnostunut perheestä ja sen ongelmista ja että hän on täysin luotettava. Empatia liittyy auttajan yleiseen pyrkimykseen ymmärtää tilanne vanhempien näkökulmasta. Hiljainen innokkuus välittyy perheelle, kun auttaja on innostunut työstään. Se siirtyy helposti vanhempiin ja lapsiin ja edistää auttajan ja vanhempien välistä vuorovaikutussuhdetta. (Davies 2006, ) Kohtaamisen perustaidot ovat tarpeen kaikessa tukemisessa, erityisesti alussa, vuorovaikutussuhteen muodostamisessa ja tuen tarpeen kartoituksessa. Ehkä tärkein perustaito on olla täydellisesti läsnä vanhempien kanssa ja sen ilmaiseminen heille. Kaikki huomio kiinnitetään perheeseen, jotta olisi mahdollista havaita tarkasti, mitä vanhemmat sanovat tai antavat ymmärtää. Läsnäoloa viestitään katseella, ilmeillä, ryhdillä ja ruumiin asennolla, liikkeillä ja sanattomilla vihjeillä. Aktiivinen kuuntelu on avain tehokkaaseen viestintään. Aktiivisen kuuntelun avulla voi oppia vanhempien tarpeista, muodostaa tarkan kuvan tilanteesta ja siten edistää tukiprosessia. Jotta työntekijä voisi kuunnella, on vanhemmille annettava tilaisuus puhua. On tärkeää kannustaa vanhempia puhumaan ja antaa keskustelulle suunnan. Empatia on työntekijän oleellinen ominaisuus. Jotta siitä olisi apua vanhemmille, se tulee osoittaa selvästi. Tämä voidaan tehdä työntekijän koko olemuksen ja läsnäolon, kuuntelun ja puhumaan rohkaisemisen avulla. Suorempi keino on kuitenkin sanoa jotain, joka ilmaisee ymmärtämistä. (Davies 2006, ) Yhtenä lähestymistapana yhteistyösuhteeseen voidaan pitää vanhempien ja työntekijöiden kasvatuskumppanuutta. Sen ajatuksen mukaan lapsi ammentaa varhaisen kasvun ja kehityksen keskeisimmät rakennusaineksensa siitä kiintymyssuhteesta, joka lapsen ja vanhemman välille

19 19 Varhainen tuki rakentuu. Työntekijä kannattelee tätä suhdetta. (Kaskela & Kekkonen 2007, 5.) Tila ja tilanne, jossa asiakas kohdataan, vaikuttavat siihen. Kohtaamisessa vaihtelevat vuorovaikutussuhteen luominen, tuen tarpeen havainnointi, huolen tunnistaminen ja palveluihin ohjaus sekä osallistava kohtaaminen. Osallistavassa kohtaamisessa asiakas kohdataan voimavaraisena toimijana. Ohjaajat/henkilökunta viestittävät omalla käytöksellään, että kaikki ovat tervetulleita puistoon ja myös toimimaan täällä. Yhteinen toiminta lähtee liikkeelle jo pienistä asioista, ja se on hyvä alku. (Osallistava kohtaaminen avoimessa toiminnassa.) Kohtaaminen varhaisen tuen asenteella lähtee ammatillisuudesta. Ammattilainen näkee asiakkaan ja ottaa rohkeasti puheeksi sen mitä näkee. Vuorovaikutusvastuu on aina ammattilaisella, ja hänellä on oltava rohkeus ja ammattitaito kuulla asiakasta aktiivisesti sekä kyky tunnistaa oma rajansa auttajana. Asiat nostetaan esiin lapsen kautta. Lähestymistapa on voimaannuttava, myös hyvät ja onnistuvat asiat huomioidaan. merkittävä tekijä varhaisen tuen mahdollistumiseksi on työntekijän taidot kohdata asiakkaita: herkkyys ja kyky kuulla asiakkaan tarpeita sekä käydä vuoropuhelua kunnioittavassa ja voimavaraistavassa hengessä. (Kohtaamisen työtaidot.) Huolen ottaminen puheeksi on olennainen osa kunnioittavaa varhaista puuttumista. Omaan huoleen tarttuminen tarkoittaa sitä, että työntekijä ottaa puheeksi oman huolensa sen sijaan, että puhuisi lapsen tai perheen ongelmista. Ennakoinnit ovat puheeksiottamisen menetelmän ydintä. Ne ovat työntekijän tekemiä ajatuskokeita, joiden avulla hän tunnustelee mielessään puheeksioton seurauksia. Puheeksiottamisen tavoitteena on yhteistyön aikaansaaminen ja asioiden kehittyminen myönteiseen suuntaan. Tärkeää on tunnistaa lasten ja vanhempien ja heidän tilanteensa voimavarat. (Eriksson & Arnkil 2007, 7, ) Huolen ottaminen puheeksi lapsen ja vanhemman kanssa on olennainen osa varhaista tukemista. Se toteutetaan kunnioittavana keskusteluna, jossa yhtenä keskeisenä tehtävänä on saada aikaan työntekijän ja vanhempien liittouma lasta koskevan huolen käsittelemiseksi. (Huolen tunnistaminen ja puheeksiotto.) Monet työntekijät ovat hyödyntäneet Huolen vyöhykkeistöä, kun he ovat pohtineet jonkin yksittäisen perheen tilannetta. Huolen vyöhykkeistön avulla työntekijä voi jäsentää lapsen, nuoren ja hänen perheensä tilanteesta kokemaansa huolen astettaan, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset, eri tahojen työntekijät) tarvetta. Myös lapset, nuoret ja vanhemmat voivat arvioida vyöhykkeistön avulla omaa huolen astettaan ja tukitarpeitaan. Vyöhykkeistö on apuväline tilanteen jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi perheiden kanssa. Se ei ole diagnosointiväline, vaan sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään perheiden kanssa tehtävää sekä työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä. Se tarjoaa kaikille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli. (Eriksson & Arnkil 2007, 7.) Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen ja riskitekijöiden tunnistaminen -oppaassa on toimintamalli, joka kertoo miten toimia, kun lapsesta herää huoli. Oletko huolissasi lapsesta -malli löytyy oppaan sivulta 18. Palveluihin ohjaus on varhaisessa tuessa tärkeää. Jos perheellä on tuen tarvetta, pyritään auttamaan. Jollei työntekijä itse osaa, etsitään yhdessä apua. Työntekijän on tärkeää tuntea oman alueensa ja koko kaupungin palvelut. Perhe ohjataan ja saatetaan ajoissa palvelujen piiriin. Jos palveluissa on jonoja, kannatellaan perhettä. Työntekijän täytyy olla herkkänä vastaamaan asiakkaiden senhetkisiin tarpeisiin. Hän arvioi, onko oma tuki riittävä vai onko tarkoituksenmukaista tarjota muita tukimuotoja. Säännöllinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa auttaa pitämään omat tiedot ajan tasalla. Lisätietoa: Davies, Hilton (2006) Miten tukea sairaan tai vammaisen lapsen vanhempia? Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Eriksson, Esa & Arnkil, Tom Erik (2005) Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Oppaita 60/2005. Kaskela, Marja & Kekkonen, Marjatta (2007) Kasvatuskumppanuus kannattelee lasta Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakes. Oppaita 63/2007. Lapsen hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen. (2007) Helsingin sosiaalivirasto. Oppaita ja työkirjoja 2007:4.

20 Työyhteisö Varhainen tuki 20 Työyhteisön toimintana matalakynnyksisyys perhekohtainen työ ryhmämuotoinen työ palveluista tiedottaminen monikulttuurinen työ. Johtaminen Varhainen tuki ja johtaminen Työyhteisöjen käyttämät varhaisen tuen työmuodot pohjautuvat kunkin toiminnon perustehtävään. Tässä luvussa kuvataan yleisellä tasolla matalakynnyksisyyttä, perhekohtaista ja ryhmämuotoista työtä, palveluista tiedottamista, monikulttuurista työtä sekä varhaisen tuen johtamista. Esimerkiksi leikkipuistojen avoin, matalan kynnyksen toiminta tavoittaa hyvin perheitä, joilla on varhaisen tuen tarve. Vanhemmuuden tukeminen esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelussa ja perheryhmissä toteutuu sekä perhelähtöisenä että ryhmämuotoisena työnä. Kaikissa toiminnoissa palveluista tiedottaminen ja monikulttuurinen työ ovat keskeisiä työmuotoja. Matalakynnyksisyys Matala kynnys liittyy asiakkaiden ja palveluiden suhteisiin, asiakkaiden tavoittamiseen ja heidän tuen piiriin pääsemiseen. Matalan kynnyksen toiminnassa ei ole asiakkaaksi pääsyn kriteerejä, vaan asiakkaan on helppo ylittää kynnys ja rohkaistua tulemaan toimintaan mukaan. (Tapola-Tuohikumpu 2005, ) Avoin toiminta, joka on matalakynnyksistä ja kaikille avointa on mahdollista muun muassa leikkipuistoissa ja perhetaloissa/-paikoissa. Avoimessa toiminnassa toteutetut toimintatuokiot ja -ryhmät, juhlat ja tapahtumat madaltavat kynnystä osallistua muuhunkin toimintaan. Myös kohdennetuilla ryhmillä on osallistava rooli, sillä ne sitouttavat asiakkaat muuhunkin toimintaan. Perhekohtainen työ Työmuotoa, jossa toimitaan yksittäisen perheen kanssa, kutsutaan tässä perhekohtaiseksi työksi. Perhekohtaisella työllä tarkoitetaan myös yksittäisen perheenjäsenen kanssa työskentelyä (lapsi, aikuinen). Perhekohtainen työ eroaa usein käytetystä perhetyö-termistä jonkin verran. Lastensuojelulain perustelutekstin mukaan perhetyö on esimerkiksi perheen kotona tehtävää työtä, kuten perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua tai tukea erilaisissa arjen toiminnoissa (Heino 2007, 44). Perhekohtaista työtä voidaan tehdä sekä perheen kotona että sen ulkopuolella. Kotipalvelun työntekijöiden perhekohtainen työ on lähinnä kotona tapahtuvaa perheiden kanssa työskentelyä. Leikkipuistot avoimen tilan kohtaamispaikkoina ovat perhekohtaisen työn kuvauksissa tuoneet esiin perheiden kohtaamista ja vuorovaikutussuhteen luomista perheiden kanssa. Ryhmämuotoinen työ Ryhmämuotoinen työ on erilaisten ryhmien toimintaa ja niiden ohjausta. Ryhmätoiminta on moninaista sisällöiltään ja menetelmiltään. Sosiaalisten verkostojen tukeminen erilaisten vertaisryhmien avulla on merkittävä varhaisen tuen työmuoto. Vertaisryhmät ja vertaistuki ovat toimintaa itsessään, mutta ne myös tukevat perheiden sosiaalisen verkoston rakentumista. Varhainen tuki ei toteudu vain työntekijöiden työnä vaan myös perheiden keskinäisenä tukena. Erilaiset ryhmätyömuodot sekä leikkipuistojen yhteisölliset tilat luovat erinomaisen mahdollisuuden perheiden osallistumiselle ja vertaistukiryhmien muodostumiselle. Lapsen kasvun ja kehityksen tueksi on tarjolla erilaisia ryhmätoiminnan muotoja pienten lasten kerhoista koululaisten iltapäivätoimintaan. Lapset huomioidaan myös useissa vanhemman ja lapsen yhdessäoloa ja vuorovaikutusta tukevissa ryhmissä. Monitoimijainen perhevalmennus ensisynnyttäjäperheille on hyvä esimerkki ryhmämuotoisesta toiminnasta, johon kaikki perhekeskuksen toimijat osallistuvat. Perhevalmennusryhmät kokoontuvat terveysasemilla ennen vauvan syntymää ja leikkipuistoissa vauvan syntymän jälkeen. Perhevalmennustapaamisiin

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

Varhainen tuki ja moniammatillisuus Varhainen tuki ja moniammatillisuus, ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Käsitemäärittelyä Lasten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot