Julkaisija: Opetusministeriö Toimittajat: Annina Kalliomaa, Sanna Puura, Pia Tasanko Kuvitus & graafinen suunnittelu: Jukka Urho Paino:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Opetusministeriö Toimittajat: Annina Kalliomaa, Sanna Puura, Pia Tasanko Kuvitus & graafinen suunnittelu: Jukka Urho Paino:"

Transkriptio

1 nuoruus Suomessa

2 Julkaisija: Opetusministeriö Toimittajat: Annina Kalliomaa, Sanna Puura, Pia Tasanko Kuvitus & graafinen suunnittelu: Jukka Urho Paino: Yliopistopaino, Helsinki 2004 ISBN

3 Esipuhe Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä nuoruus ja nuoruuden käsite on laajentunut ja samalla monimutkaistunut. Nuoruus ei rajoitu vain murrosikään, vaan ulottuu lapsuudesta aikuisuuteen. Useat nuoruuden ongelmat juontuvat jo varhaislapsuudesta ja siten tehokas nuorisopolitiikka vaatii aikaisempaa enemmän pitkäjänteistä sektorirajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä. Tämän hetken nuorisotyölaki kohdentuukin kattavasti alle 29-vuotiaaseen väestöön. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa nuorille monipuolisia koulutus-, osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia. Samalla se on asettanut pieneneville nuorisoikäluokille aikaisempaa suurempaa vastuuta tulevaisuudesta. Nuoren on usein vaikea löytää paikkaansa ja identiteettiään globalisoituvassa ja taloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä korostavassa maailmassa. Nuorisotyön keskeisenä tehtävänä onkin erilaisten kulttuuristen yhteisöjen tukeminen, joissa nuoret voivat kehittää identiteettiään ja kasvaa yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja aktiivisiksi jäseniksi. Tavoitteena on myös nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Nuoruus Suomessa -julkaisu kuvaa tiiviisti nuorisotyötä ja nuorten elinolopolitiikkaa maassamme. Rakenteellisesti se jakautuu kolmeen osaan maamme perustietoja ja historiaa käsittelevän lyhyen katsauksen jälkeen. Nuorisopolitiikka - osassa kuvataan suomalaisen lapsen ja nuoren elinympäristöjä sekä niihin liittyviä yhteiskunnan nuorisopoliittisia toimia liittyen muun muassa koulutukseen, työelämään, terveyteen, asumiseen sekä muihin nuorten elämän keskeisiin kysymyksiin. Nuorisotyön rakenteet - osassa esitellään suomalainen nuorisotyöjärjestelmä valtakunnan tasolla, aluehallinnossa ja toiminnan perustasolla kunnissa. Nuorisotyön rakenteisiin liittyvät myös nuorten työpajajärjestelmä, valtakunnalliset nuorisokeskukset sekä nuorisotutkimus- ja koulutusjärjestelmät. Nuorten osallistuminen - osassa tarkastellaan nuorten arvojen ja asenteiden ohella nuorten keskeisiä toimintaympäristöjä, kuten nuorisojärjestöjä, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssia ja Nuorten Akatemiaa, nuorten osallisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä, nuorten kulttuuritoimintaa, Avartti-toimintaohjelmaa, liikuntaa ja urheilua sekä seurakuntien nuorisotyötä. Tämä opas on päivitetty painos vuonna 1999 julkaistusta esitteestä ja se on tarkoitus uudistaa seuraavan kerran vuonna 2006 Suomen toimiessa Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Opetusministeriön nuorisoyksikkö

4 Sisältö

5 Perustietoja Suomesta...7 Hiukan historiaa...8 A. Nuorisopolitiikka...9 A.1 Lapsuus...10 A.2 Suomen koulutusjärjestelmä...11 A.3 Työelämä...14 A.4 Asuminen...15 A.5 Terveys...17 A.6 Sukupuolisuus ja avioituminen...18 A.7 Syrjäytymisvaarasta...19 A.8 Kasvun ongelmia...20 A.9 Toimeentuloturva...21 A.10 Nuorten oikeudellinen asema...22 A.11 Asevelvollisuus...23 A.12 Elinoloindikaattorit nuorten elinolot tarkkailussa...24 A.13 Monikulttuurinen Suomi...25 B. Nuorisotyön rakenteet B.1 Nuorisotyön lainsäädäntö ja käsitteet...28 B.2 Opetusministeriö: nuorisotyön tukeminen ja nuorisopolitiikan koordinointi.30 B.3 Aluehallinto...32 B.4 Kuntien nuorisotyö...33 B.5 Nuorten työpajat...35 B.6 Nuorisotutkimus...37 B.7 Valtakunnalliset nuorisokeskukset...38 B.8 Nuorisoalan koulutus...39 C. Nuorten osallistuminen C.1 Nuorten arvot ja asenteet...41 C.2 Nuorisobarometri nuorten mielipiteet...42 C.3 Nuorisojärjestöjen tukeminen...44 C.4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry...45 C.5 Harrastustoiminnan opintokirja Nuorten Akatemia...46 C.6 Nuorten osallisuus yhteiskunnassa...47 C.7 Kansainvälinen yhteistyö...48 C.8 Nuori Kulttuuri -tapahtuma...50 C.9 Koululaisten iltapäivätoiminta...51 C.10 Nuoret ja liikunta...52 C.11 Avartti...54 C.12 Seurakuntien nuorisotyö...54 Yhteystiedot...56

6 6

7 7 Perustietoja Suomesta Virallinen nimi: Suomen tasavalta, Republiken Finland Valtiomuoto: Tasavalta; yksikamarinen eduskunta. Eduskunnassa on 200 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Aluehallinto: Viisi lääniä, jotka ovat osa valtionhallintoa sekä Ahvenanmaan maakunta, jolla on itsehallinto. Pinta-ala: km 2, josta 6 prosenttia on viljeltyä maata, 10 prosenttia vesistöä ( järveä) ja 68 prosenttia metsää. Suomi on Euroopan seitsemänneksi suurin valtio. Pituus km ja leveys 540 km. Asukasluku: 5,2 miljoonaa, ulkomaalaisia 2 prosenttia väestöstä Asukastiheys: 17 asukasta / km 2 Rahayksikkö: euro (EUR) vuodesta 2002 lähtien ( Suomen markka) Pääkaupunki: Helsinki, asukasluku (2002) (koko pääkaupunkiseutu noin 1,5 milj.) Itsenäistyminen: EU-jäsenyys: Kieli: suomi (91,3 prosenttia), ruotsi (5,4 prosenttia) ja saame (Lapissa noin 1700 asukasta eli 0,03 prosenttia) Uskonto: evankelisluterilaisia 85,6 prosenttia, ortodokseja 1 prosentti Ilmasto: kuuluu viileään vyöhykkeeseen. Lämpiminä kesäkuukausina päivälämpötila Etelä-Suomessa noin C ja kylmimpinä talvikuukausina Pohjois-Suomessa noin 25 C. Vienti toimialoittain: Tuonti tavaroiden käytön mukaan: korkea teknologia 27,5 prosenttia, metallituote- ja koneteollisuus 27,1 prosenttia, paperi- ja graafinen teollisuus 26,5 prosenttia, kemianteollisuus 6 prosenttia raaka-aineet ja tuotantotarvikkeet 57 prosenttia, kulutustavarat 22 prosenttia, investointitavarat 15 prosenttia ja polttoaineet 4 prosenttia Talouden rakenne: 63 prosenttia palvelualalla, 28 prosenttia teollisuustuotannossa ja 9 prosenttia alkutuotannossa Bruttokansantuote henkeä kohden: euroa (2002)

8 8 Hiukan historiaa Suomi ja suomalaisuus ovat muotoutuneet idän ja lännen kulttuuri- ja valtapiirien välissä. Suomi kuului 1200-luvulta lähtien Ruotsin etupiiriin ja 1300-luvulta lähtien Ruotsin valtakuntaan. Lukuisat Ruotsin ja Venäjän väliset sodat taisteltiin Suomen maaperällä. Vuoden 1809 sodan jälkeen Suomi liitettiin Venäjään, jossa siitä tuli autonominen suuriruhtinaskunta. Vuonna 1906 suuriruhtinaskuntaan saatiin uusi perustuslaki sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Suomen naiset olivat ensimmäisinä Euroopassa äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia. Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen. Itsenäisyyden ensivuosikymmenet olivat nopean yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen aikaa. Suomi säilytti itsenäisyytensä toisen maailmansodan aikana, vaikka kävikin kaksi pienelle maalle raskasta sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Sotien jälkeen Suomi harjoitti puolueettomuuspolitiikkaa luvulle tultaessa Suomi oli edelleen maatalousmaa, mutta teollistui ja kaupungistui nopeasti. Tämä rakennemuutos tapahtui pääosin ja 1970-luvuilla. Väki muutti työn perässä maaseudulta kaupunkeihin, ja asuntopulan vuoksi suurimpiin kaupunkeihin rakennettiin nopeaan tahtiin lähiöiden verkosto. Maaseudullakin väestö alkoi keskittyä yhä enemmän taajamiin. Suomi menetti ja 1970-luvuilla huomattavan määrän työikäistä väestöään Ruotsin teollisuuskeskuksiin luvun pitkän taloudellisen nousukauden jälkeen Suomi ajautui 1990-luvun alussa vaikeaan lamaan. Suurtyöttömyyden lisäksi se merkitsi tuotantoelämän rakennemuutosta ja uudelleen kiihtyvää muuttoa Pohjois- ja Itä-Suomesta etelään ja kasvukeskuksiin. Vaikka talous onkin elpynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien, työllisyyden parantumista ovat hidastaneet lisääntyvä tuotannon automatisointi sekä kiihtyvä tietotekniikan ja muun tuotantotekniikan kehitys ja keskittyminen juuri kasvukeskuksiin. Työttömyys on edelleen lähes kymmenen prosenttia. Suomessa on kuitenkin kyetty säilyttämään hyvinvointivaltion rakenteet ja palvelut. Elintaso ja elämänlaatu ovat kansainvälisesti vertaillen korkeita. Suomi on ollut vuodesta 1955 YK:n ja vuodesta 1995 Euroopan unionin jäsen.

9 Nuorisopolitiikka 9

10 10 A.1 Lapsuus Vuonna 2002 Suomen väkiluku oli 5,2 miljoonaa. Väestöstä alle 18-vuotiaiden osuus on 21,4 prosenttia. Lapset elävät noin perheessä, suurin osa isänsä ja äitinsä kanssa, joskin niin sanottujen uusperheiden ja yksinhuoltajaperheiden määrä on kasvanut. Lapsista noin 15 prosenttia asuu yksinhuoltajaperheissä ja noin 8 prosenttia uusperheissä. Avioliiton ulkopuolella lapsista syntyy noin 30 prosenttia, joista suurin osa avoliitoissa. Suomessa on nykyisin yleistä, että vanhemmat solmivat avioliiton vasta ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kaikki lapset perhetaustastaan riippumatta on pyritty lainsäädännöllä saattamaan mahdollisimman tasavertaiseen asemaan. Vuonna 2002 Suomessa syntyi lasta. Syntyvyys on pysynyt Suomessa eurooppalaisittain verraten korkeana (1,74 prosenttia), joskin tulevaisuudessa maamme väestö ikääntyy yhä nopeammin kuten muuallakin Euroopassa. Maahanmuuttajaväestöä Suomessa on verraten vähän (noin 2 prosenttia), mutta siitä lasten osuus (43 prosenttia) on kantaväestöä (36 prosenttia) huomattavasti korkeampi. Kansainvälisesti vertailtuna molemmat pienten lasten vanhemmat käyvät Suomessa hyvin yleisesti kokopäivätyössä. Siksi suuri osa lapsista on päivähoidossa, tavallisimmin kunnallisessa päivähoidossa heti noin vuoden mittaisen palkallisen äitiysloman jälkeen. Äitiysloman jälkeen töihinpaluuoikeuden säilyttävä hoitovapaa on yleistynyt, samoin noin kuukauden pituisen isyysloman pitäminen. Suomessa suurella osalla lapsista on jo ennen kouluikää oma itsenäisen elämisen alueensa (päivähoito). Tämä merkitsee sitä, että perheiden yhdessä viettämä aika vähenee. Perheenjäsenten, myös melko pienten lasten, harrastukset vahvistavat tätä kehitystä. Peruskoulu aloitetaan seitsemänvuotiaana. Viime vuosina päivähoidon ja peruskoulun aloittamisen väliin on kehitetty esikoulu, jonka organisoi kunnasta riippuen sosiaalitoimi (päivähoito) tai koulutoimi (koulut). Järjestelmä on lapsille vapaaehtoinen, mutta samalla se on subjektiivinen oikeus. Peruskoulun ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien iltapäivähoitoa kehitetään ja laajennetaan. Kunnat koordinoivat tätä palvelua. Käsitys lapsesta ja lapsuudesta on Suomessa muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Lastensuojelulainsäädäntö ulottaa lapsuuden 18 ikävuoteen asti. Käytännön kasvatustyössä ja -toiminnassa lapsuuden ja nuoruuden välimaastoon on hahmottunut varhaisnuoruuden käsite, jolla tarkoitetaan lähinnä vuotiaita. Yli 15-vuotiaita on totuttu pitämään käsitteellisesti nuorina. Myös lasten ja vanhempien väliset suhteet ovat muuttuneet. Lapsia ei enää pidetä vanhempien omaisuutena ja kasvatustoimenpiteiden kohteina. Nykyään lapsuus nähdään elämänvaiheena, joka ei ole vain kasvamista nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan itsessään arvokas elämänvaihe. Lainsäädäntö korostaa vanhempien ja huoltajien vastuuta lapsesta sekä velvollisuutta tukea lasta hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yhteiskunta pyrkii perhepolitiikalla tukemaan erityisesti nuorten perheiden kasvua vastuulliseen vanhemmuuteen.

11 11 A.2 Suomen koulutusjärjestelmä Suomalaisten koulutustaso on johdonmukaisesti noussut viime vuosikymmeninä. Pelkän peruskoulutuksen varaan jättäytyminen alkaa nuorissa ikäluokissa olla jo poikkeuksellista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvaa tasaisesti. Yhteiskunta kustantaa kaikilla kouluasteilla perusopetuksen ja tutkintoon johtavan koulutuksen. Perusopetus on oppilaille täysin maksutonta, mutta jatko-opinnoissa oppilaat saattavat joutua maksamaan oppimateriaaleista, aterioista ja matkoista. Perusopetus maailman huipputasoa Oppivelvollisuuskoulu eli peruskoulu on yhdeksänvuotinen. Ennen peruskoulua lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen. Koulut ovat pääasiassa kuntien ylläpitämiä, joskin Suomessa on myös joitakin yksityiskouluja. Lapsille opetus ja opetusvälineet ovat maksuttomia. Lisäksi oppilaat saavat koulussa joka päivä maksuttoman aterian. Ikäluokasta 99,7 prosenttia suorittaa oppivelvollisuuskoulun. Vuonna 2001 julkistetussa OECD-maiden PISA-tutkimuksessa (Programme for International Student Assesment) 15-vuotiaat suomalaisnuoret menestyivät hyvin: heidän lukutaitonsa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisensa ovat huippuluokkaa. Lukutaidossa suomalaisnuoret olivat ensimmäisellä sijalla. Tutkimus myös osoitti, että Suomessa koulujen väliset erot ja sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ovat kansainvälisesti verraten erittäin pieniä. Tätä voidaan pitää erityisen tärkeänä tuloksena. Suurin osa jatkaa peruskoulutuksen jälkeen Peruskoulun jälkeen 93 prosenttia nuorista jatkaa opintojaan joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa.

12 12 Ikäluokasta runsas puolet käy lukiota, joka on kolmevuotinen yleissivistävä koulu ja päättyy valtakunnalliseen ylioppilastutkintoon. Ammatillinen koulutus on perinteisesti ollut Suomessa oppilaitosmuotoista. Viime vuosina koulutukseen on sisällytetty työelämässä toteutettavia jaksoja. Myös oppisopimuskoulutusta on laajennettu. Korkeakoulututkintoja kehitetään Korkeakoululaitos muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulut ovat pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään. Ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin 1990-luvulla, ja ammattikorkeakouluja on nyt 29. Vuonna 2002 OECD:n koulutuskomitea arvioi Suomen ammattikorkeakoulutusta. Tutkijaryhmän arvion mukaan ammattikorkeakoulu-uudistus on onnistunut hyvin. Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Suomessa on 20 yliopistoa. Yliopistokoulutuksen tutkintorakenteen uudistus on valmisteilla. Myös virtuaaliyliopiston ja virtuaaliammattikorkeakoulun kehittämisessä edetään nopeasti. Opintotuki Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada yhteiskunnalta taloudellista tukea opintoihinsa. Opintotukijärjestelmä sisältää opintorahan ja opintolainan. Asumismenoihin myönnetään tarvittaessa erillistä tukea.

13 13 Koulutusjärjestelmä Tri Lis. Ylemmät AMK-jatkotutkinnot kk-tutkinnot Alemmat kk-tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot työkokemus Yliopistot Ylioppilastutkinnot Lukiot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset perustutkinnot Ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus työkokemus Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot työkokemus Ikä Perusopetus Oppivelvollisuuskoulutus Esiopetus

14 14 A.3 Työelämä Nuorten tie työelämään kulkee lähes yksinomaan opiskelun kautta. Peruskoulun jälkeen 60 prosenttia ikäluokasta menee lukioon ja 33 prosenttia toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. 7 prosenttia ei jatka opintojaan. Ennen 1990-luvun alkuvuosien lamaa ja sitä seurannutta yhteiskunnan ja työelämän rakennemuutosta tämä ammatillista koulutusta vaille jäävä ryhmä sijoittui suoraan työelämään ja kouliintui työssä alansa osaajiksi. Nykyisin ammattikoulutusta vaille jäävän on vaikea löytää työpaikkaa. Vuonna 2002 nuoria työttömiä oli , kun vuonna 1991 heitä oli Nuorisotyöttömyys on laskenut lähes kolmasosaan vuosien huippulukemista, jolloin työttömiä nuoria oli Lama näyttää kuitenkin jättäneen jälkensä: vuonna 2002 nuoria työttömiä oli edelleen noin enemmän kuin ennen lamavuosia.

15 15 Yhteiskunnan ja työelämän rakennemuutos näkyy siinä, että nuoret joutuvat työttömiksi myös voimakkaan talouskasvun aikana. Myös nuorten työsuhteet ovat aiempaa useammin määräaikaisia. Tämän päivän työmarkkinat suosivatkin ajanmukaista koulutusta ja joustavuutta. Työelämään sijoittuminen on sitä varmempaa mitä korkeampi koulutus nuorella on. Pelkkä tutkinto ei kuitenkaan takaa työpaikan saantia. Tarvitaan myös työkokemusta. Siksi työharjoittelujaksoja on pidennetty erityisesti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Työpainotteinen koulutus, erityisesti oppisopimuskoulutuksen voimakas kehittäminen, on keskeinen keino motivoida ammattikouluttamattomia nuoria koulutukseen ja työelämään. Nuorten työpajatoimintaan osallistui vuonna 2000 yli työtöntä nuorta. Toiminta aktivoi selvästi nuoria koulutukseen ja työnhakuun. Kuuden kuukauden työpajajakson käyneistä prosenttia sijoittui pajajakson jälkeen koulutukseen tai työelämään. Ammattikoulun keskeyttää 15 prosenttia opiskelijoista. Tähän ongelmaan on puututtu kehittämällä ammatillisten oppilaitosten yhteyteen niin sanottua pajakoulujärjestelmää. Vuosien hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu, jonka mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle nuorelle järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömälle nuorelle maksetaan työharjoittelutukea tai työmarkkinatukea eli työttömyyskorvausta. Työmarkkinat muuttuvat huomattavasti seuraavien kymmenen vuoden kuluessa, jolloin vuosina syntyneet niin sanotut suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tuolloin työvoiman kysyntä lisääntyy huomattavasti. Yhteiskunnan ja talouden näkökulmasta onkin tarpeen saada kaikki nuoret aktiivisesti mukaan työelämään. A.4 Asuminen Suomalaiset nuoret muuttavat vanhempiensa luota kohtalaisen varhain, keskimäärin 21-vuotiaina. Yleensä nuori muuttaa omaan asuntoonsa aloittaessaan opiskelun. Yli puolet vuotiaista nuorista asuu jo itsenäisesti. Suurin osa heistä asuu vuokraasunnossa. Seuraava taulukko kuvaa itsenäisesti asuvien nuorten tilannetta Suomessa vuonna 2000: v v v v. Itsenäisesti asuvien osuus 11 % 64 % 87 % 53 % Omistusasunnossa asuvat 19 % 22 % 40 % 31 % Vuokralla asuvat 78 % 75 % 56 % 65 % Ahtaasti asuvat 22 % 19 % 25 % 23 %

16 16 Vuokra-asuntotilanne vaihtelee eri puolilla maata. Suurissa kaupungeissa, joihin väestö keskittyy, on pulaa edullisista pienistä vuokra-asunnoista. Tämä koskee sekä niin sanottuja vapaarahoitteisia että valtion tukemia asuntoja. Myös vuokrataso vaihtelee alueittain. Valtion tukemissa asunnoissa vuokrat ovat keskimäärin pienempiä kuin muissa asunnoissa. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla valtaosa nuorista asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, koska valtion tukemia vuokra-asuntoja on liian vähän. Nuorten asema asuntomarkkinoilla on siis heikko. Tilanteen parantamiseksi on luotu kaksi järjestelmää: opiskelija-asunnot ja nuorisoasunnot. Näitä asuntoja tuottavat voittoa tavoittelemattomat yleishyödylliset yhteisöt. Opiskelija-asuntoja on tarjolla lähes opiskelijalle. Nuorisoasunnot on tarkoitettu vanhempien luota muuttavien työssä käyvien nuorten ensiasunnoiksi, mutta niitä on vain noin nuorelle. Nuorisoasunnot ovat kauttakulku- tai välivaiheasuntoja, sillä niiden vuokrasopimukset solmitaan määräajaksi. Omistusasumisen kynnyksen madaltamiseksi nuorille on luotu asuntosäästöpalkkio-järjestelmä (ASP), joka soveltuu huonosti nykytilanteeseen, koska korot ovat yleisesti ottaen matalia ja laina-ajat pitkiä. Suomessa asutaan suhteellisen ahtaasti. Asuntojen varustetaso on kuitenkin keskimäärin varsin hyvä. Iän mukaan tarkasteltuna lapset asuvat ahtaimmin: yli puolet alle 10-vuotiaista asuu ahtaasti, vuotiaista noin 40 prosenttia ja vuotiaiden ikäryhmästä enää noin viidennes. Nuoret eivät siis asu erityisen ahtaasti. Tämä johtuu siitä, että yksin asuvia nuoria on paljon. Perheellistymisen myötä suhteellisesta väljyydestä siirrytään taas ahtaampiin oloihin.

17 17 A.5 Terveys Nuoriin kohdistuvan terveyspolitiikan painopiste on elintavoissa ja asenteissa. Niihin pyritään vaikuttamaan peruskoulun (7 16-vuotiaat), lukion ja keskiasteen oppilaitosten terveyskasvatuksessa. Vuoden 2002 alusta lähtien terveystieto on ollut oma oppiaineensa peruskoulussa. Nuorten terveyden edistämistä painotetaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, nuorisotyössä ja muiden nuorten parissa toimivien tahojen työssä. Nuorten tervettä kasvua tuetaan monin eri tavoin ja terveyttä vaarantaviin tekijöihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Suomessa kuntien lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia koululaisten ja opiskelijoiden terveyden edistämisestä ja terveydenhuoltopalveluista. Kaikilla nuorilla on mahdollisuus kouluterveydenhoitajan, koulupsykologin ja koulukuraattorin palveluihin. Korkeakouluopiskelijoilla on oma terveyspalvelujärjestelmänsä, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, jonka vuosimaksu on vain 31,62. Yleisesti ottaen suomalaisnuoret ovat terveitä, ja suurin osa heistä kokee itsekin terveydentilansa hyväksi. Kuitenkin läpi 1990-luvun nuorten terveydentilaan liittyvä oireilu on yleistynyt. Yleisimpiä oireita ovat ärtyneisyys, väsymys ja uniongelmat, joita on noin joka kymmenellä nuorella. Vuonna 2001 joka seitsemännellä vuotiaalla nuorella oli jokin pitkäaikainen sairaus. Nuorille on järjestetty omat mielenterveyspalvelunsa. Nuorisopsykiatrian palveluiden ohella nuorille on pyritty järjestämään oma mielenterveyspotilaiden laitoshoitonsa. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon kehittäminen on osaltaan johtanut myös potilasmäärien kasvuun. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus vaihtelee selvästi. Osa liikkuu erittäin paljon ja osa (kahdeksan prosenttia) on täysin passiivisia. Harrasteliikuntatoimintaan osallistuminen on yleistä 13 vuoden ikään saakka, jonka jälkeen aktiivisuus laskee jyrkästi. Erään tutkimuksen mukaan noin kolmasosa nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Viidennes vuotiaista on täysin passiivisia. Päivittäin tupakoi vajaa kolmannes 16-vuotiaista tytöistä ja pojista. Poikien päivittäinen tupakointi on pysynyt samalla tasolla useita vuosia, mutta tyttöjen tupakointi on viime vuosina lisääntynyt. Suomalaisnuoret eivät käytä alkoholia juurikaan muita eurooppalaisia nuoria enemmän, mutta he juovat poikkeuksellisen humalahakuisesti. Tuoreimpien tutkimusten mukaan humalahakuinen juominen on kuitenkin hieman vähentynyt. Suomalaiset nuoret käyttävät ja kokeilevat huumeita vähemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa, mutta myös Suomessa nuorten huumeiden käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet. Viimeisimmissä tutkimuksissa huumeiden käytön ja kokeilujen nousu näyttää kuitenkin taittuneen.

18 18 A.6 Sukupuolisuus ja avioituminen Nuorten seksuaalikäyttäytymisessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia kymmenen viime vuoden aikana. Suomalaisnuorten ensimmäinen yhdyntä tapahtuu keskimäärin 17-vuotiaana. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista eli vuotiaista pojista 29 prosentilla ja tytöistä 35 prosentilla on vähintään yksi yhdyntäkokemus. Kansainvälisesti verraten raskauden keskeytysten määrä on Suomessa hyvin alhainen, yhdeksän keskeytystä tuhatta synnytysikäistä eli vuotiasta naista kohden. Myös alle 20-vuotiaiden aborttien määrä on alhainen (14,8 keskeytystä tuhatta naista kohden), mutta määrä on noussut viime vuosina. Pohjoismaissa raskauden on voinut keskeyttää melko vapaasti 1970-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa raskauden keskeyttämiseen tarvitaan kuitenkin laissa määritelty peruste. Suurin osa aborteista tehdään sosiaalisin perustein. Raskauden keskeyttämisen perusteeksi riittää myös se, että nainen on ollut alle 17-vuotias tullessaan raskaaksi. Teiniäitejä Suomessa on vain vähän, mutta teinisynnytystenkin määrä on kasvanut hieman muutaman viime vuoden aikana. Vuonna 2000 teinisynnytyksiä oli 3,7 synnytystä tuhatta vuotiasta kohden. Naiset menevät ensimmäisen kerran naimisiin keskimäärin 28-vuotiaina ja miehet 30-vuotiaina. Yhä useammat nuoret aloittavat yhteiselonsa avoliitossa, joten lapsiakin syntyy avioliiton ulkopuolella yhä enemmän. Suurin osa lapsista syntyy parisuhteeseen. Ensimmäisen lapsen hankinta on siirtynyt yhä myöhemmäksi, ja ensisynnyttäjien keski-ikä on nykyisin 27,6 vuotta. Hedelmällisyysluku eli syntyvyys (1,74) on kuitenkin Suomessa eurooppalaisittain korkea. Vuonna 2001 EU-maiden keskiarvo oli 1,53. Vaikka taloustilanteen epävarmuus näyttääkin siirtävän ensimmäisen lapsen hankintaa yhä myöhemmäksi, syntyvyysluvut pysyvät korkeina, sillä toisen ja kolmannen lapsen hankkiminen on melko yleistä. Noin joka viidennessä lapsiperheessä on vähintään kolme lasta. Kuten edellä mainittiin, vuonna 2002 terveystiedosta tuli jälleen pakollinen oppiaine peruskouluissa. Koululaiset kertovat saavansa tietoa sukupuoliasioista koulun oppitunneilla, ystäviltä ja tiedostusvälineistä. Terveystiedon opetuksen toivotaan vähentävän kasvaneita teiniraskauslukuja. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella lähetetään jokaiselle 15 vuotta täyttäneelle lehtinen, jossa on tietoa seksuaalisuudesta, seurustelusta ja sukupuolitaudeista sekä kondomi. Mukana on myös kirje vanhemmille. Tavoitteena on saada aikaan keskustelua perheen sisällä näistä aiheista. Seksuaaliopetuksessa ja -valistuksessa ei ole painotettu pidättäytymistä seksuaalisuhteista ennen avioliittoa, vaan vastuuta itsestä ja kumppanista. Tavoitteena on vähentää varhaisen aktiivisen seksuaalikäyttäytymisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia terveyshaittoja.

19 19 A.7 Syrjäytymisvaarasta Syrjäytymistä analysoidaan usein yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen osallistumisen käsitteillä. Syrjäytymiseen liitetään toisaalta objektiivinen huono-osaisuus, kuten köyhyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Toisaalta syrjäytymiseen liitetään usein yhteisöllisten siteiden katoaminen ja yhteisöllisyyttä luovien turvaverkkojen hajoaminen. Syrjäytymiseen kuuluu myös vääränlainen sosiaalisuus: sosiaalinen verkosto voi myös vetää nuorta alakulttuuriin, johon voi kuulua poikkeavaa käyttäytymistä, kuten rikollisuutta tai päihteiden käyttöä. Kuitenkin syrjäytymisessä on usein kysymys pitkäaikaisesta kehityksestä. Syrjäytymisvaaraa onkin syytä kartoittaa ilman, että ketään automaattisesti leimataan syrjäytyneeksi yksilöksi luvulla suomalainen yhteiskunta kävi läpi rajun rakennemuutoksen, joka jätti pysyvät jälkensä yhteiskuntaan ja jonka vaikutukset näkyvät nuorten elämässä. Epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt, nuorten työnsaanti on yhä vaikeaa ja heidän tulotasonsa on laskenut. Nuorten työmarkkinat ovat kärjistyneet eikä pysyviä työsuhteita ole tarjolla kaikille. Mitä parempi koulutus nuorella on, sitä todennäköisemmin hän työllistyy pysyvästi. Silti koulutuskaan ei täysin suojaa nuorta työttömyydeltä. Vuoteen 2000 mennessä nuorten työttömyysaste laski noin 20 prosenttiin, mutta se ei ole vielä lähelläkään ennen lamaa vallinnutta tilannetta. Tällä hetkellä yleinen työttömyysaste on alle 10 prosenttia. Alle 25-vuotiaista nuorista noin 3 prosenttia on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita luvun alun lama pakotti myös julkisen sektorin leikkauksiin. Opettajien lomautukset, oppilasryhmien kasvu ja erityisopetuksen supistukset sekä kodin ongelmien ja nuorten kasvua tukevan nuorisotoiminnan resurssien vähentäminen näkyvät edelleen nuorten elämänhallinnan vaikeuksina. Nuorten sosiaalistumista tukevia palveluita on supistettu samaan aikaan kun yhteiskunnan ja työelämän vaatimukset sekä nuoria itseään että heidän vanhempiaan kohtaan ovat kasvaneet. Suomessa on meneillään voimakas muuttoliike, jonka seurauksena perheiden perinteiset tukiverkot ovat murtuneet ja vanhempien on yhä vaikeampi saada tukea kasvatustehtäväänsä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tuetaan apua tarvitsevia nuoria kasvussa normaaliin aikuisuuteen. Yhteiskunnan peruspalveluiden toimivuus ja sosiaalisten tukijärjestelmien resurssien riittävyys ovat keskeisimmät tekijät syrjäytymisen riskejä minimoitaessa. Näihin asioihin paneuduttiin keväällä 2002 pääministerin aloitteesta julkaistussa toimenpideohjelmassa, jossa tehtiin esityksiä nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota nuorten kriittisiin siirtymävaiheisiin, kuten siirtymiseen koulusta jatko-opintoihin ja koulutuksesta työelämään. Näissä siirtymävaiheissa palvelujärjestelmän tulisi toimia nykyistä tehokkaammin, jotta nuoret eivät putoaisi turvaverkon läpi.

20 20 A.8 Kasvun ongelmia Nuorten tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden käyttö 1990-luvulla nuorten tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö sekä niiden aiheuttamat haitat lisääntyivät. Vuosikymmenen vaihteesta lähtien vuotiaiden tupakointi ja humalajuominen on vähentynyt lukuun ottamatta 18-vuotiaita tyttöjä. Terveyden kannalta edelleenkin huolestuttavaa on tupakoinnin varhainen aloittaminen ja humalahakuinen alkoholin käyttö. Joka viides vuotias juo itsensä humalaan kuukausittain. Positiivista kehitystä sen sijaan on tapahtunut erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Näyttää siltä, että huumausaineiden kokeilun ja käytön voimakas kasvutrendi hidastuu, erityisesti nuorilla aikuisilla, jotka ovat perinteisesti olleet huumekokeiluille altein ikäluokka. Tulokset eivät ole selviä, etenkään kaikkein nuorimman ikäluokan osalta. Huumausaineiden riskikäyttäjät, huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneet tai huumerikolliset syrjäytyvät helposti niin koulutuksen, työn kuin asumisenkin suhteen. Syrjäytymiseen liittyy usein pysyvästi huumeidenkäyttö. Hyvin järjestettyä nuorisotyötä ja -toimintaa voidaan kokonaisuudessaan pitää ennaltaehkäisevänä huumetyönä. Erityisesti riskiryhmille tarjotaan elämys- ja seikkailukasvatuksen sovelluksia sekä kehitetään uusia työmuotoja. Seikkailukasvatuksen sovellukset on todettu tehokkaaksi menetelmäksi niille nuorille, joilla on ongelmia elämänhallinnassaan. Koko nuorisolle suunnattua Avartti-toimintaohjelmaa on vuosina kehitetty myös huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn.

21 21 Opetusministeriö tukee myös muiden huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn suunnattujen valistus-, koulutus- ja toimintamuotojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Nuorten työpajojen valmiutta kohdata huumekysymyksiä on kehitetty opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Vuodesta 2002 lähtien on vuosittain tuettu nuorten parissa toimivien yhteisöjen, kuntien ja järjestöjen huumeiden ja päihteiden käyttöä ennaltaehkäisevän työn edellytyksiä. Samoin on tuettu kuntien nuorisotoimessa, järjestöissä ja vastaavissa tehtävissä työskentelevien taitoja tunnistaa, kohdata ja käsitellä huumeongelmaa sekä tukea nuoria parhaalla mahdollisella tavalla. Vuonna 2002 tukea myönnettiin 71:lle ja vuonna hankkeelle. Huumeiden käytön ennaltaehkäisyssä tehdään tiivistä yhteistyötä muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja työministeriön kanssa. Keski- ja Etelä-Euroopan EU-maiden ohella kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat erityisesti Venäjä, Viro ja Pohjoismaat. A.9 Toimeentuloturva Lapsella on oikeus saada vanhemmiltaan elatusta 18-vuotiaaksi asti. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli kustannukset ovat kohtuullisia. Tällöin huomioidaan erityisesti lapsen taipumukset, koulutuksen kesto, koulutuksesta aiheutuvat kustannukset sekä lapsen mahdollisuudet vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksista koulutuksen päätyttyä. Opiskelevan nuoren toimeentulon turvaamiseksi on kehitetty opintotukijärjestelmä. Työttömällä nuorella on oikeus työmarkkinatukeen tai työttömyysturvaan. Viimesijainen toimeentulon lähde on toimeentulotuki, josta säädetään sosiaalihuoltolaissa. Sen mukaan toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukea saaneiden alle 25-vuotiaiden nuorten osuus kasvoi 1990-luvun alkupuolella nopeasti, mutta vuoden 1996 jälkeen heidän osuutensa on laskenut tasaisesti. Silti tilanne ei ole palautunut lamaa eli vuosia edeltävälle tasolle. Vuonna 1999 noin joka viides vuotias nuori sai toimeentulotukea. Uusia asiakkaita näistä nuorista oli 42 prosenttia. Nuorista noin kolme prosenttia oli pitkäaikaisasiakkaita eli vuoden aikana kuukautta toimeentulotukea saaneita. Sosiaaliturva voi osaltaan tukea nuorten itsenäistymistä ja perheen perustamista. Nuorten tukeminen ei kuitenkaan saisi johtaa pitkäaikaiseen riippuvuuteen etuuksista ja palveluista.

22 22 A.10 Nuorten oikeudellinen asema Nuoruus lainsäädännössä: 18-vuotias on täysi-ikäinen on äänioikeutettu ja vaalikelpoinen valtakunnallisissa ja kunnallisvaaleissa (perustuslaki) voi määrätä omaisuudestaan sekä tehdä sopimuksia ja muita oikeustoimia (laki holhoustoimesta) voi solmia avioliiton (avioliittolaki) voi saada autonajokortin (liikennelaki) Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalainen on äänioikeutettu kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä (perustuslaki). Alle 18-vuotias on holhouslain mukaan vajaavaltainen on määritelty lastensuojelulaissa lapseksi on nuori työntekijä (laki nuorista työntekijöistä) ei saa ostaa tupakkaa eikä alkoholituotteita (alkoholilaki ja tupakkalaki). Muita ikärajamääritelmiä vuotiaat ovat lastensuojelulain mukaan nuoria 0 28-vuotiaat ovat nuorisotyölain mukaan nuoria 7 16-vuotias on oppivelvollinen (peruskoululaki) 15-vuotias voi olla perustamassa yhdistystä ja sen toiminnassa äänivaltainen jäsen (yhdistyslaki) 16-vuotias voi saada kevytmoottoripyöräkortin (liikennelaki) Alle 15-vuotiailla ei ole rikosoikeudellista vastuuta vahingonkorvausvastuuta lukuun ottamatta (rikoslaki ja vahingonkorvauslaki) vuotias saa ostaa vain mietoja alkoholijuomia (alkoholilaki).

23 23 A.11 Asevelvollisuus Suomessa on yleinen asevelvollisuus. Jokainen vuotias suomalainen mies on asevelvollinen. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miespuoliset Suomen kansalaiset ovat velvollisia osallistumaan kutsuntoihin. Asevelvollisuusaika jakautuu vakinaiseen väkeen (varusmiespalvelus), reserviin ja nostoväkeen. Varusmiespalvelusaika on 180, 270 tai 362 päivää. Varusmiespalvelus suoritetaan yleensä vuotiaana. 17 vuotta täyttänyt voi anoa varusmiespalvelukseen vapaaehtoisena. Lykkäystä varusmiespalveluksen suorittamiseen voi saada enintään 3 vuotta kerrallaan 28. ikävuoden loppuun asti. Siviilipalveluksesta ja Jehovan todistajien asevelvollisuudesta on annettu omat lakinsa. Naisilla ei ole yleistä asevelvollisuutta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus rinnastaa naisten asepalveluksen varusmiespalvelukseen. Nainen voi kuitenkin 45 vuorokauden kuluessa palveluksen alkamisesta ilmoittaa keskeyttävänsä asepalveluksen. Asepalveluksen jälkeen naiset (ja miehet) ovat asevelvollisia 60-vuotiaiksi saakka. Naiset ovat voineet suorittaa asepalveluksen vuodesta 1995 lähtien. Asevelvollisuuden suorittaminen sisältää aseellisen varusmiespalveluksen ja kertausharjoitukset, jotka voidaan vakaumuksellisista syistä suorittaa myös aseettomana. Uskonnollisen tai eettisen vakaumuksen toteaminen perustuu asevelvollisen omaan ilmoitukseen. Siviilipalvelusaika on 13 kuukautta ja se suoritetaan kuukauden koulutusjakson jälkeen yhteiskunnallisissa laitoksissa tai eräissä kansalaisjärjestöissä. Vuonna 1996 siviilipalvelun suoritti noin seitsemän prosenttia asevelvollisista. Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavat on eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta.

24 24 A.12 Elinoloindikaattorit nuorten elinolot tarkkailussa Opetusministeriön nuorisoasiain neuvottelukunta seuraa säännöllisesti nuorten elinolojen kehitystä Suomessa. Seurantaa varten on Internetiin luotu Nuorten elinolot -tietokanta. Tietokanta on tarkoitettu työvälineeksi nuorisopolitiikan toimijoille ja tutkijoille sekä paikallisille nuorisotyön tekijöille ja vaikuttajille. Tietokanta tarjoaa monipuolista numeerista tietoa nuorten hyvin- ja pahoinvointiin liittyvistä tekijöistä sekä antaa resursseja omien johtopäätösten tueksi. Nuorten elinolot -tietokanta on osoitteessa Tietokannassa on tietoa seuraavilta eri osa-alueilta: työllisyys ja työttömyys koulutus asuminen muuttoliike perheellistyminen varat ja velat terveys kuolemansyyt ja kuolleisuus rikollisuus syrjäytyneiden määrä. Nuorten elinolot -tietokannasta löytyy edellä luetelluista asioista myös numerotietoa, jota nuorisoasiain neuvottelukunta, Tilastokeskus ja Stakes ovat koonneet yhteistyössä. Tietokannan tiedot päivitetään vuosittain. Tiedonhaussa on mahdollista tehdä kunkin indikaattorin kohdalla aikasarjavertailua ja alueellisia vertailuja. Myös tilannetta eri ikäluokkien ja sukupuolten välillä voi vertailla. Tietoja on saatavilla vuodesta 1990 alkaen. Vuosilta tietokannassa on vain koko maata koskevia tietoja, mutta tietoja vuodesta 1998 lähtien voi hakea myös alueittain eli lääneittäin, maakunnittain ja seutukunnittain. Tietokannan ikäryhmät ovat 15 19, 20 24, 25 29, ja 15 64, mikä mahdollistaa eri nuorisoikäryhmien tilanteen vertaamisen myös koko työikäisen väestön tilanteeseen.

25 25 A.13 Monikulttuurinen Suomi Suomen perinteisiä etnisiä ja kulttuurisia vähemmistöjä ovat niin sanotut vanhavenäläiset, romanit sekä Suomen ja Euroopan ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset. Muita etnisiksi vähemmistöiksi katsottavia ryhmiä ovat Suomen juutalaiset ja Suomen turkinsukuiset tataarit, jotka erottuvat väestön enemmistöstä etupäässä uskontonsa vuoksi. Suomen ruotsinkielistä vähemmistöä ei pidetä etnisenä vähemmistönä, vaikka ryhmä monilta osin täyttääkin etnisen vähemmistön tunnusmerkistön. Ruotsinkielisiä lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut etniset, kielelliset, kulttuuriset ja uskonnolliset vähemmistöt ovat kooltaan pieniä. Etniseltä taustaltaan muiden kuin suomalaisten määrän kasvu tapahtuu lisääntyvän maahanmuuton myötä.

26 26 Läpi 1900-luvun Suomi pysyi suurten maahanmuuttovirtojen ulkopuolella. Suomi on kautta historiansa ollut pääasiassa maastamuuttomaa: Suomesta on muutettu ulkomaille etenkin työnhakuun. Maahanmuutto alkoi lisääntyä vasta 1990-luvulla, jolloin Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä nelinkertaistui. Kun vuonna 1990 Suomessa asui noin ulkomaalaista, vuosien vaihteessa heitä oli jo yli eli noin 2 prosenttia koko väestöstä. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kuitenkin yhä EU-maiden pienin. Suomeen muutetaan eniten lähialueilta: suurimmat maahanmuuttajaryhmät ovat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet, virolaiset ja ruotsalaiset. Osa näihin ryhmiin kuuluvista henkilöistä on etnisiä suomalaisia tai heidän jälkeläisiään, ja heitä kutsutaan paluumuuttajiksi. Somalialaiset ovat merkittävin Euroopan ulkopuolelta Suomeen muuttanut kansallinen ryhmä. Suomessa asuvat maahanmuuttajat poikkeavat ikärakenteeltaan Suoman kansalaisista. Maahanmuuttajista suurin osa on työikäisiä. Vuonna 2000 maahanmuuttajista työikäisiä oli 75 %, Suomen kansalaisista 67 %. Suomalaisista yli 65-vuotiaita on 15 %, maahanmuuttajista 6 %. Selvä ero on myös lasten ja nuorten suhteellisessa osuudessa. Maahanmuuttajista 43 % on 29-vuotiaita tai sitä nuorempia, suomalaisista vain 36 %. Lasten määrän kasvu alkoi 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisia. Lasten ja nuorten osuus on kasvanut myös perheenyhdistämisen kautta. Nuorisotyöpalveluiden kysyntä maahanmuuttajaperheissä on suurta. Esimerkiksi Helsingin eräissä nuorisotiloissa enemmistö käyttäjistä on maahanmuuttajanuoria. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten asemaa Suomessa säätelevät erityisesti kotouttamislaki, perusopetuslaki (628/1998), lastensuojelulaki (683/1983), laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) sekä kansainväliset sopimukset. Suomessa asuvalla oppivelvollisuusikäisellä maahanmuuttajalla on oikeus ja velvollisuus peruskoulutukseen kansalaisuudestaan riippumatta. Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajaoppilaiden määrä lisääntyi selvästi kaikissa koulutusmuodoissa läpi 1990-luvun. Varsinkin suurimmat kaupungit ovat kehittäneet viime vuosina erityisiä työmenetelmiä maahanmuuttajien parissa tehtävään nuorisotyöhön. Myös osa perinteisistä nuorisojärjestöistä on laatinut ohjelmia maahanmuuttajanuorten järjestötoimintaan osallistumisen parantamiseksi. Maahanmuuttajanuoret ovat viime aikoina perustaneet omia, usein yhtä etnistä ryhmää yhdistäviä järjestöjä ja kerhoja. Pohjoisessa toimii saamelaisnuorten oma järjestö.

27 B Nuorisotyön rakenteet 27

28 28 B.1 Nuorisotyön lainsäädäntö ja käsitteet Suomessa on nuoria (0 28-vuotiaita) 1,9 miljoonaa, 36,5 prosenttia väestöstä. Nuorisotyölain (235/1995) tarkoituksena (1 ) on parantaa nuorten elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle. Nuorisotyön arvolähtökohdista nuorisotyölaki sanoo seuraavaa: tarkoituksena on edistää sukupolvien, sukupuolten ja Suomen alueiden välistä tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta sekä luonnonkäytön kestävän kehityksen turvaamista. Nuorisotyölaissa määritellään toimialan keskeiset käsitteet seuraavasti: 1) Nuorisotyöllä tarkoitetaan työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. 2) Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan nuorten kansalaistoimintaa, jolla edistetään nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia. Nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä nuorisopoliittisesta koordinaatiosta vastaa keskushallinnossa opetusministeriö, aluetasolla lääninhallitukset ja paikallistasolla kunnat. Kullakin ministeriöllä on kuitenkin omalla toimialallaan vastuu nuorten elinoloista ja niiden parantamisesta. Laki määrittää nuorisotyön kunnan toimialaan kuuluvaksi ja opetusministeriö osoittaa tehtävään vuosittain valtionosuutta. Kunnat vastaavat kuitenkin itsenäisesti nuorisotyön toteuttamisesta. Opetusministeriö resursoi (eli jakaa voimavaroja) ja tulosohjaa lääninhallitusten nuorisotointa (eli asettaa tulostavoitteet ja valvoo niiden toteutumista).

29 29 Suomen nuorisotyön rakenne HALLINTO KANSALAISTOIMINTA Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto - Nuorisoyksikkö - Nuorisoasiain neuvottelukunta - Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Opetusministeriö Palvelut Opetushallitus Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorisotutkimusseura ja nuorisotutkimusverkosto Valtakunnalliset nuorisojärjestöt nuorisotyötä tekevät järjestöt nuorisotyön palvelujärjestöt Ammattikorkeakoulut Nuorisotyön koulutus Valtakunnalliset nuorisokeskukset 2. asteen ammatilliset oppilaitokset Nuorisotyön koulutus Valtakunnallinen työpajayhdistys Läänit Lääninhallitukset Sivistysosastot - Nuorisotoimi Kunnat Nuori Kulttuuri- ja Avartti-toimisto Koulut Nuorten työpajat Nuorisotoimi Oppilaitokset Ylläpito ja Avustukset kehittäminen Nuorisotilat Nuorisotiedotus ja neuvonta Nuorten elinolot Piirijärjestöt Nuorisoyhdistykset ja nuorten toimintaryhmät rahoitusyhteys nuorisotyömäärärahoista rahoitusyhteys muista määrärahoista toiminnallinen yhteys

30 30 B.2 Opetusministeriö: nuorisotyön tukeminen ja nuorisopolitiikan koordinointi Nuorisotyölain perusteella nuorisotyön yleinen johto ja kehittäminen kuuluu opetusministeriölle ja sen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston nuorisoyksikölle. Nuorisoyksikön tavoitteena on - nuorten aktiivisen kansalaisuuden tukeminen - nuorten sosiaalinen vahvistaminen - nuorten elinolojen parantaminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi nuorisoyksikkö - vastaa nuorisotyön valtakunnallisista kehittämissuunnitelmista - vastaa nuorisopoliittisesta koordinaatiosta valtionhallinnossa - tukee valtakunnallisia nuorisojärjestöjä, niiden piirijärjestöjä, nuorisotyön palvelujärjestöjä sekä nuorisotyötä tekeviä järjestöjä - tukee valtionosuuksin kuntien nuorisotyötä - tukee nuorten uusien toimintamuotojen kehittämistä - tukee valtakunnallisten nuorisokeskusten (10) toimintaa ja rakentamista - tukee ja huolehtii omalta osaltaan nuorisotyön kansainvälisestä yhteistyöstä - tukee soveltavaa nuorisotutkimusta - tukee koululaisten iltapäivätoimintaa - tulosohjaa ja tukee läänien nuorisotyötä - tukee nuorten työpajatoiminnan kehittämistä - tukee nuorten kulttuuritoimintaa ja Nuori Kulttuuri -tapahtumia - tukee ja kehittää nuorten verkkomedioita - tukee ja kehittää nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen sekä ennaltaehkäisevään päihdeja huumetyöhön liittyviä hankkeita - osallistuu nuorisotyön koulutusjärjestelmien kehittämiseen. Opetusministeriön asiantuntijaeliminä toimivat valtioneuvoston asettamat nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) ja nuorisojärjestöjen avustustoimikunta. Nuorassa ovat edustettuina sekä nuorisojärjestöt, nuorisotutkimus ja -koulutus, kunnallinen nuorisotyö, kirkon nuorisotyö sekä nuorten elinolojen kannalta keskeiset ministeriöt. Nuoran tehtävänä on nuorten elinolojen seuranta ja arviointi sekä aloitteiden tekeminen niiden parantamiseksi. Nuorisojärjestöjen avustustoimikunta puolestaan koostuu jäävittömistä valtakunnallisten nuorisojärjestöjen edustajista. Sen tehtävänä on laatia vuosittain nuorisojärjestöjä koskeva avustusesitys ja kehittää avustusjärjestelmää.

31 31 Opetusministeriö Opetusministeri Kulttuuriministeri Kansliapäällikkö KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN OSASTO Ylijohtaja yleissivistävän koulutuksen yksikkö ammatillisen koulutuksen yksikkö ammattikorkeakouluyksikkö yliopistoyksikkö hallintoyksikkö talousyksikkö kansainvälisten asiain sihteeristö tietopalveluyksikkö viestintäyksikkö kunnallistalouden ja -hallinnon ryhmä KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISOPOLITIIKAN OSASTO Ylijohtaja taide- ja kulttuuriperintöyksikkö viestintäkulttuuriyksikkö liikuntayksikkö nuorisoyksikkö aikuiskoulutusyksikkö tiedepolitiikan yksikkö EU-rakennerahastojen yhteistyöryhmä ruotsinkielisen koulutusja kulttuuritoiminnan kehittämisryhmä kehittämis- ja palveluyksikkö

32 32 B.3 Aluehallinto Suomen aluehallinnossa lääninhallitukset (5) ovat osa ministeriöiden tulosohjaamaa valtionhallintoa ja maakuntien liitot (19) kuntien muodostamia yhteistyöorganisaatioita, joille on aluekehityslain perusteella osoitettu eräitä valtion aluekehittämistehtäviä. Aluehallinnolla ei ole verotusoikeutta, eikä sen päätöksenteko tukeudu yleisillä vaaleilla valittuihin elimiin. Suomessa on viisi lääniä: Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen sekä Oulun ja Lapin läänit. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto. Lääninhallituslaissa määrätään, että lääninhallitusten toimialaan kuuluu nuorisotyö, jota opetusministeriö tulosohjaa. Läänin nuorisotoimi on sijoitettu lääninhallituksessa sivistysosastoon yhdessä koulu-, liikunta- ja kirjastotoimen kanssa. Lapin läänissä nuorisotoimi on suoraan maaherran alainen. Opetusministeriö ja lääninhallitukset tekevät keskenään kolmivuotisen tulossopimuksen, jota tarkistetaan vuosittain. Sisäasiainministeriö osoittaa nuorisotoimelle henkilöresurssit: Lapin ja Oulun lääneissä yksi ja muissa lääneissä kahdesta kolmeen nuorisotyöntekijää lääniä kohden. Opetusministeriö osoittaa vuosittain nuorisotoimeen toimintamäärärahat. Vuonna 2003 opetusministeriö jakoi näitä määrärahoja euroa. Tulosopimuksessa ( ) on sovittu läänien nuorisotoimelle muun muassa seuraavat tehtävät: nuorten työpajatoiminnan kehittämismäärärahojen jako koululaisten iltapäivätoiminnan avustusmäärärahojen jako kuntien nuorisotyöpalvelujen arviointi nuorten elinolojen alueellinen seuranta ja aloitteet niiden kehittämiseksi nuorisotyön ajankohtaiskoulutus ennaltaehkäisevä päihde- ja huumetyö nuorisotyön alueellisten neuvottelupäivien järjestäminen monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistäminen sekä rasismin vastainen työ alueellinen kansainvälinen yhteistyö. Lapin lääni Nuorten työpajatoiminnassa nuorisotoimen yhteistyötahoja aluetasolla ovat lisäksi lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot sekä työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön tulosohjaamat viisitoista työvoima- ja elinkeinokeskusta. Nuorten asumiseen ja ympäristökasvatukseen liittyvissä kysymyksissä nuorisotoimen yhteistyökumppaneita ovat ympäristöministeriön ohjaamat alueelliset ympäristökeskukset. Länsi- Suomen lääni Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni

33 33 B.4 Kuntien nuorisotyö Suomessa on vuoden 2004 alussa 444 kuntaa, joista kaupunkeja on 113. Kunnista 44 on kaksikielisiä (suomi, ruotsi) ja 19 ruotsinkielisiä. Vuonna 2002 Suomessa oli asukasta, joista 69 prosenttia asui kaupungeissa. Pääkaupungissa Helsingissä asui asukasta ja pienimmässä saaristokunnassa Sottungassa 132 asukasta. Kuntien keskimääräinen asukasluku oli Kunnilla on itsehallinto ja verotusoikeus. Vuonna 2003 kunnallisveroaste vaihtelee 15,50 prosentista 20 prosenttiin. Kuntien kokonaismenot olivat vuonna 2002 noin 27,6 miljardia euroa, josta nuorisotoimen osuus oli noin 150 miljoonaa euroa (0,54 prosenttia). Valtion talousarvion loppusumma oli 38,5 miljardia euroa, josta nuorisotoimen osuus oli 22,4 miljoonaa euroa (0,06 prosenttia). Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat menot valtion talousarviossa ovat kuitenkin noin 15 prosenttia, joka sisältää esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kulut. Valtionosuus kuntien nuorisotyöhön on vain noin 4 prosenttia kuntien kokonaismenoista. Nuorisotyö kuuluu nuorisotyölain mukaan kunnan toimialaan. Nuorisotyön toimintamuodoista ja laajuudesta päättää kunta itse. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan kunnanvaltuustot, jotka päättävät kuntien asioista. Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen ja lautakunnat. Nykyisin vain 11 kunnassa on erillinen nuorisolautakunta. Muissa kunnissa nuorisotyöstä vastaavat lautakunnat, jotka hoitavat nuorisotyön ohella muun muassa liikunta-, kulttuuri- ja sivistysasioita. Pienissä kunnissa näistä asioista vastaa kunnanhallitus.

34 34 Vuonna 2002 kuntien nuorisotoimessa oli noin työntekijää ja nuorisotiloja Noin 30 kunnassa on nuorison tiedotus- ja neuvontapiste. Kunnat myöntävät vuosittain toiminta-avustuksia nuorisoyhdistyksille, joita on koko maassa noin Vuonna 2002 Suomessa oli 236 työttömille nuorille tarkoitettua pääosin kuntien ylläpitämää työpajaa, joissa työskenteli yli nuorta kuuden kuukauden jaksoissa. Työpajatoimintaa rahoittavat työministeriö, opetusministeriö, EU:n sosiaalirahasto ja kunnat. Nuorisojärjestöjen ja nuorten vapaa-ajantoiminnan tukemisen lisäksi nuorten elinolojen parantaminen on tärkeä osa kunnan nuorisotyötä. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla on kiinnitetty huomiota maahanmuuttajanuorten asemaan sekä huumeiden vastaiseen työhön. Kunnan nuorisotoimi osallistuu myös koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Vuonna 2003 valtioneuvosto käynnisti laajan viisivuotisen hankkeen, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja vahvistetaan nuorten osallisuutta ja sosiaalista elämää. 39 osahankkeessa on mukana 63 kuntaa, joissa pyritään kehittämään eri hallintosektorit ylittävää nuorisopoliittista koordinaatiota sekä nuorisoasiamiestyyppistä toimintaa. Hankkeen keskeisiä kunnallisia toimijoita ovat nuoriso- ja koulutoimet ja kohderyhmä peruskoulun päättövaiheessa olevat nuoret. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi yli sataan kuntaan on perustettu nuorisovaltuustoja, lasten ja nuorten parlamentteja sekä Internet-pohjaisia nuorten ääni- ja muita verkkodemokratiajärjestelmiä. Näillä nuorten yhteisöillä on kuitenkin vain rajoitettu toimivalta kunnanvaltuustojen asettamissa rajoissa. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on demokratiakasvatuksen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen etenkin lasten ja nuorten välittömässä elinympäristössä.

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

* Liikuntamäärärahat mk tp n mk tp (lapsiin ja nuoriin kohdistuu noin 50%) * Liikunnan koulutuskeskukset mk tp

* Liikuntamäärärahat mk tp n mk tp (lapsiin ja nuoriin kohdistuu noin 50%) * Liikunnan koulutuskeskukset mk tp Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia menoja valtion talousarviossa 1998 (laatinut Kimmo Aaltonen, opetusministeriön nuorisoyksikkö) (tp = tilinpäätöstieto) (ta = talousarviotieto) (n. = arvio) OPETUSMINISTERIÖ

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3. Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.2007 Opetusministeriön kehittämisohjelman tausta Ministeriön kehittämistyö

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Avaus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 Uutta lainsäädännössä Kansalaisuuslakia uudistetaan - kansalaisuutta

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi

Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

OKM:n ajankohtaiset asiat

OKM:n ajankohtaiset asiat OKM:n ajankohtaiset asiat Nuorisotyön neuvottelupäivät 19.8.2016 Sallamaarit Markkanen NUORISOTYÖN- JA POLITIIKAN VASTUUALUE VASTUUALUEEN JOHTAJA Georg Henrik Wrede EU, KV-YHTEISTYÖ, ITÄMERI, YK, NUORISO

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita Nuorten

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Mitä on jo tehty ja sovittu?

Mitä on jo tehty ja sovittu? Mitä on jo tehty ja sovittu? Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa -seminaari Säätytalo 27.10.2011 Lapsia pelaamassa

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto

Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Helsingissä 5.6.2007 Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Sisällys Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuuden selvitys...2 1. Nykytilanne...2 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot