Julkaisija: Opetusministeriö Toimittajat: Annina Kalliomaa, Sanna Puura, Pia Tasanko Kuvitus & graafinen suunnittelu: Jukka Urho Paino:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Opetusministeriö Toimittajat: Annina Kalliomaa, Sanna Puura, Pia Tasanko Kuvitus & graafinen suunnittelu: Jukka Urho Paino:"

Transkriptio

1 nuoruus Suomessa

2 Julkaisija: Opetusministeriö Toimittajat: Annina Kalliomaa, Sanna Puura, Pia Tasanko Kuvitus & graafinen suunnittelu: Jukka Urho Paino: Yliopistopaino, Helsinki 2004 ISBN

3 Esipuhe Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä nuoruus ja nuoruuden käsite on laajentunut ja samalla monimutkaistunut. Nuoruus ei rajoitu vain murrosikään, vaan ulottuu lapsuudesta aikuisuuteen. Useat nuoruuden ongelmat juontuvat jo varhaislapsuudesta ja siten tehokas nuorisopolitiikka vaatii aikaisempaa enemmän pitkäjänteistä sektorirajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä. Tämän hetken nuorisotyölaki kohdentuukin kattavasti alle 29-vuotiaaseen väestöön. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa nuorille monipuolisia koulutus-, osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia. Samalla se on asettanut pieneneville nuorisoikäluokille aikaisempaa suurempaa vastuuta tulevaisuudesta. Nuoren on usein vaikea löytää paikkaansa ja identiteettiään globalisoituvassa ja taloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä korostavassa maailmassa. Nuorisotyön keskeisenä tehtävänä onkin erilaisten kulttuuristen yhteisöjen tukeminen, joissa nuoret voivat kehittää identiteettiään ja kasvaa yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja aktiivisiksi jäseniksi. Tavoitteena on myös nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Nuoruus Suomessa -julkaisu kuvaa tiiviisti nuorisotyötä ja nuorten elinolopolitiikkaa maassamme. Rakenteellisesti se jakautuu kolmeen osaan maamme perustietoja ja historiaa käsittelevän lyhyen katsauksen jälkeen. Nuorisopolitiikka - osassa kuvataan suomalaisen lapsen ja nuoren elinympäristöjä sekä niihin liittyviä yhteiskunnan nuorisopoliittisia toimia liittyen muun muassa koulutukseen, työelämään, terveyteen, asumiseen sekä muihin nuorten elämän keskeisiin kysymyksiin. Nuorisotyön rakenteet - osassa esitellään suomalainen nuorisotyöjärjestelmä valtakunnan tasolla, aluehallinnossa ja toiminnan perustasolla kunnissa. Nuorisotyön rakenteisiin liittyvät myös nuorten työpajajärjestelmä, valtakunnalliset nuorisokeskukset sekä nuorisotutkimus- ja koulutusjärjestelmät. Nuorten osallistuminen - osassa tarkastellaan nuorten arvojen ja asenteiden ohella nuorten keskeisiä toimintaympäristöjä, kuten nuorisojärjestöjä, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssia ja Nuorten Akatemiaa, nuorten osallisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä, nuorten kulttuuritoimintaa, Avartti-toimintaohjelmaa, liikuntaa ja urheilua sekä seurakuntien nuorisotyötä. Tämä opas on päivitetty painos vuonna 1999 julkaistusta esitteestä ja se on tarkoitus uudistaa seuraavan kerran vuonna 2006 Suomen toimiessa Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Opetusministeriön nuorisoyksikkö

4 Sisältö

5 Perustietoja Suomesta...7 Hiukan historiaa...8 A. Nuorisopolitiikka...9 A.1 Lapsuus...10 A.2 Suomen koulutusjärjestelmä...11 A.3 Työelämä...14 A.4 Asuminen...15 A.5 Terveys...17 A.6 Sukupuolisuus ja avioituminen...18 A.7 Syrjäytymisvaarasta...19 A.8 Kasvun ongelmia...20 A.9 Toimeentuloturva...21 A.10 Nuorten oikeudellinen asema...22 A.11 Asevelvollisuus...23 A.12 Elinoloindikaattorit nuorten elinolot tarkkailussa...24 A.13 Monikulttuurinen Suomi...25 B. Nuorisotyön rakenteet B.1 Nuorisotyön lainsäädäntö ja käsitteet...28 B.2 Opetusministeriö: nuorisotyön tukeminen ja nuorisopolitiikan koordinointi.30 B.3 Aluehallinto...32 B.4 Kuntien nuorisotyö...33 B.5 Nuorten työpajat...35 B.6 Nuorisotutkimus...37 B.7 Valtakunnalliset nuorisokeskukset...38 B.8 Nuorisoalan koulutus...39 C. Nuorten osallistuminen C.1 Nuorten arvot ja asenteet...41 C.2 Nuorisobarometri nuorten mielipiteet...42 C.3 Nuorisojärjestöjen tukeminen...44 C.4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry...45 C.5 Harrastustoiminnan opintokirja Nuorten Akatemia...46 C.6 Nuorten osallisuus yhteiskunnassa...47 C.7 Kansainvälinen yhteistyö...48 C.8 Nuori Kulttuuri -tapahtuma...50 C.9 Koululaisten iltapäivätoiminta...51 C.10 Nuoret ja liikunta...52 C.11 Avartti...54 C.12 Seurakuntien nuorisotyö...54 Yhteystiedot...56

6 6

7 7 Perustietoja Suomesta Virallinen nimi: Suomen tasavalta, Republiken Finland Valtiomuoto: Tasavalta; yksikamarinen eduskunta. Eduskunnassa on 200 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Aluehallinto: Viisi lääniä, jotka ovat osa valtionhallintoa sekä Ahvenanmaan maakunta, jolla on itsehallinto. Pinta-ala: km 2, josta 6 prosenttia on viljeltyä maata, 10 prosenttia vesistöä ( järveä) ja 68 prosenttia metsää. Suomi on Euroopan seitsemänneksi suurin valtio. Pituus km ja leveys 540 km. Asukasluku: 5,2 miljoonaa, ulkomaalaisia 2 prosenttia väestöstä Asukastiheys: 17 asukasta / km 2 Rahayksikkö: euro (EUR) vuodesta 2002 lähtien ( Suomen markka) Pääkaupunki: Helsinki, asukasluku (2002) (koko pääkaupunkiseutu noin 1,5 milj.) Itsenäistyminen: EU-jäsenyys: Kieli: suomi (91,3 prosenttia), ruotsi (5,4 prosenttia) ja saame (Lapissa noin 1700 asukasta eli 0,03 prosenttia) Uskonto: evankelisluterilaisia 85,6 prosenttia, ortodokseja 1 prosentti Ilmasto: kuuluu viileään vyöhykkeeseen. Lämpiminä kesäkuukausina päivälämpötila Etelä-Suomessa noin C ja kylmimpinä talvikuukausina Pohjois-Suomessa noin 25 C. Vienti toimialoittain: Tuonti tavaroiden käytön mukaan: korkea teknologia 27,5 prosenttia, metallituote- ja koneteollisuus 27,1 prosenttia, paperi- ja graafinen teollisuus 26,5 prosenttia, kemianteollisuus 6 prosenttia raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet 57 prosenttia, kulutustavarat 22 prosenttia, investointitavarat 15 prosenttia ja polttoaineet 4 prosenttia Talouden rakenne: 63 prosenttia palvelualalla, 28 prosenttia teollisuustuotannossa ja 9 prosenttia alkutuotannossa Bruttokansantuote henkeä kohden: euroa (2002)

8 8 Hiukan historiaa Suomi ja suomalaisuus ovat muotoutuneet idän ja lännen kulttuuri- ja valtapiirien välissä. Suomi kuului 1200-luvulta lähtien Ruotsin etupiiriin ja 1300-luvulta lähtien Ruotsin valtakuntaan. Lukuisat Ruotsin ja Venäjän väliset sodat taisteltiin Suomen maaperällä. Vuoden 1809 sodan jälkeen Suomi liitettiin Venäjään, jossa siitä tuli autonominen suuriruhtinaskunta. Vuonna 1906 suuriruhtinaskuntaan saatiin uusi perustuslaki sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Suomen naiset olivat ensimmäisinä Euroopassa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia. Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen. Itsenäisyyden ensivuosikymmenet olivat nopean yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen aikaa. Suomi säilytti itsenäisyytensä toisen maailmansodan aikana, vaikka kävikin kaksi pienelle maalle raskasta sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Sotien jälkeen Suomi harjoitti puolueettomuuspolitiikkaa luvulle tultaessa Suomi oli edelleen maatalousmaa, mutta teollistui ja kaupungistui nopeasti. Tämä rakennemuutos tapahtui pääosin ja 1970-luvuilla. Väki muutti työn perässä maaseudulta kaupunkeihin, ja asuntopulan vuoksi suurimpiin kaupunkeihin rakennettiin nopeaan tahtiin lähiöiden verkosto. Maaseudullakin väestö alkoi keskittyä yhä enemmän taajamiin. Suomi menetti ja 1970-luvuilla huomattavan määrän työikäistä väestöään Ruotsin teollisuuskeskuksiin luvun pitkän taloudellisen nousukauden jälkeen Suomi ajautui 1990-luvun alussa vaikeaan lamaan. Suurtyöttömyyden lisäksi se merkitsi tuotantoelämän rakennemuutosta ja uudelleen kiihtyvää muuttoa Pohjois- ja Itä-Suomesta etelään ja kasvukeskuksiin. Vaikka talous onkin elpynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien, työllisyyden parantumista ovat hidastaneet lisääntyvä tuotannon automatisointi sekä kiihtyvä tietotekniikan ja muun tuotantotekniikan kehitys ja keskittyminen juuri kasvukeskuksiin. Työttömyys on edelleen lähes kymmenen prosenttia. Suomessa on kuitenkin kyetty säilyttämään hyvinvointivaltion rakenteet ja palvelut. Elintaso ja elämänlaatu ovat kansainvälisesti vertaillen korkeita. Suomi on ollut vuodesta 1955 YK:n ja vuodesta 1995 Euroopan unionin jäsen.

9 Nuorisopolitiikka 9

10 10 A.1 Lapsuus Vuonna 2002 Suomen väkiluku oli 5,2 miljoonaa. Väestöstä alle 18-vuotiaiden osuus on 21,4 prosenttia. Lapset elävät noin perheessä, suurin osa isänsä ja äitinsä kanssa, joskin niin sanottujen uusperheiden ja yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut. Lapsista noin 15 prosenttia asuu yksinhuoltajaperheissä ja noin 8 prosenttia uusperheissä. Avioliiton ulkopuolella lapsista syntyy noin 30 prosenttia, joista suurin osa avoliitoissa. Suomessa on nykyisin yleistä, että vanhemmat solmivat avioliiton vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kaikki lapset perhetaustastaan riippumatta on pyritty lainsäädännöllä saattamaan mahdollisimman tasavertaiseen asemaan. Vuonna 2002 Suomessa syntyi lasta. Syntyvyys on pysynyt Suomessa eurooppalaisittain verraten korkeana (1,74 prosenttia), joskin tulevaisuudessa maamme väestö ikääntyy yhä nopeammin kuten muuallakin Euroopassa. Maahanmuuttajaväestöä Suomessa on verraten vähän (noin 2 prosenttia), mutta siitä lasten osuus (43 prosenttia) on kantaväestöä (36 prosenttia) huomattavasti korkeampi. Kansainvälisesti vertailtuna molemmat pienten lasten vanhemmat käyvät Suomessa hyvin yleisesti kokopäivätyössä. Siksi suuri osa lapsista on päivähoidossa, tavallisimmin kunnallisessa päivähoidossa heti noin vuoden mittaisen palkallisen äitiysloman jälkeen. Äitiysloman jälkeen töihinpaluuoikeuden säilyttävä hoitovapaa on yleistynyt, samoin noin kuukauden pituisen isyysloman pitäminen. Suomessa suurella osalla lapsista on jo ennen kouluikää oma itsenäisen elämisen alueensa (päivähoito). Tämä merkitsee sitä, että perheiden yhdessä viettämä aika vähenee. Perheenjäsenten, myös melko pienten lasten, harrastukset vahvistavat tätä kehitystä. Peruskoulu aloitetaan seitsemänvuotiaana. Viime vuosina päivähoidon ja peruskoulun aloittamisen väliin on kehitetty esikoulu, jonka organisoi kunnasta riippuen sosiaalitoimi (päivähoito) tai koulutoimi (koulut). Järjestelmä on lapsille vapaaehtoinen, mutta samalla se on subjektiivinen oikeus. Peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien iltapäivähoitoa kehitetään ja laajennetaan. Kunnat koordinoivat tätä palvelua. Käsitys lapsesta ja lapsuudesta on Suomessa muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Lastensuojelulainsäädäntö ulottaa lapsuuden 18 ikävuoteen asti. Käytännön kasvatustyössä ja -toiminnassa lapsuuden ja nuoruuden välimaastoon on hahmottunut varhaisnuoruuden käsite, jolla tarkoitetaan lähinnä vuotiaita. Yli 15-vuotiaita on totuttu pitämään käsitteellisesti nuorina. Myös lasten ja vanhempien väliset suhteet ovat muuttuneet. Lapsia ei enää pidetä vanhempien omaisuutena ja kasvatustoimenpiteiden kohteina. Nykyään lapsuus nähdään elämänvaiheena, joka ei ole vain kasvamista nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan itsessään arvokas elämänvaihe. Lainsäädäntö korostaa vanhempien ja huoltajien vastuuta lapsesta sekä velvollisuutta tukea lasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yhteiskunta pyrkii perhepolitiikalla tukemaan erityisesti nuorten perheiden kasvua vastuulliseen vanhemmuuteen.

11 11 A.2 Suomen koulutusjärjestelmä Suomalaisten koulutustaso on johdonmukaisesti noussut viime vuosikymmeninä. Pelkän peruskoulutuksen varaan jättäytyminen alkaa nuorissa ikäluokissa olla jo poikkeuksellista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvaa tasaisesti. Yhteiskunta kustantaa kaikilla kouluasteilla perusopetuksen ja tutkintoon johtavan koulutuksen. Perusopetus on oppilaille täysin maksutonta, mutta jatko-opinnoissa oppilaat saattavat joutua maksamaan oppimateriaaleista, aterioista ja matkoista. Perusopetus maailman huipputasoa Oppivelvollisuuskoulu eli peruskoulu on yhdeksänvuotinen. Ennen peruskoulua lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen. Koulut ovat pääasiassa kuntien ylläpitämiä, joskin Suomessa on myös joitakin yksityiskouluja. Lapsille opetus ja opetusvälineet ovat maksuttomia. Lisäksi oppilaat saavat koulussa joka päivä maksuttoman aterian. Ikäluokasta 99,7 prosenttia suorittaa oppivelvollisuuskoulun. Vuonna 2001 julkistetussa OECD-maiden PISA-tutkimuksessa (Programme for International Student Assesment) 15-vuotiaat suomalaisnuoret menestyivät hyvin: heidän lukutaitonsa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisensa ovat huippuluokkaa. Lukutaidossa suomalaisnuoret olivat ensimmäisellä sijalla. Tutkimus myös osoitti, että Suomessa koulujen väliset erot ja sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ovat kansainvälisesti verraten erittäin pieniä. Tätä voidaan pitää erityisen tärkeänä tuloksena. Suurin osa jatkaa peruskoulutuksen jälkeen Peruskoulun jälkeen 93 prosenttia nuorista jatkaa opintojaan joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.

12 12 Ikäluokasta runsas puolet käy lukiota, joka on kolmevuotinen yleissivistävä koulu ja päättyy valtakunnalliseen ylioppilastutkintoon. Ammatillinen koulutus on perinteisesti ollut Suomessa oppilaitosmuotoista. Viime vuosina koulutukseen on sisällytetty työelämässä toteutettavia jaksoja. Myös oppisopimuskoulutusta on laajennettu. Korkeakoulututkintoja kehitetään Korkeakoululaitos muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään. Ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin 1990-luvulla, ja ammattikorkeakouluja on nyt 29. Vuonna 2002 OECD:n koulutuskomitea arvioi Suomen ammattikorkeakoulutusta. Tutkijaryhmän arvion mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus on onnistunut hyvin. Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Suomessa on 20 yliopistoa. Yliopistokoulutuksen tutkintorakenteen uudistus on valmisteilla. Myös virtuaaliyliopiston ja virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisessä edetään nopeasti. Opintotuki Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada yhteiskunnalta taloudellista tukea opintoihinsa. Opintotukijärjestelmä sisältää opintorahan ja opintolainan. Asumismenoihin myönnetään tarvittaessa erillistä tukea.

13 13 Koulutusjärjestelmä Tri Lis. Ylemmät AMK-jatkotutkinnot kk-tutkinnot Alemmat kk-tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot työkokemus Yliopistot Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus työkokemus Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot työkokemus Ikä Perusopetus Oppivelvollisuuskoulutus Esiopetus

14 14 A.3 Työelämä Nuorten tie työelämään kulkee lähes yksinomaan opiskelun kautta. Peruskoulun jälkeen 60 prosenttia ikäluokasta menee lukioon ja 33 prosenttia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. 7 prosenttia ei jatka opintojaan. Ennen 1990-luvun alkuvuosien lamaa ja sitä seurannutta yhteiskunnan ja työelämän rakennemuutosta tämä ammatillista koulutusta vaille jäävä ryhmä sijoittui suoraan työelämään ja kouliintui työssä alansa osaajiksi. Nykyisin ammattikoulutusta vaille jäävän on vaikea löytää työpaikkaa. Vuonna 2002 nuoria työttömiä oli , kun vuonna 1991 heitä oli Nuorisotyöttömyys on laskenut lähes kolmasosaan vuosien huippulukemista, jolloin työttömiä nuoria oli Lama näyttää kuitenkin jättäneen jälkensä: vuonna 2002 nuoria työttömiä oli edelleen noin enemmän kuin ennen lamavuosia.

15 15 Yhteiskunnan ja työelämän rakennemuutos näkyy siinä, että nuoret joutuvat työttömiksi myös voimakkaan talouskasvun aikana. Myös nuorten työsuhteet ovat aiempaa useammin määräaikaisia. Tämän päivän työmarkkinat suosivatkin ajanmukaista koulutusta ja joustavuutta. Työelämään sijoittuminen on sitä varmempaa mitä korkeampi koulutus nuorella on. Pelkkä tutkinto ei kuitenkaan takaa työpaikan saantia. Tarvitaan myös työkokemusta. Siksi työharjoittelujaksoja on pidennetty erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Työpainotteinen koulutus, erityisesti oppisopimuskoulutuksen voimakas kehittäminen, on keskeinen keino motivoida ammattikouluttamattomia nuoria koulutukseen ja työelämään. Nuorten työpajatoimintaan osallistui vuonna 2000 yli työtöntä nuorta. Toiminta aktivoi selvästi nuoria koulutukseen ja työnhakuun. Kuuden kuukauden työpajajakson käyneistä prosenttia sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen tai työelämään. Ammattikoulun keskeyttää 15 prosenttia opiskelijoista. Tähän ongelmaan on puututtu kehittämällä ammatillisten oppilaitosten yhteyteen niin sanottua pajakoulujärjestelmää. Vuosien hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu, jonka mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle nuorelle järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömälle nuorelle maksetaan työharjoittelutukea tai työmarkkinatukea eli työttömyyskorvausta. Työmarkkinat muuttuvat huomattavasti seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, jolloin vuosina syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tuolloin työvoiman kysyntä lisääntyy huomattavasti. Yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta onkin tarpeen saada kaikki nuoret aktiivisesti mukaan työelämään. A.4 Asuminen Suomalaiset nuoret muuttavat vanhempiensa luota kohtalaisen varhain, keskimäärin 21-vuotiaina. Yleensä nuori muuttaa omaan asuntoonsa aloittaessaan opiskelun. Yli puolet vuotiaista nuorista asuu jo itsenäisesti. Suurin osa heistä asuu vuokraasunnossa. Seuraava taulukko kuvaa itsenäisesti asuvien nuorten tilannetta Suomessa vuonna 2000: v v v v. Itsenäisesti asuvien osuus 11 % 64 % 87 % 53 % Omistusasunnossa asuvat 19 % 22 % 40 % 31 % Vuokralla asuvat 78 % 75 % 56 % 65 % Ahtaasti asuvat 22 % 19 % 25 % 23 %

16 16 Vuokra-asuntotilanne vaihtelee eri puolilla maata. Suurissa kaupungeissa, joihin väestö keskittyy, on pulaa edullisista pienistä vuokra-asunnoista. Tämä koskee sekä niin sanottuja vapaarahoitteisia että valtion tukemia asuntoja. Myös vuokrataso vaihtelee alueittain. Valtion tukemissa asunnoissa vuokrat ovat keskimäärin pienempiä kuin muissa asunnoissa. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla valtaosa nuorista asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, koska valtion tukemia vuokra-asuntoja on liian vähän. Nuorten asema asuntomarkkinoilla on siis heikko. Tilanteen parantamiseksi on luotu kaksi järjestelmää: opiskelija-asunnot ja nuorisoasunnot. Näitä asuntoja tuottavat voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset yhteisöt. Opiskelija-asuntoja on tarjolla lähes opiskelijalle. Nuorisoasunnot on tarkoitettu vanhempien luota muuttavien työssä käyvien nuorten ensiasunnoiksi, mutta niitä on vain noin nuorelle. Nuorisoasunnot ovat kauttakulku- tai välivaiheasuntoja, sillä niiden vuokrasopimukset solmitaan määräajaksi. Omistusasumisen kynnyksen madaltamiseksi nuorille on luotu asuntosäästöpalkkio-järjestelmä (ASP), joka soveltuu huonosti nykytilanteeseen, koska korot ovat yleisesti ottaen matalia ja laina-ajat pitkiä. Suomessa asutaan suhteellisen ahtaasti. Asuntojen varustetaso on kuitenkin keskimäärin varsin hyvä. Iän mukaan tarkasteltuna lapset asuvat ahtaimmin: yli puolet alle 10-vuotiaista asuu ahtaasti, vuotiaista noin 40 prosenttia ja vuotiaiden ikäryhmästä enää noin viidennes. Nuoret eivät siis asu erityisen ahtaasti. Tämä johtuu siitä, että yksin asuvia nuoria on paljon. Perheellistymisen myötä suhteellisesta väljyydestä siirrytään taas ahtaampiin oloihin.

17 17 A.5 Terveys Nuoriin kohdistuvan terveyspolitiikan painopiste on elintavoissa ja asenteissa. Niihin pyritään vaikuttamaan peruskoulun (7 16-vuotiaat), lukion ja keskiasteen oppilaitosten terveyskasvatuksessa. Vuoden 2002 alusta lähtien terveystieto on ollut oma oppiaineensa peruskoulussa. Nuorten terveyden edistämistä painotetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, nuorisotyössä ja muiden nuorten parissa toimivien tahojen työssä. Nuorten tervettä kasvua tuetaan monin eri tavoin ja terveyttä vaarantaviin tekijöihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomessa kuntien lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia koululaisten ja opiskelijoiden terveyden edistämisestä ja terveydenhuoltopalveluista. Kaikilla nuorilla on mahdollisuus kouluterveydenhoitajan, koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluihin. Korkeakouluopiskelijoilla on oma terveyspalvelujärjestelmänsä, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, jonka vuosimaksu on vain 31,62. Yleisesti ottaen suomalaisnuoret ovat terveitä, ja suurin osa heistä kokee itsekin terveydentilansa hyväksi. Kuitenkin läpi 1990-luvun nuorten terveydentilaan liittyvä oireilu on yleistynyt. Yleisimpiä oireita ovat ärtyneisyys, väsymys ja uniongelmat, joita on noin joka kymmenellä nuorella. Vuonna 2001 joka seitsemännellä vuotiaalla nuorella oli jokin pitkäaikainen sairaus. Nuorille on järjestetty omat mielenterveyspalvelunsa. Nuorisopsykiatrian palveluiden ohella nuorille on pyritty järjestämään oma mielenterveyspotilaiden laitoshoitonsa. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon kehittäminen on osaltaan johtanut myös potilasmäärien kasvuun. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus vaihtelee selvästi. Osa liikkuu erittäin paljon ja osa (kahdeksan prosenttia) on täysin passiivisia. Harrasteliikuntatoimintaan osallistuminen on yleistä 13 vuoden ikään saakka, jonka jälkeen aktiivisuus laskee jyrkästi. Erään tutkimuksen mukaan noin kolmasosa nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Viidennes vuotiaista on täysin passiivisia. Päivittäin tupakoi vajaa kolmannes 16-vuotiaista tytöistä ja pojista. Poikien päivittäinen tupakointi on pysynyt samalla tasolla useita vuosia, mutta tyttöjen tupakointi on viime vuosina lisääntynyt. Suomalaisnuoret eivät käytä alkoholia juurikaan muita eurooppalaisia nuoria enemmän, mutta he juovat poikkeuksellisen humalahakuisesti. Tuoreimpien tutkimusten mukaan humalahakuinen juominen on kuitenkin hieman vähentynyt. Suomalaiset nuoret käyttävät ja kokeilevat huumeita vähemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa, mutta myös Suomessa nuorten huumeiden käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet. Viimeisimmissä tutkimuksissa huumeiden käytön ja kokeilujen nousu näyttää kuitenkin taittuneen.

18 18 A.6 Sukupuolisuus ja avioituminen Nuorten seksuaalikäyttäytymisessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia kymmenen viime vuoden aikana. Suomalaisnuorten ensimmäinen yhdyntä tapahtuu keskimäärin 17-vuotiaana. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista eli vuotiaista pojista 29 prosentilla ja tytöistä 35 prosentilla on vähintään yksi yhdyntäkokemus. Kansainvälisesti verraten raskauden keskeytysten määrä on Suomessa hyvin alhainen, yhdeksän keskeytystä tuhatta synnytysikäistä eli vuotiasta naista kohden. Myös alle 20-vuotiaiden aborttien määrä on alhainen (14,8 keskeytystä tuhatta naista kohden), mutta määrä on noussut viime vuosina. Pohjoismaissa raskauden on voinut keskeyttää melko vapaasti 1970-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa raskauden keskeyttämiseen tarvitaan kuitenkin laissa määritelty peruste. Suurin osa aborteista tehdään sosiaalisin perustein. Raskauden keskeyttämisen perusteeksi riittää myös se, että nainen on ollut alle 17-vuotias tullessaan raskaaksi. Teiniäitejä Suomessa on vain vähän, mutta teinisynnytystenkin määrä on kasvanut hieman muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2000 teinisynnytyksiä oli 3,7 synnytystä tuhatta vuotiasta kohden. Naiset menevät ensimmäisen kerran naimisiin keskimäärin 28-vuotiaina ja miehet 30-vuotiaina. Yhä useammat nuoret aloittavat yhteiselonsa avoliitossa, joten lapsiakin syntyy avioliiton ulkopuolella yhä enemmän. Suurin osa lapsista syntyy parisuhteeseen. Ensimmäisen lapsen hankinta on siirtynyt yhä myöhemmäksi, ja ensisynnyttäjien keski-ikä on nykyisin 27,6 vuotta. Hedelmällisyysluku eli syntyvyys (1,74) on kuitenkin Suomessa eurooppalaisittain korkea. Vuonna 2001 EU-maiden keskiarvo oli 1,53. Vaikka taloustilanteen epävarmuus näyttääkin siirtävän ensimmäisen lapsen hankintaa yhä myöhemmäksi, syntyvyysluvut pysyvät korkeina, sillä toisen ja kolmannen lapsen hankkiminen on melko yleistä. Noin joka viidennessä lapsiperheessä on vähintään kolme lasta. Kuten edellä mainittiin, vuonna 2002 terveystiedosta tuli jälleen pakollinen oppiaine peruskouluissa. Koululaiset kertovat saavansa tietoa sukupuoliasioista koulun oppitunneilla, ystäviltä ja tiedostusvälineistä. Terveystiedon opetuksen toivotaan vähentävän kasvaneita teiniraskauslukuja. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella lähetetään jokaiselle 15 vuotta täyttäneelle lehtinen, jossa on tietoa seksuaalisuudesta, seurustelusta ja sukupuolitaudeista sekä kondomi. Mukana on myös kirje vanhemmille. Tavoitteena on saada aikaan keskustelua perheen sisällä näistä aiheista. Seksuaaliopetuksessa ja -valistuksessa ei ole painotettu pidättäytymistä seksuaalisuhteista ennen avioliittoa, vaan vastuuta itsestä ja kumppanista. Tavoitteena on vähentää varhaisen aktiivisen seksuaalikäyttäytymisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveyshaittoja.

19 19 A.7 Syrjäytymisvaarasta Syrjäytymistä analysoidaan usein yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen osallistumisen käsitteillä. Syrjäytymiseen liitetään toisaalta objektiivinen huono-osaisuus, kuten köyhyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Toisaalta syrjäytymiseen liitetään usein yhteisöllisten siteiden katoaminen ja yhteisöllisyyttä luovien turvaverkkojen hajoaminen. Syrjäytymiseen kuuluu myös vääränlainen sosiaalisuus: sosiaalinen verkosto voi myös vetää nuorta alakulttuuriin, johon voi kuulua poikkeavaa käyttäytymistä, kuten rikollisuutta tai päihteiden käyttöä. Kuitenkin syrjäytymisessä on usein kysymys pitkäaikaisesta kehityksestä. Syrjäytymisvaaraa onkin syytä kartoittaa ilman, että ketään automaattisesti leimataan syrjäytyneeksi yksilöksi luvulla suomalainen yhteiskunta kävi läpi rajun rakennemuutoksen, joka jätti pysyvät jälkensä yhteiskuntaan ja jonka vaikutukset näkyvät nuorten elämässä. Epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt, nuorten työnsaanti on yhä vaikeaa ja heidän tulotasonsa on laskenut. Nuorten työmarkkinat ovat kärjistyneet eikä pysyviä työsuhteita ole tarjolla kaikille. Mitä parempi koulutus nuorella on, sitä todennäköisemmin hän työllistyy pysyvästi. Silti koulutuskaan ei täysin suojaa nuorta työttömyydeltä. Vuoteen 2000 mennessä nuorten työttömyysaste laski noin 20 prosenttiin, mutta se ei ole vielä lähelläkään ennen lamaa vallinnutta tilannetta. Tällä hetkellä yleinen työttömyysaste on alle 10 prosenttia. Alle 25-vuotiaista nuorista noin 3 prosenttia on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita luvun alun lama pakotti myös julkisen sektorin leikkauksiin. Opettajien lomautukset, oppilasryhmien kasvu ja erityisopetuksen supistukset sekä kodin ongelmien ja nuorten kasvua tukevan nuorisotoiminnan resurssien vähentäminen näkyvät edelleen nuorten elämänhallinnan vaikeuksina. Nuorten sosiaalistumista tukevia palveluita on supistettu samaan aikaan kun yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset sekä nuoria itseään että heidän vanhempiaan kohtaan ovat kasvaneet. Suomessa on meneillään voimakas muuttoliike, jonka seurauksena perheiden perinteiset tukiverkot ovat murtuneet ja vanhempien on yhä vaikeampi saada tukea kasvatustehtäväänsä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tuetaan apua tarvitsevia nuoria kasvussa normaaliin aikuisuuteen. Yhteiskunnan peruspalveluiden toimivuus ja sosiaalisten tukijärjestelmien resurssien riittävyys ovat keskeisimmät tekijät syrjäytymisen riskejä minimoitaessa. Näihin asioihin paneuduttiin keväällä 2002 pääministerin aloitteesta julkaistussa toimenpideohjelmassa, jossa tehtiin esityksiä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota nuorten kriittisiin siirtymävaiheisiin, kuten siirtymiseen koulusta jatko-opintoihin ja koulutuksesta työelämään. Näissä siirtymävaiheissa palvelujärjestelmän tulisi toimia nykyistä tehokkaammin, jotta nuoret eivät putoaisi turvaverkon läpi.

20 20 A.8 Kasvun ongelmia Nuorten tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden käyttö 1990-luvulla nuorten tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö sekä niiden aiheuttamat haitat lisääntyivät. Vuosikymmenen vaihteesta lähtien vuotiaiden tupakointi ja humalajuominen on vähentynyt lukuun ottamatta 18-vuotiaita tyttöjä. Terveyden kannalta edelleenkin huolestuttavaa on tupakoinnin varhainen aloittaminen ja humalahakuinen alkoholin käyttö. Joka viides vuotias juo itsensä humalaan kuukausittain. Positiivista kehitystä sen sijaan on tapahtunut erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Näyttää siltä, että huumausaineiden kokeilun ja käytön voimakas kasvutrendi hidastuu, erityisesti nuorilla aikuisilla, jotka ovat perinteisesti olleet huumekokeiluille altein ikäluokka. Tulokset eivät ole selviä, etenkään kaikkein nuorimman ikäluokan osalta. Huumausaineiden riskikäyttäjät, huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneet tai huumerikolliset syrjäytyvät helposti niin koulutuksen, työn kuin asumisenkin suhteen. Syrjäytymiseen liittyy usein pysyvästi huumeidenkäyttö. Hyvin järjestettyä nuorisotyötä ja -toimintaa voidaan kokonaisuudessaan pitää ennaltaehkäisevänä huumetyönä. Erityisesti riskiryhmille tarjotaan elämys- ja seikkailukasvatuksen sovelluksia sekä kehitetään uusia työmuotoja. Seikkailukasvatuksen sovellukset on todettu tehokkaaksi menetelmäksi niille nuorille, joilla on ongelmia elämänhallinnassaan. Koko nuorisolle suunnattua Avartti-toimintaohjelmaa on vuosina kehitetty myös huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn.

21 21 Opetusministeriö tukee myös muiden huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn suunnattujen valistus-, koulutus- ja toimintamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Nuorten työpajojen valmiutta kohdata huumekysymyksiä on kehitetty opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Vuodesta 2002 lähtien on vuosittain tuettu nuorten parissa toimivien yhteisöjen, kuntien ja järjestöjen huumeiden ja päihteiden käyttöä ennaltaehkäisevän työn edellytyksiä. Samoin on tuettu kuntien nuorisotoimessa, järjestöissä ja vastaavissa tehtävissä työskentelevien taitoja tunnistaa, kohdata ja käsitellä huumeongelmaa sekä tukea nuoria parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2002 tukea myönnettiin 71:lle ja vuonna hankkeelle. Huumeiden käytön ennaltaehkäisyssä tehdään tiivistä yhteistyötä muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja työministeriön kanssa. Keski- ja Etelä-Euroopan EU-maiden ohella kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat erityisesti Venäjä, Viro ja Pohjoismaat. A.9 Toimeentuloturva Lapsella on oikeus saada vanhemmiltaan elatusta 18-vuotiaaksi asti. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli kustannukset ovat kohtuullisia. Tällöin huomioidaan erityisesti lapsen taipumukset, koulutuksen kesto, koulutuksesta aiheutuvat kustannukset sekä lapsen mahdollisuudet vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista koulutuksen päätyttyä. Opiskelevan nuoren toimeentulon turvaamiseksi on kehitetty opintotukijärjestelmä. Työttömällä nuorella on oikeus työmarkkinatukeen tai työttömyysturvaan. Viimesijainen toimeentulon lähde on toimeentulotuki, josta säädetään sosiaalihuoltolaissa. Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukea saaneiden alle 25-vuotiaiden nuorten osuus kasvoi 1990-luvun alkupuolella nopeasti, mutta vuoden 1996 jälkeen heidän osuutensa on laskenut tasaisesti. Silti tilanne ei ole palautunut lamaa eli vuosia edeltävälle tasolle. Vuonna 1999 noin joka viides vuotias nuori sai toimeentulotukea. Uusia asiakkaita näistä nuorista oli 42 prosenttia. Nuorista noin kolme prosenttia oli pitkäaikaisasiakkaita eli vuoden aikana kuukautta toimeentulotukea saaneita. Sosiaaliturva voi osaltaan tukea nuorten itsenäistymistä ja perheen perustamista. Nuorten tukeminen ei kuitenkaan saisi johtaa pitkäaikaiseen riippuvuuteen etuuksista ja palveluista.

22 22 A.10 Nuorten oikeudellinen asema Nuoruus lainsäädännössä: 18-vuotias on täysi-ikäinen on äänioikeutettu ja vaalikelpoinen valtakunnallisissa ja kunnallisvaaleissa (perustuslaki) voi määrätä omaisuudestaan sekä tehdä sopimuksia ja muita oikeustoimia (laki holhoustoimesta) voi solmia avioliiton (avioliittolaki) voi saada autonajokortin (liikennelaki) Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalainen on äänioikeutettu kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä (perustuslaki). Alle 18-vuotias on holhouslain mukaan vajaavaltainen on määritelty lastensuojelulaissa lapseksi on nuori työntekijä (laki nuorista työntekijöistä) ei saa ostaa tupakkaa eikä alkoholituotteita (alkoholilaki ja tupakkalaki). Muita ikärajamääritelmiä vuotiaat ovat lastensuojelulain mukaan nuoria 0 28-vuotiaat ovat nuorisotyölain mukaan nuoria 7 16-vuotias on oppivelvollinen (peruskoululaki) 15-vuotias voi olla perustamassa yhdistystä ja sen toiminnassa äänivaltainen jäsen (yhdistyslaki) 16-vuotias voi saada kevytmoottoripyöräkortin (liikennelaki) Alle 15-vuotiailla ei ole rikosoikeudellista vastuuta vahingonkorvausvastuuta lukuun ottamatta (rikoslaki ja vahingonkorvauslaki) vuotias saa ostaa vain mietoja alkoholijuomia (alkoholilaki).

23 23 A.11 Asevelvollisuus Suomessa on yleinen asevelvollisuus. Jokainen vuotias suomalainen mies on asevelvollinen. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miespuoliset Suomen kansalaiset ovat velvollisia osallistumaan kutsuntoihin. Asevelvollisuusaika jakautuu vakinaiseen väkeen (varusmiespalvelus), reserviin ja nostoväkeen. Varusmiespalvelusaika on 180, 270 tai 362 päivää. Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä vuotiaana. 17 vuotta täyttänyt voi anoa varusmiespalvelukseen vapaaehtoisena. Lykkäystä varusmiespalveluksen suorittamiseen voi saada enintään 3 vuotta kerrallaan 28. ikävuoden loppuun asti. Siviilipalveluksesta ja Jehovan todistajien asevelvollisuudesta on annettu omat lakinsa. Naisilla ei ole yleistä asevelvollisuutta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus rinnastaa naisten asepalveluksen varusmiespalvelukseen. Nainen voi kuitenkin 45 vuorokauden kuluessa palveluksen alkamisesta ilmoittaa keskeyttävänsä asepalveluksen. Asepalveluksen jälkeen naiset (ja miehet) ovat asevelvollisia 60-vuotiaiksi saakka. Naiset ovat voineet suorittaa asepalveluksen vuodesta 1995 lähtien. Asevelvollisuuden suorittaminen sisältää aseellisen varusmiespalveluksen ja kertausharjoitukset, jotka voidaan vakaumuksellisista syistä suorittaa myös aseettomana. Uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen toteaminen perustuu asevelvollisen omaan ilmoitukseen. Siviilipalvelusaika on 13 kuukautta ja se suoritetaan kuukauden koulutusjakson jälkeen yhteiskunnallisissa laitoksissa tai eräissä kansalaisjärjestöissä. Vuonna 1996 siviilipalvelun suoritti noin seitsemän prosenttia asevelvollisista. Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta.

24 24 A.12 Elinoloindikaattorit nuorten elinolot tarkkailussa Opetusministeriön nuorisoasiain neuvottelukunta seuraa säännöllisesti nuorten elinolojen kehitystä Suomessa. Seurantaa varten on Internetiin luotu Nuorten elinolot -tietokanta. Tietokanta on tarkoitettu työvälineeksi nuorisopolitiikan toimijoille ja tutkijoille sekä paikallisille nuorisotyön tekijöille ja vaikuttajille. Tietokanta tarjoaa monipuolista numeerista tietoa nuorten hyvin- ja pahoinvointiin liittyvistä tekijöistä sekä antaa resursseja omien johtopäätösten tueksi. Nuorten elinolot -tietokanta on osoitteessa Tietokannassa on tietoa seuraavilta eri osa-alueilta: työllisyys ja työttömyys koulutus asuminen muuttoliike perheellistyminen varat ja velat terveys kuolemansyyt ja kuolleisuus rikollisuus syrjäytyneiden määrä. Nuorten elinolot -tietokannasta löytyy edellä luetelluista asioista myös numerotietoa, jota nuorisoasiain neuvottelukunta, Tilastokeskus ja Stakes ovat koonneet yhteistyössä. Tietokannan tiedot päivitetään vuosittain. Tiedonhaussa on mahdollista tehdä kunkin indikaattorin kohdalla aikasarjavertailua ja alueellisia vertailuja. Myös tilannetta eri ikäluokkien ja sukupuolten välillä voi vertailla. Tietoja on saatavilla vuodesta 1990 alkaen. Vuosilta tietokannassa on vain koko maata koskevia tietoja, mutta tietoja vuodesta 1998 lähtien voi hakea myös alueittain eli lääneittäin, maakunnittain ja seutukunnittain. Tietokannan ikäryhmät ovat 15 19, 20 24, 25 29, ja 15 64, mikä mahdollistaa eri nuorisoikäryhmien tilanteen vertaamisen myös koko työikäisen väestön tilanteeseen.

25 25 A.13 Monikulttuurinen Suomi Suomen perinteisiä etnisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä ovat niin sanotut vanhavenäläiset, romanit sekä Suomen ja Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Muita etnisiksi vähemmistöiksi katsottavia ryhmiä ovat Suomen juutalaiset ja Suomen turkinsukuiset tataarit, jotka erottuvat väestön enemmistöstä etupäässä uskontonsa vuoksi. Suomen ruotsinkielistä vähemmistöä ei pidetä etnisenä vähemmistönä, vaikka ryhmä monilta osin täyttääkin etnisen vähemmistön tunnusmerkistön. Ruotsinkielisiä lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut etniset, kielelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset vähemmistöt ovat kooltaan pieniä. Etniseltä taustaltaan muiden kuin suomalaisten määrän kasvu tapahtuu lisääntyvän maahanmuuton myötä.

26 26 Läpi 1900-luvun Suomi pysyi suurten maahanmuuttovirtojen ulkopuolella. Suomi on kautta historiansa ollut pääasiassa maastamuuttomaa: Suomesta on muutettu ulkomaille etenkin työnhakuun. Maahanmuutto alkoi lisääntyä vasta 1990-luvulla, jolloin Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä nelinkertaistui. Kun vuonna 1990 Suomessa asui noin ulkomaalaista, vuosien vaihteessa heitä oli jo yli eli noin 2 prosenttia koko väestöstä. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kuitenkin yhä EU-maiden pienin. Suomeen muutetaan eniten lähialueilta: suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet, virolaiset ja ruotsalaiset. Osa näihin ryhmiin kuuluvista henkilöistä on etnisiä suomalaisia tai heidän jälkeläisiään, ja heitä kutsutaan paluumuuttajiksi. Somalialaiset ovat merkittävin Euroopan ulkopuolelta Suomeen muuttanut kansallinen ryhmä. Suomessa asuvat maahanmuuttajat poikkeavat ikärakenteeltaan Suoman kansalaisista. Maahanmuuttajista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2000 maahanmuuttajista työikäisiä oli 75 %, Suomen kansalaisista 67 %. Suomalaisista yli 65-vuotiaita on 15 %, maahanmuuttajista 6 %. Selvä ero on myös lasten ja nuorten suhteellisessa osuudessa. Maahanmuuttajista 43 % on 29-vuotiaita tai sitä nuorempia, suomalaisista vain 36 %. Lasten määrän kasvu alkoi 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisia. Lasten ja nuorten osuus on kasvanut myös perheenyhdistämisen kautta. Nuorisotyöpalveluiden kysyntä maahanmuuttajaperheissä on suurta. Esimerkiksi Helsingin eräissä nuorisotiloissa enemmistö käyttäjistä on maahanmuuttajanuoria. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten asemaa Suomessa säätelevät erityisesti kotouttamislaki, perusopetuslaki (628/1998), lastensuojelulaki (683/1983), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sekä kansainväliset sopimukset. Suomessa asuvalla oppivelvollisuusikäisellä maahanmuuttajalla on oikeus ja velvollisuus peruskoulutukseen kansalaisuudestaan riippumatta. Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajaoppilaiden määrä lisääntyi selvästi kaikissa koulutusmuodoissa läpi 1990-luvun. Varsinkin suurimmat kaupungit ovat kehittäneet viime vuosina erityisiä työmenetelmiä maahanmuuttajien parissa tehtävään nuorisotyöhön. Myös osa perinteisistä nuorisojärjestöistä on laatinut ohjelmia maahanmuuttajanuorten järjestötoimintaan osallistumisen parantamiseksi. Maahanmuuttajanuoret ovat viime aikoina perustaneet omia, usein yhtä etnistä ryhmää yhdistäviä järjestöjä ja kerhoja. Pohjoisessa toimii saamelaisnuorten oma järjestö.

27 B Nuorisotyön rakenteet 27

28 28 B.1 Nuorisotyön lainsäädäntö ja käsitteet Suomessa on nuoria (0 28-vuotiaita) 1,9 miljoonaa, 36,5 prosenttia väestöstä. Nuorisotyölain (235/1995) tarkoituksena (1 ) on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle. Nuorisotyön arvolähtökohdista nuorisotyölaki sanoo seuraavaa: tarkoituksena on edistää sukupolvien, sukupuolten ja Suomen alueiden välistä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä luonnonkäytön kestävän kehityksen turvaamista. Nuorisotyölaissa määritellään toimialan keskeiset käsitteet seuraavasti: 1) Nuorisotyöllä tarkoitetaan työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. 2) Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan nuorten kansalaistoimintaa, jolla edistetään nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia. Nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä nuorisopoliittisesta koordinaatiosta vastaa keskushallinnossa opetusministeriö, aluetasolla lääninhallitukset ja paikallistasolla kunnat. Kullakin ministeriöllä on kuitenkin omalla toimialallaan vastuu nuorten elinoloista ja niiden parantamisesta. Laki määrittää nuorisotyön kunnan toimialaan kuuluvaksi ja opetusministeriö osoittaa tehtävään vuosittain valtionosuutta. Kunnat vastaavat kuitenkin itsenäisesti nuorisotyön toteuttamisesta. Opetusministeriö resursoi (eli jakaa voimavaroja) ja tulosohjaa lääninhallitusten nuorisotointa (eli asettaa tulostavoitteet ja valvoo niiden toteutumista).

29 29 Suomen nuorisotyön rakenne HALLINTO KANSALAISTOIMINTA Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto - Nuorisoyksikkö - Nuorisoasiain neuvottelukunta - Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Opetusministeriö Palvelut Opetushallitus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorisotutkimusseura ja nuorisotutkimusverkosto Valtakunnalliset nuorisojärjestöt nuorisotyötä tekevät järjestöt nuorisotyön palvelujärjestöt Ammattikorkeakoulut Nuorisotyön koulutus Valtakunnalliset nuorisokeskukset 2. asteen ammatilliset oppilaitokset Nuorisotyön koulutus Valtakunnallinen työpajayhdistys Läänit Lääninhallitukset Sivistysosastot - Nuorisotoimi Kunnat Nuori Kulttuuri- ja Avartti-toimisto Koulut Nuorten työpajat Nuorisotoimi Oppilaitokset Ylläpito ja Avustukset kehittäminen Nuorisotilat Nuorisotiedotus ja neuvonta Nuorten elinolot Piirijärjestöt Nuorisoyhdistykset ja nuorten toimintaryhmät rahoitusyhteys nuorisotyömäärärahoista rahoitusyhteys muista määrärahoista toiminnallinen yhteys

30 30 B.2 Opetusministeriö: nuorisotyön tukeminen ja nuorisopolitiikan koordinointi Nuorisotyölain perusteella nuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen kuuluu opetusministeriölle ja sen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston nuorisoyksikölle. Nuorisoyksikön tavoitteena on - nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen - nuorten sosiaalinen vahvistaminen - nuorten elinolojen parantaminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi nuorisoyksikkö - vastaa nuorisotyön valtakunnallisista kehittämissuunnitelmista - vastaa nuorisopoliittisesta koordinaatiosta valtionhallinnossa - tukee valtakunnallisia nuorisojärjestöjä, niiden piirijärjestöjä, nuorisotyön palvelujärjestöjä sekä nuorisotyötä tekeviä järjestöjä - tukee valtionosuuksin kuntien nuorisotyötä - tukee nuorten uusien toimintamuotojen kehittämistä - tukee valtakunnallisten nuorisokeskusten (10) toimintaa ja rakentamista - tukee ja huolehtii omalta osaltaan nuorisotyön kansainvälisestä yhteistyöstä - tukee soveltavaa nuorisotutkimusta - tukee koululaisten iltapäivätoimintaa - tulosohjaa ja tukee läänien nuorisotyötä - tukee nuorten työpajatoiminnan kehittämistä - tukee nuorten kulttuuritoimintaa ja Nuori Kulttuuri -tapahtumia - tukee ja kehittää nuorten verkkomedioita - tukee ja kehittää nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen sekä ennaltaehkäisevään päihdeja huumetyöhön liittyviä hankkeita - osallistuu nuorisotyön koulutusjärjestelmien kehittämiseen. Opetusministeriön asiantuntijaeliminä toimivat valtioneuvoston asettamat nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) ja nuorisojärjestöjen avustustoimikunta. Nuorassa ovat edustettuina sekä nuorisojärjestöt, nuorisotutkimus ja -koulutus, kunnallinen nuorisotyö, kirkon nuorisotyö sekä nuorten elinolojen kannalta keskeiset ministeriöt. Nuoran tehtävänä on nuorten elinolojen seuranta ja arviointi sekä aloitteiden tekeminen niiden parantamiseksi. Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta puolestaan koostuu jäävittömistä valtakunnallisten nuorisojärjestöjen edustajista. Sen tehtävänä on laatia vuosittain nuorisojärjestöjä koskeva avustusesitys ja kehittää avustusjärjestelmää.

31 31 Opetusministeriö Opetusministeri Kulttuuriministeri Kansliapäällikkö KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTO Ylijohtaja yleissivistävän koulutuksen yksikkö ammatillisen koulutuksen yksikkö ammattikorkeakouluyksikkö yliopistoyksikkö hallintoyksikkö talousyksikkö kansainvälisten asiain sihteeristö tietopalveluyksikkö viestintäyksikkö kunnallistalouden ja -hallinnon ryhmä KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPOLITIIKAN OSASTO Ylijohtaja taide- ja kulttuuriperintöyksikkö viestintäkulttuuriyksikkö liikuntayksikkö nuorisoyksikkö aikuiskoulutusyksikkö tiedepolitiikan yksikkö EU-rakennerahastojen yhteistyöryhmä ruotsinkielisen koulutusja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmä kehittämis- ja palveluyksikkö

32 32 B.3 Aluehallinto Suomen aluehallinnossa lääninhallitukset (5) ovat osa ministeriöiden tulosohjaamaa valtionhallintoa ja maakuntien liitot (19) kuntien muodostamia yhteistyöorganisaatioita, joille on aluekehityslain perusteella osoitettu eräitä valtion aluekehittämistehtäviä. Aluehallinnolla ei ole verotusoikeutta, eikä sen päätöksenteko tukeudu yleisillä vaaleilla valittuihin elimiin. Suomessa on viisi lääniä: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen sekä Oulun ja Lapin läänit. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto. Lääninhallituslaissa määrätään, että lääninhallitusten toimialaan kuuluu nuorisotyö, jota opetusministeriö tulosohjaa. Läänin nuorisotoimi on sijoitettu lääninhallituksessa sivistysosastoon yhdessä koulu-, liikunta- ja kirjastotoimen kanssa. Lapin läänissä nuorisotoimi on suoraan maaherran alainen. Opetusministeriö ja lääninhallitukset tekevät keskenään kolmivuotisen tulossopimuksen, jota tarkistetaan vuosittain. Sisäasiainministeriö osoittaa nuorisotoimelle henkilöresurssit: Lapin ja Oulun lääneissä yksi ja muissa lääneissä kahdesta kolmeen nuorisotyöntekijää lääniä kohden. Opetusministeriö osoittaa vuosittain nuorisotoimeen toimintamäärärahat. Vuonna 2003 opetusministeriö jakoi näitä määrärahoja euroa. Tulosopimuksessa ( ) on sovittu läänien nuorisotoimelle muun muassa seuraavat tehtävät: nuorten työpajatoiminnan kehittämismäärärahojen jako koululaisten iltapäivätoiminnan avustusmäärärahojen jako kuntien nuorisotyöpalvelujen arviointi nuorten elinolojen alueellinen seuranta ja aloitteet niiden kehittämiseksi nuorisotyön ajankohtaiskoulutus ennaltaehkäisevä päihde- ja huumetyö nuorisotyön alueellisten neuvottelupäivien järjestäminen monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen sekä rasismin vastainen työ alueellinen kansainvälinen yhteistyö. Lapin lääni Nuorten työpajatoiminnassa nuorisotoimen yhteistyötahoja aluetasolla ovat lisäksi lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot sekä työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulosohjaamat viisitoista työvoima- ja elinkeinokeskusta. Nuorten asumiseen ja ympäristökasvatukseen liittyvissä kysymyksissä nuorisotoimen yhteistyökumppaneita ovat ympäristöministeriön ohjaamat alueelliset ympäristökeskukset. Länsi- Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni

33 33 B.4 Kuntien nuorisotyö Suomessa on vuoden 2004 alussa 444 kuntaa, joista kaupunkeja on 113. Kunnista 44 on kaksikielisiä (suomi, ruotsi) ja 19 ruotsinkielisiä. Vuonna 2002 Suomessa oli asukasta, joista 69 prosenttia asui kaupungeissa. Pääkaupungissa Helsingissä asui asukasta ja pienimmässä saaristokunnassa Sottungassa 132 asukasta. Kuntien keskimääräinen asukasluku oli Kunnilla on itsehallinto ja verotusoikeus. Vuonna 2003 kunnallisveroaste vaihtelee 15,50 prosentista 20 prosenttiin. Kuntien kokonaismenot olivat vuonna 2002 noin 27,6 miljardia euroa, josta nuorisotoimen osuus oli noin 150 miljoonaa euroa (0,54 prosenttia). Valtion talousarvion loppusumma oli 38,5 miljardia euroa, josta nuorisotoimen osuus oli 22,4 miljoonaa euroa (0,06 prosenttia). Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat menot valtion talousarviossa ovat kuitenkin noin 15 prosenttia, joka sisältää esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kulut. Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön on vain noin 4 prosenttia kuntien kokonaismenoista. Nuorisotyö kuuluu nuorisotyölain mukaan kunnan toimialaan. Nuorisotyön toimintamuodoista ja laajuudesta päättää kunta itse. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan kunnanvaltuustot, jotka päättävät kuntien asioista. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen ja lautakunnat. Nykyisin vain 11 kunnassa on erillinen nuorisolautakunta. Muissa kunnissa nuorisotyöstä vastaavat lautakunnat, jotka hoitavat nuorisotyön ohella muun muassa liikunta-, kulttuuri- ja sivistysasioita. Pienissä kunnissa näistä asioista vastaa kunnanhallitus.

34 34 Vuonna 2002 kuntien nuorisotoimessa oli noin työntekijää ja nuorisotiloja Noin 30 kunnassa on nuorison tiedotus- ja neuvontapiste. Kunnat myöntävät vuosittain toiminta-avustuksia nuorisoyhdistyksille, joita on koko maassa noin Vuonna 2002 Suomessa oli 236 työttömille nuorille tarkoitettua pääosin kuntien ylläpitämää työpajaa, joissa työskenteli yli nuorta kuuden kuukauden jaksoissa. Työpajatoimintaa rahoittavat työministeriö, opetusministeriö, EU:n sosiaalirahasto ja kunnat. Nuorisojärjestöjen ja nuorten vapaa-ajantoiminnan tukemisen lisäksi nuorten elinolojen parantaminen on tärkeä osa kunnan nuorisotyötä. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on kiinnitetty huomiota maahanmuuttajanuorten asemaan sekä huumeiden vastaiseen työhön. Kunnan nuorisotoimi osallistuu myös koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Vuonna 2003 valtioneuvosto käynnisti laajan viisivuotisen hankkeen, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja vahvistetaan nuorten osallisuutta ja sosiaalista elämää. 39 osahankkeessa on mukana 63 kuntaa, joissa pyritään kehittämään eri hallintosektorit ylittävää nuorisopoliittista koordinaatiota sekä nuorisoasiamiestyyppistä toimintaa. Hankkeen keskeisiä kunnallisia toimijoita ovat nuoriso- ja koulutoimet ja kohderyhmä peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi yli sataan kuntaan on perustettu nuorisovaltuustoja, lasten ja nuorten parlamentteja sekä Internet-pohjaisia nuorten ääni- ja muita verkkodemokratiajärjestelmiä. Näillä nuorten yhteisöillä on kuitenkin vain rajoitettu toimivalta kunnanvaltuustojen asettamissa rajoissa. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on demokratiakasvatuksen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen etenkin lasten ja nuorten välittömässä elinympäristössä.

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot