Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 4 / vuosikerta. Pääkirjoitus Nuorista huolehditaan Helena Taskinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ ja ihminen. TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 4 / 2002 16. vuosikerta. Pääkirjoitus Nuorista huolehditaan... 295 Helena Taskinen"

Transkriptio

1 Työ ja ihminen TYÖYMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN AIKAKAUSKIRJA 4 / vuosikerta Pääkirjoitus Nuorista huolehditaan Helena Taskinen Artikkelit Turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet yliopistoissa ja korkeakouluissa Marinka Lanne Nuorten työssä käyvien työkykyindeksi Veikko Kujala, Marita Väärälä, Ellen Ek, Tuija Tammelin, Jouko Remes ja Jaana Laitinen Näyttöpäätetyön ergonomian ohjeet täydentävät toisiaan Annele Urtamo ja Esa-Pekka Takala Antavatko mainokset virheellisen kuvan näyttöpäätetyöpisteen ergonomiasta? Annele Urtamo ja Esa-Pekka Takala Paperin valmistukseen ja käyttöön liittyvät ihottuma- ja allergiariskit: II. Kyselytutkimus Päivikki Susitaival, Riitta Jolanki, Aarno Eskelinen, Paavo Jäppinen, Tuula Estlander, Esko Talka ja Lasse Kanerva Sammandrag Summaries Kirjoittajat

2 Toimitus Anna-Liisa Karhula Taitto Kati Kaivo Kansi Susanna Virtanen Kannen kuva Darius Koehli, AGE, Lehtikuva ISSN Kirjapaino Vammalan Kirjapaino Oy 294

3 pääkirjoitus Nuorista huolehditaan T ämän numeron artikkeleissa valotetaan nuorten työelämään tulon näkökulmia useasta suunnasta. Marinka Lanne nostaa esille työsuojelullisesti ja työterveydenhuollollisesti tärkeän vaiheen työelämässä, nimittäin ammattiin kouluttautumisen. Opiskelijat osallistuessaan monenlaisiin tutkimusprojekteihin altistuvat samoille tunnetuille ja osin uusille, tuntemattomillekin altisteille kuin kyseisessä ammatissa toimivat. Opiskelu- ja harjoitteluaikana heidän työterveyshuoltonsa on järjestämättä. Nuoret naisopiskelijat ja -tutkijat tiedustelevat silloin tällöin tutkimustyön tai työharjoittelun altisteiden mahdollisia vaikutuksia raskauteen. Näissä tilanteissa työterveys- ja turvallisuustoiminnan kehittämistarve ilmenee konkreettisesti. Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa työturvallisuuden kiinnostavuus voi jäädä tutkimustulosten tavoitteiden varjoon, joten systemaattisen mallin kehittäminen työturvallisuustoimintaan hyödyttää laajasti alalla toimivia. Myös yhteistyötä opiskelijaterveydenhuollon ja opinahjojen henkilökunnan työterveyshuollon välillä on tarpeen lisätä. Iloinen asia on, että nuoret kokevat olevansa terveitä ja työkykyisiä. Veikko Kujalan kirjoittajaryhmä selvittää nuorten työkykyä Työkykyindeksi-mittarilla. Mittarilukemat ovat niin paljon parempia kuin vanhempien ikäryhmien indeksipisteet, että nuorille ehdotetaan erillistä työkykyindeksipisteiden laskutapaa. Koulutuksella on tärkeä myönteinen vaikutus koettuun terveyteen ja työkykyyn. Tämän uskoisi edelleen motivoivan koulutukseen investoimista tukevaa päätöksentekoa yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Anneli Urtamo ja Esa-Pekka Takala ovat koonneet näyttöpäätetyön ergonomiaohjeita maailmanlaajuisesti ja arvioineet ne. Koosteen perusteella on mahdollista luoda ohjeet, joissa myös työn järjestelyt teknisistä työn organisaatioon, teknologia ja yksilöllisten työpisteiden ominaisuudet saadaan ideaaliin tasapainoon. Näin voidaan toteuttaa makroergonomian ja optimoinnin periaatteita. Toisessa mielenkiintoisessa artikkelissaan Urtamo ja Takala ovat tutkineet mainoksissa esiintyvien toimistokalusteiden ergonomiaa ja verranneet sitä näyttöpäätetyön ergonomiasuosituksiin. Mainoskuvien toimistokalusteiden ergonomia toteutuu huonosti. Tämä on huolestuttavaa, sillä koska suuri osa kalusteista työpaikoille ja koteihin hankitaan ilman tietämystä ergonomiasta, voivat mainokset ohjata kuluttajaa harhaan. Tämän analyysin toivoisi leviävän laajan lukijakunnan käyttöön, jotta liian korkealla levyaseman päällä olevat näyttöpäätekuvaruudut häviäsivät kodeista ja toimistoista ja samalla niskaa kuormittava pään nokkiva työliike ja muut ergonomiset ongelmat vähenisivät. Lähes kaikki työelämään tulevat nuoret ovat näyttöpäätteiden käyttäjiä, joten näyttöpäätetyöpisteen ergonomian huomioon ottaminen kehittää työoloja myös heidän terveydekseen. Työ ja ihminen 16 (2002):4,

4 A. pääkirjoitus Urtamo ja E.-P. Takala Päivikki Susitaipaleen tutkijaryhmä selvittää paperin valmistuksessa työskentelevien henkilöiden iho-oireita. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempaa tietämystä, että atooppiset oireet ja kuiva ja herkkä iho lisäävät alttiutta saada ihottumia ja iho-oireita myös paperimassan ja -kemikaalien käsittelyssä. Nuorten työolojen suunnittelussa ja joskus ammatinvalinnassakin tästä tiedosta on hyötyä. Suurella osalla työhön pyrkijöistä on atooppisia oireita (15 30 %:lla koko väestöstä), joten tietämys ihon suojaamisesta ja työaltisteiden hallinnasta on arvossaan. Nykyiset työolot ovat nuorille tulijoille paljon paremmat ja turvallisemmat kuin edellisille sukupolville. Työolojen hyvän tason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa ponnistelua ja laadun tarkkailua, jottei hyvä kehitysote kirpoa. Nuorten työntekijöiden koulutus oman työterveyden ylläpitoon ja työolojen ja työtapojen turvallisuuteen motivoiminen on pitkä työsarka sekä koulutukselle, perehdytykselle että työterveyshuollon antamalle terveysneuvonnalle. Helena Taskinen 296

5 artikkelit Turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet yliopistoissa ja korkeakouluissa Marinka Lanne Kokeellinen ja aiheiltaan muuttuva tutkimustoiminta, henkilökunnan vaihtuvuus, opetustoiminta sekä opiskelijoiden osallistuminen tutkimuksiin luovat yliopistoihin ja korkeakouluihin omaleimaisen ja monimuotoisen toimintaympäristön. Tällaisessa toimintaympäristössä myös turvallisuuden hallinta on haasteellista. Tässä tutkimuksessa pyrittiin kehittämään yliopisto- ja korkeakouluympäristöön soveltuva kokonaisvaltainen turvallisuuden hallintajärjestelmä, joka sisältää turvallisuusjohtamisen menettelyjä. Päätavoitteen saavuttamiseksi kartoitettiin yliopistojen ja korkeakoulujen turvallisuusasioiden hallinnan nykytilanne sekä määriteltiin turvallisuustoiminnan keskeiset kehittämistarpeet. Yliopistojen ja korkeakoulujen turvallisuusasioiden hallinnan nykytilannetta kartoitettiin vastuuhenkilöille suunnatulla kyselyllä ja haastatteluilla. Tarkastelemalla lainsäädännössä ja valmiissa johtamisjärjestelmissä esiintyneitä menettelyjä löydettiin käytäntöjä, jotka tulee sisällyttää kokonaisvaltaiseen turvallisuusjohtamiseen. Vertailemalla näitä käytäntöjä yliopistojen ja korkeakoulujen nykyisiin menettelyihin saatiin kuva lainsäädännön ja johtamisjärjestelmien vaatimusten toteutumisesta nykytilanteessa. Tutkimuksessa esiin tulleista kehitystarpeista tärkeimpiin lukeutui turvallisuusasioihin liittyvän yhteistyön lisääminen. Keskeisiksi kehittämistarpeiksi tuli esiin myös resurssien lisääminen, turvallisuusvastuiden varmistaminen, turvallisuuskulttuurin parantaminen, lainsäädännön seurannan tehostaminen, perehdyttämisen parantaminen sekä turvallisuuteen liittyvien menettelyjen mittaaminen. Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan juuri näitä kehittämistarpeita. Tutkimus osoittaa, että yliopistoissa ja korkeakouluissa yhteistyökentän laajuus sekä yliopisto- ja korkeakouluympäristöjä koskevien turvallisuusasioihin liittyvien säädösten suuri määrä vaativat turvallisuustoiminnan järjestelmällistä organisoimista. Toiminnan jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan johdon ja henkilöstön vahvaa sitoutumista sekä systemaattista toiminnan mittaamista. Vaikka kehittämistarpeet ovat hyvin samanlaisia eri yliopistoissa ja korkeakouluissa, turvallisuusasioiden hallinnan nykyisissä käytännöissä on eroja. Myös esiin tulleita onnistuneita käytäntöjä hyödynnettiin hallintajärjestelmän kehittämisessä. Avainsanat: turvallisuusjohtaminen, kokonaisturvallisuus, yliopistoympäristö, hallintajärjestelmä, yhteistyö JOHDANTO Yliopistoissa ja korkeakouluissa toimintaympäristön monimuotoisuus luo erityisiä haasteita turvallisuusasioiden organisoinnille. Yleensä erilliset sisäiset organisaatiot huolehtivat, että työturvallisuus ja työterveys, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, ympäristö- Työ ja ihminen 16 (2002):4,

6 M. Lanne terveys sekä väestönsuojelu (pelastustoimi) toteutuvat suomalaisessa yliopisto- ja korkeakouluympäristössä. Nämä turvallisuuden eri osa-alueet kuitenkin käsittelevät usein samoja asioita, vieläpä samanaikaisesti. Suomessa on 20 yliopistoa ja korkeakoulua sekä yksi sotilaskorkeakoulu. Yliopistojen ja korkeakoulujen menot rahoitetaan valtion budjetista (n. 70 %). Käytännössä yliopistot ja korkeakoulut hankkivat kuitenkin myös muita tuloja ulkopuolisen rahoituksen kautta ja maksullisen palvelutoiminnan avulla. 4 Yliopistojen hallinnon organisoinnin pääperiaatteet ovat lainsäädännön alaisia. Yliopistolainsäädännössä sana yliopisto tarkoittaa sekä yliopistoa että korkeakoulua 35. Myös tässä artikkelissa on tästä eteenpäin tehty vastaava yleistys. Yliopistoja koskee Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus, jonka valtiovarainministeriö, AKAVA ry, Palkansaajajärjestö PARDIA ry ja Valtion yhteistyöjärjestö VTY ry ovat allekirjoittaneet vuonna Sopimus perustuu työsuojelun valvontaan liittyviin säädöksiin 2, 8. Kokeellinen, aiheiltaan muuttuva tutkimustoiminta, henkilökunnan vaihtuvuus, opetustoiminta sekä opiskelijoiden osallistuminen tutkimukseen luovat yliopistoihin omaleimaisen toimintaympäristön. Monimuotoisen toimintansa vuoksi yliopistoja koskevat useat työterveyteen, työturvallisuuteen, ympäristöturvallisuuteen sekä pelastustoimintaan liittyvät säädökset. Karkealla kartoituksella näitä säädöksiä voidaan löytää ainakin 90 kappaletta. Taulukossa 1 (s. 298) on esitetty säädöksissä yleisimmin esiintyneitä menettelyvaatimuksia. Menettelyn perässä oleva lukumäärä kertoo, kuinka monessa edellä mainitussa yliopistoja koskevassa säädöksessä menettely esiintyy. Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä on mahdollista seurata esimerkiksi Työsuojelun tietopankin 21 kautta. Työturvallisuus- ja työterveysasioihin vaikuttaa välillisesti myös yliopistojen toteuttama henkilöstöpolitiikka. Työturvallisuuslakitoimikunnan mietinnön mukaan työntekijän jaksamista työssä edistää ratkaisevasti se, että työpaikan perusasiat, kuten työsuhteen jatkuvuus, palkkaus, johtaminen ja suhteet esimiehiin, ovat kunnossa 25. Epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta, epäselvyydet organisaation tehtävissä ja organisaatiorakenteissa, joustamattomuus ja yksilön kehitysmahdollisuuksien puuttuminen aiheuttavat usein liiallisen työn määrän ohella kielteistä stressiä ja jaksamisongelmia 25. Yliopistoissa määräaikaisuus on yleinen ongelma. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan yliopistojen usein määräaikaiset opetus- ja tutkimusvirat selittävät joka neljännen valtiolla työskentelevän määräaikaisuuden vuonna Taulukko 1. Yliopistoja koskevissa turvallisuuteen liittyvissä säädöksissä useimmiten esiintyvät menettelyvaatimukset. menettelyvaatimus säädösten määrä turvallisuudelle ja terveydelle vaarallisten aineiden säilytys 20 toiminnan harjoittajan velvollisuus hakea lupa tai tehdä ilmoitus 19 koulutuksen, työhönopastuksen, toimintaohjeiden tai perehdytyksen antaminen 16 vaarojen torjunta ja/tai onnettomuuksien ennaltaehkäisy 13 vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi tai työpaikkaselvitys 11 tiedottaminen ja tiedon antaminen 11 suunniteltu ja organisoitu turvallisuustoiminta 10 seuranta: muutoksiin varautuminen, työympäristön tarkkailu ja valvonta 10 turvamerkinnät

7 Turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet yliopistoissa ja korkeakouluissa TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tässä artikkelissa tarkasteltu tutkimus liittyi Valtion työsuojelurahaston rahoittamaan projektiin Kokonaisvaltaisen turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen suomalaiseen yliopisto- ja korkeakouluympäristöön. Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää yliopisto- ja korkeakouluympäristöön soveltuva kokonaisvaltainen turvallisuuden hallintajärjestelmä. Päätavoitteen saavuttaminen edellytti yliopistojen turvallisuusasioiden hallinnan nykytilanteen kartoittamista sekä turvallisuustoiminnan keskeisten kehittämistarpeiden määrittämistä. Artikkeli keskittyy nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittämiseen. AINEISTO JA MENETELMÄT Turvallisuusasioiden hallinnan nykytilaa, hyviä käytäntöjä, kehittämistarpeita sekä yliopistoympäristön erityispiirteitä selvitettiin kyselyllä. Tiedon keruu toteutettiin postitetun kyselylomakkeen sekä henkilöhaastatteluiden avulla. Kyselylomake suunnattiin yliopistojen työsuojelupäälliköille, kiinteistöpäälliköille, suojelujohtajille ja ympäristövastaaville. Kyselylomake muodostui viidestä erillisestä osiosta. Ensimmäinen osio sisälsi kaikille vastaajille suunnattuja turvallisuusjohtamisen yleisiin periaatteisiin liittyviä kysymyksiä. Loput neljä osiota jaettiin vastuualueittain: 1. työturvallisuus- ja terveys 2. ympäristöturvallisuus 3. kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus sekä 4. väestönsuojelu. Näiden osa-alueiden kysymysten määrä vaihteli välillä osa-alueen mukaan. Kaikki kysymykset olivat avoimia. Kyselylomake postitettiin kaikkiin Suomen yliopistoihin (20 kpl) Maanpuolustuskorkeakoulu pois luettuna. Kahteen suureen yliopistoon tehtiin haastattelukäynnit, joiden tavoitteena oli yksityiskohtaisempien vastausten saaminen sekä suurimpien yliopistojen vastaustaakan keventäminen. Kyselytutkimuksessa saatu aineisto oli luonteeltaan kvalitatiivista. Tarkastelemalla lainsäädännössä ja johtamisjärjestelmissä esiintyviä menettelyjä voitiin löytää käytäntöjä, jotka tulisi sisällyttää kokonaisvaltaiseen turvallisuusjohtamiseen. Vertailemalla näitä käytäntöjä yliopistojen nykyisiin menettelyihin saatiin kuva lainsäädännön ja johtamisjärjestelmien vaatimusten toteutumisesta nykytilanteessa. Näin voitiin tunnistaa nykyisen toiminnan puutteita. Kun näiden puutteiden ohella tarkasteltiin turvallisuuden vastuuhenkilöiden esittämiä parannustoiveita ja yliopistojen hyviä käytäntöjä, voitiin löytää yliopistojen turvallisuustoiminnan keskeiset kehittämistarpeet. Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta neljätoista (70 %) osallistui kyselyyn tai haastatteluun. Yhdeltä yliopistolta saatiin vain kiinteistö- ja toimitilaturvallisuutta sekä väestönsuojelua koskevien osioiden vastaukset. Koska kyselylomake suunnattiin yliopistojen työturvallisuudesta ja -terveydestä, ympäristöturvallisuudesta, väestönsuojelusta sekä kiinteistö- ja toimitilaturvallisuudesta vastaaville henkilöille, vastaajia saattoi olla yksi tai useampia yhtä yliopistoa kohden. Vastaajamäärät vaihtelivat yliopistoittain, sillä henkilöiden toimenkuvat ja vastuualueet olivat eri yliopistoissa eri tavoin muodostettuja. Yhteensä eri yliopistoista vastaajia oli 26. Yhtä osa-aluetta kohden (työturvallisuus ja -terveys, ympäristöturvallisuus, väestönsuojelu sekä kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus) vastaajia oli kuitenkin korkeintaan yksi yliopistoa kohden. Myös kaikille yhteisiin kysymyksiin oli useimmissa tapauksissa vastattu yhteisesti, jolloin myös tästä osiosta saatiin vain yksi vastaus yhtä yliopistoa kohden. Näin ollen kutakin kysymystä kohden saatiin suurimmassa osassa kysymyksiä enintään 14 vastausta eli yksi vastaus kyselyyn osallistunutta yliopistoa kohden. Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset kvantifioitiin tulosten tarkastelua varten. Samoja asioita sisältäneet vastaukset voitiin näin liittää toisiinsa. Tuloksissa on merkitty Työ ja ihminen 16 (2002):4,

8 M. Lanne kysymykseen saatujen tiettyjä mielipiteitä edustavien vastausten määrä sulkeisiin (annettu vastaus eli mielipide asiasta/kysymykseen saatujen vastausten määrä). TULOKSET Tyytyväisyys turvallisuusasioiden hoitoon Vastaajista alle puolet (6/15) ilmoitti olevansa pääsääntöisesti tyytyväinen turvallisuusasioiden hoitoon. Ongelmia ja puutteita nähtiin eniten resurssien riittävyydessä (7/12), organisoinnissa ja yhteistyössä (5/12) sekä turvallisuuskulttuurissa ja henkilöstön asenteissa (5/12). Myös koulutus ja turvallisuusasioihin perehtyminen, riskien arviointi, tiedonkulku sekä dokumentointi mainittiin ongelmallisiksi aihealueiksi. Resurssien ja koulutuksen osalta korostettiin ajan puutetta ja henkilöresurssien vähyyttä. Organisointiasioissa toivottiin laajempaa yhteistyötä, riskienhallintaohjelmaa ja kokonaisvaltaisempaa turvallisuusasioiden hallintaa. Hyvät käytännöt olivat varsin erilaisia eri yliopistoissa, eikä selkeää yhteistä linjaa voitu havaita. Keskeiset kehittämistarpeet Turvallisuustoimintaan liittyviä kehittämistarpeita ja -kohteita voitiin löytää vertailemalla lainsäädännön ja johtamisjärjestelmien vaatimuksia sekä nykyisiä menettelyjä. Vastauksista kvantifioinnilla löydetyt yhtäläisyydet on koottu taulukkoon 2 (s. 300). Taulukossa on merkitty tummanharmaalla taustalla ne kohdat, joissa tulos heijastelee kehittämistarpeita. Turvallisuuspolitiikka Varsinainen turvallisuusasioita koskeva politiikka tai muu turvallisuuspolitiikkaa vastaava julkilausuma löytyi vain kahdelta yliopistolta (2/12). Kyselytulosten valossa näyttääkin siltä, ettei turvallisuuspolitiikan merkitystä ole vielä yleisesti yliopistoympäristössä sisäistetty. Turvallisuuspolitiikan puuttumisella voi olla vaikutusta ainakin yliopistojen turvallisuuskulttuuriin, johdon sitoutumiseen sekä käsitykseen jatkuvasta kehittämisestä. Sitoutuminen ja turvallisuuskulttuuri Yliopistojen johdon nähtiin sitoutuneen ainakin jollain tasolla turvallisuusasioihin (6/13). Johdon selvää sitoutumista osoittivat aktiivisuus ja mielenkiinto (4/11) sekä myönteinen asenne (2/11). Toisaalta vain kolmessa yliopistossa (3/11) sitoutuminen nähtiin turvallisuuden vastuuhenkilöiden päätoimisina virkoina tai muina resursseina. Yliopistojen turvallisuuskulttuurissa voidaan nähdä kehittämisen tarvetta, sillä yli puolet vastaajista Taulukko 2. Tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia: vastaajien mielipiteiden prosentuaalinen jakautuminen. Seuraavat asiat ovat olemassa tai asioihin ollaan tyytyväisiä: samaa mieltä Puutteet ja ongelmat: samaa mieltä Turvallisuuden kehittämisohjelma löytyy 8 % (muu kuin työsuojelun toimintaohjelma). Turvallisuuspolitiikka löytyy. 17 % Tavoitteet asetetaan yhteistyöryhmässä. 30 % On turvallisuuden johtoryhmiä tai turvatiimejä. 42 % Johto sitoutuu turvallisuuteen. 46 % Laajamittainen riskienarviointi on tehty. 50 % Urakoitsijoiden turvallisuus otetaan huomioon. 58 % Perehdytysohjeet löytyy. 62 % Ollaan tyytyväisiä työterveyshuoltoon. 69 % Vaarat on jollain tasolla tunnistettu. 70 % Työntekijöiden perehdytys on puutteellista. 69 % Turvallisuustoimintaan ohjatut resurssit ovat riittämättömiä. 67 % Tiedonkulku on puutteellista. 64 % Henkilöstö ja esimiehet eivät ole selvillä vastuista. 64 % Oma kouluttautuminen ja tiedon hankinta on riittämätöntä. 57 % Työntekijöiden asenne on välinpitämätön. 55 % Turvallisuustoiminnan jatkuva kehittäminen ei näy. 50 % Oma työnkuva on laaja ja epäselvä. 30 % 300

9 Turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet yliopistoissa ja korkeakouluissa (6/11) näki henkilöstön asennoituvan turvallisuusasioihin välinpitämättömästi. Turvallisuuskulttuurin heikkous saattaa johtua useista eri tekijöistä: johdon sitoutumisella, yhteistyöllä, tiedotuksella, perehdytyksellä, ohjauksella sekä henkilöstön osallistumisella on oma vaikutuksensa. Henkilöstön sitoutumiseen vaikuttaa myös henkilökunnan nopea vaihtuvuus. Määräaikaiset, lyhyet työsopimukset ja opintojen ohella laitoksilla työskentely saattaa heikentää työntekijöiden osallistumista turvallisuusasioiden hoitamiseen sekä motivaatiota kehittää työympäristöä. Yhteistyö ja tiedonkulku Tulosten mukaan yliopistoilla ei ole yhteistä menettelytapaa turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden asettamiseksi. Vain kolmessa yliopistossa (3/10) tavoitteet asetetaan turvallisuuden eri osa-alueiden vastuuhenkilöiden muodostamassa ryhmässä. Sama asetelma on nähtävissä myös päätöksenteossa. Vaikka ennen päätöksentekoa ja tavoitteiden asettamista käytäisiinkin keskusteluja, ne käydään usein vain turvallisuuden tietyn osa-alueen toimijoiden kesken. Tällöin turvallisuuden eri osa-alueiden pyrkimykset eivät välttämättä tue mahdollisimman tehokkaasti toisiaan. Viidessä yliopistossa (5/12), joissa oli perustettu turvatiimejä ja/tai turvallisuuden johtoryhmiä, oltiin tyytyväisiä yhteistoimintaan. Vastaajista suurin osa näki tiedonkulun puutteellisena (7/11). Varsinkin yksiköiden ja turvallisuuden vastuuhenkilöiden välinen tiedonkulku on selvästi puutteellista. Tämä näkyy toisaalta siinä, etteivät yksiköt tiedosta vastuitaan turvallisuusasioissa, ja toisaalta siinä, etteivät vastuuhenkilöt pysty seuraamaan yksiköiden toimintaa. Useat vastaajat olivat tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan (9/13). Työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä on kuitenkin mahdollista laajentaa. Kiinteistöturvallisuuteen liittyvistä vastauksista kävi ilmi, että kiinteistöyhtiö huolehtii osan päätöksistä, tarkastustoiminnasta ja korjaavasta toiminnasta. Näin ollen toiminnassa tulee ottaa huomioon myös kiinteistöyhtiön kanssa tehtävä yhteistyö. Noin puolet vastaajista (7/12) ilmoitti, että urakoitsijoiden valinnassa turvallisuusasiat otetaan jollakin tapaa huomioon. Tavoitteet ja ohjelmat Vain yhdessä yliopistossa (1/13) turvallisuusasioilla on työsuojelun toimintaohjelman lisäksi oma kehittämisohjelma. Tällaiset kehittämisohjelmat ovat kuitenkin tulossa yliopistoympäristöön. Yliopistoista neljällä on käytössä ympäristöohjelma ja kolmella on suunnitteilla laatujärjestelmä tai muu vastaava hanke. Yhdellä yliopistolla on suunnitteilla toimintaohjelma, joka laatu- ja ympäristöasioiden ohella kattaa myös turvallisuusasiat. Resurssit Suurin osa vastaajista (8/12) piti turvallisuustoiminnalle annettuja resursseja riittämättöminä. Erityisesti vähäisiä aikaresursseja korostettiin. Useiden kysymysten yhteydessä ajan puute tuli myös epäsuorasti esiin. Vastaajien mukaan muun muassa kouluttautuminen, lainsäädännön seuranta, yksiköiden toiminnan seuraaminen sekä suunnitelmien laatiminen ja päivitys kärsivät puutteellisten aikaresurssien vuoksi. Velvoitteet ja valtuudet Yli puolet vastaajista (7/11) arvioi, etteivät henkilöstö ja esimiehet ole kovin hyvin selvillä omista vastuistaan ja valtuuksistaan. Vastuun tiedostamisen puute tuli esiin myös turvallisuuskulttuuriin liittyvien kysymysten yhteydessä. Yli puolet vastaajista (6/11) näki henkilöstön suhtautuvan turvallisuusasioihin välinpitämättömästi. Yliopistojen ja korkeakoulujen monialaisessa toiminnassa vastuu ja toiminta on hajautettu yksiköihin. Tällöin toiminnan tasossa voi olla suuriakin eroja eri yksiköiden välillä. Tällä hetkellä ei ole käytössä menetelmiä yksiköiden turvallisuuteen liittyvän toiminnan riittävään seuraamiseen ja kannusta- Työ ja ihminen 16 (2002):4,

10 M. Lanne miseen. Esimerkiksi perehdyttämiseen, ohjeistukseen, jäteasioihin ja laitteiden kuntoon liittyvien kysymyksiin saaduista vastauksista kävi ilmi, ettei turvallisuuden vastuuhenkilöillä ole tietoa yksiköiden toimintatavoista. Edellä mainittujen asioiden hoito riippuu yksiköstä, eikä turvallisuuden vastuuhenkilöillä ole resursseja valvoa yksikkökohtaista toimintaa. Osa turvallisuuden eri osa-alueiden vastuuhenkilöistä (30 %) kokikin työnkuvansa varsin laajana ja epäselvänä. Koulutus, perehdytys ja ohjeet Turvallisuuden vastuuhenkilöistä suurin osa (57 %) kertoi oman kouluttautumisensa ja tiedon hankintansa olevan riittämätöntä. Yhdeksän työsuojelupäällikköä (9/13) näki myös puutteita työntekijöiden perehdyttämisessä. Kahdeksassa yliopistossa (8/13) kuitenkin ilmoitettiin olevan jonkinlaiset yleiset perehdytysohjeet. Ongelmana ovat lähinnä perehdytyksestä vastaavien yksiköiden toimintaerot. Onnettomuuksiin varautuminen Vastauksien mukaan turvallisuussuunnitelman vaatima vaarojen tunnistus 13 on puutteellista. Suurimmassa osassa yliopistoja (7/10) vaarat on kyllä jotenkuten tunnistettu, mutta tunnistus ei ole kattanut kaikkia vaaroja tai alueita. Tunnistus saattaa olla myös päivittämättä. Vastaajien (7/10) mukaan henkilökuntaa ei ole juuri perehdytetty turvallisuus- tai suojelusuunnitelmaan. Poistumisharjoituksia on järjestetty kuudessa yliopistossa (6/13), mutta harjoituksissa on rajoituttu vain osaan kiinteistöjä. Mittaaminen ja seuranta Yliopistoissa ei ole käytössä menetelmiä lainsäädännön vaatimusten tunnistamista tai lainsäädännön toteutumisen seurantaa varten. Yliopistoilla ja korkeakouluilla ei myöskään ole käytössä yhtenäisiä menettelyjä päämäärien toteutumisen seurantaan. Päämäärien toteutumisen seuranta vaihtelee keskusteluista raporttien tekoon. Kaikissa yliopistoissa on tehty kemikaalikartoituksia. Myös riskien arviointimenetelmät ovat yleistyneet. Kuitenkin vain puolet yliopistoista (6/12) oli toteuttanut laajamittaisen riskien arvioinnin. Riskien arvioinnit toteutetaan usein projektiluontoisina. Yliopistoissa turvallisuuden seuranta perustuu pitkälti tarkastuksiin, työpaikkakierroksiin, ilmapiirikyselyihin sekä tapaturmaja sairauspoissaolotilastoihin. Yliopistojen osalta mittareista puuttuu selkeästi johtamista ja menettelytapoja mittaava seuranta. Myös tapaturmien ja läheltä-piti-tilanteiden tutkinta jää usein pintapuoliseksi. Jatkuva kehittäminen Vastaajista puolet (5/10) oli sitä mieltä, ettei jatkuva kehittäminen näy yliopistojen turvallisuustoiminnassa. Myös tässä yhteydessä mainittiin jälleen vähäiset resurssit. Toisaalta jatkuvaan kehittämiseen tarvitaan johdon ja henkilöstön sitoutumista sekä toiminnan mittaamista, jotka ainakin jossain määrin koettiin ongelmiksi. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Monet kyselyn kautta esiin tulleet kehittämistarpeet liittyvät turvallisuuskulttuuriin. Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma ehdottaa turvallisuuskulttuurin kehittämisen työpaikkatason toimenpiteiksi muun muassa toimintapolitiikkaa sitoutumista suunnittelua organisointia riskien arviointia ja hallintaa työkykyä ylläpitävää toimintaa koulutusta opastusta ja perehdytystä sekä tiedon kulun tehostamista. 302

11 Turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet yliopistoissa ja korkeakouluissa Yhteistyö Tutkimuksessa esiin tulleiden yliopistojen turvallisuustoiminnan kehittämistarpeiden perusteella voidaan erottaa joitakin avainmenettelyjä, joihin turvallisuustoiminnan suunnittelussa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Yksi tärkeimmistä kehitystarpeista on turvallisuuden vastuuhenkilöiden, turvallisuusasioissa mukana olevien organisaatioiden, laitosten ja yksiköiden, turvallisuuteen liittyvien ulkoisten sidosryhmien ja muiden toimijoiden yhteistyön lisääminen. Kuvassa 1 (s. 303) on esitetty yliopistojen tärkeimmät turvallisuustahot sekä joitakin esimerkkejä eri osa-alueita yhdistävistä turvallisuuteen liittyvistä asioista. Yhteistyön oleellisena tavoitteena on toimintojen ja turvallisuustavoitteiden yhtenäis- täminen niiltä osin kuin se on luontevaa. Yhteistyötahojen tulee pohtia yhdessä kehitysohjelmia ja toiminnan tavoitteita. Yhteistyötä suunniteltaessa avainasemassa on myös toimivan tiedonkulun kehittäminen. Koska yliopistoissa vastuu on hajautettu laitostasolle, tulee turvallisuuden vastuuhenkilöiden olla kiinteässä yhteydessä yksiköihin. Konkreettisesti tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi valitsemalla kaikilta laitoksilta yhdyshenkilöt eli niin kutsutut turvallisuusvastaavat. Johtotasolla voidaan myös muodostaa turvallisuustiimi tai -työryhmä, joissa on mukana esimerkiksi työsuojelupäällikkö, suojelujohtaja, kiinteistö- tai tilapalvelupäällikkö, laatupäällikkö sekä henkilöstöjohtaja. Tällainen ryhmä tukee turvallisuustoiminnan yhteistyötä tavoitteiden asettelussa ja kehittämisohjelmien laatimisessa. Yhteistyön var- Kuva 1. Yliopisto- ja korkeakouluympäristön turvallisuusasioihin liittyvä yhteistyökenttä. Työ ja ihminen 16 (2002):4,

12 M. Lanne mistaminen jo suunnitteluvaiheessa vähentää eri näkökulmien ristiriitoja ja parantaa konkreettisten vaihtoehtojen löytämistä. Työsuojelun, ympäristöasioiden, suojelutoiminnan ja kiinteistöturvallisuuden ohella yhteistyötä tulisi kehittää myös henkilöstöhallinnon kanssa. Jaksamiseen, henkiseen hyvinvointiin, työilmapiiriin ja turvallisuuskulttuuriin liittyvistä tekijöistä suuri osa on yhteydessä käytössä olevaan henkilöstöpolitiikkaan 25. Henkilöstön terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen ennakoiva toimintakulttuuri edellyttää myös työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistoiminnan lisäämistä. Myös kiinteistöyhtiön ja yliopiston yhteistyötä tarvitaan rakennuksiin liittyvän turvallisuuden varmistamisessa ja urakoitsijoiden valinnassa. Vastuut, koulutus ja perehdytys Jotta turvallisuusasioihin sitoutuminen voidaan varmistaa, tulee myös yksiköiden esimiehet perehdyttää turvallisuusvastuihin ja -velvollisuuksiin. Tämä edellyttää turvallisuusvastuiden selkeää määrittämistä. Yksikön turvallisuusvastaavan sekä esimiehen tulee huolehtia siitä, että henkilöstö tietää vastuunsa turvallisuusasioissa. Vastuun tiedostamista voidaan seurata esimerkiksi henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Vastuuasiat on myös mahdollista liittää osaksi yksikön laatukäsikirjaa. Myös henkilökunnan perehdytys tulee suunnitella tehokkaaksi ja perehdytyksen onnistumista tulee seurata keräämällä palautetta uusilta työntekijöiltä. Koulutuksella ja perehdytyksellä voidaan vaikuttaa osittain myös turvallisuuskulttuuriin. Perehdyttämällä yksiköiden esimiehiä turvallisuusvastuisiin ja -velvoitteisiin sekä toiminnan riskeihin voidaan turvallisuusajatteluun sitoutumista pyrkiä parantamaan 5, 7. Myös käytännön hätäpoistumisharjoituksilla on perehdyttävä ja opettava vaikutus hätätilanteen varalle. Turvallisuuden eri osa-alueiden vastuuhenkilöiltä ja muilta turvallisuusasioiden parissa työskenteleviltä henkilöiltä tulee kerätä palautetta. Vastuuhenkilöiden koulutustarpeen tunnistamisen tulee olla järjestelmällistä: tunnistamista varten tulee kehittää sopiva menettely. Tarpeen vaatiessa tulee järjestää 4, 5, 9, 12, 16, 17, 27 sopivaa koulutusta. Toiminnan seuranta Organisaation tulee olla selvillä turvallisuusasioihin liittyvästä lainsäädännöstä 3, 9, 12, 15, 17. Yliopistossa turvallisuuteen liittyvän lainsäädännön seuraaminen ja ymmärtäminen on luonnollisesti turvallisuusorganisaatioiden vastuulla. Myös jokaisessa yksikössä ainakin yhden ihmisen tulee olla perillä kyseistä yksikköä koskevasta lainsäädännöstä. Lainsäädännön tehokas seuranta on mahdotonta ilman riittäviä aikaresursseja sekä jonkinlaista järjestelmällisyyttä. Lainsäädännön seurantaa tulee kehittää myös mittaamalla lainsäädäntövaatimusten toteutumista 12. Vaarojen tunnistusta ja selvittämistä vaaditaan lainsäädännössä 13, 19, 20, 22, 24, Vaarojen tunnistaminen kannattaa liittää osaksi laajempaa riskien arviointia, jossa tunnistetaan samalla eri säädösten vaatimat sekä muut oleelliseksi nähdyt riskit ja vaarat 3, 12. Riskienhallinta ei saisi jäädä vain projektiluontoisten arviointien varaan. Jatkuva riskienhallinta edellyttää, että henkilöstö pyrkii jatkuvasti tunnistamaan nykyisiä toiminnan riskejä, varautumaan vaaratekijöihin sekä etsimään parannuskeinoja. Riskien arvioinnin tuloksia tulee myös hyödyntää tavoitteiden asettamisessa. Arviointien päivittäminen antaa tietoa parannustoimien tehokkuudesta. 1, 7, 9, 10 Lainsäädännön ohella myös turvallisuuteen liittyviä menettelyjä ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuutta tulee mitata. Turvallisuuden mittaamisessa on tavoitteena kerätä mittaustietoa teknisistä järjestelmistä, turvallisuuskulttuurista, johtamisjärjestelmistä ja menettelytavoista sekä ei-toivotuista tapahtumista 18. Kaikilta näiltä osa-alueilta tulee valita omaan toimintaympäristöön ja tiedon- 304

13 Turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet yliopistoissa ja korkeakouluissa saannin tavoitteisiin soveltuvat mittarit. Mittarit tulee valita siten, että ne antavat tietoa ongelmakohdista ja johtamisjärjestelmän puutteista. Eri mittareista saatava tieto tulee myös analysoida siten, että mittaamalla saadaan esiin päätöksentekoa tukevia asioita 6, 14. Tavoitteena on valita monipuolisesti erilaista tietoa antavat ennakoivat ja reagoivat mittarit 3, 12, 18. Yliopistojen osalta mittareista puuttuu selkeästi johtamista ja menettelytapoja mittaava seuranta. Yleensä johtamisjärjestelmien ja menettelytapojen mittarina voidaan käyttää toiminnan tasoa, järjestelmän vahvuuksia ja heikkouksia, tavoitteiden saavuttamista, velvoitteiden toteutumista sekä järjestelmän toimeenpanon ja ylläpidon onnistumista arvioivia auditointeja 1, 3, 12, 16, 17, 18, 27. Tämän lisäksi johto voi seurata määrävälein tehtävin katselmuksien avulla turvallisuuden johtamisjärjestelmän toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista 3, 12, 16, 17. Auditoinnit on mahdollista yhdistää laatuauditointeihin. Yksikkötasoilla toimintaa voidaan seurata myös itsearvioinnin avulla. Yliopistoissa myös tapaturmien tutkinta jää usein pintapuoliseksi. Läheltä-piti-tilanteiden ilmoittamiseksi olisi kehitettävä helposti vakiinnutettava ilmoitusmenettely. Työntekijöitä tulee kannustaa ja rohkaista ilmoitusten tekemiseen. Toiminnan seurannan kannalta on oleellista kehittää toimiva tiedonhallintajärjestelmä. Tiedonhallintajärjestelmään voi liittää muun muassa mittaustietoa (työhygieeniset mittaukset, sairauspoissaolot, tapaturmat, läheltä-piti-tilanteet, muut valitut mittarit), tietoa lainsäädännön seurannasta, riskien arviointien tulokset ja parannustoimenpiteet sekä auditoinnin tulokset. Tiedonhallintajärjestelmä auttaa toiminnan pitkäjänteisessä kehittämisessä ja tavoitteiden asettelussa. Jatkuva parantaminen Eräissä yliopistoissa tavoitteiden asettaminen perustuu esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseen ja lainsäädäntövaatimusten täyttämiseen. Käytännössä tavoitteet saatetaan asettaa vasta, kun ongelma ilmenee. Jos turvallisuustavoitteiden asettaminen perustuu vain havaittujen ongelmien korjaamiseen, unohtuu lainsäädännössä korostuva ennakoiva toiminta. Päämääriin liittyviä osatavoitteita tehtäessä tulee aina miettiä, miten tavoitteen toteutumista voidaan mitata. Näin voidaan arvioida tavoitteiden toteutumisen todelliset vaikutukset päämäärien saavuttamiseen. Jatkuvaan turvallisuuden kehittämiseen tarvitaan niin johdon kuin henkilöstön sitoutumista. Ilman systemaattista toiminnan mittaamista ja uusien tavoitteiden asettamista jatkuva kehittäminen on käytännössä mahdotonta. Kyselyn luotettavuus ja onnistuminen Kyselyn kaikki kysymykset laadittiin avoimeen muotoon, koska toimintojen organisoinnin oletettiin vaihtelevan yliopistoittain ja korkeakouluittain. Kysymysten avoimuus kuitenkin vaikeutti vastausten tulkintaa ja yhteismitallistamista. Tulosten kvantifioinnin avulla vastausten sisällöistä löytyi kuitenkin selkeitä yhtenäisiä linjoja. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 70 %, eli 14 yliopistoa 20:stä vastasi kyselyyn. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan vastanneet kaikkiin heille tarkoitettuihin kysymyksiin. Kustakin osa-alueesta (työturvallisuus- ja terveys, ympäristöturvallisuus, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus sekä väestönsuojelu) odotettiin vähintään 14 vastausta, mutta vastauksia saatiin noin Myös kaikille yhteisiin kysymyksiin oli usein vastattu yhdessä, jolloin saatujen vastausten määrä oli lähempänä 14:ää kuin 26:tta. Vastausten määrää luultavasti vähensi kysymysten suuri määrä ja avoin rakenne. Kysymysten määrä ja rakenne oli kuitenkin perusteltavissa sekä toimikentän laajuudella että pyrkimyksellä kartoittaa mahdollisimman kattavasti turvallisuusjohtamiseen ja lainsäädäntöön liittyvien oleellisten toimintojen nykyistä toteuttamis- Työ ja ihminen 16 (2002):4,

14 M. Lanne ta. Tavoite oli siis ensisijaisesti laadullisen, ei määrällisen, tiedon hankinnassa. Myös vastaajien ilmoittama resurssipula saattoi vaikuttaa vastaamatta jättämiseen. Vaikka yliopistojen toiminnoissa ja ongelma-alueissa esiintyi jonkin verran vaihtelua, voitiin keskeisimmät kehittämiskohteet kuitenkin selkeästi erottaa. Hyvät ja onnistuneet menettelyt toimivat kuitenkin enemmän yksittäisinä esimerkkeinä kuin koko yliopistojen tilannetta kuvaavina toimina. Kyselytutkimus antoi riittävät tiedot kehittämiskohteiden löytämiseksi. Lisäksi tutkimus antoi vinkkejä jatkotutkimuksessa toteutettavien kartoitusten kohteista sekä tiettyjen kysymysten tarpeellisuudesta. Kyselyn osalta tutkimusta voidaan pitää riittävän onnistuneena. Koska yliopistot eroavat huomattavasti toisistaan (esimerkiksi kauppakorkeakoulujen ja teknillisten korkeakoulujen riskit ovat hyvin erilaisia), vaatii käytännön kehittämistoiminta yliopistokohtaista lähtötilanteen arviointia. Esimerkiksi yhden yliopiston henkilökunnan näkemyksiä turvallisuusjohtamiseen liittyvistä asioista tullaan jatkossa kartoittamaan koko henkilökunnalle suunnatulla kyselyllä, jossa on sekä monivalistakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Jatkotoimenpiteet Projekti jatkui yliopistojen turvallisuustoimintaan liittyvien kehittämiskohteiden kartoittamisen jälkeen kokonaisvaltaisen turvallisuuden hallintajärjestelmän kehittämisellä. Vuoden 2003 alusta Valtion työsuojelurahasto on myöntänyt myös lisärahoitusta kyseisen hallintajärjestelmän testaamiseen. Testaaminen toteutetaan toimintatutkimuksena Tampereen teknillisellä yliopistolla, ja se sisältää hallintajärjestelmässä esitettyjen menetelmien toimivuuden ja vaikutusten tutkimisen. Tutkimuksen aikana turvallisuuden hallinnan menettelyjä pyritään kehittämään käytännön kokemusten kautta. Konkreettinen kehittämisohjelma on jo luonnosteltu. LÄHTEET 1. Accident-Free Steel. International Iron and Steel Institute, Committee on Human resources Working Group on Improving Steel Plant Safety Asetus työsuojelun valvonnasta 954/ BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Suomen Standardoimisliitto SFS, Helsinki EDUFI: Suomen koulutusjärjestelmä. [Verkkodokumentti.] [2002] [Viitattu ] Saatavissa: 5. Glendon I & McKenna E: Human safety and risk management. Chapman & Hall, London Henttonen T: Turvallisuuden mittaaminen. Diplomityö. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampere Kohti 0-tapaturmaa Työtapaturmien torjunnan toimintapoliittinen muistio. Työsuojelujulkaisuja 36. Sosiaali- ja terveysministeriö, Tampere Laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa 131/ Liuhamo M: Turvallisuuden johtaminen pk-yrityksessä. Diplomityö. Tampereen teknillinen korkeakoulu, Tampere Murtonen M: Riskien arviointi työpaikalla työkirja. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Tampere Määräaikaiset työsuhteet ja sosiaaliturvajärjestelmän kestävyys Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9/2000. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu ] Saatavissa: 12. OHSAS 18002:fi Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät. Ohjeita OHSAS 18001:n soveltamiseksi. Suomen standardoimisliitto SFS. 13. Pelastustoimiasetus 857/ Reason J: Managing the Risk of Organizational Accidents. Aldershot, Ashgate Ruuhilehto K & Kuusisto A: Turvallisuuskulttuuri mitä se on? TUKES-julkaisu 3/1998. Turvatekniikan keskus, Helsinki

15 Turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet yliopistoissa ja korkeakouluissa 16. SFS-EN ISO Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset. Suomen standardoimisliitto SFS, SFS-EN ISO Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista, järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä. Suomen standardoimisliitto SFS, van Steen J (toim.): Safety performance measurement. Institution of Chemical Engineers, Warwickshire STMp sikiön kehitykselle ja raskaudelle vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran arvioimisesta 931/ STMp työnantajan velvollisuudeksi säädetystä se yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän työterveyshuollosta 1348/ Työsuojelun tietopankki [WWW] Saatavissa: http//fi.osha.eu.int 22. Työterveyshuoltolaki 743/ Työturvallisuus kohti maailman kärkeä työtapaturmaohjelma Sosiaali ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto, Tampere Työturvallisuuslaki 229/ Työturvallisuuslakitoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 2001:13. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. [Verkkojulkaisu.] [Viitattu ] Saatavissa: 26. Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus [Verkkodokumentti.] [Viitattu ] Saatavissa: 27. Warning A: Safety Management Systems. Chapman & Hall, Lontoo Vna kemiallisista tekijöistä työssä 715/ Vnp käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/ Vnp näyttöpäätetyöstä 1405/ Vnp työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 716/ Vnp työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta 115/ Vnp työntekijöiden suojelusta työssä esiintyvän melun aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta 1404/ Vnp ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvästä syöpävaaran torjunnasta työssä 1153/ Yliopistolaki 645/1997. tutkija, DI Marinka Lanne, Tampereen teknillinen yliopisto, Turvallisuustekniikka Tampere Työ ja ihminen 16 (2002):4,

16 artikkelit Nuorten työssä käyvien työkykyindeksi Veikko Kujala, Marita Väärälä, Ellen Ek, Tuija Tammelin, Jouko Remes ja Jaana Laitinen Työkykyindeksi on kehitetty ennustamaan työkyvyttömyyttä, ja se on työterveyshuollon asiantuntijoiden laajalti käyttämä subjektiivinen työkyvyn mittari, jota käytetään myös nuorten työssä käyvien seurannassa. Parhaiten tunnetaan yli 50-vuotiaiden työkykyindeksin viitearvot, mutta nuorten työikäisten kattavat viitearvot puuttuvat. Artikkelissa kuvataan työkykyindeksin tulokset 3 725:ltä 31-vuotiaalta henkilöltä sekä työkykyindeksin jakauma koulutustason ja työtilanteen mukaan. Tämän tutkimuksen aineiston muodostivat Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin henkilöt, jotka työskentelivät vuonna 1997 Pohjois-Suomessa tai Helsingin ympäristössä. Työkykyindeksin mediaani tässä aineistossa oli miehillä 42 pistettä ja naisilla 41 pistettä. Työkykyindeksin pistearvot painottuivat sekä miehillä että naisilla korkeisiin arvoihin. Nuorten työssä käyvien työkykyindeksin pisteet olivat korkeampia kuin aiemmin kuvatut vanhempien ikäluokkien työkykyindeksipisteet. Miesten osuudet työkykyindeksin eri luokissa olivat seuraavat: 32 % luokassa erinomainen (pisteet 44 49), 57 % hyvä (37 43), 10 % kohtalainen (28 36) ja 1 % luokassa huono (7 27). Naisilla vastaavat osuudet olivat 23 %, 61 %, 14 % ja 1 %. Sekä nuorilla miehillä että nuorilla naisilla työkykyindeksi oli yhteydessä koulutustasoon. Työkykyindeksin pistearvo riippuu vahvasti iästä, joten nuorten työssä käyvien (25 35-vuotiaat) työkykyindeksin pisteluvut on tarpeen arvioida erillään vanhemmista ikäryhmistä. Avainsanat: työkyky, väestötutkimus, nuoret aikuiset, kyselytutkimus, työterveyshuolto JOHDANTO Työssä jaksaminen, työkyvyn ylläpitäminen ja työkyvyn edistäminen ovat olleet viime vuosina keskeinen osa yhteiskunnan työmarkkina- ja sosiaalipoliittista keskustelua. Suurten yritysten laatujärjestelmien ja henkilöstötilinpäätösten myötä yrityksille ja työyhteisöille on tullut tarve mitata ja seurata henkilöstön hyvinvointia 4. Työkykyä ylläpitävä toiminta on otettu usein yhdeksi työterveyshuollon ja työsuojelun painopistealueeksi. Yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että työkyvyn menettämisen uhka tiedostetaan mahdollisimman varhain sekä yksilö- että työyhteisötasolla, jotta voidaan käynnistää tai tehostaa tarvittavia työkykyä ylläpitäviä toimenpiteitä. Työyhteisötason tietoa tarvitaan yrityksessä henkilöstöpoliittisen päätöksenteon pohjaksi. Nuorten työssä käyvien työkyvystä ei ole Suomessa ollut paljonkaan tutkimustietoa. Kuitenkin työkykyä ylläpitävä toiminta tulee kohdistaa kaikkiin työssä oleviin heidän työuransa eri vaiheissa. Sekä julkisen että yksityisen alan työterveyshuolloissa työkykyindeksi on ainoa laajassa käytössä oleva työkykymittari. Työkykyindeksi perustuu vastaajan valintoihin annetuista vaihtoehdoista. Työkykyindeksin kysymyksiin vastaamiseen vaikuttavat yksilöllisen terveydentilan lisäksi vastaajan suku- 308

17 Nuorten työssä käyvien työkykyindeksi puoli, ikä ja työn muoto. Nämä on otettu huomioon antamalla viitearvot sukupuolen, iän ja työn perusmuodon mukaan 1, 18. Työkykyindeksi kuvaa henkilön subjektiivista työkykyä vastaushetkellä verrattuna hänen elinaikaiseen parhaimpaan subjektiiviseen työkykyynsä. Se huomioi vastaajan näkökulmasta työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset, psyykkiset voimavarat sekä sairauksien määrän, sairauksien aiheuttaman haitan työssä, sairauspoissolopäivien lukumäärän sekä subjektiivisen ennusteen työkyvystä kahden vuoden kuluttua. Työkykyindeksi kuvaa poikkileikkaustilanteen vastaajan sen hetkisestä työuran vaiheesta. Se ei kuitenkaan yksinään ole riittävä vastaajan työkyvyttömyyden arvioinnissa. Työyhteisön ja yhteiskunnan tila välittyy työkykyindeksiin vain vastaajan subjektiivisten kokemusten perusteella. Työkykyindeksi perustuu paljolti Työterveyslaitoksen Ikääntyvien kuntatyöntekijöiden seurantatutkimuksen tietoihin 17. Kunta-alan työntekijöiden neljän vuoden seurantatutkimuksessa alhainen työkykyindeksi ennusti näiden työntekijöiden 50-vuotiaana ilmenevää työkyvyttömyyttä. Ennenaikaisesti eläkkeelle siirtyi alhaisimman indeksiluokan henkilöistä kolmannes, kun taas hyvään työkykyindeksiluokkaan sijoittuneista eläkkeelle siirtyi vain noin yksi prosentti 20. Saman hankkeen 11-vuotisseurannan aikana siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle lähes kaksi kolmesta niistä, joiden työkyky oli todettu huonoksi. Toisaalta runsas kolmasosa niistä, jotka olivat jatkaneet samassa ammatissa seuranta-ajan ja joilla oli alussa huono työkykyindeksi, olivat pystyneet parantamaan työkykyään 19. Työterveyshuolto käyttää työkykyindeksiä usein yhtenä työkyvyn arviointikeinona terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten yhteydessä. Sen avulla työterveyshuolto pyrkii tunnistamaan riittävän varhain tukitoimia tarvitsevat työntekijät ja työyhteisöt, ja työkykyindeksiä käytetään myös toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin 3, 18. Menetelmä on hyvin dokumentoitu ikääntyneiden kunta-alan työntekijöiden seurannassa, mutta valitettavan vähän tiedetään työkykyindeksin soveltuvuudesta nuorten työkyvyn mittariksi. Työkyvyttömyyden uhan tunnistaminen on tarpeen myös nuoren työntekijän kohdalla, jotta tarvittavat ammatilliset kuntoutustoimet voidaan käynnistää oikea-aikaisesti. Nuorilla työntekijöillä työkykyindeksin tarkoituksena ei ehkä olekaan lääkinnällisen kuntoutustarpeen tunnistaminen tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ennustaminen. Nuoren työikäisen kohdalla työn sopeuttaminen työntekijän edellytyksiin voi vaatia yksilön ammatillisten valmiuksien kehittämistä ja jopa ammatin vaihtoa. Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyindeksin viitearvojen soveltaminen työyhteisöihin, joissa on paljon nuoria työntekijöitä, voi johtaa virheelliseen johtopäätökseen tukitoimenpiteiden tarpeesta, ja osa nuorten kuntoutustarpeesta jää tunnistamatta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten työssä käyvien miesten ja naisten työkykyindeksin viitearvot. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan 31-vuotiaiden työkykyindeksin pistearvojen eroja koulutustason, työtilanteen ja toimialan mukaan. AINEISTO JA MENETELMÄT Aineisto on poikkileikkausaineisto, joka kerättiin vuosina osana laajaa Pohjois-Suomen vuonna 1966 syntyneiden 31- vuotistutkimusta. 11, 14 Seurantakohortti perustettiin vuonna 1966, jolloin kohorttiin otettiin kaikki Oulun ja Lapin lääneissä sinä vuonna syntyneet lapset (n = ). Tietojen keräys aloitettiin jo syntyvän lapsen äidin raskauden aikana, ja tietoja täydennettiin välittömästi tutkittavien syntymän jälkeen sekä heidän ollessaan 1-, 14- ja 31-vuotiaita. Vuonna 1997 kohorttiin kuuluvia 31-vuotiaita oli elossa henkilöä eli 95% koko kohorttiin syntyneistä. Vuoden tutkimuksessa tehtiin postikysely kaikille, joiden osoitetiedot löytyivät (n = ). Työ ja ihminen 16 (2002):4,

18 V. Kujala, ym. Tutkimusjoukon muodostivat nyt raportoitavassa tutkimuksessa ne Oulun tai Lapin läänissä vuonna 1966 syntyneet henkilöt, jotka vuonna 1997 asuivat Pohjois-Suomessa tai pääkaupunkiseudulla, vastasivat postikyselyyn, osallistuivat terveystarkastukseen ja täyttivät työkykyindeksiä koskevat kysymykset sekä antoivat kirjallisen suostumuksen käyttää kerättyjä tietoja tutkimustarkoituksessa. Tässä tutkimuksessa aineisto rajattiin lisäksi vastausajankohtana työssä käyviin henkilöihin (kuva 1 s. 310). Postikysely sisälsi taustatietojen (siviilisääty, koulutus, ammatti), työtilanteen sekä työaikamuodon lisäksi mm. nykyisiä ja aikaisempia sairauksia koskevat kysymykset. Muut työkykyindeksin kysymykset esitettiin terveystutkimuksen yhteydessä kynämikroteknologiaa hyödyntäen. Työkykyindeksi voitiin postikyselyyn ja kynämikrokysymyksiin vastanneista laskea 96 %:lle (n = 3 725) Pohjois-Suomessa tai pääkaupunkiseudulla työssä olevalle 31-vuotiaalle, vuonna 1966 Oulun tai Lapin läänissä syntyneelle henki- Kuva 1. Pohjois-Suomen 1966-syntymäkohortin 31-vuotistutkimuksen (postikysely ja terveystutkimus) vuokaavio (Kujala ym. 2002). 310

19 Nuorten työssä käyvien työkykyindeksi Taulukko 1. Aineiston kuvaus taustamuuttujien suhteen (siviilisääty, koulutus, ammatti tai toimi) Pohjois-Suomen syntymäkohortin 31-vuotistutkimuksessa (n=3725). taustamuuttuja mies nainen % (n) % (n) siviilisääty naimisissa avoliitossa naimaton asumuserossa, eronnut tai leski yhteensä (tieto puuttuu, n = 13) koulutus ei ammattikoulutusta ammattikoulu, ammattikurssi opistotasoinen koulutus, ammattikorkeakoulu korkeakoulututkinto muu koulutus, koulutus kesken yhteensä (tieto puuttuu, n = 28) ammatti tai toimi johtajat ja ylimmät virkamiehet erityisasiantuntijat asiantuntijat toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät palvelu-, myynti- ja hoitotyöntekijät maanviljelijät, metsätyöntekijät ym rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät prosessi- ja kuljetustyöntekijät muut työntekijät ja sotilaat yhteensä (tieto puuttuu, n = 25) Taulukko 2. Tutkimusjoukon (n = 3 725) ja koko maan 31-vuotiaan työikäisen väestön (n = ) jakauma kotikunnan kuntatyypin mukaan vuonna kuntatyyppi kohortti 66 koko maa % (n) % (n) kaupunkimaiset kunnat 61 (2 256) 73 (38 967) taajaan asutut kunnat 15 (575) 12 (6 453) maaseutumaiset kunnat 24 (894) 15 (8 187) lölle. Taulukossa 1 (s. 311) kuvataan tämän tutkimusjoukon jakautuminen koulutustason, siviilisäädyn ja asuinalueen mukaan. Lisäksi taulukossa 2 (s. 311) esitetään tutkimusjoukon alueellinen jakauma tilastollisen suuralueen ja kotikunnan kuntatyypin mukaan. Työkykyindeksi koostui seitsemästä osaalueesta 18. Laajan postikyselyn ja 31-vuotiaille tyypillisten sairauksien vuoksi nuorten työikäisten tutkimuksessa sairauksia koskevat kysymykset osiossa III poikkesivat hieman yleensä käytetystä työkykyindeksistä (taulukko 3 s. 312). Työ ja ihminen 16 (2002):4,

20 V. Kujala, ym. Taulukko 3. Työkykyindeksissä lueteltavat sairaudet ja tässä tutkimuksessa 31-vuotiaille työssäkäyville annetut sairauksia koskevat kysymykset. Työkykyindeksi nykyiset sairaudet 31-vuotiaille annetut kysymykset tuki- ja liikuntaelinten sairaus selän yläosa, kaularangan kulumavika/toistuva kiputila selän alaosa kulumavika/toistuva kiputila iskiasoireyhtymä raajojen (kädet, jalat) kulumavika/toistuva kiputila nivelreuma muu tuki- ja liikuntaelinten sairaus, mikä? verenkiertoelinten sairaus verenpainetauti sepelvaltimotauti, (rasitus)rintakipu (angina pectoris) sairastettu sydänveritulppa, sydäninfarkti sydämen vajaatoiminta muu verenkiertoelinten sairaus, mikä? hengityselinten sairaus toistuvat hengitysteiden tulehdukset (myös nielurisa- ja poskiontelon tulehdukset sekä ohimenevä keuhkoputkentulehdus) pitkäaikainen keuhkoputkentulehdus pitkäaikainen nuha keuhkoastma keuhkojen laajentuma keuhkotuberkuloosi muu hengityselinten sairaus, mikä? mielenterveyden häiriö mielisairaus tai vakava mielenterveyden ongelma (esim. vakava masennustila, mielialahäiriö) lievä mielenterveyden häiriö tai ongelma (esim. lievä muu mielenterveysongelma masennustila, jännittyneisyys, ahdistuneisuus, unihäiriö) hermoston ja aistimien sairaus kuulosairaus, kuulovamma silmäsairaus, silmävamma (muu kuin taittovika) hermoston sairaus (esim. halvaus, hermosärky, migreeni, epilepsia) muu hermoston ja aistimien sairaus ruoansulatuselinten sairaus sappikivet, sappisairaus maksa- tai haimasairaus maha- tai pohjukaissuolen haava maha- tai pohjukaissuolen katarri/ärsytystila paksunsuolen katarri/ärsytystila muu ruoansulatuselinten sairaus, mikä? virtsa- tai sukupuolielinten sairaus virtsateiden tulehdus munuaissairaus sukuelinten sairaus (esim. naisilla munasarjatulehdus, miehillä eturauhastulehdus) muu virtsa- tai sukuelinten sairaus, mikä? *niska, takaraivo *selän alaosa *iskias *hartia, olkapää nivelreuma muu nivelsairaus kohonnut verenpaine, verenpainetauti rintakipu rasituksessa (angina pectoris) muu sairaus tai vamma, mikä? sydämen toimintavajaus synnynnäinen sydänvika **toistuvia hengitystietulehduksia keuhkoputkentulehdus, keuhkokatarri allerginen nuha (mm. eläimiin tai siitepölyihin liittyen, esim. heinänuha) astma keuhkonlaajentuma, pitkäaikainen muu sairaus tai vamma, mikä? muu sairaus tai vamma, mikä? mielisairaus, psykoosi masennus, depressio kuuloelinten sairaus tai vamma silmäsairaus tai vamma epilepsia tai migreenipäänsärky muu hermoston sairaus sappikiviä, sappirakkotulehdus muu sairaus tai vamma, mikä? maha-tai pohjukaissuolihaava muu sairaus tai vamma, mikä? muu sairaus tai vamma, mikä? muu sairaus tai vamma, mikä? pitkäaikainen virtsatietulehdus, munuaistulehdus munasarjatulehdus (naiset), eturauhastulehdus (miehet) klamydiatulehdus visvasyylä (kondylooma) herpes sukuelimissä muu sukuelinten tulehdus 312

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Hankkeen tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on kunta-alan työpaikkojen turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012 2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Loppuseminaari 12.4.2016 1 Hankkeen valvonnan tavoitteet Keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015. Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö 2015 Taustaa valvontahankkeen käynnistymiselle Kuntasektorilla on tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua

Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Varautuva, turvallinen opiskelu- ja työpaikka -reaktiivisesta kohti proaktiivista koulua Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Turvallisuuspäällikkö Tiina Ranta ja lehtori Soili Martikainen 20.04.2015 www.laurea.fi

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi

Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,

Lisätiedot

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA Työturvallisuuspäivän alueseminaari 28.4.2017 Seinäjoki Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä Seinäjoen kaupunki / Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua Tervetuloa! 4.5.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for Safety and Health at Work

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1 Hyvinvointia työstä Esimerkki 1 Työsuojelun yhteistoiminta Jarmo Vorne Jaana Luomanen Yhteistoiminnan ydin Johtaminen päätöksenteko, tavoitteet Yhteistoiminta suunnittelu, koordinointi, tiedonvälitys Työn

Lisätiedot

Miten johdan turvallisesti kasvu- ja oppimisympäristöä? Mitä eroa onko johdettavana päiväkoti vai ammatillinen oppilaitos?

Miten johdan turvallisesti kasvu- ja oppimisympäristöä? Mitä eroa onko johdettavana päiväkoti vai ammatillinen oppilaitos? Miten johdan turvallisesti kasvu- ja oppimisympäristöä? Mitä eroa onko johdettavana päiväkoti vai ammatillinen oppilaitos? Aluehallintovirasto Tiina Ranta ja Soili Martikainen Arjen turvallisuustyön lähtökohdat

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot