ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Finnfoam Oy:n lämmöneristelevytuotantotoiminnan muuttamista, Salo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30.1.2013. ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Finnfoam Oy:n lämmöneristelevytuotantotoiminnan muuttamista, Salo"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 14/2013/1 Dnro ESAVI/18/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Finnfoam Oy:n lämmöneristelevytuotantotoiminnan muuttamista, Salo LUVAN HAKIJA Finnfoam Oy Satamakatu SALO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lämmöneristelevytehdas sijaitsee Meriniityn teollisuusalueella noin 500 metriä Salon keskustan lounaispuolella. Nykyinen toiminta sijaitsee osoitteessa Satamakatu 5 (r:no ). Laajennettu ja uusi toiminta tulee sijoittumaan osoitteeseen Satamakatu 3 (r:no ). Kiinteistöt ovat yrityksen ja sen taustalla olevien tahojen omistuksessa. Laitoksen käyntiosoite on Satamakatu 5, SALO. Yrityksen toimialatunnus (TOL2008) on HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdat 6a ja 6b ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 6a ja 6b. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA PÄÄTÖKSET Yrityksellä ei ole laitoksen toiminnalle aiempaa ympäristölupaa. Vakuutukset Hakijalle on ilmoitettu ympäristövahinkovakuutuksen lakisääteisyydestä. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kiinteistöt sijaitsevat lainvoimaisessa yleiskaavassa TY-merkityllä alueella, jossa on erityisesti huomioitava ympäristövaikutukset. Oikeusvaikutteisessa asemakaavassa kiinteistöt ovat teollisuusalueeksi merkityllä alueella (T-11). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Meriniityn teollisuusalueen toimintojen takia alueella on paljon raskasta ajoneuvoliikennettä mm. naapurustossa sijaitsevien puutavaraliikkeiden, rakennusliikkeen varaston ja valmisbetonitehtaan vuoksi. Lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin metriä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Salonjoen vastarannalla hieman keskustan suuntaan Hornin kaupunginosassa, jossa sijaitsee myös teollisuuslaitoksia Tehdaskadun varrella. Laitoksen läheisyydessä sijaitsee runsaasti teollisuutta, kuten metalliteollisuutta (mm. valimo ja kemiallinen pintakäsittelylaitos), elekronikkateollisuutta, auto-, rauta- ja puutavaraliikkeitä, varastotiloja, elintarviketeollisuutta, kuljetusliikkeiden terminaaleja, graafista teollisuutta ja kaukolämpölaitos. Tehdas sijaitsee kahdella tontilla Satamakadun ja Örninkadun risteysalueella. Örninkatu kulkee tonttien välistä. Satamakadun keskustan puoleisessa päässä on matalahko rautatien alikulkusilta, joten keskustan suunnasta Satamakatua pitkin kulkee pääasiassa kevyttä ajoneuvoliikennettä. Koko Meriniityn teollisuusalue on alavaa savimaata, eikä se ole pohjavesialuetta. Lähin Natura-alue on noin kilometrin päässä länteen sijaitseva Viurilanlahden alue (FI ) ja sen kanssa osittain päällekkäinen Vaisakon alue (FI ), joka on paitsi Natura-alue, myös luonnonsuojelualue.

3 3 HAKEMUS Yleiskuvaus toiminnasta XPS-eristelevyjen tuotanto Laitoksella valmistetaan XPS-eristelevyjä (extruded polystyrene, suulakepuristettu polystyreeni). Eristelevyjä valmistetaan kysynnän mukaan kolmessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa kolmella tuotantolinjalla. Tuotantoprosessin pitkän käynnistys- ja pysäytysvaiheen vuoksi tuotannon on toimittava keskeytyksettä tuotteen korkean ja tasaisen laadun takaamiseksi sekä hukkaprosentin minimoimiseksi sekä energiankäytön tehostamiseksi. Eristelevyjä käytetään lämmöneristeenä rakennuksissa sekä routaeristeenä. Lisäksi tehdas valmistaa laastipintaisia XPS-ytimisiä märkätilalevyjä sekä matala- ja passiivienergiarakentamiseen paksuja eristelevyjä jotka kootaan kuumaliimauksella ohuemmista eristelevyistä. XPS-eristelevyjen tuotanto on alkanut Joensuunkadulla vuonna Nykyiset ponneaineet ovat olleet käytössä vuodesta Nykyiselle paikalle tuotanto on muuttanut vuonna Finnfoam Oy on luopunut halogenoitujen kloorifluorihiilivety-yhdisteiden (HCFC-yhdisteiden) käytöstä ja siirtynyt ympäristöystävällisemmän valmistusteknologian käyttöön. Olemassa oleva XPS-eristelevytuotanto lisääntyy ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus ja päästöt lähestyvät luvanvaraisuuden kynnysarvoja. Nykyinen tuotantokapasiteetti mahdollistaa toiminnan laajentumisen siten, että luvanvaraisuuden kynnysarvot ylittyvät ja lisäksi on tarkoitus nostaa kapasiteettia ja lisätä tuotantoa konekantaa lisäämällä. XPSeristelevytuotanto säilyy muilta osin ennallaan. XPS-eristeiden tuotanto työllistää noin 40 henkilöä. Tehtaan tämänhetkinen tuotantokapasiteetti tonnia ja käyttöaste noin 70 %. Tuotannossa ei käytetä palonsuoja-aineita, jotka yleisesti sisältävät bromia. EPS-eristelevyjen tuotanto Yritys laajentaa tuotevalikoimaansa ja ryhtyy valmistamaan EPSeristelevyjä (expanded polystyrene, soluuntuva polystyreni) alkuvuodesta EPS-eristelevyjen tuotannossa ilmaan vapautuu pentaania. Tarkka tuotantomäärä määräytyy kysynnän mukaan. Valmistustekniikkana tulee olemaan jatkuvatoiminen muotti, jossa valmistetaan suoraan halutun paksuinen levy, jota ei enää työstetä. Yleisimmin käytetyssä EPS:n valmistustekniikassa tehdään paksu paisute, josta leikataan halutun paksuisia levyjä. EPS-eristeen tuotannossa päästöt kohdistuvat ilmaan ja ovat tuotantovaiheessa raaka-aineesta poistuva pentaani sekä tuotantoon tarvittavan höyryn tuottamiseen käytettävän raskasöljylämpökeskuksen savukaasupäästöt. EPS-eristeiden tuotanto tulee työllistämään noin 10 henkilöä.

4 4 Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti XPS-eristelevyjen valmistuksessa käytetään etanolia keskimäärin 170 tonnia vuodessa. Tuotantokapasiteetin noustessa myös etanolin kulutus kasvaa. Kulutus ei kuitenkaan ole vuositasolla suoraan verrannollinen tuotettuun eristemäärään koska eri tiheyksisten eristeiden valmistuksessa käytetään eri määrä etanolia tuotetonnia tai tuotekuutiometriä kohti. Hakija esittää lupapäätöksen sitomista 500 t/a etanolin tai fluorihiilivetykaasun (HFC) määrään. Tuotantomäärät ja raaka-aineenkulutus XPS-tuotanto (1000 m 3 ) Polystyreeni (t) Etanoli (t) Hiilidioksidi (t) HFC-yhdisteet (t) Käyttömäärät on poistettu päätöksestä hakijan pyynnöstä Väriaineita (t) Suunniteltu EPS-lämmöneristelevyjen valmistusmäärä on t/a, mikä vastaa suurin piirtein raaka-aineena käytettävän EPS-helmien määrää 8000 t/a. Tuotantoprosessit XPS-eristelevyjen tuotanto XPS-eristelevy valmistetaan jatkuvatoimisella linjalla, jossa ensin suljetussa ruuvisylinterissä sulatetaan polystyreeni ja sulaan polystyreenimassaan sekoitetaan korkeassa paineessa ponneaineena käytetyt hiilidioksidi ja etanoli sekä tiettyjä erikoistuotteita valmistettaessa käytettävät muut aineet, kuten HFC-yhdisteet. Sula muovimassa puristetaan paineella ulos koneen suuttimen kautta normaaliin ilmanpaineeseen kalibrointilevyjen väliin, jolloin massa paisuu hallitusti haluttuun paksuuteen, jäähtyy ja kiinteytyy. Eristelevy liukuu jatkuvana nauhana pitkää tuotantolinjaa pitkin jäähtyen yhä edelleen. Katkaisun jälkeen levyn päät työstetään haluttuun muotoon ja tarkkaan pituuteen jyrsimällä, jonka jälkeen levyt pakataan. Työstön yhteydessä vapautuu hiilidioksidia ja pieniä määriä etanolia rikkoutuneista solukoista. Kaasut ohjautuvat purunpoistojärjestelmän kautta ulos. Jyrsinnästä syntyvä puru siirtyy suljetussa purujärjestelmässä varastosiiloon ja sitä kautta jatkokäsittelyyn. Jatkokäsittelyssä jyrsintäpuru syötetään extruderiin, jossa puru sulatetaan jolloin siitä vapautuu soluissa oleva hiilidioksidi ja etanoli käsittelykoneen kaasunpoistoaukon kautta. Muovi granuloidaan ja syötetään takaisin tuotantoon. Kysynnän vaihtelun aiheuttaman tuotantotarpeen huippuja tasataan suurella valmiiden tuotteiden varastolla. Näin saadaan lomien ja huoltoseisokkien vaatimat tuotantotauot riittävän pitkiksi ja kysynnän vuodenaikavaihteluiden vaikutukset tehtaan työntekijöitten työllisyyteen minimoitua. EPS-eristelevyjen tuotanto EPS-eristelevyjen valmistus alkaa raaka-aineen esipaisutuksella eli esivaahdotuksella, jossa raaka-ainehelmi paisutetaan vesihöyryn avulla halut-

5 5 tuun tilavuuspainoon lopputuotteesta riippuen. Esipaisutetta stabiloidaan muutamasta tunnista useaan vuorokauteen välivarastossa jotta helmi lujittuisi ja siitä poistuisi kosteutta ja ylimääräistä pentaania. Stabilointivaraston tilavuus on yhteensä noin 300 m 3. Esipaisutteesta ja prosessissa syntyneistä hukkapaloista murskatusta materiaalista valmistetaan vesihöyryllä paisuttamalla jatkuvatoimisessa muotissa suoraan halutun kokoinen ja paksuinen eristelevy. Koska eriste valmistetaan suoraan valmiiksi tuotteeksi, jatkokäsittelyssä tuote ainoastaan pakataan ja siirretään varastoon odottamaan kuljetusta asiakkaille. Yleisimmin käytettyyn EPS-eristeen valmistustekniikkaan verrattuna työvaiheet vähenevät ja sitä kautta pentaanipäästölähteitä on vähemmän. Tuotannossa syntyvät hukkapalat murskataan ja käytetään kokonaisuudessaan uudelleen raaka-aineen joukossa. Suunnitelmien mukaan EPS-eristelevyjen tuotanto on kysynnän mukaan käynnissä kolmessa vuorossa. Kattilalaitos Raskasta polttoöljyä polttavan vuonna 1990 käyttöönotetun Högfors kattilan polttoaineteho on hakijan ilmoittamien tietojen perusteella arvioiden noin 1,8 MW, jota käytetään hakijan ilmoittaman mukaan ennen EPSeristelevyjen tuotannon aloittamista noin % säädöllä. EPSeristeiden tuotannossa tarvitaan höyryä, joka kehitetään raskasöljykattilan avulla. Raskasöljykattilalla tuotetaan nyt lämpöä tehdaskiinteistöön. Jatkossa kiinteistön lämmitys hoituu tuotannon hukkalämmöllä. Kemikaalit ja raaka-aineet XPS-eristeiden tuotannon pääraaka-aineet ovat seuraavat: - lasinkirkas polystyreeni (cas: ) granulaattina - hiilidioksidi (cas: ) - etanoli (cas: ) Tuotannossa voidaan käyttää tietyissä erikoistuotteissa myös seuraavia kemikaaleja ja raaka-aineita: - 1,1,1,2-tetrafluorietaani (cas: , HFC 134a) - pentaani (cas: ) - butaani (cas: ) Lisäksi käytetään pieniä määriä väriainetta granulaattina sekä talkkia (cas: ). Valtaosa polystyreenistä tulee säiliötoimituksina ja varastoidaan ulkona sijaitsevissa terässiiloissa. Pieni osa polystyreenistä toimitetaan kg:n säkeissä, joissa raaka-aine myös säilytetään sisävarastossa. Polystyreenin keskimääräinen varastointimäärä on noin 300 tonnia. Hiilidioksidi varastoidaan 20 m 3 :n maanpäällisessä painesäiliössä. Etanoli toimitetaan tehtaalle säiliöautolla josta se pumpataan kahteen maanalaiseen säiliöön, joiden yhteistilavuus on noin 25 m 3. Säiliöt ovat lasikuituseinäisiä, eikä niissä ole erillistä valuma-allasta. Säiliöt ovat kooltaan 10 ja 15 m 3. Säiliöt on varustettu täyttöputken vieressä sijaitsevalla täyttötason ilmaisevalla mekaanisella mittarilla. Säiliöihin johtaa maan pinnalta teräskannella suojat-

6 6 tu tarkastusputki/-luukku, jonka kautta tyhjät säiliöt on mahdollista tarkastaa. Myös talkki tulee tehtaalle säiliöautolla ja varastoidaan 30 m 3 :n terässiilossa ulkona. Väriaineen kulutusmäärä on hyvin pieni ja se varastoidaan 20 kg:n säkeissä sisätiloissa enimmäisvarastointimäärän ollessa noin kg. Liimauksessa käytettävä kuumaliima on granulaatteina ja varastointimäärä noin kg. EPS-eristeiden tuotannossa pääraaka-aine on polystyreenihelmet (EPS, expandable polystyrene), joissa on enintään noin 6 p-% pentaania (n-pentaanin ja isopentaanin seos). Kulutetusta raaka-aineesta (EPS) noin 3 % päätyy hukkapaloiksi, jotka käytetään uudelleen. Polystyreeni tulee tehtaalle kiinteänä, ponneainetta sisältävänä helmenä 1000 kg:n pahvipakkauksissa. Raaka-aine varastoidaan alkuperäispakkauksissaan tuuletetussa varastohallissa. Enimmäismäärä varastossa on noin 300 tonnia. Pentaani toimii jalostusprosessissa ponneaineena ja poistuu suurimmaksi osaksi tuotteesta valmistusprosessin ja varastoinnin aikana sekä valmiista eristelevystä sen vanhetessa. Pentaanista jää valmiiseen tuotteeseen raaka-aineen pentaanipitoisuudesta riippuen noin 17 % (lopputuotteen pentaanipitoisuus on noin 1 p-%). Laitoksella vastaanotetaan kierrätyspolystyreeniä, kuten EPS-eristeitä. Polttoaineet Tehtaalla käytetään trukkien polttoaineena moottoripolttoöljyä. Vedenhankinta ja viemäröinti Raskasöljykattilassa käytetään polttoaineena vähärikkistä öljylaatua. XPS-eristelevyjen tuotannossa käytetään vettä jäähdytykseen. Jäähdytysvesi kiertää suljetussa järjestelmässä. Jäähdytysvesi otetaan omasta kaivosta ja sen määrä on hakemuksessa arvioitu olevan muutama sata kuutiometriä vuodessa. EPS-eristelevyjen tuotannossa vettä tarvitaan höyryn tuotantoon ja jäähdytykseen. Höyryntuotantoon vettä arvioidaan kuluvan noin m 3 /a. Höyryntuotannon vesi tullaan osin ostamaan Liikelaitos Salon Vedeltä ja osin käytetään omaa kaivoa. Jäähdytysjärjestelmä tullaan liittämään olemassa olevaan jäähdytysjärjestelmään, joten kokonaisvedenkulutus tulee kasvamaan hieman jäähdytyskapasiteetin kasvun myötä. Talousvesi ostetaan Liikelaitos Salon Vedeltä ja sen määrä on 480 m 3 /a. Tuotantoprosessissa ei synny jätevesiä.

7 7 Liikenne ja liikennejärjestelyt Örninkadulla ja Satamakadulla on runsaasti raskasta ajoneuvoliikennettä. Tehdasalueen liikenne on järjestetty siten, että pääosa raaka-ainetta Satamakatu 5:een tuovista ajoneuvoista tulee ja lähtee Satamakadun puolelta. Lähtevän tavaran liikenne on yksisuuntaista siten, että autot ajavat sisään Satamakadun puolelta ja ulos Örninkadulle, josta osa suuntaa Satamakadulle (kaakkoon) ja osa Joensuunkadulle (luoteeseen) ja niitä kautta Meriniitynkadulle josta joko tielle no 110 tai 52. Salon kaupungin keskusta-alueen liikennerajoitusten vuoksi keskustaan suuntautuvan tavaraliikenteen määrä on pieni. Satamakatu 3:n liikenne on taas järjestetty siten, että tontille ajetaan sisään Örninkadulta, ja ulos Satamakadun puolelta. Sekä lastaava että purkava liikenne kulkee samaa yksisuuntaista reittiä. Örninkadulla tonttien liittymät eivät ole kohdakkain, näin vältytään suoraan kadun ylittävältä yhdysliikenteeltä, jota muutenkin suunnitelmien mukaan tulee olemaan vähän koska materiaali tulee siirtymään eri tonteilla sijaitsevien rakennusten välillä Örninkadun ylittävää yhdysputkea pitkin. Raskasta ajoneuvoliikennettä käy tehtaalla vuodenajasta riippuen ajoneuvoa vuorokaudessa lastaamassa tai purkamassa. Valmiiden tuotteiden lastaus tapahtuu arkipäivisin klo 6 22 välisenä aikana. Viikonloppuisin ei ole lastauksia. Tehdasalueen sisäinen trukkiliikenne tapahtuu pääosin sisätiloissa koska tuotantotilat ovat suorassa yhteydessä varastotiloihin, joissa myös lastaus tapahtuu. Kesäaikaan osa tavarasta varastoidaan piha-alueella jolloin on jonkin verran trukkiliikennettä myös ulkona piha-alueella. Energiankulutus Sähkönkulutus laitoksella vuonna 2010 oli 5,9 GWh. Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset Raskasta polttoöljyä laitoksella vuonna 2010 kului 90 tonnia. Kemikaalien jakautumista tuotteeseen, vesiin, ilmaan ja jätteisiin on hakemuksessa arvioitu seuraavasti: Kemikaali CASnumero Luokitus Käyttö Päästön jakautuminen (%) (t/a) tuote vesi ilma jäte Etanoli R (500) Isobutanoli R10 -¹ 96 4 N-pentaani² R12,R51/53, R65-R67 Isopentaani² R12,R51/53, -³ R65-R67 Raskas R / polttoöljy ¹ sisältyy etanolin lukuarvoihin ² EPS-raaka-ainehelmien mukana ³ sisältyy n-pentaanin lukuihin

8 8 Kuormitus vesiin ja viemäriin Kiinteistöjen saniteettijätevedet (noin 480 m 3 /a) johdetaan kaupungin viemäriverkostoon. Prosessivesiä ei XPS- ja EPS-eristelevyjen valmistuksessa synny ja jäähdytysjärjestelmä on suljettu. Piha-alueiden hulevedet johdetaan hulevesiviemäröinnin kautta kaupungin hulevesiviemäriin. Hulevesikaivoissa ei ole öljynerotusta. Päästöt ilmaan XPS-eristelevyjen tuotanto XPS-eristelevyjen työstön ja työstöpurun jatkokäsittelyssä vapautuu ilmaan etanolia hakijan arvion mukaan noin 10 t/a nykytuotannolla. XPS-eristelevyjen tuotannon kapasiteetti kaksinkertaistuu vaiheittain vuosina Enimmäistuotannolla etanolin päästön ilmaan olisi noin t/a (4 % etanolin kokonaismäärästä). Arvio perustuu konsernin Liettuan tehtaalla tehtyihin mittauksiin ja prosessin keskimääräiseen työstöhukkaan sekä murskatun ja uudelleen kovaksi muoviksi sulatetun levyn määrään, jossa kaikki eristeen sisältämä etanoli on laskettu vapautuvaksi ilmaan. Etanolin talteenottoa varten on suunnitteilla kondensointilaitteisto purunsulatuslaitteiston poistokaasujen pakokanavaan. Laskelmien mukaan suunnitellulla talteenottolaitteistolla etanolista voitaisiin ottaa talteen t/a, jolloin päästö olisi t/a. Koska suunnitellun kaltaista kondensiolaitteistoa ei ole missään olemassa, ovat talteenottoteho ja kokonaispäästö teoreettisia arvioita. Tuotannossa syntyy myös hiilidioksidipäästöjä noin 400 t/a. Tehtaalla ei ole keskitettyä hiilidioksidin tai etanolin poistojärjestelmää, vaan päästöt ovat hajapäästöjä ilmanvaihdon yleispoistojen sekä purujärjestelmän kautta. Osa etanolipäästöistä keskittyy tuotannosta syntyvän purun jatkokäsittelylaitteiston kohdalle. Tästä poisto on järjestetty erikseen. Poistoputket sijaitsevat noin 10 metrin korkeudessa. EPS-eristelevyjen tuotanto EPS-eristelevyjen tuotannossa vapautuu pentaania (n-pentaania ja isopentaania) yhteensä noin 400 t/a (83 % EPS-helmien sisältämästä pentaanista). Pentaanipäästöjä laskettaessa oletetaan, että valmiin tuotteen pentaanipitoisuus on 1 %. Tuotanto- ja varastotiloihin ei ole mahdollista rakentaa keskitettyä pentaanin keräily- ja poistojärjestelmää, vaan päästöt ovat hajapäästöjä ilmavaihdon yleispoiston kautta. Pentaanipäästöjen lähteet sijoitetaan metrin korkeuteen. Raskasöljykattilan piipunkorkeus on 30 metriä. Hakemuksessa todetaan, että tehtyjen selvitysten perusteella pentaanin talteenottolaitteiston rakentaminen ja talteen otetun pentaanin hyödyntäminen

9 9 energiana jälkipolttolaitoksessa ei ole varteenotettava vaihtoehto sillä tekniset ratkaisut ovat raakileita ja niiden toimintavarmuus on huono. Hakemuksessa todetaan, että Euroopassa ei ole toiminnassa yhtään talteenotto- ja hyötykäyttölaitteistoa. Pentaanipäästöä voidaan pienentää matalapentaanisen raaka-aineen käytöllä, mutta se heikentää tuotteiden kilpailukykyä. Osaa raaka-aineista ei ole saatavana matalapentaanisina. Matalapentaaninen raaka-aine edustaa tällä hetkellä parasta käyttökelpoista tekniikkaa EPS-eristeiden tuotannossa. Normaalin EPS-raaka-aineen pentaanipitoisuus on noin 6 p-% ja matalapentaanisen 3 p-%. Raaka-aineesta riippumatta lopputuotteessa on noin 1 painoprosenttia pentaania. Suunnitellulla tonnin vuosituotannolla pentaanipäästöt normaalilla raaka-aineella olisivat noin 400 tonnia ja matalapentaanisella raaka-aineella noin 250 tonnia vuodessa. Tehdas rakennetaan siten, että, pentaanin talteenotto on mahdollista rakentaa, kun tekniikka riittävästi kehittyy. Melu ja tärinä Jätteet Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu on selvitetty vuonna Tehtaan aiheuttamasta melusta ei ole tullut huomautuksia tai selvityspyyntöjä naapurustosta tai viranomaisilta. Satamakadun puolella äänilähteinä ovat kaksi pientä siirtopumppua sekä polystyreenin siirrosta aiheutuva ääni putkistossa. Näiden äänien taso on alhainen. Tehtaan Örninkadulle avautuvan sisäpihan puolella on merkittävin tehdasrakennuksen ulkopuolella oleva äänilähde; puruimurit, -sykloni ja -sulo. Purujärjestelmä on uusittu vuonna Aikaisempi purujärjestelmä sijaitsi tehdasrakennuksen katolla, jolloin imurien äänet pääsivät leviämään ympäristöön esteettä joka suuntaan. Uusi järjestelmä sijaitsee maan tasossa ja sitä rajaa kahdelta suunnalta tehdasrakennuksen seinät ja yhdeltä kaksi suurta raaka-ainesiiloa. Tuotantolaitteiden aiheuttama ääni on tasaista jatkuvasti toimivien pumppujen ja puhaltimien aiheuttamaa ääntä jossa ei ole merkittäviä tasonvaihteluita. Merkittävimmät äänilähteet on pyritty sijoittamaan siten, että niiden ääni suuntautuu rakennusten suojaavan vaikutuksen ansiosta teollisuusalueen suuntaan, poispäin asutuksesta. Selvityksen perusteella toiminta ei aiheuta melua tai tärinää ympäristöön. Mittaustulosten ja niiden pohjalta tehtyjen mallinnusten perusteella äänitaso lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla jää huomattavasti alle ohjearvojen (Vnp 993/1992). Hakemuksessa on esitetty laitoksella syntyvien jätteiden määrä jätenimikkeineen vuosina seuraavasti: Jätelaji Jätenimike Jätemäärä (t/a) sekajäte paperi ja pahvi puu jäteöljy * 1 jäteöljy * metalliromu ,5 muovi sekalainen muovijäte * Vaarallinen jäte

10 10 Tuotantoprosessista ei synny jätteitä. Paperi, pahvi, puu ja muovijätteet ovat tehtaalle tulevien toimitusten pakkauksia tai tehtaalla käytettävien pakkausmuovien rullanloppuja ja -hylsyjä. Päästöt maaperään Laitoksen normaalitoiminnassa ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Tiedossa ole aikaisemmankaan toiminnan aiheuttamaa pilaantumista. Piha-alueet ovat lähes kokonaan asfaltti- tai betonilaattapintaisia. Öljysäiliöt ovat maanpäällisiä ja suoja-altaalla varustettuja. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (bat) soveltamisesta Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Toimiala ei kuulu EU:n toimesta laadittavien parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen (bref) soveltamisaloihin. Esimerkiksi polymeerien valmistusta käsittelevä bref ei kata polystyreenipohjaisten eristemateriaalien valmistusta. Hakemuksessa todetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta seuraavaa: - XPS-eristeIevyjen valmistuksen osalta Finnfoam Oy:n käyttämää tekniikkaa voidaan pitää parhaana mahdollisena. XPS-eristeIevyjen valmistuksen alkaessa vuonna 1982 ponnekaasuna käytettiin CFC-kaasuja, jotka aikanaan korvattiin HCFC-kaasuilla. Vuonna 1999 Finnfoam Oy ensimmäisenä eristevalmistajana maailmassa luopui kokonaan HCFCkaasuista ja siirtyi hiilidioksidin käyttöön ponnekaasuna. Kun vielä 2002 siirryttiin nykyisiin tuotantotiloihin, joiden suunnittelussa on energiatehokkuus ja tuotannon hukkalämmön hyödyntäminen huomioitu monin tavoin, voidaan Finnfoam Oy:n käyttämää XPS-eristelevyjen valmistustekniikkaa pitää toimialan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana niin käytettyjen aineiden vaarallisuuden, päästöjen määrän ja laadun, raaka-aineiden hyödyntämisen, energiankäytön tehokkuuden kuin ympäristöön kohdistuvien yhteisvaikutustenkin osalta. - EPS-eristelevyjen tuotannossa on tarkoitus ottaa käyttöön paras mahdollinen tuotantotekniikka jota edustaa jatkuvatoiminen tuotantolinja blokkitekniikan sijaan. EPS-eristelevyjen tuotannon höyrynkehitykseen tullaan käyttämään olemassa olevaa 1,5 MW:n raskasöljykattilaa. Kattilaa käytetään tällä hetkellä kiinteistön lämmitykseen mutta uusien tuotantolinjojen myötä koko kiinteistön lämmitys saadaan hoidettua tuotannon hukkalämmöllä joten päästöt näiltä osin säilyvät nykyisellä tasolla. Jäähdytysjärjestelmästä otetaan hukkalämpö talteen ja sillä lämmitetään Satamakatu 5:n sekä osin Satamakatu 3:n kiinteistö. Sähkön ominaiskulutusta on pienennetty 37 % vuodesta vaihtamalla tuotantoja varastotilojen valaistukset led-valoihin ja käyttämällä tehokkaampia lämmönvaihtimia sekä yrityksen itse kehittämää lämmön talteenottojärjestelmää.

11 11 TARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Tehtaan toiminnan käyttötarkkailu on päivittäistä silmämääräistä tarkkailua sekä raaka-aineiden, erityisesti hiilidioksidin ja etanolin, jatkuvaa kulutuksen ja prosessiin menevän annostelun seurantaa. Kattilalaitoksella suoritetaan käyttötarkkailua mm. savukaasuanalysaattorilla. Päästötarkkailu Hakemuksessa esitetään, että kattilalaitoksen päästöt mitataan ulkopuolisen tahon toimesta kolmen vuoden välein. Mittaustulosten perusteella lasketaan vuosittainen päästö ilmaan, joka raportoidaan valvovalle viranomaiselle. EPS- ja XPS-eristelevyjen tuotannon päästötarkkailu esitetään hakemuksessa tehtävän lupaviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. laitoksen nykyinen tarkkailu kuvataan seuraavasti: XPS-eristelevyjen tuotannossa seurataan jatkuvasti hiilidioksidin ja etanolin kulutusta ja tuotantolaitteiden annostelua, mutta ei suoriteta varsinaisia päästömittauksia, ellei niihin erityistä syytä ilmene. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön muodostuvat laitoksen normaalitoiminnassa etanoli-, pentaani- ja hiilidioksidipäästöistä ilmaan. Finnfoam Oy:n tehtaan normaalitoiminta ei vaikuta alueen luontoon tai luonnonsuojeluarvoihin. Vuonna 2012 laaditun leviämismallilaskelman perusteella etanolipäästön ollessa 17,2 t/a laajennuksen jälkeen ilman etanolipitoisuuden vuosikeskiarvo laitoksen piha-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ylittää 0,3 µg/m 3 ollen enimmillään 0,6 µg/m 3. Etanolipitoisuuden vuosikeskiarvo ylittää 0,1 µg/m 3 noin 600 metrin säteellä laitoksesta. Etanolipitoisuuden korkein 8 tunnin liukuva keskiarvo on laitosalueella enimmillään 11 µg/m 3 ja alle 2 µg/m 3 noin 500 metrin säteellä laitoksesta, pois lukien laitoksen kaakkoispuolella sijaitseva Lukkarinmäki, jonka etelä luoteissektoreilla korkein 8 tunnin liukuva keskiarvo on 2 4 µg/m 3 vielä noin kilometrin päässä laitokselta. Korkein etanolin tuntikeskiarvo on 28 µg/m 3 laitoksen piha-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä ja 8 10 µg/m 3 tuntikeskiarvoja on vielä runsaan kilometrin päässä laitoksesta erityisesti laitoksen pohjois-kaakkosektoreilla. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (voc; etanoli ja pentaani yhdessä) korkein vuosikeskiarvo etanolipäästön ollessa 17,2 t/a ja pentaanipäästön 401 t/a on laitoksen koillispuolella junaradan kohdalla 139 µg/m 3. Vuosikeskiarvona yli 25 µg/m 3 voc-pitoisuuden alue rajoittuu laitoksen eteläpuolella

12 12 alle kilometrin päähän laitoksesta ja pohjois-itäpuolella alle kahden kilometrin päähän. Voc-yhdisteiden korkein 8 tunnin liukuva keskiarvopitoisuus rajoittuu 200 metrin päähän laitoksesta ollen enimmillään selvityksen mukaan µg/m 3. Noin 600 metrin päässä laitokselta voc-yhdisteiden korkein 8 tunnin liukuva keskiarvopitoisuus on alle 700 µg/m 3. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksessa on arvioitu XPS-eristeiden tuotannossa merkittävimmän ympäristöriskin olevan tulipalo. Osa tuotantotiloista on palotekniseltä luokaltaan P1. Varastotilat ja osa tuotantotiloista on palotekniseltä luokalta P3. Kaikki tilat on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä. XPSeristelevyjen valmistuksesta ei synny päästöjä vesistöön tai maaperään. Koneet, joissa on öljyä, on sijoitettu siten, että mahdolliset öljyvuodot on helppo havaita ja kerätä talteen. Osissa laitteita on valuma-altaat alla ja muut on asennettu pinnoitetun betonilattian päälle. Koneitten sisältämät öljymäärät ovat suhteellisen pieniä. Tehdasalueella on imeytysainetta varattuna mahdollisia kemikaalivahinkotilanteita varten. Käytetty imeytysaine toimitetaan Ekokem Oyj:lle. Myös EPS-eristelevyjen tuotannossa merkittävin ympäristöriski on hakemuksen mukaan tulipalo mutta yleisimmin käytettyyn valmistustekniikkaan verrattuna käyttöönotettavasta valmistustavasta on poistettu kokonaan palovaarallinen kuumalankaleikkausvaihe. Lisäksi kaikki tuotanto- ja varastotilat varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty Hakemuksen johdosta on pidetty neuvottelu , missä yhteydessä on myös tutustuttu laitokseen. Muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Salon kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuuluttamisesta on lisäksi ilmoitettu Salon Seudun Sanomat -sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

13 13 Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Salon kaupungilta ja Salon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut lausunnossaan, että hakemuksesta ei selviä käytetäänkö eristeiden tuotannossa palonsuoja-aineita. Muilta osin asia voidaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ratkaista hakemuksen perusteella. 2) Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (rakennus- ja ympäristölautakunta) on antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Finnfoam Oy:n ympäristölupa hakemuksesta, joka koskee lämmöneristelevyjen tuotannon muuttamista hakemuksessa esitetyllä tavalla: Laitoksen toiminnasta ei ole valitettu kunnan terveydensuojelueikä ympäristönsuojeluviranomaisille. Toiminta sijaitsee teollisuusalueeksi kaavoitetulla alueella, joten maankäytöllisiä rajoituksia toiminnalle ei ole. Suoritettujen melu -ja ilmanlaatuselvitysten mukaan nykyisestä tai laajentuvasta toiminnasta ei odoteta olevan haittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Raskaan polttoöljyn korvaamiseen ympäristöystävällisemmällä polttoaineella on hyvä varautua tuotantotavan sen mahdollistaessa. Asunto-osakeyhtiö Salon Asemanpuiston hallitus muistuttaa, että lupaviranomaisen tulee kiinnittää huomiota tulevan toiminnan mahdollisesti aiheuttamaan meluun ja melusta aiheutuva haitta asumiselle tulee pyrkiä minimoimaan. Hakijalle on ja annettu tilaisuus vastineiden jättämiselle ja jättämissään vastineissa hakija toteaa seuraavaa: Finnfoam Oy on pyrkinyt huomioimaan ja minimoimaan ympäristöön kohdistuvan haitat jo tuotannon laajennuksen suunnitteluvaiheessa. Tuotannon laajentamiseen liittyvässä hallilaajennuksessa varastotilat on sijoitettu kaupungin puoleiseen päähän, jolloin varasto muodostaa melukatkon tuotantotilojen ja mm. As Oy Salon Asemanpuiston väliin. Lastaukset hoidetaan sisätiloissa ja ajo varastoon tapahtuu kauimmaisesta mahdollisesta kohdasta lähimpiin asuinrakennuksiin verrattuna. Lisäksi kaikki uudistuotannon koneet ja laitteet sijoittuvat sisätiloihin, jolloin ulospäin tuotannon merkittävimmät äänilähteet ovat ilmanpoistohormit.

14 14 Finnfoam Oy on jo alustavasti suunnitellut luopumista polttoöljystä. Uusi lämpökeskus sijoittuisi alustavan suunnitelman mukaan noin 100 metriä lounaaseen nykyisestä lämpökeskuksesta, eli poispäin lähimmistä asuinrakennuksista ja kaupungin keskustasta. Finnfoam Oy ei koko 30-vuotisen toimintansa aikana ole käyttänyt palonsuoja-aineita eikä suunnitelmissa ole aloittaakaan niiden käyttöä. Polystyreenieristeissä palonsuoja-aineista saatu hyöty on niin paljon haittoja pienempi, että alusta asti on katsottu paremmaksi olla käyttämättä näitä aineita. Ympäristöhaittojen lisäksi palonsuoja-aineet haittaavat myös tuotantoprosessia. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Salon Meriniityn teollisuusalueella sijaitsevan Finnfoam Oy:n eristelevytehtaan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee enintään noin m 3 :n XPS-eristelevyjen tuotantoa sekä tonnin EPS-eristelevyjen tuotantoa. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat pentaanipäästöt saavat olla vuosikeskiarvona enintään 40 kg ostettua raaka-ainetonnia (EPS) kohden laskettuna ja alkaen vuosikeskiarvona enintään 35 kg ostettua raaka-ainetonnia (EPS) kohden. Toiminnanharjoittajan on mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle suunnitelma toimenpiteistä, joilla vuoden 2016 alusta voimaan tuleva raja-arvo saavutetaan. 2. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat etanolipäästöt saavat olla vuosikeskiarvona enintään 5 % laitoksen etanolin kulutuksesta, kuitenkin enintään 25 tonnia vuodessa. 3. Laitoksen raskasöljykattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 140 mg/m 3 n Lisäksi alkaen raskasöljykattilan savukaasujen typenoksidipitoisuus saa olla enintään 900 mg/m 3 n typpidioksidiksi laskettuna ja rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 850 mg SO 2 /m 3 n. Raja-arvot koskevat kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Määräys ei koske ylös- ja alasajotilanteita. 4. Raskasöljykattilassa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia.

15 15 5. Raskasöljykattilan savukaasut on johdettava ilmaan vähintään 30 metriä korkean savupiipun kautta. Savukaasun virtausnopeus savuhormissa on oltava vähintään 5 m/s. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä asetuksen 445/ :n 2 ja 3 momenttien mukainen selvitys savupiipun korkeuden riittävyydestä, joka sisältää tarvittaessa leviämismallilaskelman. Päästöt vesiin ja viemäriin 6. Hulevedet on johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Melu ja tärinä Raskasöljykattilan nuohousvedet on esikäsiteltävä neutraloimalla ja selkeyttämällä ennen niiden johtamista viemäriin tai ne on kerättävä talteen ja toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. Öljytuotteiden käsittelyalueiden ja öljysäiliön suoja-altaan vedet sekä muut vedet, jotka voivat sisältää öljyä on johdettava öljynerottimeen. Öljynerottimet on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jonka toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus saa olla enintään asetuksen 445/ :n 2 ja 3 momenttien mukainen. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo. Kaivo on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että sille on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Vesien käsittelyyn käytettävät erottimet on pidettävä toimintakuntoisina ja ne on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Tarvittavat muutostyöt öljyerotusjärjestelmiin on toteutettava mennessä. 7. Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua sellaista melua, josta johtuen ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) lähimpien asuintalojen pihalla päiväaikaan (kello ) ylittää 55 db ja yöaikaan (kello ) 50 db. Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista tässä lupamääräyksessä annettuun raja-arvoon. Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaa melua, esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava nopeasti. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Laitoksen tuotannossa saa hyödyntää raaka-aineena muualta tuotavaa kierrätyspolystyreeniä ja EPS-jätettä. Raaka-aineena käytettävä jäte on varastoitava sisätiloissa, suljetuissa varastokonteissa tai vastaavasti niin, että roskaantuminen estetään. 9. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä.

16 16 Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena ja toissijaisesti energian tuotannossa. Syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. 10. Kaatopaikalle toimitettavien talousjätteestä poikkeavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä jätteiden perusmäärittelyllä ja vuosittain tehtävillä vastaavuustesteillä. Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Kaatopaikkakelpoisuustodistus on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. 11. Vaaralliset jätteet (aik. ongelmajätteet) on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. 12. Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavien jätteiden siirroista tulee laatia jätelain (646/2011) mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Varastointi 13. Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida vallitiloissa, joiden tilavuus vastaa vähintään vallitilassa olevan suurimman säiliön tilavuutta ja nestemäiset polttoaineet kaksoisvaippasäiliöissä tai omissa vallitiloissaan, joiden tilavuus on vähintään 110 % suurimman säiliön tilavuudesta. Samassa vallitilassa ei saa varastoida kemikaaleja, jotka keskenään reagoidessaan aiheuttavat palo- tai räjähdysvaaran tai muodostavat terveydelle tai ympäristölle vaarallisia yhdisteitä, eikä kemikaaleja, jotka vuototilanteessa voivat syövyttää vallitilassa olevia muita säiliöitä. 14. Kemikaalisäiliöiden varoaltaiden tai vallitilojen tulee olla tiiviit ja rakenteeltaan sellaiset, että ne kestävät varastoitavien kemikaalien vaikutuksia vähintään kaksi vuorokautta. Vallitilojen poistoputkien tulee olla venttiilein varustettuja ja venttiilit tulee pitää suljettuna. Vallitiloihin tai muihin varoaltaiksi luettaviin tiloihin kertyneitä sade- ja sulamisvesiä ei saa johtaa viemäriin tai hulevesiviemäriin ennen kuin niiden likaantumattomuus on selvitetty. 15. Säiliöajoneuvojen purkupaikkojen tulee olla rakenteeltaan, muotoilultaan ja pinnoitukseltaan sellaisia, ettei kemikaaleja pääse häiriö- tai onnettomuustapauksissakaan virtaamaan ympäristöön, viemäriin tai imeytymään maaperään.

17 17 Poikkeukselliset tilanteet 16. Poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten mahdollisiin kemikaalivahinkoihin, on varauduttava ennakolta. Energiantuotantolaitoksen poikkeuksellisten tilanteiden varalta on oltava toimintasuunnitelma. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Alueiden, joilla käsitellään kemikaaleja, on oltava asfaltoituja. 17. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön, maaperään, pohjavesiin tai jätemateriaalien kertymistä alueelle, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. 18. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito, tarkkailu ja raportointi 19. Laitoksen toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjaa. Siihen on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Laitoksen toiminnasta on laadittava tarkkailusuunnitelma, joka sisältä tuotantoprosessien ja energiantuotantolaitoksen käyttö- ja päästötarkkailun. Tarkkailusuunnitelman tulee pitää sisällään vähintään tämän päätöksen mukaisen käyttö- ja päästötarkkailun sekä energialaitoksen osalta asetuksen 445/ ja 17 sekä liitteen 2 mukaiset tiedot. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 20. Laitoksen tuotantotoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan on mitattava kolmen vuoden välein. Ensimmäiset mittaukset tulee suorittaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Mittaustulokset tulee esittää siten, että niiden perusteel-

18 18 la voidaan laskea tuotantopäivien ja tuotantomäärien avulla päästöt välivuosien osalta. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Salon alueen yhteisiin ilmanlaatuselvityksiin (ilmanlaatumittaukset ja bioindikaattoriseuranta) aiheuttamisperiaatteen mukaisella kustannusosuudella. Selvitykset tulee tarvittaessa toteuttaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Osallistumisvelvoite koskee ainoastaan selvityksiä, joissa seurataan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vaikutuksia. Energiantuotantolaitoksen päästöjä on lisäksi alkaen tarkkailtava seuraavasti: - savukaasujen lämpötilaa ja happipitoisuutta on seurattava jatkuvatoimisilla mittalaitteilla - polttoaineiden laadun ja määrän seuranta on suoritettava asetuksen (445/2010) liitteen 2 taulukon 1 mukaisesti - kattiloiden hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava kertamittauksina joka kolmas vuosi. Ensimmäiset kertamittaukset on tehtävä vuoden 2018 aikana. Kertamittausten mittaussuunnitelma on toimitettava viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle - öljynerottimista poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä vuoden 2018 aikana, öljynerottomien öljytilan täyttymisestä ilmoittavan hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vuoden välein ja öljynerottimet on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. 21. Hakijan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin: - vuotuiset tuotantomäärät (t/a) ja tuotannon käyntiajat (h/a) ja kattiloiden käyntiajat (h/a) - tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden, kierrätysraaka-aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden määrät (t/a) - päästöt ilmaan (voc; etanoli, pentaani) päästökohteittain ja päästöjen laskentaperusteet sekä energiantuotantolaitoksen päästöt ilmaan - veden käyttötiedot (m 3 /a) - energian kulutus (GWh) ja vuoden aikana toteutetut energiansäästötoimenpiteet - laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden määrät, luokittelu ja toimituspaikat. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) liitteessä 4 esitettyä jaottelua. - selvitys vuoden aikana toteutetuista tai suunnitteilla olevista muutoksista kemikaalien käytössä - päästömittaustulokset ja -raportit

19 19 - yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) sekä ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään valvovan viranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Raportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. 22. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. 23. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, jätehuoltoa ja maaperänsuojelua koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja mahdollisesta lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen ja sen määräysten mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä

20 20 Lupamääräysten yleiset perustelut naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettu huomioon toiminnan luonne, toiminta-alueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Tehdyn leviämismalliselvityksen perusteella toiminnasta aiheutuu lähiympäristöön vocyhdisteiden päästöjä, mutta käytetyt liuotinaineet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että on ennalta arvioitavissa, ettei pitoisuuksilla ole merkittäviä terveys- tai ympäristövaikutuksia. Päästöraja-arvot sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Yleisesti ottaen on arvioitu, että toiminnassa on otettu huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lähimmät Natura verkostoon kuuluvat alueet sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä laitoksesta. Tehdyn leviämismalliselvityksen perusteella on arvioitavissa, ettei toiminnan voc-yhdisteiden päästöillä ei ole kuitenkaan vaikutusta lähimpiin suojelualueisiin. Ympäristönsuojeluasetuksen 37 :ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoisen tekniikan (bat) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun laitos toimii tämän ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Luparatkaisussa on otettu huomioon voimaan tulleet ympäristönsuojelulain muutokset ja jätelaki siten, kuin laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) sekä jätelain (646/2011) 148 ja 149 edellyttävät. Lain voi-maan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätekirjanpitoa, jäteluokitusta ja siirtoasiakirjoja koskevat säädökset liittyvät laajemmin jätehuollon koko toimintakenttään, minkä vuoksi niiden osalta on sovellettu voimaan tulleita säädöksiä. Luparatkaisussa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Ympäristönsuojelulain mukaista jätteen käsittelytoiminnalta vaadittavaa vakuutta ei EPS-jätteen tai kierrätyspolystyreenin käytön osalta ole pidetty tarpeellisena. Vakuus voidaan ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan jättää

21 21 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut vaatimatta muulta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Käytettävällä kierrätyspolystyreenilla ja EPS-jätteellä korvataan prosessin raaka-aineita. Jätteen varastointi jää ennalta arvioiden määrältään suhteellisen vähäiseksi. Vakuudella katettava kustannus olisi koko toimintaan suhteutettuna merkityksetön. Raskasöljykattilan määräykset on annettu polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (445/2010) mukaisesti, koska kattila on osa muutoin ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kattila on katsottu asetuksen mukaiseksi olemassa olevaksi energiantuotantoyksiköksi, koska se on ollut toiminnassa ennen edellä mainitun asetuksen voimaantuloa. Eristetehtaan toiminnan muutoksen johdosta ei ole kuitenkaan katsottu, että kattilan toiminta olisi samalla olennaisesti muuttunut (ympäristönsuojelulaki 28 :n 3 momentti), joten vähimmäisvaatimukset on pääosin määrätty voimaantulevaksi asetuksen mukaisen siirtymäajan mukaan ( alkaen). Lupamääräykset 1 2. Laitoksen toiminnasta aiheutuvista haitoista merkittävimmät ovat haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt, joita on tarpeen rajoittaa alailmakehän otsonin muodostumisen hillitsemiseksi. Hakemuksen mukaisilla päästömäärille laitos olisi alueellisesti yksi merkittävimmistä voc-yhdisteiden päästölähteistä. EPS-eristeiden tuotannon pentaanipäästöön pystyy hakemuksen perusteella vaikuttamaan raaka-ainevalinnalla. Aluehallintovirasto katsoo lisäksi, että päästöjä on mahdollista rajoittaa ohjaamalla sellaisten prosessien poistokaasut, joissa pentaanipitoisuus on korkea (pentaaniraaka-aineen esivaahdotuksen poistokaasut), käsiteltäväksi jälkipolttolaitokseen voimaan tulevan lupamääräyksen mukaisen raja-arvon saavuttaminen on mahdollista joko raaka-ainevalinnalla ja prosessin optimoinnilla ja/tai jälkipolttolaitoksen käyttöönotolla. Toiminnanharjoittajalle on kuitenkin tarpeen antaa useamman vuoden siirtymäaika tarvittavien muutoksien toteuttamiseksi. Suunnitelma teknisistä muutoksista raja-arvon saavuttamisesta on tarpeen toimittaa valvovalle viranomaiselle ennen toimenpiteiden toteuttamista, jotta voidaan arvioida toimenpiteiden riittävyyttä ja tarvetta mahdollisten lisämääräysten antamiseksi. XPS-eristelevyjen tuotannossa voc-yhdisteiden päästöt ovat selvästi EPSeristelevyjen tuotantoa pienemmät ja hakija on tehnyt aikaisemmin muita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan lupamääräyksen mukainen enimmäispäästö edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (YSL 43 ) Lupamääräykset 3 5. Laitoksen raskasta polttoöljyä käyttävän kattilalaitoksen enimmäispäästöarvot ja piipun korkeutta koskevat vaatimuksen perustuvat asetuksen 445/2010 5, 6 ja 7 :iin. Käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuutta kos-

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro ESAVI/516/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Varissuon Lämpö Oy:n lämpökeskuksen ympäristöluvan (Lounais-Suomen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 101/2013/1 Dnro ESAVI/26/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Solvik Holdingsin autopurkamotoimintaa Tattarisuolla,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla

Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla 1/YMPLA 27.1.2016 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla 27.1.2016 3 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 Alastaro 29.1.2016 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Suomen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2014/1 Dnro ESAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2014 ASIA Kymenlaakson Jäte Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee Keltakankaan jätekeskuksen jätteiden

Lisätiedot

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 216/2011/4 Dnro ESAVI/152/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 76/2007/4 vesijohdon ja paineviemärin rakentamiselle

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Kooste Eteläsataman toimintaa koskevan ympäristöluvan (ympäristönsuojelulaki 86/2000, 55 ) lupamääräysten tarkistamispäätöksestä

Kooste Eteläsataman toimintaa koskevan ympäristöluvan (ympäristönsuojelulaki 86/2000, 55 ) lupamääräysten tarkistamispäätöksestä 1 21.4.2016 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 131/2014/1 (Dnro ESAVI/297/04.08/2012), annettu 30.6.2014 Kooste Eteläsataman toimintaa koskevan ympäristöluvan (ympäristönsuojelulaki 86/2000,

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö

Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti kuivaamalla, Köyliö Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2010/2 Dnro ESAVI/152/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA Novagro Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee lannoitteiden valmistusta orgaanisista jätteistä termisesti

Lisätiedot

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011.

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa 9.12.2011. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 46/2012/1 Dnro ISAVI/106/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2012 ASIA HAKIJA Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y-26-111) peruuttaminen, Kiuruvesi. Pohjois-Savon elinkeino-,

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 PÄÄTÖS Nro 3/2014/1 Dnro PSAVI/106/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2014 ASIA Jätemateriaalien käsittelytoimintojen ympäristölupa Kemintullin teollisuusalueella, Kemi LUVAN HAKIJA Tieysi Oy

Lisätiedot

varastointia koskevan ympäristölupapäätöksen muutos, Forssa

varastointia koskevan ympäristölupapäätöksen muutos, Forssa Etelä-Suomi Päätös Nro 73/2014/1 Dnro ESAVI/33/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2014 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen raaka-aineen varastointia koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013. Annettu julkipanon jälkeen Päätös Etelä-Suomi Nro 100/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Ekokem- Palvelu Oy:n Keltakankaan pilaantuneiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(5) 28 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(5) 28 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen 1(5) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 28 YLO LOS-2008-Y-1167-111 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Suominen Kuitukankaat Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 93/2014/2 Dnro ESAVI/22/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2014 ASIA Karhusjärven kunnostamista ruoppaamalla koskevassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008. PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Päätös Etelä-Suomi Nro 47/2011/2 Dnro ESAVI/192/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Köyliön kunnan hakemus Kepolan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi, Köyliö.

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Paahtopuu Oy:n pellettitehtaan jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 17.2.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 345 12 No YS 301 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee pilaantuneen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta 97 36 Päätös ympäristöluvan raukeamisesta Ritva Haarala, Pöytyä Asia Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston Ritva Haaralalle 6.9.2006 myöntämän broilerikasvattamon ympäristöluvan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2014 ASIA Ruoppausmassa-alueen R809 sulkemista Kokkolan suurteollisuusalueella koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Ympla 16.6.2016 89 Riihimäen Metallikaluste Oy:lle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 (Ympla 29.10.2009 151, Dnro 740/2009). Ympäristöluvan

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Ympäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin

Lisätiedot

Kooste Länsisataman toimintaa koskevan ympäristöluvan (ympäristönsuojelulaki 86/2000, 55 ) lupamääräysten tarkistamispäätöksestä

Kooste Länsisataman toimintaa koskevan ympäristöluvan (ympäristönsuojelulaki 86/2000, 55 ) lupamääräysten tarkistamispäätöksestä 1 21.4.2016 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Nro 62/2014/1(Dnro ESAVI/716/04.08/2010), annettu 28.3.2014 Vaasan Hallinto-oikeuden päätös 16/0021/2, annettu 5.2.2016 Kooste Länsisataman toimintaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 1137/11.01.00/2013 Ympäristölautakunta 25 21.3.2013 114 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ekokem-Palvelut Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee hiekanpesu-

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

OY SHELL AB ILMAILUN YMPÄRISTÖLUPA

OY SHELL AB ILMAILUN YMPÄRISTÖLUPA 1 (5) JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA Ympäristölautakunta Puistokatu 35 40200 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta lupahakemuksesta. OY SHELL AB ILMAILUN YMPÄRISTÖLUPA HAKIJA Oy Shell Ab Ilmailu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista Annettu Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 65/2014/2 Dnro ESAVI/195/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2014 ASIA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA

KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA Ympäristölupaa edellyttävät toiminnot Ympäristöluvan tarpeesta ja yleisestä (ympäristö)luvanvaraisuudesta säädetään

Lisätiedot

Aluefoorumi Helsinki

Aluefoorumi Helsinki Ryhmä 3. Lupapäätös-vaihe Aluefoorumi Helsinki 8.5.2014 Tapauskuvaus Yritys Vempain Oy suunnittelee laitosta (laitoksen laajennusta), joka toimisi vesistön varrella, teollisuudelle varatulla asemakaava-alueella

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Joutsan Kuljetus Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.01.2017 Sivu 1 / 1 1502/2015 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös lupamääräysten tarkistamisesta, Kuljetus Team Virtanen Oy, Juvanmalmintie 21 A Valmistelijat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA Helsingin Sataman ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä Nro YS 682 määrätyn lupamääräysten tarkistamisajan pidentäminen, Helsinki.

Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä Nro YS 682 määrätyn lupamääräysten tarkistamisajan pidentäminen, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 98/2014/1 Dnro ESAVI/72/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA Ruskeasuon lämpökeskuksen ympäristölupapäätöksessä Nro YS 682 määrätyn lupamääräysten tarkistamisajan

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 40/11/1 Dnro PSAVI/69/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 40/11/1 Dnro PSAVI/69/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖS Nro 40/11/1 Dnro PSAVI/69/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA LUVAN HAKIJAT Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Nivala Kujala Juha ja Teija Takakuja 24 85500 Nivala

Lisätiedot

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Juhana Herttuan puistokatu 2)

Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Juhana Herttuan puistokatu 2) TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 7 14.01.2003 2 Ymp 9147-2002 (235, 222) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Juhana Herttuan puistokatu 2) Ympkaalk 7 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 23/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/7/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 23/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/7/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 23/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/7/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 10.2.2014 ASIA HAKIJA Avilon Fibres Oy:n viskoosikuitutehtaan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547 PÄÄTÖS Dnro 0100Y0309 11 Helsinki 23.12.2004 No YS 1547 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellisia tilanteita koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 202. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta. PÄÄTÖS Helsinki 7.2.2006 Dnro UUS 2005 Y 739 114 Annettu julkipanon jälkeen No YS 202 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta.

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

2.3 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 55 euroa tunnilta.

2.3 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 55 euroa tunnilta. Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 11 1 (5) SALON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000), vesilain (587/2011) ja jätelain (646/2011) mukaisen

Lisätiedot

Suonsaaren Auto-osat autopurkamon lopettaminen ja ympäristöluvan raukeaminen,

Suonsaaren Auto-osat autopurkamon lopettaminen ja ympäristöluvan raukeaminen, PÄÄTÖS Nro 93/2013/1 Dnro ISAVI/69/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2013 ASIA Suonsaaren Auto-osat autopurkamon lopettaminen ja ympäristöluvan raukeaminen, Mikkeli HAKIJA Etelä-Savon

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki

päätöksen nro 23/2009/3 muuttaminen, Helsinki Etelä-Suomi Päätös Nro 50/2011/4 Dnro ESAVI/414/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Helsingin kaupungille antaman vesialueen ruoppaamista,

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016

PÄÄTÖS. Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016 PÄÄTÖS Nro 63/2016/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/474/2016 ja LSSAVI/475/2016 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2016 ASIA Neste Oil Oyj Nokian varastoa koskevan ympäristölupapäätöksen PIR-2004- Y-218/16.12.2008

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Erkki Salminen Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465 PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 94/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 94/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 94/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/23/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2013 ASIA HAKIJA Avilon Oy Mahlianmaan kaatopaikan ympäristöluvassa määrätyn vakuuden osittainen vapauttaminen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f

Ympäristönsuojelulaki 28 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 f Etelä-Suomi Päätös Nro 76/2012/1 Dnro ESAVI/309/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.4.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Hämeen ympäristökeskuksen 24.8.2006

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 1 PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 ASIA HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj, jätteiden käsittelykeskuksen ympäristölupa, KHO:n palauttama asia, Haukipudas, Punaisenladonkangas

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1. Ympäristönsuojelulain (527/2014), Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) ja vesilain (587/2011) mukaisen luvan,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelusäätiö Rainan ympäristölupa/lasijätteen lajittelu ja murskaus

Sosiaalipalvelusäätiö Rainan ympäristölupa/lasijätteen lajittelu ja murskaus TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 837 16.12.2003 2 Ymp 11649-2003 (235) Sosiaalipalvelusäätiö Rainan ympäristölupa/lasijätteen lajittelu ja murskaus Ympkaalk 837 Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Hyväksytty 14.12.2010, 112 ympäristölautakunta MAKSUTAULUKKO Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen julkisoikeudelliset maksut ympäristönsuojelulain,

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot