VUOSI KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2013

2 VUOSI KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS JA KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN KOORDINOINTI JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOIMEENPANO KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKITOIMINTA ECO2-HANKE INKA-PROJEKTI HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS HANKINNAT KONEIDEN VUOKRAUS KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN - EHYT MODERNI KAUPUNKIRAITIOTIE TAMPEREEN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVAN ILMASTOVAIKUTUSTEN SELVITYS KAAVOITUKSEN ARVIOINNIN JA SUUNNITTELUN OHJAAMINEN ENERGIATEHOKKUUTEEN VUOREKSEN KAUPUNGINOSA INFRA KATU- JA ULKOVALAISTUS LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JOUKKOLIIKENNE TKL TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKKUMISEN OHJAUS KULJETUSTENOHJAUSKESKUS MATERIAALINOHJAUS RAKENNUKSET, RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEN KÄYTTÖ TILAKESKUKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET Koulut ja päiväkodit Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset Uima- ja jäähallit PIRKANMAAN ALUEPELASTUSLAITOKSEN HALLINNOIMAT RAKENNUKSET ASUINRAKENNUKSET VTS-KODIT TAMPEREEN VUOKRA-ASUNNOT (TVA) KOTILINNASÄÄTIÖ PIRKAN OPISKELIJA-ASUNNOT OY KIINTEISTÖ OY OPINTANNER KAUPUNGIN MUUT TOIMENPITEET ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMISEKSI JA ILMASTOTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI RAKENTAMISESSA JA REMONTOINNISSA Omakotirakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät kannustimet Asumisen energiatehokkuuden edistäminen Asumisen ja rakentamisen neuvontapalvelu Rane

3 6.6.4 Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus ENERGIANTUOTANTO TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS -YHTIÖT TAMMERVOIMA PUHTAAN VEDEN TUOTTAMINEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY JÄTEHUOLTO JÄTEHUOLLON LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN HANKKIMALLA HYBRIDIKALUSTOA JÄTTEEN LAJITTELUN PARANTAMINEN KAATOPAIKKAKAASUN TALTEENOTON TEHOSTAMINEN JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY JA MATERIAALITEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN BIOJÄTTEEN MÄDÄTYSLAITOS MUUTA, TOIMINTATAPOIHIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET ATERIAPALVELUT ELINKEINOT JA OSAAMINEN CLEANTECH-ALAN VERKOSTOT SOPEUTUMISTOIMET YHTEENVETO ENERGIA- JA ILMASTOTOIMIEN SEURANTARYHMÄ JA YHTEYSHENKILÖT

4 Vuosi 2013 Kaupungin energia- ja ilmastotoimia toteutetaan hyvin laajasti koko kaupunkikonsernissa. Tähän vuosiraporttiin on koottu konsernihallinnon, hyvinvointipalveluitten, kaupungin energia- ja ilmastotoimien kannalta keskeisten liikelaitosten ja yhtiöiden sekä asuntoyhteisöjen energiankäyttöä tehostaneiden ja ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden toteumia ja kulutustietoja vuodelta Kaikki yksiköt eivät voi kertoa toiminnastaan tarkoilla kulutustiedoilla. Näiden yksiköiden osalta raportti sisältää erilaisten energia- ja ilmastotoimien sanallista kuvausta. Yhteenveto-luvun kulutustietojen ja niitä vastaavien CO2-päästöjen osalta raportti kertoo Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisesta toiminnasta: Vuonna 2013 Tampereen kaupungin julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneitten, vesi- ja jätevesihuollon sekä aluepelastuslaitoksen Tampereella sijaitsevien rakennusten yhteenlaskettu energiankulutus oli 430 GWh, josta aiheutui yhteensä CO2-ekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt. Edellä kuvatun rajauksen mukainen energiankulutus laski lähes seitsemän prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku aiheutui energiatehokkuustyön lisäksi edellisten vuosien ulkolämpötilojen eroista ja toimintojen laajuuden vaihteluista sekä kulutusseurannan parantumisesta ja joiltakin osin kulutusseurannan puutteista. Koska kaupunki osti toimintoihinsa aikaisempaa selvästi enemmän Suomessa vesivoimalla tuotettua sähköä, julkisten rakennusten energiankäytön aiheuttamat päästöt laskivat myös reilusti. Lisäksi kaupunki osti käyttöönsä uusiutuvista raaka-aineista valmistettua dieseliä, joka osaltaan laski liikenteen aiheuttamia päästöjä. Uusiutuvan energian osuus kaupungin KETS-sopimuksen piiriin kuuluvasta energiankulutuksesta oli yhteensä noin 12 %:ia. Yli kahdeksankymmentä prosenttia vuonna 2013 käytetystä energiasta kului rakennuksissa. Julkisten palvelurakennusten ja asuinrakennusten osuus oli yhteensä 84 %:ia, vesi- ja jätevesihuollon osuus oli 7 %:ia, katu- ja ulkovalaistuksen 4 %:ia sekä autojen ja työkoneitten osuus yhteensä 5 %:ia kaupungin energiankäytöstä. Yhteenlasketut kulutustiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen energiankäyttöä, sillä se kuuluu päästökaupan piiriin ja noudattaa omaa sopimustaan. Myös joukkoliikenteellä on oma energiatehokkuussopimus, eikä se siis kuulu kaupungin KETS-sopimukseen. Siksi TKL:n kulutustiedot eivät sisälly yhteenvetolaskelmiin. Huomattavaa on, että kulutuslukemat ja niistä lasketut päästömäärät eivät ole kaikilta osin tarkkoja absoluuttisia tietoja. Energiankäytön seurantaa on edelleen kehitettävä luotettavien tietojen saamiseksi ja eri vuosien vertailtavuuden parantamiseksi. CO2-ekvivalenttipäästöistä 82 % aiheutui rakennuksista, 6 % vesi- ja jätevesihuollosta, 5 % ulko- ja katuvalaistuksesta ja 7 % liikennepolttoaineitten käytöstä. Vuonna 2012 voimaan tulleen Energiatehokkuusdirektiivin (EED) johdosta energiatehokkuuden vaatimukset kiristyvät jatkossa, ja valmistelussa oleva uusi energiansäästölaki astunee voimaan tänä vuonna. Kaupungin energiankäytön kannalta ratkaisevaa on olemassa olevien rakennusten energiankäyttö. Talousnäkökulmasta ja sisäilmaolosuhteiden kannalta on huolehdittava siitä, että rakennusten ja laitteiden toiminnasta ja kunnosta huolehditaan päivittäin turhan kulutuksen karsimiseksi ja sisäilman laadun varmistamiseksi. Sisäilma- laatu ja energiatehokkuusasiat olisi aina käsiteltävä yhdessä. Rakennusten energiatehokkuustoimenpiteitä ei kannata tehdä erillisinä, vaan rakennukset on peruskorjattava entistä energiatehokkaammiksi. Energia- ja materiaalitehokkuus on myös nostettava 4

5 keskeiseksi kriteeriksi kaikissa niissä investoinneissa, hankinnoissa ja toimintatapojen kehitystyössä, joissa energiankäytöllä on merkitystä. Ja koska kaikki energia- ja ilmastotyötä edistävät päätökset ja toimenpiteet riippuvat ihmisistä, on ehdottomasti pystyttävä vaikuttamaan asenteisiin, kehitettävä uusia raikkaita avauksia ja kannustuskeinoja niin kaupungin omalle henkilöstölle kuin asukkaille ja kaupungin alueella toimiville muille organisaatioillekin. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää myös varautua ilmastonmuutokseen ja kehittää toimintoja, työtapoja ja menetelmiä muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Ilmastonmuutokseen varautuminen onkin jatkossa otettava osaksi jokaisen yksikön energia- ja ilmastotoimia. 5

6 1 Kaupungin sitoumusten toteuttaminen ja seuranta 1.1 Seudullinen ilmastostrategia, Kaupunginjohtajien yleiskokous ja kunta-alan energiatehokkuussopimus Seudullinen ilmastostrategia Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian seurannan toinen kaksivuotiskausi ( ) on käynnissä. Kaupunkiseudun kaikki kahdeksan kuntaa ovat sitoutuneet toteuttamaan valitsemaansa edelläkävijä-kehityksen visiokokonaisuutta. Ilmastostrategian tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat kunnat sidosryhmineen. Vuonna 2013 jatkettiin käynnissä olevia maankäytön, liikenteen, rakentamisen, energiatehokkuuden ja tuotannon sekä jätehuollon, hankintojen ja elinkeinopolitiikan ilmastotavoitteita toteuttavia toimenpiteitä. MAL-aiesopimuskausi käynnistyi ja sen tavoitteena on edistää kansallisia ilmasto- ja energiatavoitteita. Maankäytön osalta täydennysrakentamista kohdistettiin pääasiassa joukkoliikenteen laatukäytäville ja seutuhallitus hyväksyi hajarakentamisen periaatteet. Rakennesuunnitelman 2040 päivitystyö käynnistettiin ja siinä sijoitetaan asuminen, palvelut ja työpaikat joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä mahdollistaen. Kärkihankkeeksi nostettiin kaupunkiraitiotie. Rakentamisessa alettiin soveltaa kehitettyjä ns. TAPRE-työkaluja, asiakirjoja ja menetelmiä, jotka parantavat koko rakennuksen elinkaaren aikaista energiatehokkuutta. Kuntien välinen energiatehokkuussopimuksia tukeva verkostoyhteistyö vakiintui ja valmistautuminen uuteen kauteen aloitettiin. Energiahuollon puolella jatkettiin puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian kehittämistä kohti energiaomavaraisempaa kaupunkiseutua. Lisäksi useita eri toimijoiden kehityshankkeita jatkettiin uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiamuotojen edistämiseksi. Sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu käynnistyy kuntien kesken Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Ritva Asula-Myllynen Kaupunginjohtajien yleiskokous Kaupunki on sitoutunut eurooppalaiseen Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors) vuonna Sen mukaan kaupunki vähentää CO2-päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki on laatinut sitoumusta toteuttavan kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP. Kaupunginjohtajien yleiskokous edellyttää raportointia joka toinen vuosi. Raportoinnin yhteydessä päivitetään Kestävän energiankäytön ohjelma. Tampere on päivittänyt ohjelman vuosina 2011 ja Se sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla sitoumuksen mukainen CO2-päästövähenemä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kestävän energiankäytön ohjelma on laadittu siten, että se tarkentaa toimenpiteitten osalta seudullista ilmastostrategiaa. Vastuutaho ja lisätietoja Kestävä yhdyskunta yksikkö, Kaisu Anttonen 6

7 Kuntien energiatehokkuussopimus Tampereen kaupunki on solminut vuonna 2007 vapaaehtoisen Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimuksen tavoitteena on energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Sopimuksella toteutetaan nk. energiapalveludirektiiviä sekä kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Sopimuksen mukaan Tampereen on tehostettava energiankäyttöään siten, että vuonna 2016 kaupungin energiankulutus on 9 %:ia alempi kuin se oli vuonna Sopimuksen piiriin kuuluvat kaikki kaupungin toiminnot paitsi Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos (TKL) ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Sekä Tampereen Sähkölaitos Oy että TKL kuitenkin kuuluvat Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien piiriin ja raportoivat toimistaan vuosittain. Kaupunki raportoi joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä energiatehokkuustoimistaan Motivaan. Energiatehokkuussopimuksen mukaista tavoitetta mitataan toteutetuilla aktiivisilla energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteillä, joilla on tietty voimassaoloaika. Raportoidut säästöt ovat laskennallisia ja niiden yhteisvaikutuksen pitäisi vastata sopimuksen säästötavoitetta vuonna Kaikki kolme sitoumusta ovat hieman erisisältöisiä ja niiden tavoitteiden saavuttamista mitataan eri mittarein. Periaatteessa kaikilla mitataan kaupungin välitöntä energiankäyttöä tai sen aiheuttamia päästöjä. KETS rajautuu kaupungin omaan toimintaan, sisältäen sen, kuinka kaupunki vaikuttaa kaupungin alueella toimivien organisaatioiden ja kuntalaisten energiatehokkuustoimiin. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen rajaus on tehty siten, että siihen kuuluvat ne CO2-päästöjä vähentävät Tampereen kaupungin alueella tapahtuvat toimet, joihin Tampereen kaupunki voi vaikuttaa. Ilmastostrategia on kattavuudeltaan laajin ja sen piiriin kuuluu kaikki toiminta Tampereen kaupunkiseudun alueella. Välillistä energiankulutusta ja sen aiheuttamia päästöjä ei huomioida em. sopimuksissa eikä niitä sen takia mitata ja raportoida. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. Verkoston puheenjohtajana toimii Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja sihteerinä Tampereen kaupungin ECO 2 -hanke. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä Ekokumppanit Oy, Suvi Holm 7

8 1.2 Energia- ja ilmastopolitiikan koordinointi ja ympäristöpolitiikan toimeenpano Energia- ja ilmastopolitiikan koordinoinnista ja ympäristöpolitiikan toimeenpanosta huolehtii kaupunkikehitysryhmässä kestävä yhdyskunta yksikkö sekä ECO2-Ekotehokas Tampere-hanke. Kaupunkistrategia on uudistettu vuonna 2013 ja Ympäristöpolitiikka 2020 toimeenpanoa on vauhditettu konsernimääräyksellä. Kaupunkistrategian toteutumisen seuranta Yhteinen Tampere- näköalojen kaupunki kaupunkistrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa Edellistä Tampere virtaa -kaupunkistrategiaa toteutettiin Vuoden 2013 loppuun päättynyttä strategiakautta ja sen vaikuttavuutta on arvioitu Mihin Tampere virtasiraportissa. Kauden aikana strategian arviointia on tehty yksittäisten vuositavoitteiden ja mittareiden osalta. Mihin kaupunki virtasi raportin mukaan, strategiakaudella onnistuttiin energia- ja ilmastopolitiikan osalta muun muassa joukkoliikenteen käytön lisäämisessä sekä kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Energian käyttöä tehostettiin etenkin huomioimalla energiatehokkuus rakentamisessa, katuvalaistuksessa ja joukkoliikenteessä. Seudullinen ilmastostrategia laadittiin vuoteen Tampereen vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät laskuun ja kasvihuonekaasupäästöennusteen mukaan vähenevät 36 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tampereen Sähkölaitoksen päästöttömien energianlähteiden osuuksien muutoksilla on keskeinen rooli Tampereen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaishankinnassa on kasvanut yli 20 prosenttiin. Uusiutuvissa energialähteissä on mukana oman vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella myös tuulivoima ja biokaasu. Ympäristökirjanpito Kaupunkiorganisaation ympäristökirjanpitoa on kehitetty vuodesta 2011, jonka yhteenvedon pohjalta on julkaistu vuosittain ympäristötilinpäätös. Ympäristötilinpäätös pohjautuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Resurssitehokkuuden vaatimukset kasvavassa kaupungissa lisäävät vertailtavan ympäristökirjanpidon merkitystä tulevina vuosina. Välillisten ympäristökustannusten- ja säästöjen osuus on haasteellinen ja vaatii laaja-alaista kehitysyhteistyötä jatkossa. Kaupunginjohtajien yleiskokous Tampere on allekirjoittanut vuonna 2009 kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmastositoumuksen (Covenant of Mayors). Allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat vähentämään CO2 päästöjä yli 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmaan (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) on sisällytetty ne strategian mukaiset Tampereen kaupungin toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan. Kestävän energiankäytön ohjelman toteutumista seurataan ja päivitettiin vuonna Tulokset tukevat kasvihuonekaasupäästöennusteiden mukaista vähenemistä, mikäli kaupungin yksiköissä energiatehokkuustoimenpiteissä onnistutaan ja Tampereen Sähkölaitoksen investoinnit uusiutuviin energialähteisiin toteutuvat. 8

9 Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2030 hyväksyttiin joulukuussa Pormestari antoi ympäristöpolitiikan toimeenpanoa koskevan konsernimääräyksen syksyllä 2013, jossa muistutettiin ympäristöhallinnan tiedonkeruusta ja annettiin konserniohje ekotukiverkoston täydentämisestä ja koulutuksesta. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Energia- ja ilmastotoimien raportti sisällytettiin osaksi Kestävän kehityksen ja ympäristön katsausta 2012, joka esiteltiin kaupunginhallituksessa kesäkuussa Tavoitteena on että erillisiä, ympäristön tilaa, ympäristöhallintaa ja kestävän kehityksen indikaattoreita koskevia raportteja ei viedä erillisinä kaupungin luottamushenkilöelimiin vaan tarkoitus on luoda kokonaiskuvaa vuosittain tapahtuneesta etenemisestä ympäristökatsauksen muodossa, joka koottiin ensimmäisen kerran tässä muodossa vuonna Eco2-Ekotehokas Tampere 2020 sai kolmen vuoden jatkoajan. Eco2 hanke on erityisesti edistänyt energiatarkasteluja kaavoituksessa ja energiatehokkuuden edistämistä julkisissa rakennuksissa mm. Taprehankkeessa ja uusiutuvien energialähteiden kokeilua ja käyttöönottoa Resca-hankkeessa. EU-Gugle- hanke taas edistää energiatehokkuutta korjausrakentamisessa ja sen myötä on saatavissa merkittävää taloudellista tukea energiaremontteihin Tammelan kaupunginosan kiinteistöissä. Hankinnat Ympäristökriteerien sisällyttämisestä kaupungin hankintoihin on käyty lukuisia keskusteluja hankintaverkoston, tilaajaryhmän ja Tampereen logistiikka liikelaitoksen edustajien kanssa eri yhteyksissä. Mm. Göteborgin koordinoimaa Kestävien hankintojen yhteishanketta on valmisteltu, ympäristökriteereistä eri kilpailutusten yhteydessä on koottu tietoa ja kaupungin toimistokalusteiden kierrätysohjetta valmisteltu. Eettinen kestävän kehityksen näkökulma on ollut esillä Reilun kaupan kaupunki hankkeessa monin tavoin. Koulutus ja tiedotus Ekotukihenkilöiden koulutus kaupungin yksiköille on aloitettu. Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Kaupunki on ollut mukana kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa, jotka valmistuivat Kaupungin hulevesistrategiaa on toteutettu ja hyvänä hulevesien käsittelyjärjestelmän esittelykohteena toimii Vuoreksen keskuspuisto. Muu kehitystyö Energiatehokkuuden lisäksi uutena näkökulmana on noussut esiin materiaalitehokkuuden ja resurssiviisauden näkökulmat. Syksyllä 2013 kestävä yhdyskunta yksikkö järjesti seminaarin Vapriikissa otsikolla Tähtäimessä vihreä talous tavoitteena resurssitehokkuus. Innovatiiviset kaupungit (INKA) hanketta suunniteltiin laajasti vuonna 2013, Tampereen vetovastuulla olevat teemat ovat älykäs liikenne ja uudistuva tuotanto molemmat teemoja joissa korostuu energia- ja materiaalitehokkuus eri näkökulmista. INKA käynnistyy vuonna

10 Seutuyhteistyö Seudun ilmastostrategian toetutumista on seurattu ja raportoitu laajassa ilmastotyöryhmässä. Toteumasta on koottu raportti seutuhallituksen käsittelyyn. Seudun infratyöryhmä on ottanut tavoitteekseen ilmastonmuutokseen sopeutumisen Seuranta ja mittarit Päästötavoitteiden toteutumista seurataan CO2 raportin avulla toistaiseksi. Tampereen Sähkölaitoksen polttoainejakaumaa ja päästöjen kehitystä seurataan, muutos uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämisessä on ollut merkittävä Tampereen seudun liikennetutkimus osoitti henkilöautoliikenteen kasvun taittuneen joukkoliikenteen hyväksi, millä saattaa olla jatkossa merkitystä päästöjen vähentämisessä kaluston kehittyessä. Vastuutaho ja lisätietoja Kestävä yhdyskunta yksikkö Kaisu Anttonen ja Heidi Kasila. 10

11 1.3 Kestävän kehityksen tukitoiminta Tampereen kaupungin toimintayksiköiden ympäristöasioiden perustyön mallina käytetään ekotukitoimintamallia. Ekotuki on toimintamalli kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden huomioimiseksi työpaikoilla. Työyhteisöihin nimetyt ja koulutetut ekotukihenkilöt opastavat ja motivoivat työtovereitaan ympäristötyöhön oman työnsä ohella. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia yksiköiden toimintatavoissa, jolloin säästetään sekä luontoa että rahaa. Ekotukitoiminta käynnistettiin kaupungin yksiköissä syksyllä 2013 siihen asti toimineen kestävän kehityksen vastaavien verkoston päivityksellä. Ekotukihenkilöt motivoivat ja neuvovat oman työnsä ohessa työyhteisön muita jäseniä esimerkiksi energiaa säästäviin ja jätteitä vähentäviin työtapoihin. Toimintatapojen kehittämisen apuna on alkukartoitusten pohjalta yksiköissä laadittava vuosittainen yksinkertainen toimintasuunnitelma. Ekotukitoiminta pyritään ottamaan luontevaksi osaksi työyhteisön toiminnan suunnittelua ja arviointia. Vuosittaisen arvioinnin ja raportoinnin pohjalta toimintaa ja sen vaikutuksia voidaan kehittää edelleen. Ekotukihenkilöt tapaavat toisiaan toimialue- ja kaupunkikohtaisissa tapaamisissa ja koulutuksissa. Ekotukihenkilöt saavat tukea ja koulutusta työhönsä toimintaa Tampereella koordinoivasta kestävä yhdyskunta -yksiköstä sekä omalta hallinnonalaltaan. Lisäksi tukea ja koulutusta tarjoavat myös muut asianosaiset kaupungin yksiköt. Kaupungin toimintayksiköillä ja tytäryhteisöillä on käytössään myös erilaisia sisäisiä kestävän kehityksen toimintamalleja ja -ohjelmia. Esimerkkeinä näistä ovat päiväkotien, koulujen ja toisen asteen koulutuksen kestävän kehityksen toimintaohjelmat ja Vihreä lippu -toiminta sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen ympäristöohjelmat ja sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Ekotukitoiminnasta ja ekotukihenkilöiden nimeämisestä annettiin konsernihallinnon ohje syyskuussa 2013 (dno:tre/6506/ /2013). Tämän jälkeen kaupungin yksiköihin nimettiin runsaat 220 ekotukihenkilöä, verkosto täydentyy edelleen. Lisäksi 17 toimialalle (konsernihallinnon ryhmät, hyvinvointipalveluiden tuotantoalueet sekä liikelaitokset) nimettiin konserniohjeen mukaisesti oma hallinnon ekotukihenkilö, jonka kanssa kehitetään toimialueen ekotukitoimintaa ja kytketään kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 osaksi toimialueen johtamista, suunnittelua ja arviointia. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Toiminnan käynnistäminen viivästyi vuoden 2013 aikana, joten ekotukihenkilöiden peruskoulutukset sekä ympäristöasioiden alkukartoitusten avulla tehtävä toimintatapojen ja ohjeistuksen tarkistaminen käynnistyy vasta vuoden 2014 keväällä. Koulutus ja tiedotus Kestävä yhdyskunta -yksikkö piti kaupungin henkilöstöpäivässä omaa esittelypistettä, jossa henkilöstöllä oli mahdollista tutustua käynnistyvään ekotukitoimintaan sekä osallistua kyselyyn koskien kaupungin ekotehokkaita toimintatapoja ja eettisiä hankintoja. Ekotehokkaista toimintatavoista tärkeimmiksi nousivat kestävä liikkuminen, jätteen synnyn ehkäisy sekä lajittelu ja kierrätys. 11

12 Marras-joulukuun vaihteessa 2013 järjestettiin kaupungin henkilöstölle kaksi infotilaisuutta, joissa kerrottiin kaupungin ympäristösitoumuksista, ympäristöpolitiikan 2020 toimeenpanosta kaupungin toimialoilla sekä ekotukitoiminnasta ja sen käynnistämisestä toimintayksiköissä. Infotilaisuuksiin osallistui yhteensä 83 henkilöä, joista valtaosa oli vastikään nimettyjä ekotukihenkilöitä. Erilaisista kestävän kehityksen teemaviikoista ja tapahtumista tiedotettiin yksiköiden kestävän kehityksen vastaavien verkoston kautta, ja sittemmin samaan tapaan ekotukihenkilöiden kautta. Tiedostusta kaupungin kestävän kehityksen työstä ja toiminnasta parannettiin vuoden 2013 aikana päivittämällä ja ylläpitämällä sekä kaupungin ulkoisia kestävän kehityksen internetsivuja että sisäisiä Loora-sivuja. Ekotukitoiminta oli esillä myös henkilöstölehti Vilkussa syksyn alussa. Muu kehitystyö Ekotukitoimintaa kehitetään aktiivisessa yhteistyössä Suomen suurten kaupunkien kanssa Helsingin kaupungin koordinoimana. Seuranta ja mittarit Kaupunki kokoaa vuosittain kestävän kehityksen indikaattoriraportin, jonka avulla seurataan ja arvioidaan, kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitusta ja ekotehokkuutta mitataan osaltaan mm. kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutusten sekä käytetyn kopiopaperin määrän avulla. Kustannukset Kestävän kehityksen suunnittelijan työajasta 55 % on osoitettu kaupungin kestävien toimintatapojen ja ekotukitoiminnan koordinointiin. Vastuutaho ja lisätietoja Kestävä yhdyskunta -yksikkö, kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri. 12

13 1.4 ECO2-hanke Vuoden 2012 lopussa päättyi ECO2 Ekotehokas Tampere hankkeen kolmevuotinen käynnistysvaihe, joka toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Sitran kanssa. Vuonna 2013 ECO2-hanke jatkui kaupungin omana strategisena projektina. Sen päätavoitteena on edistää kaupungin ilmastositoumusten toteuttamista ja vähähiilistä kaupunkikehitystä. Toiminnan painopiste suunnattiin ekotehokkaiden aluekehityshankkeiden kehittämiseen. Tavoitteet Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2013 talousarviossa ECO2:lle seuraavat toiminnalliset tavoitteet: 1. Ekotehokkaan ja vähähiilisen kaupungin kumppanuushankkeita kehitetään yhteistyössä kaupungin yksiköiden, yritysten ja tutkimustahojen kanssa. 2. Maankäytön suunnittelu ja ECO2 käynnistävät yhdessä Tampereen nykyisen yhdyskuntarakenteen energian kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen. 3. Kannustimia ja ohjausvälineitä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen kehitetään yhteistyössä kiinteistötoimen, asuntotoimen ja rakennusvalvonnan kanssa. 4. Ekotehokkaiden kaupunkikehityshankkeiden markkinointia ja viestintää tuetaan järjestämällä foorumeja ja osallistumalla hankkeiden viestintään. Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston asettamat ECO2:n toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteita on toteutettu useissa yhteistyöprojekteissa niin kaupungin yksiköiden kuin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. 1. Ekotehokkaan ja vähähiilisen kaupungin kumppanuushankkeita kehitetään yhteistyössä kaupungin yksiköiden, yritysten ja tutkimustahojen kanssa. Vuonna 2013 ECO2:n hallinnoimia ja osarahoittamia olivat seuraavat projektit: - RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas, - CASCADE (Cities exchanging on local energy leadership, - TARMO (Tampereen asuinalueet energiatehokkaiksi, - OKRA (Omistajuus kestävässä rakentamisessa, hanke/hankkeet/omistajuuskestavassarakentamisessa-okra.html) - Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto - KEKO (Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit, hanke/hankkeet/ekotehokkuustyokalunjatkokehittaminen.html) - Co-ZED (Constructing zero energy districts) - TAPRE (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi, hanke/hankkeet/tapre.html) - EU-GUGLE (European cities serving as Green Urban Gate towards Leadership in sustainable Energy, - Kolmenkulman energiahanke (http://www.verte.fi/verte-t-k/kolmenkulman-uusituvan-energian-/) - Vuoreksen asuntomessutalojen energiaseuranta 13

14 - Pirkanmaan rakennuskulttuurikeskus (http://www.trkk.fi/tampereen-rakennuskulttuurin-keskus) - Virka-autot yhteiskäyttöön -selvitys - Innovatiiviset kaupungit -hanke (Inka). ECO2 osallistui INKA-hankkeen Älykäs kaupunki -osion valmisteluun intensiivisesti yhden projektiasiantuntijan työpanoksella lähes koko vuoden 2013 ajan. ECO2:n toiminta oli hyvä pohja Älykäs kaupunki -osion toimintasuunnitelman rakentamisessa. Tampereen kaupunki sai koordinaattorin roolin INKAn Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus - teemassa. Älykäs kaupunki -osiossa ECO2:n painopisteet energia, rakentaminen, liikenne ja kaupunkisuunnittelu ovat vahvasti edustettuina. 2. Maankäytön suunnittelu ja ECO2 käynnistävät yhdessä Tampereen nykyisen yhdyskuntarakenteen energian kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen selvityksen. Tavoitteena oli selvittää nykyisen yhdyskuntarakenteen hiilijalanjälki ja tehdä laskentamalli vähähiilisen yhdyskuntarakenteen suunnittelun tueksi. Selvitystä käytetään tausta-aineistona, kun laaditaan kantakaupungin uutta yleiskaavaa. Selvityksen avulla voidaan arvioida erilaisten yhdyskuntarakenteiden hiilipäästöjä ja asettaa tavoitteita tulevalle yhdyskuntarakenteelle. Maankäytön suunnittelu tilasi selvityksen EPECC Oy:ltä. Selvitys perustuu YKR-aineistoon ja EPECC Oy:n aiemmin tekemään EcoCityEvaluator-ohjelmaan. Selvitys tuottaa paikkatietoaineistoa, jossa karttaruutujen perusteella voidaan arvioida erilaisten yhdyskuntarakenteiden päästövaikutuksia. Selvitys valmistuu vuoden 2014 alkupuolella. 3. Kannustimia ja ohjausvälineitä energiatehokkaaseen rakentamiseen ja asumiseen kehitetään yhteistyössä kiinteistötoimen, asuntotoimen ja rakennusvalvonnan kanssa. Kiinteistötoimen kanssa on kehitetty tontinluovutuksen energiakriteerejä ja kannustimia. Tavoitteena on edistää energiatehokasta rakentamista kansallisten ja EU-tavoitteiden mukaisesti. Heinäkuussa 2012 astuivat voimaan uudet rakentamisen energiamääräykset. Ne kiristivät uudisrakentamisen energiatehokkuutta niin, että se käytännössä vastaa lähes matalaenergiatasoa. Uusien määräysten mukainen A-energiataso vastaa lähes nollaenergiarakentamista, ja B-taso passiivienergiatasoa. Siksi Tampereella luovuttiin vaatimasta A-energiatasoa, kun rakennetaan pientaloja kaupungin tonteille. Sen sijaan kehitettiin kannustin, jossa omakotitalon rakentaja saa tontinvuokrasta alennuksen, jos talo on vaatimustasoa energiatehokkaampi. Kannustinta testattiin vuonna 2013 Koukkurannan alueella. Siellä rakentajille myönnettiin tontinvuokrasta 50 prosentin alennus 5 vuoden ajaksi, jos talon E-luku alittaa 100 uuden energiatodistuksen mukaan laskettuna. Niin Vuoreksen messualueella kuin Koukkurannan alueella tontinvuokrakannustimesta on hyviä kokemuksia. Tähän mennessä (huhtikuu 2014) rakennuslupia on myönnetty alueella 31 kpl. Näistä luvista 20 hakijalla on luvan hakuvaiheessa laskennallinen E-luokka ollut alle 100. Valmistuneista pientaloista neljä, eli kaikki tähän mennessä lopputarkastetut, on täyttänyt kriteerin myös lopullisessa E-todistuksessa. Koska energiatehokkuusluku on erilainen eri kokoisissa omakotitaloissa, yhden E-luvun vaatimus kohtelee rakentajia eri tavoilla. Pienissä omakotitaloissa tavoitteeseen on vaikeampi päästä kuin suurissa. Tästä syystä ECO2-hankkeessa lähdettiin yhdessä kiinteistötoimen kanssa kehittämään neutraalimpaa kriteeriä tontinvuokra-alennukselle. Tähän saatiin apua myös VTT:n tutkijoilta osana OKRA-projektia. Uuden kriteerin mukaan omakotirakentaja saa 50 prosentin tontinvuokra-alennuksen 5 vuodeksi, jos talon energiankulutustaso on korkeintaan 70 prosenttia määräysten mukaisesta tasosta. Tämä periaate koskee kaikkia Tampereen alueella rakennettavia omakotitaloja vuodesta 2014 alkaen. 14

15 ECO2 on tehnyt yhteistyötä asuntotoimen kanssa TARMO- ja RANE -hankkeissa. Asuntotoimi on myöntänyt kaupungin rahoitusosuuden TARMO-hankkeelle, jossa on edistetty asunto-osakeyhtiöiden energiakorjaustoimintaa ja koulutettu taloyhtiöiden hallituksen jäseniä energiaekspertti-mallin mukaan. RANE eli Rakentamisen ja asumisen energianeuvontakeskus on toiminut yhteistyössä asuntotoimen ja rakennusvalvonnan sekä Ekokumppaneiden kanssa. RANEn energianeuvojat ovat tehneet hyvää yhteistyötä mm. koulutustilaisuuksien järjestämisessä TARMO-projektin, EU Gugle projektin ja Pirkanmaan Rakennuskulttuurikeskuksen kanssa. 4. Ekotehokkaiden kaupunkikehityshankkeiden markkinointia ja viestintää tuetaan järjestämällä foorumeja ja osallistumalla hankkeiden viestintään. Vuoden 2013 alusta ECO2 hanke siirtyi kokonaan Tampereen kaupungin hankkeeksi ja samalla hankkeen nettisivut siirrettiin kaupungin käyttämään julkaisujärjestelmään. Osoite säilyi kuitenkin samana ECO2-hankkeen viestintä on pääosin ollut hankkeen piirissä olevien projektien tulosten viestintää. Myös foorumit, seminaarit ja tilaisuudet on pyritty järjestämään yhteistyössä projektien tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kustannukset Tampereen kaupunki rahoitti ECO2-hanketta noin eurolla. Ulkopuolista rahoitusta saatiin noin Vastuutaho ja lisätietoja ECO2-hankejohtaja Pauli Välimäki 15

16 1.5 INKA-projekti Innovatiiviset kaupungit on Tekesin hallinnoima ohjelma, jossa Tampereen vetovastuulla on älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus kokonaisuus. Ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Kaupungit ovat ohjelman keskiössä olennaisena toimijana. Tavoitteet Vuoden 2013 tavoitteena oli tunnistaa osaamiseen perustuen kansalliset kumppanit sekä kärkiteemat. Tampereen kaupunkiseudun kumppaneita Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemassa ovat pääkaupunkiseutu, Oulun kaupunkiseutu, Turun kaupunkiseutu ja Lahden kaupunkiseutu. Älykäs kaupunki kärkiteemoja ovat älykäs liikenne, resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit sekä tulevaisuuden talot ja tilat. Toteutuneet toimenpiteet Toiminta alkaa varsinaisesti vuonna Seuranta ja mittarit Seurannasta ja mittareista päätetään vuoden 2014 aikana. Kustannukset Suoria kustannuksia ei syntynyt vuoden 2013 aikana. Valmisteluun käytettiin kuitenkin useiden henkilöiden työpanosta. Vastuutaho ja lisätietoja Kaupunkikehitysryhmä, INKA-projekti, Jari Jokinen 16

17 2 Hankinnat ja laitteiden vuokraus 2.1 Hankinnat Tampereen Logistiikan hankintaryhmä kilpailuttaa Tampereen kaupungin yksiköiden hankintoja ja vastaa yhteishankittavien tuotteiden kilpailutuksesta ja hankintasopimusten hallinnasta. Vuosittain kilpailutuksia tehdään noin 200 kappaletta. Tavoitteet Tavoitteena on hoitaa kaupungin hankinnat kokonaistaloudellisesti edullisesti ja ekologisesti. Hankintojen toteutusta ohjaavat hankintalaki ja kaupungin omat hankintaohjeet. Tavoitteena on ohjeistaa hankintojen valintaperusteista päättäviä henkilöitä ympäristökriteerien käytöstä ja tarjota heille esimerkkejä, jotka auttavat energiatehokkaiden ja ympäristöä vähän kuormittavien hankintojen tekemisessä. Hankintaryhmä tilastoi myös tarkasti erilaisten ympäristökriteerien käyttöä kilpailutuksissaan. Toimenpiteet Hankintaryhmä on pyrkinyt lisäämään ympäristökriteerien käyttöä kilpailutuksissa vuoden 2013 aikana. Kriteerejä hyödynnetään sekä ehdottomissa laatuvaatimuksissa että vertailuperusteena. Ympäristökriteerien käytön mahdollisuudet vaihtelevat erilaisissa kokonaisuuksissa ja niiden käyttömahdollisuuksia mietittäessä on huomioitava myös hankinnan kokonaistaloudellisuus ja minkälaista vaikuttavuutta on mahdollista saavuttaa panokseen nähden. Muutamina esimerkkeinä energia- ja ympäristökriteerien huomioimisesta voidaan mainita esim. ajoneuvo-, joukko- ja tilausliikenne sekä kalustehankinnat. Ajoneuvojen osalta on vaadittu mm. tiettyä päästöluokkaa ja ajoneuvojen kulutus- ja päästötietoja (kulutus l/km ja CO2-päästöt g/km). Liikennekilpailutuksissa on asetettu päästöluokkaan erilaisia vähimmäisvaatimuksia riippuen liikennöitävistä linjoista sekä vaadittu, että liikennöitsijän on liityttävä ennen sopimuksen allekirjoittamista joukkoliikenteen energiatehokkuussopimukseen. Kalustekilpailutuksissa on vaadittu valmistuksessa käytetylle puutavaralle asetettu vaatimuksia mm. sertifikaatin suhteen sekä kromaukselta on vaadittu 3-arvoista käsittelyä eli ns. ekokromausta. Seuranta ja mittarit Ympäristökriteerien käytön laajuutta kaupungin hankinnoissa seurataan mittaamalla kilpailutusten lukumäärää, jossa tällaisia kriteereitä on käytetty. Mitataan sekä ehdottomina vaatimuksina olevia että vertailuperusteena olevia kriteereitä. Vastuuyksikkö ja henkilö Hankintapäällikkö Antti Sinervo )Tampereen Logistiikka 17

18 2.2 Koneiden vuokraus Tampereen Logistiikan vuokraamo tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalvelua kaupungin yksiköiden käyttöön. Vuokraamon valikoimista löytyy mm. talo- ja maarakennus koneita ja laitteita, työkaluja, siirrettäviä työmaasuojia, veneitä, rakennustelineitä ja aitoja. Samassa yhteydessä toimiva rakennustarvikevarasto myy rakennustarvikkeita kaupungin yksiköille. Tavoitteet Tavoitteena on tarjota kaupungin yksiköiden tarvitsemia kone- ja laitevuokrauspalveluita. Vuokrattavaa kalustoa on huollettu, testattu ja kalustoa uusitaan, jotta kalusto toimii energiatehokkaasti. Vastuuyksikkö ja henkilö Vuokraamomestari Veikko Luukkonen, , 18

19 3 Kaupunkiympäristön kehittäminen ja maankäytön suunnittelu 3.1 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä on selvitetty kantakaupungissa EHYT hankkeessa. Työssä on etsitty asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Siinä on painotettu täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetty myös alueiden käyttötarkoituksen muutostarpeita sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin asuntorakentamisen tarpeisiin. Tavoitteet Energiankäyttöä ajatellen tavoitellaan maa-alaan, kunnallistekniikkaan ja julkisiin palveluihin sidotun pääoman nykyistä parempaa hyödyntämistä. Täydennysrakentamisella tuetaan ja kehitetään joukkoliikennettä ja siten vähennetään henkilöautosidonnaisuutta ja siihen liittyvää energiankulutusta. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen liittyy myös toimintojen sekoittamisen periaate. Se tarkoittaa työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen limittymistä siten, että liikenne vähenee kokonaisuudessaan. Toteutuneet toimenpiteet EHYT -hanke on jatkunut aikataulultaan vaiheistetulla eri kaupunginosien yleissuunnittelulla sekä eri teemoja, kuten korkeaa rakentamista, koskevalla selvityksellä. Yleissuunnitelmat johtavat asemakaavamuutoksiin, ja ne laaditaan osittain samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa, samalla kehittäen sekä suunnittelumenetelmiä että -prosesseja. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi Haukiluoman täydennysrakentamista koskevan yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelman yhteydessä laadittiin myös ekotehokkuusselvitys. Yleissuunnitelmassa esitetään Haukiluoman yleissuunnittelualueelle neljä uutta kerrostalojen korttelialuetta, viisi uutta kaupunkirivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta sekä yksi uusi erillispientalojen korttelialue. Pysäköinnille on haettu sekä korttelikohtaisia että keskitettyjä ratkaisuja. Tesoman yleissuunnitelman laadinta käynnistyi vuonna Yleissuunnitelmassa tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Tesomalla alueen kokonaisrakenne, kaupunkikuva ja ympäristön arvot huomioon ottaen. Yleissuunnitelmassa täydennysrakentamisen tavoitteena on monipuolinen, elinkaariasumista edistävä asuntojakauma, kaupunkikuvallisen yhtenäisyyden säilyttäminen ja parantaminen, kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen ja pysäköintiratkaisujen kehittäminen sekä viheryhteyksien ja palveluiden turvaaminen. Yleissuunnitelmaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Tesoman yleissuunnitelma-aluetta analysoiva maankäytön suunnittelussa pilotoiva ekosysteemipalveluselvitys laadittiin samaan aikaan laajemman kantakaupungin ekosysteemipalveluselvityksen kanssa. Selvityksellä on ohjaava vaikutus yleissuunnitteluun. 19

20 Avoimien maisematilojen selvityksen laadinta jatkui vuonna Selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva erityyppisistä avoimista maisematiloista, kartoittaa ja arvottaa kantakaupungin merkittävät avoimet maisemat, arvioida niiden suhdetta kaupunkirakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, sekä luoda edellytyksiä avointen maisematilojen säilymiseen aktiivisen hoidon piirissä ja alueellisesti yhtenäisinä. Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Täydennysrakentamisen EHYT -yleissuunnittelua jatkettiin yhdyskuntasuunnittelu-ryhmässä, siten, kun se maankäytön suunnittelussa on organisoitu. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Suunnittelua on tehty tiiviisti yhteistyössä asemakaavoituksen kanssa. Osallistaminen on ollut yhteistä. Tesomalla pilotoidaan ministeriöiden yhteisen asuinalueohjelman Tampereen projektin Oma Tesoman yhteydessä, osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat päättävät rahan käytöstä tietyissä kehityskohteissa. Ohjelmaan on hakeuduttu mm. täydennysrakentamisen suunnittelun ja kaupunkikehittämisen hankkeiden johdosta. Koulutus ja tiedotus Yleissuunnitelmien laadintaan liittyvää tiedotusta ja osallistumista toteutettiin monipuolisesti yhdessä asemakaavoituksen ja Oma Tesoma -projektin kanssa. Muu kehitystyö Ekosysteemipalveluselvitys (ks. edellä) Kustannukset EHYT -hankkeen tuottamasta yhdyskuntarakenteen suunnittelusta energiatehokkuutta korostavalla tavalla syntyviä kustannuksia ei ole määritelty. Työ tehdään osana maankäytön suunnittelun palvelukokonaisuutta. Varsinainen täydennysrakennuttaminen on pääosin yksittäisten kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden toimintaa, josta ne saavat myös taloudellisen hyödyn. Kaupungin panostus kustannuksiin kohdistuu tässä vaiheessa yleissuunnittelun laadintaan. Kaupungin ulkopuolisilta konsulteilta on tilattu Tesoman ja Haukiluoman yleissuunnitelmiin liittyvää suunnittelua ja selvityksiä yhteensä eurolla vuonna Seuranta EHYT -hankkeen puitteissa tehtävä työ on ohjelmoitu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa hyväksymässä vuosittaisessa kaavoitusohjelmassa. Vastuutaho ja lisätietoja Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen 20

21 3.2 Moderni kaupunkiraitiotie Raitiotiesuunnittelun kantavana ajatuksena on seudun liikennejärjestelmävisio liikkumistapojen uudistamisesta. Joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostetaan palvelutasoa nostamalla. Raitiotiellä tavoitellaan yli matkustajaa vuorokaudessa. Raitiotien varrella ja pysäkkiympäristöissä kehitetään maankäyttöä ja tutkitaan täydennysrakentamista. Pysäkkiympäristöt tarjoavat hyvät edellytykset niiden kehittämiselle alueina, joilla eri toiminnot ja kulkumuodot kohtaavat. Sen ansioista niiden tuntumassa asuvien autonomistamisen tarve vähenee. Nämä alueet tarjoavat myös palveluverkoston kannalta hyvin saavutettavia kohteita. Alustava yleissuunnitelma kaupunkiraitiotien ensimmäisestä osasta, 23 km pituisesta linjasta välille Hervanta - Keskusta Lentävänniemi, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2011 jatkosuunnittelun pohjaksi. Yleissuunnitelman laatimisen hankinta kilpailutettiin yhdessä Turun kaupungin kanssa synergiaetujen vuoksi. Tämän varsinainen yleissuunnittelu aloitettiin 2013 vuoden alusta, ja se päättyy raportin valmistuessa huhtikuussa Yleissuunnitelman aikana tehtiin alustava linjauspäätös raitiotien kaksihaaraisuudesta: Hervanta Lentävänniemi ja Kaupin Kampus/TAYS keskusta. Linjauspäätös koskien vaihtoehtoja Pispalan valtatie tai Paasikiventie tehdään samassa yhteydessä, kuin valtuusto päättää raitiotien rakentamisesta. Yleissuunnitelman yhteydessä on arvioitu, että raitiotiekäytävään on sijoitettavissa lähes uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Nykytilanteessa käytävässä on asukasta. Suunniteltu raitiotie yhdistäisi Tampereen, kaupunkiseudun ja Pirkanmaan suurimmat asutus- ja työpaikkakeskittymät sekä pääosan Tampereen merkittävimmistä kunnallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti tärkeistä käyntikohteista Tavoitteet Tulevaisuudessa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijunaverkko ja katuverkossa kulkeva moderni kaupunkiraitiotie muodostavat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon, joka hyödyntää tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Kaupunki palkkasi projektipäällikön hankkeelle yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa. projektiryhmä ovat poikkihallinnollisia. Ohjausryhmä ja Toimintatapoihin tehdyt muutokset Moderni kaupunkiraitiotie on poikkihallinnollinen hanke, joka on edistänyt mm. maankäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun yhteistyötä. Hankkeelle on muodostettu oma ohjausryhmä, jossa ovat mukana Kaupunkikehityksen ja Kaupunkiympäristön kehittämisen edustajia. Koulutus ja tiedotus Raitiotieprojektin internetsivut, avoin yleisötilaisuus , 9 kpl kaupungin julkaisemaa tiedotetta, internetkysely (n vastausta). 21

22 Muu kehitystyö Tampereen kaupungin asemakaavoituksen pysäköintinormin tarkistamiseen tähtäävä pysäköintipolitiikan valmistelu on käynnistynyt samanaikaisesti. Liityntäpysäköinti sisältyy siihen. Seutuyhteistyö Valtio ja Pirkanmaan liitto ovat olleet mukana suunnitteluprosessissa. Kustannukset Kaupungin ulkopuolisilta konsulteilta on tilattu kaupunkiraitiotiehen liittyvää suunnittelua ja selvityksiä yhteensä eurolla vuonna Vastuutaho ja lisätietoja Kaupunkiympäristön kehittäminen, projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 22

23 3.3 Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten selvitys Kantakaupungin yleiskaavan pohjaksi määriteltiin kaupunkirakenteen ekotehokkuus vyöhykeajattelun mukaisesti (hiilijälki, energiankulutus, liikkuminen, palvelut). Vyöhykkeiden tunnistaminen otetaan avuksi kaupunkirakenteen kehittämisessä ekotehokkuuden lisäämisen näkökulmasta ja mallinnetaan ekotehokkaan kaupunkirakenteen toteuttamista Tampereella päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastovaikutusten selvityksen tuloksena syntyy päivitettävä kaupunkirakenteen ekotehokkuuden vyöhykemalli, joka sisältää tiedon eri alueiden ominaispiirteistä (hiilijälki, energiankulutus, muut tekijät). Tietomalli pohjautuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoihin ja siinä huomioidaan eri suunnitelmatasojen tavoitteita, joita ovat mm. kaupunkiseudun rakennemalli, kantakaupungin eheyttämisen selvitys (EHYT), Tampereen liikennesuunnitelmat ja Tampereen seudun rakentamisen energiatehokkuustiekartta. Tavoitteet Laajempana tavoitteena on kaupunkirakenteen ekotehokkuuden lisääminen. Vuoden 2013 tavoitteena oli saada Tampereen kantakaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten selvitys valmiiksi. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Työkalun valmistuttua laaditaan skenaariot kantakaupungin yhdyskuntarakenteen kehityksestä ja arvioidaan, miten ne vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Arvioinnin tuloksena listataan mitä toimenpiteitä tulisi tehdä yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden parantamiseksi. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Vyöhykemalli-työkalun avulla voidaan jatkossa arvioida ja seurata yhdyskuntarakenteen ekotehokkuutta. Tekniset muutokset Työkalu valmistuu kevään 2014 aikana. Seuranta ja mittarit Kantakaupungin yleiskaava sisältyy kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen hyväksymään kaavoitusohjelmaan. Kustannukset Konsultilta tilattu työ maksoi euroa vuonna Vastuutaho ja lisätietoja Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 23

24 3.4 Kaavoituksen arvioinnin ja suunnittelun ohjaaminen energiatehokkuuteen Tampereen kaupunki osallistuu Tekesin rahoittamaan Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) -hankkeeseen, jossa kehitetään työkalua kaavojen ekotehokkuuden arvioimiseen. Hankkeen toisessa vaiheessa testataan työkalua sekä mukana olevien tutkijoiden toimesta että kaupunkien omana työnä. Asemakaavoituksessa valmistui kestävän kehityksen suunnitteluohje asemakaavojen vaikutusten arvioinnin tueksi Kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit, KEKO B -hanke Tavoitteet Tavoitteena vuonna 2013 oli osallistua hankeen ohjausryhmätyöskentelyyn ja työpajoihin. Lisäksi tavoitteena oli saada tamperelaisia kohteita tutkijoiden pilottikohteiksi sekä valita omia testauskohteita ja aloittaa testaaminen työkalun ensimmäisen version valmistuttua. Tutkijoiden pilottikohteiksi KEKO B -hankkeessa valittiin 29 ehdotetusta kohteesta Helsingin yleiskaava, Lahden radanvarsi, Mikkelin Graanin ranta, Tampereen Vuoreksen Isokuusen yleissuunnitelma ja Skanskan kohde Tampereen Härmälänrannassa. Maankäytön suunnittelun omaksi testikohteeksi valittiin Vuoreksen Isokuusi II asemakaava. Työkalun valmistuttua maankäytön suunnittelun henkilökunta koulutetaan ja työkalu otetaan käyttöön kaavojen ekotehokkuuden arvioinnissa. Tämä johtaa sekä tietoisuuden lisäämiseen että ekotehokkaimpiin suunnitelmiin. Toimenpiteet - Tampereen kaupungin edustajia osallistui hankkeen ohjausryhmä- ja työpajatyöskentelyyn - Tampere ehdotti tutkijoille pilottikohteita hankkeeseen ja Vuoreksen Isokuusen yleissuunnitelma tuli valituksi - Myös Härmälänranta valittiin mukaan pilottikohteeksi (Skanskan ehdottama kohde) - Tampere lupasi myös testata työkalua itse omaan suunnittelukohteeseen. Kohteeksi valittiin Isokuusen toisen vaiheen asemakaava. Seuranta ja mittarit Seuranta tapahtuu KEKO B -hankkeen ja ECO2-hankkeen johtoryhmissä. Vastuutaho ja lisätietoja ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäki ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff 24

25 3.4.2 Asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje Tavoitteet Tavoitteena oli saada asemakaavoituksen kestävän kehityksen suunnitteluohje valmiiksi ja käyttöön. Suunnitteluohjetta kehitettiin aikaisemmasta kestävän kehityksen työkalusta ohjaamaan asemakaavan vaikutusten arviointia ja sisältöä enemmän kestävän kehityksen teemojen suuntaan (ekologinen, kulttuurinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys). Suunnitteluohje sisältää luettelona asiat ja sisällöt sekä kysymykset MRL:n ja MRA:n rakenteen mukaisesti. Tarkoituksena on liittää suunnitteluohje osaksi asemakaavojen vaikutusten arviointia. Toteutuneet toimenpiteet Toimintatapoihin tehdyt muutokset Ohje valmistui joulukuussa Se toimii muistilistana suunnittelijoille kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista ja niiden huomioon ottamisesta suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Sitä on tarkoitus käyttää kaikissa keskisuurissa ja suurissa asemakaavoissa. Ohje on myös toimitettu kaavan laadinnan puitesopimuskumppaneille. Tekniset muutokset Tulokset liitetään osaksi kaavaluonnosvaiheen vaikutusten arviointia. Kestävän kehityksen arvioinnista kerrotaan asemakaavaselostuksessa tai erillisessä arviointiliitteessä. Koulutus ja tiedotus Asemakaavoituksen henkilökuntaa koulutettiin ohjeen käytössä. Seuranta ja mittarit Suunnitteluohjeen käytöstä kerätään kokemuksia vuoden 2014 aikana ja niiden pohjalta arvioidaan ohjeen käytettävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Vastuutaho ja lisätietoja Projektiarkkitehti Vesa Kinttula ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff 25

26 3.5 Vuoreksen kaupunginosa Vuorekseen valmistuneiden asuntojen kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 472 asuntoa ja jo rakenteilla olevissa kohteissa on lisäksi valmistumassa 270 asuntoa. Edellä mainittujen lisäksi yli 20 rakennuttajaa, rakennusliikettä ja investoria on varannut alueelta tontteja, joiden yhteenlaskettu asuntomäärä on yli Vuoreksen uuden kaupunginosan toteutusaikatauluun vaikuttaa ratkaisevasti yleinen taloudellinen tilanne sekä rakennusalan ja asuntomarkkinoiden kehitys. Kun kaikki hankkeet lasketaan yhteen, niin jo rakennetut kuin suunnittelussa ja ennakkomarkkinoinnissa olevat, asuntoja on joko valmiina tai käsillä olevien hankkeiden myötä rakentumassa noin 5000 asukasta varten. Koko tämän tuotannon toteutus kestää 3 4 vuotta, ja siten 5000 asukkaan raja saavutettaneen vuosina Asukkaita vuoden 2014 alussa Vuoreksessa oli noin 800. Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa Vuoreksessa tavoitteina pidetään korkeatasoista ja viihtyisää ympäristöä, joka rakennetaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Vuorekseen on jo nyt toimiva joukkoliikenneyhteys ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet eli Vuoreksessa on mahdollista asua ilman omaa autoa. Rakennetulla alueella syntyvien hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Keskeinen osa hulevesien käsittelyn kokonaisjärjestelmässä on Vuoreksen keskuspuisto, joka alkaa olla pääpiirteissään valmis. Kaavamääräyksillä on ohjeistettu tonteilla tapahtuva hulevesien käsittely. Toteutusvaiheessa rakennushankkeista vastaavien edellytetään kiinnittävän huomiota mm. tonttien rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyyn ja lopullisten järjestelmien tekniseen toimivuuteen ja huollettavuuteen. PuuVuores-hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset Isokuusen puukaupungille, jossa puukerrostalot, puiset liikerakennukset sekä puiset pientalot muodostavat yhtenäisen arkkitehtonisen kokonaisuuden. Tavoitteena on myös kehittää Isokuusesta hiilineutraali asuinalue, jossa ekotehokkuuteen, energiajärjestelmiin ja asuinalueen toteuttamisen ympäristövaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota suunnittelun ja toteutuksen kaikissa vaiheissa. Isokuusen yleissuunnitelma on mukana kaupunkien ja kuntien aluetasoiset ekolaskurit (KEKO) hankkeessa yhtenä pilottikohteena. Suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä ECO2-hankkeen asiantuntijoiden kanssa ja rakennushankkeiden toteuttamista ohjataan laaturyhmämenettelyllä. Näin varmistetaan Vuoreksen tavoitteiden toteutuminen. Vuoreksessa jätteiden keräys hoidetaan imukeräyksenä, joka vähentää merkittävästi kokonaisenergiatarvetta ja päästöjä perinteiseen jäteautolla tapahtuvaan keräykseen verrattuna. Asuntomessualueen pientaloille on käynnistetty vuonna 2013 tutkimusprojekti, jossa verrataan toteutunutta energiankulutusta laskennallisiin arvioihin, asukkaiden kokemuksia energiaratkaisujen toimivuudesta ja käytettävyydestä sekä tehdään mittauksia sisäilmaolosuhteista. Tutkimus toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) talotekniikan koulutusohjelman hankkeena. Mukana tutkimusprojektissa on myös Ekokumppanit Oy, ECO2 hanke ja rakennusneuvonta sekä laitevalmistajia ja palveluntarjoajia. Ranen toiminta Vuoreksessa 2013 Rane osallistui Vuoreksen alueen kehittämiseen järjestämällä koulutustilaisuuksia Koukkurannan rakentajille ja olemalla ohjaavana tahona Vuoreksen asuntomessukohteiden seurantatutkimuksessa. Siihen 26

27 osallistui 15 messukohdetta. Kyselyllä selvitettiin, kuinka hyvin asukkaat osaavat käyttää kotiensa taloteknisiä järjestelmiä. Lisäksi Rane järjesti myös yhteistyössä Suomalaiset Tulisijat Ry:n ja TAKKin kanssa muurausleirin, jonka aikana muurattiin varaavat tulisijat kahteen Koukkurannan omakotikohteeseen. Rane järjesti keväällä Tampereella Rakentajakoulun seudun kuntien rakentajille, johon myös moni Koukkurannan rakentajista osallistui. Rane osallistui Tampereen kaupungin Koukkurannan rakentajille suunnattuun tontti-infoon. Tilaisuuksissa kerrottiin Ranen toiminnasta ja jaettiin Motivan rakentamisen ja asumisen neuvontamateriaalia. Rakentajakoulun lisäksi Rane järjesti Vuoreksen Koukkurannan alueen rakentajille erityistä rakentamiseen ja energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta. Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä kaksi kertaa. Tilaisuuksien aiheina olivat esimerkiksi lämmitysjärjestelmien valinta ja ilmatiiveyden merkitys, hulevesien hallinta osana pihojen suunnittelua ja valaistuksen suunnittelu sekä huoltokirjan merkitys ja tärkeys. Näiden lisäksi järjestettiin infotilaisuus mahdollisuudesta osallistua ryhmähankintaan ja muurausleiriin. 27

28 3.6 Infra 28

29 3.7 Katu- ja ulkovalaistus Tavoite Tavoitteena on uusia valaistus energiatehokkaaksi ja parantaa energiatehokkuutta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa ohjauksen uusimista valaisinkohtaiseksi ja laitteiden uusimista eli mm. poistaa käytöstä kaikki elohopeahöyryvalaisimet ja lisätä energiatehokkaiden tekniikoiden käyttöä, kuten suurpainenatrium ja LED-tekniikka. Lisäksi tavoitteena on lisätä valaisimien energiatehokkuutta sekä saada aikaan energiansäästöä valaisimien tehonpudotuksella ja himmennyksellä. Valaistusverkon uudistamisen yhteydessä vaihdetaan vuosittain noin 2000 valaisinta ja sillä saavutetaan noin % säästö energiakulutuksessa. Se tarkoittaa tehonkulutuksessa noin kw, joka energiankulutuksena on noin kwh/v. Nykyisen ohjausjärjestelmän tehokkaalla käytöllä pyritään noin 8 % säästötavoitteeseen vuosittain. Järjestelmällä on mahdollisuus päästä n. 25 % säästöihin, mutta silloin valaistus täytyy sammuttaa yöllä pitkiksi ajoiksi laajoilta alueilta. Lyhyt kuvaus toimenpiteistä Valaistusverkon uudistamista nykyisellä menetelmällä ja toimintamallilla jatketaan. Tämä tarjoaa laadukkaampaa valaistusta ja lisää turvallisuutta pimeän aikana. Lisäksi tämä tehostaa energiatehokkuutta ja vähentää huollon sekä korjauksen tarvetta. Uusimista tehdään katusaneerauksien yhteydessä ja katuvalosaneerauksella, oman vuosiohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta kaikki katu- ja puistovalaisimet on varustettu tehonpudotuksella tai himmennyksellä, jotta saavutetaan suurempi energiansäästö ja päästään asetettuihin tavoitteisiin. Vuoden 2013 alusta kaikki puistokohteet toteutetaan LED-valaistuksella. Nykyisen ohjausjärjestelmän optimointu käyttö on aloitettu vuoden 2013 syksyllä. Vuoreksen alueella on otettu käyttöön valaisinkohtainen ohjausjärjestelmä, jolla pystytään ohjaamaan ja seuraamaan valaistusta pistekohtaisesti. Järjestelmään voidaan asettaa valaistusryhmiä (esim. katujen mukaan), jolloin niille voidaan asettaa erilaisia toimintamalleja (himmennysohjelma). Vuoreksen kaupunginosa toteutetaan pääsääntöisesti himmennettävällä LED-valaistuksella. Asennukset alkoivat syksyllä Alueen asennuksia jatketaan ja vuonna 2014 tehdään mudenkin asuinalueiden valaistussaneerausta led-valaistuksella. Vuoden 2013 loppuun mennessä led-valaisimia on asennettu noin 1200 kpl. Vuoden 2014 aikana on tavoitteena asentaa noin 800 LED-valaisinta. Hankinnat Hankinnoissa otetaan huomioon energiatehokkuus, elinkaarikustannukset, ja kierrätysmahdollisuudet. Ominaisuudet määritellään suunnitteluvaiheessa ja hankintavaiheessa tarjoaja saa tarjota myös vastaavilla laitteilla hankintaa. Kehitystyö Ulkovalaistuksen kehityshankkeet keskittyvät pääasiassa LED-valaistuksen ongelmien ratkaisuun ja ohjausratkaisuihin. 29

30 Toteutusaikataulu Valaistusverkon uusimista tehdään ympäri vuoden, ja se on jatkuvasti käynnissä oleva toimintamalli. LEDkatuvalaisimia asennetaan Vuorekseen, keskustaan ja asuinalueille muun rakentamisen yhteydessä. Ohjausjärjestelmän optimointi on valmis ja sen hyödyntäminen alkoi syksyllä Vaihesammutustoiminto on käytössä toistaiseksi ja se alkoi syksyllä Uusi ohjausjärjestelmä on otettu käyttöön Vuoreksessa syksyllä Järjestelmän laajentaminen alueella jatkuu Kustannukset Katusaneerauksien yhteydessä uusitaan valaistuslaitteita noin 1 M :lla ja katuvalo-saneerauksen yhteydessä 1,8 M :lla. Vuodelle 2014 on haettu ELY-keskuksen energiatukea. Tuki on 15 % kustannuksista. Katuvalaistuksen uusiminen katusaneerauksen yhteydessä kuuluu katusaneerausurakkaan, jonka teettävät kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttajat. Katuvalosaneerauksen kohteista suurin osa kilpailutetaan ja loput urakoi Tampereen Vera Oy. Uusi ohjausjärjestelmä on hankittu kokonaispalveluna 10 vuoden sopimuksella, jossa on erikseen sovittava 5 vuoden optio. Kustannus on 32,5 /keskus/kuukausi. Keskuksia on noin 362 kappaletta. Säästötavoite vuodelle 2014 on 8 % vuoden 2011 energiakulutasosta. Ohjausjärjestelmä toimii itsenäisesti, joten se vaatii työaikaa ainoastaan kunnossapitotoiminnoissa. Vuoreksen valaisinkohtainen järjestelmä on osa nykyistä palvelusopimusta ja järjestelmän laajennus tehdään Vuoreksessa valaisinkohtaisena. LED-katuvalaisimen hankinnan lisäkustannukset ovat normaaliin valaistukseen verrattuna noin %. Led-valaisimet ovat pitkäikäisiä ja niiden himmennysominaisuudet ovat hyvät. Nämä kompensoivat korkeaa hankintahintaa, kun tarkastellaan kustannuksia koko elinkaaren ajalle. Vastuuyksikkö ja henkilö Vastuutaho katu-, tie-, puisto-, tori- ja sataman valaistuksesta on kaupunkiympäristön kehittäminen. Uusimista ohjelmoi ja rakennuttaa rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä, joka toimii myös kunnossapidosta vastaavana käytönjohtaja. Rakennuttamispäällikkönä toimii Milko Tietäväinen ja suunnittelupäällikkönä Ari Vandell. Tilaajapäällikkönä toimii Risto Laaksonen. Seuranta ja mittarit Tavoitteen toteutumista seurataan katuvaloverkon kokonaisteholla (kw), keskimääräisellä valopisteen teholla (kw/valopiste) ja energian kulutuksella (MWh). LED-katuvalaisimien sähkötehoa (W) ja valotehoa (lm) verrataan tämän päivän tekniikkaan, joka on suurpainenatriumlampullinen valaisin. 30

31 Kulutustiedot Vuosi Kokonaiskulutus MWh/a Teho kw Valaisinpisteitä kpl Kulutus kwh/piste/a Teho W/piste Paloaika vuodesa h Taulukko 1. Katuvalaistuksen valaistusenergian kulutustietoja

32 Kaavio 1. Kokonaiskulutuksen, valaisinpisteiden lukumäärän ja valopisteen kulutuksen kehittyminen vuosina Kaavio 2. Katuvalaistuksen kokonaisenergiankulutus (MWh/a) ja paloaika (h) vuodessa. 32

33 Kaavio 3. Ulko- ja katuvalaistuksen toteutunut sähkönkulutus ja tavoitekulutus (MWh/a). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

34 4 Liikenne, liikkuminen ja logistiikka 4.1 Liikennejärjestelmä Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti liikennejärjestelmää pyritään kehittämään kestävään liikkumista edistäen. Tavoitteet Vision mukaan liikennejärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään tukien elinkeinoelämän kasvua sekä turvallista ja sujuvaa ihmisten arkea. Tampereella on maakunnassa tärkeä asema liikenteellisenä solmupisteenä. Kaikessa toiminnassa huomioidaan taloudellisuus, asiakastarpeet sekä kestävä liikkuminen ja asuminen. Liikennejärjestelmästä tavoitellaan kaikkina vuodenaikoina toimivaa ja häiriötilanteiden hallintaa halutaan parantaa. Resurssit kohdistuvat vaikuttavuudeltaan tehokkaimpiin, ajalliset ja alueelliset tarpeet huomioiviin kohteisiin. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2013 aikana valmistuivat Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma (Takli) ja ydinkeskustan pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman (Typy), jotka toimii liikenteellisenä lähtökohtina parhaillaan laadittavalle Keskustan strategiselle osayleiskaavalla. Raitiotien yleissuunnitelman laadinta käynnistyi ja Rantaväylän tunnelin rakentaminen alkoi. Kävelyn ja pyöräilyn seurantamenetelmiä on kehitetty ja seurantaan on lisätty. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Kaupungin toimintatapoja kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvän viestinnän osalta kehitettiin Liikenneviraston rahoittamassa t&k-tutkimushankkeessa Kävelyn ja pyöräilyn viestisuunnitelma. Suunnitelman jalkauttaminen on käynnissä. Muu kehitystyö Kaupunki oli mukana useassa kehittämishankkeessa, joissa kehitettiin kävelyn ja pyöräilyn seurantamenetelmiä. Lisäksi kaupunki oli mukana uuden kävelyn ja pyöräilyn suunnitteluohjeen laadinnassa. Uuden seudullisen liikennemällin laadinta käynnistyi ja malliin lisättiin myös pyöräilyverkko. Seuranta ja mittarit Kaupunkistrategiassa määriteltyjä tavoitteita seurattiin suunnitelmallisesti eri mittareilla. Vastuutaho ja lisätietoja Timo Seimelä, Kaupunkiympäristön kehittäminen 34

35 4.2 Joukkoliikenne Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö on joukkoliikennepalveluiden suunnittelu- ja tilaajaviranomainen. Palvelut hankitaan yksityisiltä yrityksiltä sekä omana tuotantona Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL). Palveluhankinnassa tilaaja määrittelee reitit ja aikataulut sekä liikenteessä käytettävää linja-autokalustoa koskevat vähimmäisvaatimukset. Vuoden 2013 matkustajamäärä oli kokonaisuudessaan noin 32 miljoonaa. Ostoliikenteestä noin 75 prosenttia hankitaan TKL:lta ja loput yksityisiltä liikennöitsijöiltä. Tavoitteet Vuosisuunnitelmassa 2013 määritettiin joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvutavoitteeksi 3%. Tavoite liikennepalveluiden energiankulutuksen ja päästöjen kasvuun on puolestaan vähemmän kuin 3 %. Toteutuneet toimenpiteet Tekniset muutokset Matkakortin lataaminen tuli mahdolliseksi netin välityksellä Nella nettilataus palvelussa, joka otettiin käyttöön marraskuussa Tämä ratkaisu vähentää ihmisten liikennetarvetta ainakin pelkän matkakortin lataamisen vuoksi. Hankinnat Kalustokilpailuissa on otettu huomioon energia- ja ympäristöaiheiset teemat ja nämä näkyvät selkeimmin kilpailutuksessa annettavina lisäpisteinä uudemman ja energiatehokkaamman kaluston tarjoamisesta ja lisäksi sähköovista on annettu lisäpisteitä paineilmaoviin verrattuna. Koulutus ja tiedotus Tampereen joukkoliikenteen yksikköön nimettiin henkilöstöstä ekotukihenkilö, joka pyrkii kiinnittämään huomiota yksikön sisäisiin ympäristöasioihin ja tiedottamaan oikeanlaisista energiansäästökäytännöistä. Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Tampereen joukkoliikenne pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutokseen toiminnassaan, ja tämä kuvastuu parhaiten matkustajamäärien kasvulla tarjottuihin linjakilometreihin nähden. Polttoainekulujen karsiminen eli toisin sanoen energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen on myös liikennöitsijöiden edun mukaista ja he pyrkivät omalta osaltaan parempaan tulokseen. Seutuyhteistyö Yhteistyötä ympäryskuntien kanssa on tehty joukkoliikenteen siirtymäajansopimusten päättyessä tapahtuvaan linjastomuutokseen seudun alueella. Yhteistyö on keskittynyt linjastosuunnitteluun ja pysäkkisijainteihin. Seuranta ja mittarit Joukkoliikenteen matkustajamäärät pysyivät vuonna 2013 samana edeltävään vuoteen nähden, joten matkustajamäärätavoitteesta jäätiin vajaaksi. Yhtenä keskeisenä syynä matkustajamäärien kasvun 35

36 pysähtymiseen on kansantalouden epävarmat näkymät ja siitä myös kaupungin työllisyystilanteeseen heijastuvat vaikutukset. Matkustajamäärien suhteen tavoitteeseen (3%) ei päästy vuoden 2013 osalta. Vuonna 2013 linjakilometrejä kertyi noin 2,6% enemmän kuin edeltävänä vuonna, joka on siis alle tavoitetason (3%). Kustannukset Vuonna 2013 toiminnan käyttökate kasvoi euroa. Matkustajamäärän kasvattaminen edellyttää tarjonnan lisäämistä. Lisääntyvä matkustus ei tuota menolisäystä täysin kompensoivaa lipputulolisäystä. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenne; joukkoliikenneinsinööri Sami Ruotsalainen 36

37 4.3 TKL Tampereen kaupunkiliikenne Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL) on Tampereen Kaupungin omistama liikelaitos, joka tuottaa kilpailuttamattomia linja-autoliikenteen palveluja Tampereen kaupungille. TKL tuottaa myös tilausajopalveluja Tampereella ja lähiympäristössä. TKL:n toiminta-ajatus on tuottaa korkealuokkaisia paikallisia joukkoliikennepalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, joustavasti, taloudellisesti ja turvallisesti. Tavoitteet TKL:n tavoitteena oli vähentää polttoaine-energian kulutusta 1,5% / ajokm verrattuna vuoteen Tavoitteeseen päästiinkin hienosti energiankulutus väheni peräti 3,9%. Tähän osaltaan vaikutti se, että vuonna 2012 tietojärjestelmässä olleen vian takia vuoden 2012 kulutustieto saattoi olla todellista suurempi. Sen takia on mielekästä verrata kulutusta myös vuoden 2011 toteumaan. Siihen nähden kulutus on alentunut 3,1%. Näin ollen voidaan laskea, että kahdessa vuodessa kulutus olisi alentunut yhteensä 3,1% ja vuodessa keskimäärin 1,505%, joten kahtena viime vuotena ollaan päästy juuri tavoitteeseen. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa TKL:n teknillinen osaaminen vahvistui merkittävästi vuoden 2013 loppupuolella, kun TKL:lle palkattiin kalustomestari. Kalustomestarin tärkeimmät työnkuvat ovat autonkaluston teknillisestä, ympäristöystävällisestä ja energiatehokkaasta kunnosta huolehtiminen sekä autojen päivittäisen huollon ja ylläpidon koordinointi. Seuraamalla entistä tarkemmin kaluston päivittäishuoltoa tullaan säästämään energiaa ja ympäristöä. Hankinnat Vuonna 2013 hankittiin yhteensä 12 linja-autoa; 8 kappaletta näistä oli uusia Volvo 8907RLE telilinjaautoja. Autohankintapäätöksissä pidettiin erittäin tärkeänä hankittavan kaluston energiatehokkuutta. Nämä mainitut Volvo 8907RLE bussit ovat käytännössä osoittautuneet hyvin energiatehokkaiksi verrattuna muuhun kalustoon. Näin olikin luontevaa hankkia niitä lisää kalustoon. Käytettyjä linja-autoja hankittiin kolme kappaletta Volvo 8507RLE autoja ja yksi VanHool E80 midibussi. Midibussia käytetään tilausajoissa kun kuljetettavien ryhmien koko on max. 30 henkeä. Näin säästetään energiaa myös tilausajoissa, kun ajoon ei tarvitse lähteä liian suurella bussikalustolla. Muu kehitystyö Neljään linja-autoon asennettiin koemielessä uudenmallinen ajotavanseurantajärjestelmä. Järjestelmä on tarkoitus laajentua koskemaan ainakin yhdeksää linja-autoa. Tähän järjestelmään liittyy myös kuljettajalle reaaliaikainen ajotavanopastin, joka nuhtelee kuljettajaa välittömästi, jos tämä ajaa epätarkoituksenmukaisesti vuoden aikana mitattiin myös vanhalla kulutuksenseurantajärjestelmällä kuljettajakohtaista polttoaineenkulutusta. Parhaiten ja taloudellisimmin ajaneille on luvassa perinteisesti hyviä palkintoja. Seuranta ja mittarit 37

38 Polttoaineen kulutusta seurattiin jatkuvasti, mitta-asteikkona l/100km. Kuljettajilla on myös mahdollisuus seurata omaa kulutustaan internetin välityksellä. Kustannukset Linja-autoinvestointeja tehtiin yhteensä 2,161 milj. eurolla. Investoinnit olisi tehty joka tapauksessa, joten siitä seurannut energiatehokkuus tulee ikään kuin kaupan päälle. Vastuutaho ja lisätietoja TKL, Kalle Keinonen Kulutustiedot Vuosi Autoja Käytetty polttoaine Ajetut kilometrit Matkustajia Matkustajapaikkoja kpl l km henk kpl Taulukko 2. Tietoja TKL:n linja-autojen käytöstä vuosilta TKL:n polttoaineen käyttö ei kuulu KETS-sopimuksen piiriin ja siksi sen tiedot eivät sisälly KETS-sopimuksen yhteenvetolukuihin, jotka esitetään raportin lopussa. Vuosi Keskikulutus ltr/100 km Muutos edelliseen vuoteen vuoteen (%) Säästötavoite (%) ,1 1, ,7-2,91 1, ,5-0,43 1, ,8-1,51 1, ,2 1,01 1, ,4-3,9 1,5 Taulukko 3. Polttoaineen kulutus TKL:llä vuosina ja muutos edelliseen vuoteen. 38

39 Vuosi Ominaiskulutus Kulutus/auto Ajetut km:t/auto Kulutus/matkustaja Kulutus/paikkakm x l/100 km l/auto km/auto l/matkustaja l/paikkakm x , ,202 0, , ,201 0, , ,225 0, , ,212 0, , ,216 0, , ,265 0, ,216 0, ,212 0, ,212 0, ,209 0, ,208 0, ,191 0, ,190 0, ,191 0, ,152 0,352 Taulukko 4. TKL:n linja-autojen polttoaineen kulutus ja suhteellinen kulutus vuosina Kaavio 4. TKL:n polttoaineen ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/matkustaja). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

40 Kuva 1. Bussit tankataan varikolla ns. tipattomalla tankkaussysteemillä, joka takaa sen, että pisaraakaan polttoainetta ei joudu muualle kuin linja-auton tankkiin. Myös tämä säästää energiaa. Kuva 2. Bussien pesuun varikolla käytetään uusia pesukoneita, joiden veden-, pesuaineen- ja sähköenergiankulutus on mahdollisimman pieni. Bussien tarpeeton peseminen on myös kielletty energian säästämiseksi. 40

41 4.4 Kalustopalvelut Tampereen Infran liikennepalvelut ja korjaamopalvelut yhdistyivät alusta Kalustopalveluiksi. Liikennepuolen tarkoituksena on tuottaa kuljetuspalveluja, ajoneuvojen ja työkoneiden vuokrausta kuljettajan kanssa tai ilman Tampereen kaupungin yksiköille. Yksikkö vastaa ajoneuvojen, työkoneiden ja pienkoneiden hankinnan ja hallinnan. Lisäksi se välittää ulkopuolista kalustoa kausivaihteluiden ja muun tarpeen mukaan. Korjaamopuoli vastaa keskitetysti kaupungin ajoneuvojen, työkoneiden ja pienkoneiden korjauksista ja huolloista sekä tarvittaessa hoitaa lisäresursseja ulkopuolisilta tahoilta. Korjaamopuoli on hoitanut myös pääsääntöisesti kaupungin polttoainehankinnat. Vuoden 2014 alusta TKL ostaa itse omat polttoaineensa. Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin liikenne / korjaamopuoli ei oikeastaan voi paljon energiankulutukseen vaikuttaa. Ajoneuvokalusto uusiutuessaan on tietysti vuosi vuodelta energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei voi osoittaa säästön suuruutta. Ajosuoritteen määrän määrittää palvelujen tilaaja, joten siihenkään ei voi mahdottoman paljon vaikuttaa. Kiinteistö on molempien osalta Tilakeskuksen hoidossa. Liikennepalvelut Tavoitteet Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin liikennepalvelut eivät oikeastaan voi paljon vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa kuluu. Uusiutuessaan ajoneuvokalusto on tietysti vuosi vuodelta energiataloudellisempaa, mutta laskennallisesti ei voi osoittaa tarkasti säästön suuruutta. Ajosuoritteen määrän määrittää palvelujen tilaaja. Toteutuneet toimenpiteet Hankinnat Kalustoa hankittiin vuonna 2013 henkilöautoja yhteensä 27, joista 10 oli hybridejä. Lisäksi hankittiin 30 pakettiautoa ja 1 kuorma-auto. Kalustoa vastaavasti poistettiin 23 henkilöautoa, 10 pakettiautoa, 12 kuorma-autoa ja lisäksi pienempää kalustoa. Seuranta ja mittarit - Polttoaineen kokonaiskulutustiedot - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Kustannukset Polttoainekustannukset vuoden 2013 keskiarvoa verrattaessa vuoden 2012 keskiarvoon on litrahintojen osalta laskenut. Bensiini ( 95E ) n. 3,5 %, diesel n. 4,4 % ja polttoöljy 5,3 % Vastuutaho ja lisätietoja Kalustopalvelut, yksikönpäällikkö Jouni Kumanto ja suunnitteluteknikko Tommi Karo. 41

42 Korjaamopalvelut Tavoitteet Tavoitteena on säästää energiaa mahdollisimman paljon, joskin korjaamopalvelut vaikuttavat vain pieneltä osalta ajoneuvojen ja työkoneiden kokonaisenergiankulutukseen. Seuranta ja mittarit - Käytössä ei ole mittareita. - Toiminnasta raportoidaan vuosittain. Vastuutaho ja lisätietoja Kalustopalvelut, yksikönpäällikkö Timo Aaltonen ja suunnitteluteknikko Tommi Karo. Kulutustietoja Koska nestemäisten polttoaineiden osalta kulutuskohteista ei ole täysin kattavia tietoja, seuraavassa on taulukko, joka kertoo Tampereen kaupungin Nesteeltä ostamien nestemäisten polttoaineiden kokonaismäärät vuonna Polttonesteitä käyttävät ainakin TKL, Tilakeskus, Aluepelastuslaitos ja Liikennepalvelut. 42

43 4.5 Liikkumisen ohjaus Sujuva liikkuminen työpaikan, harrasteiden ja kodin välillä kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Sujuva liikkuminen ilman henkilöautoa on luonnon, terveyden ja ilmanlaadun kannalta erittäin merkityksellistä. Lisäksi monimuotoiset liikkumismahdollisuudet lisäävät asuinviihtyvyyttä. Asuinviihtyvyys lisääntyy mm. parempana ilmanlaatuna ja hiljaisempana ympäristönä autojen vähentyessä liikenteestä. Liikkumisen ohjauksella saavutetut edut kohdistuvat työntekijän lisäksi työnantajaan ja koko yhteiskuntaan. Polkupyörällä saavutettu terveydentilan kohentuminen vähentää sairauspoissaoloja ja näin työnantaja sekä yhteiskunta hyötyvät taloudellisesti unohtamatta ympäristöetuja. Liikkumisen ohjauksen keinoina käytetään ns. pehmeitä keinoja, kuten neuvontaa, opastusta, yhteistyötä ja tiedottamista. Liikkumisen ohjauksessa painotetaan nimenomaan houkuttelevuutta, jolloin vaihtoehtoisten liikkumistapojen valinnasta tulee helppoa ja miellyttävää. Kiellot ja rajoitukset eivät kuulu liikkumisen ohjauksen keinovalikoimaan. Toimintatapa perustuu kansallisiin yhteistyöverkostoihin ja malleihin (mm. live-verkosto) sekä aiemmissa pilottihankkeissa luotuihin malleihin. Tavoitteet Liikkumisen ohjauksen palvelukeskuksen tavoitteeksi asetettiin julkisen liikenteen ja kevyenliikenteen houkuttelevuuden lisääminen. Toteutuneet toimenpiteet Tiedotus ja neuvonta täytti sille asetetut tavoitteet. Aktiivinen tiedottaminen sivuston kautta oli vaivatonta. Tavoitimme vuoden aikana lähes sivulatausta, lähes uniikkia kävijää ja lähes käyntiä sivustolla. (lähde : googleanalytics) Lehdistön ja muut massaviestimet saimme aktivoitua suunnitelmien mukaisesti jopa ylittäen tavoitteet. Strategiamme mukaan painotimme teemaviikkoja ja valittu tiedotusstrategia toimi erittäin hyvin. Saavutimme liikkujan viikolla huomattavan määrän erilaisia mediaosumia (Radio Nova, Yle Aamuradio, Yle aamu-tv, Aamulehti, Stara.fi, Radio City). Neuvonta ja kartoitus 150 yritystä Tavoitimme kaikkiaan 150 yritystä vuoden aikana, mikä jää asetetusta tavoitteesta noin 10 käynnillä. Koska valtion rahoitus jäi ennakoitua pienemmäksi oli tulos erittäin hyvä. Kansalaisjärjestöt, yritykset ja muu kolmas-sektori Kansalaisjärjestöjä saimme aktivoitua erittäin hyvin etenkin teemaviikoille. Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat, Tampereen Pyöräilijät ry (TaPo) ja Liikenneturva. Myös SPR oli mukana ideoimassa liikkujan viikon sisältöä. Yrityksien aktivoimiseen käytimme tuopinaluskampanjaa. Kampanjan aikana linja-autokyydin pystyi maksamaan erityisellä kaupunkikeskustan ravinotoissa jaetuilla tuopinaluksilla. Kampanja ei ollut pelkästään markkinoinnillinen täysosumaa vaan saimme myös paikalliset keskustan yritykset innostumaan 43

44 joukkoliikenteen suomista mahdollisuuksista. Saadun palautteen mukaan kampanja sai hyvän vastaanoton niin asiakaskunnassa kuin itse yrittäjiltäkin. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Toimintatapoja kehitettiin vuoden 2013 aikana virtaviivaisemmaksi. Pyrimme matalaan kynnykseen, jossa rahoittajan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen on helppoa ja vaivatonta. Koulutus ja tiedotus Liikkumisen ohjauksen tiedotustoiminta on kuvattu ylempänä toimenpiteissä. Koulutuksellista toimintaa liikkumisen ohjauksella oli vuoden 2013 rajoitetusti, koska toiminta on uutta. Koulutus keskittyi koulumateriaalien valmistamiseen ja neuvontatyöhön työnantajakartoituksen yhteydessä. Neuvontatyö sujui hyvin ja liikkumisen ohjaus, sekä työmatkalippu tulivat tutuiksi noin 150 työnantajalle Tampereen kaupunkiseudun alueella. Toimenpiteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Liikkumisen ohjaus ohjaa kuntalaisia kestävän liikenteen pariin. Kestävällä liikenteellä tarkoitetaan liikkumismuotoja, jotka edistävät liikkujan terveyttä sekä vähentävät ilmasto- ja hiukkaspäästöjä. Seutuyhteistyö Seudullinen yhteistyö oli tiivistä vuoden 2013 aikana. Olimme aktiivisesti mukana Kävelyn ja pyöräilyn seudullisessa yhteistyöryhmässä ja teimme muutamia kartoituksia seutukunnan. Vastuutaho ja lisätietoja Hankkeella on ohjausryhmä. Hanketta vetää Ekokumppanit Oy, projektipäällikkönä toimii Erno Holmberg. Lisäksi neuvoa-antavana tahona toimii liikkumisen ohjauksen kehitysryhmä jossa on mukana Joukkoliikenne, Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä. 44

45 4.6 Kuljetustenohjauskeskus Kuljetuspalvelumatkojen tilaaminen keskitetysti Kuljetustenohjauskeskuksesta mahdollistaa muun muassa matkojen yhdistelyn toisiinsa. Kuljetustenohjauskeskuksen keskeinen toimintaperiaate on vähentää kuntien korvaamien henkilöliikenteiden ajokilometrejä yhdistelemällä matkustajat kimppatakseihin ja optimoimalla ryhmämatkoja. Tavoitteena on, että vuositasolla Pirkanmaan alueella vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja yhdistelemällä säästetään kilometriä. Yhdistelyjen tehokkuuteen kiinnitetään edelleen huomiota ja etsitään uusia keinoja yhdistelyasteen nostamiseen. Ryhmäkuljetusten (esimerkiksi koulukuljetukset, kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan kuljetukset) suunnittelussa tavoitteena on optimoida autojen kapasiteettia ja ajettuja kilometrejä. Mittausmenetelmät ovat vielä kehittymättömät niin, että lukuja emme pysty esittämään. Tavoitteet Parantaa yhdistelyastetta ei onnistunut. Toteutuneet toimenpiteet Hankinnat Kuljetuksiin kilpailutettiin pikkubussikalustoa yhteensä n. 30 autoa. Minimivaatimuksena oli EURO 4 päästönormin täyttyminen. Seutuyhteistyö Toiminnan piiriin tuli Punkalaidun, ja Vesilahden liittymistä valmisteltiin. Kustannukset Normaalia toimintaa, josta ei ympäristökustannuksia ole erotettavissa. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen logistiikka, logistiikkapäällikkö, Erkki Harju 45

46 4.7 Materiaalinohjaus Materiaalinohjaus vastaa Tampereen kaupungin keskitetystä käyttötarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta. Tampereen Logistiikan varastolta toimitetaan vuosittain noin tilausriviä erilaisia käyttötarvikkeita, kuten hoito-, siivous- ja toimistotarvikkeita. Toimituspisteitä on kaikkiaan noin kappaletta. Tavoitteet Tavoitteena oli jatkaa yhteishankittavien tuotteiden käytön laajentamista Tampereella. Yhteishankinnoilla pystytään keskittämään ja tehostamaan kaupungin käyttämien tarvikkeiden tilaamista, varastointia ja jakelua. Samoihin kuljetuksiin pystytään yhdistelemään useiden toimittajien tilauksia ja toimittamaan ne energiatehokkaasti kaupungin yksiköihin. Seuranta ja mittarit - Varaston myynti ja toimitusten määrä kasvoi selvästi vuonna OSTARI-tunnuksia on avattu uusille käyttäjille ja organisaatioille (mm. Oriveden SOTE, Tampere-talo Oy, Tampereen Sarka Oy jne.) - KÄTSY:ä on laajennut eri organisaatioille (uusia osastoja vuonna kpl) Vastuutaho ja lisätietoja Materiaalipäällikkö NN ja hankintapäällikkö Antti Sinervo ) 46

47 5 Rakennukset, rakentaminen ja rakennusten käyttö 5.1 Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset Tavoite - Tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen vuoteen 2016 mennessä siten, että Tampereen kaupungin ja TEM:n välisen sopimuksen tavoitteet toteutuvat. - ECO2:n sitoumusten toteutuminen Toteutuneet toimenpiteet Tekniset muutokset - Vuonna 2013 käynnistetyillä hankkeilla arvioidaan parannettavan energiatehokkuutta lämpöenergian osalta 1420 MWh/vuodessa ja sähköenergian osalta 490 MWh/vuodessa. Toimintatapoihin tehtävät muutokset - TAPRE- hanketta jatkettiin ja hanke päättyy TEKES- hankkeena kesäkuussa Energiansäästökilpailu laajennettiin koskemaan kaupungin kaikkia toimialoja ja erilaisten toimenpiteiden ja ehdotusten tekijöitä on palkittu tilaisuuksissa vuoden mittaan. Koulutus ja tiedotus - Tapre-hankkeen yhteydessä järjestettiin useita energiatehokkuuden parantamista koskevia koulutustilaisuuksia, joihin ovat Tilakeskuksen henkilöstön lisäksi voineet osallistua myös muiden Tapren sidosryhmien edustajat. - Sisäilma- ja energiatehokkuustietoutta on jaettu myös muille toimialoille muissa yhteyksissä. Hankinnat - Tilakeskus osti hallitsemiinsa rakennuksiin yhteensä MWh:ta suomalaista vesivoimalla tuotettua sähköä, joka on n. 70 % Tilakeskuksen hankkimasta sähköenergiasta. - Tilakeskus osti kevyttä polttoöljyä erillislämmitteisiin kohteisiin yhteensä litraa, joka vastaa MWh. - Energiatehokkuus investointirahalla toteutettiin lukuisia energiatehokkuutta parantavia investointitoimia kohteissa, joissa ei muuten suoritettu perusparannustoimia. Näitä olivat esimerkiksi: rakennusautomaation uudistaminen, taajuusmuuttajakäyttöjen lisääminen, IVjärjestelmien perusparannus, lämmönjakojärjestelmien uudistaminen, energiatehokkaampien valaistuksien vaihtaminen, vettä säästävien vesikalusteiden uusiminen ja lämpöpumpputekniikan hyödyntäminen. Investointeja tehtiin yhteismäärältään yli 1 Milj. eurolla. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - TAPRE- hanke on edennyt tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä seudun kuntien kanssa. - Huoltokorjaustoiminnan uusia toimintatapoja harjoiteltiin pilotointihankkeissa, yhteistyössä tilakeskuksen puitesopimuskumppaneiden kanssa, kahdessa koulu- ja kahdessa päiväkotikohteessa. 47

48 Seuranta ja mittarit Tilakeskus seuraa hallinnoimiensa rakennusten energiankäyttöä ja toteutettavien energiansäästötoimenpiteiden kannattavuutta Haahtela-kulutusseurannan avulla. Tämän lisäksi seurataan eri kehityshankkeiden toteutumista ja sitä, että asetetut ympäristö- ja energiatavoitteet toteutuvat kaikessa rakentamis- ja ylläpitotoiminnassa. Kustannukset - Suoranaisesti energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin investointeihin käytettiin n Vastuutaho ja lisätietoja Vastuutahona tilakeskuksen rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat henkilöt. Yhteyshenkilöinä kiinteistönpitopäällikkö Pertti Koivisto ja huoltopäällikkö Artti Elonen. Kulutustiedot Lämmönkulutus Sähkönkulutus Vedenkäyttö Vuosi Rak.tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Rak. tilavuus Kulutus Ominaiskulutus 1000 m3 MWh 1000 m3 MWh 1000 m m3 l/m , , , , , , , ,0 156 Taulukko 5. Tampereen kaupungin Tilakeskuksen hallinnassa olevien julkisten palvelurakennusten lämmön-, sähkön- ja vedenkäyttö vuosina Toimisto- ja hallintorakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,5 40, , , ,7 36, , , ,8 33, , Taulukko 6. Toimisto- ja hallintorakennusten energian- ja vedenkäyttötiedot vuosilta

49 Kaavio 5. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut lämmön normeerattu ominais- ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. Kaavio 6. Toimisto- ja hallintorakennusten toteutunut sähkön ominais-s ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. 49

50 5.1.1 Koulut ja päiväkodit Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueella hallinnollisia yksiköitä on päivähoidolla 65 kpl ja perusopetuksella 38 kpl. Kullakin yksiköllä voi olla useampiakin toimipisteitä. Lapsia varhaiskasvatuksen tiloissa on nyt 8094 ja perusopetuksen kiinteistöissä Lasten lisäksi tiloissa toimii kaupungin palveluksessa olevaa henkilökuntaa varhaiskasvatuksessa 1852 ja perusopetuksessa Toimintaa harjoitetaan hyvinkin eri-ikäisissä, kokoisissa ja tekniseltä kunnoltaan hyvinkin erilaisissa kiinteistöissä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalue on vuokralaisena pääasiassa Tampereen kaupungin Tilakeskus Liikelaitoksen omistamissa kiinteistöissä ja siten kiinteistön perusparannuksista ja teknisestä kunnosta huolehtiminen kuuluu tilakeskukselle. Tavoitteet Tavoitteena on ollut saada energiankulutus laskemaan 2 %, vaikka tilojen käyttöastetta pyritään samaan aikaan nostamaan. Toimenpiteet - Koulukiinteistöissä ja päiväkodeissa on pyritty kehittämään käyttäjän ja kiinteistön omistajan välistä yhteistyötä. Tavoitteena on ollut energiankulutuksen pienentäminen sekä käyttäjän, että kiinteistön omistajan toimenpiteillä. Talotekniikan huolto- ja kunnossapito on tärkeänä osana tämän tavoitteen saavuttamisessa. - Koulukiinteistöjen käyttöastetta on pyritty lisäämään edelleen mm. iltakäyttöä lisäämällä. - Laite- ja konehankintojen kilpailuttamisessa yhtenä valintaperusteena on ollut energiansäästö. - Koulujen ja päiväkotien uusien investointien suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota energiansäästöön. - Opetukseen ja päivähoitoon sisällytetään asennekasvatusta energiansäästöstä. Koulujen opetussuunnitelmassa on aihekokonaisuus, jonka otsikkona on Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. - Eri kiinteistöissä on pidetty mm. Vihreä lippu infotilaisuuksia. Kustannukset Henkilöstön energiansäästöön käyttämän työajan kustannukset, jotka pääsääntöisesti syntyvät normaalin työajan puitteissa. Henkilökunnan koulutuksesta syntyvät kustannukset tarkentuvat myöhemmin. Laite- ja konehankinnoista syntyvät kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. Tilakeskuksen kiinteistöön kohdistamat investointikustannukset näkyvät mm. kohonneina pääomavuokrina, jolloin kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. Seuranta ja raportointi Tavoitteiden etenemistä seurataan investointi- ja kunnossapito-ohjelmien toteutumisraporttien ja myöhemmin myös kulutusseurannan raporttien kautta. 50

51 Vastuutaho ja yhteyshenkilö Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys- ja vastuuhenkilö on suunnittelija Erja Koskinen. Kulutustiedot Opetusrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,1 42, , ,6 38, , ,8 38, ,8 36, , ,2 47, , ,4 43, , ,2 40, , ,5 40, , ,5 45, , ,1 44, , ,1 41, , Taulukko 7. Opetusrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 7. Opetusrakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

52 Kaavio 8. Opetusrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Päiväkodit Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,3 51, , ,2 49, , ,3 53, , ,2 48, , , ,4 58, , ,2 57, , ,0 57, , ,3 57, , ,1 59, , ,9 61, , ,7 59, , ,7 61, , Taulukko 8. Päiväkotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

53 Kaavio 9. Päiväkotien toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 10. Päiväkotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

54 5.1.2 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset Tilat ovat erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Rakennuksen ikähaitari on 1900-luvun alusta aivan uusiin rakennuksiin. Tiloja on n 250 eri paikassa, alkaen pienistä toimistotiloista kokonaisiin sairaalarakennuksiin. Työntekijöitä on 5037 ja palveluja tarjotaan liki asiakkaalle. Tilakeskus hankkii tarvittavat tilat ja sote tuottaa palvelut Toteutuneet toimenpiteet Tipotien uusi terveysasema ja Sarviskiinteistö otettiin käyttöön. Koukkuniemeen tuli uusi rakennus ja yksi vanha saneerattiin. Vuoreksen koulukeskukseen tuli uusia sote-tiloja. Koulukadun, Pohjolankadun ja Rautatienkadun vanhat kiinteistöt poistettiin käytöstä, samoin erinäinen määrä muita pienempiä tiloja. Pienemmissä kohteissa tehtiin iv-saneerauksia. Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Organisaatiomuutosten johdosta monet työtehtävien hoitamiseen liittyvät asiat ovat vielä epäselviä. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Vähitellen ollaan siirtymässä malliin jossa tilakeskus kokonaisvaltaisesti hankkii käyttäjän tarvitsemat tilat, sisältäen energian ja kaiken infran seinien lisäksi. Tekniset muutokset Uudet kohteet rakennetaan energiaa säästäviksi ja vanhoissa rakennuksissa saneerauksen yhteydessä valitaan energiapihimpiä laitteita. Vastuutaho ja lisätietoja Harri Haraholma p

55 Kulutustiedot Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus MWh kwh/m3 MWh kwh/m m3 l/m m ,3 56, , ,1 46, , ,2 45, , ,6 42,9 9230,3 19, , , ,7 55, , ,7 57, , ,3 49, , ,2 48, , ,7 55, , ,7 55, , ,7 48, , Taulukko 9. Terveydenhoito- ja huoltolaitosrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 11. Terveydenhoito ja huoltorakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

56 Kaavio 12. Terveydenhoito ja huoltorakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

57 5.1.3 Uima- ja jäähallit Liikuntapalvelut tuottaa minipuolisia liikunta ja terveyspalveluja. Liikuntapalvelut luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen suunnittelemalla ja kunnossapitämällä liikuntapaikkoja sekä ohjaamalla niiden käyttöä tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Energiakäytön toimintaohjelma liikuntapalveluissa Tavoitteena on hillitä energiakulutuksen kasvua jatkuvasti teknistyvässä yhteiskunnassa ja kääntää se laskuun. Suurten laitosten perusparannukset lähivuosina mahdollistavat tavoitteen ottaen kuitenkin huomioon, että uutta ja energiaa kuluttavaa tekniikkaa tulee laitoksiin lisää aina perusparannuksen yhteydessä. Toisaalta uusien palveluiden lisäämiseen tulee kasvattamaan kulutusta (esim. Winterpark Stadionilla). Kaukolämmön ja sähkön kulutusta pyritään pienentämään vuositasolla 150 MWh, toteutuneet perusparannukset laitoksiimme ovat osoittaneet, että kaukolämpöä tulee säästymään, mutta sähkönkulutus yleensä kasvaa. Toteutuneet toimenpiteet - Tesoman Uimahallin pääilmastointikoneisiin asennettiin taajuusmuuttajat sekä uudet moottorit, samalla uudistettiin rakennusautomaatiota ja ohjausjärjestelmiä ko. koneisiin. - Uintikeskuksessa alkoi peruskorjaus kesäkuun alussa, kaikki talotekniikat uusitaan. Arvioitu valmistumisajankohta on kevät Hakametsän jäähalliin asennettiin miesten WC-tiloihin vedettömiä pisuaareja. - Hakametsän jäähallin Vip-tiloihin asennettiin led-valaistusta. Hankinnat Hankinnat tehdään Logistiikan kautta ja varsinkin konehankinnoissa otetaan huomioon, että koneet toimivat ympäristöystävällisillä aineilla, ovat laadukkaita ja korjausystävällisiä. Koulutus ja tiedotus - Uimahallipäiville/Jäähallipäiville osallistui 15 henkilöä, liikuntapaikkamestari ja liikuntapaikkahoitajien koulutuksiin on osallistunut 5 henkilöä. - Liikuntasanomat tavoittaa n käyttäjää, lehdessä käsitellään yleensä myös energiansäästöön liittyviä asioita. - Valojen käytöstä on tiedotettu siivoojille, ravintoloiden henkilökunnalle ja muillekin sidosryhmille. Kehityshankkeita - Led-valaistusta voitaisiin lisätä liikuntapaikoille, mutta asiasta päättää Tilakeskus.. - Myös vedettömiä pisuaareja voitaisiin lisätä kun saadaan kokemusta jo asennetuista kalusteista. Seuranta ja mittarit - Kulutusta seurataan kuukausittain itse sekä hyödynnetään Tilakeskuksen ylläpitämää seurantajärjestelmää siinä määrin, kuin se on luotettavaa. - VTT:n ylläpitämään Uimahalliportaaliin kerätään vuositasolla kulutustiedot, sieltä voi seurata kaikkien uimahallien kulutusta ja tehdä vertailuja. 57

58 - Kulutustiedoissa seurataan energian- ja veden kulutusta rakennuskuutiometriä, kävijää sekä käyttötunteja kohden. Kustannukset Oman työn kustannus 30 työtuntia. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Liikuntapalveluiden yhteyshenkilö on konemestari Jarmo Levonen Kulutustiedot UIMAHALLIT (Uintikeskus rm 3, Tesoma rm 3 ) Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttäjät Rak.tilavuus MWh MWh 1000 m3 henk m Huom 2013! Uintikeskus peruskorjauksessa lukemat vain Tesoman uimahallista Huom. vuodet 90 ja 96 sisältävät ainoastaan uintikeskuksen kulutukset Taulukko 10. Uimahallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

59 Kulutustiedot käyttäjää ja rakennustilavuutta kohti Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak. tilavuus kwh/henk kwh/rm3 *) kwh/henk kwh/rm3 l/henk l/rm m ,8 96,6 6,7 50,6 128,4 969, ,0 68,8 5,2 29,9 120,7 690, ,7 68,3 5,2 30,0 112,2 654, ,8 59,8 5,2 29,0 108,1 597, ,6 64,5 5,0 30,3 107,8 654, ,4 80,3 5,0 32,6 114,4 740, ,5 68,3 5,5 29,9 110,2 602, ,8 75,3 5,5 32,4 113,0 664, ,3 67,9 5,6 33,5 107,5 647, ,5 73,0 5,8 34,1 114,1 673, ,6 66,0 5,8 33,0 110,1 618, ,6 64,9 6,0 33,4 112,4 630, ,9 54,0 4,7 28,2 101,1 607, ,9 73,3 4,6 34,5 125,7 935,8 52 Taulukko 11. Uimahallien ominaiskulutustietoja vuosilta Kaavio 13. Uimahallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/henkilö). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

60 Kaavio 14. Uimahallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/henkilö). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 15. Uimahallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/henkilö). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

61 Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttötunnit Rak.tilavuus MWh MWh 1000 m3 h 1000 m rak.tilav.kasvoi v ei Tesoma ei Tesoma 1 ja 2 Taulukko 12. Jäähallien energian- ja vedenkäyttötietoja (Hakametsä (1-3) rm 3, Hervanta rm 3, Tesoma (1,2) rm 3 ) Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak.tilavuus kwh/h kwh/rm3 *) kwh/h kwh/rm3 l/h l/rm m ,4 17,8 251,8 26, ,8 18,8 239,3 25, ,3 19,0 224,1 24, ,0 18,3 252,1 22, ,0 16,2 249,8 24, ,2 18,2 234,6 22, ,2 17,8 244,2 24, ,7 18,4 251,3 23, ,8 18,2 244,4 23, ,6 18,0 248,9 23, ,5 22,2 245,6 22, ,8 21,0 263,4 23, ,9 13,2 259,7 21, ,3 12,1 274,4 18, *) luvut on lämmitystarveluvulla normeerattuja Taulukko 13. Jäähallien ominaiskulutustietoja vuosilta

62 Kaavio 16. Jäähallien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/käyttötunti). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 17. Jäähallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/käyttötunti). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

63 Kaavio 18. Jäähallien toteutunut veden ominaiskäyttö ja tavoitekäyttö (l/käyttötunti). Säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

64 5.2 Pirkanmaan aluepelastuslaitoksen hallinnoimat rakennukset Pirkanmaan pelastuslaitos, sen vakinainen ja toimenpidepalkkainen henkilöstö yhdessä 50 sopimuspalokunnan kanssa, huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin kaikkiaan 22 kunnan alueella. Toimimme koko Pirkanmaalla, ja toimintaorganisaatiomme on jakautunut kolmeen pelastusalueeseen. Paloasemia on 65 (13 kpl 7/24) eri puolilla Pirkanmaata. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä: maalla, vesialueella, kaikkina vuorokauden aikoina ja joka päivä. Kiireellisestä ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta huolehdimme Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa ja Valkeakoskella. Turvallisuusviestintä ja erityisesti tulipalo- tai onnettomuustilanteisiin liittyvä neuvonta ovat keskeisimpiä tehtäviämme kansalaisten kanssa tapahtuvassa ennaltaehkäisevässä työssä. Turvallista Pirkanmaata rakennamme kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä. Tavoitteenamme on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Vuoden 2014 tavoitteeksi Pirkanmaan pelastuslaitos asetti tietoisuuden lisäämisen energiatehokkuudesta ja energiansäästämisestä käyttäen hyväksi pelastuslaitoksen viestinnän eri kanavia. Samaan aikaan Tampereen kaupungilla käynnistyvää ekotukitoimintaa pyritään myös pelastuslaitoksella hyödyntämään energiatietoisuuden jalkauttamiseen. Konkreettisempana tavoitteena on käynnistää pilottihanke Nokian paloasemalla erilaisista energiansäästökeinoista, joita voidaan jalkauttaa myös muille paloasemille. Tavoitteet Pirkanmaan pelastuslaitos asetti vuoden 2013 tavoitteeksi saada aikaan mittariston ja energian käytön seurannan miehitetyille paloasemille, jotta tulevina vuosina tehtäviä parannustoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan paremmin seurata. Toteutuneet toimenpiteet Mittariston valinnassa haluttiin saada esille energian käyttöä suhteessa rakennusten tilojen käytön tehokkuuteen ajallisesti sekä pinta-alallisesti. Mittarista muodostui liian haastava ja vertailuaineistoa ei ollut saatavissa, joten päädyttiin perinteisiin kwh / m2, kwh / m3 sekä veden osalta litraa / henkilö / vuorokausi. Pinta-alatiedot haettiin joko rakennuskuvista tai vuokrasopimuksista. Ne siis saattoivat toisin paikoin sisältää myös kylmiä tiloja. Tärkeintä kuitenkin oli, että mittareita pystytään vertamaan eri vuosina. Kulutustietojen keräämisessä pyritään hyödyntämään valmista dataa, jota kiinteistönhoitajat keräävät. Muutamien kohteiden osalta saimme oikeudet järjestelmiin, jotka tuottavat valmista tietoa. Muutaman paloaseman osalta kerääminen vaatii vielä ponnisteluja sekä jonkinlaisen jakoperusteen laatimista, koska kiinteistöissä on muitakin käyttäjiä. Mittariston esiintuominen ja hyödyntäminen vaativat vielä paljon työtä, jotta siitä saadaan toimintaa tukevaa tietoa ja ohjausta. Kustannusvaikutuksia vuoden 2013 energiatoimenpiteillä ei ollut. Vastuutaho ja lisätietoja Tekniset palvelut, kiinteistöinsinööri Joni Hakala 64

65 6 Asuinrakennukset 6.1 VTS-kodit Tampereen Vuokratalosäätiö, Vilusen Rinne Oy ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy muodostavat yhdessä VTS-kodit. Tampereen Vuokratalosäätiö on Tampereen kaupungin perustama säätiö. Tarkoituksena on vuokrata asuntoja yleishyödyllisessä tarkoituksessa mahdollisimman edullisin vuokrin. Energiakustannukset ovat yhä kasvava osa vuokrakustannuksista. Energiansäästötavoitteet on määritelty VAETS:ssa (vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma), joka on osa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta Sen ovat solmineet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Kustannuspaikkoja VTS-kodeissa on n. 180, joissa on n. 560 rakennusta. Rakennuskantaan kuuluu rivi-, luhti- ja kerrostaloja, joissa on asuntoja n. 8800, pienistä yksiöistä isoihin perheasuntoihin, joko saunalla tai ilman. Asukkaita on n Rakennusten yhteenlaskettu tilavuus on n m3 Tavoitteet Energiansäästötavoite vuonna 2013 oli lämmitysenergiassa n. 7,5 % vuoden 2005 tasoon verrattuna, eli n MWh pienempi kulutus ja n t CO2-päästövähennys. Tavoitteet saavutettiin Toteutuneet toimenpiteet Toimintatapoihin tehdyt muutokset VTS / Vts Kiinteistöpalvelu Oy välistä energianhallintasopimusta uudistettiin vuodelle 2014 Tekniset toimet Rakennusautomaation säätö- ja valvontatoiminnan avulla pyrittiin takaamaan tasapuoliset ja optimaaliset asumisolosuhteet kaikkiin kiinteistöihin. Lämmitysverkon perussäätöjä ja Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaiskunnostuksia tehtiin budjetoidusti. Kiinteistösähkön kulutuksen nousua hillittiin esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla Hankinnat Poistoilmalämpöpumppu (PILP) asennettiin yhteen kiinteistöön. Suunniteltu matalaenergiarakennus toteutui vuoden 2013 aikana. Toteutettiin korjauskohteeseen suunniteltu julkisivujen lisälämmöneristys yhteen kiinteistöön (3 rakennusta) Peruskorjausten lisäksi ikkunat uusittiin kolmeen kiinteistöön. Uusittiin valaistusta yleistiloissa ja ulkoalueilla energiatehokkuusrajoitusten mukaisiksi 15 kiinteistössä. Energialuokka huomioitiin pesula- ja kodinkoneiden uusinnassa. Perusparannuskohteiden lisäksi uusittiin jääkaapit 9 ja liedet 3 kiinteistössä. Pesulakoneet uusittiin kahdessa kiinteistössä. 65

66 Koulutus ja tiedotus Ympäristöohjaajille järjestettiin koulutuspäiviä energiatehokkuustietouden lisäämiseksi ja tietoa edelleen jaettavaksi omissa asukasyhteisöissään. Asukkaille jaettiin informaatiota jätteiden käsittelyssä sekä energian-, sähkön- ja vedensäästämisessä mm. asiakaslehden välityksellä. Asukkaille järjestettiin myös leikkimielinen vedensäästökisa (Vesikisa 2013), millä pyrittiin tuomaan esille vedenkulutuksen säästömahdollisuudet ja sen vaikutus asumis- ja vuokrakustannuksiin Kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstön edustajille annettiin energiansäästöön liittyvää informaatiota kuukausipalavereissa ja kerran vuodessa järjestettävällä kiinteistöpäivillä. Muu kehitys- ja seutuyhteistyö VTS kodit jatkoi yhteistyötä Ekokumppanit Oy:n, VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n ja Tampereen kaupungin kanssa asunto-rakentamiseen, energianhallintaan ja ympäristöasioihin liittyvissä projekteissa. Seuranta ja mittarit Kiinteistöjen energiankulutusta ja kulutustavoitteen toteutumista seurattiin Agenteqin Tampuuri perheeseen kuuluvalla kiinteistönhallintaohjelmistolla (KihlaNet). Kulutusseuranta kattaa kaikki kiinteistöt. Energiankulutus raportoitiin energiahallintasopimuksen mukaisesti, VTS-kodeille, RAKLI ry:n ja Motiva Oy:n ylläpitämään VAETS- seurantajärjestelmään ja Tampereen kaupungille. Kustannukset Kustannukset katettiin kiinteistöille budjetoiduilla varoilla. Osa toimenpiteiden kustannuksista kuului normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Erillistä energiainvestointirahaa käytettiin poistoilmalämpöpumpun rakentamiseen noin Energianhallintasopimukseen kuuluvat konsulttipalkkiot katettiin saavutetulla energiansäästöllä. Energia-avustuksia haettiin, ja niitä saatiin, niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Ympäristöohjaajille ja huoltohenkilöstölle järjestettiin koulutusta oman henkilökunnan voimin ja tarvittavin määrin konsulttityönä. Lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut VTS kodit osti konsulttipalveluna. Vastuutahot ja yhteyshenkilö VTS kotien kiinteistönpitopalvelut-osaston ja VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n henkilöstö. Energiankäytön yhteyshenkilö Reijo Korhonen ja 2014 alkaen Jyrki Läärä 66

67 Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus ominaiskulutus Vesi Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,0 42, , ,7 43, , ,7 42, , ,5 42, , ,6 43, , ,0 46, , ,6 46, , ,7 49, , ,6 51, , ,1 51, , ,7 50, , ,1 50, , ,2 51, , ,9 51, , Veden käyttö noin 122 l/asukas/vrk Taulukko 14. VTS-Kotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 19. VTS-kotien toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

68 Kaavio 20. VTS-Kotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 21. VTS-Kotien toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

69 6.2 Tampereen Vuokra-asunnot (TVA) TVA tuottaa laadukkaita ja monipuolisia vuokra-asuntopalveluita omistamalla, rakentamalla ja hallinnoimalla vuokra-asuntoja edistäen samalla Tampereen kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita. TVA:n rakennuskanta on monipuolinen sekä ikärakenteen että rakenteiden puolesta. Vanhimmat rakennukset ovat lähes 100 vuotta vanhoja ja uusin kerrostalo valmistui vuonna Pääosa rakennuksista on valmistunut 1940-, ja 1960-luvuilla. TVA:n omistuksessa on noin 2200 asuntoa. Yhtiön tavoitteena on peruskorjaus- ja ylläpitokorjauksilla pitää olemassa oleva asuntokanta ajan vaatimusten mukaisessa kunnossa ja kasvattaa asuntomäärää hallitusti rakentamalla uusia asuntoja. Tavoitteet Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen 15 % vuoteen 2015 mennessä vuoden 2007 tasosta. Toteutuneet toimenpiteet Peruskorjausten ja muiden pienempien korjaustöiden ansiosta lämmön ominaiskulutus on vähentynyt. Lämpötalouden kannalta merkittäviä korjaustoimia ovat olleet lämmönsiirtimien uusimiset, patteriverkostojen säädöt ja ikkunoiden uusimiset. Isoissa peruskorjauksissa on tehty myös julkisivujen ja yläpohjien lisäeristämisiä. Pienempiä, mutta vaikutuksilta merkittäviä töitä on ollut mm. ilmanvaihtolaitteiden huollot ja säädöt. Veden kulutuksessa on tapahtunut merkittävä kulutuksen vähentyminen. Asuntotarkastusten yhteydessä on havaittu paljon vuotoja asuntojen vesikalusteissa ja niiden korjaamisella on välittömiä vaikutuksia kulutukseen. Toinen merkittävä tekijä kulutuksen vähenemiseen on asuntokohtaisten vesimittareiden määrä nousu uudisrakentamisen ja perusparannusten kautta. Sähkökulutuksen osalta on tilanne pysynyt ennallaan, vaikka peruskorjausten ja uudisrakentamisen myötä sähkölaitteiden määrä kasvaa. Seuranta ja mittarit Jatkuva kulutusseuranta, asukastyytyväisyys. Vastuuyksikkö ja henkilö Tampereen vuokra-asunnot, Mikko Töyrylä 69

70 Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus ominaiskulutus Vesi Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,5 47, , ,2 48, , ,7 51, , , , , , vedenkulutus 169 l/asukas/vrk Taulukko 15. TVA:n energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 22. TVA:n toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). eri vuosille Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. Kaavio 23. TVA:n toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. 70

71 Kaavio 24. TVA:n toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2011 alkaen. 71

72 6.3 Kotilinnasäätiö Tampereen Kotilinnasäätiö on perustettu vuonna 1962 tarjoamaan asuntoja eläkkeellä oleville ja tai ikääntyneille. Tavoitteena on yhteiskunnallisestikin tavoiteltu asia eli kotona asumisajan pidentäminen. Kotilinnan asukkaiden keski-ikä on n.75 vuotta. Säätiöllä on nykyään 1600 asuntoa Tampereen kaupungin alueella, Raholasta Takahuhtiin, lisäksi Kämmenniemessä sijaitsee yksi kohde. Kaiken kaikkiaan Kotilinnasäätiöllä on 23 kohdetta jakautuen seuraavanlaisesti: 18 asuinkiinteistöä, 3 palvelukeskusta ja kahdessa kiinteistössä Kotilinnalla on asuntoja vuokrattavana. Palvelukeskuksissa asunnot ovat kuten muissakin kohteissa, mutta lisänä on erilaisia palveluja, joita voivat käyttää myös ulkopuoliset asiakkaat. Asuinrakennuksia Kotilinnan kohteissa on kaiken kaikkiaan 55 kappaletta ja lämmitettyjä kerho- ja muita rakennuksia on 6 kappaletta. Tavoitteet Säästää lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Kulutustavoitteen toteutumista seurataan Tampuurikulutusseurantaohjelman avulla. Säästötavoite 1% myös vuonna Suurimmat säästöt kulutuksiin tehtiin vuoden 2013 aikana säätötoimenpiteillä. Mikäli jatkossa kulutuksia halutaan alentaa, on se tehtävä erilaisten järjestelmien avulla. Silti säästötavoitteet kaukolämmössä ja vedessä on mahdollista saavuttaa, sähkössä ainoastaan järjestelmiä uusimalla. Vuoden 2014 tavoitteet Peruskorjauksissa ko. kiinteistöjen energiatehokkuus paranee jokaisella kolmella osa-alueella. Kaukolämmössä tehostusta haetaan mm. sääennusteohjauksilla ja muilla vastaavilla projekteilla. Valvomon kanssa haetaan lämmityskäyriin vielä parempia optimointeja, asuinmukavuudesta tinkimättä. Vuoden alussa käyttöönotettu Tampuurin automaattinen energianseuranta, parantaa mm. kiinteistössä tapahtuvien vuotojen havaitsemisnopeutta, joten vedenkulutuksen voi ennakoida putoavan. Sähkönkulutuksessa säästötavoitteeseen päästään saunavuorojen tiivistämisellä ja kiinnittämällä huomiota uusiin valaistusratkaisuihin. IV-kunnostuksia jatketaan PTS:n mukaisesti. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Kotilinnasäätiö palasi omiin korttelihuoltomiehiin alkaen, heitä on 3 henkilöä. Rakennuttaminen ja korjaukset ovat kiinteistöpäällikön vastuulla, käytön ja ylläpidon asiat kehitysinsinöörin vastuulla, korttelihuoltomiehet auttavat käytännön asioissa. Tekniset muutokset Sääennusteohjaus 4 kohteessa. Lisäksi lämmönjakohuoneita on saneerattu järjestelmällisesti. Koulutus ja tiedotus 72

73 Asukkaille jaetaan informaatiota säästöasioista mm. asukaskokouksien ja asiakaslehden välityksellä. Muu kehitystyö Kartoitus on tehty kaikkiin kohteisiin ulkopuolisen toimijan toimesta. Seutuyhteistyö Yhteistyön ja toiminnan jatkaminen ja sieltä saatavan informaation hyödyntäminen. Yhteistyötä muiden asuntoja vuokraavien ns. serkkuyhtiöiden kanssa jatketaan mm. jakamalla informaatiota energiatehokkuudesta. Kustannukset Osa kustannuksista voidaan katsoa kuuluvan normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energiansäästöinvestointeja katetaan erikseen niihin varatuilla varoilla. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Myös lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut Kotilinnasäätiö ostaa ulkopuolisena konsulttipalveluna tai ne kuuluvat osana uudisrakennuksen rakentamiskustannuksia. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Kotilinnasäätiön asuntojen ylläpidosta vastaava henkilöstö: Kotilinnasäätiö, Energiankäytön yhteyshenkilö Kari Lastunen, puh , Omat korttelihuoltomiehet 3 kappaletta. Seuranta Suoritetaan Tampuuri-kulutusseurantaohjelman antamin tiedoin. Seurannasta saadaan suoraan MWh kulutus, m3-kulutus, kwh-kulutus ja muutosprosentit vertailussa edellisvuosiin. Kulutusseuranta on vuoden alusta 2014 automatisoitu, joten kulutuslukemat ovat jatkossa kuukausitasolla tarkempia. 73

74 Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus Ominaiskulutus Vesi Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,7 51, , ,5 53, , ,5 48, , ,8 47, , ,3 48, , ,1 54, , ,8 51, , ,2 56, , ,4 66, , ,0 58, , ,0 59, , ,0 61, , ,0 64, , Keskimääräinen vedenkäyttö 146 l/asukas/vrk Taulukko 16. Kotilinnasäätiön energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kaavio 25. Kotilinnasäätiön toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

75 Kaavio 26. Kotilinnasäätiön toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Kaavio 27. Kotilinnasäätiön toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Tampereen kaupungin säästötavoite, -9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

76 6.4 Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Pirkan Opiskelija-asunnot muodostuvat 11 eri kohteesta. Kiinteistöt sijaitsevat Tampereella Hervannassa, Härmälässä ja Peltolammella. Vanhimmat rakennuksista ovat Peltolammella peruskorjatut Vaahterakuja 3, 5, 7 ja 9. Rakennukset ovat valmistuneet vuosina Uusin rakennuksista on joulukuussa 2011 valmistunut 16-kerroksinen tornitalo Pirkka 6 (Tieteenkatu 18) Hervannassa. Pirkka 7 (Nuolialantie 48) valmistuu kokonaisuudessaan syyskuun lopussa 2014 Härmälään. Yhteensä Pirkan Opiskelija-asunnoilla on 724 asuntoa. Pirkka 7:n valmistuttua asuntoja on 841. Tavoitteet Tavoitteena on saada energiankäyttö jokaisessa kohteessa kulutusseurantaan ja seurannassa olevissa kohteissa pienentää energiankulutusta parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään painottamamaan, kun kohteisiin tehdään korjauksia ja laiteuusintoja. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Pirkan Opiskelija-asuntojen Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin toimitusjohtaja Matti Halmetoja jäi eläkkeelle syksyllä Tämän jälkeen vt. toimitusjohtajana on toiminut Pekka Salminen. Pirkan opiskelijaasunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Opintannerin toimitusjohtajan hakuprosessi on tällä hetkellä kesken. Johtamisjärjestelmään on kuitenkin odotettavissa muutoksia siitäkin johtuen, että yhtiöiden olisi tarkoitus lähitulevaisuudessa fuusioitua. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Energiakatselmuksien yhteydessä suoritetuissa huoneistomittauksissa vuoden välisenä lämmityskautena selvisi, että useassa kiinteistössä on huoneiden välinen hajonta yli +\- 1,5 astetta. Tarkoituksena onkin että molemmilta yhtiöiltä suoritettaisiin 1-2 kiinteistön lämmitysverkoston perussäätö lämmityskautta kohden. Työjärjestyksessä ensi sijalla ovat kohteet, joissa lämmitysenergiankulutus on suurinta ja joissa on vuoden tai parin sisällä suoritettu ilmanvaihtokanavien puhdistus ja pääte-elinten säätö. Lämmitysverkoston perussäädön arvioidaan tiputtavan lämmönkulutusta %. Tekniset muutokset Tänä vuonna tehtiin muutoksia Peltolammin kiinteistöihin Vaahterakuja 3:een, 5:een ja 7:een. Vaahterakuja 3:ssa tehtiin saunaosaston remontti. Remontin yhteydessä vanhat suihkut korvattiin kosketusvapailla termostaattisilla suihkupaneeleilla. Lisäksi saunan tuloilmakoneen vanha analoginen ilmanvaihdon säädin korvattiin uudella säätökeskuksella. Myös muut Vaahterakuja 3:n sekä Vaahterakuja 5:n ja Vaahterakuja 7:n vanhat kellokytkimet korvattiin toimivaksi uusilla alakeskuksilla. Em. kiinteistöjen asetusten muuttaminen ja valvonta on nyt mahdollista internetin välityksellä. Seuraavaksi nämä kohteet on tarkoitus saada liitettyä valvomoon (Vaahterakuja 3 ja 5). Vaahterakuja 7 on jo valvomoon liitetty. 76

77 Vaahterakuja 3:ssa otettiin käyttöön elektroninen lukitusjärjestelmä. Pääsyalueita voi muokata ja avaimia poistaa internetin välityksellä. Kiinteistöllä oleva ohjelmointipiste päivittää myös mahdolliset pääsyaluemuutokset. Elektroniset avaimet toimivat ilman paristoja ja kuluttavat täten ympäristöä vähemmän kuin paristolliset. Kolmeen kiinteistöömme Pirkk3, Pirkka 4 ja Pirkka 5 hankittiin kosketustaulut. Kosketustaulut toimivat sähköisenä asukaslistana. Niiden kautta voi tehdä pesula ja saunavarauksia ja jättää ilmoituksia. Erityisesti sähköisen ilmoituksen lisäämismahdollisuus vähentää tarvetta käydä kiinteistöissä, joissa ovat näyttötaulut. Taulusta on helppo seurata myös varausten käyttöastetta. Hankinnat Vaahterakuja 3 saunaremontin yhteydessä vaihdettiin uudet energiatehokkaammat suihkukalusteet. Taloautomaatio uusittiin kohteiden etähallinnan mahdollistavalla tekniikalla Vaahterakuja 3:ssa, 5:ssä, 7:ssä ja 9:ssä. Vaahterakuja 3 vanha lukitusjärjestelmä korvattiin uudella elektronisella lukitusjärjestelmällä. Sähköiset kosketustaulut asennettiin kolmeen kiinteistöön: Pirkka 3 (Perkiönkatu 85), Pirkka 4 (Insinöörinkatu 19) ja Pirkka 5 (Leirintäkatu 2). Koulutus ja tiedotus Vuodesta 2013 alkaen jokaisen vuokrasopimuksen teon yhteydessä jaetaan asukasopas, jossa on tietoa energiankulutuksesta sekä sen vaikutuksesta vuokraan. Muu kehitystyö 2014 elo-/syyskuussa valmistuvassa Pirkka 7:ssä jokainen asukas maksaa itse oman sähkön kulutuksensa mukaisesti. Tämä kohde tulee olemaan tarkkailun alla ja sähkönkulutuksen osalta kohteesta saadaan arvokasta tietoa, mikä olisi mahdollisen huoneistokohtaisen mittaroinnin takaisinmaksuaika. Valmius huoneistokohtaiseen mittarointiin muistakin kiinteistöistä löytyy. Pirkka 7:stä saadaan tietoa myös aurinkokeräinten tuottamasta energiamäärästä. Seuranta ja mittarit Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla. Kustannukset Kulut katetaan kohteiden vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Erityisosaamista vaativat työt kuten automaation suunnittelu ja toteutustyöt ostetaan konsulttipalveluna. Vastuutaho ja lisätietoja Kiinteistöpäällikkö Ene Kevad, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy 77

78 Kulutustiedot Vuosi Ominaiskulutus Lämmitys Sähkö Vesi Normeerattu ominaiskulutus ominaiskulutus Vesi Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,7 42, , ,3 41, , Keskimääräinen vedenkäyttö 159 l/asukas/vrk Taulukko 17. Pirkan opiskelija-asuntojen energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta Kaavio 28. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3) eri vuosille Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen. Kaavio 29. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3) eri vuosille Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen. 78

79 Kaavio 30. Pirkan Opiskelija-asuntojen toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3) eri vuosille Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen. 79

80 6.5 Kiinteistö Oy Opintanner Kiinteistö Oy Opintanner muodostuu 15 eri kohteesta. Kohteet sijaitsevat Tampereella Hervannassa, Ristinarkussa, Hallilassa, Hatanpäällä, Taatalassa ja Annalassa. Kohteista vanhin on Opintanner 1 Hervannassa, joka on valmistunut vuonna Uusin kohde on vuonna 2003 valmistunut Opintanner 15 Annalassa. Opintantereella on yhteensä 848 asuntoa. Tavoitteet Tavoitteena on energiankäytön vähentäminen parantamalla kohteiden säätöjä ja muuttamalla laitteiden päälläoloaikoja paremmin käyttöaikoja vastaaviksi. Erityisesti energiatehokkuutta pyritään painottamamaan tehtäessä kohteisiin korjauksia ja laiteuusintoja. Toteutuneet toimenpiteet Muutokset johtamisjärjestelmässä ja päätöksenteossa Kiinteistö Oy Opintannerin ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Halmetoja jäi eläkkeelle syksyllä Tämän jälkeen vt. toimitusjohtajana on toiminut Pekka Salminen. Kiinteistö Oy Opintannerin ja Pirkan opiskelija-asunnot Oy:n toimitusjohtajan hakuprosessi on tällä hetkellä kesken. Johtamisjärjestelmään on kuitenkin odotettavissa muutoksia siitäkin johtuen, että yhtiöiden olisi tarkoitus lähitulevaisuudessa fuusioitua. Toimintatapoihin tehdyt muutokset Energiakatselmuksien yhteydessä suoritetuissa huoneistomittauksissa vuoden välisenä lämmityskautena selvisi, että useassa kiinteistössä on huoneiden välinen hajonta päälle +\- 1,5 astetta. Tarkoituksena onkin että molemmilta yhtiöiltä suoritettaisiin 1-2 kiinteistön lämmitysverkoston perussäätö lämmityskautta kohden vuodesta 2013 alkaen. Työjärjestyksessä ensi sijalla ovat kohteet, joissa lämmitysenergiankulutus on suurinta ja joissa on vuoden tai parin sisällä suoritettu ilmanvaihtokanavien puhdistus ja pääte-elinten säätö. Lämmitysverkoston perussäädön arvioidaan tiputtavan lämmönkulutusta %. Tekniset muutokset Opintanner 3 (Kuusikonkatu 4) parkkipaikan asfaltin uusimisen yhteydessä parkkipaikka varustettiin E- tolppa lämmitystolpilla. E-tolpissa on ekotoiminto, joka huomio ulkolämpötilan ja lämmittää autoa ainoastaan sen verran, kuin on tarpeellista. Opintanner 1 (Mekaniikanpolku 6) hankittiin yleisiin tiloihin led-valaisimet. Opintanner 4 (Insinöörinkatu 66) uusittiin automaatiojärjestelmä. Tämä työ tehtiin kuitenkin enemmän pakon edestä, koska vanha laitteisto ei enää mahdollistanut kaukovalvontaa ja oli muistakin syistä johtuen uusimisen tarpeessa. Hankinnat - Opintanner 3 (Kuusikonkatu 4)E-tolpat - Opintanner 1 (Mekaniikanpolku 6) led valaisimet 80

81 - Opintanner 4 (Insinöörinkatu 66) automaatiokeskus, antureiden uusinta (6 kpl) sekä power ja alakeskusapulaitteet. Koulutus ja tiedotus Vuodesta 2013 alkaen jokaisen vuokrasopimuksen teon yhteydessä jaetaan asukasopas, jossa on tietoa energiankulutuksesta sekä sen vaikutuksesta vuokraan. Muu kehitystyö Huoneistokohtaiseen sähkönlaskutuksen siirtymisen mahdollisuutta tullaan miettimään. Mahdollisista säästöistä ja takaisinmaksuajoista ollaan viisaampia sen jälkeen, kun kulutustietoja aletaan saada Pirkka 7:stä, jossa asukkaat maksavat sähköstä kulutuksensa mukaisesti. Huoneistokohtaiseen sähkönmittaamiseen kiinteistöstä löytyy valmius. Tämä vaatii kuitenkin, että asukkaat tekevät itse sähkösopimuksensa. Myös mahdollista poistoilmapumpputekniikkaa mietitään. Tähän vaikuttaa kuitenkin saatavien energiaavustusten ehdot ja kiinteistön soveltuvuus em. tekniikalle sekä tietysti järjestelmän takaisinmaksuaika. Seuranta ja mittarit Kohteiden energiankulutusta seurataan Infomasterin kunnossapito-ohjelmistolla. Kustannukset Kulut katetaan kiinteistöjen vuosibudjetista. Osa kustannuksista kuluu normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Vastuuyksikkö ja yhteyshenkilö Tekninen isännöitsijä opiskelija-asunnot Ene Kevad, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Toimistoinsinööri Timo-Juhani Pimiä, Kiinteistö Oy Opintanner/Pirkan Opiskelija-asunnot Oy Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Ominaiskulutus Normeerattu ominaiskulutus ominaiskulutus Vesi Ominaiskulutus Rakennustilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,0 39, , ,2 39, , Keskimääräinen vedenkäyttö 125 l/asukas/vrk Taulukko 18. Kiinteistö Oy Opintannerin energian- ja vedenkäyttötietoja vuodelta

82 Kaavio 31. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3) eri vuosille Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen. Kaavio 32. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3) eri vuosille Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen. Kaavio 33. Kiinteistö Oy Opintannerin toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3) eri vuosille Säästötavoitteeksi on asetettu -1 % per vuosi vuodesta 2012 alkaen. 82

83 6.6 Kaupungin muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi rakentamisessa ja remontoinnissa Omakotirakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät kannustimet Vuoreksessa pilotoitiin asuntomessujen tontinluovutuksessa 2011 energiatehokkuuteen kannustavaa menettelyä. Passiivi- ja nollaenergiataloille myönnettiin viideksi vuodeksi 50 %:n alennus tontinvuokrasta. Energiamääräysten kiristyttyä kesällä 2012, jatkettiin kokeilua Vuoreksen Koukkurannan omakotitonttien luovutuksessa. Vastaava tontinvuokra-alennus myönnettiin, mikäli toteutuksessa saavutetaan E-luku 100. Molemmat pilotoinnit kannustivat energiatehokkaisiin toteutuksiin eli n. kolmasosa taloista on toteutettu niin, että tontinvuokra-alennus on myönnetty. Suoraan E-lukuun sidottu järjestelmä kuitenkin kohtelee erikokoisia taloja osittain epätasa-arvoisesti. Näin ollen on perusteltua sitoa kannustaminen osuuteen vaaditusta määräystasosta. Vuoden 2014 alusta lähtien energiatehokkuuteen kannustamista laajennetaan kaikkeen omakotitonttien luovutukseen. Vuokralainen saa viiden vuoden 50 %:n alennuksen tontinvuokrasta, mikäli tontille toteutetun talon E-luku on pienempi tai yhtäsuuri kuin 70 % vaaditusta määräystasosta. Alennuksen saanti varmennetaan rakennuksen käyttöönottotarkastuksen yhteydessä, jolloin toteutuksen tulee vastata edellä mainittua tiukennettua vaatimustasoa. Tontinluovutuskilpailuissa energiatehokkuus on yksi valintakriteereistä. Kiinteistötoimi on tilannut Bionova Oy:ltä oikeuden käyttää 360optimi-verkkosovellusta, minkä avulla kilpailuihin osallistuvat voivat laskea etenkin ympäristön kannalta mutta myös taloudellisuuden kannalta oleellisia rakennusten tunnuslukuja ja indikaattoreita mm. elinkaariajattelun kautta. Työkalu tarjoaa lisäksi tunnuslukujen vertailutilastoja. Vastuutaho ja lisätietoja Kaupunkikehitysryhmä, Kiinteistötoimi, Aila Taura Asumisen energiatehokkuuden edistäminen Tampereen kaupungin asuntotoimi on mukana useissa asumiseen liittyvissä hankkeissa ja omalta osaltaan edistämässä myös energiatehokkuuden huomioimista. Asuntotoimessa hoidetaan valtion asuinrakennuksille tarkoitettuja energia- ja korjausavustuksia, joita myönnetään lakien, asetusten ja valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ohjeiden mukaan vuosittaisen määrärahan puitteissa. Vuonna 2013 määrärahaa oli käytettävissä 51,3 milj. (vuonna 2012 / 56,3 milj. ). Asuntotoimi hallinnoi kaupungin Asumisen rahastoa, josta on vuodesta 2010 myönnetty varoja mm. tamperelaisille kohdennettuun energianeuvontaan. Asuntotoimi on mukana RANE- rakentamisen ja asumisen energianeuvonta sekä TARMO- Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi hankkeissa. Tavoitteet Valtion energia- ja korjausavustushakemuksia jätettiin yhteensä 361 kappaletta. 83

84 Toteutuneet toimenpiteet Valtion energia- ja korjausavustusrahaa Tampere sai noin 1,4 milj.euroa. Asumisen rahastosta myönnettiin avustusta TARMO Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi projektille. Asuntotoimessa on ekotukihenkilö, joka pitää atolaiset ajan tasalla energia- ja ilmastoasioissa. Hankinnat Hankinnat tehdään kaupungin hankintaohjeiden mukaan. Koulutus ja tiedotus Asuntotoimi hoitaa energia- ja korjausavustuksista tiedottamisen, hakemusten vastaanottamisen sekä myöntää osan avustuksista. Seuranta ja mittarit Valtion energia-avustusta myönnettiin 76 kohteelle, asuntoja 3437 kpl, yhteensä euroa. Asumisen rahastosta myönnettiin euroa (alv 0) TARMO Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi projektille. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen kaupunki, asuntotoimi, korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila, puh tai Asumisen ja rakentamisen neuvontapalvelu Rane Rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu Ranen toiminta on osa kansallista kuluttajien energianeuvontaverkostoa. Kuluttajien energianeuvonta toimi 16 maakunnassa vuonna Pirkanmaan toiminta lähti käyntiin Tampereelta vuonna 2011 ja 2013 toiminta laajeni Tampereen seutukuntaan. Eri maakuntien neuvontaorganisaatiot tekevät vahvaa yhteistyötä keskenään ja pyrkivät jakamaan hyviksi havaittuja toimintamalleja. Rane järjestää ajankohtaisista aiheista yleisötapahtumia ja on mukana myös messuilla. Tiedottaminen ja viestintä ovat tärkeitä osa-alueita tiedon eteenpäin viemisessä kaikessa Ranen toiminnassa. Tavoite Rane antaa asukkaille puolueetonta, ajantasaista ja loppuasiakkaalle maksutonta luetettavaa tietoa energiankäytöstä ja säästömahdollisuuksista. Tavoitteena on että kuluttajat oppivat tunnistamaan toimintansa vaikutukset pystyvät tekemään neuvonnan avulla fiksuja ja kestäviä valintoja. Vuoden 2013 tavoite oli lisätä palvelun tunnettuutta ja kehittää yhteistyöverkostoa laajemmaksi. Palvelu pyrki tavoittamaan uudis- ja korjausrakentajia sekä arkielämän energiaongelmiin vastauksia etsiviä. 84

85 Toteutuneet toimenpiteet Rane kokosi yhteen kaupungin eri yksiköitä, toimi linkkinä ja tehosti sisäistä yhteistoimintaa. Neuvontaa sai henkilökohtaisesti Ranen asiantuntijoilta puhelimitse sekä sähköpostitse ja tarvittaessa sovittiin tapaaminen. Koulutus ja tiedotus - Rane järjesti useita rakentajille suunnattuja koulutustilaisuuksia, kuten Rane rakentajakoulun ja Vuoreksen rakentajille kohdennettuja tilaisuuksia - Pirkanmaan rakennusvalvontojen lupatarkastajille järjestettiin koulutusta muuttuneista korjausrakentamisen määräyksistä ja E-lukulaskennasta - Rane on esillä erilaisissa julkaisuissa jutuilla, vinkeillä ja tapahtumailmoituksilla. - Henkilökohtaisia kontakteja oli 345 kpl ja tapahtumiin osallistui 2353 kävijää. Seuranta ja mittarit - Rane raportoi Motiva Oy:lle annettujen ohjeiden mukaan kuluttajien energianeuvonnasta. Raportoinnilla on vaikutuksensa Ranen rahoitukseen. Ranen toiminnan vaikuttavuuden seuranta on erittäin haastavaa ja seurannalla saadaankin lähinnä tietoja neuvontakertojen tai neuvoa kysyneiden määristä, ei neuvonnan tuloksena toteutetuista toimenpiteistä. - Koulutustapahtumiin osallistuneilta on kerätty palautetta sähköisellä palautelomakkeella ja on pyritty selvittämään vaikuttavuutta. Vastuutaho ja lisätietoja Rakennusvalvonta, Eija Muttonen-Mattila; Ekokumppanit Oy, Ilari Rautanen ja Antero Mäkinen Rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus Projekti on lähtenyt liikkeelle paikallisten yhdistysten ja kansalaisten aloitteesta. Projekti pyrkii kaikessa toiminnassaan käytännönläheiseen toimintatapaan ja konkreettiseen tekemiseen juhlapuheiden sijaan. Projektin taustalla on ECO2-hankkeen rahoittama esiselvitys, joka löytyy osoitteesta: Projektin valmistelussa on lähdetty liikkeelle selvitystyössä nousseista tarpeista ja projekti on suunniteltu vastaamaan niitä. Tavoite Projektin tavoitteena on luoda ja käynnistää toimintamalli rakennuskulttuurin keskukselle. Projekti rakentaa yhteistyöverkoston korjausrakentamisen alalla toimivien osapuolten välille, joita ovat koulutusorganisaatiot, viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Projekti perustaa yhdistyksen, joka jatkaa projektin aikana kehitettyä toimintaa. Projektin tuloksena on elämyksellinen näyttely- ja kohtaamispaikka, josta vanhan rakennuksen omistaja, korjausrakentaja, oppilas, opettaja tai kuka tahansa rakennuskulttuurista kiinnostunut saa tietoa, kuinka hoitaa ja korjata vanhoja rakennuksia, millaisia materiaaleja kannattaisi käyttää, mistä löytyy ammattitaitoisia tekijöitä ja miten säästää kustannuksissa. Tuloksena syntyy myös tietopankki korjaustavoista, materiaaleista, eri alojen osaajista sekä alan koulutusmahdollisuuksista. 85

86 Vuoden 2013 tavoitteena on jatkaa verkoston rakentamista ja järjestää tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa niin, että tapahtumat jäisivät vuosittaiseksi perinteeksi. Projekti luo tapahtuman Euroopan rakennusperintöpäivän 2013 yhteyteen. Projekti järjestää työpajan, jossa mietitään projektin jälkeistä tulevaisuutta ja Uittoyhdistyksen taloa toiminnan fyysisenä keskipisteenä. Toteutuneet toimenpiteet Projekti on luonteeltaan käytännönläheinen, eikä tavoitteena ole ollut muutoksen synnyttäminen kaupungin organisaatioissa tai hankinnoissa. Toimenpiteet sijoittuvat koulutuksen, tiedotuksen ja konkreettisten kokeilujen alle, joiden kaikkien taustalla on kestävän kehityksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen. Projekti on keskittynyt materiaali- ja energiatehokkuuden ja säilyttävän korjausrakentamisen edistämiseen kaikissa toimenpiteissään. Projektin näkyvimmät toimenpiteet löytyvät projektin nettisivuilta osoitteesta Nettisivuille on koottu tietoa, kokemuksia ja myös elämyksiä rakennusperinteen säilyttämisestä. Tietoa on jaettu nettisivujen lisäksi Entistä parempi -korjausrakentamisilloissa, joita on järjestetty vuoden aikana yhteensä kuusi iltaa. Uittoyhdistyksen talolla on pidetty avointen ovien päiviä, jolloin talon menneillään olevaan katto- ja ulkoseinäremonttiin on päässyt tutustumaan. Korjausvaiheista on lisäksi julkaistu videokoosteita videoarkiston puolella. Kesäaikaan talolla oli kahtena päivänä viikossa rakennuskonservaattori, joka esitteli taloa ja antoi neuvoja asiakkaiden omiin ongelmiin. Projekti on pyrkinyt herättämään yhteistä vastuun tunnetta kulttuuriympäristöä kohtaan järjestämällä Pispalassa avointen ovien päivän vanhoihin taloihin 7.9. Euroopan rakennuskulttuuripäivän tapahtumana. Kesän aikana järjestettiin myös kaksi talkooiltaa, jolloin siivottiin Uittoyhdistyksen talon piha-aluetta ja tutkittiin, millaisia kasveja talon ympäriltä löytyy ja otettiin kasveja talteen ennen kuin piha-alueen maanpintaa muotoillaan niin, että sadevesi ohjautuu talosta poispäin. Projektin toiminta-alue on Pirkanmaa, mutta konkreettisia tapahtumia ei ole järjestetty Tampereen ulkopuolella. Sen sijaan korjausesimerkkejä on haettu myös ympäristökunnista ja tapahtumiin osallistujat ovat olleet sekä Tampereelta että ympäristökunnista. Projektin toimintaa jatkaa keväällä 2012 perustettu Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry, jonka jäsenet ovat yhteisöjä tai organisaatioita. Jäsenten toiminta-alueena on Pirkanmaa ja osa jäsenyrityksistä on Tampereen ulkopuolelta. Seuranta ja mittarit Projektia seurataan kuten EAKR-hankkeissa on tapana. Projektilla on ohjausryhmä, joka on kokoontunut 4 kerta vuodessa. Lisäksi Pirkanmaan liittoon on tehty väliraportit puolen vuoden välein. Projektin etenemistä voi parhaiten seurata netissä osoitteessa: Kustannukset Projektin kokonaiskustannukset ovat yhteensä aikavälillä Rahoittajia ovat EAKR/valtio Pirkanmaan liiton kautta (69,7 %), Tampereen kaupunki (27,3 %) ja Ekokumppanit Oy (3 %). Kustannukset ja aikataulu ovat pysyneet suunnitelman mukaisina. Vastuutaho ja lisätietoja Projektista vastaa Ekokumppanit Oy, projektipäällikkönä toimii Irma Rantonen Lisätietoja löytyy netissä osoitteessa: Vipuvoimaa EU:lta

87 7 Energiantuotanto 7.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Tampereen Sähkölaitos konserniin kuuluvat Tampereen Sähkölaitos Oy (emoyhtiö), Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy. Lisäksi energiantuotantoyhtiö omistaa Tammervoima Oy:n yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Konserni tuottaa, ostaa, myy ja toimittaa sähköä, kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja maakaasua asiakkailleen. Lisäksi konserni rakentaa ja ylläpitää energian jakeluverkkoja sekä tarjoaa energia-alan asiantuntija- ja mittauspalveluja. Tavoitteet Oheiseen taulukkoon on kuvattu muutama energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyvä luku, joita konsernissa seurataan vuosittain. Päästöihin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden osuuteen vaikuttavat mm. säätila, talouden suhdanteet, päästöoikeuksien hinnat sekä yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon hintakilpailukyky. tavoite 2016 toteuma 2012 toteuma 2011 toteuma 2010 toteuma 2009 Konsernin energiatehokkuusluku (tuotokset / panostukset), % 89,0 88,6 87,6 88,1 87,5 Uusiutuvien energioiden osuus, % 22 19,1 14,8 10,4 6,0 Päästökaupan alaiset päästöt, 1000 tonnia CO Taulukko 19. Tampereen Sähkölaitos konsernin energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyviä tunnuslukuja. Uusi ennätys uusiutuvan energian määrässä Vuonna 2013 uusiutuvan energian osuus nousi yli 20 prosenttiin energian kokonaistuotannosta, kun sen osuus vielä vuosituhannen alussa oli kuuden prosentin tasolla. Tampereen voimalaitoksilla maakaasu on edelleen keskeisin polttoaine 68 prosentin osuudella. Sen käyttö on kuitenkin vähentynyt 15 % ja myös turpeen käyttö yli 5 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin Tampereen Energiantuotannossa viime vuonna noin 770 GWh lämpöä ja sähköä, mikä vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin koko energiankulutusta. Energiantuotannon kokonaismäärä oli GWh, jossa oli laskua edellisestä vuodesta noin 6 %. Uusiutuvan energian lähteinä käytetään Tammerkosken vesivoimaa, Naistenlahden voimalaitoksessa puuperäisiä polttoaineita sekä Sarankulman lämpökeskuksessa pellettiä. Lisäksi hankitaan tuulivoimaa Suomen Hyötytuuli Oy:ltä ja biokaasusähköä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta. Tampereen Energiantuotanto on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä. 87

88 EU edellyttää, että hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Sähkölaitoksen uudistusten myötä hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet selvään laskuun. Vuoteen 1990 verrattuna hiilidioksidipäästöt ovat nyt alentuneet noin 22 prosenttia. Näin EU:n asettama päästövähennystavoite on jo saavutettu, jos katsotaan vuoden 2013 päästötasoa. Tosin vuosi 2013 oli lämmin, joten sähköä ja kaukolämpöä kului hieman tavanomaista vähemmän. Euroopan päästökauppajärjestelmän alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 669 kilotonnia. Niiden määrä laski 11 prosenttia edellisvuodesta. Sähkölaitoksen tavoitteena on edelleen alentaa hiilidioksidipäästöjä ja tähän päästään investoimalla tulevaisuudessakin uusiutuvaan energiaan ympäristönäkökulmat huomioiden. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitetta tukevat myös nykyiset rakennushankkeet: Tammervoiman hyötyvoimalaitos, jota rakennetaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen sekä Hervantaan vuonna 2015 valmistuva hakelämpökeskus. Toteutuneet toimenpiteet Tekniset muutokset Sarankulman puupellettilaitos otettiin tuotantokäyttöön tammikuussa Investoinnin kustannus oli reilut 7 M. Pölypolttoteknologiaan perustuva laitos on lajissaan Suomen suurin. Biopolttoaineiden osuus Naistenlahti 2:n polttoainekäytöstä nousi entisestään. Puun osuus oli noin 59 %. Tammervoiman hyötyvoimalalaitoksen perustustyöt aloitettiin syyskuussa 2013 Tarastenjärvellä. Laitoksen käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi lokakuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Valmistuttuaan voimalaitos tuottaa 100 GWh sähköä ja 300 GWh lämpöä vuodessa. Polttoaineenaan se käyttää jätettä tonnia vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on noin 100 M. Osakkuusyhtiö Suomen Hyötytuuli Oy hankki määrätietoisesti lisää aluevarauksia uusille tuotantoyksiköille tuulivoimakapasiteetin lisäämiseksi. Varatuille alueille tehtiin YVA-arviointeja ja luvitusta vietiin eteenpäin. Tampereen Energiantuotanto Oy:n osuus tuotantokapasiteetin lisäämisestä on 2-4 MW. Rautaharkon sähköasemalla toteutettiin rakennusmuutos, josta saadaan 150 MWh energiansäästö vuodessa. Energiankäytön etäluennan piirissä oli noin 99 % sähkön kulutuspaikoista ja laskutus todellisen kulutuksen mukaan oli mahdollista yli sähkönmyynnin ja sähköverkkotoiminnan asiakkaalle vuoden 2013 lopussa. Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusimisia jatkettiin. Korjaustyöt vähentävät oleellisesti verkon lämpöhäviöitä ja kaukolämpöverkon vesivuotomääriä. Sähköverkkohäviöiden pienentämiseksi harjoitettiin tiivistä sidosryhmäyhteistyötä kaavoittajan ja rakennusvalvonnan kanssa. Toteutettiin aurinkopaneelien soveltuvuuden tutkimushanke, jonka yhteydessä Nekalan lämpökeskukseen asennettiin aurinkosähköpaneeleja. Hankkeen investointi oli Toimintatapoihin tehtävät muutokset EU:n uuden energiatehokkuusdirektiivin voimaantulon edellyttämien toimenpiteiden odotettiin selviävän vuoden 2013 loppuun mennessä. Edelleen vuoden loppuun mennessä oli epäselvää, missä määrin direktiivi edellyttää yritystason toimenpiteitä. 88

89 Koulutus ja tiedotus Energiankulutuksen seurantaraportti toimitettiin yli :lle sähkönmyynnin asiakkaalle sekä kaikille maakaasu- ja kaukolämpöasiakkaille. Oman energiakäytön seurantamahdollisuus internetin kautta eli Wattimaatti-hanke saatiin loppusuoralle. Palvelun käyttöönotto kuitenkin siirtyi vuoden 2014 puolelle. Wattimaatin avulla oman energiankäytön seuranta on mahdollista kaikille sähkönmyynnin, sähkönsiirron ja kaukolämmön asiakkaille. Kaukolämpö- ja maakaasuasiakkaiden sopimusvesivirtojen ja -tehojen tarkistamista jatkettiin kaukoluettua mittausdataa hyödyntäen. Energiansäästöneuvontaa toteutettiin puhelimitse, sähköpostitse ja Ympäristötietokeskus Moreenian kautta. Moreeniasta asiakkaille lainattiin sähkönkulutusmittareita. Informaatiota energia- ja ympäristöasioista jaettiin mm. nettisivujen ja sähköpostin välityksellä sekä puhelimitse. Säästövuoden takia Naps asiakaslehteä ei ilmestynyt eikä kouluille sponsoroitu jokavuotisia energiansäästöviikon oppilaspaketteja. Hankintojen periaate Energiantuotannon, sähköverkkotoiminnan ja kaukolämmön hankintoja tehtäessä lasketaan kokonaistaloudellinen optimi (= investoinnin pääomakulujen, käytön ja ylläpidon kokonaiskustannusten minimi), jonka pohjalta hankinnat tehdään. Seuranta ja mittarit Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisellä raportoinnilla sekä erillisselvityksillä. Vastuutaho ja lisätietoja Riskienhallintapäällikkö Soile Heinonen, Tampereen Sähkölaitos Oy Tuotantotietoja Sähkön tuotanto (brutto) Naistenlahti Naistenlahti Lielahti Vesivoimalaitokset 54 - Lämpökeskukset Kaukolämmön tuotanto Yhteensä Taulukko 20. Sähkölaitoksen energiantuotanto (GWh) vuonna Tampereen Sähkölaitoksen osuus Suomen Hyötytuuli Oy:n sähköntuotannosta oli 10,3 GWh vuonna

90 Kuva 3. Vuonna 2013 käyttöön otetussa Sarankulman lämpökeskuksessa polttoaineena on pelletti. (Kuvaaja: viestintäpäällikkö Riitta Savola, Tampereen Sähkölaitos Oy) Kaavio 34. Tampereen Energiantuotanto Oy:n energialähteiden jakauma vuosina Sähkölaitoksen käyttämiä uusiutuvia energioita ovat vesi, tuuli ja puupolttoaineet. Naistenlahti 2:ssa pystytään polttamaan puuperäisiä polttoaineita jyrsinturpeen seassa. 90

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien raportti 2014

Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien raportti 2014 Tampereen kaupunkikonsernin energia- ja ilmastotoimien raportti 2014 LUONNOS Versio19052015 Sisällysluettelo 1 KAUPUNGIN ENERGIA- JA ILMASTOSITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 5 1.1 ENERGIA- JA ILMASTOTOIMIA

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Luontoon perustuvat ratkaisut kaupunkikehittämisessä Case Tampere

Luontoon perustuvat ratkaisut kaupunkikehittämisessä Case Tampere Jari Jokinen Kehityspäällikkö, Älykäs kaupunki Tampereen kaupungin elinkeinoja kehitysyhtiö Tredea Oy jari.jokinen@tredea.fi 040 806 2519 Luontoon perustuvat ratkaisut kaupunkikehittämisessä Case Tampere

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011 Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere

Teknisten palvelujen seutuyhteistyö. Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere Teknisten palvelujen seutuyhteistyö Teknisten palvelujen seutuseminaari 30.5.2012 Ilkka Ojala Toimitusjohtaja Tilakeskus liikelaitos Tampere TEKPAn tavoitteet seutustrategiassa Tavoite Seudun suurista

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta

Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta Tietoisku Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta Pirkanmaan ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012 Ritva Asula-Myllynen Seutukoordinaattori Tampereen kaupunkiseutu Maankäytön rakennesuunnitelma

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet

Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Suurten kaupunkien ilmastoyhteistyö ja ilmastoverkoston kärkihankkeet Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 hankkeen johtaja Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston sihteeri

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki

CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012. Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki CORESMA 2012 Wanha Satama 8.2.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien fiksuuteen vetovoimaan vaikuttaa

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020.

Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma Arvo: Hämeenlinnassa on yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämeenlinnalainen ympäristö vuonna 2020. Visio: Hämeenlinna säilyy elinvoimaisena ja ympäristö paranee:

Lisätiedot

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy Ekokumppanit Oy Omistajia Tampereen kaupunki, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy Perustettu 2002 Työntekijöitä 15 Voittoa tavoittelematon yhtiö Edistää kestävää

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020

KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOTEEN 2020 Kainuu Sustainable Energy Action Plan (SEAP) under Covenant of Mayors Tiivistelmä Kajaani 2014! i KAINUUN KESTÄVÄN ENERGIANKÄYTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/ Aika: Keskiviikko 23.11.2016 klo 13:00-14:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoustila Liekki, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013 RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit Jari Jokinen 11.2.2013 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot