TAVOITTEITA JA TUNTIJAKOA KOSKEVA VERKKOKESKUSTELUN ENSIMMÄINEN VAIHE; TIIVISTELMÄ. A. Perusopetuksen kasvatus- ja opetustehtävää koskevat näkemykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAVOITTEITA JA TUNTIJAKOA KOSKEVA VERKKOKESKUSTELUN ENSIMMÄINEN VAIHE; TIIVISTELMÄ. A. Perusopetuksen kasvatus- ja opetustehtävää koskevat näkemykset"

Transkriptio

1 MIHIN PERUSKOULUA TARVITAAN? TAVOITTEITA JA TUNTIJAKOA KOSKEVA VERKKOKESKUSTELUN ENSIMMÄINEN VAIHE; TIIVISTELMÄ A. Perusopetuksen kasvatus- ja opetustehtävää koskevat näkemykset 1. Oppijan persoonan kehitykseen, minuuteen ja itsensä tuntemiseen liittyvät tavoitteet ja taidot oppilas oppii käyttämään aivojaan ja kehittää omaa käsitystään hyvästä ja pahasta oppilas oppii selviytymään maailmassa ja sen vaihtuvissa olosuhteissa tuntevana, kriittisenä ja omaa ajattelua omaavana persoonana oppilas oppii arvostamaan omia ja muiden saavutuksia ja kehittyy sivistyspersoonaksi, jonka ajattelu ei ole ulkoa syötettävien asioiden toistelua, vaan rohkeaa omaa sisällön tuottamista ja jonka persoonan kaikki ulottuvuudet ovat käytössä oppilas tarvitsee riittävästi välineitä ymmärtää itseään ja toisia erityisesti toivoisin painotettavan ihmisenä kasvamista, itsetuntemusta ja kommunikointitaitoja oppilaan tulee kyetä huolehtimaan omasta terveydestään ja kunnostaan, ylipäätään itsestään kokonaisuutena ihminen tarvitsee tietoa omasta itsestään ja kehonsa toiminnasta ja siksi myös ihmisen biologia ja genetiikka sekä mikrobiologian tuntemus ovat keskeisiä taitoja opetuksen tulee auttaa oppilaita löytämään oman polkunsa elämässä sekä luottamaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa elämässä kokemus elämänhallinnasta on keskeinen osa hyvää ja onnellista elämää; hyvä itsetunto ja monipuoliset taidot mahdollistavat muuttuvissa tilanteissa pärjäämisen omien vahvuuksien löytäminen ja sitä kautta itsetunnon kasvaminen edesauttaa lapsen ja nuoren osallisuutta ympärillä olevaan yhteisöön työnantajana arvostan hyvää itsetuntoa ja oma-aloitteisuutta 2. Oppijan suhde toisiin, kyky tulla toimeen ja kommunikoida toisten kanssa yhteisöön kuuluminen, muiden auttaminen ja itsensä tarpeelliseksi kokeminen ovat onnen avaimia niitä koulun pitäisi tarjota eettinen pohdinta, filosofia ja kulttuurintuntemus ovat tietoaineiden ohella tärkeitä ja tarpeellisia mm. niiden vuorovaikutustaitojen takia, joita tarvitaan yhä enemmän nykyisessä yhteiskunnassa etiikkaa, toisten huomioimista ja kunnioittamista pitää perustella oppilaille alusta asti hyvät käytöstavat ovat tarpeen suhteessa toisiin ihmisiin tavoitteena on omasta arvokkuudestaan tietoinen, toisia kunnioittava ja yhteisön edun huomioon ottava ihminen, joka voi solmia elämässään hyviä ihmissuhteita ja työelämässä tarvittavia suhteita opetuksen tulee edistää avoimuutta ja sosiaalisuutta sosiaaliset taidot ja peruselämäntaidot ovat tärkeitä peruskoulun tulisi opettaa kommunikointi- ja ihmissuhdetaitoja nykyistä enemmän työnantajana arvostan kykyä ja halua yhteistyöhön, keskustelun ja argumentaation taitoja (mielellään useammalla kielellä)

2 lapsen ja nuoren tulee voida opiskella tosiasiallisesti yhteisöllistä ja samalla oman elämänsä kokonaisuutta varten tämän hetken suuri huoli on sosiaalisten taitojen heikentymisessä, toisen ihmisen kohtaaminen ja kanssakäyminen ovat kohta pakollinen opetusaine ja siksi tulee edistää kaikkia interaktiivisia, globaalin maailman kohtaamista, vuorovaikutustaitoja ja eri kulttuurien ymmärtämistä ja hyväksymistä edistäviä aineita kuten vieraitten kielten opiskelua koska alle 20-vuotiaan käyttävät päivästään kuudenneksen tietoverkkojen ja television seuraamiseen, olisi aiheellista pohtia, millä tavoin perusopetuksessa voitaisiin painottaa oppilaan aktiivista toimintaa tietyissä paikallisissa yhteisöissä; tällöin osa oppimista on myös yhteisölle merkitykselliseen ajattelu- ja toimintaperinteeseen tutustuminen, ymmärtäminen ja edelleen kehittäminen; kulttuuriperintö alkaa elää ja kehittyä vasta, kun opitaan saamaan mennyt ja nykyisyys vuoropuheluun 3. Keskeiset tiedot ja taidot hyvä yleissivistys, johon kuuluvat tiedot, taidot ja asenteet ovat instrumentti, joilla hyvää elämää voi rakentaa yhdessä toisten kanssa opetuksessa tulee lähteä eurooppalaisista arvoista ja edistää kykyä elää kansainvälisessä maailmassa perehtyminen kansalliseen kulttuuriperintöön voi palvella niin suomalaisia kuin maahanmuuttajataustaisia oppilaitakin kulttuuria ovat niin taide kuin käytöstavat että katsomukselliset ja eettiset kysymykset (uskonnot ja aatteet), jotka omalta osaltaan vaikuttavat taiteeseen koulun tulee herättää kiinnostusta kehittää itseään moninaisissa tiedoissa ja taidoissa peruskoulun tulee taata tärkeät perustiedot ja taidot kaikille, mutta kaikkea ei tarvitse tietää sillä vielä tärkeämpää on oman kiinnostuksen ja motivaation löytäminen johonkin myös vanhanaikaisia perustaitoja pitää voida harjoitella riittävän pitkään, monipuolisesti ja eri yhteyksissä yksiulotteisten tietojen ja taitojen sijaan tulisi oppia ns. meta-kompetensseja eli sellaisia luvun kansalaisten tarvitsemia tietoja, taitoja ja kyvykkyyksiä, joilla he suoriutuvat arkipäivän tehtävistä jos oppilas koulussa oppii ajattelemaan ja oppimaan, oppii hän tarvittaessa mitä tahansa; pitää oppia myös tekemään työtä jonkun päämäärän saavuttamiseksi oppimaan opettaminen on keskeistä koulun tulee ruokkia tiedonjanoa, pitää opettaa miten tiedon voi löytää ja miten tunnistaa oikean tiedon sitä valtavasta informaatiotulvasta, jonka kohtaamme oppilaan tulee oppia erottamaan median antama käsitys totuudesta opetuksen tulee edistää kriittisen ajattelun taitojen kehittymistä ja luovuutta ehdottomasti tiedonhankintataitoja, tiedonhallintaa, medialukutaitoa, arjen tietoyhteiskunnan vaatimuksiin vastaamista, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja Internetin maailmassa tarvitaan tiedon hankinnan ja tiedon laadullisen arvioinnin taitoja, lähdekritiikkiä ja medialukutaitoa, myös tiedon tuottamisen taidot ovat tärkeitä tietoverkot tulisi nähdä perusopetuksessa ennen muuta mahdollisuutena rikkoa perinteisiä rooli- ja ryhmämuodostelmia ja käsitystä tiedosta; tietokone tulisi nähdä, ei vain tiedonhankkimisvälineenä, vaan myös sosiaalisen toiminnan keskuksena

3 tietämisen ja osaamisen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään yhteiskuntaa ympärillään peruskoulun tulee aikaansaada oppilaissa ymmärtämistä, joka kokemuksen kautta muuttuu teoiksi, oppilaan eettisten ja esteettisten ajatusten ja asenteiden sekä toiminnan tulee muuttua ja syvetä eri aineiden opetuksessa pääpainon tulee olla asioiden analysoinnissa ja hahmotustaidossa siten, että opetus edistää itsenäistä ajattelua ei ole väliä millä tavalla maailman oppii hahmottamaan, kunhan siinä oppii selviytymään; osa ihmisistä käyttää maailmansa hahmottamiseen visuaalista kieltä, minkä osaamista nykyisessä kuvamaailmassa tarvittaisiin reilusti enemmän; kaikki eivät ole kielen ja kuullun avulla, tai matematiikan ja loogisen numeromuistin avulla muistiinsa merkitseviä ihmisiä; peruskoulussa tulisi siis tukea myös visuaalista hahmottamiskykyä ja ymmärtää sen merkitys kuvien lukutaitona työnantajana arvostan luovuutta ja kykyä havaita ja ratkaista ongelmia, aatosta jaloa ja avointa mieltä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä suunnitelmalliseen ja systemaattiseen työhön, kykyä etsiä, yhdistää, luoda ja jakaa tietoa ja tietämystä 5-10 vuoden päästä työelämässä tarvittavia taitoja antavat matematiikka, äidinkieli ja vieraat kielet sekä tietotekniikka, myös ympäristöasiat ovat tärkeitä taide- ja taitoaineita tarvitaan riittävästi luovuuden oppimisessa taito- ja taideaineet sekä luonnossa ja muualla koulun ulkopuolella liikkuminen ovat tärkeitä, maailmaa pitää tutkia ja tonkia tietoja on niin paljon, että olennaisempaa on keskittyä taitojen opettamiseen; esimerkiksi väittelyn opetus olisi tärkeää, jotta ihmiset osaisivat keskustella myös eri mieltä ollessaan tiedon tulvan maailmassa tulisi panostaa enemmän käsillä tekemiseen, itsensä ilmaisemiseen sekä liikuntaan, ulkona oppimista unohtamatta terveydestä huolehtimisen taidot ovat keskeisiä innovatiivisuus on tulevaisuudessa tärkeää 4. Vastuullinen elämänasenne, kansalaisuus ja suhde ympäristöön ja tulevaisuuteen peruskoulun tulee kasvattaa oppilaat kansalaisiksi, joilla on yhteiskunnan ja oman tulevaisuutensa kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot; itse näkisin, että peruskoulun olisi syytä ohjata oppilaat ymmärtämään luonnon ja yhteiskunnan toimintaa, ohjata käyttämään luovuutta ja ilmaisemaan itseään eri tavoin, ymmärtämään menneisyytensä ja hahmottamaan tulevaisuuden kuvia sekä ennen kaikkea ymmärtämään omaa toimintaansa ja terveyden merkitystä hyvän elämänlaadun ylläpitämisessä, kannatan myös kielivalikoiman monipuolistamista, koska monikulttuurisuus on tulevaisuuden arkea; elämäntaitojen oppimisen kannalta kannatan kansalaistaidon palauttamista alaluokille terve luontosuhde ja sosiaaliset taidot ovat avainasemassa terveempää yhteiskuntaa rakennettaessa erityisen tärkeää on että koulu välittää oppilaille kestävän kehityksen mallin ihmisen pitäisi kasvaa vastuunsa ja oikeutensa tuntevaksi sekä sellaiseen luontosuhteeseen ja luonnon mekanismien ymmärtämiseen, että syntyy ymmärrys ihmisestä osana luontoa ja ymmärrys kestävän elämäntavan välttämättömyydestä ymmärtämällä elämän kehityksen ja ekologian lainalaisuudet saadaan nivottua yhteen kokonaisvaltainen käsitys luonnon olemassaolosta ja toiminnasta, tietoisena eliönä ihminen

4 toimii osana luontoa; ympäristöstä huolehtiminen perustuu tietoon luonnossa tapahtuvista lainalaisuuksista on tarpeen tietää ja tiedostaa kuinka ekosysteemimme toimii ja kuinka omilla toimillamme voimme vaikuttaa ympäristön tilaan; on myös osattava toimia toisin; koulun arjessa ympäristövastuullisuuden tulisi olla kyseenalaistamaton arvo ja valintojen kriteeri arvopohdintojen tulisi olla kaikessa opetuksessa keskeisessä roolissa; mitä on hyvä elämä, vastuu ja oikeudenmukaisuus tulisi kasvattaa uudistajia ja toisinajattelijoita, sekä pehmeämpien arvojen kannattajia tarvitaan arvostusta, itsetuntoa, innostusta ja kykyä nähdä yli tämän päivän tulevaan B. Aihekokonaisuuksia tai vastaavia oppimiskokonaisuuksia koskevat ehdotukset Yhteiskunnan muuttuessa yhä mutkikkaammaksi, tarvitaan kansalaistaidon opetusta. Tähän kuuluu esim. raha-asiat, tärkeimmät lait ja velvollisuudet, asiointi eri viranomaisten kanssa yms. Myös liikennekoulutusta tulisi lisätä. Peruskoulun tulee ottaa paljon isompi rooli terveys ja päihdevalistuksessa. Tämä pitää tapahtua myös nuoremmalla iällä kuin nykyisin. Ei murrosikäistä enää kiinnosta tupakan ominaisuudet. Myös seksuaalivalistusta tulee aikaistaa 1-2 vuodella. Terveystiedon ja päihdevalistuksen tulee alkaa aikaisemmin. Yläkoulun TET-jaksoista voisi yksi olla ns. yhdyskuntapalvelun muotoinen. Tällöin se voisi sisältää vapaaehtoistyötä vanhusten, lasten, maahanmuuttajien ym. erityisryhmien parissa tai esim. järjestöissä. Yhdyskuntatyö opettaisi huomaamaan kolmannen sektorin mahdollisuudet ja laajuuden. Se antaisi mahdollisuuksia hyödyntää omaa käytännön osaamista ja perehdyttäisi parhaimmassa tapauksessa nuoria uusiin tapoihin toimia yhteiskunnassa. Luovuutta ja taitoja tarvitaan myös ns. reaaliaineiden tunnilla. Nyt aika ei riitä kuin tiedon jakamiseen. Tiedon hankinta, kriittisyys ja media sopivat paremmin historian ja yhteiskuntaopin kuin äidinkielen tunneille. Aikaa vain tarvitaan enemmän. Kun oppilaiden pohjatiedot yhteiskunnasta heikkenevät vuosi vuodelta, vaatii jo elämäntaitojen ja aktiivisen kansalaisuuden oppiminen lisätunteja myös yhteiskuntaoppiin. Suomessa ollaan huolestuneita koulujen tietoyhteiskuntataidoista. Tietoverkot tulisi nähdä perusopetuksessa ennen muuta mahdollisuutena rikkoa perinteisiä rooli- ja ryhmämuodostelmia ja käsitystä tiedosta. Perusopetuksen tueksi tarvittaisiin paikallisia sähköisten oppimateriaalien tuottajia Ruotsin ja Ranskan tapaan. Tietokone tulisi nähdä, ei vain tiedonhankkimisvälineenä, vaan myös sosiaalisen toiminnan keskuksena. Tietoteknistä osaamista tulee kehittää. Tiedonhankintaa ja -arviointia tulee opettaa. Tietotekniikka on tärkeää, jos halutaan että Suomi on kärjessä. Nyt Suomi taitaa olla putoamassa kelkasta tällä saralla. Luonnon kiertokulut ja ekosysteemien toiminta ovat ihmisen olemassaolon edellytys. Suhde luontoon on keskeinen, kun mietitään, kuinka lapsista kasvaa ympäristöstään huolehtivia aikuisia, eikä siihen välinpitämättömästi suhtautuvia kuluttajia. Siksi peruskoulunkin tulisi pyrkiä vahvistamaan lasten luontosuhdetta. Ihmisen pitäisi kasvaa vastuunsa ja oikeutensa tuntevaksi sekä sellaiseen luontosuhteeseen ja luonnon mekanismien ymmärtämiseen, että syntyy ymmärrys ihmisestä osana luontoa ja kestävän elämäntavan välttämättömyydestä. Osallistava, säännöllisesti päivitettävä ja tavoitteellinen

5 kestävän kehityksen ohjelma koululla on mainio väline toteuttaa demokratiakasvatusta, käytännön arjen kestävämpiä valintoja ja oppia maailman prosesseista ja ympäristöuhkista suunnitelmallisesti ja monipuolisia menetelmiä hyväksi käyttäen. Lähes kaikki tällä hetkellä aihekokonaisuuksina opetussuunnitelmassa olevat teemat sopivat esimerkiksi vuositeemoiksi kestävän kehityksen ohjelmaan. Tiedolliset tavoitteet nykyisessä OPSissa ovat kovat, niistä voisi hellittää, jotta aikaa jäisi prosessioppimiselle, ulkona luokasta tapahtuvalle oppimiselle, eriaineita yhdistäville projekteille jne. jotta mutkikkaasta maailmasta syntyisi tolkullinen kokonaisuus oppilaan päähän. Peruskoulun tulee kasvattaa lapset ja nuoret kansalaisiksi, joilla on yhteiskunnan ja oman tulevaisuutensa kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot. Tieto ei koulusta mihinkään katoa, ja siksi on tärkeää myös opettaa, miten tietoa voi etsiä ja miten tietoa tuotetaan. Samalla opitaan kriittisyyttä. Tulisi miettiä myös, miten koulujen toimintakulttuuria muutettaisiin (nykyistä enemmän) osallistavammiksi, kestävään kehitykseen ohjaaviksi ja tutkien oppivaksi. Pitäisi olla enemmän oppiaineiden välistä yhteistyötä, esim. selvinä oppimiskokonaisuuksina (esim. vesi monen oppiaineen näkökulmasta) sekä koulun irtautumista luokista ulos maailmaan. Lähes kaikki tällä hetkellä aihekokonaisuuksina opetussuunnitelmassa olevat teemat sopivat esimerkiksi vuositeemoiksi kestävän kehityksen ohjelmaan. Tiedolliset tavoitteet nykyisessä OPSissa ovat kovat, niistä voisi hellittää, jotta aikaa jäisi prosessioppimiselle, ulkona luokasta tapahtuvalle oppimiselle, eriaineita yhdistäville projekteille jne. jotta mutkikkaasta maailmasta syntyisi tolkullinen kokonaisuus oppilaan päähän. C. Koulun toimintakulttuuriin ja työtapoihin liittyvät ehdotukset Peruskoulun tulisi antaa kaikenlaisille oppijoille oma reittinsä löytää itsensä ja hyväksyä itsensä. Kun kaikille tarjottaisiin omia vahvuuksia tukevaa opetusta samassa määrin, useampi pystyisi hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Peruskoulun tulee tarjota mielekästä sisältöä kaikille. Haasteita niillekin, joille oppiminen on helppoa, oikeanlaista opetusta niille, joille jonkun asian oppiminen on vaikeaa. Sosiaalisen ympäristön, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon omana itsenään. Perusopetuksen tulisi tarjota perusasioita. Perusasiat puolestaan eivät välttämättä ole sidoksissa tuntijakoon, vaan esimerkiksi koulumaailmassa vallitsevaan toimintakulttuuriin ja työtapoihin. Informaatiotulvan keskellä ei enää ideaaleimmissakaan olosuhteissa ole mahdollista, että kaikki oppisivat kaikkea. Itse asiassa kukaan ei enää opi kaikkea. Siksi pitäisi olla rohkeutta karsia ja pelkistää, jotta jäisi tilaa oivaltaa, omaksua ja sisäistää. Nykyisen opetussuunnitelman paras ominaisuus on taitojen painottaminen pelkän tiedon sijaan. Sama saisi näkyä tuntijaossakin. Selviytyäkseen perusasteen on tarkasteltava kriittisesti sitä, millaiseen tieto- ja oppimiskäsitykseen 2010-luvun perusopetus sitoutetaan vai onko aika ajanut yhden oppimis- ja opetuskulttuurin ohi Tarvitaan nykyistä monipuolisempia oppimisympäristöjä ja nykyistä moniperspektiivisempää tietoja oppimiskäsitystä. Opetuksen on siirryttävä 2000-luvulle, sillä 2000-luku merkitsee vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen tarjoaminen ja niiden toteuttaminen on meistä itsestämme kiinni. Tarvitaan oppilaslähtöisyyttä ja se toteutuu ainoastaan sen kautta, että on mahdollista erikoistua eli tehdä itse kiinnostavia valintoja. Toivon, että voidaan palata takaisin suureen valinnaisuuteen, jolloin sinne mahtuu sekä teoria-aineita että taide- ja taitoaineita.

6 Oppiaineiden sisältöjä tuli muuttaa integroivaan suuntaan. Tarvitaan väljyyttä opiskella projekteja ja ennemmin ilmiöitä kuin tiukkaa oppiainejakoista ja oppikirjajohtoista opetusta. Taito- ja taideaineita tarvitaan enemmän. Oppia voi muutenkin kuin pulpetin takana istumalla. Leirikoulut ja maasto-opetus, käytännön laboroinnit ovat tietenkin aivan ehdottoman hyvä tapa sisäistää asiat. Nykyisin pula on tunneista, rahasta eli resursseista. Ulkona luonnossa oleminen on ymmärtääkseni ainoa takuuvarma tapa vaalia luontosuhdetta. Koulussa pitäisikin olla mahdollisuus ulkona oppimiseen. Ulkona voidaan opiskella hyvin monia aineita, eli se ei välttämättä edes vaatisi muutoksia opetuksen sisältöihin. Luovuuden oppimisessa taito- ja taideaineet sekä luonnossa ja muualla koulun ulkopuolella liikkuminen ovat tärkeitä. Maailmaa pitää tutkia ja tonkia. Ihminen ei voi kasvaa ihmiseksi koskettamatta toista ihmistä, ihminen ei voi myöskään kasvaa maapallon asukkaaksi fyysisesti kokematta elävää ympäristöä. Yhtälailla kun puhutaan tuntijaosta, on myös puhuttava uusista ajattelumalleista opetuksen suhteen: jos opettaja ei muuta käsityksiään, ei muutu opetustavatkaan, oli opetussuunnitelma tai tuntijako mikä tahansa. Tulisi miettiä myös, miten koulujen toimintakulttuuria muutettaisiin nykyistä enemmän osallistavaksi, kestävään kehitykseen ohjaavaksi ja tutkien oppivaksi. Minä näkisin, että olisi paremmin otettava huomioon ympäristön merkitys oppimiselle. Oppilaat pääsisivät vaikuttamaan entistä vahvemmin kouluun oppimisympäristönä ja heidät ajateltaisiin rehtorien ja opettajien työkumppaneina monissa asioissa. Oppilaiden tulisi ottaa enemmän osaa koulun arjen suunnitteluun ja hoitoon sekä opetuksen ja opetusmenetelmien suunnitteluun ja arviointiin. Tiedolliset tavoitteet nykyisessä opsissa ovat kovat, niistä voisi hellittää, jotta aikaa jäisi prosessioppimiselle, eri aineita yhdistäville projekteille jne. jotta mutkikkaasta maailmasta syntyisi tolkullinen kokonaisuus oppilaan päähän. Alkuopetukseen en juuri puuttuisi. On hyvä että perustaidot saadaan kunnolla kaikkien haltuun, mutta sen jälkeen voitaisiin siirtyä luovempiin ratkaisuihin. Koulun pitäisi käyttää opetusjaksojen alussa ihan järjestelmällisesti enemmän aikaa asioiden motivoimiseen. Sisältöinä tulisi olla tiedon hankintaa, tiedon käsittelyä ja tiedon esittämistä. Koulu tulisi olla oppilaan työpaikka, jossa jokapäiväinen toiminta opettaa ihmisenä olemista. Tämän lisäksi oppilashuoltotyössä päästäisiin jo vihdoin korjaavasta myös ennaltaehkäisevään oppilashuoltotyöhön. Kouluihin tulisi saada kunnollinen moniammatillinen (sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja opetuspuoli) panos tekemään työtä jo hyvissä ajoin ennen kuin ongelmat ovat jo syntyneet. Kokonaisvaltaiseen oppimiseen tarvitaan aikaa, aikaa oppia, opettaa, toimia ja pohtia yhdessä. Ilman pieniä opetusryhmiä kaikki muu on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Kilpailu ja numeerinen arvostelu pitää minimoida ja korostaa yhteishenkeä. D. Oppiaineita koskevat ehdotukset 1. Taide ja taitoaineet Taideaineet ovat tärkeitä ja niitä tulisi olla lisää myös yhdistettyinä muihin esim. reaaliaineisiin

7 Taide ei ole oikealla kohdalla meidän arvoasteikossamme. Opetus on yksitoikkoista totuttamista laulamaan ja piirtämään. Meillä ei osata arvostaa taiteen syvää kykyä avata ihminen hedelmällisellä tavalla. Luovuuden kehittymiseen ja tasapainoiseen kasvuun kuuluvat ehdottomasti taideaineet. Taideaineiden tuntimäärät ovat riittämättömät. Taito- ja taideaineet tulisi palauttaa valinnaisaineiksi ja niillä tulisi olla riittävät tuntimäärät. Teoriaaineiden valinnaisia lisäkursseja tulisi rajoittaa. Koulussa tulee olla taideaineita, joiden avulla lapsi ja nuori voi hahmottaa itseään ja tunteitaan sekä kehittää ymmärrystään ja ajatteluaan. Taideaineiden riittävä osuus, kilpaurheilun ja- voimistelun opetuksen tilalle kuntoilua ja niskahartiaseudun jumppaa. Taito- ja taideaineisiin tulisi panostaa. Teknisten järkiaineiden määrää lisätään vähän väliä - luovuutta ja kädentaitoja vaativien aineiden hinnalla. Huoli taidekasvatuksen puuttumisesta koulussa - eettisen ja esteettisen maailmankuvan rakentaminen oman tekemisen kautta auttaa nuorta luomaan hyvän identiteetin, arvostamaan ympäristöään sekä kunnioittamaan toisen ihmisen persoonallisuutta. Kulttuuriarvojen tunnistaminen ja edistäminen vaatii kärsivällistä ja pitkäjänteistä työtä. Musiikin opiskelu ei tulisi olla enää yläluokilla pakollista. Kuvaamataidossa tulisi hyödyntää enemmän tietokoneita esimerkiksi video-editointia. Tässä tiedon tulvan maailmassa tulisi panostaa enemmän käsillä tekemiseen, itsensä ilmaisemiseen sekä liikuntaan, ulkona oppimista unohtamatta. Liikunnan opetuksen tulisi yläluokille painottua oppilaiden innostamiseen liikkua. Pakollista liikuntaa tulisi olla yksi kurssi. Liikuntaa lisää kouluihin. Peruskoulussa tulisi olla enemmän liikuntaa. Suorittamisen ja kilpailun sijaan tulisi keskittyä eri lajeihin tutustumiseen ja lapsia tulisi motivoida liikuntaan. Oppilaita pitäisi innostaa liikkumaan vapaa-ajallaan, jotta säännöllinen liikunta säilyisi osana elämää myös vanhempana. Kotitalous sekä siihen liittyvät käytännön opetukset mm. kierrätys, kestävä kehitys jne. on saatava jo ala-asteelle. Kokkikerho tyyppiset ratkaisut toisivat lapsille mielekästä tekemistä sekä erittäin tärkeätä elämän kokemusta. 2. Draama Koulussa tulee olla draamaa omana oppiaineena vähentämättä toisten taideaineiden tunteja Ilmaisutaidot ovat tärkeitä ja vahvistavat itsetuntoja työskentelipä aikuisena sitten missä tehtävässä tahansa. Tunti teatteria viikossa. Lähentäisi oppilaita ja ehkä ehkäisisi syrjäytymistä ja kiusaamista. 3. Uskonto Uskontotuntien opetusmäärät pitäisi siirtää suoraan historian ja kansalaistaitojen sekä ympäristö, - media- ja kansainvälisyyskasvatuksen opetussuunnitelmiin uskontotietona. Seurakunnat voisivat opettaa uskontoa sitä haluaville. Uskonnolliset aamunavaukset yms. eivät kuulu kouluun. Peruskoulun tulisi olla katsomuksellisesti puolueeton. Koulun tulisi varmistaa, että lapsi oppii kehittämänään oman käsityksen hyvästä ja pahasta ja oppii käyttämään omia aivojaan.

8 Uskonnon lakisääteisesti ylikorostettu asema tulisi kyseenalaistaa. Uskonnon opetuksen korvaaminen ET -opetuksella sopisi elämänkatsomuksen muodostamiseen. Lasten oma uskonnonvapaus ei toteudu. Uskonnonopetus pitäisi poistaa. Uskonnonopetus pitäisi muuttaa elämänkatsomustiedoksi. Uskonto ja ET pitäisi korvata oppiaineella, jonka nimenä voisi olla uskontotieto. Kaikkia uskontoja tulisi opettaa tasapuolisesti ja opetus tulisi alkaa vasta ala-asteen loppupuolella. Ruotsissa on jo siirrytty siihen että valtio ei hoida uskonnon opetusta vaan se on seurakunnan tehtävä. Koska opetussuunnitelma on jo nykyiselläänkin liian täynnä, jostain pitää luopua. Supistuksia voisi minunkin mielestäni tehdä uskonnon opetukseen (muuttaa sen uskontotieteeksi tms.). Uskonnon tunnit tulisi muuttaa lähinnä uskontohistoriaksi, uskonnoista kertomiseksi yleisesti, ja eettisten kysymysten tutkimiseen. Uskonnon opetus on hyödyllistä yleistietoa. Opetus ei enää nykyäänkään saa olla tunnustuksellista ja myös muista uskonnoista opetetaan. Oman maan uskonto olisi hyvä tuntea, ei se ole sen enempää aivopesua kuin mikään muukaan 4. Ruotsi Oppilaat, joiden lahjakkuus ei painotu kielten oppimiseen, hyötyisivät enemmän jos voisivat jättää ruotsin kielen pois. Kieliä opetetaan liikaa, eikä niitä siksi opita yhtä syvällisesti kuin jos opiskeltavia kieliä olisi vähemmän. Pakkoruotsi on politiikkaa eikä pedagogiikkaa. Politiikka pitää poistaa kielten opetuksesta ja toteuttaa vihdoinkin valinnan vapaus kielten opetuksessa Ruotsi tulisi siirtää valinnaisaineiden joukkoon. Näin vapautuisi tunteja muille kielille. Ruotsin kielen opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Ulkomaalaistaustaiset oppilaat tulisi vapauttaa ruotsin opiskelusta. Ruotsin kielen tulisi olla valinnaisaine ja tunteja voitaisiin siirtää esimerkiksi Taide- ja taitoaineisiin. Ruotsin kielen opetus tulisi alueellistaa. Pohjois- ja Itä-Suomessa puhutaan enemmän venäjää ja saamen kieltä, joiden opetukseen tulisi ruotsin sijaan keskittyä. Ruotsin asema on liian vahva; maailmassa ei ole toista maata, jossa 5,44 % vähemmistöllä olisi yhtä vahva kielellinen asema kuin suomenruotsalaisilla Suomessa. Ruotsin osaamisen taso on heikko, sillä sitä tarjotaan niin vähän. Ruotsin asema lukujärjestyksessä kaipaa päivitystä. Oppitunteja on liian vähän hukkaan heitettäväksi. Nykyistä mallia parempi olisi joustavampi ratkaisu toisena kielenä eli itärajalla venäjää, pohjoisessa saamea, länsirannikolla ym. ruotsia ja maahanmuuttajille heidän omaa kieltään. Eli pakollisen englannin lisäksi oppilas voisi valita vähintään 2 kielestä kunnan tarjonnan mukaan. Nyt on lähinnä karsittu kieliä asuinpaikkakunnallamme eikä nähdä niitä voimavarana. Jos poistetaan ruotsi oppiaineena, niin kielten opettajia joutuu työttömäksi. Eikä se ole koulun etu. Uudistamalla opetusmetodeja saadaan "pakkokin" mielenkiintoiseksi. Esimerkiksi "pakkoruotsi" ei ole tätä päivää. Jos oppilaille annetaan vaihtoehtoja niin suurin osa oppilaista varmasti valitsee Ruotsin kielen. Itärajalla asuvilla tulee kuitenkin olla vaihtoehtona opiskella Ruotsin kielen sijasta Venäjän kielen. Tämä syystä, että Venäjän kieli on tuolla alueella yleisempää kuin ruotsin kieli. Oppilailla tulisi olla kaksi pakollista vierasta kieltä, jotka ovat vapaasti valittavissa. Ruotsin kielen tulisi olla valinnainen.

9 Kielitaito on hyödyllinen asia, mutta hyvin usealle yhdenkin vieraan kielen opiskelussa on tarpeeksi työtä lukihäiriön tai ns. huonon kielipään takia. Suomen kielen lisäksi suomalaisen on hallittava englanti. Ruotsin kielen pitäisi siis muuttua vapaaehtoiseksi tai ainakin sen määrää pitäisi vähentää. Valinnaiskielten kurssimäärä tulisi olla enemmän kuin neljä kurssia. Ruotsin osaamisen taso on heikko, sillä sitä tarjotaan niin vähän. Keskustelussa yhteensä 21 ehdotusta siitä, että ruotsi olisi valinnainen aine 5. Äidinkieli ja vieraat kielet Kieltenopetuksen tulisi lähteä eurooppalaisista ja kansainvälisistä arvoista. Vapaata liikkuvuutta, eurooppalaisuuden ja kansainvälisyyden huomioivaa identiteettiä tulee kannustaa monipuolisella kieltenopetuksella ja kielten valinnanvapaudella. Ruotsin kielen tilalta tulisi valinnaisaineissa opettaa esim. espanjaa, kiinaa tai italiaa. Oppilaille tulisi opettaa suomea siinä määrin, ettei kukaan Suomessa asuva tarvitsisi tulkkia ja englantia niin, että suomalaiset pärjäisivät ulkomailla. Suomea tulisi opettaa niin, että kaikki Suomessa asuvat selviäisivät ilman tulkkia. Englanninopetuksesta voidaan tinkiä, sillä kielen taso on Suomessa niin hyvää. Englannin kielen opiskelu tulisi aloittaa myöhemmin. Ruotsinkielen opetusmetodeja pitäisi uudistaa. Opetukseen pitäisi ottaa mukaan enemmän lauluja, dialogeja ja ajankohtaisia tekstejä. Valinnaiskielten kurssimäärä tulisi olla enemmän kuin neljä kurssia. Ruotsin osaamisen taso on heikko, sillä sitä tarjotaan niin vähän. Kahden vieraan kielen opiskelu suomenkielen lisäksi on tarpeeksi peruskoulussa ja opetussuunnitelma tulisi toteuttaa niin, ettei kieliä olisi kahta enempää. Kielten opiskelua tulisi päivittää siten, että pakollisen englannin lisäksi oppilas voisi valita 1-2- vierasta kieltä, riippuen siitä mitä kunnalla on tarjota Globalisoituneessa maailmassa meidän tulee kehittää kieliopetusta kaikissa kouluissa sekä kielikylpypäiväkodissa, niin että oppilaat voivat sitten jatkaa koko peruskouluopetuksensa kielikylpyopetuksessa. Edellinen tuntijakotyöryhmä ei ottanut kuuleviin korviinsa kieltenopettajien suositusta A2 -kielen tuntijaosta. Aiemmin hyväksi koettu alaluokkien 4 tuntia ja yläluokkien 8 tuntia muutettiin väen väkisin tilanteeksi 6+6. Tämä on johtanut siihen, että A2-kielten valinnat ovat romahtaneet eikä oppimistuloksissa saavuteta A-kielen tasoa perusopetuksen päättövaiheessa. Alaluokkalaisille on liian raskasta opiskella kieltä 3 tuntia viikossa ylimääräisenä pakollisten tuntien lisäksi. Mielestäni ei myöskään puolusta paikkaansa A2 -kielen aloittaminen jo 4. luokalta, koska ei oppilaalla, opettajalla eikä vanhemmilla ole vielä muodostunut selkeää kuvaa lapsesta kielenoppijana, jotta voitaisiin suositella uuden kielen aloittamista. Lisäksi, mikäli yläluokilla olisi kielen opetukseen käyttää 8 tuntia, voisi todellakin päästä syvälle kielen kaikkiin osa-alueisiin. Alaluokilla menee tavallaan hukkaan nykyinen suuri tuntimäärä. Mielestäni matematiikan tuntimäärästä voisi hyvin siirtää osan takaisin valinnaisiin ja tarjota matematiikan lisäkursseja nykyisten pakollisten kurssien sijaan valinnaisaineiden puolella. Siten A2- kielen 8 tunnin tuntimääräkin mahtuisi valinnaisaineisiin paremmin. A2-kielen tuntijako uudessa tuntijaossa tulisi olla; alaluokilla 4 tuntia ja yläluokilla 8 tuntia. Tällaisella jaolla kielivalinnat monipuolistuvat ja A2-kielessä päästään lähemmäksi A-kielen tasoa.

10 Enemmän suomen tunteja, pakkokielet pois ja vain yksi valinnainen vieras kieli jonka opetus painottuu hyvän kommunikaatiokyvyn saavuttamiseen arkielämässä, ei vain pelkkään kielioppiin ja turhan laajaan sanastoon. Mielestäni peruskoulussa ei kannata pakottaa opiskelemaan kahta vierasta kieltä äidinkielen lisäksi koska taakka on todennäköisesti monelle liian kova ja ensimmäistäkään ei sitten opita tavoitteiden mukaan. Hyvä malli voisi olla englannin tarjoaminen A1-kieleksi ja mikäli oppilas ei katso pystyvänsä opiskelemaan toista kieltä hän saisi nämä tunnit lisäopetusta englannissa. Toki muitakin kieliä voisi olla tarjolla A1-kieleksi. Yleensäkin tämä kielipainotteisuus saisi vähentyä koska moni tulee tarvitsemaan elämässään vain suomea ja sitä englantia. Tuntikehyksen tulisi tukea ja mahdollistaa englannin lisäksi muiden harvinaisempien kielten säilyminen. Mitä varhemmin kielen opiskelu alkaa, sen syvempi kielitaito ihmiselle kehittyy. Alakouluissa suurin ongelma on kuitenkin se, että A2 -kielille ei ole omaa erillistä tuntikehystä, joten tarjonta on kovin paljon kiinni esimiesten ja kunnan päättäjien halusta sijoittaa tulevaisuuden osaajiemme kielitaitoon ja suomalaisten kielipääomaan. A2-kielen tuntijakouudistus (6+6), joka muutti toisen kielen aloittamisen varhemmaksi, oli erinomaisen onnistunut muutos oppilaan ja opettajan näkökulmasta. Harvinaisemman kielen opiskeluun ja kielen sisälle pääsemiseen annettiin riittävästi aikaa, ja pelot toisen vieraan kielen opiskelun vaikeudesta hälvenivät. Mitä varhemmin kielen aloittaa, sen innostuneempia ja vastaanottavaisempia lapset ovat. Yläasteen opettajana minun on ollut helppo huomata nuorten kielitaidon vahvempi pohja erityisesti A2-kielissä, kun olen heitä oppilaikseni saanut. Tiedän, että moni kollegani ajattelee asiasta toisin; opettajien palkka kun perustuu tuntimääriin. Silti näkisin, että tässäkin asiassa kokonaisuuden pitäisi ratkaista ja ala- ja yläasteiden kieltenopetuksen pitäisi kunnassa toimia aina käsi kädessä - lapsen parhaaksi. Suurin huoli on kuntien A2 -kielen tarjonnan vapaaehtoisuus. Mikäli A2 -kieliin ei saada jotain porkkanaa kunnille (esim. entinen valtionavustusmalli), on todennäköistä, että laman kourissa painiskelevat kunnat joutuvat miettimään valinnaisten aineiden tarjontaa. Onko Suomella varaa heikentää kielten osaamista tai yksipuolistaa kielivalikoimaa? 6. Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkielen opetuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota yhdyssanojen opiskeluun. Jokaisen peruskoululaisen pitäisi kyetä ajatteluun omalla äidinkielellään. Siksi kuntien ja valtion pitäisi tukea äidinkielen opetusta, mutta pitää huolta siitä, että suomen kielen ja kirjallisuuden osaamista on myös maahanmuuttajilla. Äidinkielen sisältöjä voi lähentää kulttuuritiedon ja mediaosaamisen kautta. 7. Ympäristö- ja luonnontieto, biologia Ympäristötiedon opetuksen lisääminen on tärkeää, sillä sitä mitä ei tunne, ei osaa arvostaa eikä vaalia. Opetuksessa tulisi ottaa huomioon elämän kehityksen ja ekologian lainalaisuudet. Näin saadaan nivottua yhteen kokonaisvaltainen käsitys luonnon olemassaolosta ja toiminnasta. Tietoisena eliönä ihminen toimii osana luontoa. Nämä ovat keskeisiä asioita, jotka mielestäni pitäisi voida opettaa peruskoulussa. Koska ihminen tarvitsee tietoa omasta itsestään eli kehonsa toiminnasta. Myös ihmisen biologia ja genetiikka sekä mikrobiologian tuntemus ovat keskeisiä tietoja opetuksessa. Ympäristöstä huolehtiminen perustuu tietoon luonnossa tapahtuvista lainalaisuuksista eli nekin liittyvät toisiinsa.

11 Ympäristöuhkien maailmassa lapsia ja nuoria ei saisi jättää yksin kauhukuvien keskelle, vaan opettajien tulisi ehtiä ja pystyä käsittelemään uhkia yhdessä oppilaiden kanssa rehellisesti ja monipuolisesti. On tarpeen tietää ja tiedostaa kuinka ekosysteemimme toimii (ja kuinka arvokkaita ekosysteemipalveluita siltä saamme)ja kuinka omilla toimillamme voimme vaikuttaa ympäristön tilaan. Ympäristöasiat ovat tärkeitä.

Lausuntoja tuntijaosta

Lausuntoja tuntijaosta Turun Lasten Parlamentti 11.11.2014 Pitäisikö kaikissa koulussa opettaa eri oppiaineita yhtä paljon? Kyllä. Mille luokille lisätunti liikunnassa pitäisi lukujärjestyksessä sijoittaa? 5 6 luokille. Kenen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1 Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset 1.8.2018- LIITE 1 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti 9.4.18 ylimääräisessä kokouksessaan, että varhennettu kieli aloitetaan kaikissa Espoon kouluissa

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielitaito on avain moneen Kielen opiskelusta ja kielitaidosta Vieraiden kielten opiskelu on tehokkainta, kun opiskelu aloitetaan varhain. Vieraisiin kieliin tutustuminen

Lisätiedot

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla Kielivalintojen tekeminen Kielivalinnat tehdään sähköisesti Helmessä. Kielivalintalomake on auki 28.1. 17.2.2019. Täydennä kielivalintalomakkeelle: ensisijainen kielivalinta

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

Valinnaiset aineet Paulaharjussa Valinnaiset aineet Paulaharjussa 2016-2017 30.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä 1) Valinnaisten aineiden laajuus: 1 vvt sanallinen arviointi 38 tuntia > ei mennä kovin syvälle, opettajien osaaminen

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA?

KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? KUINKA TURVATA JOKAISELLE OPPILAALLE KORKEATASOINENN TAIDEAINEIDEN OPETUS JOKAISELLA LUOKKA ASTEELLA? Suomalaisessa peruskoulussa taideaineiden opetuksen määrä on ollut niukkaa aina. Taideaineiden osuus

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ VALINNAISAINEIDEN VALINTA JA TUNTIJAKO VALINTA Valintojen tulisi pohjautua oppilaan kiinnostuksiin ja taitoihin. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017

VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 VALINNAISUUS LIELAHDEN KOULUSSA LUKUVUONNA 2017 2018 LIELAHDEN KOULU, OPS 2016 HAANPÄÄ SYKSY 2017 LIELAHDEN KOULUN TUNTIJAKO 2019-2020 6.10.2017 TH Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet

Valinnaisuus luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaisuus 5.-6. luokilla A2-kieli ja muut valinnaiset aineet Valinnaiset aineet alakoulussa Oppilaalla on yhteensä 2 vvt (vuosiviikkotuntia) valinnaisia aineita sekä 5. luokalla että 6.luokalla. Oppilas

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Perusopetuksen kieliohjelma

Perusopetuksen kieliohjelma Opetuslautakunta 24 12.03.2019 Perusopetuksen kieliohjelma 961/12.00.01.00/2019 Opetuslautakunta 12.03.2019 24 Valmistelija: opetuspäällikkö Inkeri Lahti p. 044 7784688, inkeri.lahti@salo.fi Perusopetuksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet

Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet A2-kielet Vieraat kielet: Eteläisellä alueella tarjolla seuraavat vapaaehtoiset kielet: espanja saksa ranska Valinta valinnaisten aineiden kanssa. Äidinkielen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Yläkoulun valinnaiset opinnot

Yläkoulun valinnaiset opinnot Yläkoulun valinnaiset opinnot Valinnaisaineiden opiskelu Valinnaisaineita opiskellaan 8. ja 9. luokalla. Tietoa valinnaisaineiden sisällöistä, opiskelutavoista ja -tavoitteista saat valinnaisaineiden opettajilta.

Lisätiedot

Natiivi apuna kielten opetuksessa

Natiivi apuna kielten opetuksessa Natiivi apuna kielten opetuksessa Seija Blomberg Oulun yliopisto Kajaanin normaalikoulu Cordula Tröster-Blomberg Musiikkileikkikoulu Laulava Lohikäärme Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsingissä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015 ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin

Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin Kaisa Hahl / Kruununhaan yläaste, Helsinki Katri Nirhamo/ Pääskyvuoren alakoulu, Turku 18.3. 2010 Kannanotto tuntijako-työryhmälle Kehollista oppimista, tanssia koulupäiviin TANSSITAIDE VALTAKUNNALLISEN

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot